Vapaus, April 28, 1951

              Lauantaina, huhtikuun 23 p>—Saturday, April 28,1951
i i i i i i i i i i t i l !: TelephonesrBuifincss Office 4^^264.
EdJtorial Office 4 ' 4m Manager
E. Sufttf; Editor W. Eklund: Mailimr
Oncfttt of PlnnKh Canadians, £$-
addxeKtf Box 69. Sudbitry, Ontario.
tabllfibed Nov. 6, i d i r Authorlzed
,«s second class maiJ t>y the Po«t
Office ;Oepartroent, Ottawa. Pub-
Uabed thrice veekly: Tuesdays,
Tbtiredays and Saturdaysby Vapaus
: Publisbiiig Company Ltd.; at 100-102
Elm St. W., Sudbury. Ont.; Canada;
Advcrtising rates upon applicaiion.
Tramlation free of cliarge. .
TILAUSHmNAT:
Canadassa: i vk. im 6 kk. 3.7$
3 kk. 225
YhdysvaUolssa: l vk, 8J0Ö 6 kk. AM
Suomtfcta: 1 8-50 6 kk. 4.7o
Mistä; '^kostetaan'' ja ketä
Canadan ulkoministeri Pearson antfji viime torstaina alahuoneen
istuj)no5sa Sf[;llaisen^^'lityk5en^ että Canada ei halua laajentaa Korean
sotaa/eikä kannata \Iant.^hurian pommittamilta, kuten Yhdyä^^^
hallitus on uhannut tehdä, lahän asti ulkoministeri Pearsan esitti
vannaan Canadan kansan suuren enemmistön mielipiteen ja toivo-
«piuksen.
Mutta kun hän sanoi, ettei Canada pane edteitä siihen, joa Mant-
^>^!8huriaapommitetaan ''kostotuimenpitecnä'vcH sen jo
i: 'Iäiset lentokoneet pommittavat yhdysvaltalaisia sotatukiaiemia Ko-r
tft^a; niin tä hän puhui Wall Streetin sotakapitalistien eikä ca-
\ sadalalstcn tai Canadan kansallisten etujen puolesta.
; VK!..Otetaanpa tässä "kosUjpommituksessa" pieni ajatu.skoe. Ulkomi-lUsteri
Pearson sanoi/että jos Kiinan alueelta tulee suuri määrä lento-kofteita
pommittamaan yhdysvaltalaisten sotatukiasemia. niin Yhd>ls-valtalnsotapäänikölllä
on silloin hänenkin mielestään oikeus "kostaa-*
eli seurata kiinalaisia lentokoneita ja i>ommittaa Mantshuriaa,
(Mutta ollaksemme vähänkään oikeudenmukaisia meidän täytyy
ftaiketi saman mittapuun mukaan sanoa^ että jos amerikkalaiset lento­koneet
pommittavat kiinalaisia kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä, niin sil-löUioj
» kiinalaisillakin oikeus "kostaa" ja seurata^ V
jjPÄita niidenjiukiasem ja Yhdysvaltoja myöten.
Tämä ykst ainoa ajatuskoe osoitt;ia sen kuinka vaarallisilla jäljillä
'oliaätt silloin, jos "oikeutetaan koätopunTmitu»", Sitäpaitai on muistet-vTteVaa;
että yhdysvaltalaiset lentokoneet ovat jo monta kertaa pommitr
SiSineet Kiinan alueitai^v
'ttiy6ittäneetkin> «itä tällainen pommitus on voinut tapahtua ''vähin-;
>|iissa''^^Tähän mennessä kiinalaisille ei ole t
fifltä olisivat lentäneet kotimaastaan 5.000 mailin päähän pommitta­jinaan
Yhdysvaltain kaupunkeja ja k y l i ä e t t ä 'vahin-
'^-^gossakin^ tehdyt pommitukset voidaan välttää, jos pidetään Yhdysval-
•talökin lentokoneet omassa maassaan. Mutta jos Yhdysvallat ryhtyy
"liostqximmilukseen" minkä ulkoministeri "Pearsonkin alistuvaisuu-
^dessaan pitää mahdollisena, niin silloin ci tuskin voida enää toivoa/
Rivatko kiinalaisetkin vastaa 'kirjeitä kirjeillä ja kuvia kuvilla". ,
OS kiinalaiset olisivat tulleet vaikkapa Meksikoon ja p{)mmittal.si-l
sieltä joitakin Yhdysvaltain kaupunkeja, niin mr. Pearson saisi
meidänkin kannatukscmnie- puheelleen, että Yhdysvalloilla on oikeus
! {tarkoittaa pois tungettelijat^^^-^ ci ole nyt
kysymys kun amerikkalaiset lentokoneet ja sotavoimat ovat tuhansien
.mailien>päässä'bmasta -maastaan, vieraan maan kamaralla ja aivan
Kiinan porteilla.
-Ja'kuti tosiasiat ovat sik.si itsepäisiä, ettei niitä voida mitenkään
vaimentaa/ niin siitä johtu.u, että jos Yhdysvaltain sotainen impcria-;
ilismi tekee vielä sen tyhmyyden, että laajentaa saitansa Kiinaa vas4
taan, niin .varmaa on, että Yhdysvalloilla on siinä kahakassa hyvin
-vähän ''liittolaisia" ja vielä vähemmän voiton (mahdollisuuksia.
mm
lllill}
i i i l f
mk mmm,
mii
Kelpaa nyt katsella töitään!
: Vastuunalaisena puoluejohtajana, jonkii eteen voidaan joskus vetää
omat sanansa, CCF: n oikeistojohtaja ei luonnollisestikaan voinut hy-oväksyä
rahaministeri Abbottin äskettäin esittämää "verottakaa lujasti
köyhrä' budjettia, kuten menetteli erä.s CCF:n kannattajaksi toisi-naan'tekeytyvä
suomenkielinen lehti matelevaisuudcssaan.
