Vapaus, July 28, 1960

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 28 p. — Thursday, July 28, 1960
VAPAUS
(LIBERTT) — Independent Labor
Orgah jof Finnish Canadians. Es-tablished
KOT. s6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department. > Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: ' Tuesdays,
i Thursdays and Saturdays by. Vapaus:
1 Publishing Company- Ltd.; at. 100^^102
Elm St. W., Sudbury. Ont!, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Man'ager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address:;Box^69,- Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: ^
Canadassa: 1 vk.'8.00 6 kk. 4J25
' ' 3 kk.' 2 50 •
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4.80
Suomessa: ,1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
j I-,. . i '
Kaikki rauhantyötä tukemaan
Viime aikoina on sattunut sellaisia kansainvälisiä ta­pauksia,
jotka ovat saattaneet ihmiskunnan sodan partaalle.
'Tämän luonnollisesti on saanut kaikki rauhaa rakastavat
ihmiset huolestuneisuuden valtaan. Kaikki viittaa siihen,
että Yhdysvaltain hallitsevissa piireissä olevat miehet ovat
tahallisesti järjestäneet sellaisia provokatiotekoja,-jotka eivät
ole"^ omiaan edistämään rauhaa. Nämä teot on ilmeisestikin
tehtjTlisäksi^-harkiten.,
Ensimmäinen räikeä f-covokatiotapaus oli vakoilulentä-jän
lähettäminen Neuvostoliittoon. Kuvaavaa on, että tämä
tapahtui ajankohtana, jolloin korkeimman portaan neuvot­telut
olivat juuri alkamassa Pariisissa. Tätä voidaan pitää
' tahallisena'provokatiotekona Yhdysvaltain taholta.
' Muuten on kuvaavaa, että presfdentti Eisenhower kielsi
aluksi tienneensä vakoilulen.tokoneen lennosta, ihutta kun
Yhdysvalta!n\ valtiosihteeri .Herter Washingtonissa tunnusti
hallituksen olleen tietoisen tällaisesta lennosta, presidentti
tunnusti myös olleensa tietoinen siitä ja uhkasi, että sellaisia
lentoja tullaan edelleenkin suorittamaan. Kuitenkin hän sa­noi-
jälkeenpäin Yhdysvaltain lopettaneen sellaiset lennot.
Kaksi kuukautta tämän jälkeen Neuvostoliitto tiedoitti,
että amerikkalainen RB-47 vakoilulentokone oli ammuttu
alas Barentsin merellä koska se oli loukannut Neuvostoliiton
ilmatilaa. Asian ollessa esillä Y K : n turvallisuusneuvoston
kokouksessa Yhdysvaltain edustaja Henry Cabot Lodge sa­noi
sen' ammutun alas 50 mailia Neuvostoliiton rannikon u l ­kopuolella
ja että neuvostoliittolaiset lentäjät olivat yrittä­neet
pakoittaa sen lentämään Neuvostoliiton alueelle.
Tässä tapauksessa on hyvä muistaa, että heti kun Britan-"^
niassa olevat amerikkalaiset vakoilulaitoksen upseerit saivat
selville, että lentokone oli kadonnut, ryhdyttiin laajoihin et­sintöihin
Barentsin merellä. Jos lentokone olisi ammuttu
alas kansainvälisillä vesillä, niin ei olisi epäilyjäkään siitä
etteikö miehistöä olisi löydetty. Näinollen on uskottavam­paa
Neuvostoliiton tiedonanto, että lentokoneen kaksi elossa
olevaa; miehistön jäsentä pelastettiin Neuvostoliiton alueve­siltä
ja että lentokoneen kuolleen ohjaajan ruumis löydettiin
myöskin Neuvostoliiton aluevesiltä.
•Niinikään brittiläiset lehdet ovat maininneet suoraan,
että lentokone oli vakoilulennolla ja että se oli jo ehtinyt
lähettää tärkeitä tietoja. \
Y l e i s e s i ' o n tiedossa, että Yhdysvallat otti tämän lento-tapaukseri'esille
NATOin "pysyvässä neuvostossa Pariisissa
heinäkuun"13 päivänä ja vaati toisia sopimusmaita tukemaan
Yhdysvaltoja tässä tapauksessa. New York Times tiedoitti,
että asiasta'ei'keskusteltu vaan eräät yksityiset olivat isiJä...
mieltä,' "että onko viisasta lähettää pommittajatyyppisen 'lelli ,
tokoneen lennolle lähelle Neuvostoliiton rajoja".
'Neuvostoliiton tfeholta on myöskin julkisesti valitettu
sitä, että amerikkalaiset lentokoneet ovat monessa tapauk­sessa
häirinneet-neuvostoliittolaisia kauppalaivoja kansain­välisillä
vesillä." Viime viikolla tiedoitettiin Neuvostoliiton
tiedeakatemian tutkimusalukselta M i h a i l , Lomonsovilta, että
heinäkuun 21 pnä amerikkalainen sotilaslentokone L N 5461
oli kolmenkymmenen minuutin ajan lennellyt aluksen ympä-
' rillä laslj:eutuen toisinaan noin 200 metrin korkeuteen lai­vasta.
Tämä oli tapahtunut avomerellä 1,600 mailin etäisyy­dessä
Pohjois-Amerikan rannikosta.
On syytä uskoa, että Neuvostoliiton taholta ei tällaisia
syytök,siä aiheetta tehdä.
