Vapaus, May 23, 1959

              Sivu 2 Lauantaina/toukok. 23 p: — Saturday, May 23, 1959
V A P A U S
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablishM
Nov.> 6. 1917.' Authorized
as second class mail by the Post
Office' Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by-Vapaus
PublIshingi<3ompany; Ltd;;: at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada,
Telephones:vBus.; Office OS. 4-4264;'
Editorial Office OS; 4r4265:Maiiager:
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
addressiT^Box 69, Sudbury,; Ontario:
Advei'tising/rates upon application.:
Translation free of charge.
. TILAUSraNNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2 50
Ylidysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk* 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 525
^'Ei nikkeliäkään Canadaan"
Myöntäen;; että hänen yhtiönsä tekaisi viime vuonna voi­toksi
verojen maksun jälkeen $9,500,000 Abitibi Pöwer and
Paper yhtiön presidentti D. W. Ambridge valitti alahuoneen
, resurssivaliokunnan kokouksessa iettä tämä miljoonavoitto
on aivan liian pieni.
Samalla kertaa hän antoi uuden esimerkin siitä" suurpor-varin"
isänmaariisuudesta" mistä on meille_niin paljon pu­huttu.
Vaatien uhkavaatimusluontoisesti massa- ja paperi­teollisuudelle
lisää-taloudellisia myönnytyksiä liittohallituk­selta,
mr. Ambridge selosti ,että hänen yhtiönsä rakennuttaa
parasfaikaa $21,000,000 hintaista tehdasta Michiganiin, mutta
canadalaisiin laitoksiin ei Abitibi sijoita "viittä senttiäkään",
jos yhtiön vaatimuksim ei suostuta. Tämä palauttaa mieleen
porvariemme sodanaikaisen lausunnon, että he kansallisen
olemassaolon ollessa uhattuna, he "nojaavat airoihinsa", jos
hallitus ei maksa 5 prosenttia suurempia voittoja sotatarve-teollisuudelle!
Kuten muutkin "vähempiosaiset", mr. Ambridge valittaa
massa- ja paperiteollisuuden "kannattamattomuutta". Ihme
on vain se, miksei hän anna tämän talousvaikeuden kanta­mista
sanokaamme Abitibi-yhtiön työläisille ja ryhdy itse sen
"korkeapalkkaiseksi" tuntityöläiseksi? Se olisi helppo rat­kaisu.
Yhtiön työläiset tyytyisivät epäilemättä kymmenen
miljoonan dollarin vuosivoittoon, koska he eivät ole aikai­semmin
saaneet sentinkään voitto-osinkoja palkkatulojensa
lisäksi. Toisaalta mr. Ambridge saisi lopun ikäänsä nauttia
niistä 'korkeista palkoista" mitkä' hänen mukaansa ovat
itsestä pahasta.
Mutta vakavasti puhuen mr. Ambridgen "tuottamatto-muusvalituksessa"
on siteeksi tottakin. Kiitos liittohallituk­sen
ja suurpoFvariemme "täydentämisohjelmasta", meidän
maamme massa- ja paperiteollisuus on todella vetänyt ly­hemmän
tikun. Tämän "täydentämisohjelman" mukaisesti
Canadassa valmistetaan pääasiassa halpahintaista paperimas­saa
ja sanomalehtipaperia — mutta Yhdysvalloissa valmiste­taan
candalaisista raaka-aineista suuna voittoja tuottavaa
kalliimpaa paperiljia.
Mikäli tämä järjestön ohjelma on aiheuttanut todellisia
vaikeuksia massa- ja paperiteollisuudellemme, mr. Ambridge
löytää parhaiten syntipukin katsomalla kuvastimesta omia
kasvojaan.
Canadan puolueettomuuskysymysestä
Canadan rauhanpuolustajain tunnettu ja tunnustettu pu­hemies,
tri James G. Endicott antoi varmaan paljon ajattele­misen
aihetta monelle canädalaiselle kun hän elsitti Toron­tossa
alkuviikolla pitämänsä puheen yhteydessä ,että Cana­dan
tulisi omaksua ulkopoliittiseksi ohjelmakseen "ystävälli­nen
puolueettomuus".
Asiaa koskevan puutteellisen uutistiedon vuoksi emme
tiedä varmuudella, mitä tri Endicott tarkoittaa "ystävällisellä
puolueettomuudella". Mutta jos hän tarkoittaa sitä, että Ca­nadan
pitäisi omaksua rauhallisen rinnakkaiselon periaatteel-nadan
pitäisi omaksua rauhallisen rinnakkaiselon periaatteel­la
lepäävä puolueettomuusohjelma, mitä ajatusta mm. mei-^
dän lehtemme on eräissä tapauksissa aikaisemmin suositel­lut,
niin hänen ehdotuksensa on käsittääksemme sitä laatua,
että se tulee kasvamaan ja voimistumaan melko nopeasti Ca­nadassa.
Tri Endicott esitti, kaksi hyvin kuvaavaa rinnakkaista-pausta
siitä mitä hyötyä olisi Canadalla puolueettomuusoh-jelmasta.
Hän vertasi toisiinsa Avro Arrow'ia ja St. Lawrence
vesitietä palauttamalla kuulijainsa mieliin, etta ne kummat­kin
tulivat maksamaan meille veronmaksajille osapuilleen
saman verran ,eli noin $450,000,000 kumpikin. Mutta mitä
tuloksia niistä on saatu? Avro Arrow'n sotilaslentokoneen ke­hittämiseen
käytetty 450,000,000 dollaria meni kuin kaivoon.
