Vapaus, November 7, 1959

              1 Sama Ua kertaa saimme; myöskin
m^^,r:^. ^u:--^..^^-- : aikoo kehittää Canadan pohjoisosia
^ ja parafitaa • eskimoiden toimeentuloin
.eiihii|tijnrne lupauksien aikana, ne taisivat olla paremm^m
,h vaalilupauksia. ., - :•„• " '.v..
1;/. : Tämli^H^^ on ainakin nyVhavaittayissa ulkomaankau-
Tpassamme ja sitä todistavat Ganäflän liittovaltio^
sijri föi antamat tiedot kuluyäri vuoden enisirnmäisen
--:.$hd.fe|:sän M
j?ilästötoimistoh julkaisemien numerotietojen perusteel­la
Ganädah> viennit nousivat $3,637,800,000 kuluvan vuoden
ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Alkuim tämä
'tieto tuntuu hyvältä, sillä viennit ovat saavuttaneet uuden
ennätyksen, mutta kun niitä tarkastellaan lähemmin, niin
hiibmaamme, että ne aiheuttavat suiir."a vaaroja.
Tilastotoimiston tiedot osoittavat, että tästä viennistä
6i.ä prosenttia meni edelleen Yhdysvaltoihin, eli tarkemmin
sanoen $2.250,300,000 arvosta tävaroitji. Vastaavana aikana
e«dellisenä vuonna Yhdysvaltoihin vietiin 58.3 prosenttia vien-nist.
ä. Todellisuudessa kuluvan vuoden aikana Canada on
lisännyt vien^tejä vain Japanin kanssa puhumattakaan Yhdys­valloista.
Viennit Britanniaa ovat olleet 15.4 prosenttia ver­rattuna
15.8 edellisenä vuotena; Britannian Commonw6althin
maihin 5.5 prosenttia verrattuna 6.1 prosenttiin viime vuon­na:
ja Euroopan maihin orf vienti laskenut 9.5 prosenttiin
vaikka viime vuonna sinne vietiin 12.5-prosenttia.
Todellisuudessa näyttää siltä, että Canadan nykyinen
hallitus koettaa kaikin keinoin lisätä kauppaa Yhdysvaltojen
kanssa eikä ole lainkaan kiinnostunut sellaisiin kauppamah-dollisuuksiin
kuin Neuvostoliitto ja Kiina, jotka,ovat selvästi
antaneet j-mniärtää, että nekin olisivat valmiita laajentamaan
kauppasuhteitaan Canadan kanssa.
Tilastotoimiston raportista myös havaitseinme, että Yh­dysvaltoihin
vietyistä tavaroista valtaosa on raaka-aineita'
tai osittain valmistettuja tavaroita. Luettelosta ei näy muu­ta
kuin joku \vhiskypuMo ja joitakin farmikoneita valmis-
_,tettujen tavarain joukossa. Siitä huolimatta, vaikka Cana-dassa
on kovasti kehitetty teollisuuslaitoksia, niin maamme
ulkomaankauppa on edelleen siirtolaismaan asemassa ja kai­vamme
malmeja ja kaadmme puitta ulkomaille vietäväksi,
Täm.ä on vaarallmen tilanne, sillä aikaisemmat kokemuk^
set ovat osoittaneet, ettei Canadalla ole syytä luottaa Yhdys­valtain
markkinain säilymiseen. Se haluaa Canadalta vain
etupäässä raaka-aineita ja niitäkin vain sen mukaan kun oma
talouselämä sallii. Tänä vuonna Yhdysvallat on ostanut suu­ren
määrän cänädälaisia tavaroita, mutta kuinka ensi vuon­na
käy ja sitä seuraavana vuonna?
'Todellisuudessa' Canadalla olisi hyviä mahdpUisuuksia
kehittää kauppaansa toisiin mäihin, jotka olisivat valmiita
ottamaan meidän teollisuiiterame tuotteita. Erimerkiksi voi-sirrime
mainita Aasian ja Afrikan maat, joissa bn yli 600,000,-
000 asukasta, huomioonotiamatta Kiinaa. • "
Toisaalta on myös huomioitava se seikka, että ulkomaan
kauppavaihto on jo pitkän aikaa ollut jatkuvasti tap­piota
tuottavaa ja tänä vuonna on tämä tappio 2.5 kertaa
suurempi kuin viime vuonna. Tilastotoimiston laskujen mu­kaan
Canadan tappio syyskuun lopussa oli $503,400,Ö00.verrat-tuna
$196.700,000 vastaavana ^aikana viime vuonna.
