1951-04-28-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ioo.(WJO koditonta ^'
idaan
«mnertoven. Saksa, - ^ n s a i n -
ncen pakolaisjärjestö UmoilU tääl-cttä
feun linjalaiva Nelly^.lähtee
jta Canadaan vieden mukanaan
_jsia, niin senjälkeen ori Cana-;
is::etetty i(H),0CO patolalssiirbi>-:
UUTTA
Itieto- ja romaanikirjallisuutta
SAAPUNUT!
Pienitietbsanakirja
Kaksi osaa nahkasalkäkansissa
I Enanunäinen osa: 760 sivua. 1;273
teistikuvaa. 169 syväpainokuva^. 3
I v^uvalJitettä, 4 monivärikarttaa,
17 karttaa.
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks-
I tikuvaa. 243 syväpainokuyaa,; 8
värikmalutettä, 27 karttaa.
Kokonaan uusittu laitos.
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin) /
Molemmat osat yhteensä S19.00
IjOHN G A I Ä V V O R T H Y :
I Herraskartano
|283 sivua — Hinta sid. $2.00
I Hienastunut romaani itseensä-
I s B1 k e u t u neesta englantilaisesta
I maalaisylimystöstä vanhassa her-
) raskartanossa.
GUY DEMAUPASSANT:
nimissydän
f304 sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää j a t a i -
[ teellistä rakkauden analyysia;
W. SOMERSET M A U G H A M :
Kirjava Huntu
1287 sirua — Hinta sid. $2.75
Epäsointuinen avioliitto johtaa
[kauniin, juhlitun naisen luvatto-
I maan suhteeseen, joka paljastues-isaan
aiheuttaa dramaattisen t a -
1 pahtumasarjan. Mestarillisen hen-
I kilökuvauksen taustana on kaukai-
Isen idän värikäs, villinkaunis maa.
AUCE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
tl. osa 277 si-vua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sid..$5.50
Tämä kaksiosainen menestys r o -
I maani kertoo Tollman-suvun jännittävistä
vaiheista . 1830'luvun
I loisteliaassa Tukholmassa j a sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem-.
mistä suosituista teoksista "Onnen
Itemppeli' ja "Kaipuun sininen
kukka".
Suomen kansaa suurin: kirjailija
ALEKSIS KIVI
I Valitut teokset
(Kolmas painos)
I Valitut teokset ja elämäkerta. S i sältää
' teokset: Nummisuutarit,
Kihlaus, Runoelmia, Yö j a paivä^
Lea ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu
1550 sivua — Hinta sld.;$3.25
A. J . C R O N I N :
Joutsenten talo
|307 sivua — : Hinta sid. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
i sisältävä rakkaustarina Kanarian
I saarilta.
I F. E SILLANPÄÄ: .
Nuorena nukkunut
1494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3.00
Tämä romaani on kantanut suomalaisen
kirjallisuuden maineen
voitollisena maailman ääriin ja se
on myöskin Suomen kansan-yksi
rakkaunmista kirjoista. Se on kuin
ehtymätön lähde, josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskeUä
aina voi ammentaa virvoittavaa
vettä. Romaanin varsinainen-päähenkilö,
Silja, on suomalateen k i r -
Jalhsuuden ihanimpia n a i ^ h m o -
na. Hän on puhtaiden vaistojensa
massa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagllllseiBn
elämänkulkuun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus j a täydel-
^ y j s . 16 eri kielellä käännetty
SALLY SALMINEN: "
Hiekalle rakettu
1256 sivua — Hinta nid. $ U 5
^Kuuluisan Katriinan kirjoittaja
öauy Salminen on taas luonut u u -
romaanin, jonka aihe liikkuu
pikkukaupunkiymEöristössä. - R o maanin
keskusaiheena on nuoren
mtehen kehitystarina, joka lUttyy
»tateasti Suomen viimeaikaisiin
»ohtaloiiiin. Teos on ajankohtaisen
mielenkiintoinen; mikä osal-taan
varmistaa Sally Salmisen r o -
nuamen aina taattua menekkiä.
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Volmiakysj-vänä aflcana on' ter-veyden
vaaliminen ; entistä ' tär-
Mampäa. ja etenkin juuri kodeilla
Pompl ehkäistä sairauden tulo kuin
»rantaa sitä ja jos taas tauti kol-
«aattaa kodin en- -
aapu sima olla aivan ratkaiseva.
^Kotien tarve.tässä suurlarvoises-e
r i v ^ i ^ . " a a n u n e etevimpien
I «rtScoislaakärien kirjoittama
Kodin lääkärikirja.
1017 sivua _ Vs painos
Binta sid. SJM ,
TERVEIDEN JA SAIRAIDEN '
NEUVONANTAJA
M «Jioislääkärin kUJoittama Ja
^ äKf i^ia*la^n " Vto?imPit*ta» map.r ofessori A.
Tilatkaa osoitteella:
Company Limtdl
^ W Siidlmry, 05111..
l i » i i ; # Ä : l i s S i lÄ
taistelee
K i i n a n hansan suorittama vallan,
kumous: nujersi Kuomintangin taantumuksellisen
hallituskauden ja teki
:opTm maanpetd^Uisesta politiikasta,
jonka päämääränä oli maan Tjippu-mattcmuuden-
j a itsenäisyyden kaupitteleminen
ja K i i n a n saattaminen
amerikkalaisten imperiaUsticn ^hyök.:
iäykscn välikappaleeksi.; ^ Otettuaan
vallan omiin käsijnsä sai K i i n a n k a n -
a ensi kerran koko pitkän-historiansa
aikana mahdollisuuden harjoittaa
omaa; kansallisia etuja palvelevaa u l -
'Kopolitiikkaa.
ULKOPOLITIIKAN PEBIAATTEET
Kansantasavallan uEcopohtiikan sa.
nelee. uuden Kifnan demokraattmen
luonne; maan. jossa valta kuluu k a n salle,
jota johtaa työväenluokka. T a l -
laisella hallitusmuodolla ei ele impe-naliatisia
aikeita ja se pitää maan
riippumattomuuden lujittamista, maa.
ilmanrauhan ylläpitämistä j a imperialistisen
sorron nujertamista elin-tärkeäna.
