1968-02-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, helmik. 27 p. — Tuesday, Feb. 27, 1968 VAPAUS I N D E P E N D E N T I^KBÖRTCM^ ; S O F F I N N I S H C A N A D I A N S . ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 19\7 EDITORi ' W . E K L U N D I JMANAOER: «.< 0 U K 8 I TELERHONB: OFFICE AND EÖITORIAI. « 7 4 ^ 2 6 4 Published thrice weekly: Tuesday:^ Thiusdays and Saturdays by Vapaua Publishing Co. Limited, vaQ~v>2i&m St^W«st»Sudbury,<>ntiiiuri|o, Canadair MalUng addrees: JBox e9 ' ' Adtiflrtlsliig rates upon appllcation, translaU^^ Authorlzed as second c l a ^ by t^^ Po§t <>fri(>e ' J i ^ ^ and Xor payxoeot of foktage Jn casb., iCÄNÄDIÄNIffÄNGUAGLPRtbS TILAUSHXNNATt. Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $525 UeA:n: 3 kk. 3.00 Suomeen: iTk. 911.00,6 bk.«B.7B Ivk. 11.60, 9 V t . e.36 " E i nyt" •J-l Antiaimatta vairmaa ja selvää vastausta) tiediusfteluihiin', aikooko Yhdysvallat käyttää Vietiiaimissa atdmiaseita, WaB!hing-ton selitti jokin aika sitten huolestuneille almerilkikallaisille ja ^muille,;€lt•tä taktillisten atomiaseiden ifeäyttöä Viietnaimissa "ei . ole nyt" harkittu. Tämä on se taiusta, minkä johdiosta Britanfman pääiminfis- -teri Harold WilsO(n oH pakoitettu sanomaan Washingtan!in vierailunsa päältyttyä pari viikkoa sitten, etitä ydinaseisiin tur- ' vautuoninen olisi "pelkkää järjettömyyttä." ' Mutta miksi yhdysvaltalaispiineissä eriboise^sti •'haiulkkio- .3en''fceskxiudessa, aloitettiin jokiin .aika^^ säitten fceäkttistelliu ato^- raiaseiden käytöstä. Vietnamissa? Siksi kum on «lakaten kaiut- .ta tunnustettu, että "voittoa" ei saiada ilman laitomiaseita, ja "vcdlfcosta" on sittenkin kysymys, vaikka muule maailmalle puhutaan satuja "Etelä-Vietnamin avustamisesta." , Jos mikään, niin juuri puheet atomiaseiden käytöstä ja .Wiaislhingtoiiiin varaukselliset lausunnot "ettei niideralkläyttöä ole harkittu nyt, paljastaa Yhdysvaltain todelliset sotapää-määrät Vietnamissa: Tarkoitus on alistaa! Vietnamin kansa- Yhdysvaltain määräysvaillan alaisuuteen; sinne Wash-ingtonin pillin mukaan toimiva niikkehallitus ja kaapata Ete-lärVietnamin stratefgisia paikkoja Yhdysvaitain suuren sotakoneiston tukiasemiksi. * * * Kun taminiikuun loppupuolella, buddhalaisten uudenvuoden yönä alkoi vapatitusrintaman sissien hjrvin sulunniteltu hyökkäys eri puolilla Etelä-Vietnamia ja varsinktin päSikau-punigissa Saigonissa, amerikkalaiset nimittivät sissijouMcoja itsemurharyhmiiksi. Nyt on kuitenkin osoitltaurttuniut, että sitä nie eivät dlleet koska taistelut jatkuivat edelleen yhdysvaltalaisten suunnattoman suiuresta-ylivoimasta huolimaitta. Yhdysvaltain haukat odottivat ainalkin aluksi, että taistelussa kärsimään "joutunut siviiliväestö kääntää selkänsä vapautusrintamalle ja ryntää joukkomitassa Saigonin halhtuk- ; sen "rauihoitusjoukkojen" '.amerikkalaisten avustuksella perustamille "raiihoitusleireille". Tässälkin ne erehtyivät sillä tapahtumain kulku on osoittanut, että Saigonin ja muiden kau-'. punkieff^kuten maaselitupaikkiakuntienkin siviUilt ovat vapautusrintaman ja sen asevoimien publeUa, koska siviiliväestö pitää itsestään selvänä asiana, että ainoastaan vapautusrintamia on äe voäma, jonka avulla ja kautta voidaan palauttaa järjestyneet olot. Siitä huolimatta haukat rakentavat poliittisia tuulentupia : ''kommunistivastaiseai kansanrinitaman" muodostamisesta vapautusrintamaa vastaan, kunnes koko unehna räj ähti heidän silmilleen -Saiigonista tulleen ilm'oituksen muodossa. että jiun-tan kolme joihtavaa oppositiomiestä on epäluotettavina vangittu! Siihen loppui satu "kommunisltivastaisen IkBnsanrinta- •man" muodostamisesta Etelä-Vietnamissa. Juuri se seikka, kun Yhdysvallat on Vietnamissa kärsinyt sekä sotilaallisia että poliittisia tappioita, sai haukat pulhu-maan itafctillisten ydinaseiden käytöstä Vietnamissa. Se ei ole tietenikään voiman vaan heikkouden merkki — mutta kuten sanotaan, peto on vaarallisin silloin kun se joutuu nurklkiauk-seen, mistä pakeneminen on vaikeata. Yhdysvaltain haulkoilta voidaan odottaa miltei mitä talhansa ja siksi olisi jäi^keväm-pien voimien tehostettava toimontaansa vaadittaessa Pohjois- :Vietnamin pommituksen lopettamista ja raulhanneuvotteluijen alldittamista, sekä yhdysvaltalaisj>ouikkojen Vietnamista kotiuttamista ja Vietnamin kansallisen