Siitä ei ollut maallemme mitään hyötyä. Eikä.tällä suurella
rahasummalla saatu mitään sellaista, joka olisi silmin näh­tävissä,
korvin kuultavissa tai käsin kosketeltavissa.
Rauhanomaisen St. Lawrencen vesitien rakentamiseen
käytetyt miljoonat sen sijaan auttoivat suurenmoisesti maam­me
taloudellista kehitystä ja niistä miljoonista tulevat vielä
jälkipolvetkin niittämään satoa.
Ero on suuri ja kauaskantoinen. Mutta Arrow-tapaus ei
ole ainoa laatuaan. Valitettava tosiasia on, että me olemme
nykyisen mielettömän varustelukilpailun; aikana, aina Ko­rean
päivistä lukien, kansakuntana haaskanneet keskimäärin
yli $1,700,000,000 vuodessa sodan jumalille — ja mitä on
meillä siitä nähtävissä? Ei kerrassaan mitään. Se rahamäärä,
noin sata dollaria jokaista miestä, naista ja lasta kohti eli-,
rkeskimäärin $400 vuodessa jokaista keskinkertaista perhettä
kohti, on tämän kymmenen vuoden aikana mennyt sanan
varsinaisessa mielessä hukkaan.
Kuinka paljon parempi olisikaan ollut, että nämä sodan
;Molokille uhratut rahat olisi käytetty järjellisesti johonkin
yleishyödylliseen, Täuhanomaiseen. tarkoitukseen, teollisuu­den
ja maatalouden sekä opetuslaitoksen hyväksi? Mutta täi-lainen
järjellinen talouspolitiikka tulee mahdolliseksi vasta
sitten^ jos Canada^noutuu kansakuntana irti sö
sista^liitoista ja omaksuu, ulkopolitiikakseen puolueettomuus-ohjelman,
kuten^^tri TSndicott nyt Torontossa suositteli.
* * *
Mutta niin tärkeitä tekijöitä kulnylläolevat seikat ovat­kin
— ja ne ovat todella perustavaa laatua olevia talousky­symyksiä
— Pentagonin sotaherrat suunnittelevat meidän
maastamme kolmannen maailmansodan varalla "ei, kenen­kään
maata", josta ydinasesodassa tulisi suuri hautausmaa
kaikelle elolliselle.
Yhdysvaltain korkein sotajohto tietää, että jos uusi maa­ilmansota
nyt aloitetaan; silloin joutuu ensimmäisen kerran ;
sotanäyttämöksi myös Pohjois-Amerikan;manner.:V
ret ja pitkät"matkat eivät suojaa enää sen paremmin Yhdys­valtain
kuin Canadankaan kansaa atomi- ja vetypommeja
kuljettavilta mannerten välisiltä ballistisilta ohjuksilta.
Tämän tosiasian tietäen ja käytännössä tunnustaen Pen­tagonin
sotaherrat haluavat "voittaa aikaa" Canadan kustan­nuksella;
kuten on hyvinkin arvovaltaisissa: piireissä sel^
Siksi on Canadan'alueelle pystytetty amerikkalaisia sotatuki?
TfyrrinnmrmTOTrjnnnnnri^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
0-P:ftJLPJLP-1UUlBJJÖ»lfl-<>AQ-P-P o °
Mrs. Aino Lahti Torontosta täyt
tää 60 vuotta tk. 24 päivänä.
• Yhdymme': sukulaisten; • ja v puita­vien
onnitteluun.
Rva Sayramo saa
seuraa oikeuteen
. H e l s i n k i ;— Karin Sauramon sen­saatiomainen
kavallusjuttu oli vii­me
keskiviikkona neljännen ker­ran
oikeuskäsittelyssä.
Oikeudenistuntoon oli haastettu
kuultaviksi Sotakummivaliokunnan
jäsenjärjestöjen edustajat rva Kat­r
i Ritavuori (Pelastakaa Lapset),
kenraalitar Aili Viljanen (Kaatu­neitten
Omaiset), rva S. Hiisivaara-
Mörk (Sos.dem. Naisliitto), maist.
Ahti Hailuoto (Lastensuojelun
Keskusliitto), varatuomari Edwin
Törmälä (Mannerheim liitto) ja
prof. Elsa Bruun (Folkhälsan).
Rouva Sauramon velipuoli, pää-,
esikunnan toimistosihteeri Armas
Karmavuo on niinikään haastettu
vastaajaksi. Eversti Lauri Saura-mo
esiintyy tiettävästi vasta myö­hemmin.
Asiantuntijataholla pidetään
mahdollisena, että oikeus joutuu
antamaan jutussa välipäätöksen
siinä, kuka katsotaan asianomista­jaksi
jutussa. Tämä tapahtunee
vasta myöhemmin.
Suomen ja Kiinan
kauppasopimus
allekirjoitettu
H e l s i n k .— Täällä allekh-Joitettiin
viime viikon :lopuUa Suomen ja : K i i ­nan
kansantasavallan välinen kaup­pasopimus.
/Joka koskee vuoden ta-varanvalhtoa
taannehtivasti päättyen
lokakuun 31 päivänä 1959. Nyt sol­mittu
sopimus edellyttää tavaran-vaihdon
jatkumista perinteellisin,
muodoin entisessä laajuudessa.
