1965-09-07-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tarinaa Vatikaanista (Vatikaani on TIiberin oikealla rannalla Rooman luoteisrannalla sijaitsevan kukkulan nimL Jo vanhaan aikaan sitä pidettiin ktiltti-paikkana, jossa roomalaiset kävivät tiedustelemassa tulevaisuuttaan (latinankielinen sana vaticinor). Pietar i n , seuraajat korottivat tämän paikan kristilliseksi kulttikeskukseksi sen jälkeen kun kristinuskosta t u li Rooman: valtakunnan valtionuskonto. Vatikaani on absoluuttinen monar^ kia, sen hallitsija on paavi, jolla on komennossaan 1350 sveitsiläis-kaartilaisen j a 900 santarmin muodostamat "armeijSit". Muita univormujen kantajia ovat aateliskaarti (200 roomalaista aristokraattia)' ja palat^ikaartl (pääkaupungin rahamaailman ja virkamieskunnan kor. keimmista piireistä koottu 500-mie-hiuen kaarti); Aateliskaartin perinnöllisten virkojen ja palatsikaartin ^'jpeiinnjöllisten virkojen välisen eron ilmaisee parhaiten vanha paavillista Roomaa koskeva sananlasku: Aatelisto jää, raha vaihtuu. Vatikaani on ollut olemassa itsenäisenä valtiona vasta vuodesta 1929 alkaen, jolloin paavi Pius X I solmi Mussolinin fasistisen hallituk sen kanssa konkordaatiU; Tässä sopimuksessa luovutti Italia pyhälle istuimelle rajattoman ja ehdottoman vallan, omistusoikeuden ja suvereenisen oikeudenkäytön' Vati kaanin alueella. Mutta jo ennen tätä päätöstä oli paavius valtio Italian, siiSi toisen valtion alueella. Tämän vuosisadan alkuun asti valittiin paavi Italian feodaaliaristokratian piiristä. Tästä johtuu se, tosiasia, että katolinen kirkko ja sen hierarkia nimenomaan keskiajalla o l i luonteeltaan feodaalinen. Myöhemmin asetettiin paavinistuimelle myös miehiä, jotka Medioin lailla • tulivat suurpankkiirisuvuista tai teollisuuden piiristä. Mutta ei tarvitse palata Medici-sukuun. todetakseen tämän histo riallisan välttämättömyyden sopeutumisen tarkoituksen. Pius X : n kuoleman jälkeen nousi paavinistuimelle Benedikl X V , markiisi Giacoma Della Chiesa, suuren genovalaisen pankkliriper-heen jäsen: Hänen seuraajansa oli vuosina 1922—1939 hallinnut Pius X I , Milanon teollisuuspon-ariston edustaja. Häntä seurasi v. 1939 Pius XII e l i Eugenio Pacelli, joka n i in ikään tuli eräästä rikkaimpiin kuuluvista pankkiiriperheistä. • Tähän pankkiirilinjaan toi en isimmäisen katkon' Pacellin seuraaja Johannes XXIII, Angelo Gui-seppe Roncalli, joka nimitettiin vir-kaan.& a lokakuussa 1958. Hän oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Vaikka Johannes XXIII pyrkikin Vilpittömästi luomaan Vatikaanista edistyicsellistä kuvaa, ei pidä unohtaa, että paavin valinnan saneli välttämättömyys kerätä proletaaristen ryhmien sympatiat paavinval-lan puolelle. V A T I K A A N IN OMISTUKSIA I l Banco di Santo Spirita, perus^ tettu V. 1906. II Banco de Roma, perustettu v. 1808. La Societa Generale Immobilaire, jonka pääomat ovat y l i 17 miljoonaa, puntaa. Sillä on määräysvalta useissa yhtiöissä ja se omistaa kolme neljännestä Rooman Hilton-hotellis> StJi. UrheUuUUon •irkailiioiden ösoiileelt Paheen johtaja: Ake Hunnakko 90 Neville Paric Blvd. Puhelin O X 1-6195 Toronto ; Ontario Sihteeri: Paavo Vaurio 49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont. Puhelin HO. 6-8815 Bahastonhoitaja: Len Boström 58 McNaim Ave., Toronto 12, Ont. Puhelin H U 1-3551 LIITON NAISJAOSTO Elsle Joidnen 21 Granlea Road, Wlllowdale, Ont Puhelin BA. 1-1489 U I T O N HIIHTOJAOSTO Poheenjohtaja: Antti Ranta, Jehu A.O. — Puhrfln 674-9251 1535 Päris St. Sudbury, Ont. Ajanvietelttkemista HALVALLA ^'Viikonloppu'' julkaisun IRTONUMEROITA Nyt alennetulla hinnatla 25c kappale Ynnä postikulut: 3 numerotta 7c, 6 numerosta 11c Ja 12 numerosta 160. Saatavana' No. ISstsa No. 45 asti. ta. Sogene — Immobilairen haaralii-ke. Vatikaaniila on huomattavia osuuksia myös seuraavissa yhtiöis sä: Pantanella, Blondi, Finsider, Bastocci, Italpi, vakuutusyhtiö As-sicurazioni Generali,. Richard-Gino-r i ; Ceramica Pozzi, Italgaz ja Acqua Marcia. V A T I K A A N IN S A L A T U T R I K K A U D ET Vatikaanilla on kuten kaikilla muillakin valtioilla myös pääomia. Vastakohtana muille valtioille sen raha asiat ovat valtiosalaisuus, josta vain harvoin tihkuii tietoja maailman l^distöön. äiksi'oh mahdotonta suorittaa tarkkaa erittelyä sen sotkuisista siteistä maailman pankkeihin ja muihin finanssielimiin. Varmaa kuitenkin on, että niistä pankeista, vakuutuslaitoksista, trusteista ja osakeyhtiöistä, joissa Vati- Icaani on osallisena, saataisiiin melko pitkä luettelo. Vatikaanin äänen Icannattajassa Osservatore Romanossa on jo vuosikausia ollut sivulla 2 Banco de Roman ilmoitus^ Tällä pankilla on y l i 200 haarakonttoria Italiassa ja ulkomailla. Samassa lehdessä on myös Banca Commer-ciale Italianan, Banco di Santo Spi-riton ja Banco" Ambrosianan ilmoituksia — kaikki ne ovat joko Vatikaanin valvonnassa tai kiinteässä yhteydessä siihen. Äskettäin suoritettujen tutkimusten mukaah eivät Vatikaanin finans-siyhteydet rajoitu Italiaan vaan sil lä on siteitä myös ranskalaiseen, belgialaiseen, etelä- ja pohjoisamerikkalaiseen raliamaailmaan. Katolisen kirkon järjestöt omistavat pääomasijoituksia Espanjassa, Mek sikossa, Afrikassa, kauko-idässä ja Yhdysvalloissa. Vatikaani ei ole vain Rothschildin pankkiiriliikkeen ja amerikkalaisen Morgan-dynastian osakas, vaan myös Monte-Carlon, Vichyn jä Biarritzin pelikasinoiden suurimpiin kuuluva osakkeenomistaja. Toisen maailmansodan jälkeen ovat p^hän istuimen raha-asiain hoitajat investoineet satoja miljoonia frangeja Ranskassa, 35 . miljardia frangia USA:han ja 60 miljardia frangia useisiin muihin maihin. E r i laisten uskonnollisten järjestöjen erityisesti jesuiittaveljeskunnan hallussa on miljardeihin hehtaareihin nouseva maaomaisuus. Viime vuo sien aikana on Vatikaanin