Monet vakavasti harkitsevat ihmiset kysyvät mistä syys-tä
Yhdysvallat yntiää tällä hetkellä kärjistää kansainvälistä
tilannetta. Siihen on osittain syynä kaiketi se. että kansain­välinen
tilanne ei ole kehittynyt siihen suuntaan kuin ame­rikkalaiset
sodanlietsojat olisivat halunneet. ' \
Senjälkeen kun kuubalaiset ajoivat maanpakoon dik­taattori
Batistan, on Yhdysvaltain taholta yritetty vaikeut­taa
Kuuban taloutta. Rikkaille amerikkalaisille suurmaan­omistajille,
joilla oli paljon maita Kuubassa ei ole luonnolli­sestikaan
mieluista, että Kuuban hallitus on takavarikoinut
heille kuuluneet maat ja jakaa niitä maattomille maatyöläi­sille.
Amerikkalaisten taholta on monta kertaa sanottu, että
se ei salli "komm.unistista" tukikohtaa niin lähellä. Kaikki
tietävät,' että kommunistit eivät ole vallassa Kuubassa.
Financial Postin heinäkuun 16 päivän toimituskirjoituk-sessa
ilmaistaan sellainen käsitys, että Yhdysvallat ei tee
aseellista hyökkäystä Kuubaan. Siinä tunnustetaan, että jos
Kuubassa" olisi 20 vuotta sitten suoritettu .samanlainen val­lankumous
kuin siellä äskettäin suoritettiin, niin amcrikkä-
' laiset olisivat hyökänneet Kuubaan.
Amerikkalaiset ovat kuitenkin käyttäneet taloudellista
painostusta. Kuuba olisi luonnollisesti sen johdosta vaikeas­sa
ja melkeinpä sietämätiömä.ssä asemassa ellei Neuvosto­liitto
ja toiset sosialistiset maat olisi ruvenneet auttamaan
Kuubaa. Eikä ole ensinkään epäilystä etteikö amerikkalai­silla
sotilaallisilla piireillä olisi aseellisen sekaantumisen
suunnitelmaa Kuubaa vastaan. Sen osoittaa monien kenraa­lien,
amiraalien ja toisten tärkeiden johtohenkilöiden anta­mat
U.ausunnot, Sellaiset henkilöt, jotka arvelevat etteivät
-amerikkalaiset johtohenkilöt syöksisi presidentin vaalien a i ­kana
maata sotaan, o\iat pahasti erehdyksissä. Juuri päinvas^^.
täinen on mahdollista sillä koskaan sota-aikana ei ole halli-
' tusta vaihdettu.
Tästä syystä onkin erittäin tärkeä, että rauhantyötä voi­mistutettaisiin
kaikin keinoin. Siksi onkin saatava rauhan­työn
taakse entistä enemmän ihmisiä,
Hallitustuolilta oikeuden eteen
umieri taustalla
Ankara. — Oikeudenkäynti val­j
a s t a syöstyjä'Turkin johtajia vas-
.taan tiilee tapahtumaan Marmaran
meressä sijaitsevalla Yassiadan saa-l
r e l l a , ' ilmoittaa " T u r k in ' O i k e u s m i ­nisteriö,
Asiantuntevan tahon , kertoman
mukaan aloitettaisiin oikeudenkäyn­ti.
aiyän lähiaikana.
Turkin rikoslakiin äske'ttäin' teh­dyn
muutoksen mukaan voidaan
korkean asteen kavallus- ja pctös-rikok^
iäta' langettaa' kuölcmantuo-;
mio huomioon ottamatta syytetyn
ikää. • • ' - '
Turkin entinen presidentti Bayar
on -76- ja kansalliskokouksen enti­nen
puhemies Horaltan 70-vuotias.
Kumpikin tulee olemaan syyletty-
:ifia5|||||p|p||^^
Noin 800 henkilöä, Jotka kaikki
pidätettiin' toukokuun verettömän
vallankaappauksen ' yhteydessä, on
edelleenkin vangittuina Ynssiada-stuSrella.
Saarta vartioivat turkki­laiset
"sotalaivat. < - ' ' ,
Tuskin oli Kongo ehditty kunin­gas
Baudoinin\ suulla: juhlallisesti
julistaa itsehäiseksi kesäkuun 30
pnä, kun. Belgian, ase joukkoja :al^^
jälleen-virratavmaahan^; Aseet pu­huivat
ja Kongon^ rlkkainunan
maakunan Katangan päämies Molr
se Tshombe — neuvottelematta: asi -
asUi parlamentin :kanssa..— julisti'
Kafongan itsenäiseksi. -Nojaten Bel­gian
pistimiin se kielsi YK :n jouk­koja
tulemastas maakuntaani ^uha­ten
aseellisella vastarinnalla. .Mitä
oikein on tapahtunut ja mitä on
tapahtumassa? Asetelman ' taustaa
valaisee mielenkiintoisella tavalla
Englannin työväenpuolueen vasem­mistosiiven
äänenkannattaja "Tri-^/
buneV/äsk^essä artikkelissaan, jo
ka on oheellisena hieman lyhennet­tynä
Vastaukset Kongoa koskeviin ky­symyksiin
ovat toistaiseksi' hämärän
peitossa. Mutta tiettyjä tosiasioita
voidaan jo sijoittaa kokonaiskuvaani
Ensimmämea. on ; se, että Belgian
Kongon halhnnossa; esiintyvät puut-:
teellisuudet ovat" jättäneet :jälkeensä
valtavan määrän pelkoa, katkeruutta
a väkivaltaa.
Kun huolellisesti .tarkastelee sitä
verenvuodatusta ja laittomuutta, joka
on pyyhkäis.syt yli Kongon tasavallan,
nun>nayttaa,:.selvaltä;' että on• olc-^
massa: voimia; jotka pyrkivät käyttä­mään
tilannetta omien tarkoitustensa
hyväksi.
oEnnen kaikkea ovat pinnalla ne voir
tonnalkäiset yhtymät, joilla on kai­vosoikeuksia
Katangan maakunnas.sa
ja heidän'.:takanaan 'järjestelee, po^^.
iMt-tisia manöövereitä vEtela-Rhode-^
sias.'^a, Salisburyssa. sijaitse sir Roy
Wclen.skyn . . :Valkoisten siirtolaisten
hallitus.