Neuvoa-antavan. kansanneuvoston
yleisolhjelm^a sanotaan, etta k a n.
fantasavallan ulkopolitiikan perusperiaatteita
ovat maan itsenäisyyden ja
vapauden sekä alueellisen koskemattomuuden
j a ruppumattomuuden turvaaminen,
kestävän maailmanrauhan
lujittaminen, maailman kaikkien kan.
sojen keskinäisten ystävällisten suhteiden
ylläpitäminen ja taistelu i m perialistien
sota- j a hyokkäyspolitiik-kaa
vastaan. '
IMPERIALISTISTEN E R I K O I S -
OIKEUKSIEN HÄVITTÄMINEN
Yiksi Kiman kansan tärkeimmistä
tehtävistä on vapautuminen ulkomal.
sen imperialismin sorrosta ja todellisen
kansallisen riippumattomuuden
saavuttaminen. Ensimmäisenä askeleena
taantumuksen j a ' amerikkalais,
ten interventionistien joukoista .saavutetun
voiton jälkeen on maahan pesiytyneen
ulkomaalaisen imperialis.
mm kaikkien erikolsoi^^ccuksien ja
-etujen hävittäminen. Kuten timnet-tua,
solmittiin Kuomingtangm halli:,
tuksen ja toisaalta Yhdysvaltain;
Englannin ja muiden kapitalististen
maiden hallitusten keske:^ sopimus,
jonka mukaan kaikki sellaiset ulkomaisen
kapitalismm Kiinassa nautti:
mat cikeudety kuten ekstenitoriaali-oikeus,
ulkomaiden kaujnllisct tuki-
>kohdat, ulkomaalaisten laivojen kulkuoikeudet
Kiinan sisäisillä vesillä
jne. muodollisesti poistettiin; TcsL
asiassa ne kuitenkin jäivät:- koskemattomiksi
ja laillistettiin uudelleen
monilla enemmän tai vähemmän j u l kisilla
ja salaisilla sopimuksilla, joita
Kuomingtangm hallitus solmi USA :n
hallituksen kanssa.
K i i n a n ; kansantasavalta peruutti
kaiikki imperialististen valtojen K i i nassa,
nauttimat -erikoisoikeudet ja
.edut, jotka loukkasivat kansallista i t senäisyyttä
ja riippumattomuutta, j u listaen,
etta, kaikki Kuomingtangin
hallituksen tekemät sopimukset Ja s i toumukset
tai pidenlämääil niiden s i sällöstä
riippuen.
Kansanhallitus ei ole kajonnut u i .
komaalaisten omistusoikeuteen l u kuunottamatta
japanilaisia imperialisteja,
joiden liikeyritykset on taka-variicoitu
ja siirretty kansantasaval.
lan omistukseen, seka amerikkalaisia
imperialisteja, • joiden liikeyritykset
otettiin valtion valvonnan alaiseksi
vastatoimenpiteenä -Kiinan Saatavien
jäädyttämiselle •USA:ssa. Ulkomaalaisilla
yrittäjillä on oikeus jatkaa
toimintaansa kansanhallituksen säätämien
lakien Ja asetusten puitteissa.
LirrTYMINEN RAUHAN-B
L O K K I IN
'. Kansanhallitus :solmii diplomaatti,
set. suhteet ftasa-arvoisuuden ja mo-lenuninpuolisen
edun sekä maa-aluei.
siin ja itsenäisyyteen .kohdistuvan
m o l e m m i n puolisen kimnioituksen
pohjalla mihin ulkomaiden hallituksiin,
jotka katkaisevat suhteensa K u o .
mingtangin hallitukseen ja omaksuvat
ystävällisen asenteen K i i n a n kansantasavaltaan",
sanotaan neuvoa-anta.
van kansanneuvoston yleis0hjelmas;$a.
Kaupalliset suhteet muhin maihin on
rakennettava molemminpuolisen tasavertaisuuden
ja edun pohjalle. K a n .
sanhallitus suojaa kaikkien niiden u l komaalaisten
etuja, jotka asuvat K i i nassa
j a kunnioittavat maan lakeja,
• 'Ulkopilitiikan ' tärtcelmpänä 'kulma,
kivenä on periaate, että^.,'KIinan k a n san
tulee lähentyi: maailman rauhaa
rakastavia kansoja ja olla niiden
kanssa kiinteässä yhteistyössä lujan ja
kestävän maailmanrauhan sftkaansaa-miseksL
" ,
K i i n a n kansantasavallan ulkopolitiikka
on ottanut tehtäväkseen luoda
fa kehittää johdonmukaisesti molemminpuoliseen
tasavertaisuuteen Ja rau
hanomai£een yhteistyöhön perustuvaa
kanssakäymistä muiden maiden kanssa,
Ja sen tarkoituksena on palvella
•kaikkien asianomaisten yhteisiä etuja
Ja maailmanrauhaa. NälUe penisperl-aatteUle
on rakennettu Kinan suhteet
KeurostoIUttoon Ja kansandemokraat^
tlsiln maihin, näiden maiden tunmis.
tettoa ensimmäisinä :.kansantasaval-laö!
' '
Tailä hetkellä cn 'NeurostolilUin Ja
kajmfadetndaaattlsten maiden ohelb^
Joukkio kapitalistisia ' mftlta, kuten
^Englanti. Intia, iPaklstan, Burma,
Ceylon. Indooeesto, Afganlrtan. Tans-te,
BtiotsL.Sveitsi, korja; Bb>llaiitf, f,,,; , i ' ' i ' i n
K i r j . A. PerevertaOo
Israel j a Suomi tunnustaneet Kiinan
kansantasavallan^ Tttsln kaiki^ nä-mx
luetellut maat eivät ole vielä soL
mineet. diplomaattisia suhteita. ^Esimerkiksi
Snglanti on harjoittaniit
^näihin saakka K i i n a n ^suhtccn kaksinaamaista
politiikkaa. '
Kansanhallituksen .ulkopolitiikka
turvaa kaikille kansakunnille malidol.
lisuuden solmia rauhanomaiset ja
molemminpuolisiin etuihin perustuvat
taloudelliset suhteet uuteen Kiinaan.
Klarvaan tappioon kokeneet amerikkalaiset
imperialistit ovat kuitenkin
pitäneet parempana astua hyökkäyksen
tielle,
U^A ON VALINNUT
HYÖKKÄYKSEN
USA :n hallitseva piiri antaa edel.
leenkin kannatuksensa kansansa t a r koittamalle
Chiang Kai-shekille. USA
^eltäyt}'y tunnustarnasta K i i n a n k a n .
santasavaltaa ja estää johtamansa
imperialistisen liittouttiman avulla
loittomasti sen edustajia osallistumasta
Y K : n j a sen elimien tj-öhön.
Alettuaan valloitussotansa Koreassa
ovat amerikkalaiset imperialistit muodostuneet
vakavaksi uhkaksi Kiinan
turvallisuudelle. Japanin esimerkkiä
seuraten he aikovat -tunkeutua K i i .
naan sen luoteisten rajojen yli. T r u -
manin määräystä seuraten ovat amerikkalaiset
sotavoimat miehittäneet
Talwanin .(Pormosan) ^isaaren, amerikkalaiset
lentokoneet ovat pommit,
taneet kiinalaisia kaupunkeja ja kyliä.