raha-asioiden yhteydessä ollut pieniä skandaalinpoikasia. P A A V I DIPLOMATIAN PIIRISSÄ Vatikaanin hallitsija valitaan kardinaalien kokouksessa % ääntenenemmistöllä. Kardinaalit* jotka ovat paavin jälkeen seuraava aste Vatikaanin hierarkiassa, ovat usein joutuneet painostuksen alaiseksi vaalia suoritettaessaan. Niinpä nat sihallJtus harjoitti V. 1939 kulissien takana painostusta saadakseen mieleisensä paavin nimitetyksi; Valituksi tuli kardinaali Pacelli, joka oli ollut paavin nuntiuksena Saksassa pitkät ajat ja joka sittemmin myötäili Hitlerin politiikkaa. Y l i 50 maata ylläpitää diplomaat tisia suhteita Vatikaaniin, jolla puolestaan on nuntiuksia (lähettäiläitä) ja internuntiuksia (täysivaltaisia ministereitä). Legaatteja (erikois- Jähettiläitä, joilla ei ole virallista diplomaattista asemaa) on 68 maas sa. Näiden joukossa on sellaisia maita, joissa tuskin on ainoatakaan katolilaista, kuten Iran, Pakistan ja Japani. Tshiangkaishekin luona edustettuna olevien harvojen hallitusten jour kossa on myös Vatikaani. Sama koskee Etelä-Vietnamia Ja Etelä-Koreaa. Vatikaanissa olevat edustajat ovat aina olleet ao, maiden "tiedus-teluasemia", joiden kautta on hankittu tärkeitä tietoja tai jotka ovat toimineet neuvottelijoina arkaluon toisissa kysymyksissä. Tällaista tietä solmittiin aikoinaan Hitler-Sak-san ja Vatikaanin välillä ns. kon-kordaatti, joka on voimassa edelleenkin Bonnin ja Vatikaanin välisenä sopimuksena. KÄÄNNE VATIKAANISSA Paavi Johannes XXIII, jota äärioikeistolaiset ovat kutsuneet myös 'punaisen paavin' nimellä, ehti olla asemassaan vain vajaat viisi vuotta, mutta tästä huolimatta hän ehti luomaan kuilun natsismia myötäilleen Pius XII:n ja oman kautensa välille. " Katolilaisuuden asema oli vuoden 1958 lopussa vaikea: se oli ankkuroitunut sosiaaliseen vanhoillisuuteen ja ajalle ominainen sosialistinen ja siirtomaavastainen liike oli sille täysin vierasta. Johannes X X I I I kutsui koolle kirkon hierarkian konsiilin käsittelemään ajan polttavia kysymyksiä ja esitti sille oman vakaukmuksensa mukaisesti vaatimuksen rauhasta ja rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Johannes X X I I I :n panoksesta voidaan mainita ainakin kaksi hänen kahdeksasta paimenkirjeestään: Mater et magistra (äiti ja opettaja viimeksi mainitulla tarkoite: taan kirkkoa) ja Pacem in Terris (Rauha maassa), jotka saivat osakseen yleisen hyväksymisen ja edustavat tiettyä edistyksellisyyttä. Mater et magistra muodostaa rohkeaa yrityksen vetää kirkko i r t i vanhasta sosiaalisesta takapajuisuudestaan ja tuoda se nykypäivän yhteiskunnan probleemien keskelle. Pacem in Terris -paimenkirjeessä levittäytyy sama kysymys nuiailmanlaajut-seksi. Hallitsevana on vakaunuis maailman ykseydestä ja uusista i^aliteeteistai joihin kirkon on sopeuduttava päästäkseen irti vuoai kymmeniä kestäneestä eristyneisyydestään. Tätä paavinistuimen astumista nykyaikaan olivat valmistelleet monfet erilliset tekijät: sosiaaliseen tyJJhön osallistuneet katoliset, "köyhien papit", ne papit, jotka Espanjassa asettuivat työläisten rinnalle Fran eoa vasta&n, Ransk&h t%Hdaspä(lit jne. Mutta puuttui paavi, joka olisi asettanut täifaän suuren toivoiiar-meijan kärkeen, paavia, joka olisi ymmärtänyt, että kirkko saattaa olla yhteistyönsä, maailman i'auhaa ja sosiaalista edistystä tahtovien voimien kanäsa. , Talous "parenrpäiti pain" södrnfakiä New Yoric. — Yhdysvaltain sotateollisuuden kanssa tekemisissä olevat yhtiöt tervehtivät tyj^dytyHsellä Yhdysvaltain Vietnam-hyökkäyksen laajentamista. • ' • "Kylmästi matemaattisesti laskien .muuttaa presidentti Jolihsohin inää-räämä äsevöimren lisäärnirien Vietnamissa taloiiden tulevaisuuden näkymiä parempaan päin", kirjoittaa flinanssi- '{}iirien johtava äänenkannattaja Business Week, Lehti toteaa, että sotakulujen lisääminen "riittää rauhoittamaain kaiken vakavan l,evottomuuden siitä, että taloudelliset^ kehityksen tempo hidastuisi niyöhemmin tänä vuonna'', Yhdysvaltain sotilasmenot ovat l i - säärityheet huöinattavasfi jo tänS vuonna. Kauj^amtnisteriö bn laske^- nut, että rie tämän vuoden toiädla neljänneksellä olivat 55,4 mitjardia ddllkria verrattuna 54,3 miljardiin dollariin ensimmäisellä neljährieksellä. Kolmannella neljänneksellä tai>alituu epäilemättä jälleen nousua. Kuten Business Week kirjoittaa, aikoo_ Pentagon käyttää Keiriäk. 2b pinä 1966 päättyvän varainhoitovuoden aikana VJ^f ndrain-totaän vielä 2—3 miljardia dol-teriä. * 'Kaksi huomattavaa senaatin puolu^ tusvbimayaliokunnan jäsentä, demö- Icraatit Richard Russell ja John Steri-nis ovat laskeneet,, että Vietnamin-sö-ta voi hostaä sotilasbudjettia 10 miljardilla dollarilla vuodessa. Sen jälkeen kun presidentti Johnsoh ilnioitti heinäk.. 28 pnä Vietnamin sodan laajentamiseen, tähtäävistä toimenpiteistä, nousi sotatarvflteyhty-miien osakkeiden arvo jyrkästi. Erityisen voimakkaasti nousivat "Avco"-yK-tymän osakkeet. Tämä suurj^tymä valmistaa Vietnamissa käytettyjen helikoptereiden moottoreita, samoin nousivat -uusia suihkuhävittäjiä valmistavan "Northrop • Aviationin" osakkeet. K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT VAPAUDESSA! Tiistaina, syysk. 