Päinvastoin on,asia. Kun mr.Cold\velIp'"ti Canadan Yleisradion
välittämän ilmaisen radiopuheensa muutama päivä sitten, niin hän
korosti erikoisesti, että rahaministeri Abbottin budjetti "on katkera
pala kansan nieltäväksi".
i Vahvistaakseen arKumenttejaan mr. Coldvvell esitti eräitä paljon
puhuvia kotoisia tilastotietoja. Hän selitti — ja se pitää epäilemättä
paikkansa — että näennäsisistä tulolisäyksistä huolimatta Canadan
viisihenkinen perhe on nyt vuositlaiätcn tulojen suhteen — kun niillä
ostetaan tarvikkeita ja palveluksia -— noin :i»500 arvosta huonommassa
asemassa kuin v. 1946.
'/Rahan arvon aleneminen eli tavarain hintojen suuri nousu, mikä on •
yksi ja sama asi.i, on johtanut siis siihen, että työläisten, farmarien ja
keskiluokfcalaisten TODELLISET TCLOT ovat romahdusmaisesti
laskeneet vuoden 1946:n.jälkeen, kuten on esimcrkik.si tälläkin pals­talla
monta koriaa todettu.
Mutta tämä on vain mitalin loinen puoH, ja mr. Coldwell vilautti
kuulijakuntansa silmien edessä sen toistiikin puolta selittäen, etlii^
samalla kun vähäväkisen kansan todelliset tulot ovat romahdusmai­sesti
pienentyneet,, yhtiöiden ja suuryhtymäin voitot m-at huimasti
nousseet ja saavuttaneet kaikkien aikojen ennätystason. Mr.Coldwcll
viittasi siihen tosiseikkaan, että kun korporatiojen bruttovoitot v. 1939
olivat $618.000,000, niin vuonna 1946 iie olivat $1.450.000.000 ja
vuonna 1950 ne olivat $2,270,000.000 eli yli ?800 miljoonaa suurem-mslt
kuin Viisi vuotta sitten!
' -Kim rahaministeri .Abbottin budjetissa määritellään täsiä tilantees­sa
monenlaisia ja hv^x^i n raskaita lisäveroja pikkuihmisillc. sekä mah­dollisimman
vähän veroa suu rrikkaille, niin mr. Coldwell ei luonnolli­sestikaan
voinut sanoa muuta kuin sen tosiasian, että nuo veroehdo­tukset
ovat "skandaalimaisia"!
; ;;Tiihän asti jokainen patrioottinen canadalainen ja jokainen Cana­dan
kansan ja valtion parasta tahtova henkilö liittyy mr. Coldwelliin
budjetllarvostelussji.
V Mutta missä on vika?- Mistä johtuu inflatio eli rahan jir\'on
aleneminen ja hintojen huima kohoaminen? Ei kai mr. Coldwcll ha­lua
sanoa, että liberaalipuolue on muuten oikea>sa. multa rahaministeri
Abbott on vain "sattumalta" laatinut huonon budjetin? Vastuunalai­sena
puoluejohtajana mr. Coldvvellin täytyy myöntää sekä julkisesti
että yksityiskeskustelu.ssa. että rahaministeri .AbbtUtin budjetti on
hedelntä siitä sisä- ja -ulkopoliittisista ohjelmasta, mitä lilH?raalipuo-hieen
hallitus on seurannut-—;•(/ milli mr. CohhvcU itse ja nutut oit
kcistolaisct CCF/.u johtajat ovat tktohcsti tukeneet. Arvostellessaan
rahaministeri ."Vbbotlin budjettia, mr. C"ldwell \*oisi hy^-äUä syyllä :
katsoa peiliin ja pitäli myös sieltä näkemälleen miehelle ankaran nuh­desaarnan
huonosta ohjelmasta ja sen seuraamuksista,
i Arvostellessaan rahaministeri .Abbottin vieroittakaa lujasti köyhiä"
'i budjettia, mr. Coldvvell saisi puheilleen ja toimenpiteilleen paljon
V encnrunän pontta ja kantavuutta, jo> hän arvostelisi sitä sotahenkistä
ohjelmaa,-joka tällaisia budjetteja synnyttää. Sotavalmistelu on ai-
; kaisemmin köyhdytiänjl monta muuta valtiota ja kansakuntaa. Se
:' voi köyhdyttää myös tämän maan suurista luonnonrikkauksistaan vä-i.
iiittämättä, ellei tässä tehdä pikaista muutosta, ja kun A-ielä huomioi-
•'-daati ne sodasta koituvat sanomattoman suuret menetyksen mahdoUi-
^ suudet, mihin sotavalmistelu kiertämättumästi vie — kuten historia on
monesti ennen osöiitanut — niin mr.CoIdnellin sietää katsoa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i^iit^iiiiii^^
Mnk EUzab^ IfariD, Copper CUff.
Qntv. täyttää huomenna huhtikuun
2a pnä 80 vuotta.
Hilda Leppä. Lockerby. Ont,. täyt­tää
emi' tilsUina 75 vuotta, :
Hei&ki 5IiUncn ^Saarijärven Belk-kl>::
Sudburysta - saavuttaa 80 - vuotta
maanantaina, huhtikuun 30: pnä.
Vhdymine onnitteluihin!-
Kysymykmja
vastauksia
NELIU3IETBIT XELItfMLOIKSI
Kysymyn: Kuinia- monta nelidjal-
Icaa on Canadan mitoiksi tarkasti las­kettuna
1,780 ncliftmctfissä? — Tie­toa
haluava soolainen.
Valtaus: Consolidated Enej'clope-dla<
1945/toteaa neliömetrin olevan
l.W ncJlöJaardia, Joten 1.780 neliö-metriä^
on 2428.88 nelijöjaardla. Kos­ka
nelidjaardissa on yhdeksän neliö­jalkaa,,
saadaan tulokseksi 19.159.92
neliöjalkaa. Olkaa hyvä;Ja tarkista­kaa
kertola^ut itse ollaksenne var­ma
lopputuloksesta.
KERMAAN SUOLAA
Kerma saadaan paljon nopeammin
vispatuksi jos hjihen lisätään" suola-hiukkarien.
KElKOT ON MONET
Jos plastlklsta tehdyt ikkunaver­hot
repeävät, niin ne voidaan nopeas­ti
Ja sievästi palkata panemalla läpi­näkyvää
laastarinauhaa (tape) 're­peämän
päälle.
