Vapaus, August 31, 1967

              Sivu 2 Torstai, elok. 31 p. — Thursday, Aug. 31, 1967
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
^ , ( U B E P T Y)
EDiTORr W. EKLUND
Establlshed Nov. 6, 1917
MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORI AL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tues^ays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mfalling a .
Adl <^lsing rates upon application, translation free of charg«.
Authorized BÖ jfecohd class mail by tiie Post Office Department, Ottawa,
and^for payment of postage in cashi
ICANADIAN yANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:ri:
. 3kk. 3.00 ; Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.50. 6 kk. 6.25
Opfekeaija L^o Thaiii:
» minut
vangittiin valliiikuntoukselliidiiji
Toryjen ^^demokratiaa"
Kuten on lehtemme uutisosastolla jo aikaisemmin ker­rottu,
kaksi huomabtua 'konservatiivien joMohenikilöä — i l ­meisesti
vanhan John Diefenbakierin kannattajia kumpiikini —
on esittänyt protestinsa siitä, että ensi viikolla Torontossa
pidettävään, toryjen kansalliseen edustajakokoukseen öri
mitetty yleisedustajia kaikella muudJa vaan ei kansanvaltai­sella
tavalla.
Sivumennen sanoen voidaan näin ennakolta todeta, eittä-^
konservatiivien' edustajakokous, missä valitaan uusi kansal- -
linen johtaja jos vanha "päällikkö", "ite" Diefenbaiker ei jää
edelleen kuskin puHlle, on järjestetty amerikkalaisen sirkus-pelleily-
mainosmalliin niin, että edustajilla on '-hauskaa" ko­ko
sen ajan kun sisärenkaan miehet savuisissa takahuoneissa
tdcevät tiietökoneiden avulla laskelmia siitä, mitkä seikat ovat
kunkin johtajakolislaan "plusseja" ja mitkä "miinuksia".
Kaikki ennakkotiedot viiittavat siihen, että siellä on värikästä
ja lennokasta sirikushuvia kailkille.
. Johtajan manttelin tavoittelijoita on aina'kin yhdeksäti
ja mahdollisesti vielä joiltakin."mustia hevosia" ja kuikaan'ei
tiedä, varmuudella, suostuuko Jdhn Diefenbaker noin vain
ilman muuta vaarinpäiville jäämään. Osa uusista johtajaeh­dokkaista
cm kulkenut kuukausilkaupalla maan äärestä toi­seen
sekä itseään mainostamassa että kannattajajoukkoja
järjestämässä edustajiksi valittujen tai nimitettyjen 'henkilöi­den
keskuudessa. Toiset johtajakokelaat, kuten esiimerkiksi
ukrainalaissyntyinen Michael Starr, ovat seliittäneet, että he
eivät ole voineet "varojen puutteen" vuoksi moista vaalikam­panjaa
hyväkseen järjestää. Taitaa olla pienivarainen vää­rässä
porukassa?
Edellämainitut protestit johtuvat siitä "tavasta", miten
ns. yleisedustajia on nimitetty (ei valittu) tulevaan puolue­kokoukseen
Puolueen kansalliseen johtokuntaan 'kuuluva tri
James Johnston valittaa sitä kun Montmorencyssa elokuun
alussa pidettyyn "ajattelijain kokoukseen" osallistuneelle
84:lle henkilölle on luvattu puoluekokouksessa äänioikeus.
Kenkä puristaa kaiketi siitä että torypuolueessä on "ajat­telu"
vaarallista hommaa, se kun voi johtaa samaistettujen
maailmaTikatsomusten sirpoutumiseen.
Miss Laura Mann on puolestaan ilmoittanut, että hän
eroaa siitä komiteasta, minkä tehtävänä on nimittää Onta­riosta
90 yleisedustaj aa toryjen puolueikokoukseen. Hän i l ­meisesti
katsoo, että nimitetyksi tulleet "edustajait" eivät ole
varmoja Diefenbakerin kannattajia. Jos ei kenkä puristaisi
tästä, niin silloin ei voida selittää, miksi.miss Mann suostui
lainkaan tämän nimityskomitean jäsenyyttä vastaanotta­maan?
Jouduttuaan erimielisyyteen siitä, ketä "edustajiksi-nimitetään
miss Mann sanoi komiteasta erotessaan, "että.se
(komiteannimitys) ei ole lainkaan kansanvaltainen menetel­mä
90 edustajan valitsemiseksi".
Miss Mann valittaa, että edustajat nimitettiin jotenkin
niin, että hän, komitean jäsen, ei ollut lainkaan tietoinen,
miten^se tapahtui.