7 p: — Tuesday, Sept: 7,1965 Sivjx 3 UUTISIA eä levittämääii Lokakuu omistdttu Vapauden levitystyöUe Tuleva lokakuu on omistettu Vapauden levityskuukäudeksi. Tarkoitus on, että lokakuun aikana hankitaan Vapaudelle 75 uutta tilausta ja huolehditaan 342 tilauksen uudistamisesta. Onnistoaksemme tässä tehtävässä, tulisi jokaisen lehtemme tilaajan olla apuna lehtemme asiamiehille ja -naisille ja siten toteuttaa viime marraskuussa Port Arthurissa pidetyn yhtiökokouksen vetoomusta jossa sanotaan: a) "että kaikissa osastoissa ja seuroissa olisi kiinnitettävä huomiota asiamiestoiminnan auttamiseen ja tehostamiseen, valitsemalla lisää asiamiehiä tai -naisia missä katsotaan tarpeelliseksi. Asiamiesverkoston vaativaa työtä voitaisiin auttaa paljon siten, että osastot ja yksilöjäse-net kiinnittäisivät jatkuvasti huomiota uusien tilausten hankintaan; )b että kehitetään uudelleen jouk-kotyömuotoja lehtiömme levittämisen hyväksi, ja että saatujen kokemusten perusteella olisi perustettava sanomalehtikerhoja, joiden erikoistehtävänä on kokoontua aika-ajoittain keskustelemaan ja päättämään, mitä pitäisi tehdä tämän asian hyväk-s i . " , - Vielä on huomioitava se vastuunalainen tehtävä mikä työväen sanomalehdellä on nykytilanteessa lukijakuntaansa kohtaan. Sen pyhänä velvollisuutena on tulkita ja kertoa totuus kotoisista ja kansainvälisistä tapahtumista, työoloista Ja kansalaistemme seura- ja kulttuuritoiminnoista sekä olla yhdistävänä tie-donantovälineenä kansalaisillemme. Vapaus on aina, koko sen ilmestymisen ajan, pyrkinyt rehellisesti täyttämään työväen sanomalehden velvollisuuden lukijakuntaansa ja koko työväenliikettä kohtaan. Se on aina ja kaikissa tilanteissa asettunut puolustamaan työläisten etuja ja taisteluja paremman toimeentulon puolesta; Vapaus on horjumattomasti tukenut kaikkia niitä rauhan voimia, jotka vaativat yleistä ja .täydellistä aseistariisuntaa, ydinaseiden täydellistä hävittämistä, minkä saavuttaminen toisi pysyväisen rauhan, paremman ja onnellisemman elämän kaikille kansoille. Taistelu rauhan ja täydellisen aseistariisumisen puolesta ei ole ainoastaan työkansan asia, vaan se on koko kansan, kaikkia yhteiskuntapiirien elämää koskeva asia. Ilolla onkin todettava, että rauhanvoimat ovat kuluneiden vuosien aikana kasvaneet valtavaksi, koko maailmaa käsittäväksi voimaksi, joka on voittanut puolelleen kannattajia kaikista yhteiskuntapiireistä. Joitakin vuosia sitten, rauhan puolesta taisteli ja piihui ainoastaan järjestyneen työväenliikkeen edistyksellinen osa, mutta tänä päivänä rauhan puolesta puhuvat hallitukset, kirkot ja porvarilliset järjestöt. Tämä vain osoittaa, että lehtemme puhuessaan rauhan kysymyksestä, on aina puhunut koko kansakunnan elämän puolesta. Vapaus on epäröimättä esittänyt yhtenäisyyden ja yhteistoiminnan aikaansaamista kansalaistemme kulttuuriperinteiden vaalimiseksi. Siinä suhteessa onkin todettava, että lehtemme yhtenäisyysohjelma on voittanut uusia ystäviä. Tosiasia on, että vain työväenleh-den Välityksellä saamme totuudenmukaisen kuvan siitä maailmasta, josta me olemme erottamaton osa. Arvoisa lehtemme tilaaja, onko Sinun naapurisi tai työtoverisi lehtemme tilaaja? Jos e i , tarjoaa hänelle lehden tilausta! Tällä kertaa, ei ole palkintoja eikä sarjakilpailuja uusien tilausten hankinnasta, — vaan kysymyksessä on joukkotyö, jossa jokainen lehtemme tilaaja voi auttaa ja osallistua levitystyöhön. Me jokainen voimme omalta kohdaltamme auttaa lehtemme levikin lisäämistä, hankkimalla uuden tir lauksen Vapaudelle! Toimikaamme tarmokkaasti, että Vapaudelle saadaan vähintään 75 uutta tilausta ja huolehditaan 342 tilauksen uudistamisesta ryntäys-kuukauden'aikana! Vapaus-kustannusyhtiön johtokunta. P A I K K A K U N T I E N J A A L U E I D E N UUSIEN TILAUSTEN J A UUDISTUSTEN IIANKINTATAVOITTEET Itä-Canada — Quebecin alue . . Uusia Uudlst. Yht. Montreal 2 1 3 Rouyn 1 i Vai d'Or _._ 1 1 Malartic 2 2 Etelä-Ontario Toronto _ . . . : . . . - . „ _ _ . . . . 5 Hamilton Windsor 1 St. Catharines - . _ . - . _ „ _ . „ . . , 1 Sarnia — , — _ - . , - _ . „ . - . „ i . . 1 8 Pohjois-Ontario Timmins . . . . _ . „ . , . . . . . . _ _ . _ , 2 South Porcupine 2 Pottsville (Porcupine) 1 • Cochrane 1 Kapuskasing 1 Hearst 1 Kirkland Lake 2 Tar2well (Eby) 1 Cobalt ._ 1 12 KesKiOntäHö Sudbury — Copper Cliff 5 Wanup 1 Long Lake — Kelly Lake 1 AVahnapitae I Whitefish _. 1 McKerrow — - Beaver Lake — Nairn Centre _ 1 SaultSte. Marie 2 Garson 1 Waters Township — Naughton 1 Azilda 4 — 1 75 1 3 3 3 85 7 9 3 2 3J 6 10 4 2 46 33 11 8 6 6 4 16 13 3 8 1 1 4 4 4 93 9 11 4 3 4 7 12 5 3 58 38 12 9 7 7 4 17 15 4 9 2 Sioux Lookout Geraldton . 1 _ l Nipigon 1 15 Manitoba ja Sask. Meadow Portage 1 Shaunavon _ „ _ - _ . . _ _ . _ . . t Dunblane i Dinsmore 1 Rorketon . . . . . . . . . . . . . . : . _ . . . ^1 _Macrorie 1 VVäpella (Uusi Suomi) .u 1 7 Alberta Canmore 1 Eckville — Sylvan L a k e — 1 Leslieville ELspeth — Benalto 1 Thorhild _ - — . . ^ _ . . . _ . 1 Bingley . „ — . . . _ . _ - _ . . . _ 1 Hespero 1 Rocky Mountain House -__ 1 7 British Columbia Vancouver ^-__„_--__ 3 Solsqua Salmon A rm 1 VVebsters Corners — Haney _._ 1 Sointula 1 Ladysmiöi _ 1 Nanaimo 1 New Westminster -.. 1 1 4 3 58 1 1 1 4 1 19_ 2 5-^ 2 1 5 4 73 1 1 2 2 2 1 1 10 1 5 1 1 2 1 1 2 14 22 2 1 1 6 3 1 2 15 109 124 Länsi-Ontario Port Arthur 5 27 32 Fort William 1 4 5 Intola — Alppila 1 1 2 Tarmola — North Branch 1 3 4 Lappe — KivikoökI 1 3 4 Miller (Murillo) 1 1 Kamlnistiquia . — ' „ . . 1 5 6 Kakabeka Falls — Conmee . . . . . 1 2 3 Nolalu ........... 1 1 2 Silver Mountain —• Jackpine 1 3 4 9 29 38 ••••••• UUSIEN T I L A U S T E N J A UUDISTUSTEN TAVOITTEET ALUEITTAIN Uusia Uudlst. Yht. ItäCanada — Quebecin alue — 2 5 7 Etelä-Ontario 8 85 93 Pohjois-Ontario 12 46 58 Keski-Ontario 15 109 124 Länsi-Ontario 15 58 73 Manitoba ja Sask. 7 3 10 A l b e r t ä — — — - ' 7 7 14 British Columbia 9 29 38 (Suoini-Seura) — Helsinki — Paijantel^ii vesistö pfldäntiiu ' Tietyillä ilmoilla puunjalostusteollisuuden haju kantautuu kymmenien kilometrien päästä j a täyttää maisemat laajoilla alueilla Keski Suomessa. On päiviä, jolloin Jyväskylän kaupungissa ei voi avata ikkunoita tuuletusta varten, koska ulkoa tulee mädäntyneen kananmunan haju niin voimakkaana, ett^i .sitä kukaan kuolevainen noin vaih kestä. Maisemat ovat luonnonkauniita, mutta järven vesi ei kelpaa edes saunavedeksi eikä pyykkinpe suiin. Se vain on siinä ja peila? himmeänä vuodenaikojen vaihteluita. Monin paikoin vesi on n im saastunutta näissä Keski-Suomen suu rissa järvissä, että kalat ovat kuolleet, vesilinnut hävinneet, ranta kasvillisuus tuhoutunut, ja lika kul kee eteenpäin vesivirtojen mukana. • Vesistöjen saastuminen Keskisuomessa on aiheuttanut j o tähän mennessä korvaamattomia menetyksiä. Ennen niin arvokas kala kanta varsinkin jalompien kalalaa-tujen kohdalla on käytännöllisesti katsoen tuhottu j a niluitkin kalat, joiden aiTO kotitarvetaloudessa on ollut varsin huomattava, ovat jatkuvasti vähentyneet.