Mitä muut sancyvat
"SUO SIELLÄ VETELÄ TXÄLL.V
Kykenemättömyytensä Ja epäonnls-tunusensa
vuoksi Yhdysvaltain Kau­koidän
päällikkyydestä erotetun ken.
raali MacArthurln suuruutta, ansioita
ja valtiomieaviisautta ylistänyt "Cana­dan
Untiset;' katsoi, nyt vimeltsl I l ­mestyneessä
numerossaair tarpcelU:
seksi Julkaista Wa.shin2ton Postista
seuraavan lainauksen:
. "Suunnitclrfia jota kenraali Mac-
Arthur suosittelee on täysi sota K i i ­naa
vastaan. Sei on sotaa väärä vi;,
hollista^ vastaan väärällä taistelualu­eella.:
Jonka yhdysvallat Joutulsilals-telemaan
yksin ilman liittolailla (Kyl.
lä Toronton Vapaa. Sana Ja,Duluthln
Industrlalisti sentään pysyisivät us­kollisena
katkeraan loppuun asti —
Vapaus), samalla kun meidän todelli­nen
vihollinen säästäisi miesvoimaan,
sa ja sotatarpeitaan kun me olisimrhe
takertuneena kiinni Kiinan suohon.
Japa nilaiset voisivat jtcrtoa. Mac Art­hurille
<Ja amerikkalaiset kcnraaUt
koko maailmalle —^Vapaus > Jotakin
aen suon suuruudesta j a syvyydestä
Johon hän Johtaisi Amerikan, Ja
ChiangKai-shek olisi tiikeri Yhdys,
valtain selässä."
TEKOSYYN TAK.%NA ON
SIIS JOTAKIN MUUTA
Nyt nävttää hyvin paljon siltä, että
presidentti Trumannin 3a. kenraali
MacArthurln välillä vallitsevan näen­näisen
riidan takana siviilihallinnon
Ja sotapäallystön suhteen on se,'että
etsitään syntipukkia Korean sodan
epäonnistumaan:
Kysymys siitä, onko mahdollista tai
el. että Mao Tse.tungm ikiinalaiset
ja,tai Neuvoatoliitto sekaantuvat asi­aan
chkälstäiikscen Pohjois-Korean
ormeljain tappion oli selvästikin "po.
liittinen asia, mikä selvästikin olisi
pitänyt ottaa huomioon ennen kuin
presidentti teki kohtalokasta päätös­tään
(lähettiä- sotajoukkoja Koreaan
— Vapaus) viime kesäkuuFsa . : . .
Dorothy Thompson,
TIVW:n "SOLIDAARISUUS-TEORIAxlN"
E l KAI MAHDU
KIINALAISIA TAI KOREALAISIA!
Vaikka yleisesti käsitetään, ettd
presidentti Truman- erotti kenraali
MacArthurln kykenemättömyytensä
ja ennenkaikkea Amerikan• imperlalis.
miii £Otaohjelman -epäonnistumisen
Johdosta, nlin,*'ultravallankumoukscl-llnen"
IWW:n suomenkielinen äänen­kannattaja
Industrialistl on laulanut
jatkuvaa ylistysvirttä tälle paikkansa
menettäneelle syntipuikille Ja vielä
"huhtikuun 25 pn toimituskirjoltuk-
!>es.<'aan jTlttää pettää lukijoitaan pu­humalla
"presidentti Trumanin rau-hanclcestÄ"
ja sithen muka \-astauk-sensa
saadusta "Kiinan hyökkäykses­tä"
ja sanotaan lopuksL huoaten,
ikäänkuin IWW:n autuus olLsi vaaka,
laudalla Ja I>K-n':läinen kenraali Yh­dysvaltain
sotajoukkojen päällikkönä,
seuraavaa:
"Mitä hyvänsä diplomaattisissa se­kä
fotllaaUlsissa piirplssä ajatellaan­kaan,
tavalliselle kansalaiselle tilanne
näyttää taUä hetkellä {»haita."
(El totta totisesti tarvitsi pelätä
enää sitä, ettei lodustriallstin toimi,
tuskirjoituksct läpäise epäamcriäca-lalscn
noltakomltcan kiirastulta!)
Pcioicellen Iranlan hallitöevaa luclc-kaa
, /•kommunisraivaaralJa" anglo-emerikkalaiset
impcrialLstlt:,. ottavat
haltuunsa tärkeitä poliittisia j a talou.
dellLiia asemia Iranina,
Britannia Ja Yhdysvallat toteutta­vat
omaa ohjelmaansa Iranian - hal­litsevien
luokkien amerikkalais- ja
brlttilalt-mielisten ryhmien /kautta'
Kuten niiden imperialistiset suojefijzt.
nämä mainitut ryhmät ovat yksimic-lieiä
byökkäykscs.sään Iranin kan-saL
lUta^vapausliikettä vastaan, ja;siinä,
että ma a pitäisi muuttaa neuvostoliit-tovastaiscksitukiasemaksi^
r mutta ne
ovat taipumattomia kun tuljee kysy­mys
myönnytysten tai lisäetujen
myÖntäralscstJ Jemmalle kummalle
imperialistiryhmälle. E s i m ex kkinä
mainittakoon, että 1S47 Yhdysvallat
onnistKl.:Kavam-es-Saltanenimisen
agenttinsa kautta saamaan lisäyksen
öljykonsessloneja koskevaan v l a i l in
.siinä mieles3ä. että Iranin hallitus ta­kaisi
"omat oikeutensa" maan. etelä­osassa;
tarkoittaen tämä 'Anglo-Ira^
niart ÖlJy-yhtlön lähiseutua; .Vuotta
myöhemmin Britannia allekirjoitti
' Usäsopimuksen" b r i t t i läismlelisen
Säedinrhallituksen kansia siten, etta
se neutralisoi lokakuun 22 pnä 1947
tehdyn lisäyksen.
Brittiläismielisen haUituk.sen yri-tj&
sct saada-MaJlis (parlamentti) hy.
väfcsymä^än "jlsäscpimuksen" kohtasi-va't
vastarintaa Majllshi. amerlkka-lälsmiellsen
ryhmän sekä '"Kansalli­seen
Rintamaan" lukeutuvien edusta­jien
taholta.
