Vapaus, October 3, 1928

              Keskiviikkona, lokakuiin 3 p;nä—Wed., Oct 3 No. 215 — 1928
5^V
VAPAUS Tya. Ontario, kzikkiea. putä «anocnt«i- {> BxSrittriaa {«M^giräJ
T O I M I T T A J A T :
A . VAABA. - B. A . TtXBVTiZS. H. SCLA.
S«Ki<t(Rd at O * Port Offie*' Dcpcrtocst. Octsvs. M Mcce4 C U M taaxua.
tjMmsm läae» Ei»eabas«tui«. n»e«rr s«*»«- olivat kohonneet noin 40 prosent-
... T _ r i ^ « ^ - . 3 < ^ b . 2w; » : . tia- V. 191•3 -o_l i maatyöläisten teh­tävä
7% päivää työtä saadakseen
Icaksoissenlnerin vehnää- mutta 1927
oli tehtävä 15 päivää saadakseen
B. PEHKONEN.
VAPAUS (likecly)
V«p«<Jea toiisita.: HoooeuUo 207. JUckty B=;i<!ice. 4 D c r t a o Sf. Pattbn
koBttori: t t t e n r BoiUiB*. SS L o r a . St. PBhelöi 1«38. P o t a o » » » Bo» 69. Saibair. O»»-
C<Mnl •afettuiac trtm Ttc. pet eol. l o t * . J C n i a i a d i » j « for e a cU li-ertloa 7S«. T i u V . p «u
i<M etu Bflioia tahua. «*.uuu «nuaU»*» kirjeftccnn». IdiJomJa. c«<Wl«« l i i U e e i l i o l u ] ..
«n»»Ui; |. V.' KANNASTO. lilttcoheiui».
Työläiset ovat halukkaita taistelemaan
Viimeisen vuoden kuluessa on ol­lut
huomattavissa se seikka, että
työlakkoja on puhjennut useam­min
kuin aikaisemmin. Vaikka­kaan
työlakkoja ei ole puhjennut
suuremmassa mittakaavassa, niin
•'lakkojen lukumäärä on joka tapauk­sessa
suurentunut. Canadan halli­tuksen
työviraslon julkaisun, La­bour
Gazetten mukaan oli viime
ijjökuulla käynnissä näet seitsemän­toista
lyöriitaisuutta, koskien yh­teensä
5,716 työläistä, ja noiden
rjjlaisuuksicn lakia menetettyjen
työpäiväin lukumäärä nousi 37,-
63-1-:ään/ Verratkaamme näitä nu­merolla
viime heinäkuun ja viime
•luoden elokuun numeroihin. Vii­me
heinäkuulla oli käynnissä kaik-l.
ij.an ka!;dek=antoisla työriitaa, joi­hin
or-alll3tui 2,119 työläistä, näi­den
selkkausten takia menetettyjen
tvöpäiväin lukumäärän noustessa
23,793:een. Viime vuoden elokuus­sa
oli sitävastoin käynnissä vain
neljätoista työselkkausta, koskien
6,191 työläistä, ja näiden taistelui­den
takia menetettyjen työpäivien
lukumäärän kohotessa 11,321 :cen.
Tämän vuoden heinä- ja elokuuta
koskeviin lukuihin ei kuitenkaan
sisälly useoita pienempiä työlakko­ja;
ja varmaankaan kaikista näistä
pienemmistä lakoista työvirastolla
' ci ole edes tietoakaan.
Ken hyvään tekee yleiskatsaus-
1 ta työselkkauksiin nähden, tulee hä­nen
pitää tarkoin mielessään sitä
• seikkaa, että työväen johtomiesten
politiikka on yleensä lakkovastainen
ja että he niin ollen kaikilla mah-ddllisillai
keinoilla koettavat eh­käistä
niiden puhkeamisen. Nuo
johtomiehet näet liskovat työn ja
pääoman väliseen yhteistoimintaan,
keskinäiseen myötävaikutukseen, ja
siksi he ovat kärkkäitä sysäämään
neuvottelu- ja sovittelulautakuntain
ratkaistavaksi minkä hyvään selk­kauksen;
mutta lakkojen puhkeami-
\sia he kynsin hampain vastustavat.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä saate­taan
tässä suhteesisa palauttaa mie­liimme
Toronton raitiotietyöläisten
selkkausta ,mikä oli vähällä saat­taa
useita tuhansia työläisiä lakon
pyörleihin.