On .selvääkin kun huomioidaan edeliämäiriitut tilastot
• niiii' ne" osolttavaf^kuinka Cahädan ulkpmaakäuppa on tällä
kertaa kehittymässä mahdollisimma^^
.New Yörkin^^^ ya
jnerkeissä.;;Itsemurhan aalto;pyyii-ikäisi
y^liok^^^^
telinä esitettiin New Yorkin pörssis­sä;
ja islsn ulkopuolella lokakuun'29.
pnä 1929:'goWtta sitten. Aikai-s
e m i i u n ^ noteeratut
psäJ£ke$^|i<^
raahtaiieeti mpriillai^ enää
paperin, arvo. »^^^ pankit j a yli^
tyniät tekivät vararikon^ Monet jöt^
ka vielä äskeii olivat miijonäärejäi
oliyat nyt keppikerjäiaisiä. Yli ko­ko
maailman pyyhkäissyt pulakau­den
aalto oli saanut viimeisen voi­makkaan
syisäyksencä.
Lokakuun 29. päivän "musta päi­vä"
ei suinkaan tullut yllättämällä.
Ensimmäinen uhkaava salama New
T
jaa siltä
sanan
rr
iQSfÖ
t^fnj^v "uusi; käpi^
Immuunl^iir^
Vyöttä älki»^^
tiUliiit prösf H e f ^^
n ; piiheessiaan^ että ''se; a i l ä oli^lä-hellä,
jolioÄt^^^Ött^ ja iköyhjrys
sopullisesU poistetaan'',
TUOTANNON J Ä Ä
K U I L i ; '
Pula puhkesi ensimmäisenä US-A:
ssa siksi, että kiiilii tuotannon ja
kulutuksen välillä oli sieliä kasva­nut
suurimmaksi. Uudet koneet ja
nienetelmät olivat valtavasti lisän­neet
tuottavuutta ja sen rinnalla
palkat olivat jääneet auttamatto­masti
jälkeen. Tavaraa oli markki­noilla
runsaasti, mutta vastaava os­tovoima
puuttui. Tilannetta kuvaa
erinomaisesti se seikka, että talou-delliseii
nousun vuohina 1923—1929
teoUisuustuanto oli kaikkiaan kas­vanut
20 %, mutta palkat vain
7.6 %.
Jo yk:in tämän olisi pitänyt riit-
•ItO^u
äaÄoJ
TYÖTTÖMYYTTÄ JA '' V: '
KUlUUtlTl^v^ .
Pulasta seivfytyäfe
SuUi-iFtaha käytti keoteltuja keino­jaan
ja sälytti taakanv^iäis|enf
koille; Miljoonat^ j ( t )Ä
niäksi ja maaliskuuhun 1933 men­nessä'
työttömien lukumäärä oli
noussut 17 mii Joonaan'^ ;puliumi>t-takaan
osatyöttömistäF Jos ^ USAn
sosiaalihuolto oiituu pahasti yhä v i ^
läkin, niin 1929 sitä oli olemassa
tuskin lainkaan. Kun tulot katkesi­vat,
niin miljoonat kärsivät suora­naista
nälkää. Ja yhä työscöolevien
palkat alennettiin armotta 3 5 - ^
%. Suoritettujen laskelmien mu-
"Helsinki. — (SS) — Koska Suo
mi-Seura on havainnut kanadan- ja tää merkiksi pulasta, mutta oli run-amerikansUomalaisissä
lehdissä
esiintyvän epäselvyyttä Kanada-ni-men
alkukirjaimesta on Suomi-Seu­ra
pyytänyt asiasta lausuntoa Suo­men
Akatemian Kielitoimistolta, jo­ka
on korkein auktoriteetti Suomen
kielen kysymysten alaiUa. Kielitoi­miston
hoitajan, fil. tohtori Matti
Sadenimen allekirjoittama lausunto
kuuluu seuraavasti:
tiedusteluunne on vastattava, et­tä
kirjoitusa&u Kanada ön suomessa
ainoa hyväksyttävä — ks. esim.
"Kokoelma Ulkomaiden paikanni­miä,
julkaissut ulkoasiainministe­riö,
valtioneuvoston 2 päivänä kesä-saasti
vielä muitakin. Jopa silloin,
kun USA:n tuotanto oH 1920-luvulla
korkeimmillaan, makasi vielä 19 %
teollisuuden kapasiteetista toimetto­mana.
AI Smith, demokraattien
I
i kaan pula-aikana maksettiin, palk­kaa
noin 5 miljardia dollaria vuo­dessa,
kun luku sitä ennen oLi ollut
115 miljardia dollaria. Ei ihme,
että kaikkiin USA:n kaupunkeihin
alkoi nousta ns. HoovervUlejä, sur­keita
slummikortteleita, joita ko­deistaan
ajetut ihmiset rakensivat
tynnyreiltä, laudoista ja pellinpa­loista
päittensä suojaksi.