Kiinaan vietävistä tavaroista mai­nittakoon
metalliteollisuuden tuot­teet,
mm; paperiteollisuuden koneet,
selluloosa, erilaiset paperit, kupati,
silla, kelmu Ja vaneri. Suomen tuonti
tulee kä.sittämaan mm. erilaisia oijy-siemenia
ja kasvisöljyjä, soijaa? tinaa,
antimonia seka xiisia ja muita mo­ninaisia
luonnontuotteita. ~
Sopimuk.sen allekirjoittamisen jäl­keen
puhuivat valtuuskuntien pu­heenjohtajat,
ministeri Karjalainen
ja ministeri Lu, joka totesi sopimuk-seh
Jo olevan kuudes Suomen ja K i i ­nan
kansantasavallan valiUa. Han sa­noi
edelleen, etta nyt päättyneille
neuvotteluille oh ollut leimaa-anta­vana
ystävällinen ilmapiiri ja etta
neuvotellut talla kerralla olivat su­juneet
erityisen menestykselhsestl.
Tämän ministeri L u katsoi johtuvan
silta, etta osapuolet näinkin pitkän
yhteisen kauppahistorian jälkeen
tuntevat toistensa tarpeet ja myös
mahdollisuudet. Päätteeksi ministeri
Lu esitti Kiinan kansantasavallan
Suomen rauhanpuolustajain
suuret
Suomen Rauhanpuolustajat r. y.
Järjesti toimintansa: lOvuotispaivän
merkeissäv helluntaina Helsingissä
kaksipäiväiset kevätjuhlat. Ensim­mäisenä
helluntaipäivänä oli Ylio
piston suuressa luentosalissa koko­us
"Rauhanliike rakentaa", jossa
eri alojen edustajat puhuivat raiit-l
i a n t y o s t ä , j a , illalla pidettiin Kult­tuuritalon
juhlasalissa "iloinen ke­vätjuhla",
jossa puhuivat prof. Fe­lix
Iversen ja i i l . tri Gynter-Hei-dorn
Saksan Demokraattisesta Tasa-,
vallasta. Päivien päajuhua^ rauhan­puolustajien
liikkeen 10-vuotisjuhIa
pidettiin toisena helluintaipäivänä
Kaivopuistossa Ullanlinnan kentäl­lä.
Tilaisuuteen, jota suosi erin­omainen
aurinkoinen kesäsää, oli
saapunut tuhansia rauhanliikkeen
kannattajia. Juhlassa puhuivat
Suomen Rauhanpuolustajien sihtee­r
i maist. Mirjam Vire^Tuominen ja
Maailman Rauihanneuvoston intia­lainen
valtuutettu Pandit C. N . MaL
viya, ja tilaisuuden yhteydessä, ta­pahtui
maakunnallisten rauhanvies­tien
juhlallinen luovutus. Juhlasta
toivovan laheisLa yhteistyötä Suomen
hallituksen ja kansan seka suoma­laisten
teollisuus- ja kauppapiirien
kanssa.
päätettiin ^lähettää Geneven uiko-ministerikonferenssiin
sähke, jossa
toivotetaan konferenssille ^parhaim
ta menestystä sen työssä huipputa­son
konferenssin aikaansaamiseksi.
Juhlapaikkaa koristivat Kaivo-i
puustossa Rauhanpuolustajien sini'
sen viirin lisäksi kuuden maan:
Suomen, Ruotsin, Tanskan, Neuvos­toliiton
Puolan j a Saksan Demok'
raattisen Tasavallan liput. Maaher­ra
Väinö Meltin ollessa - e s t y n c j nä
suoritti juhlan avauksen Uuden^
maan Rauhanneuvoston puheenjoh­taja,
kirjailija MattiT-tahdenmäki.
Hän palautti mieliin Chamberlainin
ja Hitlerin kohtaamisen, vuoden
1938 syyskuuissa Reinin maakunnas­sa
ja silloisen jännitt:^ieen tunnel­man,
kun miljoonat ihmiset seura­sivat
radioittensa ääressä sodan ja
rauhan vakavaa arvanheittoa. Puhu­ja
osoitti, e t t ä kansan valtavalta
encmihistöllä ei ollut mitään mah­dollisuuksia
vaikuttaa tapahtumion
kulkuun, koska rauhanasia ei oliut
nutiodostunut kansanliikkeeksi. Nyt
maailmassa on 500 miljoonaa ihmis­tä,
jotka ovat omakätisesti kirjoitta
ncct nimensä atomiaseen kijeltämis-tä
ja rauhantilan säilyttämistä vaa­tivaan
vetoomukseen ja rauhanliik­keen
laajentuessa on olemassa re-
Meteoriparvet ja avaruusliikenne
Avaruuslennot, joille Neuvos^
toliiton ja USAn lähettämät
sputnikit ja varsinkin kuurake­tit
ovat raivanneet tietä, ovat teh-net
kysymyksen avaruuden olo­suhteista
päivänpolttavaksi. Eri­tyistä
huomiota on tutkimuksissa
kiinnitetty radioaktiiviseen sätei­lyyn
avaruudessa, mutta näky-mättdniieu
säteiden lisäksi voivat
avaruuslaivat törmätä näkyväm­piin
ja tuntuvampiinkin esinei­siin
^ meteoreihin, jotka valta­valla
nopeudella syöksyvät halki
avaruuksien. Maan pinnalla syn­tyvät
ja elävät ihmiset ovat jok­seenkin
suojatutja näiden kierto­laisten
"pommituksilta", mutta jo
100 kilometrin korkeuteen ko­hoava
raketti saa varustautua nii­tä
kestämään. — Seuraavassa
neuvostoliittolaisen fysiikan toh­torin
V. V. Fedinskin artikkeli
meteorien tutkimuksista hieman
lyhennettynä. Artikkeli on jul­kaistu
neuvostoliittolaisessa aika­kauslehdessä
"Tiede ja elämä".