itsemääräämisoikeuden takaamista Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen miukiai-sella tavalla — sillä vain sodan lopettaminen Vietnamissa antaa takeet siitä, ettei Yhdysvaltain toimesta ryhdytä joko ita-hapiseati tai "valhingossa", mikä on loppujen lopuksi yksi ja sama asia, käyttämään ydinaseitakin Vietnamin urheata kian-saa vastaan. Pohjoisimaiden Neuvoäbon eroava puli^enjohtaäa Eiiu> Sirdn avasi Os ivalittiin Nooijm v^tausJouman p^^^ h^enijjOiiitaiia S v e m tS>tray, vara ip«!hjBena«htajak8i nlmltettlin^ Poihiioisiauuidiein) vieteius^^ heenfototajait:; Jens^Dtbl)" Krag,' Tams-^ kasta, Eino, Sir^n Suono^esta, Sjgur^ 6 m Bjama?ön Jalamiista ja ]L«if Cassd Kuotsista. ' T - Puolueettomiuudieia voi4aan sa o>«ai miiodastavan x^ikejitavan . ele nientin m^äs tail0l^dipllIi5essa yfti^eu-tymisessä, ei vähiten siJloiin kuri m jkysymyikaessä taloudeUisen yhteistyön kehittäminen Ikaikkieu Euroopan m a i d e n välillä. Minusta tuntuu, että Euroopan puolueettomilla maiMa voisi tässä: suhteessa o l la merkittävä osa, huomautti u l - k o n u n i s tm Aihti Karjalain*^ puhuessaan' PotosjoismaidenNeuivostos sa lauantaina; ^ Ulkominlgteri Karrjalainen toit esi, ettei-Suomi ole tehnyt mitään esitystä CCSiHe kuten sen kolmb pohjoismaista naapuria. Suomen periaatteellisen asenteen Euipoopan laajenevaai^ yhdentymiseen hän sanoi ; olevan positiivinen, vaildcaikaan nykyvaiheessa ei ole Otatsottu olevan aihetta aloitteisiin. Edelleen puhuja mainitsi, että py-nntme lunonoHisesti turvaamaain taJoudeHiset etumme ja olemme vakuuttuneita; ettei eristäytyvä 'kamppapolitiildca ole sopusoinnussa näiden etugen turvaamisen kanssa. Lähdimme nimenomaan siitä, ettei taloudellinen yhdentyminen ole puoliieebtomuuden vaihtoehto ja ettelväit mahdolliset uudet kaup-papoiliittiset raitkaisut saavutettuja kauppapoliittisia tuloksia, hän kor o s t i •Euroopan markäcinatilanne näyttää ulkoministeri Karjalaisen mielestä Jälleen melko epäselvältä. Ne peruÄvastakohdat, jotka olivat mark kinaratkaisun tiellä tammikuussa 1983, näyttävän hänesitä edelleen olevan olemassa, vaikkakin nyt usealla taholla esiintyy selvempää halua välttää toimettomuutta ja siltä Kannatettava esitys : Liittohallituksen eräs puhemies puolusteli aikoinaan ydin-aSell^ tissa <Dilevien yhdysvaltalaisten pommittaijakoneiden Ca-niadan alueiden yhlentoa sillä, että Canadassa on, kulten hän selitti; ikoulutettuja voimia, jotka voivat tilanteesta selvitä, jos Canadan alueelle putoaa vetypommeja, Isulten niitä pultosi vähän ennen mainitun selityksen antamista Grönlannin rannikolle taimmikuiun 21 pnä. Se oli tyrmistyttävä kanta kysymyksestä, mihin saattaa liittyä tiihansien oanadalaisten elämä ja terveys. Tasan kuukauden kuluttua Grönlannin tapahtuman jälkeen, eh helmikuun 21 päivänä, saapui kuitenkin Ottawasta toisenlaisia tietoja, jotka viittaavat siiliBn, että halli'tuspiirieissä Offi tutkittu uudelleen asiaa ja tultu toisenlaiseen johtopäätökseen. ; Mainitun uutist pyy,tää, efttä Yhdysvallat lopettaa vetypommilastissa olevien pommittaga-tioineiden lennot Canadan alueella osana North American Defence' COmmaiudin (NORADin) thinnasta." • , Tätä ehdotusta kamnateltaan täydellisesti. Me udconune asiaan vähänkin paremmin peröhtyneiden cainiadalaistem toivovan yksimielisesti, että tällainen "pyyntö" itodella esitettäisiin Yhdysvallloille. • Tosiaisiassa monet canadalaiset. halusivat mentävän pitem-miälle — eli koko NORADista luopuanista. Selvää^ on, että NORADiiin kuulumisesta on meille kansakuintana pelkkää vahinkoa. Yhtäältä Yhdysvaikt vaatii "yhteisen ilmapuolustuksen" hinnaksi vissinlaista femaksua Oanadalta, sisältyen siihen 'pikeus hätälasikujen tökioon ja tukiaseimien rakentamiseen Canadam akieilla; ja toisaalta; jos sota syttyy jonka onnettomuuden eh^käisemiseksi tulisi kaikkien peräänantamiat-toimadti toimia — Canadasta voi-tulla Yhdysvaltain "vihollis-nxaan" pommituskohde sen vuoksi kun Canada on Yhdysvaltain liittolainen, ja eriikoisesU siksi kun ^YhdysvalloiUa on oi- '••' Tapaus Propst Helsinki. — H.S.) — Itävaltalais-syntyisten Ruotsissa olevien natsien uhrien järjestö on päättänyt kääntyä uudelleeen hallituksen puoleen hallituksen muodostamisen jälkefen. Järjestö aikoo ottaa yhteyden myös presidentti Kekkoseen ja eduskuntaryhmiin", kertoi järjestön pu heenjohtaja.Ernst