/Razmara, joka tuli valtaan vuonna
1950.. iiskoi, että tämä: probleemi voi.
daan"ratkaista" Amerikan lainan a-vulla
ik siten, että saadaan lisätiiloja
A^glo-Iranian öljy-yhtiöstä, : mihin
"lisäsopimuksessa" viitataan. "Kan-sallifen
Rintaman" edustajat väitti,
vät puolestaan, että vain Anglo-Ira-rUn
ylivallan poistaminen tekee mah­dolliseksi
talous- ja fmanssikrnsin
ratkaisun, j a etta vain siten voidaan
maa pelastaa kommunistien "tunkeu­tumisen"
vaaralta.
Mutta huolimatta Shahin vetoo­muksesta
, imperialisteihm, että ne
"auttaisivat" ja "pelastaisivat" -maan
•'Ferikadcltn" ja vaikka Razmaras
neuvotteli Yhdysvaltain kanssa.-ame­rikkalaiset
maat eivät antanet; lai­naa;
mlden ehtona oli Iranin täydel.
llncn alistuminen. Anglo-Iranlan öl­jy-
yhtiö kieltäytyi myös antamasi a.
pua; se vaati, "lisäsopimuksen", rati­fiointia..
Tässä tilanteessa, ja;;koh-.
datessaan. Iranin kansan: * kas^vgypp
palnost uksen siinä mielessä, että J ä r j
jestettäisiln ystävälliset suhteet Neu-'
vostolilton ucanssa, Kazmara ryhtyi
neuvotteluihm-Neuvostoliiton halli­tuksen
fcahsjä.' että allekirjoltettäislta
Neuvostoliiton-Iranin kauppasopimus
— möci allekirjoitetuinkin mafras.
kuussa 1950. • " ' •
Razmara ^meni: ulkopolitiik?6|^^n
vieläkin kauemmaksi. Hän kielsi {Ira­nissa
"Amerikan äänen" laajallukset,
mlJsä sysättlm Jatkuvana virtana Val­heita
ja parjauksia Neuvostoliittoa
vastaan Ja hän pyysi Yhdysvaltain
'•talousneuvonantajia" p o i s t u maan
maasta. Samanaikaisesti Raz-mara
suositteli edelleen "lisäsopimuk­sen"
ratifiointia Majlislssa. Hän
maksci hengellään ohjelmastaan. ;
Razzmaran kuolema avasi tien hä­nen
vastustajilleen. Majlls ja senaatti
päättivät yGcslmiellsesti kansallistaa
öljyteollisuuden Ja hyväksyi sen, että
Hussein Ala, Iranin entinen Yhdys­valtain
lähettiläs, nimitettiin päämi­nisteriksi.
•. . ' •
Hussein Ala on h}rvin tunnettu
taantumuksellinen. Hänen ensimmäi­set
toimenpiteensä pääministeriksi
tultuaan oli se, että hän kielsi .kokouk­set
Ja mielenosoitukset. Myöhemmin
hän julisti sotalain voimaan kahdeksi
kuukaudeksi — eikä Majlis vastusta­nut
tätä toimenpidettä. Nämä Ang-lo-
Amerlkan diplomaattien rohkalre-mat
toimenpiteet p>Tkivät seuraaviin
tavoltteisiinK tehostaa hyökkäystä
Ikansaa vastaan ja auttaa hallitsevaln
luokkien yläplirejä tässä tilanteessa
päättämään Britarmlan ja YhdysvaL
tain kanssa siltä miten jatketaan
Iranin riistämistä.
Mutta Majlisin päätös öljyteollisuu­den
kansallistamisesta peloitti Britan­nian
hallitusta. "Laillisten" olkeuk-slenra
v;^hvlstukseksi. mistä sen kah
sensa sancmaJla. että. Iranin öljyn
kansallistaminen vaarantaisi laivas--
ton tärkeän öljylähteen.
Amerikan imperialistit Jotka tek^-
tyvät Iranin "vapauden Ja itsenäisyy.
den'^ esitaistelijoiksi, tervehtivät hy-;
väksyen sitä ktm Britannia lähetti so-^
talaivoja Persian vesille. Samalla kun
amerikkalaisilla-;* aseilla varustetut
brittiläiset Ja iranila^t sotilaat murs­kasivat
Anglo-Iranin öljy.yhtiön työ­läisten
sekä Isfahaninl^koa, ameri-kan
ja Britannian imperialistit hiero­vat
keskenään, lehmäkauppaa.:
.Tassi yrityksessään anglo-amerik.
kalaiset imperlaiistit eivät-' vaivaudu
tiedustelemaan Iranin fiäyseänhalli-tuTcsen
mielipidettä. Päästyään kes­kenään
sopimukseen he tulevat yksin-;
'kertaisesti ^määräämään, että tämän
hallituksen täytyy panna/i^mä pää.:
tökset täytäntöön. Iranin,kansa tu­lee
kuitenkin Iranin kansan puolu­een
Johdolla päättämään tämän asiah
toisin.
Iranin työtätekevä kansa on jo vuo­sikausia
taistellut Anglo-Iranlan öljy-yhtiön
la Iranille sanomatonta vahin­koa
aiheuttaneen Britannian; pankin
likvidoimisen puolesta^ Imperialisti­en
määnlytksestä'maanalaisuuteen ar
Jettu Iranin liansapuolueön ollut Ja
on edelleenkin jblidonmukalnen tais­telija
maan kahsallisetujen puolesta..
Sorrosta huolimatta' se ^ y Iranin
kansan oikeutettua' "^Isteluavrauhah
Ja kansallisen itsenäisyyden puolesta.
Vuoden 1951; alusta alibien tähän
taisteluun on liittynyt uusia ryhmiä
Iranin kansasta. Progressiivisten jär­jestöjen
"Iranin Vapausyhdistyksen"
ja "Anglolraniaq öljy-yhtiön vas­taisen
ybdistyjcsen" kutsusta Teberaj
nissa tammf-jja helmikuus.sa pidettyi­hin
kckoukaUn .osallistui tuiiansia Ih­misiä.