KAUTTA KOKO MAAILMAN
On yleisesti tunnettua, että
USA:ssa alkaneen pulakauden yai-kuiukset
tunnettiin kaikkialla maa-
Mifp I l i ' • ^ I•II I • •
presidenttiehdokas vuoden 1928,««"«ssa. Koko kapitalistisessa^maa-vaaleissa,
esitteli vaalikamppailun 45^^°'"1-
yhteydessä lukuja, joista ilmeni että' komaankauppa karsi yli 50 % .tak^-
iskun. monet maat joutuivat luopu­maan
^ kultakannasta ja koko fi-viisi
miljoonaa työläistä oli työttö- i
inänä. Maatalouden piirissä me-|
nekkipulaa oli alkanut esiintyä jo
vuosia aikaisemmin. Kiertämätön
kriisi oli edes. ä kun kaikki tavara­markkinat
oli loppuun saakka "kyl-,
lästetty" viioden 1929 loppuun men-'
nanssipolitiikka ajautui sekasortoon
arvioiden mukaan koko maailmassa
oli noina vuosina 40 milj.työtön-lä.,
Pula oli 'syvepi, raskaampi ja
pitkäaikaisempi kuin milloinkaan
aikaiseminin.
nessa. Mutta maailmassa ol i yksi maa.
ku,uta 1933 tekemällään päätöksellä VALTAVIA ROMAHDUSLUKUJA , maailmanpula ei koskenut l a l
hyväksymä yirallisersa kielonkäyTj Kuten sanottu — ensimmäinen j^gyy^j^j^jju^^j
tössä ohjeenanoudaitettavaksi",Hel-.,' salama iski New Yorkin pörssissä
tössä ohjeenar noudatettavaksi", j lokakuun 24. pnä. Kurssit alkoi-
Helsinki 1933. Samalla Isännällä' vat laskea ja paniikinomainen psa-ovat
esim. Tietosanakirjan eri lai-, kekauppa alkoi. Ensimmäisenä krii-1
tokset ja Suomen Akatemian kieli-• sipäivänä vaihdettiin 12.8 milj. osa-^
lautakunta on viimeksi 13. 4. 1959 kettä ja viisi päivää myöhemmin
hyväksynyt paikannimiluettelon,, 16 milj. Syyskuusta 1928 joulukuu
Tel Aviv. — . Israelin yleisten
fVaalieiif: ääntenlaskun ^^öllesisa^: fö^
^ipiui^ö^ Mlväksj; ^ 5eitä
pääihinisteri' Beh-Gji^^^ inapäi-puölue
oli jälleen saähut enemmän
ääniä kuinrvinikäan muu puolue. .
^ Sille annettiin 38.5 p
äänistä jä tasäsuhtai^eh ediistaj
valintatavan niiukaan odotetaan
puolueen saavan 46—47 edustaja­paikkaa
120-jäsenisessä yksikaniari-sessa
parlamentissa. Viime vaaleis­sa
se sai 40.
Ben-€iurionin blokin odotetaan
saavan kaikkiaan 49—50 edustaja­paikkaa,
sillä kolme mapai-puo-luetta
suosivaa täysarabialaista eh­dokaslistaa
sai niin paljon ääniä,
että niille kullekin tuli yksi edus­tajapaikka.
Ultrakansallismielinen heruth-puolue
sai myös enemmän ääniä
tällä kertaa, kohottaen edustaja-paikkalukunsa
17:sta, kaksi kertaa
enemmän kuin viime kerralla.
Kaikkiaan kuusi puoluetta sai vä­hemmän
ääniä tällä kertaa kuin ai­kaisemmin.
Ultrauskorinollinen Torah-rinta-man
puolue piti kiinni oraastaan.
Ben-Gurionin on nyt tehtävä sa
ma kuin aikaisen^min. Hänen puo­lueensa
kun ei saanut selvää enem­mistöä
on hänen nyt yritettävä
muodostaa kokoomushallitus, jossa
hänen mielestään ei saisi olla yh­tään
vasemmistoon kallistuvaa
puoluetta edustettuna. Vielä ei ole
tiedossa kuinka hän tulee tässä
onnistumaan.
— Etiketti, nimilippu, esitemerk-ki.
jo.'sa nimi Kanada esiintyy; vain K-aikuisena.
Tämä Englannin kielestä poikkea-hun
1932 osakkeiden arvoa kuvaava
indeksiluku putosi Iuvustar216 lu-J
kuun 34. 5 761 pankkia, joiden ta '
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESTA
Kukaan e', 'asiallisesti aivan näin
äanonut; täsUä pidetyssä vAme^
Y l e i s e t
sikokouksessa, mu^
van; asiantuntijalaut^nnan^^^'y
sehä käsityksenä 4 keskusteltaessa
sydänkohtausten valttämismenetel-mistä.
; .Ruiokä>^ion runsas, rasvamäärä^
oikoonsejsitten eläin- tai kasvisras­vaa,
aiheuttaa korkeatav verenpai­netta
kes^-ikäisille amerikkalalsU-lemiehilii^
s ö i i ^ teirvieysrt
läutakuhnsm j o h ^ tai Jeirenuj^
Stamler. ^ Hänen selostuksensa mu­kaan
940 jokaisesi ipC^pi^is^^
rkkääisesta saa y^^^
kohtauksen ja noin kolmannes näis­tä
kphtäuksista ön kuolettavia; E r i ­laiset
sydäiitaudit aiheuttavat hä­nen
selityksensä mukaan kolman­neksen
kaikiista kuolemantapauksis­ta
45 - 54-ikävuosien aikana.