Propst. Järjestö on tehnyt päätöksensä koska se ei ole saanut vastausta u Ikoimlnisteriöltä, jonka edustaj ien kanssa Propst neuvotteli äskettäin "EHeivät nämä tarpeelliset toi met johda nopeaan tulokseen, järjestö kääntyy Y K : n pääsihteerin Thantin sekä puolueettomien fcin-sainvälisten oikeujsistuimien puoleen", kertoi Propst Suomen Tietotoimistolle lähettämässään sähkeessä. Natsien uhrien järjestö vaatii Suomen valtiolta miljoonan markan klorvau^rta ikahdekisan itäfvalialais-pakolaisen luovuttamisen johdosta toisen maailmansodan aikana. Propst on esittänyt tyytymättö-myytenstä myös suomalaisten viranomaisten entisille itävaltalaisille antamien todistusten sisällöstä; Hc itarvitsevat todistuksia hakiessaan eläkettä Itävallan valtioilta; aiheutuvaa maiikkinaongelmien käi^ jistjmjlstlä.' , KOiiketellessaan Pohjoismaiden sisiäisöen • tilanteeseen puhuja huo-maiurtti, ,että 'lisääntynyt kauippa-vaihto, uudet jaikeMiet ja syventynyt ituotaintoyhteistyö ovait kehitä tyneet ' vajaiden pojiäoismai^ten jmarikkittOidBn puitteissa- Tämän kai kiUe osspuolille edanllisen kehityk sen voidaan hänen mielestään odottaa jatkuvan vain, mikäli maittemme elLnCteinoelämä voi lähteä siitä, fttä vapaat pohjoismaiset markkinat säilytetään kaikissa oloissa myös tulevaisuudessa. iKclkouksen eroamisvuorossa ollut suomafainen puheenjohtaja kansanedustaja Eino Siren korosti avauspuheessaan, etilei Pohjola saa missään vaiheessa eristäytyä muusta' Euroopasta. Kansaneioistafja Sir^n tähdensi, ettei määrätietoin&n pohjoismainen politiikka ole koskaan osoittaiitu-nut turhaksi »jaiiellen sen vaikutusta ulkomaailmaan. Hän totesi pohjolan nauttiman kansainvälisen arvonannon lujittuneen viime vuoden aikana. Esimerkkinä tästä Siren '.xnainitsi mm. Kennedyn kier-r roksen neuvottelut, Montrealin maailmannäyttelyn ja idän ja Iän nen markkinaryhmittymien välille sohniilut stihteet. Pohjoismaiden Nenvostoon toistamiseen suainnatusta . arvostelusta puhuessaan Siren sanoi, että neuvoston pitäisi päättää keinoista työtahdin j a työn tulo.sten parantamiseksi. Neuvoston uusi puheenjohtaja Norjan suurkäräjien jäsen Svenii Stray luonnehti avausistunnossa Ramikan nykyistä asennoitumilta E E C : n laajentamiseen väliaikaisek si i a sanoi, ettei se voi jatkua muutttumattomana. Hän sanoi, ettei Pohjoismaiden tule edetä tässä vaiv hesssa varovaisesti. "Meidän . ei tule tehdä sellaista, jotka ajanoloon vaikeuttaisi perimmäisen tavoitteom me, kaikki Euroopan vapaat maat käsittävän moukkina-alueen, toteutumista", sanoi Stray, , E r i valiokunnin valittiin seunii!- vat jäsenet Suomesta: Juridiseen valiokuntaan Georg Ehrnrooth, Eirkki Haaa ja Eino Räsänen,, kult-buurivaliokuntaan Georg Backkmd. Kerttu Saalasti ja Sylvi Siltaneai, sosiaalipoliittiseen valiokuntaan Kaado af Heudin, Tyyne Leivo- Larsson ja Veikiko Savela. LiLkeniie valiokuntaan Mikko Laaksonen, Olavi Lahtela ja Tuure Salo, ta-, lousvallokuntaan Kiuiuno Honkonen, Juha Rihtniemi, Eino Sir6n ja V J . Suikselainen. Aikakauslehti Nordisk Kontaktin toimituskuntaana va)lititiin Suomesta kansanedustaja Georg Backlund • ja V, J . Suikselainen. Tanskan pääministeri Hilmar Baunsgaard, joka herätti suurta huomiota esiintyessään nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden yhteisessä kokouksessa,: esitti puheen" vuonossaan uuden pohjoismaisen aloitteen. Hän esitti Pohjoismaiden pääminiSLerien huippukokousta, jossa kesikustaltaisiin mahdollisuuksista saada pohjoismaiden lainsäädäntö pntistä yhdenmukaLsemmalle pohjalle. il Itu l i ' . USAin italoudeesa ' ullunnaan-kauppa ei näyttele läl^eakäön niin^ täfflcieää osaa kuin esim/ Englannissa ja Suomessa, joille kansainvälinen, kauppa On elinehto. Ulkomaankauppa 0)]^ kuitenkin painava tekijä n i menomaan USAn maksutaseen .tasapainottajana. •'Nonmaailioloissa" US-A on kerännyt vuosittainj suuria yli-; jäämiä, rNiinpa sen vienifci. on /nous-^' out Jopa 6.5miljardla -dollaria suu-reanimalksi' k u in tuonti.: Multa tjo viime vuoeina kauppatasKfen ylijäämä on supistunut voimakkaasti. Se o li viime vuonna pudonnut 4'miljardiin dollariin; Samanaikalspeistimaiksuta-seen osoittamait menot ovat "kasvaneet valtavasti tuloja suuremmiksi. Niinpä kaiuppait^seen ylijäämä e i ole pystynyt peittämään maksutaseen vajausta, joka o l i viime vuonna peräti 3.7 miljardia dollaria. Prcsddentti Johnsonin viime tammikuun alussa pitämässä puheessa keskeisitnitä osaa näytteli maiksuta-seen vajauteen paittäminen; Tässä ei olluit sinänsä >mjitään untta ulkopuolisille. Onhan USAn niaksuta-seen vajaus vienyt kapitalistisen maksuvälinejärjestehiiätt täytteen unipi5{wjaan, josta e i toistaiselb^ mitään ulospää^ä. Tällaisena tilanne e i v o i kuMenkaan jatkua loputtomiin. Ranskan valtti USAata •— ja myö3 Englantia — va||'aa{i .pn oiUjit j.uuri täimä senvaati€t3!