ENTEELLINE.N LAUSUNTO
Kokonaista vllsi 'kuukautta sitten
ku-joitti Rene MacColl "Daily E.\-
prcssille" haastateltuaan Welenskya.
Laaja ja merkittävä osa Belgian
Kongosta saattaa; irtautua, vanhasta
luttosuhteestaan -ja yhtyä sir Roy n
federaatioon "
; "SC' mei-kitsisi: lopullista- poliittista,
yhtymistä ;federaatioon ••• irtautu­mista
Kongosta?".kysyin jonkin ver­ran,
hämmästyneenä; ' l '^
tasi.sii;..,:^oy r - ; sitten.han.-lisasi .luon-.
teentima^sesti ja:silmääHskien: "Luu-.
lehpa,'Vqtta: j^ntyyt.'^^
mteta^A/i' kerrottuani teille tämän."
^: 'M kerrottu sain asiasta'
kirjeen .viimeksi eilen lähteestä; jon­ka
• nimeä, minun - on paras; olla. • il--
moittamattav—r-:että federaatio lojen.-'
itaisi \stavan kMensa' Katangalle,
kun Kongo.. saa itsenaisyytensa/v ,
Viikko tämän jälkeen kertoi puo­lestaan
"The Times": "Salisburyn!
poliittisissa pareissa ollaan sitä j
mieltä, etta lähestyminen (kohti:We,-
lenvSkyair..sar alkunsa-; Katangan- kai­vos-,
ja-teollisuuspiirien . taholta,": Ja
edelleen;''Keskusteluja •, lunnutaan:
käyneen- Union .Minieren((bclgialaiT
nen ka ivosyhtymä) . ja : Pohjois-Rho-desian
.pääasiassa anglo-amerikka-laisten
kaivospiirien johtajien kanssa;
joilla on läheiset siteet Union M i -
niereen.
Mutta hanketta .koskenut vuoto
näyttää nyt työntäneen . kysymyksen;
Kfitangaan ja federaation yhtymi­sestä
koskevan kysymyksen taka--
alalle.': *
KAIVOKSIEN LUKINSEITTI
..Mitka voimat edustavat kaivosyhr.
tyrnien etuja? Rajan -toisella puo-^
lella on Union Miniere de Haute K a -
tanga, jonka käsissä on itse asiassa
koko ^maakunnan-ikuparituotannon
monopoli; , Rajan toisella puolella on,
yhtymä; nimeltä TanganyikaGonces-sions.
' '
i-Liittymäkphta naiden kahden yhtyr
man välillä on vanha ystävämme
kapteeni Charles Waterhouse, enti­nen
Suezin sotilas (han jätti paik-kan.
sa::T:onservatiivjen = parlamentin
jäsenenä 1957). Hän on Tonganyika
Concessionsin hallintoneuvoston < pu­heenjohtaja.
Hänet valittiin -myös
Union; Minieren johtokuntaan; yhty­män:
pitäessä kuluvan vuoden touko­kuun:
25 pnä kokouksensa Brysselissä.:
Tanganyika Concessionsin käsissä
IMPERIALISTIT EIVÄT
HELLITÄ KONGOSTA
New York. — Congö Internatio­nal
Management " Corporation
(CIMCO) johtaja Edgar Dietweiler
kertoi -sanomalehdistön edustajille
heinäk. 24 pnä, että hän heihäk.
11 pnä .saapui: Kongoon estääkseen
jänsivaltoja kadottamasta - Kongon
ralnGraalirikkauksia;CIMGO-yhtiö
on tehnyt;suuren sopimuksen Kon-on
kanssa ja tällä yhtiöllä on
USA:n ulkoministeriön; moraalinen
tuki. keitoi Dietweiler. ,
Sopimiiksessa on .pykälä; jolla
suojataan sijoitukset, jotka on teh­ty
cnti-sessä Belgian Kongos.«;a ja
taataanoikeudenmukainen: kohtelu
yhtiölle: Yhtiössä on .: amerikkalais­ta;
ranskalaista,., japanilaista» cana-dalaista.
hollantilaista ja länsisak-sahiista
pääomaa, mutta ei belgia­laista;
Dietvveilerin; mukaan ei ole
mahdotonta että yhtiöön liittyy
myös belgialaisia,
Dietweiler koi toi, että eräät val­tiot,
jotka eivät ole ystävällisiä
Ihnsivalloille., ovat: myös koettaneet,
saada kayttöonsh Kongon iuonnon-r
i k k a u k s i a ; M e häVKSimme Guineas-.
s;vulkonvinisteriömino':ei-aKlen.:.pii­rien
iineli.ii.suuden vuoksi, mutta
tällä : kerralla: kuljimme.: oikotietä,
unohtaen: virkavallaisuuden.ja pit^
kät neuvottelut, hän selitti.
i C I M C O s i j o i t t a a i i s e i t a tuhansia
miljoonia dollareita Kongoon; sanoi;
Dietweiler; :H
ja 10 muun Kongon hallituksen jä­senen
allekirjoittaneen sopimuksen
Kongon:.puolesta.: Hän sanoi, olevan:
väärin syyttää Xumumbaa.Kongon;
levottomuuksista, syypäitä:ovat jot­kut
muut. Eivät kuitenkaan '• bel­gialaiset
eivätkä muut Atlantin so-piinusmaatvDietweiler
vakuutti; Lu-:
mumban; olevan älykkään Ja taita­van
miehen.