, ^-.ti.^
KäfcsäA: kokouksissa hyväksyttyjen
päätöslauselmien • > p a ä v aatimuksina
oli: Anglo-Iranlkn öljy-yhtiön' siirtä­minen
' Iranin^ :tnallltu£äien ^huostaan
mitään' korvausta maksamatta; loppu
sellaiselle- -ohjelmaile ; mikä ; tekee
rayönnyt^csIÄ'* fmperlalisteille; vapaus
sanomalehdille.^ja kaikille demokraat-tlEiUe'
jär^pstoUle; poliittisia tailstelu-ja
kSyvIen *:^ksllöiden oikeuksien kun
nioitus; sötatälalain lopettaminen. Nä­mä
vaatimukset, jotka saavat satojenr.
tuhansien-'ihriusten hyväksymisen, o-solttavat,
että tammL: ja helmikuun
aikana taistelu lirlttiläistä öljy-yhtiö­t
ä vastaan sai täydellisen Imperialis-mivastäis'en
ja demcScraattisen luon^
teen. ,
Kokouksia pidettiin myös Qum.
Rcshte, Ratnadan; Abadan ja muissa
kaupungeissa, .Näitä kokouksia jär­jestivät
liberaaliset puolueet, lukeu­tuen
mihi»,'/kansallinen Rintama".
Mutta näBiin^kokouksiin osalllstunei.
den ihmisten; vaatimukset menivät
kuitenkin - paljon kauemmaksi kuin
'•Kansallisen Rintaman" ^rajoitetut
taan Stalinin laustmnot- Jotka h än
antoi Pravdan haastattelijalle. Pro­gressiivinen
sanomalehti ^Nevlde Ay-ande"
kujoittl. että toveri Stalinin
vastaukset antavat tehokkaita aseita
taisteltaessa' sodanlietsojia vastaan.
Ihmiset ovat yk?imleUsesti julistaneet.
vaatimukset.- Kansa esiint3ri, ei aino­astaan
Britanniaa, vaan myös Yhdys-lvä. Ja että mainittujen maiden kysy-valtoja*
vastaan. Ihmiset vaativat
kansallista -itsenäisj'yttä ja demok-kraattisla
vapauksia Iranille. Ira­nin
imperialI^mivastainen liike on lä..
heisestl yhdistynyt rauhan puolesta ja
sotaa vastaan Jsäytavään taisteluun;
. Ihmiset ottivat innostuneesti vas-että
he kieltäytyvät osallistumasta £0-^;
taah Keuvbätoliittai vastaan.
,.Iranin 'kansa näkee Maailmaimeu.
voston päätöksessä-ja sen vetcbmuk-sess.
3 rauhansopimuksen: puolesta toi-,
minnan ohjelman. Vastauksena Ira-.
nian'rauhanyhdi£tyksen. kutsuun pi­dettiin
kokous mihin osallistui yli' 30.-
000 työläistä, kä£ityöläistä, pikkulii-kemiesta^..
opiskelIjaa i a keskiluOkka-laista.
Tämä kokous pidettiin'maalis­kuun
2 pnä Ma Jljsin edustalla Tehera­nissa;
Tämä mielenosoitus vaati ame.-;
rikkalaisten ja muiden sotajoukkojen
poistamista Koreasta^ ja T9lwanista
(Pormosasta), seka leimasi 'häpeäUä
Iranin L K : n edustajan; joka Yh<^^
valtain määräyksestä äänesti sen p^-^
töslauselman puolesta mikä leimasi
Kiinan 'hyökkääjäksi". Mielenosoit­tajat
vaativat, että Iranin hallitiiksen
tulisi hetlkohtaisesti IXmnustaa K i i ­nan
Kansantasavalta. Tässä kokouk.
sessa hyväksytyssä päätöslauselmassa
korostetaan, että "Amerikan vehkei­ly
Saksassa Ja: Japanissa" on estettä-mykset
on "ratkaistava Jaltan -ja
Potsdamin konferenssien päätösten
mukaisesti". ,
Iranin rauhanliike kehittyy lisään­tyvällä
voimalla.- Se kasvaa nume.
rolllsesti vetäen mukaansa yhä laa­jempia
känsankerrorksia. Lukuisia
Kolille Vetoomusta
rauhan pliolesta
PASTORI, KIRJAILIJA JA KENRAALI
SAKSAN ASEISTAMISTA VAStAAN
NIIN KUIN SOEBi
Kaksi tyttöä kbkustelj p,iig,|
toinen kysyi toiselta:
— AQnkälaisen vaikutukseai
nen heilasi on tehnyt smuun?
—' Samanlaisen- kuin aaltoiiejj
x l • '
— Tarkoitatko, että hän
suurenmoiselta mutta epäv
vai . . .?
— Tarkoitan, että han ta«i
nut uuraaksi.
' MUUTTI KORTTEEN
Ted: "Sanoitko että ko
enää viihdjrttänsrt sinua. 'JCti i
on tapahtimut?" V
- Pät: -Niin se oli, he maalasii,||
nä aamuna kaikki. koko pulstoj i
kit." . ^
«TIENNYT
Kaksi kavemrta tapasi toisena^
vintolassa^-^jv"^
"Mitenffiinun perheesi jaksaa, j
äto vaimosi ollut terveenä?" kysjjj
ka.
" " K y l l i kaikki jaksavat hyral
vaimonikin on jaksanut hy«n (
den puolesta^utta tuhlaaväinaiil
nestä on tullut", vastasi J U S S L
•fNo,miten niin?"
• " ^ n - a se päivä hän sanoo:'
anna minulle 100 dollaria*: : To
summa on 200,125 ja 150 dobarit»)
rMutta mitä hän niin paljoBij
halla tekee?" ihmetteli Jussi
•Minä en vain tiedä, sillä .en j
hänelle ' koskaan antanuf^
Jaska.