|a^Ji<ty^s.tä, kultakantaan selcä dollarin j a k u l l an 34; vuotta vanhan pakkokuii^iJärjeB-t^ Imän' poistamilta. Ranakäft' tadmta • on vahvoja voimia muisita kapfitalUs- Lisista maista, jotka vaaUvat-tiimeii-omaan- USAn oma-aloiitteiki^malttu-tasevajauksensa tasapainottamista. Käytännöllisiä tolinenpitiejtä onlkin valmistumassa nopeaa vauhtia; Kaikki nämä toimenpdteet, joisita jokainen on vaikuttanut shoikkimai- :esti sekä kotimaassa €i'Jtä U S A : n u l kopuolella, tähtäävät USAn^ d o l l a n - menojen supistamiseen ' ulkomailla ja ulkcmaisten valuuittatulojen lisää-mise- en. Niiden kcikkieft toteuititami-nen merkitsisi U S A n "vapttan markkinatalouden" päättymifitä"ja siirtymistä pakkotalouteen,joll& kuitenkaan ei olisi mitään tekemistä suun-ni! telmallisuuden^kanssa• K u n U S An (Jatkuu sivulla 4)- ' SAKSAN JÄÄKÄRIEN STRATEGIA Saksassa koulutettujen j a itäHntamalla hiukan taistelukokemustakin saavuttaneiden jääkäreiden pääjouldto, toista tuhatta miestä, saapui meritse Vaasaan 25. 2. Tällainen määrä parhaassa tässä oUeita> vastavalmistuneita ja sotilaan urasta kiinnostuneita upseereita jä aliupseereita tiesi suurta voi-manjisää valkoiselle armeijalle. Tehtäväj jota varten jääkärit oli nvt Suomeen kutsuttu, oli toinen kuin se mitä oli kaavailtu heidän lähtiessään Saksaan. Tilanne oli muuttunut perin pdijin. Jääkäreille ci suotu tUaisuutta taistella Suomen itsenäisyyden puolesta, koska tämä kysymys oli ratkaistu myönteisellä tavalla kauan ennen jääkäreiden saapumista. Saksassa saatua oppia tarvittiin nyt sotaan Suomen työläisiä va,staan. Tähän uuteen siantfiaan s<veutum'nen ei ehkä tuottanut suuria vaikeuksia monellekaan porvarillisesta perheestä lähteneelle nuorukaiselle eikä sellaisille, jotka tyytyivät ottamaan asian seikkailun tai virkauran kannalta. TYÖVÄKI J A JÄÄKÄRILIIKE Vaikeammaksi asia tuli työläisUle, joita Suojaluskuntain historia sanoo jääkäripataljoonassa olleen kokonaista 370. Joukossa o l i monia sosialidemokraattisen puolueen jäseniäkin. Eräiden (työväenliikkeen johto-henkilöidenkin tiedetään suhtautu-neen myötämielisesti hankkeeseen sen alkuvaiheessa. Myönteinen suhtautuminen venäläistä soiiovaltaa vastaan tähdättyyn aseelliseen ja VÄLUUnARÄHASTO KIRJOIHAA NYT ENGLANNIN BUDJETTtESITYKSEN? S i l l o in ko me o l i riiiähep par hammallas ni ei meilt kuihkän pel-jän, sano Lunten., Laitila. SYNTYAAÄ. PÄIVIÄ Otto Lyytikäinen, Cobourg, R. R. 1, Ont, täyittää tänään, helmikuun 27 pnä 80 vudtta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. keus lentää Cainiadan ilmatilassa jne. NORAD^sopimus tulee uusittavaksi ensi toiikdkuiussa. Ja vaikika • pääminiistletri PearSoti sanoi alafhuooieen , istunnossa helmikuun 13 pnä, että Canada on jo antanut Yhdysvaljtain ymmäntää olevansa valmiina mannermaisen ilmapublustulk-sen kohdalta» me taiivon«mie,l^- ten toivovat anoniet imuuitk^n canadalaispiirit, että 'haillitiis hai*kitsisi tätä asiaa uudellleen ja pääfttäisi erota Ikolteo" KORAD iata, kuten oyt ilmeisesti haluttaisiin va^aiutua '.Vetypglm-miilastissa Caniajdian ilimatillas^a lentävistä yihdysvaltalaisista pomimittajakoheista | Alkavalla viikolla saapuu Lontooseen Kansainvälisen Valuuttarahaston valtuuskunta osallistu «'Ht-. seen Englannin uuden budjettiesityksen "kirjoittamiseen". Se c i aio puuttua virallisesti yksityiskohtiin mutta joutuu kuitenkin näin menettelemään olosuhteiden pakosta. Valtuuskunnan on vakuuttauduttava siitä, että budjetissa täytetään ne menojen supistukset, joihin Englanti sitoutui saadessaan viime vuonna nujrraskuussa Valuuittarahastoltii punnan d eva 1 voi n ni n yh teydessä 1.4 miljardin dollarin luoton. Ellei ehtoja täytetä, peruuntuu luotto. Valtuuskunta tarkastaa myös Englannin talouden tilit tällä kertaa. Tämän jälkeen tilit tarkastetaan uudelleen ensi toukokuussa, heinäkuussa Ja marraskuussa. Englantilaisen