CIMCO, jonka kan.ssa Lumumba
on sopinut laajasta - taloudellisesta
avustusohjelmasta, perustettiin vä­hän
toista kuukautta sitten^ Yhtiön
liallituksessa on^ useita New• Yoikr
on;35pros.Union;Minieren osakkeis­ta;:
20vpros; hallitsee' Belgian ihalll-us
ja loput: 45 ; pros; ovat belgialais­ten;
osakkeenomistajien; käsissä. Bel­gian
hallitus on lupautunut, luovutta-maan
osuutensa, itsenäisille kongolai­sille,
jotka ^Katangan irtauduttua
Kongosta merkinnee Tshomben halli­tusta.
Siten t Tanganyika Concessions
Tshombe taskussaali, saa valvontaan­sa
:UnionMinieren.' Ja- koska se^99
pros;. osakemäärallä.hallitsee rautatie
tä, jota pitkin Union Minierentuoi-,
teet; kuljetetaan: Portugalin Länsi-
Afrikan satamiin, sen valta näyttää
käytännöllLsesti katsoen rajoittamatr;
tomalta.
Ja — on syytä tähdentää »T- K a ­tangan
maakunnassa on 2/3 :, koko
Kongon .rikkauksista; Katangan -irr
roittaminen Kongosta jäsen liittämi­nen
taloudellisesti federaatioon mer-kiusisi
suurisuuntaista keikausta. It­senä
ista Kongoa. heikennettäisiin va-kavasti—.
Keski-Afrikan. federaatio,
saisi kasiiasä vahvan aseen.
Kaiken tämän vuoksi yksi kysy­mys:
.vmitcn.pitkällei nykyiset ;onnet-tomat
tapahtumat on: ennakolta la­vastettu?
Ja - mikä vastaus sitten
lieneekään,^ niin ne käyvät aivan
erinomaisesti yksiin sir Roy - Welens-k
y n .suunnitelmien kanssa!
: Pitäen: Katangan hallitusta lujasti
PORT Ä R t H U R I N KUULUMISIA
Port Arthur/'— ' Osuustoiminta-juhla,
jonka toimeenpani Interna­tional
osuusliike, Iskun puistossa
onnistui hyvin kaikin puolin huoli­matta
kahdella suunnalla suorite­tuista
kalastuskilpailuista samaan
aikaan.
. Avauksen suoritti suomalainen
torvisoittokunta ja' "sitten^ CSJ^n
Kaiku-kuoro' lauloi kolme laulua.
Ohjelman kuuluttajana toimi Allan
Vesterback.
Veljestervehdyksien osan alkoi
Sanni Salmijärvi, esittäen Thunder
Bay Co op Dairy liikkeen terveh­dyksen,
-huomioiden.: sen.: osuuden
Järvienpään' väestön elämässä : y l i
kolmenkymmenen vuoden ajan.v:
Port Arthurin ja Fort Williamin
p i i r in ammattineuvoston puolesta
sen .sihteeri veli =^Richar4g^tervehti
osuusliikettä, korostaen sen ja ylei­sen
työväen'iunioliikkeeh läheistä
yhteistoirnihtaa.
Lopuksi jaettiin palkinn9t ja
kunniamerkit urheilussa j a ' seura-'
peleissä voittajille.'
Viimelcsi. osuusliikkeen presi­dentti
kiitti kaikkia ohjelmaan
osanottajia, vieraita ja kotoisia,-
sekä toivotti - jatkuvaa menestystä '
liikkeenikasvussa'jaiyhtenäisyyden.
lujittamisessa, — A T H
\ Tarmolan .
ihanuuksista ^
ja muustakin
Toronto. -1 Kyllä tuo Tarmola
vaan vetää .vieraita puoleensa. Nyt­kin
-oli aina Valloista saakka, Sud-bury'stä
ja ties mistä? J a onhan se.
Tarmola "monipuolinen ajanviete­paikka
ja, s i k s i siitä niin paljon p i ­detään.
Nyt kun alkaa se _oikea.
kesälomaviikko; tai kuukausi, niin '
mennäämpä kaikin joukolla Tarmo-
: :L^ipomötyöläisten : union; kan^ laan rentoutumaan;
sainvälinenedustaja veli WhiteiSe-lostr:
lakon: päättymistä: Shaw Ba^^
king Co, leipomoissa, mutta va
kuutti lakon jatkuvan edelleen
Parnell leipomoon : nähden. Osuus­liikkeen
presidentti E, •Nordstrom
yetosi":lakkolaisten puolesta ja va­paaehtoinen
• kolehtilautanen; täyt­tyi
pian dollareista, joita tuotiin
siihen, - sillä: hetken: kuluttua ilmoi­tettiin
karttuneen jo y l i seitsemän-^
kymmentä dollaria,
• Kutsuvieraana Brandonin:'. lihan-
Kuolemakin on taas niittänyt sa­toaan.
Carl Hangas kuoli äkkiä,
varmaankin sydänvikaan; : Hän o l i "'
nuoruudessaan ollut aktiivinen toi- ,
mitsija työväen • liikkeessä; Sitten'
kuoli Frank Hyvärinen, entisiä To­ronton
räätäleitä, ja Mauno Vaini­kainen
kuoli, myöskin pitkä-aikai-nen
Toronton asukas. Siis kolme
meni muutamassa päivässä.
:Loistoa-^ei-:ole kaikkien nuorten- :
-kaan elämä. Eräs Valtain turisti •
sanoi että "jopa teki pahaa nähdä
pakkausyhtiön työläisten lakkoa se- " " o » » mies pureksimassa kuivaa l e i .
losti United Packing Workers ^än paiaa-khicön rappusilla", -Eräs,
union: edustaja, yksi lakkolaisista;
in suurpankkien edustajia ja useita I'^''^ pois anut. paina-
USA n tunnetuimpia lakimiehiä. i J " ' ^ ^ " ' '^'^ hallitsema val-
Tamä yhtiö perustettiin Liberias-! '° ° pohjoisella rajalla ja
sa ja perustajana oli amerikkalai-' '^^"^"^ ilmeisen "veden pitävä"
, ., . ^, rw 4 -1 . • ' todusle väitteelleen, etta ei pida an­nen
liikemies Edgar Dietweilei', jo- <» .
k a V ;o n y h 11 ö n: j o h t a j a; H ä n t ä t u k i -
vai; myös ruotsalaiset piirit; ;Leo-pnl(
lvi'lostä hhn palasi yhde.ssä
piiämimsteri Lumumban kanssa.
taa alkua.siikkaille "ennenaikaista i i t -
.senai.syytta".