Amerikkalaisten miesten veressä
tuntuu olevan enemmän rasvapitois­ta
"cholesterölia" kuin nussään
muualla maailmassa, "Chplesterol",
ynnä sällaiset muiit seikat kuin lii­kalihavuus
ja korkea viertopaine l i ­sää
sydänkohtauksen saannin vaa­raa,
sanoi tri Stamler.. Hän selitti
että "cholestorol" määrä veressä on
muuttuva -r- sitä voidaan vähentää.
Oikean ruoka järjestelmän avulla
Diefenbaker ei ole
valmis auttamaan
puja, rasvattomia-itAaitotuotteitä; r '^^ ^
l h e d € * m i ä i ^ ä ^ i t ^^
; teli myös käytettäväksi enemmän;'
min
miss^:
tauks 'a ehkäistä oikeM riDokävJdiöiihrV .^v
avulla, selitti hän. Tämän asian
selvittely saattaa, -vaatia viidestä
kymmeneen vuoteien/ sanoi tri' ••• ryM
Stamler ja jatkoi: ^ ' ' | ||
"Koska meidän snosittelenuim-vakirjöitusasu
perustuu siihen var- kana oli 5 miljardin dollarin talle-'
maan kaikissa kielissä esiintyväin I tukset, kaatui syvirapinä pulavuosi- j
suojia vaiko rauha?
-Pian senjaikeen kun Winston Churchill Yhdysvalloissa
JPultonissa pitämässään puheessa V., 1947 antoi merldn k
sodan alkamiselle alettiin suurella melulla puhua siviilipuo-lustuksesta.
Ryhdyttiin tarmokkaisiin toimenpiteisiin täl­laisen^
järjestön muodostamiseksi ja sitä varten sille valittiin
myöskin päällikkö.
; :;.S^ osastoja eri kau­punkeihin
kun oikein pauhattiin. Niiden päätehtävänä oli
harjoittaa ihmisiä • toimimaan siltä varalta jos "vihollinen"
V hyökkää Canadaanjaainasen yhteydessä viitattiin iNeuvos-toliitosta
päin: mahdollisesti tulevasta hyökkäyksestä. Puhut­tiin
kuinka välttämätöntä oli poistua kaupungeista kun etu­käteen
saadaan tietää "vihollisen" pommittajakoneiden tu­losta.
Tarkoituksena oli ryhtyä eri kaupungeissa harjoitta­maan
kaupungista evakuointia ja sitävarten hankittiin va-roitussireenejä.
.V Tapahtuiko missään kaupungeissa laajemmassa mitta­kaavassa
evakuoimisharjoitulcsia, sitä emme tiedä. Tiedäm-me.
kyllä, että sireenien puhallisharjoituksia järjestettiin.
. _Heti alusta lähtien kaikkialla Canadassa ihmiset suhtau­tuivat
koko tähän siviilipuolustushommaan hyvin epäilevin
mielin. Puuttui innostusta koko hanketta kohtaan ja koko
suunnitelma tallasi paikallaan. —- — _
• 'Äskettäin hallitus yritti kohentaä^tatä suunnitelmaa ke-'
holttasn rakentamaan kellareihin säteilyvastaisia suojia.
- Minkä verran tällaiset suojat tulisivat,auttamaan siihen
on äritariut vastauksen asiantuntija, nim. viime syyskuussa
eronnut' siviilipuolustustyön apulaisjohtaja kenraalimajuri
George Hatton. Matkustaessaan Englantiin .viime viikolla
häh sanoi,' että puolustusministeri Pearkesin esittämä ehdo­tus,
"tee-itsesuojien" rakentamisesta on "pelkkää hölynpö­lyä''.
Hän on sitä mieltä, että tuskin 10 prosenttia ihmisistä
noudattaa -hallituksen kehoitusta.
.On ,järjetöntä canadaiaiäille, jotka asuvat esimerkiksi
sellaisessa keskuksessa kuin Torontossa rakentaa kellareihin-
„ sa $300 maksavan suojan säteilyä vastaan kiin jokainen kuu-döri;
Ihailin sisäll^; viiden megatohiri vetypommin räjähdys­paikasta
katoavat kuumuuden ja räjähdyksen, johdosta, se­litti
hän. ' '
^ .Tosin kenraali oli sitä mieltä, että evakuoiminen olisi
ainöä keino; ' Hän ei kuitenkaan sanonut sitä niitä tapahtuisi
sillOiD,jos joku jossain maassa johtavalla vaikutusvaltaisella
ilmiöön, että tutuimmat ulkomaan
paikannimet saavat asun, joka vas­taa
oman kielen kirjoitus- ja ään­tämistapoja.