Nämä tosiasiat osoittayjat selvästi; että
amerikkalaisilla imperialisteilla on
aikomuiksena laajentaa Koreassa
aloittamansa (hyökkäyssota Kiinan
alueelle.
Amerikkalaisten hyökkäys on kohdannut
Kunan kansan^htenäisen ja
järjestyneen vastariiman.
Y l i 223 miljoonaa kiinalaista kifjolt-tl
nimensä Tukholman rauäianvetoo-mukseen
osoittaen siten päättäneensä
pitää aisoissa kaikki 'hyökkääjät ja
sodanlietsojat. - , •
KANSANLIIKE INTEBVENT-T
» Ä ' V A S T A N { j ....
Am«rkka]alsten Kotean-hyökkftyksm
sekä K i i n a n . kpinia^joUla Jä 10^.
nma harjöittätäati' sotaa' lietsovan
toiminnan äsuratiksena on «Kiinassa
syntynyt >' valtava,, ameriklcä|i^sta
hyökkäystä «vastaan suuntaii^xuit
kansanliike. " ^ -
' (Kansanhallitus on selvästi Ja tiäät>
tävdsti tukenut Neuvostoliitoa Y&
:ssa tekemää, Korean kj^symyksen
rauhanomaista ratkaisua,ulkomaisten
sotajoiäckojen poistamista j a Korean
sisäisten asiain korealaisille Jättämistä
koskevaa ehdotusta. Kuten t u n .
nettua, torjuttiin t ä m ä ^ ehdotus U S :
A : n harjoittaman painostuksen joto-dosta.
iNaamloituen Y K :n l i p u n suoj
i i n ; jatkaa USA :n Ihallitus Korean
sotaa^tuhoten julmasti miehiä; Jotica.
taistelevat maansa riippumattomuu.;
den puolesta, j a kofhdellen saälimättö-mästi
naisia j a lapsia sekä muodostaen
yhä vakavamman uhan K i i n an
kansantasavallalle.
Tällisissa olosuhteissa syntyi K i i :
nassa -voimakas kansanliike Korean
kansan auttamiseksi, kansan^ y Joka
taisteli riippumattomuutensa puolesta
Jean-Jules Richard» yksi huomatulm-ulsta:
rataksalats-canadalablsta : kirjailijoista;
puhumassa rauhankokouksen
päätlä^illalsnndessa Masscy-haalissa.
amerikkalaisia m a a h a n tunkeutujia
vastaan.
: K i i n a n kansa pitää apua Korean
kansalle veljellisenä velvollisuutenaan
ystäviään kohtaan j a laillisena
oikeutenaan' maansa suojelemiseksi
amerikkalaisten hyökkääjien r i k o l l i -
silta pyyteiltä.
^ Kymmenet tuhannet tj'ölälset^ t a .
lonpojat, yiioptpilaat j a sivistyneistön;
edustajat ovat liittyneet Korean k a n sanarmeijan
riveihin.
Näiden vapaaehtoisten auttamana
on Korean V-kansanarmeija antanut
musertavan ' iskun amerikkalaisille
joSkollle Pohjois-Koreassa. Tämä on
osoitus siitä, että K i i n a n vapautensa
saavuttaneesta kansasta on tullut
mahtava, huomioonotettava tekijä
taistelussa sodanlietsojia Ja maahan,
hyökkääjiä vastaan.
Lju veljekset
(Kiinalainen l i a n s a n s a t u ) ::
Tämän .-sadon ,^Lja-velJeksIllä
tarkoitetaan: Kiinan .kansaa Ja, sen
urheita sotureita. >"Mandariini"
on Kiinan entinen hallitsija (Thl-ang
Kat-shek; Joka riisti Julmasti
kansaansa, pystymättä' kuitenkaan
sitä tahoamaan, vaan Joutui itse
kansansa karkoittamaksi.
Ellpä kerran, monia vuosi sitten,
meren rannikolla eras hyväsydäminen
nainen. - 'Hänellä bli viisi poikaa:
L j u Ensimmäinen, LJu' Toinen, L ju
Kolmas, L j u Neljäs ja L j u Viides.
Veljekset olivat niin toistensa i)äkdi'
siä. ettei äitikään voinut aina heitä
eroittaa. Jokaisella veljeksistä oli
jokin erikoinen ominaisuus. - Vanhin
veljeksistä, L j u iEnsimmäincn kykeni
juomaan vettä kokonaisen meren,
Lju Toinen ei pelännyt tulta, L j u
Kolmas kykeni venyttämään. jalkansa
vaikka kuinka pitkäksi. L j u Neljännen
ruumis oli vahvempi kaikkein
lujinta rautaa j a nuorin veljeksistä,
L j u Viides, taisi mainiosti kaikkien
Ijitujen* ja elämten kielet.
Veljekset elivät sovussa. Lju<jEn-simmainen
kalasteli. L j u -Toinen piti
huolen siitä, että liedetpä paloi tuIL
L j i i Kolmas ja L j u Neljäs tekivät" työtä
pellolla. L j u Viides paimensi l a m paita
Ja hatlhia.
Paikkakunnalle, Jossa veljeTfset elivät,
tuli kerran metsästämään rikas
ja Julma mandariini. Häh huomasi
rinteellä karjaa paimentavan pojan.
Se oli L j u Viides. Hänen rinnallaan
makasi kaunis, vuorlkauris. Manda-rUni
kohotti jousensa j a tähtäsi eläimeen.
Lju säikähti Ja kiUasi, Y h dellä
hyppäyksellä kauris ISätosi
metsikköön. Samalla metsästä näyt;
täytyi hirvi. Eläinten kielellä L j u v a roitti
hirveä sitä iihkaavasta vaarasta.
Hirvi pakeni. Kedolle hypähti vallattomia
jäniksiä. L j u varoitti niitäkin
Jänisten kiellä. Jänöt vUlettivät
pakoon.
\ K a i k k i metsän eläimet menivät p i i loon.
fNeuvottomana ja vihaisena seisoskeli
mandariini autiossa metsässä.
Helläsydäminen L j u Iloitsi, että o li
ennättänyt pelastaa ystävänsä, metsäneläimet.
Häijy mandariini antoi palvelijoilleen
määräyksen vangita LJim. Hänet
sidottiin Ja tuotiin kaupunkiin.
Mandariinin määräyksestä L j u heitettiin
nälkäisen tiikerin häkkiin.
Mandariini oletti, että tiikeri säätelee
köyhän uskalikon. Mutta L j u V i i des
alkoi puhua tiikerin kieltä, eikä
peto' koskenut häneen. -
Saatuaan tästä tiedon vihastui
mandariini vielä enemmän. Hän an-
CITY OF SUDBURY
J U L I S T U S
CANADAN LAIVASTON
VÄRVÄYSPÄIVÄ SUDBURYSSA
PAIKKA--LEGiON MEMORIAL HALL-SUDBURY
PÄIVÄ ja AIKA—Maanant. t.k. 30 p. keskiv. toukok. 2 p.