El Ihme. etta han 11. 7 k o r o i t i o i -
, Vieraat Komisky-veljeksetDryde-nista
esittivät haiiuri-dueton.
C. E. :Wood>winnipegiläisenä vie­raana:;
puheessaan kertoi osuustoi,-
minnan kasvua: täältä länteenpäin
ja "Federated :Co op: tukk
toimintaa ja edistystä,:jota kuvasi
myös International osuusliikkeen
edistys Järvienpäässä.
: Tämän vuoden vosuustoimintajuh-:
lan kohokohtana voitiin.pitää Win-nipegin
Folk • Singers rylimän esiin-tyminen,
kolmeen eri .otteeseen-öhr
kouttaan käyttää tahtonsa mukaan jglmassa, laualen kaikkiaan kolmat-
SUOMEN UUTISIA
(neisingis.^a 122 piui
liKiO. Suomi-SeuiM)
hoiiiakuuta -.lläjiihdys ; tehtaalla surmasi ,3
::.:::-:•.::-:.).nii(;stä.'Tii .vastai.seiia yönä tar
j pahlui Kyiivi Oy:ii Kiiiisaiikbsken
• klooritehtaan teroksidio-osastolla
I klo: :2.30:^sarja:';i:ä]älidy^
i palo, joka vaati kolmen miehen
^hengen. Käjähdystä souia.si raivoi-j
' s a tulipalo ja .^en aikaiia levisi te-;
; roksidikiiabua jo,ssakin miiann tuu-,
;:len(. alapuolella olcviTe asutusalu-,
^ , eillc. joista asukkaat 'ke.skellä yota
ja palkkasop.muMieuvottclut.j^^,^^,i^,^,j kiireellisesti siirtymään
Virallinen työriitojen sovittelija,
varatuomari J . N. Lehtinen aloitti
eilen neuvottelut- elokuun; 2: päivä­nä
uhkaavan Yleisradion teknilli­sen:
henkilökjiinnan .työselkkauksen
sovi|:leleiniseksr.:Lakomihku;syntyi,
kun Yleisradion Teknilliset Toimi­henkilöt
r y . n välillä käydyt työ-
Ohto-katkesivat
tulok.settoniina hoina
_ Rhodciiian - joukkoja. ilman.; Britan-
1 Mian hallituksen.lupaa.ja lupastkäyt-
' taa U l l i a .silla tavoin, että ne "par­haillaan
palvelisivat federaation
i vae.ston etuja".
Kuu. .Macmilhinilta vaadittiin ala-
Irjonecssa lausuntoa Welensk.vn
hankkeiden , vuok.si. niin han kiersi
i!-:y<:.ymyk.«en.cika-antanut selvää vas-
;;t;n;st:a-: AVolcn.skyn -mahdollisuuksista
jivieda: joukkonsa. Lontoon nimissä t ur
leen.-
takymmentä 'laulua, itse säestäen
banjolla , j a • mandoliinilla.: Tämä
kansanlaulujen iesitys.tör nuoren
innostuksen: j u h l i i n ja näytti että
heillä olisi: riittänyt lauluja^ loppu­mattomiin
ellei illan tulo olisi kii­ruhtanut.
'
;Veljfisedustajana ; Unitc^d : Elect-rical.
Workers union. puolesta .ter­vehdyksessään:
J im Davis'Torontos
ta korosti: työväenluokan järjestöl-
S A U LT STE. M A R I E , ONTARIO.
. Pyhän Marian E v . L u t , . kirkossa
on sunnuntaina, heinäk. 31 ' p:nä
suomenkielinen ::. jumalanpalvelus
klo 9,4.5 a p: ja engl.kielinen on klo
11 a.p.
Kirkkoneuvoston kokous on maa­nantaina,
elok. 8. p:nä::klo 8 illalla.
Vihitty: Hra Tauno Taneli Partti
ja nti A n j a Esteri Alisalo vihittiin
avioliittoon kirkossammeheinäk.22:
p:nä 1960. Todistajina olivat Elsa
ja Viljo Laitinen. — Martti Ahonen
SITÄ
J A
lillllllllllli
TÄTÄ
Petoksesta
8 vuoden tuomio
Mitä muut sanovat
V A N H A N A I K A I S TA
VEHKEILYÄ KONGOSSA
Joitain karkeampia tosiasioita
paljastuu taistelussa Kongosta-Bel­gian
:;;"kompromissisuunnitelman-'
ja YKMle jätetyn lausunnon välil­lä.
On esitetty, että mitättömän
Y K : n "nimelli.sen"' asejoukon sallit­taisiin:
mennä uuden lasavallan Ka­tangan
maakuntaan — mutta .bel­gialaiset;
joukot-toimivat siellä po^
liisivoimina kapinallisen: - pääminis­teri
MoisevTshombcn siunauksella;
Koska tämä tarkoittaisi käytän-nö.
ssä Katangan tunnu-staniista Y-K:
n laholta ja it.senäi.syyttä erilli­senä
Kongosta, niin Y K : n tulisi he­ti
hyljätä Belgian chdotu.s. Kuten
pääsihteeri Dag: Hammarskjöld sa­noi
viime viikolla, että Y K ei muo­dostanut:
hätätilavoimiaan;rohkais-^
taakseen eroamista.