Emme kirjoita Sve­rige/
England America, Canada,
vaan Ruotsi, Englanti Amerikka,
Kanada. Samoinhan englannissa
kirjoitetaan esim. Bavaria, Spain,
Italy eikä Bayern Espana, Italia, ja
Tanskan pääkaupungin nimi ori
englannissa CalkUinen. Copenha­gen,
vaikka se tanskassa on K-alkui-nen
Kobenhavn.
na ja kevääseen- 1933 mennessä
maan jokainen pankki oli sulkenut
ovensa.
Aivan yhdensuuntaisesti" pank­kien
kanssa koki myös teollisuus ta­kaiskun.
Pulavuosina hiilen tuo­tanto
laski 41.7 %. raudan 79.4 %,
autojen 80 % ja muut teollisuuden
haarat kulkivat aivan samaa linjaa.
Koko teollisuustuotannon volyymi
putosi 70 miljardista dollarista noin
31 miljardiin dollariin.
Ön. itsesään selvää, että maata-
:n ovat
yleisesti hyväksyttyjä
Scandinavian Airlines System tie-doitti
lokakuun 1 pnä uusista mat-kustamissuunnitelmistaan,
jossa kaik­ki
matkat ovat erikoisesti suosittuja
jä niitä kutsutaan "SAS:n suosimik­si".
paikalla oleva henkilö tulee
niin järjettömäksi, että päättää
lähettää Canadaan atomila-tauksella
varustettuja kauko-ohjuksia.
Olisiko aikaa evaku­oida
esimerkiksi Toronto koska
tiedetään, että tällaisn hirmu-aseen
toimittaminen; tuhansien
mailien päähän kestää vair.
muutaman minuutin eikä ole
minkäänlaisia puolustuskeinoja
sitä vastaan?
Kaikki tämä osoittaa kuinka
varmaankaan käy tetty muuhim
kuin,.kylmän sodan lietsomi-
' Paras puolustuskeino on rau­ha.
Ihmisten odessä nykyisten
tuhoaseiden aikakaudella on
kaksi vaihtoehtoa, valita joko
kuolema taikka rauha.
Kansainvälinen tilanne rau­han
säilyttämiseksi ja vakiin­nuttamiseksi
on parantunut,
mutta tarvitaan edelleenkin
ponnistuksia. Olisi paljon vii­saampaa
jos hallituksemme ta­holta
lakattaisi: puhumasta kel-.
lareihin rakennettavista sätei­lysuojista
ja ^sensijaan teke-niään
entistä suurempia pon­nistuksia
rauhan saamiseksi.
Tämän uskotaan olevan ensimmäi­sen
kerran lentomatkustamisen alalla
kun on otettu käytäntöön tällainen
menetelmä. Tämä erikoinen suosia-tus
annetaan määrätyille matkoille^
joitä järjestetään . matkailuryhmien
toimesta ja jotka täyttävät määrätyt
vaatimukset.
SAS :n yleinen myyntipäalikkö John
Helstein on o.soittanut, etta kaikki
matkat, joita lentoyhtiö suosittelee
joutuvat läheisesti, lentoyhtiön \ tar­kastettavaksi.
• "Meidän maailmaa ' käsittävä toi-mistoverkostomme",
Heistein selosti,
"lähettää erikoisia koulutettuja, .tar­kastajia
tukimaan kaikki hotelleista
matkanähtävyyksiin ja ravintoloihin
asti. Työskentelemällä läheisesti mat­kojen
järjestäjien; ja mabkailuasia-miesten
kanssa näissä tehtävissä, me
voimme taata parempia matkustus-arvoja.
"Nyt on päätetty tunnustaa se, työ,
jota nämä matkat vaativat ja .-tämän
Työttömyysvakuutusta koske­vat
säädökset ovat varsin moni­mutkaiset
ja sen johdosta työttö­mäksi
joutunut henkilö usein joo-luu
tiedustelemaan vakuutiUuen
saannin ehdoista.
Aika ajoittain työttörnjrysva-^
kuutuslaitos julkaisee sille esitet­tyjä
kysymyksiä ja vastaukset nii­hin.
Kuka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkily voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-kuutuslaitokselta.
Suomalaiset
voivat myös kääntyä Vapaus-Ieh-den
puoleen ja koetamme hank­kia
tiedusteluunne oikeat vas­taukset.
» . ••• •
Kysymys: Minulla on kirjassani
36 viikon vakuutusmerkit. Olen toi­mistotyöläinen.
Olin maantieon-nettomuudessa
ja käsivarsiluu mur­tui
ja menetin työpaikkani sen joh­dosta.
Olenko oikeutettu nautti­maan
vakuutuksesta?
Vastaus: Jos menetitte työpaik­kanne
loukkaantumisenne johdosta,
ettekä ole työhön kykenevä nykyi­sin,
niin ei teille makseta vakuutus­ta.