. Eikä hän ole siinä tietämättömien katraassa suinkaan
yksinään. Konservatiivipuolueen Ontarion johtokunnan toi­nen
varapresidentti Stanley Boivin on puolestaan sanonut:
"Onitarion järjestön varapresidenttinä minulle ei ole koskaan
tiedoitettu eikiä mielipidettäni kysytty edustajain vallinnan
tiim'oilta. Henkilökohtainen käsitykseni on, että. Ontarion
johtokimnan kokous olisi tullut pitää edustavain henkilöiden
valitsemiseksi. Minun tietääkseni sellaista kokousta ei ole
pidetty."
Kuva toryjen "demokraattisuudesta".
Heisinä: ^ Neljä vuoroikautta
kreilckalaisessa' vaixkilaissä hallituk-seiKvastaisista
hankikeista vepäiltynä
vietti 20-vuotais suomalainen opis^
kelija Leo Tham hollantilaisen to­verinsa
kanssa. L e a Tham oli säar
punut Kreikkaan 'kesäkuun alussa
suorittamaan tekiUsesasä oppilaitok­sessa
tarvittavaa harjoittelua, mut­ta
hänen väitöttliii saapuneen mda-han
suunnitteiemaan vallankumoiis-l
a kymmenen englantilaisen kommu
nistin seurassa. Hollantilaista 24-
vuotiasta opiskelijaa, joka samoin
oii tuilut työhön Kreikkaan~syytet-t
i ih siitS, että häh Oh tullut mur­haamaan
sisäministeri Styliähös Pä-
UrKoksen.
Lukekaa se uudestaan, hitaasti,
sanoivat pojat syytöskirjelmän vih­doin
kuultuaan. He eivät olleet us­koa
korviaan, n i i n mielikuvitukselli-seita
tuntuivat syytökset. Heitä vaa­d
i t t i in allekirjoittainaan kreikan-kielinen
tunnustus, josta he eivät
ymmärtäneet sanaakaan. He eivät
suostuneet He yrittivät saada apua
maidensa konsuleitta. Suomen kon­suli
ei voinut (uskaltanut) tehd^
asiassa mitään, HoHannin konsulin
ansiosta pojat saivat ensinunäisen
a t e r i a l l a kolme vuorokautta seitis­sä
istuttuaan. Neljän vuorolkauden
kuluttua heidät päästettiin ulos J a
karkoitettiin maasta. Kummallakaan
heistä ei enää ole toivoakaan pääs­tä
Kreikkaan.
Leo Tham etsii nyt Helsingistä
työtä saadakseen opintojensa vuok­si
välttämättömän harjoittelun pää­tökseen.
Hän kertoi mitä Kreikassa
tapahtui ja sanoi, että hänen o n it­sensäkin
vaikea uskoa sitä. Hän oli
ollut 2.5 kuukautta Kreikassa, työs­kennellyt
eräässä Ateenassa sijaitse­vassa
voimalaitoksessa. Hän oli saa­nut
matkustella vapaasti, hänellä ei
ollut mitään vaikeuksia, ja hän oli
nauttinut olostaan.
vilasta..Hän juoksi muutaman kym­menen
metriä, mutta palasi sitten
takaisin tovereidensa luo. Pojat vie­t
i i n poliisiasenjalle, jossa kukaain^
ei puhunut muuta kuin kreikkaa.
Kahden poliisin saattamana lähe­tettiin
toinen suomalaisista hake-maaipoikien
passeja asunnosta. Hol­lantilainen
ja Leo Tham jäivät po­liisiasemalle.
He yrittivät tehdä vas-
<ärintaa kun heille tuotiin käsirau­dat,
mutta poliisit iskivät heitä
pampulla päähän, patlivait heidät
käsirautoihin ja veivät kellarissa
oleviin pieniin selloihin. Heille lu­vattiin,
että he mahdollisesti pääse­vät
seuraavana aamuna ulos.
Seuraavana aamuna, lauantaina,
aloitettiin kuulustelut. Tällä Icertaa
oH myös tulkki läsnä. Pojat saivat
selville, Qttä joku kahvilassa istu­nut
ilmiantaja oli kertonut heidän
laoilaneen erään 'kreikkalaisen kom­munistin
kirjoittamia kiellettyjä
lauluja. Pojat eivät olleet kuulleet
edes miehen nimeä ja he vakuutti­vat
että eivät osaa ainoatakaan
kreikkalaista laulua. Kuulustelijat
eivät väiiltäneet siitä mitä pojat
sanoivat. Heiltä otettiin sormenjä-let
ja heidät vietiin takaisin sellei-hin.
• •
Samana päivänä heidät s i i r r e t t i in
käsiraudoilla toisiinsa sidottuina po­liisiasemalta,
vai-sinaiseen vankilaan,
jossa heidät valokuvattiin ja rekis­teröitiin.