Belgian suunnitelmat Katangas-sa'eivät
ole salaisia. Samaan ai­kaan
kun muu osa Kongoa on ku­luttanut
Belgian raha.stoa, niin Ka-tanga,:.-
r: joka sijaitsee; äärimmäisen
rikkaalla kuparialueella — merkit­see
suuria voittoja. Tosiasiassa se
oh ollut enemmän taikka vähcm-rhän
Union Miniere du Ha'ut_Ka-tangan,
suurjn teollisuuslongeron
yksitysomaisuutta-j jonka pää on
Brysselissä. ' _
Tshombesta ei olisi voinut tulla
pääministeriä ilman,yhtiön hyväk-
.symistä ja Belgian lehdet nyt tie-doittavat,
että hän nyt esittää-alu-een
eroittamist,» Kongosta yhtiön
siunauksella. Hän saa kannatusta
Katangan heimokunnilta, jotka ei­vät
pidä niisiä "vihollisista", jotka
johtavat uutta tasavaltaa Leopold-yillessa.
Ja juuri rajan toisellii
puolella on Brittiläinen Kcski-Afri-kan
Liittovalta, joka on ilmaissut
hyväksymisensä.
Tällaisista karkeista aineista
kudottiin 18. vuosisadan iinperialis-
" l i ja,,,scllaiselle ei ole tilaa nyky­aikana.
YK;sta ei saa tulla o.sallis­tuja'
kaikeislin manöövereihin. —
Toronto Daily. Star. - -
kuun. alussa (HS) -ij-ik.-,! (SS)
Laäkankoulutiis alkaa ulkomailla. ' K„si„,n,äinen suuri ikäluokka so-
Kolmisensataa cnnakkoilinoittautu-• kutsuntoL-Ulista
: saapui •; laakintohaililukssellc!
a läakankoulutusta; halua;.'
Toronto, Robert Keeler^Birch,
tiM vailLsemmillo alueille loppuyön joka petkutti iiseilt.i naisilta Toron-t(^
s.sa.;ylitfMSf-;s'i viroin-SBOO;,tekeyty­mällä
lääkäriksi-oa siirtolaisvirkai-
1 ijaksi, vtuoniittiin kaikkiaan -8 vuo-hin.
jotka aik:lva^..^yy.^kluln 1. pnä;
osallistuu ensimmäinen ' n.s. suuri
ikhhiokka: eli/.v:. ;i941i sviUvncet; Ika-!
mennessä. 75 Ihaketietcenopiskeli-,, suuruudesta johtuen ei ensi
jallarrofi:::syksystä lähtien, malidol-i
ui kpm ai
viita ylioppilailta määräaikaan
deksi vaukeuteein; Tuomion lan-i;
etti tuomari C: A. Thoburn. ~
Yleinen syyttäjä H. U . Bull, sa­noi,
että Birchillä joka tunnusti
vuonna otettane vapaaehtoisia muu- svvllisvytensä viide.ssä tapauksessa
Iisuus aloittaa opintonsa kolmessa noi maali maaia (SS?* ~
S v e i t s i n - ' j a i^ylidessa^T
EI V I I H T Y N Y T ; '
Eräs ulkomainen laiva tapasi
suomalaisen miehen ajelehtimassa ;
pahaisen lankun ;: varassa keskellä ,
on,huonoin'niennei.syys mitä hän on
Katanga pyytänyt niyiis Suomelta t;iv;uinut 21 vuoteen. Rikosluettelo
opisto.ssa. Myöhemmin selviaa . tunnustusta. Myös Suomi on saanut, on alkanut jo'.\. 1929 ja siinä on
kuinka monta opiskelijaa englanti-, K..,t:,„j,an päamini-stei iltä Moise' 26 tuomiota ja 89 svvtöstä
laisten yliopistojen lääketieteelliset, Tshombclta sähkeen, mi.ssä hhn Bhch on petkuttanut naisia ja
tiedekunnat.voivat sijoittaa. (TS) pyytää. Katangan tunnustamasta. | pankkeja elämässään josta hän on
Pekingin ooppera
saapuu Canadaan
New Y«>rk. — Canada ei ole tun-nustanulsv'
Kiinan :':k nsantas.-iv^iUaa,
mutta Cauadaan saapuu ensi kuus-
.sa Pekingin oopporji. lyhma kimalai­sin
laulajia, tan.ssijoila j.\ akiobaat-tcja.
Tarna lyhma o n c s i i M l y n y l Emoo-
(lassa, Aa.sia.s.sa laliiialai.sen Ame­rikan
mai.ssa suurella mcnc.styk.sella
Yhdysvaltain hallitus «n kieltäyty­nyt-
antamasta .sen jäsenille-maalvanr:
paä.syvii.sumia.
Ensimmäisen kerran se herätti tä­män
mantcicen huomion kun .sc
esiintyi v. 19.^5 Pariisi.ssa kan.sainva-r;'
räta koskeva; sähke oli saapunut
m aa n a n ta i :i 11 a n a.. 11 mo i t e 111 i n u l ko-asiainininisteriöstä.
!v*Samansisältöisen sähkeen on • Ka­tangan
pääministeri Tshombe lä­hettänyt
kaikille VK:n jäsenval­tioille.