Työkyvytön henkilö voi nauttia
vakuutuksestaj|in si^inä tap^^^^ v„.u..o autaa aa.
sa JOS han mfineftaa tyokykFrfia--j^^m^g^g^j^^ejg^
sen jälkeen kun hän on anonut va­kuutusta.
i1
Kysymys: Minun mieheni on ko­tonaan
vain jonkun kuukauden ajan
ja sitten hän tiias.lähtee tehtäviinsä^
että olen yksin suurimman osan a-jasta.
Minulla on aina ollut palveli­ja
auttamas a kotitöitteni kanssa,
koska en voi niitä itse tehdä. Tä­nä
vuonna en onnistunut saamaan
palveljaa, niin päätin ottaa anoppi­ni.
Hän nauttii työttömyysvakuu­tuksen
turvasta. Onko hän oikeu­tettu
siihen?
Vastaus: Palvelutyö jonkun yksi­lön
asunnorsa ei ole työttömyysva­kuutuksen
alaista työtä. Näin ollen
teidän anopp-nne ei ole oikeutettu
nauttimaan vakuuuksesta.
Kysymys: Minulla on miehiä pal­veluksessani
ja he katkaisevat pa­peripuita
metsäpalstallani. Voinko
hankkia heille työttömyysvakuutus-merkit?
Vastaus: Jos te olette metsätyön
alalla ettekä ole farmari, joka kaa­taa
metsää omalta maaltaan ja jos
miehet eivät ole urakoitsijoita,
niin heille on varattava vakuutus-merkit.
Teidän pitäisi antaa täydet
tiedot asiasta paikalliseen työttö-myysvakuutustoimistoon
ja sieltä
annettaisiin lopullinen vastaus.
Kysymys: Olen viime aikoina
työskennellyt farmillani. Tarvitsen
konttoriapulaista ja haluaisin palka­ta
tehtävään 16-vuotiaan tyttäreni.
Voiiiko antaa hänelle, työttömyysva-
Vastaus: Te ette ole antaneet tie­toja
siitä minkälaista työtä tyttären-:
ne suorittaisi mutta näyttää siltä, et­tä
hän jäisi, vakuutuksen ulkopuo­lelle.
Siitä olisi tarkemmin tiedus­teltava
paikallisesta vakutustoimis-tosta.
Ottawa. — Pääministeri Diefen­baker
kieltäytyi torstaina sanomas­ta
sen enempää kuin hän on jo sa­nonut
Canadan aavikkoinaäkuntien
hädänalaiseen tilanteeseen joutu^
neiden viljafarmarien ayustanusek-si.
Aikaisin tulleen talven takia on\
aavikkomaakuntieh lumien peittä­millä
pelloilla' suuret määrät kor­jaamatonta
viljaa.
Hän sanoi sanomalehtimiehille
lähtiessään hallituksen kokoukseen,
että neuvotteluja tästä asiasta liit­to-
ja maakuntslhallituksien kesken
jatketaan.
Viime viikolla hän vihjasi sano­malehtimiehille,
./että hän odotti pi­kaista
päätöstä siitä mitä liittohal­litus
aikoo tehdä tässä tilanteessa,
mutta että liittohallitus on kiinnos­tunut
siitä minkälaiseen yhteistoi­mintaan
se Voisi päästä maakunta­hallituksien
kanssa näiden farma­rien
auttamiseksi.
Farmari'?n' edustajat kokoontui­vat
Winnipegisca lokakuun 22 päi­vänä
ja päättivät anoa liittohallituk­sen
apiia, joka anomus sittemmin
esitettiin pääministeri Diefenbake-rille
ja muille hallitusjäsenille.
Saatujen tietojen mukaan farma­rit
pyytävät välitöntä apua vähin­täin
$5 eekkeriä kohden aina 200
eekkeriin asti vahinkojensa korvaa­miseksi:
Myös on ehdotettu korko-vapaita
lainoja, joista maksettaisiin
sitten kun vilja on puitu ja toimitet­tu
perille.
me ravintojärjestelmäf ovat vaar
1 rättomia, tuntua asianmukaiselta
käyttää hyväksi näitä' tietoja- v a r - ; , ;
sinkin 'suuren riskin IhniisimV*
Harvard koulun terveydenhoito- ' - | |
osaston edustaja tri Jc^an iiayer s ä - * " ^ j i |
noi, että, tilastotietojen tulkinta sy-däntautien
kohdalta on hyvin vai­kea
tehtävä. Jotkut tutkimukset
yhdistävät liikalUiavuuden sydäii-tauteihin.
Toiset eivät. Kaikesta
huormatta hän selitti, että yleisesti
puhuen on "oikeudenmukaista" sa­noa
että tällainen yhtymäkohta
(liikalihavuuden ja sydäntautien'
välillä) on olemassa, mutta liikali­havuus
on vain yksi tekijä.