" . . < TorstT toukok. 3 p.-Perj'ant. toukok 4 p.
kello 11 ap. — 8 ip- —
" , ;Tiist toukok. 1 p., kello 11 ap.—4 ip.
Lauant. toukok, 5 p. kello 11 ap^—6 ip.
Canadan laivasto tarvitsee mieKiä palvelemaan LAIVOISSAAN,
JLENTOKONEIDEN. EMÄLAIVOISSA ja
SATAMAPAIKOISSAAN; Luultavasti on monia meidän
paikkakunnallamme, jotka haluaisivat liittyä Canadan
palvelukseen.
, KULKEVA VÄRVÄYS-UNITTI tulee ailtanlaan tietoja
paikanpäällä, yllämainittuina päivinä ja sdkoma.
Pahätty pormestaria konttorissa^
Sudbiiryssfi huhtikuun 26 p. 1951.
Pormestari W. S. BEATON
Vaativat rauhan-hallitusta
Italiaan
. r Roomx. Italian 'kommunistisen
puolueen Johtaja Palmiro Togliatti,
aloittaessaan kunallisvaaUkampanjan,
sanoi Italian Itommunistien olevan
yalToxito. tukemaan demokraattista
rauhanhallitusta.
;: ^ a n , lausuin että konununlstit, Italian
kansan suuren enemmistön toivomusten
mukaisesti, toimii sellaisen
halhtuksen muodostamiseksi, joka a -
settaa sulun sotakiilioituksellc ja toimii
rauhan vakaannuttamiseksi; Hän
myökin korosti, että Itllan työväestö
el tule osallistumaan sotaan kansandemokraattisia
maita vastaan.'
Rauhan budjetti on
hyväksytty Puolassa
:' Varsova. — Puolan uudessa budjetissa
on 72,2 prosenttia hallituksen
menoista varattu sosiaalisiin menoi-
:'hini ten'cyden huoltoon j a tleteclll-,
eelle työlle. Vain 7,2 prosenttia, on
varattu ka'nsallisen puolustuslaitoksen
menoja varten. Budjetti o U r S l is
todellinen: rauhan budjetti, v
toi määräyksen mestota L j u VUdcs.*
AJutta vankilaan tunkeutui Lju Neljäs
jonka ruumte oli rautna vahvem-pj.
Hän jäi sinne L j u Viidennen
asemesta: Kummatkin ..veljekset olivat
n i i n toistensa näköisiä, että k u -
k^aai-huomannut hoidan vaihtumistaan^
Seuraavana aamuna L j u Neljaakul-jetettiln
kaupungin torille. , Mestaaja
yritti lyödä häneltä pään pois.
Mutta vahvinkln miekka osuessaan;
Lju Neljänteen taittui pajaslksl.
/Mandariini raivostui j a kaski heittää,
köyhän u-skalikort korkealta kalliolta
rotkaan. . •
Yöllä tuli vankilaan salateitä L j u
Kolmas, joka kykeni venyttämään
jalkojaan. Taaskin ci kukaan huomannut
ivalhtoa.
Aamun sarastacs.sa L j u Kolmas vietiin
korkealle kaiyoUe. Tavallisesti
kalliolta heitetyt murskautuivat kuoliaaksi,
mutta kun L j u Kolmas heitettiin
kalliolta, venytti hän rauhallisesti
Jalkansa Ja jäi hymyillen seisomaan
rotkon pohjalle. : .
Vihasta vimmastuneena palasi
mandariini palatsiinsa. Hän antoi
uuden määräyksen: L j u on poltettava
roviolla.
Rankalstuspaikalle kokoontui paljon
kansaa. Aseistetut vartijat piirittivät
torin.
Mutta valmistelutöitä suorittaessa
Lju Toisen, joka. ei ^pelännyt tulta,
onnistui päästä vankilaan. Hän
tuli veljensä tilalle. TU-skin ennätti
Lju Kolmas paeta, kun HTolnen temmattiin
Vankilasta Ja heitettiin suurelle'
poltoroviolle. Talojen korkuiset
liekit J a harmaa «avu peitti nuorukaisen.
Väki joukko itki säälistä.
Raivostunut mandariini nauroi Icars-kistl.
Mutta pian savu häipyi. Ja i h meekseen
kaikki näkivät; liekkien
keskellä seisoi hymiyillen L j u Toinen.
Mandariini oli läkähtyä harmista.
- - O n p a se ihminen!—huusi mandariini:
— Tulessa el pala! Kallioihin
ei murskannu:' E i nälkäinen tiikerikään
koske häneen. EI ole mahdollista,','
että mUiä, mahtava manda^
rlinl, en Yolsi kukistaa tavallista; ta»
lonpöikaa.
Julma mandariini päätti viedä LJun
kauas merelle Ja hukuttaa hänet.
Suurin valkeuksin pääsi vankilaan
Lju f^tmmäinen^ jCka kykeni Juomaan
vettä kokonaisen meren. Hän
jai .sinne ottaakseen veljensä asemesta
vastaan rangaistuksen.
lUala L j u Ensimmäinen vietiin l a i vaan.
Mandariini o l i aselstettulnc
rartljolncen toisessa laivassa. Ke
purjehtivat kauas merelle. Mandariinin
määräyksestä , pantiin raskas
1 zivi ^LJu iSnsimmälsen kaulaan Ja
! .sitten l)änet heitettiin meren aaltoi-
I hin. Mutta L j u tEhsimmäinen a l -
; kolkin Juoda merta. Huomatessaan
j meren jnadalUr/an mandariini Icauh-ituli|)
elQsta. Pian paljastui meren
pohja.' Laivat kaatuivat. 'Manda*
rimi Ja hänen aseistetut vartijansa
tukehtuivat merenpohjamudassa.
L j u otti kiven pois kaulastaan.
Sitten hän meni rannalle Ja teki
juomastaan vedestä uuden meren. •
Kapsa Iloitsi i suuresti. vainMtntS'
saan J u l n m t a n m i d a ^ kiitti
voiUaiiuttomia LJu-vclJcksia.
sotäväifusH^iijeh vähentämiselJä
V "Maailman Tplnen Rauhanko&src^
tnuistaen vastuunsa kansojen edessä,
vetoaa oslonauikalsclla vakavuudella
suurvaltoihin J a tohoittaa niitä a l k a maan
vuosien 1951 (]a 1953 aikana
asteettolsen. samanaikaisen Ja s a -
mansuhtelsen Jcailddeiii maa-, tneri- J a
UmavoSmlen' (V&hentänUsen :fcoIman-nticsella
tät'PU0lella niiden n:;ikylscsta
ät&ärästft."