KÄSIRAUTOIHIN J A S E L L I IN
Elokuun 11 päivänä perjantaina,
hän istui erään suomalaisen ja hol­lantilaisen
toverinsa seurassa atee­nalaisessa
kahvilassa. He olivat ol­leet
paikassa noin 15 minuuttia ja
keskustelivat parhaillaan erään a-merikkalaisen
kanssa, kun sisään
tuli kaksi poliisia. Kahvilassa istu­va
yleisö hiljeni, kaikki alkoivat
tuijottaa poikia, ja nämä ai-vasivat
että heistä oli kysymys. Jälkeenpäin
selvisi, että kahvilassa oli ollut joku
ilmiantaja, joka oli.ilmoittanut po­liisille,
että pojat, laulavat kreikan­kielisiä
kommunistisia lauluja.
— Me emme laulaneet, mitään,
kertoi Leo Tham. — Minä en edes
osaa laulaa enkä tunne yhtään ai­noata
kreikankielistä laulua.
Leo Tham yritti ensin paeta kah-
Tuleekö USÄssa autöläkko?
Työnpäivä-n lähestyessä tulee rajan eteläpiid^^^ jatku­vasti
tietoja, jotka viittaavat siiihen, että yhdysvaltalaiset
jättiläiäkokoiset autoyhtiöt voivat padottaa työläiisehsä tur-vauttmnfaian
lakkotaisteluun. Tosiasiassa äuitolaikko voi alkaa
osittain Canadassakin. -/'^^^-y-r^/' \ ' • :
Työnantajain kylmä ja ilmeisesti harkittu yliolkaiöuus
autotyöläisten uniomn.ieihdotuksiin ja esityksiin ön jo aiheut­tanut
sen, että työläisten keskuudessa suoritetaan läkkoää-nestystä,
ja että valtavan suuri enemrnistö jo äänestäneistä
OT' ilmaissut mielipiteen läbkoutumisen puolesta. Jos tilan­teeseen
ei tule muutosta, mikään mahdottomuus ei ole, jos
General Molorsin, Fordin ja Ghryslerih noin 750,000 työläistä
lakkoutuu keskiviikkona, syyskuun 6 pnä.
Chryslerin työläisten Indianapolisin osasto No 1226 jä­senistä
on uutistietojen mukaan 1,906 äänestänyt lakkoon
yhtymisen puolesta ja 87 vastaan. High 1 and Parkin osast^
Nö~"490 jäsenet ovat- äänestäneet 1,448—56 lakkoutumiseh
puolesta. I
Union Chryslerin osaston neuvottelukunnan johtaja Doug
Fraser sanoo yllämainittujen lakkcaänestystulosten -olevan\
merkikiinä "jäsenistön kannatuksesta". Hän sanoi alustavien/
tietojen osoittavan, että?lakkoäänestykseen on osallistunut
76 prosenttia Chryslerin työläisistä ja että 96 prosenttia ää­nestykseen
osallistuneista on lakon julistamisen kannalla.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Jussi Murre, Toronto, Ont., täyt­tää
perjantaina syssykuun 1 pnä 77
vuotta.
Anni Palo, R. R. 1. Whitefish
Ont, täyttää sunnuntaina, syyskuun
pnä 70 vuotta.
Heikki Elimen, Whitefish, Ont,
täyttää maanantaina, syyskuun 4
pnä 76 vuotta.
Jalmari Tähti, Toronto, Ont, täyt­tää
maanantaina, syyskuun 4 pnä
76 vuotta.
John Mäkikangas, South J*Oicu-pine
Ont, täyttää tiistaina, syyskuun
5 pnä 77 vuotta. ,
George Saivo, Port Arthur, Ont,
täyttää keskiviikkona, syyskuun 6
pnä 68 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
omventoivotuksiin.
V A L L A N K U M O U K S E L L I S IA
A I K E I T A JA MURHA-S
U U N N I T E L M IA
Tässä vankilan sellissä he vietti­vät
kolme yötä. Heidän lisäkseen
oli sellissä kaksi kreikkalaista, jois­ta
toinen oli fysiikan professori
A r i . N. Poulianos. Pojat saivat kuul­la,
että hän oli viettänyt vankilassa
34-päivää syytettynä kommunismi-Sr
ta ja hallituksenvastaisi.sta mielipi­teistä.
— Osoituksena siitä, kuinka val­tavassa
hermopaineessa joutuu elä­mään,
kun ei tiedä mitä seuraava­na
päivänä tapahtuu, on se, että
36-vuotiaan professori Poulianoksen
musia tukka oli parissa viikossa
muuf.unut lumivalkoiseksi, kertoi
Leo Tham.
Profc-iari Houlianoksenkaan koh­talosta
ei muu maailma tiedä mi
tään. Hänet on mm. kutsuttu lä­hiaikoina
Wienissä pidettävään
kansainväliseen kongressiin.