V i - f -\
- ,
Niin llkalihavuus knin sydän­tauditkin
voivat johtua mainiilli-sen
liikunnan puutteesta selitti ^
tri iHayer. Hän suositteli "yksinä
kertaista ruokajärjestelmäa",, ,„
säännöllistä vapautumista ^"jän-liittyneestä
elämäntavasta".;
l i
I
'm Mount Alton veteraanisairaalan
vanhempi klinikkatarkastajä tri
Edward D. Freis Washingtonista se­litti
puolestaan, että korkea veren­paine
"aiheuttaa eniten sydäntaute­ja".
Hän s-jlitti kuitenkin viimei-simplien
tutkimusten osoittaneeai,:
että verenpaineen kontrolli ainakin
vähemmän vaikeissa tapauksissa ön
jo mahdollista j a että kuka tahansa- _
lääkäri voi siinä auttaa. Tri Freis'"'"-' ''^^i:
selitti myöhemmin, että verenpai^
• •-••^Nlll
• • ' • » # 1
-:- Unkarissa on alettu rakentaa
aluminisia matkustajavaunuja, joiden
paino on vain puolet tavallisen vau­nun
painosta eli 25,000 kiloa;
Kysymys: Mies, joka aloitti työ­hän
kuluvan viikon aikana, p y ^i
esimieheltä saada vapaata aikaa^
koska hänen on perittävä työttö­myysvakuutusmaksunsa.
Kuinka
hän voi käydä työssä ja periä vakuur
tusmaksuja?
Vastaus: Vakuutusapu: maksetaan
aina seuraavalla viikolla, joten tällä
viikolla saatu vakuutus oli edellisen
viikon kohdalta. Näyttää, että näin
on tapahtunut. '
netta kontrollöiyia lääkkeitä on n y f
saatavana apteekista. ;
Yhdysvaltain Syöpäyhdistyksen
tilactollisen tutkimustyön johtaja
tri E. Cuyler Hammond puhui tupa­koinnin
ja sydäntautien välisistä
suhtesta. Hän sanoi henkilökohtai­sesti
saaneensa nyt käytettävissä
olevista tiedoista seuraavanlaisen
kuvan:
"Me käsittelemme tässä myrk­kyä
— nikotiinia — jolla tiede­tään
olevan akunttisen valkatnk-sen
sydämeen ja verenkiertoni-mistöön.
Ihm:set, jotka ottavat'
tämän ja muun myrkyn sekoitus­ta,
lukeutuen siihen (muuhim
myrkkyyn) häkä, kohtaavat suu­remmassa
määrässä kuoleman syr
dänvlkojen takia, kuin ne, jotka
eivät tupakoi. Ja tämä.kuolevais­ten
määrä lisääntyy yhdessä tupa­kan
nautintamäärän kanssa. .Vuo­den
tai kauemman tupakkalakos­sa
plleiden keskuudessa on kuo-levaxsuusprosentti
alhaisempi
kuin niiden keskuudessa jotka tu­pakoivat
keskeytymättä.
Connell yliopiston lääketieteelli-;
sen fakultin professori tri Irving S.;
Wright teki yhteenvedon keskuste­lusta.
Hän sanoi asiallisesti pu- ^
huen, että veren korkealla "choles- '
terol" pitoisuudella, korkealla ve­renpaineella'
ja kovalla tupakom--'-
nilla näyttää olevan suhteita sydän-tauteihin.
Hän kuitenkin selitti,
että näiden seikkojen vaikutus eri
yksUö^hin on vaihteleva. '
I
, I
•, ••r:>,v*vi
\
järjetöntä on koko siviilipuo-lustustoiminta.
Eikä sitä oleilehdosta, olemme päättäneet antaa
näille matka-agenteille ja matkojen
järjestäjille .'SAS :n suosiman hyväk­symisleiman'.
_
Useimman vuoden ajan^Scandina­vian
Airlines on järjestelmällisesti
tutkinut V maassakulkumahdollisuuk-sia.
• Tämä" "SAS :n suosio" on. asial­lisesti
tämän : palvelun laajentamista;
niin että se käsittää: matkailuasia-,
miehet ja yleisön.
Tämä ohjelma tekee mahdolliseksi
SAS:lIe'ja matkustusliikkeille tarjota
asiakkailleen' määrätytV matkustami­sen
mahdollLsuudet. '
Heistelnin tledoltus on yhdenmu­kainen
lentolinjan tarjoamienxVmaar-ilman
kulkemisen aareaitan" kanssa,
Jonka" perusteella: lentolinja tarjoa'
mahdollisimman monipuolisia mat­kustusmahdollisuuksia
. kuluvan syk­syn
Ja talven aikana kautta maail­man.
Tämä' on myös uusi tarjöu.sV
joka tehtiin vasta tänä vuonna.
' Il
• C v ? ! 1
I
m
i
' c l
'mm
'4
Kuuntiefo
Näiif sputnikkien ja lunnikien ai­kakaudella
; meitäkin ^kiinnostavat
kaikki tätä asiaa koskevat kirjoituk­set.