Essenin (Saksa) konferenssissa
pidetyistä puhe'isia ansaitsee eri­koismaininnan
kolme pnhcltar-joi­den
pitäjät olivat pastori pberhof,
kirJaillja-G. Schwarz Ja dlvislönan
kenraali HemchelL - • i
.Nämä puheet, osoittavat kuinka
. ihmiset. Jotka fci^ulayat kohonaan
erilaisUn yhteiskunnäuislhi p^ei-
..hin, voivat yksink^rtals?Ua,realip.ti-^
' snndeUs asioihin siihtäutnj^p tulia
yksimielisyyteen- sUfih minkälaisen
kauhean vaaran i^Safcsan nndelleen
aseitamlnen aiheuttaa K heidän
maalleen, koko maailmalle. , ,
PASTORI OBERHOFIJ^ PUHE :
Pastari. J . Oberhof, Bremenin ;St.
Martinin piirin pappi ja Saksan uu.
dellecn aseistamista vastustavan järr
jestön keskuskomitean jäsen; latisui:
"Muutama päivä sitten -pidetjresä
suuressa kokouksessa kaksi puhujaa
kielsi minulta oikeuden puhua pappi­na.
Nämä kaksi herrasmiestä katsoi­vat
minun edescttamisleni - 7 osallis;.
tumiseni Varsovan rauhankokouk­seen
vastustuksesta huolimatta— teh­neen
minut kelvottomaksi Julistamaan
evankeliumia.. Monet minun pappi-ystävistäni
ovat .kysyneet minulta:
'Kuinka voit sinä, Joka olet evankeli.
sen kirkon pappi; sallia itseäsi käytet­tävän
jumalattomien bolshevikkien
tarkoitusten välineenä?^ Mhjun., täy­tyy
sanoa; että minä en todellakaan
näe syytä, miksi.minä en olisi saanut
mennä Varsovaan. On viisasta kä-.
sittää. että rauhan asla ei kuulu vain
yhdelle ryhmälle,/ja yhdelle puolueelle.
eikä myöskään ^ ole vain kristittyjen
tehtävä,'vaan että se kuuluu koko' ih­miskunnalle,-
jokaiselle miehelle Ja
naiselle." - '
KIRJAILIXAlir MIELIPIDE
Kirjailija ^ G i ' Schxvafz, joka viime
vuonna-isai • Mynchenissä- .-Länsi-Sak­san
IdrjiiTlisimspalkinnco; sanoi voi-ma&
kaasti: •
"Se alkä-on-ffiiBnnyt, jolloin ihmis.-
ten 'elämaim-fja' kuolemalla voitiin
töhdä'kauppaa salaisesti. Tänä -aika-dä^
meillä' on kärsimysteii^tautta saa­vutettu
oikeus' päättää ^tulevaisuudes­tamme.''
Minä-uskon että meidän tu­lee,
' demokraattisen katsontokannan
mukaan- esittää että hallitus ei ai­noastaan.''
kuuntelisi ihmisiä joiden
elämä on^^kysymviksessä, vaan että .se
itse ryhtyisi kansan puhemieheksi.
.;'SotahysterIan sokaiseva varjo on
levitetty kokO:; meidän ormettoman,
lyödyn maamme ylle. Alkaako vihan-tansii
uudelleen? Kuinka me voimme
jättäytyä' .välinpitämättömiksi tällai­sena
hetkenäi? Kuinka voimme unoh­taa
•• pommituksien aikaiset kauheat
yöt? Kuinka, moni 'meistä, jotika
olimme sullottuina konkriittikellarei-
•hin, lupasi silloin pyhästi: 'Jos minä
vielä selviän täistä elävänä, niin tulen
tekemään kaikkeni voidakseni nähdä,
ettei minun eikä mhiun lapsieni tar­vitsisi
enää iöilloinkaan .käydä tällais­ten
hirmuistei^ kokemuksien lävitse?
-Nyt • ori" tt&ut aika. jolloin meidän
ori pantava lupatiksemme käytäntöön.
Siksi meldiii tuleekin nyt valmistua
käyttämään kakki kuntomme ja voi­mamme
saada^emme maamme hal­litsijat
ymmärtämään, että heidän on
luovuttava vaarallisesta sodalla lelkki-imsestä.
: "Yksmkertalselle ja korvaamatto­malle
sanalle 'rauha', on annettu: v i ­hamielinen
j a -väärä sointu. Siltä on
riistetty sen todellinen merkitys ja
asetettu, palve^eriiaari'toista tarkoitus­ta;
• alennettu.^ tehty;: merkityksettö­mäksi:
Jos minunsallitaan sanoa ku.
ceh'kirjäillja, ^nlin 'minä sanc>n,; että_
he ovat menneet niin pitikälie,, että
yislh sanan tarkoituskin- pa pilattu.
mxiiz kaiken'kefkellä^yksl- asia on
selvä . Raulia ef ole kuvitelma. Se
on todellhien olotila. Välittämättä
vaarasta, ymmärtämyksen puuttumi­sesta
ja kaikesta vihamielisyydestä
minkä se voi"nostattaa, ine julistau­dumme
; puolustamaan tätä suurta,
elinvoimaista ja hedelmiä tuottavaa
tehtävää — rauhan turvaamista.. J a
uskokaa' minua- että loppujen lopuksi
se tulee tuottamaan meille suurem^
man kunnian Hkuin .mikään taistelu
minkä Saksa on talstellu^"
KENRAALIN MIELIPIDE
Enthien divislonan kem-aali Hans-thell
sanoi puheessaan: .
"Tämän meidän kokouksemme tar-
KOituksena on luoda perusta sellal-felle
toiminnalle, josta tulevat suku­polvet
eivät voi koskaan kylliksi klit.
tää meitä: Rauhan pyrkimyksen tu-.
lee tunkeutua jokaisen saksalaisen, jo
kaisen ihmisen sydämeen. Sen täytj-y
sytsrttää ne palamaan, r Kenellekään
ei saa enää koskaan olla tilatsuutta'
fanoa: ''Katsokaa sotahulluja. saksa,
llsia'. Maailman täytyy oppia käsit­tämään
etteivät "Saksan miehet ja
naiset ole sotahulluja. Kerran tulee
paikalhsla rauhankomiteoita-emi
dostettu, kerätään nimiä ad
missä vaaditaan rauhansopismsia^
den suurvallan-vählle. H-uhtiktimi
kuun mennessä oli kerätty jp jiu
000 allekirjoitusta.