- Ne häviävät sukupuuttoon ellei tehokkaita suoje lutoimenpiteitä -kyetä järjestämään. Taloudelliset menetykset eivät rajoitu yksinomaan kalakannan tu houtumiseen. Asukkaat laajan ve sistöalueen rannoilla ovat kokeneet k:itkeria pettymyksiä: näissä vesis sä ei voi enää uida, näitä vesiä. ei voi käyttää enää kotieläinten juomana, likaantunut vesi ei kelpaa pesuun eikä kasteluun. Teollisuuslaitokset ovat etsineet keinoja vapautua likaajan maineesta. Keinot on todettu erittäin pai jon rahaa tarvitseviksi. Jätteiden puhdistuslaitokset eivät ole kädenkäänteessä saatavissa. Niiden perustaminen vaatisi yhtä paljon pää omaa kuin uuden keskisuuren teol. lisuushitoksen rakentaminen. Näin «anovat teollisuuden edustajat ja lisäävät vielä, että kaiken tekee kalliimmaksi tällaisen laitoksen tuottamatloniuus. (HS) Viiinevuotista suurempi viljasato näköpiirissä poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta saataneen sekä syys-että kevätviljoista viimevuotista jonkin verran suurempi kokonaissato. Tämä ilmenee maataloushalli-tiiksen 15. elokuuta tekemästä sato-arviötiedustelustai jonka tulokset annettiin julkisuuteen lauantaina (28. 8.). Syysvehnän sato arvioidaan noin 40 miljoonaa kilo suuremmaksi kuin vuosi sitten. Muitten viljojen kohdalla tapahtunee 10-^15 prosentin sadonlisäys. Keskinkertaista parempien -satotoiveiden Lsäksi vaikuttaa viljasadon määrään myÖs viljelyalan lisääminen. Maan koko peltoala: on kasvanut 14,500 hehtaarilla ja on nyt l i kimain 2,731,000 hehtaaria. (HS) Suuryritykset Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen yhteinen liikevaihto oli viime vuonna noin 2.8 miljardia markkaa, joka on lähes 15% viime vuoden kansantulosta, 18,8 miljardia- markkaa. Mutta suurinkin näistä, Enso Gutzeit, jonka liikevaihto . o l i viime vuonna y l i 500 miljoonaa markkaa, sijoittuu Euroopan suuryhtiöiden joukossa vasta 250:n suurimman yhtiön joukkoon. (HS) Rauhan f Omi Clinton-haalilla Vancouver. — Meillä on filmiesitys Clinton haalilla syyskuun 19 päivänä, kello 4 ip. Vapauden haastekampanjan hyväksi. Kesäkiireitten vuoksi me olemme olleet hieman hitaita, vaan nyt OD tehty vakava päätös asian korjaamiseksi. Tulkaa joukolla viettämään rattoisa iltapäivä haa-lille. Siellä on seurapelejä ja tietysti kahvikultaa. Naiset ovat l u vanneet tuoda herkullisia kahvileipiä. Siellä tavataana. — M,V. EHKÄPÄ — Hän meni naimisiin kuolleen vaimonsa sisaren kanssa. — Ehkä hän e i uskaltanut ottaa itselleen kahta anoppia. 75 342 417 Angelikat ovat saapuneet Eniten niy3iy historiallinen romaani maailmassa SERGEANNE GOLON: ANGELIKA 430 SIVUA HINTA SID. $4.75 Angelika on suurenmoinen. Hän on enkeli, hän on paholainen, hän on täydellinen nainen. Angelika on vastustamaton! Angelikan Urina on kiehtova: Se alkaa köyhtyneen ranskalaisen maalaLsaatelin vaikeuksista, etenee ruhtinaiden suosion häilyvyyden kautta salaperäiFeen, tyrmistyttävään alamaailmaan ja kuohuvien seikkailujen virrassa Aurinkokuninkaan sadunhohtoiseen hoviin. Tarina on valloittava. Angelika on romaani, joka valloittaa maar Ilmaa. Angelika kuuluu aikamme romanttisen kirjallisuuden suuriin saavutuksiin. Angelikaa on verrattu kaikkien aikojen tunnus-tetuimpiin suoslkkiromaaneihin: Angelika on taruomaisempi kuin "Tuulen viemää", Angelika on sensaatiomaisempi kuin "Aina vain Amber". Angelikassa on annos Dumasia. SERGEANNE GOLON: ANGELIKA JA KUNINGAS 367 SIVUA - HINTA SID. $4.75 Suurenmoinen historiallinen romaani, täydellinen sensaatio kuten Sergeanne Colonin edellinenkin teos. On kertakaikkinen elämys kokea älykkään ja viehättävän Angelikan keralla Ludvig XIV ajan riehakkaan Pariisin ilot Ja surut . . . Se on kirja, joka on enemmän kuin romaani, siitä on tullut käsite — se on luonut uuden muodin, kokonaan uuden naistyypin. SERGEANNE GOLON: ANGELIKA JA SULTTAANI 346 SIVUA HINTA SID. $4.75 on entistä kiehtovampi, entistä verevämpi. Se on maailmanmene-tys. Saatuaan vihjeen että hänen ensimmäinen miehensä ehkä vielä elää, lamiistumaton Angelika lähtee etsintäretkelle merirosvoja kiehuvalle Välimerelle. Hänet saa haltuunsa sulttaani Mulai Ismail, Muhammedin pojista intohimoisin ja julmin. SERGEANNE GOLON: 348 SIVUA ANGELIKA KAPINOI HINTA SID. $4.75 Angelika uskaltaa nousta itse Aurinkokuningasta vastaan. Veristen kapinallisten johtajana hän samoaa halki Ranskan — ja kohtaa uudelleen salaperäisen merirosvon Kandlanorjatorilta. ANGELIKA JA RAKKAUS 355 SIVUA HINTA SID. $4.75 Löytääkö ANGELIKA todellisen rakkauden maailman ääristä, ihmeellisistä seikkailuista? Smaragdisilmäinen Angelika, entinen Ranskan alamaailman kuningatar. Aurinkokuninkaan suosikki ja Poitoun vainottujen protestanttien ystävä, lähtee synnyinmaastaan, jossa hän on saanut kärsiä niin paljon. Hän nousee, salaperäiseen Gouldsboro-alukseerf, Jonka päällikkönä on tarumainen merirosvo — arvoituksellinen, naamioitu Rescator. Angelikan mukana on Joukko La Rochellen vainottuja hugenotteja sekä hänen tyttärensä Honorlne -^kauhujen yön lapsi, josta kuitenkin on tullut hänen rakkain aarteensa. . TILATKAA OSOITTEELLA: Vapaus publishing Co. Limited P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 7, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-09-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650907 |