.Niinpä lainaamme, nyt tällä
kerralla helsinkiläisen työväenleh-den
Kansan Uutisten pakinoitsijan,
Juorkunan Jussin tätä ajankohtais­ta
kysymystä jkoskevan kirjoituksen;
• • • .
'Sanomalehdet; ovatiiöytäneet ^äi­dinkielestämme
lähes; lukemattomia
ilmaisuja sen kuun puolen nimeä­miseksi,
jonka Lunnik on valoku­vannut:':
toinen puoli, maahan;. nä­kymätön
puoli, iPurja puolia ja ei­len
liittyi kokoelmaan vielä selkä­puolikin.
Kaikki tämä tuska ja vaiva sen
vuoksi, että siveät tunteet kieltä­vät
käyttämästä ainoata selvää ja
luontevaa nimitystä: takapuoli.
Tästä muistuvat mieleen edes­mennyt
-isoäitimme - j a h ä n e n ystä­vättärensä.
Isoäiti sai 70-vuotispäi-väkseenpienoispatsaanv
joka esitti
jotakuta \ kreikkalaista •jumaluutta,
Ja tällä nuorukaisella-oli verhonaan
lannevaate, kipsiä: kuten hän itse­kin.
Ystävätär kuitenkin punastui
ensi kerran-:patsaan iUähdessään; ja
tekaisi sille tuotapikaa pienet pi-keehousut.
Tähän vaatekappaleet
seen puettuna patsas näytti meidän­kin
lapsensilmäämme omituisen; ri­volta.
Eipä voi muuta kuin onnitella
kainoa ^ suomalaista lehdistöä siitä,
ettei Nobelin palkintoa tänäkään
vuonna saajnut se ranskalainen ru­noilija,
joka on ollut vakituisesti
ehdokkaana muist^semme vuo-
Idesta 1954 lähtien ja jonka nimi on
-Saint John Perse.
Selkäpuolen kuvia on joka tapa­uksessa
tarka.sti tutkittu mökissä
kuin mökissä ja meillä harkittiin,
olisiko, syytä leikata ne talteen nou­sevaa
polvea varten, joka muuta­man
vuoden päästä alkaa opiskella
maantietoa..
— E i siitä maantiedossa puhuta,
nouseva polvi sanoi kahden Olle
Bullin kiivän välissä.—
— Kyllä varmasti! Neljän-vuor
den päästä te tulette maantiedos­sa
niin pitkälle ja silloin- jo tiede­tään
kuusta paljon enemmän, ihmi­nenkin
ehkä on jo tehnyt^avaruiis-matkoja,
ja varmasti koulujen oppi­kirjoihin
on jo liitetty sputnikit ja
lunnikit ja saatte; tankata : vuosiin
kuja päähänne. Jos sinulla silloin
on ensimmäinen kuun takapuolen
kuva lehdestä leikattuna tallessa
niin se on jotakin se. ^ , ^
— E i se^tule maantiedossa, jan­kutti
hän.
Nähtyään että meitä alkoi harmit­taa
hän kihreesti lisäsi: ,
— Se tulee kuuntiedossa.
Kadehtittava nuoruus! He elä­vät
jo täyttä päätä avaruusaikaa: mi­tään
ihmettelemättä ja odottavat
ahnaasti tietoja uusista valloituksis­ta,
l(un me vanhat siunailemme ja
päivittelemme kaikkea tähänastista
ja olemme joka kerta varmoja siitä,
että tuohon se nyt tyssää, nyt on
tekniikka saavuttanut jo viimeisen
huippunsa. Henkinen nuorennus-:
kuuri alkaa kiireesti olla tarpeen,;' ^
muuten emme pysy lunnikien vau'*i- •. • -'
dissä mukana. *; ^ J J
. Muuan pysähtyneen vanhuuden. \
ou:e on-hapan huomauttelu: — M i ­tä
siitä on hyötyä? ' ' ' p
- Suuria keksintöjä tehdessääii:ili- '!
miset eivät koskaan heti jple -tieh:j.,'"
neet, onko niistä hyötyä ja joston.-,
niin mitä. Mutta ihminen^on osan--^
nut käyttää hyödykseenkin melkein
kaikkea tietoa mitä hän luonnosta^'
ja luonnonlaeista on > saanut .Tutld-jat
kulkevat edelläi käytännön mier
het,perässä. , / „ -
. Kuu joka nyt ystävällisesti pyllis­tää
takapuoltaan maailman jokaisen;#
sanomalehden sivuilla 'on joutunut;/
tutkijain hyppysiin. Iso pala purta- < ''
vaksi. Isompi kuin atomi; lieneekö l ;|
kuitenksTan kovempi? ^
Nuorennuskuuriin palataksemme: ^ ^ '
käynti NIeuvostoliiton näyttelyssä . •%
auttaa seri aikaansaamisessa. Siellä^ \ < , '^v-on
sekä atomeja että avaruutta äl- '
van käsin kosketeltavana. ,"\
. -r-Juorkunan Jussi.'
Hl
'il
I
i
1
mi
,-0mä^M