' (Jjltkuu 3, sivulla)
historia »kertomaan, että myösKDi
salaiset ovat esittäneet suurta
rauhan turvaamisessa.
"Jos Saksasta tulee tais
niin 10 vuotta sodan jälkeen se i
.olemaan kiiln - ruton Ja här
ratmloita. Saksan elinvoima (oi
tynjrt' muistoihin. Tämä tulee j
dän ehdottomasti pitää mlel(
'Estääksemme tämän me
raiihaa,' ei vain itsellemme mutiai
ko Ihmiskimnalle, Joka. myöstis j
täisiin tempaamaan mukaaa Ja i
tamaa suurempien tai vähän ]
pien kärsimysten alalseiksL
"On sanottu; että me olemme l
nettäneet kimhiantuntomme.
laismaiden arvovaltaiset
suudet syyttävät vastapuolta. Olli
miten hyvänsä, niin: mikäli
sotilaan kunnia, on ky^-niybesä*ij
minulla sanottavana vain täoä:.!
nen tulee keskittää kaikki
^ hänen kunniansa vaatii ä^'-i
däkseen nähdä ettei rikos, uusi f
sa sota pääse puhkeamaan. .T»!
miesten tehtävänä on ratkaista i
ilman probleeniilt rauhallista
minä uskon sen olevan
"Kansalla täy)yy olla oikeus i
kumman se haluaa, rauhan •»•aitoJ
tilolta. Paavi.;evankelinen ldriEb|
muut kIrkk(Äunnat lähettivät,
vetoomuksen, jossa he keholtötal^
misiä lupa-utumaan sydämessään t
(han kannattajiksi. Jos me
uudelleen aseistautumisen ja
täällä ensimmäisen askeleen
yleistä aseistariisumista, niin
olemme ryhtyneet .suureen
Joka^ tulee avamaan koko
menestyksellisen tien pysy^^ifli
haahi" — Peace and "VVar Revif»,]
dessa nootissa puhutaan. Brltaiinlan
hallitus lähetti sotalaivoja Persian­lahdelle.
Halussaan vakiinnuttaa im­perialistiset
asemansa Keski-Idässä ja
Euroopassa. Britannia kutsui Yhdys­vallat
vhteistoimintaan Irania vas.
taan. Lontoon sanomalehti "Sim"day
Express" kirjoitti maaliskuun 25 pnä
lOal. että Britarmlan ja Y.hdysvattain
pilaisi toimia j'hteisesti yhteisten etu­jensa
puolesta. Qn tarpeellista sanoa
Iranille suoraan, kirjoitti m-ilnittu
lehti, että Britannian ja Yhdysvaltain
mteressipih-lt pitävät Keskl-Idan öl-^
jyk>^5ymystä jakamattomana; Pitäen
mielessään hyökkäävää PohjOisJit-lantin
paktia "BusUiess Week' khr-joitti
suoraan maaliskuun 17 pnä,
että Länsi-Eurooppa ei kestä Anglo-
Iranlan öljy.yhtiön menet}-stä, sillä
sellamen menetys vahingoittaisi. Eu­roopan
ekonomiaa ja vähentäisi län­nen
sotilaallisia mahdollisuuksia.
**Dally Express" llsäsi'''om3n palQOk.
I f ; / I omien kättensä töitä, kavahtaa syntiehsä suuruutta ja tehdä pikai-
^Siiiiiiiiii^
nen parannus. Onhan selvää, että mr. Goldtvell ei voi pettää edes
itseään sillä että käytännössä tukee Wall Streetin tahdin mukaan laa­dittua
aseisttisohjelmaa ja samalla kertaa olla muka pahoillaan siitä
kun kansalle tarjoillaan tykkejä Voin a,'5emesta. '
Numeroilla voidaan valehdeilaf
Canadan tilastolUneh toimisto on
mainio laitos sUlä sen. tohncsta teri-tään
tarpeellisia tietoja monilta elä­män
eri aloUta, vieläpä työväestöäkhi
koskevia tietoja. Mutta ;ne tiedot
esitetään sitten sillä tavalla, että ne
saattavat antaa asioista väärän käsi^
tyksen. olipa sen antaminen sitten
tarkoituksellista.: tai ei. • - ,
Äskettäin pisti silmäämme ' uuti--
nen. Jossa kerrotthn toimiston ilmoit­taneen
että Canadan työväen tulot.
£o. kalJciden yhteiset ansiot oUrat vii­me
vuoden aikana 6.3 prosenttia suu­remmat
kuin edellisen vuoden <1949>
aikana. SUta päättäen näjttäisi siltä
kuin Canadan työväki olisi vetänyt
pitemmän tikun viime vuoden- aika­na.
\
Asia ci kuitenkaan ole siten kum se
näjttää näin pinnallisesti katsottu­na.
Ensmnakm on huomattava, että
tyckykjlsten canadalaisten lukumää­rä
lisääntyy alituisesti. Yhtäällä Se
tapahtuu yleisen väkiluvun lisään­tymisen
seurauksena ja toisaalla eri­koisesti
siirtolaisuuden kautta. < M i ­kä
li siirtolaisuus ori kysymj^ksessä l i ­sääntyi
Canadan ..tydarmelja viime
vuonna 30,700 tayskasvuisella m i e ­hellä
ja 24.172 naisella.
Mikäli työlllsyystilastot ovat kysy­myksessä
osoittavat: ne työssä ollei­den
indeksiluvut! joulukuussa 1949
13aji, pistettä j a vuotte;myjaiCT
<slis viime JouIukuussaV. 1^.2 pistettä.
Se osoittaa, että'työssä,oIlecn työ^
väen lukumäärä, lisääntyi vuoden ku-luessn
ainakin 5,3 ; prosenttia enem­män
työläisiä kum edellisenä vuon­na,
joteri se fnäennähien tj-öväen tu­lojen
lisääntymtoen, kuivuu miltei
olemattomiin, r.- Tämän laskun mn-kaari
jää enää selvittämättä atao-ästaari
yksi 'vaivamen prosenttL Kat-1
sotaanhan miten sen -kanssa tapah­tuu
kun asiaäf; yhä edelleen pengo­taan.