Description
Title | 1965-09-07-03 |
OCR text | Tarinaa Vatikaanista (Vatikaani on TIiberin oikealla rannalla Rooman luoteisrannalla sijaitsevan kukkulan nimL Jo vanhaan aikaan sitä pidettiin ktiltti-paikkana, jossa roomalaiset kävivät tiedustelemassa tulevaisuuttaan (latinankielinen sana vaticinor). Pietar i n , seuraajat korottivat tämän paikan kristilliseksi kulttikeskukseksi sen jälkeen kun kristinuskosta t u li Rooman: valtakunnan valtionuskonto. Vatikaani on absoluuttinen monar^ kia, sen hallitsija on paavi, jolla on komennossaan 1350 sveitsiläis-kaartilaisen j a 900 santarmin muodostamat "armeijSit". Muita univormujen kantajia ovat aateliskaarti (200 roomalaista aristokraattia)' ja palat^ikaartl (pääkaupungin rahamaailman ja virkamieskunnan kor. keimmista piireistä koottu 500-mie-hiuen kaarti); Aateliskaartin perinnöllisten virkojen ja palatsikaartin ^'jpeiinnjöllisten virkojen välisen eron ilmaisee parhaiten vanha paavillista Roomaa koskeva sananlasku: Aatelisto jää, raha vaihtuu. Vatikaani on ollut olemassa itsenäisenä valtiona vasta vuodesta 1929 alkaen, jolloin paavi Pius X I solmi Mussolinin fasistisen hallituk sen kanssa konkordaatiU; Tässä sopimuksessa luovutti Italia pyhälle istuimelle rajattoman ja ehdottoman vallan, omistusoikeuden ja suvereenisen oikeudenkäytön' Vati kaanin alueella. Mutta jo ennen tätä päätöstä oli paavius valtio Italian, siiSi toisen valtion alueella. Tämän vuosisadan alkuun asti valittiin paavi Italian feodaaliaristokratian piiristä. Tästä johtuu se, tosiasia, että katolinen kirkko ja sen hierarkia nimenomaan keskiajalla o l i luonteeltaan feodaalinen. Myöhemmin asetettiin paavinistuimelle myös miehiä, jotka Medioin lailla • tulivat suurpankkiirisuvuista tai teollisuuden piiristä. Mutta ei tarvitse palata Medici-sukuun. todetakseen tämän histo riallisan välttämättömyyden sopeutumisen tarkoituksen. Pius X : n kuoleman jälkeen nousi paavinistuimelle Benedikl X V , markiisi Giacoma Della Chiesa, suuren genovalaisen pankkliriper-heen jäsen: Hänen seuraajansa oli vuosina 1922—1939 hallinnut Pius X I , Milanon teollisuuspon-ariston edustaja. Häntä seurasi v. 1939 Pius XII e l i Eugenio Pacelli, joka n i in ikään tuli eräästä rikkaimpiin kuuluvista pankkiiriperheistä. • Tähän pankkiirilinjaan toi en isimmäisen katkon' Pacellin seuraaja Johannes XXIII, Angelo Gui-seppe Roncalli, joka nimitettiin vir-kaan.& a lokakuussa 1958. Hän oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Vaikka Johannes XXIII pyrkikin Vilpittömästi luomaan Vatikaanista edistyicsellistä kuvaa, ei pidä unohtaa, että paavin valinnan saneli välttämättömyys kerätä proletaaristen ryhmien sympatiat paavinval-lan puolelle. V A T I K A A N IN OMISTUKSIA I l Banco di Santo Spirita, perus^ tettu V. 1906. II Banco de Roma, perustettu v. 1808. La Societa Generale Immobilaire, jonka pääomat ovat y l i 17 miljoonaa, puntaa. Sillä on määräysvalta useissa yhtiöissä ja se omistaa kolme neljännestä Rooman Hilton-hotellis> StJi. UrheUuUUon •irkailiioiden ösoiileelt Paheen johtaja: Ake Hunnakko 90 Neville Paric Blvd. Puhelin O X 1-6195 Toronto ; Ontario Sihteeri: Paavo Vaurio 49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont. Puhelin HO. 6-8815 Bahastonhoitaja: Len Boström 58 McNaim Ave., Toronto 12, Ont. Puhelin H U 1-3551 LIITON NAISJAOSTO Elsle Joidnen 21 Granlea Road, Wlllowdale, Ont Puhelin BA. 1-1489 U I T O N HIIHTOJAOSTO Poheenjohtaja: Antti Ranta, Jehu A.O. — Puhrfln 674-9251 1535 Päris St. Sudbury, Ont. Ajanvietelttkemista HALVALLA ^'Viikonloppu'' julkaisun IRTONUMEROITA Nyt alennetulla hinnatla 25c kappale Ynnä postikulut: 3 numerotta 7c, 6 numerosta 11c Ja 12 numerosta 160. Saatavana' No. ISstsa No. 45 asti. ta. Sogene — Immobilairen haaralii-ke. Vatikaaniila on huomattavia osuuksia myös seuraavissa yhtiöis sä: Pantanella, Blondi, Finsider, Bastocci, Italpi, vakuutusyhtiö As-sicurazioni Generali,. Richard-Gino-r i ; Ceramica Pozzi, Italgaz ja Acqua Marcia. V A T I K A A N IN S A L A T U T R I K K A U D ET Vatikaanilla on kuten kaikilla muillakin valtioilla myös pääomia. Vastakohtana muille valtioille sen raha asiat ovat valtiosalaisuus, josta vain harvoin tihkuii tietoja maailman l^distöön. äiksi'oh mahdotonta suorittaa tarkkaa erittelyä sen sotkuisista siteistä maailman pankkeihin ja muihin finanssielimiin. Varmaa kuitenkin on, että niistä pankeista, vakuutuslaitoksista, trusteista ja osakeyhtiöistä, joissa Vati- Icaani on osallisena, saataisiiin melko pitkä luettelo. Vatikaanin äänen Icannattajassa Osservatore Romanossa on jo vuosikausia ollut sivulla 2 Banco de Roman ilmoitus^ Tällä pankilla on y l i 200 haarakonttoria Italiassa ja ulkomailla. Samassa lehdessä on myös Banca Commer-ciale Italianan, Banco di Santo Spi-riton ja Banco" Ambrosianan ilmoituksia — kaikki ne ovat joko Vatikaanin valvonnassa tai kiinteässä yhteydessä siihen. Äskettäin suoritettujen tutkimusten mukaah eivät Vatikaanin finans-siyhteydet rajoitu Italiaan vaan sil lä on siteitä myös ranskalaiseen, belgialaiseen, etelä- ja pohjoisamerikkalaiseen raliamaailmaan. Katolisen kirkon järjestöt omistavat pääomasijoituksia Espanjassa, Mek sikossa, Afrikassa, kauko-idässä ja Yhdysvalloissa. Vatikaani ei ole vain Rothschildin pankkiiriliikkeen ja amerikkalaisen Morgan-dynastian osakas, vaan myös Monte-Carlon, Vichyn jä Biarritzin pelikasinoiden suurimpiin kuuluva osakkeenomistaja. Toisen maailmansodan jälkeen ovat p^hän istuimen raha-asiain hoitajat investoineet satoja miljoonia frangeja Ranskassa, 35 . miljardia frangia USA:han ja 60 miljardia frangia useisiin muihin maihin. E r i laisten uskonnollisten järjestöjen erityisesti jesuiittaveljeskunnan hallussa on miljardeihin hehtaareihin nouseva