Pojat viettivät sellissä, jossa ei
ollut vuoteita eikä tuoleja, lattialla
istuen lauantaiyön, .sunnuntain ja
maanantain. Ile saivat leipää sellin
muilta vangeilta. Vankilan puolesta
heille tuotiin ruokaa, epämääräis­tä
makaronimuhennosta, ensimmäi­sen
kerran maanantaina.
, Maanantaina heitä myös kuulus­teltiin
viimeisen kerran. Tilanne o li
selvästi kiristynyt. Leo Thamia pi^
dettiin ilmein muuta kommunistina,
koska hän oli Neuvostoliiton naa­purimaasta.
Hänen väitettiin tulleen
maahan vallankumouksellisissa ai­keissa
kymmenen englantilaisen
kommunistin kanssa. Hollantilaista
vastaan esitetyt syytökset olivat
vielä mielettömämpiä. Hänen väi­tettiin
tullisen maahan aikeissa tap­paa
sisäministeri Pa,tokös. Kävi
iimii että nämä uskomattomat tari­nat
oli keitonut kreikkalainen nuo­rukainen,
joka oli viettänyt yhdes­sä
poikien kans.sa ensimmäisen yön
poliisiaseman sellissä. Ilmeisesti
.poika oli sepittänyt tarinan omaa
asemaansa helpottaakseen.
Poikia vaadittiin allekirjoitta­maan
kreikankielinen tunnustus.
Siihen pojat eivät tietenkään suos­tuneet
koska eivät tienneet mitä
paperissa luki. Pojat vieteen takai­sin
selliin. Iltapäivällä heille ilmoi­tettiin
että he mahdollisesti pääse­vät
ulos seuraavana päivänä ja t u ­levat
karkoitetuksi maasta. Nälh
heille oli kuitenkin kerrottu joka
päivä, joten he eivät lenää siihen
paljon luottaneet
Seuraavana aamuna he kuitenkin
pääsivät pois; Eivät toki vapaiksi.
Kolmen vartijan saattamana pääsi
Leo Tham asuntoonsa 'hakemaan ta-vai*
oitaan. .Hänen o l i määrä lähteä
iltapäivällä lähtevällä koneella
Frankfurtiin. Hänelle annettiin puo­li
tuntia aikaa siistiytyä ja koota ta­varansa.
Vartijat veivät hänet len­tokentälle.
Lentokoneessa hän säi
passinsa ja paperinsa.
— Kun istuin vankilassa, se tun­tui
uskomattomalta, ja kun o l in
päässyt vapaaksi tuntui sekin usko-
(Jadkoa sivulta 3)
Rahaa väliä(iä vairatla
Amerikkalaisen elokuvan Länsi-Eu-rooppaan
tuidceutumjsesta on kjrjöi-^
teltu JO pätjöh. Mikä amerikkaiaisia
elokuvamiehiä Eurocpassa kiinnostaa,
siitä antavat jftavätnflolli^öri ktiVäii
muutamat tilastotiedot. 55 prosenttia
tuloistaan amerikkalaiset filmiyhtiöt
saavat nykyisin tuotteitensa ulkomai­sista
esityksistä. Mitä Länsi-Euroop-paan
tulee on siitä tullut paitsi maik-,
kiinointialue, myös amerikkalaisfen
elokuvien valmistuspaikka. 55:stä
amerikkalaista alkuperää olevasta vii­me
vuorina Länsi-Euroc^assa yhden
tavallisen viikon aikana esitetystä elo •
kuvasta oli 32 kuvattu Euroopassa.
Samoin 275: stä Italiassa viime vuonna
valmistuneesta elokuvasta oli 175 Hol-
Jyvvoodih rahoittamia. — „
Halpa "filmien raaka-aine" — am­mattitaitoiset
näyttelijät, asiantunteva
tekninen henkilökunta, suotuisat hion-:
nonkuvaukseen soveltuvat olosuhteet
— siinä tekijöitä, jotka voimakkaim-mhi
imponoivat amerikkalaisia, eloku-vamiehiä.
Englannissa esimerkiksi fil­miin
kiinnitettyjen näyttelijöiden ja
teknisen henkilökunnan palkkaukseen
kuluu 10—20 pros. vähemmän varoja
kuin Yhdysvalloissa. .
AmerBdcalaiset filmimiehet muuttai­sivat
mielihyvin Lontoon, Rooman,
Madridin tai Pariisin Hollywoodin si-vuosastoiksi.
Jo nykyisin 80 prosenttia
Englannissa valmistuneista filmeistä
on amerikkalaisten tiAemlä.'_|'^Lähim-i)
ieri viiden vuctten atkaöa Jmerikka-lalsten'
rahoitu^ros'iehi«n
laajerievan 90: eeÄ^ kun. se vielä 10
vuotta siffen oli aflle kaKdenkymmencn
Niin nurinkuriselta kuin asia tuntuu­kin
samaiset amerikkalaiset pääoma­sijoitukset
Englannissa tuotettaviin
elokuviin nauttivat Englannin valtion
avustuksia, jotka on tarkoitettu maan
kansallisen elokuvatuotannon kehittä-,
miseen. Englannin valtio on maksanut
eräälle amcrikklaiselle tuottajalle ^0,'-
000 puntaa si:.tä, että elokuva, on tuo­tettu
Englannissa ja sen jälkee^ tätif^a
sama amerikkalainen sai vielä 100,WI)
puntaa elokuvan vuokrauksesta.