Epäilemättä ovat useat niistä la-
! koista, joista Labor Gazette ker­too,
puhjenneet siksi, että työnanta­jat
ovat pyrkineet huonontamaan
työläisten olosuhteita, toiset taasen
siksi, että työläiset ovat pyrkineet
parantamaan vallinneita työ- ja
palkkaehtojaan, y.m. Mutta pää­syynä
siihen, että työläiset ovat
viinie vuonria olleet aitiimpia lak-koutumäan
on ensiksi se, että teolli­suus
yleensä on ollut verrattain hy-vinvoipaa
ja tarjonnut suurempia
liikevoittoja työnantajille; ja toi­seksi
se, että "ratsionalisoimissuun-nitehnat"
kehittyvät popeasti myös
Canädassa. -
Viime vuoden aikana on .Cana­dan
teollisuus osottanut yleistä
\ilkastumista, liike\-oitot ovat ta-
\attomasti lisääntyneet ja asiat ovat
yleensä varsin tyydyttävällä kannal­la
kapitalisteille. Rili rinnan tä­män
vilkastumisen kanssa on otet­tu
käytäntöön kaikenlaisia menetel­miä
tuotannon "'tehostamisen" täy-dellistyltäraiseksi.
Hiest)'tys on tul­lut
niin yleiseksi, että työläiset al­kavat
kapinoimaan sen hiri-eitä seu­rauksia
vastaan. Tämä työnteon
* tehostutlaminen" tietää myös ta-paturmain
ja teollisuusraurhain lu­kumäärän
kohoamista.
Mutta vaikka Canadan teollisuus
on "hyvinvoipaa", niin kapitalistit
eivät mitenkään suo sitä, että työ­läiset
saisivat siitä myös osansa,
vaan päinvastoin on huomattavissa
taipumusta palkkain ja tuotanto­kustannusten
alentamiseen. Cana­dan
teollisuus on näet pääsemässä
"hyvinvointiin" aikana, jolloin
kamppailu markkinoista on tullut
entistään terävemmäksi, eikä kapi-talistiluokka
niin ollen tahdo luo­pua
liikevoitoistaan.
Jos asian nykyisellään ollen työ-
Iäisten keskuudessa on huomattavis­sa
taipumuksia lakkoutumiseen, niin
kuinka paljoa suurempi tämmöinen
litipumus olisikaan, jos monet tu­hannet
nyt järjestymättöminä ole­vat
työläiset olisivat järjestyneitä?
On varmaa, että "hyvinvointi" ja
"ratsionalisointi" on paljoa ilmei­sempää-
niissä teollisuuksissa, joi­den
työläiset ovat järjestymättömiä.
Juuri noissa teollisuuksissa tunte­vat
työläiset kapitalistisen riiston
ankarat seuraukset kipeämmin kuin
missään muissa teollisuuksissa.
Mutta järjestymättömät työläiset o-vat
heikkoja ja avuttomia nouse­maan
taisteluun moista tilannetta
vastaan.
Lakkojen lukumäärän lisääntymi­nen
on kuitenkin muuan varma
merkki siitä, että työläiset ovat ha­lukkaita
tappelemaan kapitalistien
hyökkäyksiä vastaan ja parempain
olosuhteiden puolesta. Siitä ovat
todistuksena myös .levottomuudet ja
tyytymättömyyden napinat järjesty­mättömien
keskuudessa. Ei siis
tarvita'muuta kuin päättäväistä ja
taisteluhaluista johtoa; työläiset
puolestaan ovat valmiit sitä seu­raamaan.
Mutta ammatillisen liikkeen ny­kyiset
johtajat eivät pysty johta­maan
taistelua, sillä he eivät usko
pääomaa vastaan käytävään kamp­pailuun.