Financial" Timesin Washingtonin-kirjeenvaihtaja kirjoittaa, että ValuuiLtaraihaston valtuuskunta katsoo Englannin finanssiministerin Roy Jenkinsin Olkapäiden yli tämän valmistellessa uutta budjettiesitystään: Tosin Englannin "aikomuskirjelmä" "Letter of fn-tent" Valuuttaraha-stolle ei sisältänyt ehtoa, ("trigger clause"), joka usein liiilciLään pienemmille maille lu&ttoja myöimetläcssä ja jonka mukaan luotto automaabtiscsti kumoutuu ellei hallituksen lupaamaa talouspoliittista suunnitelmaa noudateta. Todellisuudessa Englannin poikeitessa sopimussuurrnrtelmistaan on tuloksena laskemattomia poliittisia j a taloudellisia seurauksia, kirjoittaa F. T:n kirjeenvaihtaja. Se että Valuuttarahasto tarkastaa Englannin talouden tilit Is. noudatetaanko sopimusta, neljä kertaa tänä vuonna on kyl-. Iin.vahva.uhka eli "trigger clause". Valuuttarahaston valtuuskuntaa johtaa Richard Goode, joka johti luottoneuvotteluja viime marraskuussa. Valtuuskunta haluaa selvennyksiä Englannin hallituksen lupaamiin menojen supistuksiin, joista monia pidetään "optisena illuusiona". Tämä pakottaa valtuus kunnan käymään Roy Jenkinsin budjettiesityksen läpi nimike nimikkeeltä ja tämä aiheuttaa painetta yhä ankarampiin supistuksiin, kirjoittaa Financial Timesin kirjeenvaihtaja. muuhun salaiseen toimintaan oli lähtöisin vuoden 1905 v^allankumouksen ajoilta, jolloin monet Suomen vallankumoukselliset työläiset olivat sosialidemokraattisen puolueen johdon tieten yhteistoiminnassa porvarillisten aktivistien kanssa toimittaen m m. aseita Venäjän vallankumouksellisille. Kuuluisaksi tulleen "John G raftönin'' aselastin vastaanottaj ien ja purkajien tiedetään olleen järjestään työväenpuolueen jäseniä. Pannessaan kaiken toivonsa, keisarilliseen Saksaan ja sen sotavoiniien tunkeutumiseen Suomeen eivät uus-aklivislien johtomiehet voineet ajatellakaan yhteistoimintaa Venäjän vallankumouksellisten voimien kanssa. Asennoitumisessaan Venäjän val-lankumoukselltseon liikkeeseen he olivat aivan e r i kannalla kuin vanha aktivistiliike. Työläisjääkärien suhtautuminen Venäjän vallankumoukseen ei sitä vastoin voinut olla muu kuiri myönteinen. JÄÄKÄRIEN AIVOPESU Jo kauan ennen Venäjän helmikuun vallankumousta oli jääkäripataljoonassa havaittavissa voimakasta kuohuntaa. Suojeluskuntain historia kertoo, että syyskuussa 1916 patal-jooansta erotettiin ja lähetettiin ran-gaistusleiriin 60 jääkäriä, jotka oli-vait syyllistyneet politikointiin, arvelleet joukkoa käytettävän vain Saksan tarkoitusperien hyväksi ja kieltäytyneet palveluksesta. Tammikuussa 1917 oli jälleen 87 "niskoitteli j a a " siirretty "Saksan sisäosiin" ja sitten lähetobty 'työansioille" Esse niin. Jääkäri Heikki Repo, joka Saksasta palattuaan joutui ns. Simon kahakassa 11. 12. 1916 vangiksi, kertoo Venäjän vallankuimoustapahtu-mien ja Suomessa puhjenneen suuren joukkotaistelun jääkäripataljoonassa aiheuttamasta mieltenkuohusta. Hän sanoo huomattavan osan pataljoonan miehistöstä olleen myötätuntoista työväen vapausliikettä kohtaan ja sosialidemokraattisen puolueen jäsenten toivoneen jsaavainsa puolueen johdolta informaatiota ja selviä ohjeita. Yhteyttä eräisiin puolueen johtohenkilöihin saatiinkin, mutta näiden antamat .vaataukset jääkäreitä kiinnostaviin kysymyksiin olivat vältteleviä j a epämääräisiä. Tämä helpotti työväenliikkeen- pyrkimyksiin vihamielisesti suhtautu-^ vien ainesten toimintaa, jo&ta Repo kertoo. Toisaalta pataljoonan porvarillinen johto teki järjestelmällistä työtä miehistön mielialan^TO«okkaalni-seksi sosialidemokratialle,vastakkaiseksi. Siinä ne onnisltuivat vasta syksyllä, jolloin sanomalehtito^ tulo Suomesta heidän toimestaan keskeytettiin; Saatiin vain sUloin tällöin joku porvarilehti. Sen sijaaäi patal-; Joonan johto alkoi julkaista konekir-joiteittuatiedonanlolehteä; jossa ker-^ rottiin m i l l o in minkin tunnetun sos-dem puolueen johtomiehen ^ P i i s i - sen, Huotarin jne. — asettuneein suojeluskuntia tukemaa:n. Niissä osoitettiin . . kuinka sosdem puolue ei ole tuon 'työväen pohjasakan' eli 'anarkistisen l i i k k e e n ' t ^ n a ; ä-teerattiin Tokoin lausyintojä hänen puheLsitaan ollessaan rafiflioitusretkil-lä e i i puolilla maata,kuinka Helsingin sofsdeni miliisipääIlS<i)c&; hajotti Pörssitalon piirittäneen työväenjou- Icot ja oli porvarien puolella Mommilan