Amerikkalaisten vaikutus on tuntu­va
myös Ranskan ja Italian elokuvar
tuotannossa; Muuan ranskalainen se­naattori
totesikin amerikkalaisten pi-
^vän Ranskan elokuvan henkeä omis
sa käsissään Espanjassa valmistettui­hin
elokuviin amerkkalaiset tuottajat
kävttivät vuonna 1965 25 miljoonaa
doTTäria.
Ei voida väittää, että kaikki Holly-vvoodin
sijoittamat rahat käytettäisiin
vain vakiotyyppisten lännenfilmien
tai rikoselokuvien valmistukseen.
Niillä valmistetaan kyllä toisenlaisia­kin
elokuvia. Suuri joukko on kuiten­kin
halpaa, tasapaksua laatua, jolla'
Hollywocd .tekee, rahaa vähällä vai­valla.
— Dmitri GudkOv.
SACGON JA VANZETTIN OIKEUS­MURHASTA
USArSSA 40 VUOTTA
40 vuotta sitten elokuun 23 päivä­nä
kertoivat lehdet kautta maaibnan
kuolemantuomion täytäntöönpanosta
Yhdvsvalloissa, Bostonissa. .Sähkö,
tuolissa oli elokuun 22 päivän viimei-
.sinä tunteina 1927 teloitettu italia­laissyntyiset
työläiset Nicola Sacco
kenkätehtaan työläinen ja Bartolo-me
Vanzetti. etinen, leipuri ja kalk-kitchtaan
työläinen, sittemmin kala­kauppias.
Elokuun 23 päivän aamuna koho­tettiin
myös Helsinsin Työväentalon
lippu puclitanknon Saccon ja Van-zcttin
muistaksl. Vanhemmat ihmi­set
mxistavat vielä tänään, millair
nen maailmanlaajuinen taistelu oli
kävty Saccon ja Vaniettin pelasta­miseksi
kuolcmaUa. '
Nuorelle no{velIc Saccon ja Van-zettin
nimet ovat tnntemattomia ei­kä
niitä hallit", tunnetuiksi tehdä­kään:
Otavan Isolle tietosanakirjalle
nämä nimet ovat aivan tuntematto­mia
ia Uusi Tietosanakirja kertoo
heistä runsaalla kahdeksalla, rivillä.
Sen sijaan heidän tarinaansa voi tu­tustua
Howard Fastin kirjoittaman
kirjan pohjalla, johon seuraava se­lostus
oleellisesti nojautuu.
RIKOS VUODELTA 1920
.Saccon ja Vanzctfin jutun juuret
ulottuvat vuoteen 1920, jolloin, huhti­kuun
15 päivänä SOuth Braintreen
kaupungissa Massachusettsin osavalti-o.
s.sa tapahtui tarkasti suunniteltu palk
karahojen ryöstö, johon liittyi myös
kahden palkkarahoja kuljettaneen mie
hcn murha.
Silminnäkijöiden todistuksista saa­tiin
kaksi johtolankaa rikoksen suorit­tajista:
heiliä oli käytettävissään auto
ja he olivat ilmeisesti italialaisia. Näi­den
perusteella ryhdyttiin juttua keri­mään
edelleen — etsittiin auton omis­tavia
italialaisia ja poliisi päätyi Bo-da-
nimisen miehen autoon, joka oli
tuotu köijjattavaksi Johnsonin omjsta-maän
autotalliin. Muutamien päivien
kuluttua tulivat autoa hakemaan Boda
ja kolme muuta italialaista.
Noihin aikoihin oli Yhdysvallois.sa
käynnissä vasenrmistolaisiksi tunnet­tujen
ulkomaalaisten joukkokarkotus
ja tätä uhkaa välttääkseen olivat Bo­da
ja hänen toverinsa päättäneet kät-!
keä heillä ollutta vasemmistolaista kir
jallisuutta. Tässä yritettiin käyttää
hyväksi Bodan autoa. Kun siis miehet
tulivat sitä hakemaan, autokorjaamon
o.-nistajan vaimo ilmoitti asiasta polii­sille.
Tämä pidätti samana iltana rai­tiovaunusta
kaksi autoa noutamassa
ollutta miestä, silloin 29-vuotiaan Sac­con
ja 32 vuotiaan Vanzettin.
Molemmat pidätetyt puhuivat vain
puutteellisesti englantia eivätkä he
aluksi käsittäneet mistä oli kysymys.