.METEOREILLA VALTAVA
NOPEUS
Meteorit ovat hienoa pölyä, pie­niä
kappaleita, jotka ovat koostu­neet
kivestä ja raudasta tai jaästa
sekä erilaisista mineraaleista, joita
on aurinkoa kiertävissä planeer
toissa. Nämä meteorit kiertävät au­rinkoa
ja muodostavat ikäänkuin
ohuen pölypilven sen ympärillä.
Tässä pölypilvessä myös meidän
Maamme kiitää eteenpäin. Metco-asemia
ja siksi ön tarkoitus
tuottaa esimerkiksi bomarc-ohjuksia
North Bayhin ja Poh-jois-
Quebeciin. Tarkoitus on
etukäteen sitoa Canada mihin
tahansa sotaan, jonka Pentago­nin
herrat aloittavat joko tar­koituksellisesti
tai vahingossa.
Toiseksi he kaiketi toivovat, et­tä
Canada joutuisi taalla en^
simmäiseksi hyökkäyksen, koh­teeksi
ja atomiaikakaudolla tä­mä
tarkoittaisi. miljoonien ca-nadalaisten
kuolemaa. Kaiken
Iisaksi nämä paljon puheenai­hetta
antaneet bomarc-ohjuk­set
tuntuvat maallikon mieles­tä
olevan sellaisia vekottimiav
ettei niillä uskalla kukaan am­pua
vihollisen lentokonetta tai
ohjusta, mikä kuljettaa esim.
vetypommia, sillä jos se sattui­si
osumaan .maaliinsa, vety­pommi
laukeasi ilmanpaineen
johdosta ja tappaisi ensimmäi­seksi
sen seudun ihmiset, mis­sä
tämä pommi putoaisi maa­han,
mukaanlukien^jie. ihmiset;
jotka bomarc-ohjuksen ilmaan
lähettävät!
' Kansallinen olemassaolomme
vaatii siis kaikkien ulkomaa­laisten
sotatukiasemienhdvitr
tämistä oman maamme kama­ralta.
Ja tämäkin voidaan saa­vuttaa
parhaiten silloin jos
omaksumme kansakuntana
puolueettomuusohjolman,:, kur
ten tri Endicott esitti.
Katsottakoon tätä asiaa miltä
puolelta tahansa, meistä tun­tuu,
että Canadalla olisi paljon
voitettavaa-eikä mitään mene­tettävää,
jos omaksuisimme
kansakuntana puolueettomuu-'
denvulkopoliittiseksi >Qhjelmak-semme
j a sa nou t u i si m m e ; i rti
kaikista sotilasluontoi.sista lii­toista
ja 'sopimuksista.
rien nopeus Maahan nähden on 10
—70 kilometriin sekunnissa. Täl­lainen
nopeus on valtava, se yliUaa
avaruusraketin nopeuden ja antaa
meteorille valtavan kineettisen
energian. Sen seurauksena ilma­kerroksen
ylimpiin osun eksynyt
meteori kuumenee muutamien tu­hansien
asteiden lämpöiseksi ja
loistaa kirkkaana juovana. Sen ra­dan
ympärille muodostuu sähkois-tynyt
kaasukentta, meteorin "'hän­tä".
Maun pinnalta voidaan tällai­sia
meteoreja havaita niiden lois­taessa
yhta kirkkaina kuin monet
tähdet. Tällaisten meteorien sade
on noin 2—3 millimetriä ja massa
noin yksi gramma. Meteorin kirk­kaus
riippuu sen nopeudesta Maa­han
nähden. Jos nopeus on sama
kuin Maalla, riippuu kirkkaus mas­san
suuruudesta. Teleskoopilla voi­daan
nahda viela sellaisia meteo­reja,
joiden massa on muutamia
milligramman kymmenesosasia.
METEORIEN
RADIOLUOTAUSTA
Nykyisin voidaan meteoreja
erinomaisesti tutkia radioluotauk­sen
avulla. Avaruudessa kiitävän
meteorin ympärille muodostuva
sähkoistynyt kenttä voi olla ilma­kehän
ohuuden vuoksi muutamien
kymmenien metrien levyinen ja
25—.30 kilometrin pituinen. Tämä
kenttä hajaantuu vähitellen, Iisaa
ionosfäärin sähköisesti ladattujen
hiukkasten määrää ja muuttaa sa­malla
ionosfäärin kokoonpanoa. 4—
10 metrin aalloilla toimiva radio­luotain
vöi helposti havaita tällai­sen
sähkövarautuneen meteorin
kentän saapumisen ionosfääriin mi­nä
vuorokauden aikana ja millai­sella
Ilmalla tahansa.
METEORITIIIEYS
AVAKUUDE.SSA
Meteoreja on avaruudessa hyvin
harvassa, silla niilä muodostavaa ai­netta
on "aviiruuskuutiossa", jon­ka
särmä on 1.000 kilometriä, vain
yhden gramman suuruisen hiukka­sen
verran. Mutta Maan nopeuden
ja sen halkaisijan suuruuden vuok­si
voidaan laskea noin miljoonan
meteorin kohtaavan Maan joka päi­vä-
Maata • pommittavien pienten
meteorien määrä, jotka voidaan
havaita vain teleskoopilla, on kym­meniä
miljardeja. Kun tunnetaan
meteorien tiheys avaruudessa, voi­daan
todennäköisyyslaskelmien pe:
rusteella arvioida esim; pinnaltaan
100 neliömetrin suuruisen^avaruus-raketin
törmädTnistiheys meteorein
hin ja toisaalta voidaan myös las­kea,
miten vahva terässeinämä tar­vitaan
ehkäisemään meteorin läpi:
tunkeutumisen.