Tässä vaiheessa ei' sähkeen
johdosta haluttu vielä antaa min­käänlaista
lausiint.oa. (HS)
suurimman osan ollut .pidätettynä;
Salapoliisi Charles ,.'\ngus todisti
että 'l3irch o l i ' l u k e n u t . viimeaikai­sista;
häätilaisuuksista; sitten men­nyt
-morsiamen tai; sulhasen:: suku-laisten
luo. .sanoen että hän oli
vast.inaineitten hyvä ystävä. Sit­ten
hän oii lainannut :,rahaa: sanoen
että oli hukannut lompakkonsa.
j en yhtenäisyyden välttämättö-j Atlantia janosta ja nälästä p u o l i -'
myyttä työväen palkkaetujen ja oi- |kuoll'>na; Kapteeni onki :miehen '
keuksien puolustamise^saj .:|uata^- [1 .jonkin, ajan;
lolaitoksien omistusta '^kohtröUöi-; kuluttua hyvällä ravinnolla ja le­vän
kapitalistisen'tyonh'ntajaluok'an'i volla tervehtyi. Kun kapteeni arveli,
hyökkäyksien,;, torjumiseksi. Hän'miehen jo olevan siinä kunnossa,
osoitti maailman olevan muutosvai-i että :;maksaisi työnteolla: ;yl^
heessa ja, erikoisesti mainosti ,työ-jsa. lähetti hän matruusin viemään
väen; j a farmarien..järjestövoimiep f.sanan tästä-a
vaikutusta- rauhan säilyttämiseksi.i Koska mies ei suostunut edes kes-
Lopuksi > kehoittaen kaikkien työ- i kustelemaankaan asiasta, lähti kap-kansan
järjestöjen:;ja ryhmien;: ko-: teeni vihdoin itse asialle: ajatellen i;
rottamaan äänensä hallituksen ;pai-! panna kovan :kovaa vastaan. Silloin .;
nostamiseksi toimimaan täydellisen Isiiomalaisen mitta oli ;täysi,,:hä
aseistariisunnan aikaansaamiseksi ti vyönsä tiukalle ja ärjäisi:
ja ydinaseiden sodan estämiseksi. ' — Ja saamari! Siitä työnteosta
Tässä kohdassa juhlakomitean läisytetään ja lässytetään . . . Mis-puolesta
m r s ; J . Murray, esitti pää
töslauselman lähetettäväksi päämi­nisteri.
. D i e f e n b a k e r i l l e ; vaatien
..Canadan omaksumaan aseistariisu­misen
ohjelman ja,saattavan Gaiia'
dan vaikuttavaksi rauhiui. voimaksi
Yhdysvalloista riippumattomalla
esiintymisellään.
Vielä annettiin juhlakomitean
puolesta 20 vuotta International o-suusliikkeen;
johtokunnassa palvcl-.;
leelle Tyyne Siilmannille muisto-kukkanen.
Hän viime: vuosikokouk­sessa
jäi pois johtokunnasta.
sä hitossa se .minun\; lankkuni on?
INNOSTUI LIIKAA
Kovana kalamiehenä tunnettu
pappi saarnasi Pietarin kalansaan-nista
ja V innostui kuvaamaan sen-valtavuutta.
— Ja kuulkaas joukossa oli n i in
isoja kaloja kuin tästä tuonne luk­kariin.
S i l l o in kuului seurakunnan jou­kosta
epäilevä "ohhoh" ja papille
tuli kiire suihkaista lukkarille:
— Tulehan vähän lähemmäksi.
Eestin Neuvostotasavalta 20-Yuotias
'lliiomioidcn jällecir^^^^ daan nimetä kulttuurihenkilöiksi,
pyykin - siviiutetun.lielsinkiläisen sekä .v
lisissä diaamafe.stivaalei.ssa. Silloin Kansan Uutiset-lehden pakinoitsija ineltumaton oikeustaju sanoo, että
Canadian Concerts and Artists Cor­porationin
toimesta Nicholas Itoud-riavtv.
eff pyy.si Canadan hallituksel­ta
lupaa järjestää tämän oopperan
matkan Canadaan, mutta hallitus ci'
suostunut siihen.
Kun Pokingiii^ ooppera esiintyi
Brysselin maailmannäyttelyssä 1958,
VanGouvenn: Festivaalikomitean joh­taja
Nicholas _ Goldsmith kaäntyL -
hiiHiluk.scn puoleen pyytäen lupaa
yhtyeen :e.siinlymi.sclle:v,Vancouverissa,
johon hallituksen taholta suostuttiin.
Tämän jälkeen Shakespearen Fes­tivaalikomitea
ryhtyi toimenpiteisiin
saadakseen ooppeian esiintymään
sen tilaisuudessa Stratfordi.ssa, Ont,
:inutta;luopui; koska ooppera ei :pääse:
tänne kyllin ajoi.ssa ja Shakespearen
Festivaali päättyy elokuun 14 pnä.
Tämän jälkeen oii tehty järjeste­lyjä
saada Pekingin ooppera esiin­tymään
Vancouverin lihaksi Edmon-toiii!
5.sa, CalKary.s.sa, - Winnipcgi.ssa,
Toionto.s,sa, Otta\va,ssa ja Montrea- liiipBiBiiHiiBiÄBSRB
. Ooi)|)ern käsittää' nqiii 1100 henki-
Uju jn_ .suir cn.simmaisct jäsenet, saa
1)11 vai
Tutka kirjoittaa viikko sitten il-1 jokaisella kansalla on oikeus itse
mestyneessä kirjoituksessaan seu­raavaan
tapaan Eestin Neuvostota­savallan
20-vubtiaaksi_Julemisesla.
Tänään täyttää Eestin Neuvosto­tasavalta-^
kaksikymnjcntä_ vuotta.
Sydämellisimmät onnittelumme
Suomenlahden—eieläpuolellc!
Se ikäluokka, johon allekirjoitta
nutkin kuuluu, sai jo ensimmäisinä
koulupäivinään oppia käsitteen
"Suomen silta". Eestin historia ja
kulttuuri tunncttiin:;meillä;lähcisik-si,
eestiläiset kansana läheisemmik­si
kuin Skandinavian kansat.Kuka­pa
olisi silloin osannut arvata, että
kaikki tuo o l i pohjimmiltaan poliit
tista, tarkemmin sanoen porvarillis-'
tn temppuilua. .