(Varsoran rau^ankongressln YK.-lIc
osoittaman v^tooauiltsen 7. kohta).,
Seuraavassa esimerkkejä slita^ mita
toiollainen vähennys merkitsisi Y h dysvalloille:
Sotilasmenot näyttivät
presidentti Trumantntuitaes^vilm^
raporttinsa (sotabudjcttl, atomienergia,
merentakaisille tnaillo annettu
sotilaallinen avustus jne); kohoavan
suunnilleen 61 biljoonaan dollariin,
K o l m a n n e ^ n vähennys olisi sILs
suuniUllecn 20 'biljoonaa doaiaria, millä
summalla säätäisin esim; 6,600,000 a -
suntoa,45,oao koulua. 7Ä)0 solraalaa
j a 13,000,000 autoa,
IsorBritannia: Nykj'lset sotilasmc-
Neuvostoliitossa
30,000^li
tOO-vuotiasta
not sunnilleen f.90O miljoonaa dollaria;
~ , •'
Kolmannck^n vähennys oUsl t,300
mlUoonaa; mikit vastoa:-173,1000 a s u n i
toa. 3.000 koulua. SOO sairaalaa Ja
865.000 autoa.
^ Ranska: Vuotuiset' sotllasm<^not^
suunnilleen SfCOO miljoonaa::dollarlaä
^ Kolmanneksen väheni^ olisi 1,200
miljoonaa dollaria, mikä merkitsee:!
160,000 a5untoa..3,60O koulua, 460 sat-«
taalaa 800,000 autoa. \ '>
Kolmanneksella yksistääix^ tämän'
vuoden sotilasmttärilrahotsta voitaisiin,
Jakaa: Umah^n'pltku:y.li 500 -mlijoo-^
nalle ihmiselle — miltei ncljännckscllo
maailman asukkaista. '< ^ '
'S/i
IS?
PLUMMARI
Teen kuumavest- Ja höyry-'
lämmitys sekä likaviemärt
putkltustyötä v> ,
J . HAKALA
Ainoa suomalainen putkityön '
tekijä Sudburj-ssa
413 IVhltUker St. Pah, S-520Q
Moskova. Pravdassa Julkaistiin
torstaina uutinen. Jossa sanottiin, ettfl
Neuvostoliitossa on enemmän kuin
30.000, joiku ovat täyttäneet 100 .vuot
ta.
Uutisessa sanottiin, että vanhin on
Vossili Sergcvich Tishkin. Joka on
syntynyt v. 1806 j a viettää kuluvana
vuonna 145-vuotlspälväänsä. .Hänen
vaimonsa on 93 vuoden Ikäinen.
Tishkin teki vielä viime vuonna
2Ö6 päivää työtä. K u n viime talvena
toimitettiin neuvostovaalit, niin häfl
ikävcli vaalipaikalle j a kieltäytyi äänestämästä
;. Jos. vaaliuurna: tuodaan
hänen kotiinsa.
Toiseksi vanhin henkilö on M a k h - .
mud Eivazov, joka on 142.vuotias. V i i me
vuonna hänet valittiin palkallisen
neuvoston jäseneksi. 'Hänen,vaimon-:
sa Sugra on 120 vuoden ikäinen., -
Pravda kirjoitti! ett^ Harkovin y l i opiston
professori A. V. Nagorn;^, joka
on: erikoistunut ihmisten iän pidentää
mlscen, sanoi että ilmanalalla on suu.
r l merkitys pitkään likUäh J a Kaukaasiassa-
Abkha:Ziani piirissä on' 212
öirolstä y l i 100-vuotIaIta. ' '
f. ;Myö5)Lin: maassa» jossa yhtclsktm*'4
naUlsct olot ovat hyviä n i i n ihminen
kcskLlkä pitenee. :
isuäisiiftii
Espanjan työläiset
päättivät mielenosoituslakon
Madrid. ^ Espanjalaiset työläiset
Bilbaon alueella pohjols-EspanJassa
lopettivat 48 timtla kestäneen mielenosoituslakon
clinkustatmusten nousua
vastaan, ilmoitettiin täällä keskiviikkona.
Francon hallitus antoi maan:ititQJn:i
uhkavaatimuksen, että eJlclvät työ.
Iäiset palaa työhön til taia^muna.
n i i n heidät croitctaan työstä.
Tätä määräystä ctpanjplali-ct työläiset
uhmasivat jn fpnl51kc'.s-i lak
koon yhtyi ll?ää. tjöLii r
Keskiviikkona, jjHoln t',.ö*äJACt päättivät
lopettaa laksn, ilmoitti Frjncon
hallitus, ettA työhön pala i vien työläisten
on tehdä kirjar.iiicn anomus
työhön pääsemlicai,
>Täällä pidetään tjillalsta Prancon
toimenpidettä peitettynä perääntymisenä.
Tarkempia tietoja-ei ole San Sebastianista,
Jossa työläiset ovat o l leet
myöskin lakossa 3 päivää. L a k -
l:oon osallistui k a i k k i e n HSOfiOO ty6.
Iäistä,
Jousien korjausta
Suurin ja vaiiidii^
jousien k o i i a a i^
kaupungissft.
8-8492
W O R O B E C : k
SPRING S E R V I C E ;/
11^ Befent St. 8. Sndbnfy
Solttaltaa: 4-43U täi Ä-887t!,'
'Kaikki matku&tajat vakuufaȣji;v
m
KUKKIA KAIKILLE
TILAXSUUKSILLE; ••AI «•»'
74 lAreh 81. Puiu 3-188S SuOmr
wmmmm
Hyvää yksM tai seurasiil^ ~
I^UPPUOR BEVERACJiS
>; / i ^ 0 H E i ^ 4-4313 ,-1;
305Al^lsuoaSi.
Tulirokko ja koleera
tappanut 533 ihmistä
Intiassa
KalkutU, Intia. Tulirokko ja ko.
leera on viimeisen icahden viikon a i -
•kanakana aiheuttanut 533 kuoleman-tapausta
täällä, ilmoitettiin keeklvilk-kona.
Tulirokkoepidemia on raivonnut
täällä viime lokakuusta saakka Ja
vasu keskiviikkona ilmoittivat Scolee.;
ran saaneen epidemialuonteen. v; :
K i i n a vaatii oikeuden
tutkia kiinalaisten
asemaa Maiakassa
San Franelscf». — Pekingin radio
tiedoltti keskiviikkona, ctt4 Kiinan
Kansantasavallan hallitus edelleen
vaatii oikeuden lähettää komitean
tutkimaan kiinalaisten oloja Mala-kasta.
Tiedonannossa sanottiin, että
Britannian hallitukeen sUrtomaami-histeri
James Oriffiths bylkäsr sen
aikaisemman pyynnön.