On suoritettu seuraavia: laskelr
mia::, 1 gramman suuruinen meteo­r
i : t ö r m ä ä avaruusrakettiin joka
14,000 tunnin päästä ja sitä vas­taan
tarvitaan 10-; inm:n.' paksuinen
tel ässeinämä, massaltaan 0,01
gramman ;meteorin raketti kohtaa
^ k a 140 tunnin päästä^ mutta sitä
vastaan tarvitaan vain .3 millimet­r
in terasseina, ja vihdoin rrnassal-taan
• 0,001 gramman meteoreja :tu-lec
vastaan joka 10:s tunti ja 1
m i l l i m e t r i n - terä.sseinä pystyy, ne
pysäyttämään.; Poikkeuksen; muo­dostavat
tapaukset,; j o l l o in raketti
joutuu meteoriparveen, j o t k ä y h t cr
naisena virtana kiertävät Aurinkoa
ellipsin muotoista rataa pilkin.
PÖLYÄ AVARUUDESTA-Jtadioluotauksen
ja näköhavain­tojen
iKsäksi voidaan meteoreja
tutkia sen metcoripölyn avulla, jo­ka,
laskeutuu, maan pinnalle, ilma­kehän
läpi. Pudotessaan suurimmat
meteorit hajaantuvat, imulta -hieno
mcleoripöly leijailee alemmas ja
putoaa maan pinnalle sateen tai lu­men
mukana. Se voidaan erottaa it­se
ilmakerroksessa syntyneestä pö­lystä
esim. magneetin avulla. Tätä
polya voidaan tutkia seka fysikaa­lisin
että kemiallisin metoodein ja
paastä siten selvyyteen nuden kos­millisesta
synnystä.
YHTEENTÖRMÄYKSIÄ
-IVARUUDESSA
Erikoista huomiota on kiinnitet­ty
meteorien ja avaruuslaivojen
mahdollisiin yhtcentomäyksiin.
Kaikkein tuhoisin vaikutus on suu­rilla
meteoreilla, jotka esim. maan
pinnalle pudotos.saan saattavat muo-teiden
antamia tietoja pienoisme-teorien
törmäyksistä ei ole vielä
voitut tutkia lopullisesti. Neuvos­toliiton
kolmanteen Sputnikiin tör­määvien
pienoismeteorien määrä
on kuitenkin laskettu olevan muu­tamia
kymmeniä tuhansia tunnissa
neliömetria kohden. Amerikkalais-
\ ten tekemät havainnot osoittavat
I törmäysten maaran olevan 150—
I .S.OOO tunnissa samaa pinta-alaa
! kohden. Nain suuren eron amerik­kalaisten
ja neuvostoliittolaisten
liitkinniksissa tekee ymmärrettä-dostaa
suuren kiaateriaukon. l a l , ... . , .. , . . . . . ....
. . , ... . , ; vaksi seka aitteiden ja tulkimus-loin
meteorin nopeuden täytyy oi-1 . , . ., . ....
,l a h, uomat„t avan suun., n„ oi.n 4 kilo-1 menetelmien .,e ril. ai.s uus . .e.t ta mete-met.
ia sekunnissa ta. sitä enem- «iipaivien e.ilaatu.nen tiheys ri.p-man,
muuten se ei kykene rikko ! P"'"'" ^"^^ "i.ssa Maa parha.lIgan
, . . „ i on avaruudessa kiitämässä. Joka
maan kimtean esineen pintaa. Iluo-1, , . , , - 4 1 1 . -» , , ^ . ^ V , . i . c ^ , : tapaiik.sessa tutkimustulokset osoit-mattava
osa meteorista itsestään se-, • . • . 1 , . .. i ii i-,, • (tavat, etta havaintojen tekoa on
ka maaperästä muuttuu tällaisessa! , ,,' . . . ..
.. , .. ..; ... , , ., - • i edelleen jatkettava.
tormayk.se.ssa luvuksi kaasuksi, jon-1
ka äkillinen laajeneminen aiheut
taa räjähdyksen. Tama räjähdys
synnyttää kra:»terin, joka saattaa
olla läpimitaltaan satoja kertoja
suurempi kuin itse meteori. Tällai­sia
meleorikraatereila on mm. Ari­zonassa
ja Quebeci.ssa Pohjois^
Amerikassa, Kallijaivella Eestissä,
Henberryssa Australiassa, Vabiiris-sa
Arabian niemimaalla ym.
Meteori, joka saattaa olla joku
sadas tai tuhannesosa avaruuslai­van
massasta, voi saada avaruudes­sa
aikaan samanlaisen räjähdyksen,
JOS sen nopeus on riittävän suun.
Räjähdys voi aiheuttaa raketin pin­taan
kuoppia ja naarmuja, vahvin-kin
teräs joutuu meteorien "syd-vyttamaksi"
ja muuttuu himmeäksi,
mika saattaa esim. vahingoittaa
sen aunnkopattereila. Loppujen lo­puksi
suurimmat meteorit voivat
suorastaan repäistä aukon raketti-laivan
kylkeen lai heikentää sitä
huomattavasti.
SPUTNIKIT T U T K I J O I NA
Jo ensimmäiset sputnikit antoi'
vat erinomaista kokeellista aineis­toa
meteorien muodostamasta vaa­rasta
avaruusliikenteessa. Neuvos­toliiton
kolmannessa sputnikissa
oli erikoislaitteet pienten meteo­rien
törmäyksen rekisteröimiseksi.
Sputnikin laitteet muuttivat siihen
törmäävien meteorien mekaanisen
energian sähköenergiaksi, joka sit­ten
saatettiin mitata maan pinnalla.