maaomaisuus. Viime vuo sien aikana on Vatikaanin raha-asioiden yhteydessä ollut pieniä skandaalinpoikasia. P A A V I DIPLOMATIAN PIIRISSÄ Vatikaanin hallitsija valitaan kardinaalien kokouksessa % ääntenenemmistöllä. Kardinaalit* jotka ovat paavin jälkeen seuraava aste Vatikaanin hierarkiassa, ovat usein joutuneet painostuksen alaiseksi vaalia suoritettaessaan. Niinpä nat sihallJtus harjoitti V. 1939 kulissien takana painostusta saadakseen mieleisensä paavin nimitetyksi; Valituksi tuli kardinaali Pacelli, joka oli ollut paavin nuntiuksena Saksassa pitkät ajat ja joka sittemmin myötäili Hitlerin politiikkaa. Y l i 50 maata ylläpitää diplomaat tisia suhteita Vatikaaniin, jolla puolestaan on nuntiuksia (lähettäiläitä) ja internuntiuksia (täysivaltaisia ministereitä). Legaatteja (erikois- Jähettiläitä, joilla ei ole virallista diplomaattista asemaa) on 68 maas sa. Näiden joukossa on sellaisia maita, joissa tuskin on ainoatakaan katolilaista, kuten Iran, Pakistan ja Japani. Tshiangkaishekin luona edustettuna olevien harvojen hallitusten jour kossa on myös Vatikaani. Sama koskee Etelä-Vietnamia Ja Etelä-Koreaa. Vatikaanissa olevat edustajat ovat aina olleet ao, maiden "tiedus-teluasemia", joiden kautta on hankittu tärkeitä tietoja tai jotka ovat toimineet neuvottelijoina arkaluon toisissa kysymyksissä. Tällaista tietä solmittiin aikoinaan Hitler-Sak-san ja Vatikaanin välillä ns. kon-kordaatti, joka on voimassa edelleenkin Bonnin ja Vatikaanin välisenä sopimuksena. KÄÄNNE VATIKAANISSA Paavi Johannes XXIII, jota äärioikeistolaiset ovat kutsuneet myös 'punaisen paavin' nimellä, ehti olla asemassaan vain vajaat viisi vuotta, mutta tästä huolimatta hän ehti luomaan kuilun natsismia myötäilleen Pius XII:n ja oman kautensa välille. " Katolilaisuuden asema oli vuoden 1958 lopussa vaikea: se oli ankkuroitunut sosiaaliseen vanhoillisuuteen ja ajalle ominainen sosialistinen ja siirtomaavastainen liike oli sille täysin vierasta. Johannes X X I I I kutsui koolle kirkon hierarkian konsiilin käsittelemään ajan polttavia kysymyksiä ja esitti sille oman vakaukmuksensa mukaisesti vaatimuksen rauhasta ja rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Johannes X X I I I :n panoksesta voidaan mainita ainakin kaksi hänen kahdeksasta paimenkirjeestään: Mater et magistra (äiti ja opettaja viimeksi mainitulla tarkoite: taan kirkkoa) ja Pacem in Terris (Rauha maassa), jotka saivat osakseen yleisen hyväksymisen ja edustavat tiettyä edistyksellisyyttä. Mater et magistra muodostaa rohkeaa yrityksen vetää kirkko i r t i vanhasta sosiaalisesta takapajuisuudestaan ja tuoda se nykypäivän yhteiskunnan probleemien keskelle. Pacem in Terris -paimenkirjeessä levittäytyy sama kysymys nuiailmanlaajut-seksi. Hallitsevana on vakaunuis maailman ykseydestä ja uusista i^aliteeteistai joihin kirkon on sopeuduttava päästäkseen irti vuoai kymmeniä kestäneestä eristyneisyydestään. Tätä paavinistuimen astumista nykyaikaan olivat valmistelleet monfet erilliset tekijät: sosiaaliseen tyJJhön osallistuneet katoliset, "köyhien papit", ne papit, jotka Espanjassa asettuivat työläisten rinnalle Fran eoa vasta&n, Ransk&h t%Hdaspä(lit jne. Mutta puuttui paavi, joka olisi asettanut täifaän suuren toivoiiar-meijan kärkeen, paavia, joka olisi ymmärtänyt, että kirkko saattaa olla yhteistyönsä, maailman i'auhaa ja sosiaalista edistystä tahtovien voimien kanäsa. , Talous "parenrpäiti pain" södrnfakiä New Yoric. — Yhdysvaltain sotateollisuuden kanssa tekemisissä olevat yhtiöt tervehtivät tyj^dytyHsellä Yhdysvaltain Vietnam-hyökkäyksen laajentamista. • ' • "Kylmästi matemaattisesti laskien .muuttaa presidentti Jolihsohin inää-räämä äsevöimren lisäärnirien Vietnamissa taloiiden tulevaisuuden näkymiä parempaan päin", kirjoittaa flinanssi- '{}iirien johtava äänenkannattaja Business Week, Lehti toteaa, että sotakulujen lisääminen "riittää rauhoittamaain kaiken vakavan l,evottomuuden siitä, että taloudelliset^ kehityksen tempo hidastuisi niyöhemmin tänä vuonna'', Yhdysvaltain sotilasmenot ovat l i - säärityheet huöinattavasfi jo tänS vuonna. Kauj^amtnisteriö bn laske^- nut, että rie tämän vuoden toiädla neljänneksellä olivat 55,4 mitjardia ddllkria verrattuna 54,3 miljardiin dollariin ensimmäisellä neljährieksellä. Kolmannella neljänneksellä tai>alituu epäilemättä jälleen nousua. Kuten Business Week kirjoittaa, aikoo_ Pentagon käyttää Keiriäk. 2b pinä 1966 päättyvän varainhoitovuoden aikana VJ^f ndrain-totaän vielä 2—3 miljardia dol-teriä. * 'Kaksi huomattavaa senaatin puolu^ tusvbimayaliokunnan jäsentä, demö- Icraatit Richard Russell ja John Steri-nis ovat laskeneet,, että Vietnamin-sö-ta voi hostaä sotilasbudjettia 10 miljardilla dollarilla vuodessa. Sen jälkeen kun presidentti Johnsoh ilnioitti heinäk.. 28 pnä Vietnamin sodan laajentamiseen, tähtäävistä toimenpiteistä, nousi sotatarvflteyhty-miien osakkeiden arvo jyrkästi. Erityisen voimakkaasti nousivat "Avco"-yK-tymän osakkeet. Tämä suurj^tymä valmistaa Vietnamissa käytettyjen helikoptereiden moottoreita, samoin nousivat -uusia suihkuhävittäjiä valmistavan "Northrop • Aviationin" osakkeet. K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT VAPAUDESSA! Tiistaina, syysk. 