Adenauerin puhetta
häiritty
»lainx, Liasi-Saksa. — K u n fcans^
lerl Adenauer i piti täyllä vaalipuhetta,
nUn puheen keskeytti vihellykset
Ja huudot; Johon paikalle kerääntynyt
nuoriso osatllitul.
Poliisit «yytiävät Vapaan Saksan'
Nuorison Järjestön Jäseniä Icokouksen
hUIriiiicmiscstS. Useita vaneittUiL
PYYKKIKONE TOIMII $
mi
.....
li 5
•i -
Ei se ole vain tovallincn au^pmaaitincn pyykkilobjie
vaan uutuus, ' , - ^' ^ ^'-it.
Siinä on kaikki autotnaatjtiscn^ pyykkikoneen mjiuca-^./^
vuudet eikä mitään vastuksia*
Poistaa 95% pyykkipäivän, työstä ja ajasta. * i i i
• Pesee paremmin,'pusertaa paifenimin ja kuivaa » a - /Ä|
remmin kun mikään muu kcinp. ^ ' » , yj
SUDBURY LIMITED '
69 Elm St. W:
Suomalaisen kirjallisuu4cn hattz6i&ji^^
saada harvinainen kirjauutuiis KÄAVT^Ö S^i^i^Säd^'*M
SEN, eli A. B. Mi0CELÄN huhiorUtisfg jliittij^ltäf t & v a ^ l
,^ldrja:;:;:;v5:':;':::,;.;^->:-i:'^^^^
176 sivua . / " H i n t a nlA^$jl|Äqt..
Tämä kirja käsittää parhalnimanosan A . » . BCäkelän alO^^l
-huumorista. Joten kirja tarjoaa mielenkiintoisen, tuttavutidieii p(l*;^^
Valinnan on suorittanut Kalld Salo. Kirjan kansikuvan oanUr»^'^^
;,,,tJUiyt:J«k::Hyiiand<^
Kirjaa on saatavana palkfcaktintanije asiafaifeheltä' tar'jra^c«iiä!}
Vapauden kirjakaupasta osoitteella: " * , ^, i fj^t^^u '
VAPAUS l>UBUSHiNmGX;mCm0 .m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 28, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-04-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510428 |
Description
| Title | 1951-04-28-05 |
| OCR text |
ioo.(WJO koditonta ^'
idaan
«mnertoven. Saksa, - ^ n s a i n -
ncen pakolaisjärjestö UmoilU tääl-cttä
feun linjalaiva Nelly^.lähtee
jta Canadaan vieden mukanaan
_jsia, niin senjälkeen ori Cana-;
is::etetty i(H),0CO patolalssiirbi>-:
UUTTA
Itieto- ja romaanikirjallisuutta
SAAPUNUT!
Pienitietbsanakirja
Kaksi osaa nahkasalkäkansissa
I Enanunäinen osa: 760 sivua. 1;273
teistikuvaa. 169 syväpainokuva^. 3
I v^uvalJitettä, 4 monivärikarttaa,
17 karttaa.
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks-
I tikuvaa. 243 syväpainokuyaa,; 8
värikmalutettä, 27 karttaa.
Kokonaan uusittu laitos.
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin) /
Molemmat osat yhteensä S19.00
IjOHN G A I Ä V V O R T H Y :
I Herraskartano
|283 sivua — Hinta sid. $2.00
I Hienastunut romaani itseensä-
I s B1 k e u t u neesta englantilaisesta
I maalaisylimystöstä vanhassa her-
) raskartanossa.
GUY DEMAUPASSANT:
nimissydän
f304 sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää j a t a i -
[ teellistä rakkauden analyysia;
W. SOMERSET M A U G H A M :
Kirjava Huntu
1287 sirua — Hinta sid. $2.75
Epäsointuinen avioliitto johtaa
[kauniin, juhlitun naisen luvatto-
I maan suhteeseen, joka paljastues-isaan
aiheuttaa dramaattisen t a -
1 pahtumasarjan. Mestarillisen hen-
I kilökuvauksen taustana on kaukai-
Isen idän värikäs, villinkaunis maa.
AUCE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
tl. osa 277 si-vua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sid..$5.50
Tämä kaksiosainen menestys r o -
I maani kertoo Tollman-suvun jännittävistä
vaiheista . 1830'luvun
I loisteliaassa Tukholmassa j a sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem-.
mistä suosituista teoksista "Onnen
Itemppeli' ja "Kaipuun sininen
kukka".
Suomen kansaa suurin: kirjailija
ALEKSIS KIVI
I Valitut teokset
(Kolmas painos)
I Valitut teokset ja elämäkerta. S i sältää
' teokset: Nummisuutarit,
Kihlaus, Runoelmia, Yö j a paivä^
Lea ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu
1550 sivua — Hinta sld.;$3.25
A. J . C R O N I N :
Joutsenten talo
|307 sivua — : Hinta sid. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
i sisältävä rakkaustarina Kanarian
I saarilta.
I F. E SILLANPÄÄ: .
Nuorena nukkunut
1494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3.00
Tämä romaani on kantanut suomalaisen
kirjallisuuden maineen
voitollisena maailman ääriin ja se
on myöskin Suomen kansan-yksi
rakkaunmista kirjoista. Se on kuin
ehtymätön lähde, josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskeUä
aina voi ammentaa virvoittavaa
vettä. Romaanin varsinainen-päähenkilö,
Silja, on suomalateen k i r -
Jalhsuuden ihanimpia n a i ^ h m o -
na. Hän on puhtaiden vaistojensa
massa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagllllseiBn
elämänkulkuun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus j a täydel-
^ y j s . 16 eri kielellä käännetty
SALLY SALMINEN: "
Hiekalle rakettu
1256 sivua — Hinta nid. $ U 5
^Kuuluisan Katriinan kirjoittaja
öauy Salminen on taas luonut u u -
romaanin, jonka aihe liikkuu
pikkukaupunkiymEöristössä. - R o maanin
keskusaiheena on nuoren
mtehen kehitystarina, joka lUttyy
»tateasti Suomen viimeaikaisiin
»ohtaloiiiin. Teos on ajankohtaisen
mielenkiintoinen; mikä osal-taan
varmistaa Sally Salmisen r o -
nuamen aina taattua menekkiä.
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Volmiakysj-vänä aflcana on' ter-veyden
vaaliminen ; entistä ' tär-
Mampäa. ja etenkin juuri kodeilla
Pompl ehkäistä sairauden tulo kuin
»rantaa sitä ja jos taas tauti kol-
«aattaa kodin en- -
aapu sima olla aivan ratkaiseva.
^Kotien tarve.tässä suurlarvoises-e
r i v ^ i ^ . " a a n u n e etevimpien
I «rtScoislaakärien kirjoittama
Kodin lääkärikirja.
1017 sivua _ Vs painos
Binta sid. SJM ,
TERVEIDEN JA SAIRAIDEN '
NEUVONANTAJA
M «Jioislääkärin kUJoittama Ja
^ äKf i^ia*la^n " Vto?imPit*ta» map.r ofessori A.