Samanaiset laitteet oli asennettu
ensimmäiseen neuvostoliittolaiseen
avaruusrakettiin.
Sputuikeihm, asennettujen lait-
.Aikaisemmin esitetyt luvut ja
Sputnikien antamat kokemukset
johtavat lopputulokseen, että me­teorien
putoaminen Maan pinnalle
Iisaa sen massaa .3000—20,000 ton­nilla
vuorokaudessa. Tämä massan
lisäys ylittää valtavasti aikaisem­man
arvion, jonka olivat esittäneet
seka neuvostoliittolaiset etta ame­rikkalaiset
tiedemiehet ja jonka
mukaan Maan massan vuorokauti­nen
lisäys olisi vain 2 tonnia.
Sen hsäksi, etta Sputnikien lai­teet
rekisteröivät meteorien tör­mäyksiä,
itse sputnikit olivat oival­lisia
koevalineitä meteorien vaa­rallisuutta
tutkittaessa. Olivathan
ne ensimmäisiä ihmisten luomia
esmeita. jotka pitkän aikaa ovat
liikkuneet ilmakehän ulkopuolella,
meteorien avoimessa vaaravyöhyk­keessä.
Kuitenkaan ei ainoakaan
neuvostoliittolaisten kolmesta sput­nikista
ole u.seidea kuukausien ai­kana
saanut minkäänlaista vaka­vampaa
vauriota meteorien törmä­ysten
seurauksena, puhumattakaan
suurista, räjähdyksistä. Tämä tekee
oikeutetuksi johtopäätöksen, että
avaruusliikenne on mahdollista me-teorivaaiasla
huolimatta.
Samalla sputnikien antamat tie­dot
meteorien materiasta ovat pe­rustana
avaruu.^laivojen rakentami­sessa.
Avaruuslaivat voidaan nyt
peittää tarkoituk.senmukaisin le­vyin,
jotka kaiken todennäköisyy­den
mukaan kestävät meteorien is­kut,
kunnes löydetään keinot ava­ruuslaivojen
täydelliseksi suojele­miseksi
meteorisateilta.
aalinenmahdoUisuusi! e t t ä kolmas
maailmansota voidaan' v ä l t t ä ä . ' '
"ELÄMME RATKAISEVAA
VAIHETTA . . . "
Elämme parhaillaan hyvin rat-;
kaisevaa kansainvälistä, vaihetta,
lausui puolestaan puheessaan Suo-mon
RauhanpuoIustajien^ sihteeri
Mirjam Vire-Tuominen. Suiurvalto-jenulkoministerit
pitävät kokousta
Genevessä. Kokous on- seuraa
pitkäaikaisesta : yleisen mielipiteen
vaatimuksesta. Miten päästä nykyi^
sestä kylmän sodan ja kalpavaruste-lun
noidankehästä, miten selvitä a-tomisodan
uhan alta valoisempiin
näköaloihin, siihen etsitään nyt rat­kaisua.
Ulkoministerikonferenssin
tehtävänä on valmistaa huipputason
kokousta. Tuleeko se onnistumaan
j a milloin, sitä emme tiedä. Mutta
sen sen me tiedämme, että mitä
kauemmaksi hudpputason konfe­renssi
siirtyy, sitä' pahempi se on
rauhan asialle.
Yhtenä keskeisimmistä asioista
korostettiin Tukholmassa huipp.uta-i
son konferenssin välttämättömyyt­tä.
Ilman suurvaltojen päämiesten
myötävaikutusta ei voida löytää u-löspääsyä
kylmästä sodasta ja ato-miasevaarasta.
Siksi kokous päätti
vedota maailman kaikkiin rahan-voimiin,
että ne toiminnallaan vel­voittaisivat
suurvaltojen päämiehet
kokoontumaan ja neuvottelemaan
siksi, kunes todellinen käänne kohti
rauhan vahvistumista on saatu ai­kaan.
Kansat toivovat huipputason
konferenssin johtavan Saksan kysy­myksen
rauhanomaiseen selvittämi­seen,
atomisodan painajaisen poista­miseen
ihmiskunnan yltä, atomia-seettomien
vyöhykkeiden muodsta-mista
ja sotavoimien supistamista
alueilla joilla rauha on suurimraa.Sr
sa vaarassa, varsinkin meille lähei
1ä alueella Keski-Euroopassa. Tämä
on toinen Tukholman vetoomus,
jonka taakse rauhanpuolustajat tu­levat
toiminnallaan yhdistämään
vielä laajemmat joukot kuin yhdek­sän
vuotta sitten, lausui puhuja.
INTIA EI LIITY
SOTILASLIITTOIHIN
Maailman Rauhanneuvoston jä­sen,
intialaisen Bhopalin osavaltion
entinen pääministeri ja Intian kon-gre.
ssipuolueen jäsen Pandit C. N .
Malvjya totesi, että Skandinavian
maista yhdelläkään ei ole hallus­saan
siirtomaita eikä. vieraita aluei­ta,
ja jatkoi, että heidän on Intias­sa
vaikea ymmärtää eräiden näistä
maista asettumista sellaisten mai­den,
kuten Yhdysvaltojen ja Eng­lannin
palvelukseen, j o i l l a on siirto-mailu
hallussaan. Me aasialaiset
teemme parhaamm* uuden maail­mansodan
estämiseksi, lausui puhu
ja. Intian 400-miljoonainen kan.<;a
on päättäväisesti kieltäytynyt kai­kista
sotila.sljittoutumista samoin
Indonesiassa ja Ceylonilla on sa­nottu
ei USA:n sotilaallisille suun­nitelmille
ja Japanissa on käynnis­sä
aktiivinen toiminta sen puolesta,
ettei Japanin alueelle varastoida a-tomipommeja.