jutussa jne. Kun tuota taustaa vastaan tapausten kehitystä katseltiin, n i in ei ihme jos pataljoonassa menityöläisilitäkin käsilteet se-i kaisin. Kaikkia noilta seikkoja osasivat poiTarit niin taitavasti''käyttää hyväkseen, että saivat hUMnattavan osan ajattelevistakin työlä ta tuomitsemaan Suomen,työivä€ vallankumouksellisen toiminnan." TRAGEDIA P A L J A S T U I * Mainitunlaisen "puhdistuksen" j a "aatteellisen" muokkauksen jälkeen Vaasaan lähetettäväksi kelpuutettujen jääkäreiden ilnKrftetaah harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, olleen valmiit palvelmaan vaDcbisessa armeijassa, ja vaikea heidän o l i muualle päästäkään. Ne heistä, jotka olivat kuvitelleet joutuvansa vapauttamaan Suoiirlea/'ryssästä", saivat pian havaita erehtyneensä. Healie e i tarjoutunut tilaisuutta edes -venäläisen sotaväen karkottamiseen, sillä tämä oU lupaustensa mukaisesti lähtenyt itse rauhan tultua solmituiksi Saksan kanssa. Suomeen jääneiden venäläis- (Jatkuu sivulla 3). PÄIVÄN PAKINA SE TONKIMIN JUTTU "Kielisittäin" .sanotaan, että " v o i t t e narrata joitakin ihmisiä joskus, muitta ette kaikkia ihmisiä aina", tai ainakin jotenkin .siihen malliin. Juuri tästä johtuu se "uskottomuuden k u i l u " eli credibility gap, mistä -Yhdysvaltain presidentti ja hallitus on tullut kuuluksi.Kukaan ei usko enää hänen selityksiinsä ja lausuntoihinsa sen pai-emmin Vietnamin sodasta kuin muistakaan tärkcinnmistä asioista. Ja tämä puheitten ja tekojen välinen kuilu näyttää laajenevan edelleen. Viikon lopulla julkaistussa uuti.s-tiedossa kerrottiin esim. siitä, miten Yhdysvaltain .senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja — siis suurenlainen viskaali — sen. J . W: Fulbright oli syyttänyt sotaministeri Robert McNamaraa Yhdysvaltain kansan '^harhauttamisesta" Tonkinin lahden tapahtumista vuodelta 1964. Meille kem-oUiin silloin, oDlä Pohjois-Vietnnmin pienet patrulli-laivat olivat lulrllaneet sotila.-imah-dlstaan -kuuluisan Yhdysvaltain suuren laivastdn USS Maddox h ä-vtttäjäalusta. Yhdysvaltain ulkoministeriön taholta selitettiin silloin silrnUU rllJäyuiiiTiUttä, otlU Maddo.v oli "ruliiniomaisella piatrullimat-k a l l a " ja ehdottomasti Pohjois- Vielnamin aluevesien ulkopuolella. Nyt on kuitenkin myönnetty, että Maddox olikin vakoilulaiva, jolla oli kaiken lisäksi viralliset " v a l tuudet" mennä Pohjois-Vietnamin aluevesirajojen yli ''tarkkailemaan Pohjoi.s-Vielnaimin laivojen" liikuntaa jne. .: . • _ Ja maaliskuun alussa matkapassit saava vsotaministeri McNamara y r i t t i "oiikeubtaa" aluevesien rajojen rikkomisen sanomalla, että Y h - " ^ y s v a l l o i l l a oh siihen "oikeus" vä-kevymmyyden perusteella, eli siksi kun USA oli 'kansainvälisiä sopimuksia ja Y K n peruskiJ^^aa rikkoen sekaantunut Vietnamin sisäi- .siin asioihin. Tämä Tonkinin hdideu tapauksen johdosta hyväksytettiin prka-mai^ sslssa U S A n kongressissa päätöslauselma, jonka mukaan presidentti Johnsonilla on oikeus "ryhtyä k a i k k i i n tarpeellisiin toimenpit e i s i i n " vastaisuudessa tehitävien hyökkäysten takaisin lyömiseksi. Nyt on meille arvovaltaisista piireiltä'selitetty, että tämä "päiltös-lauselmailuonnos" oli valmiiksi kir-joitcitituna Pon,tagonän heiToilla pitkän aikaa ennen kuin Tonkinin lupauksesta licdcLllin niitäun. J a pian sen hyväksymisen jälkeen Pohjois-Vietnamin pienten toipeedoveneiden sanottiin "hyör känneen" toisitamiseen pei*äti kahta yhdysvaltalaista hävittäjää —. Maddoxia ja Turner Joyta vastaan — ja n i i n sai Yhdysvaltain hallitus tekosyyn Pohjois-Vietnamin pommituksen aloittamiseen. Mainittakoon, etitä vaikka Washington käyttää $30 miljardia sotaan Vietnamin. kansaa vastaan. Yhdysvallat on teknillisesti vielä ''rauhan oloissa". Sotaa oi ole Vietnamia vastaan julistettu. Mut-ita joka kerta kun Yhdysvalloissa ; tulee kysymys Vietnamin hyökkäys sodan "laillisuudesta", j a näitä kysymyksiä esitetään nykyään yhä laajemmista piireistä, presidcnttt Johnson vetoaa nimenomaan "Tonk i n in lahden tapauksilta hyväksyttyyn päätöslauselmaan", mikä an-itaa muka hänelle oikeuden käydä julmaa hyökkäyssotaa Vietnamia vastaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremmat kansanjoukot Yhdysvalloissakin rupeavat epäilemään, että Tonkinin lahden tapaus taisi olla petosta j a vilppiä amerikkalaisten harhauttamiseksi. Mainititakoon, että amerikkalainen merlluutnantti John W. White, joka mainittuna aikana (elokuun '4 pnä 1064) o l i palveluksessa Mad-doxilla, o l i kertonut New Havenis-sa. ilmestyvässä .1. F. Stone/|> \7eek- - ly-lehdessä (1. 