Oikeudessa heidän kielitaidottomuut­taan
käyleitiin väärin tavalla, joka
tuntui harkitulta. Saccon ja Vanzettin
juttua tutkittiin yli vuosi ennen kuin
heidät tuotiin tuomioistuimen eteen.
Siellä jutun käsittely kesti 7 viikkoa
ja sen päätyttyä valamiehistö julisti
heidän syyllisiksi ensimmäisen asteen
murhaan;
JOHDETTU OIKEUS
Oikeudenkäynnin aikana 59 todista­jaa
todisti syyttäjän puolesta ja va­kuutti
Saccon ja Vanzettin rikospai­kalla
olleiksi miehiksi. Toisaalta puo­lustus
hankki syytetyille alibit: rikos-päivänä
SaccO oli ollut Bostonissa tie­dustelemassa
passia Italiaan. Vanzetti
oli puolestaan ollut huhtikuun 15 pnä
hoitamassa ammattiaan kalakauppiaa­na
kaukana South Bräintreesta. Nämä
alibit todistettiin valaehtoisesti. To­distukset
olivat siis täysin ristiriitaiset
Syyttäjä ei myöskä.än voinut todistaa
sitä, eUä murhalaukaukset olisi am­muttu
Vanzettin aseella.
Tässä vaiheessa astuivatkin tunteet
mukaan oikeudenkäynnissä: elettiin
vasC'T.'mistchysterian vuosia ja syyte­tyt
tunnustautuivat sosialisteiksi, Ras
kauttavana asianhaarana oli myös
syytettyjen ulkomaalaisuus, italialai-suus,
joka amerikkalaisessa rotuhie-rarkiassa
arvioitiin ijonndcin vain hie­man
neekerien ja juutalaisten yläpuo­lelle.
"Esi-isäni istuttivat tälle maa­perälle
lujan rodun, kirkassilmäisen
ja kaunispiirteisin. Me emme siihen
aikaan olleet tekemisissä Sacco ja
Vanzetti-himisten kanssa, silloin tie­dettiin
vain Lodget ja Caboititja Bru-cet
ja WinthrOpit ja Butlerit j a Pröc-torit
ja Emersonit, heitä oli paljon
siihen arkaan. Mutta kun nyt katson
jmprärillehi — missä on tuo rotu?";
ajattelee Howard Fastin. kirjassa te-loituskaupungin
Bostonin yliopiston
rehtori.
Näin oli oikeudenkäynnin kuluessa
luotu tilanne, joka sai monet ihmiset
haluamaan että Saccon ja' Vanzettin
tapaiset miehet joutuisivat syytiee-r
seem ija tuomituiksi murha-asiasta",
edelleen Howard Fastialainataksem- ;
me. • •,•
OIKEUSTAISTELUJA VUODET
Saccon ja Vanzettin syyllisiksi to-teamisen
jälkeen ei tuomari kuiten­kaan
langettanut tuomiotaan, vaan
hän saattoi lehdä sen Massachusettsin
lakien mukaan vasta kun lykkäysano-muksct
ja vetoomukset oli käsitelty.
Ne pitkittivät jutun lopullisia ratkai-.
•lua aina vuoteen 1927 asti. Tällä vä-,
iillä syntyi kahden italialaisen työmie­hen
puolusra.Tiisesta maailmanlaajui-/
nen solidaarisuusliiike, jossa vaadit­tiin
asian uutta käsittelyä ja syytetty-,'
jen viattomuuden puolesta puhuvien-todistusten
huomioon ottamista. ,
Myös amerikkalaiset valtalehdet,*-
jotka rikoksen . tapahmma-aikana ja.',
oikeuskäsittelyn yhteydessä olivat t j ^ -
tyneet vain pieniin; kuiviin uutisiin ta- .
pahtumasta, kiinnostuivat protestiliik-" .
kern kehittymisestä ja sen kohteista. *^
Maailmalle esiteltiin niiden palstoilla;
myös Nicola Saccon perhe — Vanzetti-oli
poikamies. Saccolla sen sijaan o l i
Rosa-niminen vaimo ja kaksi lasta,-
vuonna 1927 lähes 14 vuotias Dante-,,
poika sekä alle 7-vuotias Ines-tyttö, •
joka oli syntynyt ja kasvanut isänsä
vankilassaoloaikana.
Oikeusjutun aikana astui kuvaan
mukaan 'myös Celestina Madeiros-ni-minen
portugalilainen joka pidätettiin
toisen rikoksen yhteydessä, mutta ]0-»
ka oli ollut osallisena nryös,South
Braintreen rikoksessa. Hän tunnusti-osallisuutensa
siihen ja yakuutti.Sac-'
con ja Vanzettin viattomuutta; Tätä
ei oikeudenkäynnin puheenjohtaja.