Tilatkaa osoitteella:
Company Limtdl
^ W Siidlmry, 05111..
l i » i i ; # Ä : l i s S i lÄ
taistelee
K i i n a n hansan suorittama vallan,
kumous: nujersi Kuomintangin taantumuksellisen
hallituskauden ja teki
:opTm maanpetd^Uisesta politiikasta,
jonka päämääränä oli maan Tjippu-mattcmuuden-
j a itsenäisyyden kaupitteleminen
ja K i i n a n saattaminen
amerikkalaisten imperiaUsticn ^hyök.:
iäykscn välikappaleeksi.; ^ Otettuaan
vallan omiin käsijnsä sai K i i n a n k a n -
a ensi kerran koko pitkän-historiansa
aikana mahdollisuuden harjoittaa
omaa; kansallisia etuja palvelevaa u l -
'Kopolitiikkaa.
ULKOPOLITIIKAN PEBIAATTEET
Kansantasavallan uEcopohtiikan sa.
nelee. uuden Kifnan demokraattmen
luonne; maan. jossa valta kuluu k a n salle,
jota johtaa työväenluokka. T a l -
laisella hallitusmuodolla ei ele impe-naliatisia
aikeita ja se pitää maan
riippumattomuuden lujittamista, maa.
ilmanrauhan ylläpitämistä j a imperialistisen
sorron nujertamista elin-tärkeäna.
Neuvoa-antavan. kansanneuvoston
yleisolhjelm^a sanotaan, etta k a n.
fantasavallan ulkopolitiikan perusperiaatteita
ovat maan itsenäisyyden ja
vapauden sekä alueellisen koskemattomuuden
j a ruppumattomuuden turvaaminen,
kestävän maailmanrauhan
lujittaminen, maailman kaikkien kan.
sojen keskinäisten ystävällisten suhteiden
ylläpitäminen ja taistelu i m perialistien
sota- j a hyokkäyspolitiik-kaa
vastaan. '
IMPERIALISTISTEN E R I K O I S -
OIKEUKSIEN HÄVITTÄMINEN
Yiksi Kiman kansan tärkeimmistä
tehtävistä on vapautuminen ulkomal.
sen imperialismin sorrosta ja todellisen
kansallisen riippumattomuuden
saavuttaminen. Ensimmäisenä askeleena
taantumuksen j a ' amerikkalais,
ten interventionistien joukoista .saavutetun
voiton jälkeen on maahan pesiytyneen
ulkomaalaisen imperialis.
mm kaikkien erikolsoi^^ccuksien ja
-etujen hävittäminen. Kuten timnet-tua,
solmittiin Kuomingtangm halli:,
tuksen ja toisaalta Yhdysvaltain;
Englannin ja muiden kapitalististen
maiden hallitusten keske:^ sopimus,
jonka mukaan kaikki sellaiset ulkomaisen
kapitalismm Kiinassa nautti:
mat cikeudety kuten ekstenitoriaali-oikeus,
ulkomaiden kaujnllisct tuki-
>kohdat, ulkomaalaisten laivojen kulkuoikeudet
Kiinan sisäisillä vesillä
jne. muodollisesti poistettiin; TcsL
asiassa ne kuitenkin jäivät:- koskemattomiksi
ja laillistettiin uudelleen
monilla enemmän tai vähemmän j u l kisilla
ja salaisilla sopimuksilla, joita
Kuomingtangm hallitus solmi USA :n
hallituksen kanssa.
K i i n a n ; kansantasavalta peruutti
kaiikki imperialististen valtojen K i i nassa,
nauttimat -erikoisoikeudet ja
.edut, jotka loukkasivat kansallista i t senäisyyttä
ja riippumattomuutta, j u listaen,
etta, kaikki Kuomingtangin
hallituksen tekemät sopimukset Ja s i toumukset
tai pidenlämääil niiden s i sällöstä
riippuen.
Kansanhallitus ei ole kajonnut u i .
komaalaisten omistusoikeuteen l u kuunottamatta
japanilaisia imperialisteja,
joiden liikeyritykset on taka-variicoitu
ja siirretty kansantasaval.
lan omistukseen, seka amerikkalaisia
imperialisteja, • joiden liikeyritykset
otettiin valtion valvonnan alaiseksi
vastatoimenpiteenä -Kiinan Saatavien
jäädyttämiselle •USA:ssa. Ulkomaalaisilla
yrittäjillä on oikeus jatkaa
toimintaansa kansanhallituksen säätämien
lakien Ja asetusten puitteissa.
LirrTYMINEN RAUHAN-B
L O K K I IN
'. Kansanhallitus :solmii diplomaatti,
set. suhteet ftasa-arvoisuuden ja mo-lenuninpuolisen
edun sekä maa-aluei.
siin ja itsenäisyyteen .kohdistuvan
m o l e m m i n puolisen kimnioituksen
pohjalla mihin ulkomaiden hallituksiin,
jotka katkaisevat suhteensa K u o .
mingtangin hallitukseen ja omaksuvat
ystävällisen asenteen K i i n a n kansantasavaltaan",
sanotaan neuvoa-anta.
van kansanneuvoston yleis0hjelmas;$a.
Kaupalliset suhteet muhin maihin on
rakennettava molemminpuolisen tasavertaisuuden
ja edun pohjalle. K a n .
sanhallitus suojaa kaikkien niiden u l komaalaisten
etuja, jotka asuvat K i i nassa
j a kunnioittavat maan lakeja,
• 'Ulkopilitiikan ' tärtcelmpänä 'kulma,
kivenä on periaate, että^.,'KIinan k a n san
tulee lähentyi: maailman rauhaa
rakastavia kansoja ja olla niiden
kanssa kiinteässä yhteistyössä lujan ja
kestävän maailmanrauhan sftkaansaa-miseksL
" ,
K i i n a n kansantasavallan ulkopolitiikka
on ottanut tehtäväkseen luoda
fa kehittää johdonmukaisesti molemminpuoliseen
tasavertaisuuteen Ja rau
hanomai£een yhteistyöhön perustuvaa
kanssakäymistä muiden maiden kanssa,
Ja sen tarkoituksena on palvella
•kaikkien asianomaisten yhteisiä etuja
Ja maailmanrauhaa. NälUe penisperl-aatteUle
on rakennettu Kinan suhteet
KeurostoIUttoon Ja kansandemokraat^
tlsiln maihin, näiden maiden tunmis.
tettoa ensimmäisinä :.kansantasaval-laö!