12. '67)," e-ttii m i - ' " tään pohjoisviötnamilaisten hyökkäystä tai edes aietta aggressioon ei ollut olemassa. Hänen mukaansa presidentti Johnson j a puolus-tusministeri McNamara pettivät kongressia valheellisella raportilla saadakseen sen hyväksynusen Y h dysvaltain hyökkäykselle Pohjois- Vietnamiin ja avatakseen tien sodan laajenemiselle. ; .1 . Pitäen mielessä, että Pohjois- Vietnamia portunitettiin vajaan 10 tunnin kuluttua Tonkinin väitetyn välikohtauksen jälkeenv- amerikkalaiset kysyvät nyt, kuten monet muut ovat j o kauan sMten kysyneet: — Miksi olisivat pohjolsvietna-milaiset lyhtyneet midettömäfin yritykseen käydä torpeettoveneiUä hyökkäykseen kahta vahvasti aseistettua hävittäjää, Maddoxia ja Turner Joyta vastaan? . — Miksi, kuten edellÄmalnittu meriluutnantti White sanpp.laivastaan, Maddoxissa ei ollut slUoin e i kä jälkeenpäin pienintäkään hyökkäyksen aiheuttamaa vaurion merkkiä? Ja siunatuksi lopuksi,' mW vakoilulaiva Maddoxln väitetyn "pommituksen johdosta piti aloittaa Pohjois-Vietnamin pomiijiitMs vaikka vakoilulaiva Libentyn/iikMnmi-tuiksesta ei aloitettu ponmiiltusta Israelia vastaan eikä vakoilulaiva Pueblon knaj[>paaimisedta aloitettu taan? — KUnsäikoaru,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 27, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-02-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680227 |
Description
Title | 1968-02-27-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistai, helmik. 27 p. — Tuesday, Feb. 27, 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T I^KBÖRTCM^
; S O F F I N N I S H C A N A D I A N S .
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 19\7
EDITORi ' W . E K L U N D I JMANAOER: «.< 0 U K 8 I
TELERHONB: OFFICE AND EÖITORIAI. « 7 4 ^ 2 6 4
Published thrice weekly: Tuesday:^ Thiusdays and Saturdays by Vapaua
Publishing Co. Limited, vaQ~v>2i&m St^W«st»Sudbury,<>ntiiiuri|o, Canadair
MalUng addrees: JBox e9 ' '
Adtiflrtlsliig rates upon appllcation, translaU^^
Authorlzed as second c l a ^ by t^^ Po§t <>fri(>e ' J i ^ ^
and Xor payxoeot of foktage Jn casb.,
iCÄNÄDIÄNIffÄNGUAGLPRtbS
TILAUSHXNNATt.
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $525 UeA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
iTk. 911.00,6 bk.«B.7B
Ivk. 11.60, 9 V t . e.36
" E i nyt"
•J-l
Antiaimatta vairmaa ja selvää vastausta) tiediusfteluihiin', aikooko
Yhdysvallat käyttää Vietiiaimissa atdmiaseita, WaB!hing-ton
selitti jokin aika sitten huolestuneille almerilkikallaisille ja
^muille,;€lt•tä taktillisten atomiaseiden ifeäyttöä Viietnaimissa "ei
. ole nyt" harkittu.
Tämä on se taiusta, minkä johdiosta Britanfman pääiminfis-
-teri Harold WilsO(n oH pakoitettu sanomaan Washingtan!in vierailunsa
päältyttyä pari viikkoa sitten, etitä ydinaseisiin tur-
' vautuoninen olisi "pelkkää järjettömyyttä."
' Mutta miksi yhdysvaltalaispiineissä eriboise^sti •'haiulkkio-
.3en''fceskxiudessa, aloitettiin jokiin .aika^^ säitten fceäkttistelliu ato^-
raiaseiden käytöstä. Vietnamissa? Siksi kum on «lakaten kaiut-
.ta tunnustettu, että "voittoa" ei saiada ilman laitomiaseita, ja
"vcdlfcosta" on sittenkin kysymys, vaikka muule maailmalle
puhutaan satuja "Etelä-Vietnamin avustamisesta." ,
Jos mikään, niin juuri puheet atomiaseiden käytöstä ja
.Wiaislhingtoiiiin varaukselliset lausunnot "ettei niideralkläyttöä
ole harkittu nyt, paljastaa Yhdysvaltain todelliset sotapää-määrät
Vietnamissa: Tarkoitus on alistaa! Vietnamin kansa-
Yhdysvaltain määräysvaillan alaisuuteen; sinne Wash-ingtonin
pillin mukaan toimiva niikkehallitus ja kaapata Ete-lärVietnamin
stratefgisia paikkoja Yhdysvaitain suuren sotakoneiston
tukiasemiksi.
* * *
Kun taminiikuun loppupuolella, buddhalaisten uudenvuoden
yönä alkoi vapatitusrintaman sissien hjrvin sulunniteltu
hyökkäys eri puolilla Etelä-Vietnamia ja varsinktin päSikau-punigissa
Saigonissa, amerikkalaiset nimittivät sissijouMcoja
itsemurharyhmiiksi. Nyt on kuitenkin osoitltaurttuniut, että sitä
nie eivät dlleet koska taistelut jatkuivat edelleen yhdysvaltalaisten
suunnattoman suiuresta-ylivoimasta huolimaitta.