Thayer ottanut huomioon ja kun kaik­ki
oikeusistuimelle esitetyt vetoomuk-, -
sät näin oli käsitelty, oli hän valmis
langettamaan tuomionsa. Huhtikuun 9-
(Jatkuu sivulla 3) "
kehittyvät, muttiä:'kiuten sanot­tu
monet nierkit viittaavat sii­hen,
että Yhdysvaltain autotyö­läisten
edessä on itänä vuonna
lakkotaistelu jos yhtiöt eivät
ryhdy tosimielessä työläistenisä
kanssa neuvottelemaan.
Autolakko ei luonnollisesti­kaan
auta presidentti Lyndon
Jokmsonia ensi yuohha pidettä­vissä
vaaleissa. Muitta jättiläis­mäiset
autoyhtiöt tuntuvat ole­van
varmoja siitä, että kun mr
Mr Fraser sa^öi, että uniöniieuvottelijat ovat tähän Johnson on presidenttinä, ja
mennessä kohdanneet "kivimäisen" hilljaisuudentyönanta-; Fordin omä Robert McNamara
jäin ta-holta toista kuukautta sitten alkaneissa neuvotteluissa, puölustiusministerinä, työnanta
Fprdin työläisten keskuudessa läkkoääriestystä valmis- jillä on erinäisiä keinoja läk-itellut
union neuvottelija Ken Bannon on sanonut, että "For- sytylkseh anitamiseksi autotyö-din
ei tarvitse edes ilmastointilaitteita asentaa rakennitksiin- Iäisille,
sa. Ainoa mitä. se tässä' yhteydessä tarvitsee on se, että Ford
suuntaa tehtaisiinsa sen kylmän ilman,,mitä me olemme saa­neet
osaksemme neuvotteluhuoneissa. Minä olen ollut yhtenä
neuvottelijana Fordin edustajain kanssa vuodesta 1948 läh­tien.
.Minulla on hyvät tiedot siitä mitä on itapahtunut äilkai-
Toiyottavaa tietenkin olisi,
että autötyöläiset saisivat sää­dyllisen
työehtosopimukseji i l ­man
lakkoa, mutta tällä kertaa
näyttää siltä, että alan työläi-semmin
ja missä meidän pitäisi olla nyt. Aika ori loppumassa, set pelkäävät pahinta, eli sitä,
On kuin olisimme puhuneet seinille." että "heidät pakoitetaan lakko-
NäMäväksi jää, miten neuvottelut jälelläolevina päivinä taistelun tielle.
PÄIVÄN PAKINA
Oikein tai väärin, canadalaisilla
on yleisesti sellainen käsitys, että
esimerkiksi ne suui7htiöiden mie­het,
jotka olivat "dollari jä vuo­s
i " sopimuksen perusteella halli­tuksen
palveluksessa toisen maail­mansodan
aikana, eivät loppujen
lopuksikaan olleet läheskään niin
"uhrautuvaisia" miltä se päältä
katsoen näytti.
Muun toimintansa ohella heillä
oli mahdollisuus vaikuttaa niin,
että heidän sydäntään ja lompak­koaan
lähellä olevat yritykset saa­t
i in sijoitetuk.si sotatälouden pal­velukseen,
missä uhattiin "airoi­hin
nojaamisella" kun j o t k u t - s i ­nisilmäiset
hallitusherrat jjuhuivat
voittojen rajoittamisesta viiteen
prosenttiin.
Jollakin tavoin meistä tuntuu,
että "johtavien Uikemicspiirien"
järjestämä kehity.smaiden avustus-suunnitelma,
miistä ulkoministeri
Paul Martin antoi viime perjantai­na
niin loistavan, kuvauksen, pyrkji
väh^n muuhunkin kuin uhrimieli-seen
avunantoon. Tosiasiassa meis­tä
ei v a i n " t u n m i " sillä, sillä itse .
hommaii alkuunpanija on sanonut,
että samalla kun keihitysmaihiii
lähetetään lyhyeksi ajaksi, johtavia
cainadalai.sia liikemiehiä j a muita
heistä nuoremmat saavat sieltä aiv
vokkaita "kokemuksia" omille liik-keilloeh.
Mutta syyontykääiume asiaan vä­hän
paremmin.
Ulkoministeri Miairtin tiedaitti
lauantaina, että Canadan liikemaa-ilniah
johtavissa haninnöllisissa
tehtävissä olevat henkilöt saavat
pian ulkomaisia tehtäviä vapaaeh­toisuuden
perusteella vasta perus­tetun
uuden avustusjärjestön kaut-ta.
':•:./.••'':':-,
Hänen selostuksensa mukaan
montrealilainen liikemies Claude
HeberT on perustanui" Ctinadian
Executive Service Overseas (CE-SO)
järjestön jota " t u k e e laaja
johtokunta, minkä jäsenet öif ve-.
detty canadalaisyhtiöiden ja am­mattilaisten,
korkeimmasta por-taasta".