7 p: — Tuesday, Sept: 7,1965 Sivjx 3 UUTISIA eä levittämääii Lokakuu omistdttu Vapauden levitystyöUe Tuleva lokakuu on omistettu Vapauden levityskuukäudeksi. Tarkoitus on, että lokakuun aikana hankitaan Vapaudelle 75 uutta tilausta ja huolehditaan 342 tilauksen uudistamisesta. Onnistoaksemme tässä tehtävässä, tulisi jokaisen lehtemme tilaajan olla apuna lehtemme asiamiehille ja -naisille ja siten toteuttaa viime marraskuussa Port Arthurissa pidetyn yhtiökokouksen vetoomusta jossa sanotaan: a) "että kaikissa osastoissa ja seuroissa olisi kiinnitettävä huomiota asiamiestoiminnan auttamiseen ja tehostamiseen, valitsemalla lisää asiamiehiä tai -naisia missä katsotaan tarpeelliseksi. Asiamiesverkoston vaativaa työtä voitaisiin auttaa paljon siten, että osastot ja yksilöjäse-net kiinnittäisivät jatkuvasti huomiota uusien tilausten hankintaan; )b että kehitetään uudelleen jouk-kotyömuotoja lehtiömme levittämisen hyväksi, ja että saatujen kokemusten perusteella olisi perustettava sanomalehtikerhoja, joiden erikoistehtävänä on kokoontua aika-ajoittain keskustelemaan ja päättämään, mitä pitäisi tehdä tämän asian hyväk-s i . " , - Vielä on huomioitava se vastuunalainen tehtävä mikä työväen sanomalehdellä on nykytilanteessa lukijakuntaansa kohtaan. Sen pyhänä velvollisuutena on tulkita ja kertoa totuus kotoisista ja kansainvälisistä tapahtumista, työoloista Ja kansalaistemme seura- ja kulttuuritoiminnoista sekä olla yhdistävänä tie-donantovälineenä kansalaisillemme. Vapaus on aina, koko sen ilmestymisen ajan, pyrkinyt rehellisesti täyttämään työväen sanomalehden velvollisuuden lukijakuntaansa ja koko työväenliikettä kohtaan. Se on aina ja kaikissa tilanteissa asettunut puolustamaan työläisten etuja ja taisteluja paremman toimeentulon puolesta; Vapaus on horjumattomasti tukenut kaikkia niitä rauhan voimia, jotka vaativat yleistä ja .täydellistä aseistariisuntaa, ydinaseiden täydellistä hävittämistä, minkä saavuttaminen toisi pysyväisen rauhan, paremman ja onnellisemman elämän kaikille kansoille. Taistelu rauhan ja täydellisen aseistariisumisen puolesta ei ole ainoastaan työkansan asia, vaan se on koko kansan, kaikkia yhteiskuntapiirien elämää koskeva asia. Ilolla onkin todettava, että rauhanvoimat ovat kuluneiden vuosien aikana kasvaneet valtavaksi, koko maailmaa käsittäväksi voimaksi, joka on voittanut puolelleen kannattajia kaikista yhteiskuntapiireistä. Joitakin vuosia sitten, rauhan puolesta taisteli ja piihui ainoastaan järjestyneen työväenliikkeen edistyksellinen osa, mutta tänä päivänä rauhan puolesta puhuvat hallitukset, kirkot ja porvarilliset järjestöt. Tämä vain osoittaa, että lehtemme puhuessaan rauhan kysymyksestä, on aina puhunut koko kansakunnan elämän puolesta. Vapaus on epäröimättä esittänyt yhtenäisyyden ja yhteistoiminnan aikaansaamista kansalaistemme kulttuuriperinteiden vaalimiseksi. Siinä suhteessa onkin todettava, että lehtemme yhtenäisyysohjelma on voittanut uusia ystäviä. Tosiasia on, että vain työväenleh-den Välityksellä saamme totuudenmukaisen kuvan siitä maailmasta, josta me olemme erottamaton osa. Arvoisa lehtemme tilaaja, onko Sinun naapurisi tai työtoverisi lehtemme tilaaja? Jos e i , tarjoaa hänelle lehden tilausta! Tällä kertaa, ei ole palkintoja eikä sarjakilpailuja uusien tilausten hankinnasta, — vaan kysymyksessä on joukkotyö, jossa jokainen lehtemme tilaaja voi auttaa ja osallistua levitystyöhön. Me jokainen voimme omalta kohdaltamme auttaa lehtemme levikin lisäämistä, hankkimalla uuden tir lauksen Vapaudelle! Toimikaamme tarmokkaasti, että Vapaudelle saadaan vähintään 75 uutta tilausta ja huolehditaan 342 tilauksen uudistamisesta ryntäys-kuukauden'aikana! Vapaus-kustannusyhtiön johtokunta. P A I K K A K U N T I E N J A A L U E I D E N UUSIEN TILAUSTEN J A UUDISTUSTEN IIANKINTATAVOITTEET Itä-Canada — Quebecin alue . . Uusia Uudlst. Yht. Montreal 2 1 3 Rouyn 1 i Vai d'Or _._ 1 1 Malartic 2 2 Etelä-Ontario Toronto _ . . . : . . . - . „ _ _ . . . . 5 Hamilton Windsor 1 St. Catharines - . _ . - . _ „ _ . „ . . , 1 Sarnia — , — _ - . , - _ . „ . - . „ i . . 1 8 Pohjois-Ontario Timmins . . . . _ . „ . , . . . . . . _ _ . _ , 2 South Porcupine 2 Pottsville (Porcupine) 1 • Cochrane 1 Kapuskasing 1 Hearst 1 Kirkland Lake 2 Tar2well (Eby) 1 Cobalt ._ 1 12 KesKiOntäHö Sudbury — Copper Cliff 5 Wanup 1 Long Lake — Kelly Lake 1 AVahnapitae I Whitefish _. 1 McKerrow — - Beaver Lake — Nairn Centre _ 1 SaultSte. Marie 2 Garson 1 Waters Township — Naughton 1 Azilda 4 — 1 75 1 3 3 3 85 7 9 3 2 3J 6 10 4 2 46 33 11 8 6 6 4 16 13 3 8 1 1 4 4 4 93 9 11 4 3 4 7 12 5 3 58 38 12 9 7 7 4 17 15 4 9 2 Sioux Lookout Geraldton . 1 _ l Nipigon 1 15 Manitoba ja Sask. Meadow Portage 1 Shaunavon _ „ _ - _ . . _ _ . _ . . t Dunblane i Dinsmore 1 Rorketon . . . . . . . . . . . . . . : . _ . . . ^1 _Macrorie 1 VVäpella (Uusi Suomi) .u 1 7 Alberta Canmore 1 Eckville — Sylvan L a k e — 1 Leslieville ELspeth — Benalto 1 Thorhild _ - — . . ^ _ . . . _ . 1 Bingley . „ — . . . _ . _ - _ . . . _ 1 Hespero 1 Rocky Mountain House -__ 1 7 British Columbia Vancouver ^-__„_--__ 3 Solsqua Salmon A rm 1 VVebsters Corners — Haney _._ 1 Sointula 1 Ladysmiöi _ 1 Nanaimo 1 New Westminster -.. 1 1 4 3 58 1 1 1 4 1 19_ 2 5-^ 2 1 5 4 73 1 1 2 2 2 1 1 10 1 5 1 1 2 1 1 2 14 22 2 1 1 6 3 1 2 15 109 124 Länsi-Ontario Port Arthur 5 27 32 Fort William 1 4 5 Intola — Alppila 1 1 2 Tarmola — North Branch 1 3 4 Lappe — KivikoökI 1 3 4 Miller (Murillo) 1 1 Kamlnistiquia . — ' „ . . 1 5 6 Kakabeka Falls — Conmee . . . . . 1 2 3 Nolalu ........... 1 1 2 Silver Mountain —• Jackpine 1 3 4 9 29 38 ••••••• UUSIEN T I L A U S T E N J A UUDISTUSTEN TAVOITTEET ALUEITTAIN Uusia Uudlst. Yht. ItäCanada — Quebecin alue — 2 5 7 Etelä-Ontario 8 85 93 Pohjois-Ontario 12 46 58 Keski-Ontario 15 109 124 Länsi-Ontario 15 58 73 Manitoba ja Sask. 7 3 10 A l b e r t ä — — — - ' 7 7 14 British Columbia 9 29 38 (Suoini-Seura) — Helsinki — Paijantel^ii vesistö pfldäntiiu ' Tietyillä ilmoilla puunjalostusteollisuuden haju kantautuu kymmenien kilometrien päästä j a täyttää maisemat laajoilla alueilla Keski Suomessa. On päiviä, jolloin Jyväskylän kaupungissa ei voi avata ikkunoita tuuletusta varten, koska ulkoa tulee mädäntyneen kananmunan haju niin voimakkaana, ett^i .sitä kukaan kuolevainen noin vaih kestä. Maisemat ovat luonnonkauniita, mutta järven vesi ei kelpaa edes saunavedeksi eikä pyykkinpe suiin. Se vain on siinä ja peila? himmeänä vuodenaikojen vaihteluita. Monin paikoin vesi on n im saastunutta näissä Keski-Suomen suu rissa järvissä, että kalat ovat kuolleet, vesilinnut hävinneet, ranta kasvillisuus tuhoutunut, ja lika kul kee eteenpäin vesivirtojen mukana. • Vesistöjen saastuminen Keskisuomessa on aiheuttanut j o tähän mennessä korvaamattomia menetyksiä. Ennen niin arvokas kala kanta varsinkin jalompien kalalaa-tujen kohdalla on käytännöllisesti katsoen tuhottu j a niluitkin kalat, joiden aiTO kotitarvetaloudessa on ollut varsin huomattava, ovat jatkuvasti vähentyneet.