Mutta niinkin ällistyttäviä juttuja
saattaa maailma opettaa, että sa-;
maila hctkdlä, kun Eesti valitsi so­sialismin
— ja Unkari kansande­mokratian
— lakastuivat porvari.s-loinine
heimoustuntect kerta kaik­kiaan.
l-Nnkkeuksen(Sä;inn«>stii muo-valita
ne. poliittiset, ja; taloudelliset
muödoti-joiden'puitteissa se haluaa
•elää:
Porvaristollemme Eestin Neuvos­totasavalta
on katkera pala. Jopa
siinä määrin, että, sen julkaisuissa
melko johdonmukaisesti käytetään
.eteläisestä Jvuaapurimaastammerni-:
niitystä Viro. Virumaa, kuten tun­nettua,
on yksi Eestin maakunnis
ta, jotcji yhtä johdonmukaista olisi,
jos ecstiläi.set nimittäisivät meidän
maatamme "Soomon" sijasta "Uusi­maaksi".
' Myöskin • porvarillinen
Eesti oli Eesti johdonmukaisesti
kansallislauluaan ja postimerkke-jään
myöten. Mutta suomalainen
porvari on tunnetusti jäärä ja vie
Viro-nimityksen mukana hautaansa.
Ehkäpä _ Viro-pinttyneisyys- johtaa
hänen ajatuksensa vuosikymmenien
taa, kieltolain ihaniin "virolaisen"
pirtun vuosiin.
Eräässä muodossa > porvaristom-mekin'
lieimorakkaus on sentään
luottanut' valiakukkia: Sen j i i l k a i -
ta:cesliläiselle'cmigranttikultluuril-
Ic.!, Kotimaansa .hylänneiden: eesti­läisten
aikaansaannoksia, "sivistysT
elämän alalta, tarjoillaan; suonn
s i l l e ; lukijoille Ruotsista;-:Floridas­ta
ja; Uudesta Seelannista saakka ^
nuitta itse Eestistä ei;:; Samanaik^^
sesti on esiintynyt kerrassaan ai-
Iisen kirjallisuuden ja .vieläpä: yltyy:
antamaan palstatilbjaan jonkin
' E e s t i RahvUsfondin", Ruotsissa
toimivan emigranttirahaston mai­nostamiseen,'
jolla ci ole; kosketusta'
enempää Eccstiin kuin sen kan­saankaan
— rahaan kaiketi kyllä —
ei voi muuta kuin todeta, että väis-nutlaatuista
kulttuurijarrutusta, lämätöntä tuhoutumista kohti k u l -
josta ehkä puhuvimman esimerkin keva kulttuurimuoto, etsiytyy kal-tarjoaa
se mutkailu, jolla uuden • taistensa seuraan,
eestiläis-suomalaisen sanakirjan i l - ; Anteeksiantamattominta kotoisen
mestymistä on viivytetty. Kirja' porvarimme mielestä on kuitenkin,
tosin saatiin' julkaistuksi v. 1958,'että-vaikka hän on' aivan kumoa­matta
alkulauseessaan sen tekijä.' mattoniasti todistanut sosialistisen
prof. Lauri, Kettunen huomauttaa j järjestelmän mahdottomuuden, j o h -
mm.: "Monen tilapäisen apulaisen
työn tuloksena olikin tämä '"suuri
sanakirja" sotien jälkeen puolittain
valmis, ja parina viime vuonna —
kiitos valtion "humanistisen lauta­kunnan
myöntämän apurahan — on
työtä joudutettu loppuaan' kohti - -
jos sitten minun osaltani riittää ai­kaa
ja halua loppuun asti ponnistcl-lakaan,
kun kustantajastakaan ei
ole mitään varmuutta,'\ Professo­rimme
tarkoittama, "suuri sanakir­j
a " odottaa edelleenkin "kustanta­jaansa
lyhennetyn laitoksen sen­tään
julkaisi Suomaiaisen Kirjalli­suuden
Seura, " ~ — "
Jollalvin tavalla tämä kieroutunut
suhtautuminen eloisaan ja rikas-inuotoiscen
nykyeestiläiScen sivis­tyselämään
tuo mieleen "pystyyn
kuolleen", keloutuneen puun. K un
esimerkiksi Suomalainen Suomi nä­kee
vain oikealla silmällään Liiiulis-kence
Eestin Sosialistinen Neuvos­totasavalta
osoittaa aivan päinvas­taista.
Tällä hetkellä Eestin sähkö--
voimatnotanto asukasta kohti on
maailnumtilaston kärjessä ja Neu- -
vostoliiton tasavalloista' sen mai­don,
voin ja lihantuotanto on suu- '
r in — jälleen asukasta kohti.,Eesti­läisellä
arkkitehtuurilla. on hyvä ,
maine Neuvostoliiton rajojen ulko­puolellakin;
ja maan muotipiirtäjät"
veivät palkintoja' mm. Brysselin
maailmannäyttelyssä; nämä vain.
hajapoimintoina veljeskansamme
saavutuksista, '
Täällä Vain parantumattomat jak­savat
muistella kaiholla ryyppyrel
sujaan. 'Pätsin diktatuurimaahan,
jossa muuten eräs vaikeimpia pui-niia
oli^ "sivistyneistön liikatuotan-'
to". Mutta ei haukku haavaa tee
— .SO hukknu' uiidon. tcolli.stuneen,^
«sosialistisen Eestin tuotantojäfti^fS
nivat Vancouveriin.Elokuun f t')ii1l, dostivatnc harvat; iotka syystä völ- suissa oiuistelaiin jatkuvaa, huomio-' sa, Ruotsissa ilmestyneen öeslinkic- Iäisten koneiden jyrinääni—-Tutka. '
3 mm