.
Edellämainittu, mr. Hebert ori
Transparent Paper Products L i ­mitedin
pi-esidentti. Hän sanoi,
että 33 yhtiön presidenttiä kautta
Canadan on jö suostunut tämän
uuden järjestön johtokunnan jä­seniksi.-.-,.;
• ...,
: "Lopulta meillä tule:e olenkaan
70 canadalaisyhtiöh presidenttiä
johtokunnassa", sanoi mr. Hebert.
"Järjestö ön muodostettu aivan,
kuin canadalaisyhtiö. Minä olen
presidentti ja ne 7Ö muodostavat
minun johtokuntani."
Mr. Hebert sanoi, ettei hän j u l -
m r . M a i l i n i n lausunnon vain siksi,
että tulee helpommaksi johtokun­nan
jäsenten värväys.
Mr. nebertin mukaan tätä uutta
avustusjärjestöä ei rasita liialli­nen
demokratia, sillä se töiniii ku­ten
ainakin yhtiö, imissä !'minä
olen presidentti", kuten hän sanoi,
j a muut 70 " m i n i i n johtokuntani".
J a ulkoministeri Martinkin sai
'tehtäväkseen vaan mainostaa asi aa.
j a s i i l ä siisti, kuten mr. Hebert
selitti.
Ulkoministeri Martinin selostuk-,
sen niukaan CESO järjestää yh­tiöiden
johtavien hallintomiesten
ja ammattilaisten lyhytaikaisia pai
velUja kehitysmaiden eräitten pa­himpien
pulmäkysymysten ratkai-semiseksi.
CESO on pefustettu, selitti ul-
. koministeri, ei-voitloa tuottavaksi
yhtiöksi, joka työsikentelee lähei­sessä
yhteistoiminnassa Canadian
University Seivice Overseas
(CUSO) järjestön kanssa. Ensim­mäiseksi
tällaisia avusta'jia lähe- .
tetään englantia ja ranskaa puhu­v
i in afrikikailaismaihin, rnutta h a i .
litus töivoOi kuten nu". Martin sa-nof,
että tällaista palvelua voi-
. täisiin antaa "moneen muuhunkin
maahan".
"Itse" mr. Hebert sanoi:
"Monet meidän (kehitysmaihin
lähetettävistä' miehistäirime tulee
olemaan eläkkeelle jääneitä liike­miehiä,
niutta monet muut tulevat
kaise .johtokuntansa jäsenten ni ­olemaan
nuoria miehiä, kuten CU-miä
ennen kuin sen kaikki:.,70.., SOnkin jäsienet, jotka lähetetään
paikkaa oh täj^tetty.. Hän sanoi heidän yhtiöittensä toimesta ulko-
Ottawjissa'annetun edellämainitun malMe kokemusta saama<m."
Toisin sanoen tämän avunannon:
mukavana "reunaetuisuitteria" ön
se, että eläkkeelle jääneille liike-i
miehiille löytyy sopivaa hommaa,,
ja että yhtiöt voivat lähettää nuo-;;
ria hallintomiehiään kehitysmai­h
i n kokemusta hakeniaan oman;^
yhtiönsä avustamiseksi. Ties sitten,
kunripi niistä tUlee enemmän aute-^
tuksi? *; •
; Korkein aikamäärä, minkä C E - :
SOn miehet ulkomailla ovat om
\ tämän suunnitelman perusteella 4;
kuukautta, mutta nonnina ön, se--
: Iitti mr! Hebert, 3-kuukauJtinieiC.
ulkomaanmatka.
. Mikäli hallitus ryhtyy taloudelli-.
sesti tukemaan sellaista avustus:,
toimintaa, "minkä perusteella eläk-'
.keelle jääneitä liikemiehiä läheter];
tään 3 kuukautta kestä Ville-ulko^*
maanmatkoille ja nuoria hallintö^^ .
miehiä eli omistajien perillisiä^
"kokemusta-liakeniaan" yhtiölleen,
n i in se on mielestämme hienian
kyseenalainen juttu. Parempiakin-läpiä
luulisi löytyvän yhteiskunnan'
varoille.
Olkoon meistä kaukana ajatus-.'
kin kehitysmaiden avustamisen:!
vastustamisesta. Mutta huonoa
ijällkeä tulee silloin jos pannaan
pukki k^naiimaan vahdiksi.
Jo tämän uuden järjestön perus-tamisilmoitus
— missä mr. Hebert
on presidenttinä Jumalan armosta
ja "itse" suuruus, joka käyttää
värväyksen hyväksi ulkoministeri
Martin lausuntoja — viittaa siiheni
epänormaaliseen ilmiöön,. että
häntä heiluttaa koiraa. '' ^
, • * •
— - Känsäkoura.
: „
h