Afrikan kansat tais­televat
ydinkokeiden lopettamisek­si
Saharassa, ja eurooppalaisten vel­vollisuus
on estää sodan irti pääse­minen
omalla mantereellaan.
Lopuksi puhuija lainasi intialai­sen
runoilijan Tagoren sanoja: ;0l-kaa
rohkeita ja tehkää velvollisuu­tenne,
olkoon se mikä hyvänsä! ja
kertoi 25 vuoden ajan itse osallistur
neensa Gandhin - oppilaana taisto-luun
englantilaisia vastaan, taiste­luun,
joka lopulta johti voittoon.
Tiesittekö, että
— vehnaa ei enaa kasva missään
luonnonvaraisena *- sen alkukoti on
Keski-Aasia, kuten muidenkin vilja­lajien.
Sir Harry Oakesin
murhatapaus / J
uullglleenjesilJe 1
Nassau. — Bahaman edustajahuo­ne
päätti yksimielisesti äskettäin^
pyytää Scotland Yardia (Britannian
rikospoliisia) uudelleen avaamaan
tutkinnon canadalaisen miljoneeri^
kaivosmiehen sir Harry Oakesin
murhan johdosta. Oakesf murhattiin
vuonna 1943.
Päätöslauselmaehdotuksen t e k i
paikallisen sanomalehden toimittani
ja Cyril Stevenson,; j o k a vOn edus->
kunnan jäsen^ja hänen ehdOtustaanÄ
kannatti Harold Christie, joka oli
sir Harryn vieraana murhan tapah­tuessa.
' - ,
Kerrotaan,:; e t t ä .newyorkilaisella :
etsivällä Raymond Schindlerillä on
uusia asiaa koskevia tietoja. Häh
osallistui- alkuperäisiin tutkimuk­siin.
Hänen kerrotaan sanoneen,
että joku tunnettu ja vaikutusvaltai­nen
mies Bahama saarilla oli jär­jestänyt
sir Harryn murhan.
Sir Harry oli isketty kuoliaaksi
hänen makuuhuoneessaan ja Chris­tie
oli löytänyt ruumiin. Duke of
Windsor toimi silloin Bahaman ku­vernöörinä
ja hän kutsui kaksi ame­rikkalaista
etsivää tutkimaan mur­haa.
Näiden tutkimuksien johdosta
syytettiin sir Harryn t y t t ä r e n mies­tä
count Alfred de Marignya appin-sa
murhasta^ mutta hänet vapautet­tiin,
syytöksestä oikeudessa. Tytär
oli pyytänyt Schindleria tutkimaan
asiaa kun hänen miehensä joutui
syytettäväksi.
Oikeuden jälkeen de Marigny kui­tenkin
määrättiin poistumaan saa­relta
ja hänen vaimonsa meni hä­nen
mukanaan. T y t t ä r e l l ä arvellaan
olevan noin $200,000.000, perintö.
Myöhemmin heidän avioliittonsa mi­tätöitiin.
Carl Hilland
vaalielidokl(aana
Haney, B. C. — Täällä pidetyssä
Labor Progressive puolueen vaali­kokouksessa
päätettiin nimittää pai­kallinen
sähköurakoitsija Carl Hil­land
tämän alueen vaaliehdokkaak­si
tulevissa maakuntavaaleissa.
Vastaanottaessaan ehdokkuuden
Hilland lupasi toimia työväen ja
farmarien yhtenäisyyden puolesta
ja taistella äsken hyväksyttyä B i ll
43:ta vastaan, koska se on uhkana
ammattiyhdistysliikkeen toiminnal­le.
Devvdney vaalipiirissä tullaan pi­tämään
useita vaalikokouksia, jois­sa
Hilland tulee tarkemmin selosta-.
maan vaaliohjelmansa. -
Carl Hilland on vuosia asunut
Websters Cornersissa ja on hyvin
tunnettu suomalaisen väestön kesi^
kuudessa.
JA
ITÄTÄ
KIITOSPUHE
Neiti oli palvellut samassa kontto­rissa
25 vuotta ja johtaja jätti här ,
nelle mitalin varta vasten järjeste­tyssä
juhlatilaisuudessa koko fir->
man läsnäollessa. Mitalia ojentaes­saan
puhui johtaja näin: — On ih­misiä,
jotka luulevat, e t t ä tyttö v oi
päästä eteenpäin elämässä vain, jos
hänellä on sirot s ä ä r e t kaunis varr
talo ja sievät kasvot. Mikään ei ole:
niin väärin ajateltua. Meidän tar- .
vitsee vain katsoa neiti A : t a toder;
taksemme tämän . . .
EHDOTTI SOPIMUSTA
Virtanen j a Nieminen eivät j u u ri
olleet niitä lämpimimpiä, ystävyk- ;
siä keskenään. Mutta kerran eräär
nä päivänä y r i t t i Nieminen v ä l i t t ä ä :;•
ja ehdotti:
• — Jos sinä lopetat levittämästä.;
valheita minusta, niin minä en k e r -^
ro totuuksia sinusta.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Pidettäköön lääkärinammatti kunniassa
Tava 11 isen ktmsan -kc^uudcssa pi-delaan
lääkärin • aminatlia arvossa
ja kunniassa; :Tämä sittenkin, vaik-.
kei; kukaan usko, eitä lääkärit olisi­vat
aina crehtymällöniiä,--i;iilä ku:
ten sanotaan, ."kansa 'ylistää lääkä­rien,
saavutuksia ja'maaemo peit­tää
heidän eiehdyksensh."