- Ne häviävät sukupuuttoon ellei tehokkaita suoje lutoimenpiteitä -kyetä järjestämään. Taloudelliset menetykset eivät rajoitu yksinomaan kalakannan tu houtumiseen. Asukkaat laajan ve sistöalueen rannoilla ovat kokeneet k:itkeria pettymyksiä: näissä vesis sä ei voi enää uida, näitä vesiä. ei voi käyttää enää kotieläinten juomana, likaantunut vesi ei kelpaa pesuun eikä kasteluun. Teollisuuslaitokset ovat etsineet keinoja vapautua likaajan maineesta. Keinot on todettu erittäin pai jon rahaa tarvitseviksi. Jätteiden puhdistuslaitokset eivät ole kädenkäänteessä saatavissa. Niiden perustaminen vaatisi yhtä paljon pää omaa kuin uuden keskisuuren teol. lisuushitoksen rakentaminen. Näin «anovat teollisuuden edustajat ja lisäävät vielä, että kaiken tekee kalliimmaksi tällaisen laitoksen tuottamatloniuus. (HS) Viiinevuotista suurempi viljasato näköpiirissä poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta saataneen sekä syys-että kevätviljoista viimevuotista jonkin verran suurempi kokonaissato. Tämä ilmenee maataloushalli-tiiksen 15. elokuuta tekemästä sato-arviötiedustelustai jonka tulokset annettiin julkisuuteen lauantaina (28. 8.). Syysvehnän sato arvioidaan noin 40 miljoonaa kilo suuremmaksi kuin vuosi sitten. Muitten viljojen kohdalla tapahtunee 10-^15 prosentin sadonlisäys. Keskinkertaista parempien -satotoiveiden Lsäksi vaikuttaa viljasadon määrään myÖs viljelyalan lisääminen. Maan koko peltoala: on kasvanut 14,500 hehtaarilla ja on nyt l i kimain 2,731,000 hehtaaria. (HS) Suuryritykset Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen yhteinen liikevaihto oli viime vuonna noin 2.8 miljardia markkaa, joka on lähes 15% viime vuoden kansantulosta, 18,8 miljardia- markkaa. Mutta suurinkin näistä, Enso Gutzeit, jonka liikevaihto . o l i viime vuonna y l i 500 miljoonaa markkaa, sijoittuu Euroopan suuryhtiöiden joukossa vasta 250:n suurimman yhtiön joukkoon. (HS) Rauhan f Omi Clinton-haalilla Vancouver. — Meillä on filmiesitys Clinton haalilla syyskuun 19 päivänä, kello 4 ip. Vapauden haastekampanjan hyväksi. Kesäkiireitten vuoksi me olemme olleet hieman hitaita, vaan nyt OD tehty vakava päätös asian korjaamiseksi. Tulkaa joukolla viettämään rattoisa iltapäivä haa-lille. Siellä on seurapelejä ja tietysti kahvikultaa. Naiset ovat l u vanneet tuoda herkullisia kahvileipiä. Siellä tavataana. — M,V. EHKÄPÄ — Hän meni naimisiin kuolleen vaimonsa sisaren kanssa. — Ehkä hän e i uskaltanut ottaa itselleen kahta anoppia. 75 342 417 Angelikat ovat saapuneet Eniten niy3iy historiallinen romaani maailmassa SERGEANNE GOLON: ANGELIKA 430 SIVUA HINTA SID. $4.75 Angelika on suurenmoinen. Hän on enkeli, hän on paholainen, hän on täydellinen nainen. Angelika on vastustamaton! Angelikan Urina on kiehtova: Se alkaa köyhtyneen ranskalaisen maalaLsaatelin vaikeuksista, etenee ruhtinaiden suosion häilyvyyden kautta salaperäiFeen, tyrmistyttävään alamaailmaan ja kuohuvien seikkailujen virrassa Aurinkokuninkaan sadunhohtoiseen hoviin. Tarina on valloittava. Angelika on romaani, joka valloittaa maar Ilmaa. Angelika kuuluu aikamme romanttisen kirjallisuuden suuriin saavutuksiin. Angelikaa on verrattu kaikkien aikojen tunnus-tetuimpiin suoslkkiromaaneihin: Angelika on taruomaisempi kuin "Tuulen viemää", Angelika on sensaatiomaisempi kuin "Aina vain Amber". Angelikassa on annos Dumasia. SERGEANNE GOLON: ANGELIKA JA KUNINGAS 367 SIVUA - HINTA SID. $4.75 Suurenmoinen historiallinen romaani, täydellinen sensaatio kuten Sergeanne Colonin edellinenkin teos. On kertakaikkinen elämys kokea älykkään ja viehättävän Angelikan keralla Ludvig XIV ajan riehakkaan Pariisin ilot Ja surut . . . Se on kirja, joka on enemmän kuin romaani, siitä on tullut käsite — se on luonut uuden muodin, kokonaan uuden naistyypin. SERGEANNE GOLON: ANGELIKA JA SULTTAANI 346 SIVUA HINTA SID. $4.75 on entistä kiehtovampi, entistä verevämpi. Se on maailmanmene-tys. Saatuaan vihjeen että hänen ensimmäinen miehensä ehkä vielä elää, lamiistumaton Angelika lähtee etsintäretkelle merirosvoja kiehuvalle Välimerelle. Hänet saa haltuunsa sulttaani Mulai Ismail, Muhammedin pojista intohimoisin ja julmin. SERGEANNE GOLON: 348 SIVUA ANGELIKA KAPINOI HINTA SID. $4.75 Angelika uskaltaa nousta itse Aurinkokuningasta vastaan. Veristen kapinallisten johtajana hän samoaa halki Ranskan — ja kohtaa uudelleen salaperäisen merirosvon Kandlanorjatorilta. ANGELIKA JA RAKKAUS 355 SIVUA HINTA SID. $4.75 Löytääkö ANGELIKA todellisen rakkauden maailman ääristä, ihmeellisistä seikkailuista? Smaragdisilmäinen Angelika, entinen Ranskan alamaailman kuningatar. Aurinkokuninkaan suosikki ja Poitoun vainottujen protestanttien ystävä, lähtee synnyinmaastaan, jossa hän on saanut kärsiä niin paljon. Hän nousee, salaperäiseen Gouldsboro-alukseerf, Jonka päällikkönä on tarumainen merirosvo — arvoituksellinen, naamioitu Rescator. Angelikan mukana on Joukko La Rochellen vainottuja hugenotteja sekä hänen tyttärensä Honorlne -^kauhujen yön lapsi, josta kuitenkin on tullut hänen rakkain aarteensa. . TILATKAA OSOITTEELLA: Vapaus publishing Co. Limited P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-09-07-03