^Kaikkihan, läie l i i t ä m m e ; että-mi-käli
työvkiBh^^J^elfntäson paraneininen
on kysymylise^ se Ilmenee parhaal­la
tavalla-Vöväen ostokyvyssä, sitoa
kykeneekö ijröfälrien tai hänen per­heensä
saamaan tuloillaan tarvitse­mansa
määrän"erilaatuisia kulutus-tarvikkfiita,'
' ' >
Kun k&äimymme nyt tutkimaan
asian tätä puolta nUn havaitsemme,
että saman tofinlston esittämät tilas­tot
elinkusannusen kohoamisesa vii-.
me vuoden aikana osoittavat ellnkus-tannusindeksilmnm
kohoimeen >-vuo­den
kuluessa 161 pisteestä I72.S pistee­seen
eU 11.5'pb^eellä. - Kun tämä hto-taln
kohoaminen muutetaan prosen­teiksi
tiiitr''Aayaltsemme kansan lel-pävartaau*^
Icohotmeen viime vuoden
aikana yli * seiticmillä prosentilla.
Jos tilastoherrat olisivat tahtoneet
antaa kansalle oikean kuvan t}-öväen'
taloudeIUsesta"asemasta niin olisivat
he/varustaneet kirjoituksensa otsak­keella
Ja-£elitjFlcsiIlä. jotka antaisivat
asiasta iOiktoim kuvan. -Mutta E C . ei
ole;.nHntk««n.:heidän. tarkoituksensa
Ja silta syrsta varustettiin nntmen
heidän toimestaan aiarhaanjctotaval-^
la otsakkeella: "Canadan työväen tu­lot
saavuttivat 'historian korkeimman
määrän 1950." Ikäänfeiiin työväen
asema olisi parantunut.
Kun nyt palautamme mieleemme
sen "yhden vaivaisen prosentin" mi­kä
jäi jälelle sen jälkeen kun olimme
tutustxmeet työlhsyystilastoihlnniin
voimme sen nj-t.vähentää pois vaik­ka
siitä yli seitsemästä- prosentista
millä elinkustatmukset ovat kohon­neet
kuluneen -vuoaen alkaiui. Siten
jää • nettotuloksötsl, ; että Canadan
tyqfväki on kärsinsrt.' kuluneen vuo­den
aikana ainakin yli kuuden pro-scntm
nettotappion kun ansiot eivät
ole lisääntyneet Siiriä määrin kuin
eltokustaimukset ovat kohonneet; Se
on selvä ' merkki sUtä. että' kansan
leipävarras on kqhimnut entistä imr-keammalle
ja että -huomattavat päl-:
karikorotukset övät^isäiväjäxjestyicses-sä<
Me emme {tarkoita^ kä£cella - edel­lä
esitotylH tietenkään sitä. että
palkat olisi kytkettä.vä ellnkustanntis-indekslin
sillä se olisi vahingoksi
työväelle. ' - '
Äskettäin ^tapahtunut erilaatuisten
verojen korottaminen iskee myöskin
hyvin vaScavalla tavalla tämän maari
lomsan elintasoon: Elsim, yletoen
myyntiveron korottamtoen kahdella
prosentilla merkitsee ainakin kah­den
prosentin lisäystä kansan elin­kustannuksiin.'
. /
Nänä ansioita Ja elinkustannuksia
osoittavat tiedot t6dlstavat varsin
kouraantuntuvalla tavalla miten so­dan
ja sotavalmistelujen kustannuk­set
yritetään säilyttää' kansa? ikan-nettacviksL
Kalkkihan me tiedämme,
mikftii . olemme > lukeneet Vapautta
tarkoin, miten suuryritysten voitot b-vat
lisääntyneet Jculuneen vuoden ai­kana
— ia karisa on vetänyt lyhim­män
. tikun. Ja ' icäOdci tiedot Ja
merkit 'Viittaavat silhjbi. että jrnts J a
edelleenkto ja .entistä su
määrm tarkoitus asettaa kansaa
teille.
Oh kiinnostavaa panna
täsiä tilanteessa miten
-työväenjohtajat". Bengough.
sher, Picard ym, suhtautuTat
hin. Koska he ovat hallitukan
:iy>Utiikan kannattajia puhavat 1^,
ei yleisestä pall^ojen korottaa^
i - vaan htotojen jäädyttäm^esfi^
(haluavat sen ;avulla kiertää
palkkojen • korottamlsrj-ntayksö,!
t Ä huolimatta, että paliat
pahasti kuopassa. He aavistav^«
jos halUtas jäädyttää hinnat, ^
jäädyttää samalla v myöskin -f^
nykyiseen alhaiseen' kuoppat3«*
Sota ei merkitse kansalle J»r
täestölle ataoastaan sitä. ettäsö
Iisi inaksaa leUonan osa ^^^^
«nlstumlsen ja nyt jo Koreassa^'
tävän sodan kustannuksisU
myöskin sitä. että sen parbfjj
Joutuvat tihraamaan henkenä *»
veytensä sotavoittoilijain ^
Meidän tulee muistaa, että
vaadi uhreja ainoastaan rin!*?
vaan myöskto kothtotamal».
työväestöltä vaaditaan entisti«
män työtä ja maksetaan siitä f*
vähemmän: T«mä OEoittat
että kysymys rauhasta j» ,
korottamisesta ovat k i " ' ' * ^ ,
dessä toinen toiseensa, sm
merkitsee kärsimyksiä kw^j
kaikkialla mutta rauha mei«»3
vtavototia. parempia paEckoJ»^
tystS — elämää kuoleman as»
Kssmse rauhan puolustamlstf»
slia cnsUQokkal£en tärkeä «»^^
kine-työläisille. '
. Lähestyvän vapun iob**TL
taan kalkUie lehtemme l)4l*ff
tlstfi. eJuanmän talstei
han j a tayvinvoinnto puolesta.;-'
, — ^ ^ , . w — . .. ^ I siitä aiheutuvat kustannukset on y l d tiec ,T Jeirrrä>». .