Mutta tärkeätä on, c i vain lääkä­reille
itselleen, vaan niyos ns. .suu­relle
y l e i s ö l l e , ' e t l i i l d ä k a r e i h u v v o i -
d.ian edelleenkin luottaa.
Nämä seikat tulivat mieleen lu-kicssahiine
viime viikolla niitä uu-tistietoja,
mi.ssä kerrottiin, että
eräs - brittiläinen lääkäri,: t r i M;Uir
rice Mollard-nimeltdän, oli "kun­nostautunut"
siten, että hän oli
"^auttanut" erästä 80-vuotiasta syö-pätautista
poli^la.staan kuolemaan.
Puhuen inhimillisten kärsimysten
lieveiitdiniscstä tämän lääkärin ker­rotaan
avoimesti sanoneen, "minä
autoin- h ä n t ä .kuolemaan ..helpolla
taValfa." '
Tässä tapossa sellaisenaan ei ole
mitään ihjnccUistä, sillä totta kai
lääkärienkin, keskuudessa Ohi joita­kin:
epänormaaleja yksilöltä,;;Mutta
maallikon nueli .."kiintyi; tästä v t
pauksesta siihen laajaan sanoma-lohtikeskustcluiin
mitä asiasta käy­t
i i n Atlantin tällä puolen kuin B r i -
taniassakin Erikoisen tyrmistyttä­vää
oll_jaabdijse, että tällaisen "ar­mon.
kuoleniaTr^^ant-äm^
n a t u s t a k i n c i ä i s s ä piireissä, joiden
pitäisi tietämän paremmin..
Tähän "armon tappoon" liittyy
kuitenkin mielestämme ainakin
kaksi sellaista perustavaa; .laatua
olevaa seikkaa, jotka puhuvat ku-moamattomasli':
sitä vastaan,: niin
ruusuisia kuvauksia ; k u i n ' e r ä i s t ä
p i i r e i s t ä t o n k i n anneltu "armon ta^
pon" puolesta.
Maallikkona mc jätämme tietysti
kirkollisien piirien; ratkaistavaksi ja
selitettäväksi S(.^n,v'initen eräät f n i in
/'armon tapon" raamatun opetuk­siin,
että kysymys elämästä ja kuo­lemasta
on jotakin, sellaista,: mistä
ihminen ei voi päättää.
Mutta aivan varmana asiana voi­daan
pitää kuitenkin sitä, että jos
"armon tapot" tulisivat päiväjärjes-tykseen.
j. n i i n silloin menettäisivät
lääkärit suuren yleisön-kunnioituk­sen
j a . Iuoltamukseni'.-Heidän am'
mattinaan on: ihmisten parantami­nen
j a k ä r s i m y s t e n lieventäminen
s i tä varten kehitettyjen lääkkeiden
j a hoitomenetelmien varalta. Mis-säa
tapauksessa .lääkärien ammat­t
i i n ei kuulu ihmisen tappaminen,
ei "armostani eikä muustakaan'syys^
tä.
Sinä päivänä, jolloin "armon ta­pot"
tulevat päiväjärjestykseen,
saavat: • lääkärit ^pilkkanimekseen
"tappaja": ja se olisi- vahingoksi vse-kä
lääkäreille itselleen e t t ä ns.,suu-:
relle yleisölle. ^ , _
Toisaalta on kuitenk'ih muistet­t
a v a , ' e t t ä ' ' a r m o n tapot", olivat: käy­tännössä
Hitlerin Saksassa:; s . Siksi
kun ' t ä l l a i s i a ' hirveitä ; menetelmiä
on kokeiltu — ja ne köykäisiksi ha-vniUu,
on "armon tappoja" vastus­teltava
päättävästi myös poliittisis­ta
syistä, - '
l l l U f e r i n S a k s a s s a J l ä h ä n v "armon
saiiotut kristitytkin voivät;i;sovQltaa tappaniiseen'%;liihdettiin korkeale^
toisten puheiden varjossa siitä, että,:
lopetetaan inhimilliset kärsimykset;
henkilöiltä, joilla ei ole mitään pa­ranemisen
toivoa.
Mutta mihin se johti: Tappoteh-taiden
perustamiseen; missä terveirc
tä ^ja elinvoimaisia ihmisiä tapet­t
i in joukkomitassa pääasiassa po­liittisten
.syiden johdosta.
Ja tuntien kapitalistisen J ä r j e s ­telmän
julmuuden meidän^ tulee
muistaa aina:;;nämä.Hitlerin järjes­tämät
tappotehlaat silloin kun-pu-;:
hutaan ihmisten "armon taposta"
joko sen tai tämän tekosyyn var­jolla.
Kuten sanottu, me vastustamme
"armon tappoja" sellaisissakin .ta­pauksissa
missä se pinnallisesti
katsoen näyttää puolusteltavalta
t o i m e n p i t e e l t ä ; ' s i l l ä ihmisen: tappa­minen
• on? ihmismurhaa; huolimatta "
siitä kuinka kauniita nimiä siitä
käytetään, ja jos tälle "laillisen"
ihmismurhan tielle lähdetääny: niin;;
kukaan ei voi taata sitä, etteikö
jossakin maailman kolkassa nouse
joku Hitlerin järjestelmään verrat­tava
olotila, missä ihmisiä tapetaan
poliittisista syistä joukkomitassa.
Lääkärit siis parantakoot ihmi­siä
ja siinä on annettava heille sekä
aineellinen e t t ä moraalinen kanna--;
tus ja tunnustus. — Känsäkoura,^