' '
Tailä hetkellä cn 'NeurostolilUin Ja
kajmfadetndaaattlsten maiden ohelb^
Joukkio kapitalistisia ' mftlta, kuten
^Englanti. Intia, iPaklstan, Burma,
Ceylon. Indooeesto, Afganlrtan. Tans-te,
BtiotsL.Sveitsi, korja; Bb>llaiitf, f,,,; , i ' ' i ' i n
K i r j . A. PerevertaOo
Israel j a Suomi tunnustaneet Kiinan
kansantasavallan^ Tttsln kaiki^ nä-mx
luetellut maat eivät ole vielä soL
mineet. diplomaattisia suhteita. ^Esimerkiksi
Snglanti on harjoittaniit
^näihin saakka K i i n a n ^suhtccn kaksinaamaista
politiikkaa. '
Kansanhallituksen .ulkopolitiikka
turvaa kaikille kansakunnille malidol.
lisuuden solmia rauhanomaiset ja
molemminpuolisiin etuihin perustuvat
taloudelliset suhteet uuteen Kiinaan.
Klarvaan tappioon kokeneet amerikkalaiset
imperialistit ovat kuitenkin
pitäneet parempana astua hyökkäyksen
tielle,
U^A ON VALINNUT
HYÖKKÄYKSEN
USA :n hallitseva piiri antaa edel.
leenkin kannatuksensa kansansa t a r koittamalle
Chiang Kai-shekille. USA
^eltäyt}'y tunnustarnasta K i i n a n k a n .
santasavaltaa ja estää johtamansa
imperialistisen liittouttiman avulla
loittomasti sen edustajia osallistumasta
Y K : n j a sen elimien tj-öhön.
Alettuaan valloitussotansa Koreassa
ovat amerikkalaiset imperialistit muodostuneet
vakavaksi uhkaksi Kiinan
turvallisuudelle. Japanin esimerkkiä
seuraten he aikovat -tunkeutua K i i .
naan sen luoteisten rajojen yli. T r u -
manin määräystä seuraten ovat amerikkalaiset
sotavoimat miehittäneet
Talwanin .(Pormosan) ^isaaren, amerikkalaiset
lentokoneet ovat pommit,
taneet kiinalaisia kaupunkeja ja kyliä.
Nämä tosiasiat osoittayjat selvästi; että
amerikkalaisilla imperialisteilla on
aikomuiksena laajentaa Koreassa
aloittamansa (hyökkäyssota Kiinan
alueelle.
Amerikkalaisten hyökkäys on kohdannut
Kunan kansan^htenäisen ja
järjestyneen vastariiman.
Y l i 223 miljoonaa kiinalaista kifjolt-tl
nimensä Tukholman rauäianvetoo-mukseen
osoittaen siten päättäneensä
pitää aisoissa kaikki 'hyökkääjät ja
sodanlietsojat. - , •
KANSANLIIKE INTEBVENT-T
» Ä ' V A S T A N { j ....
Am«rkka]alsten Kotean-hyökkftyksm
sekä K i i n a n . kpinia^joUla Jä 10^.
nma harjöittätäati' sotaa' lietsovan
toiminnan äsuratiksena on «Kiinassa
syntynyt >' valtava,, ameriklcä|i^sta
hyökkäystä «vastaan suuntaii^xuit
kansanliike. " ^ -
' (Kansanhallitus on selvästi Ja tiäät>
tävdsti tukenut Neuvostoliitoa Y&
:ssa tekemää, Korean kj^symyksen
rauhanomaista ratkaisua,ulkomaisten
sotajoiäckojen poistamista j a Korean
sisäisten asiain korealaisille Jättämistä
koskevaa ehdotusta. Kuten t u n .
nettua, torjuttiin t ä m ä ^ ehdotus U S :
A : n harjoittaman painostuksen joto-dosta.
iNaamloituen Y K :n l i p u n suoj
i i n ; jatkaa USA :n Ihallitus Korean
sotaa^tuhoten julmasti miehiä; Jotica.
taistelevat maansa riippumattomuu.;
den puolesta, j a kofhdellen saälimättö-mästi
naisia j a lapsia sekä muodostaen
yhä vakavamman uhan K i i n an
kansantasavallalle.
Tällisissa olosuhteissa syntyi K i i :
nassa -voimakas kansanliike Korean
kansan auttamiseksi, kansan^ y Joka
taisteli riippumattomuutensa puolesta
Jean-Jules Richard» yksi huomatulm-ulsta:
rataksalats-canadalablsta : kirjailijoista;
puhumassa rauhankokouksen
päätlä^illalsnndessa Masscy-haalissa.
amerikkalaisia m a a h a n tunkeutujia
vastaan.
: K i i n a n kansa pitää apua Korean
kansalle veljellisenä velvollisuutenaan
ystäviään kohtaan j a laillisena
oikeutenaan' maansa suojelemiseksi
amerikkalaisten hyökkääjien r i k o l l i -
silta pyyteiltä.
^ Kymmenet tuhannet tj'ölälset^ t a .
lonpojat, yiioptpilaat j a sivistyneistön;
edustajat ovat liittyneet Korean k a n sanarmeijan
riveihin.
Näiden vapaaehtoisten auttamana
on Korean V-kansanarmeija antanut
musertavan ' iskun amerikkalaisille
joSkollle Pohjois-Koreassa. Tämä on
osoitus siitä, että K i i n a n vapautensa
saavuttaneesta kansasta on tullut
mahtava, huomioonotettava tekijä
taistelussa sodanlietsojia Ja maahan,
hyökkääjiä vastaan.
Lju veljekset
(Kiinalainen l i a n s a n s a t u ) ::
Tämän .-sadon ,^Lja-velJeksIllä
tarkoitetaan: Kiinan .kansaa Ja, sen
urheita sotureita. >"Mandariini"
on Kiinan entinen hallitsija (Thl-ang
Kat-shek; Joka riisti Julmasti
kansaansa, pystymättä' kuitenkaan
sitä tahoamaan, vaan Joutui itse
kansansa karkoittamaksi.
Ellpä kerran, monia vuosi sitten,
meren rannikolla eras hyväsydäminen
nainen. - 'Hänellä bli viisi poikaa:
L j u Ensimmäinen, LJu' Toinen, L ju
Kolmas, L j u Neljäs ja L j u Viides.
Veljekset olivat niin toistensa i)äkdi'
siä. ettei äitikään voinut aina heitä
eroittaa. Jokaisella veljeksistä oli
jokin erikoinen ominaisuus. - Vanhin
veljeksistä, L j u iEnsimmäincn kykeni
juomaan vettä kokonaisen meren,
Lju Toinen ei pelännyt tulta, L j u
Kolmas kykeni venyttämään. jalkansa
vaikka kuinka pitkäksi. L j u Neljännen
ruumis oli vahvempi kaikkein
lujinta rautaa j a nuorin veljeksistä,
L j u Viides, taisi mainiosti kaikkien
Ijitujen* ja elämten kielet.
Veljekset elivät sovussa. Lju |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-28-05