Yhdysvaltain haukat odottivat ainalkin aluksi, että taistelussa
kärsimään "joutunut siviiliväestö kääntää selkänsä vapautusrintamalle
ja ryntää joukkomitassa Saigonin halhtuk-
; sen "rauihoitusjoukkojen" '.amerikkalaisten avustuksella perustamille
"raiihoitusleireille". Tässälkin ne erehtyivät sillä tapahtumain
kulku on osoittanut, että Saigonin ja muiden kau-'.
punkieff^kuten maaselitupaikkiakuntienkin siviUilt ovat vapautusrintaman
ja sen asevoimien publeUa, koska siviiliväestö pitää
itsestään selvänä asiana, että ainoastaan vapautusrintamia
on äe voäma, jonka avulla ja kautta voidaan palauttaa järjestyneet
olot.
Siitä huolimatta haukat rakentavat poliittisia tuulentupia :
''kommunistivastaiseai kansanrinitaman" muodostamisesta vapautusrintamaa
vastaan, kunnes koko unehna räj ähti heidän
silmilleen -Saiigonista tulleen ilm'oituksen muodossa. että jiun-tan
kolme joihtavaa oppositiomiestä on epäluotettavina vangittu!
Siihen loppui satu "kommunisltivastaisen IkBnsanrinta-
•man" muodostamisesta Etelä-Vietnamissa.
Juuri se seikka, kun Yhdysvallat on Vietnamissa kärsinyt
sekä sotilaallisia että poliittisia tappioita, sai haukat pulhu-maan
itafctillisten ydinaseiden käytöstä Vietnamissa. Se ei ole
tietenikään voiman vaan heikkouden merkki — mutta kuten
sanotaan, peto on vaarallisin silloin kun se joutuu nurklkiauk-seen,
mistä pakeneminen on vaikeata. Yhdysvaltain haulkoilta
voidaan odottaa miltei mitä talhansa ja siksi olisi jäi^keväm-pien
voimien tehostettava toimontaansa vaadittaessa Pohjois-
:Vietnamin pommituksen lopettamista ja raulhanneuvotteluijen
alldittamista, sekä yhdysvaltalaisj>ouikkojen Vietnamista kotiuttamista
ja Vietnamin kansallisen itsemääräämisoikeuden takaamista
Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen miukiai-sella
tavalla — sillä vain sodan lopettaminen Vietnamissa antaa
takeet siitä, ettei Yhdysvaltain toimesta ryhdytä joko ita-hapiseati
tai "valhingossa", mikä on loppujen lopuksi yksi ja
sama asia, käyttämään ydinaseitakin Vietnamin urheata kian-saa
vastaan.
Pohjoisimaiden Neuvoäbon eroava
puli^enjohtaäa Eiiu> Sirdn avasi Os
ivalittiin Nooijm v^tausJouman p^^^
h^enijjOiiitaiia S v e m tS>tray, vara
ip«!hjBena«htajak8i nlmltettlin^
Poihiioisiauuidiein) vieteius^^
heenfototajait:; Jens^Dtbl)" Krag,' Tams-^
kasta, Eino, Sir^n Suono^esta, Sjgur^
6 m Bjama?ön Jalamiista ja ]L«if
Cassd Kuotsista. '
T - Puolueettomiuudieia voi4aan sa
o>«ai miiodastavan x^ikejitavan . ele
nientin m^äs tail0l^dipllIi5essa yfti^eu-tymisessä,
ei vähiten siJloiin kuri
m jkysymyikaessä taloudeUisen yhteistyön
kehittäminen Ikaikkieu
Euroopan m a i d e n välillä. Minusta
tuntuu, että Euroopan puolueettomilla
maiMa voisi tässä: suhteessa
o l la merkittävä osa, huomautti u l -
k o n u n i s tm Aihti Karjalain*^ puhuessaan'
PotosjoismaidenNeuivostos
sa lauantaina; ^
Ulkominlgteri Karrjalainen toit
esi, ettei-Suomi ole tehnyt mitään
esitystä CCSiHe kuten sen kolmb
pohjoismaista naapuria. Suomen periaatteellisen
asenteen Euipoopan
laajenevaai^ yhdentymiseen hän sanoi
; olevan positiivinen, vaildcaikaan
nykyvaiheessa ei ole Otatsottu olevan
aihetta aloitteisiin.
Edelleen puhuja mainitsi, että py-nntme
lunonoHisesti turvaamaain
taJoudeHiset etumme ja olemme
vakuuttuneita; ettei eristäytyvä
'kamppapolitiildca ole sopusoinnussa
näiden etugen turvaamisen kanssa.
Lähdimme nimenomaan siitä,
ettei taloudellinen yhdentyminen
ole puoliieebtomuuden vaihtoehto
ja ettelväit mahdolliset uudet kaup-papoiliittiset
raitkaisut saavutettuja
kauppapoliittisia tuloksia, hän kor
o s t i
•Euroopan markäcinatilanne näyttää
ulkoministeri Karjalaisen mielestä
Jälleen melko epäselvältä. Ne
peruÄvastakohdat, jotka olivat mark
kinaratkaisun tiellä tammikuussa
1983, näyttävän hänesitä edelleen
olevan olemassa, vaikkakin nyt usealla
taholla esiintyy selvempää halua
välttää toimettomuutta ja siltä
Kannatettava esitys
: Liittohallituksen eräs puhemies puolusteli aikoinaan ydin-aSell^
tissa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-02-27-02