Kamppailun/sijasta saar­naavat
he "teollisuusrauhaa". He
eivät kykene, ja vaikkapa he kyke-nisivätkin,
niin he eivät tahdo jär­jestää
järjestymättömiä, jotka ovat
valmiit käymään taisteluun nykyi­sen
teollisuusjärjestelmän nurinku-risuutta
vastaan. Järjestymättö­mien
Järjestämiseen on siis toisten
ryhdyttävä. Ammattiliittojen vasem­mistoainesten
oh käytävä tämän teh­tävän
suorittamiseen käsiksi. Hei­dän
on valmistettava toiminnan oh­jelma.
Canadan kommunistinen
puolue, joka on todellinen työläis­ten
puolue, käsittää, että tuon toi­minnan
ohjelman tulee pila sem­moisen,
että se tähtää järjestymät­tömien
järjestämiseen — huolimat­ta
ammatillisen liikkeen virkaili­joista
— taisteluun parempain palk­kain,
ja lyhemmän työpäivän puo­lesta
sekä vastustamaan hiestytysjär-jcstelniää.
Itsekutakin teollisuuden­haaraa
varten tulisi laatia ohjelma,
mikä olisi sopusoinnussa kysymyk­sessä
olevan teollisuuden työläisten
tarpeiden ja vaatimusten kanssa.
Työläiset voivat saavuttaa vaati­muksensa
vain taistelun kautta. "Te-ollisuusrauha"
tietää näet suoraa
voittoa herroille työnantajille. Jär­jestetty
taistelu työnantajia vas­taan
— niin, lakot ovat kaikkein
parhaimpia työläisten taisteluasei-ta.
— The Worker. I •
läineii ostaa yhden työpäivän an­siolla
11 kiloa leipää, mutta nyt
vain 4 kiloa. Sodan edellä oli hä­nen
tehtävä 7 päivää työtä saadak­seen
saappaat, multa nykyään 20
saman määrän. 1913 voi maatyö-1 pärvää.
Kansainvälinen sanoma ivä
KOMMUNISTISEN PUOLUEEN KAIKILLE YKSIKÖILLE
Englannin "poikkeukset" Kelloggin
sopimukseen
Vaikkakin Englanti oli ensimäi-senä
valmis allekirjottamaan Kel­loggin
sopimuksen "sodan laitto­maksi
julistamiseksi", niin koetta­vat
Englannin diplomaatit jo nyt
kaikin tavoin selitellä, että esim.
leen, että Persianlahdelle on jo at-jettu
laittamaan uutta englan­tilaista
lentoasemaa. Sen tarkkaa
paikkaa ei vielä ole julkisuuteen
ilmotettu, mutta todennäköisesti tul­laan
se rakentamaan Basoraan, jos-
Persianlahti ei lainkaan kuulu Kel-ita englantilaiset voivat lähettää ko-loggin
sopimuksen vaikutuspiiriin.
Tämä Englannin hallituksen pyrki­mys
on herättänyt Persiassa suur­ta
suuttumusta. Monet Persian leh­det
kirjottavatkin tämän johdosta
hyvin kiihkeässä äänilajissa ja o-sottavat,
että vaikka Englanti kirjot-telee
alle rauhansopimuksia, niin
jatkaa se entisellä tarmolla uusien
sota-asemien perustelua.
Persian lehdet huomauttavat edel- lukoneina.
ko sinne kokoomansa "laivueet Kas­pianmerelle
Bakua vastaan, kuten
persialaiset lehdet kirjottavat.
Edelleen lehdet kirjottavat ,että
uusi lentosota-asema suunnitellaan
varustaa uusimallisilla kokonaan
metallista tehdyillä kaksimoottori­silla
lentokoneilla, joita pidetään
Englannin ilmalaivaston voimak­kaimpina
hyökkäys- ja meritieduste-
Sunnuntaina lokakuun 21 päivänä
vietetään jälleen kansainvälistä työ­väen
sanomalehdistön päivää. Sil­loin
on puolueyksikköjemme toimes­ta
pidettävä joukkokokouksia, joissa
puhujaimme tulee käsitellä työväen
sanomalehdistöä ja osottaa kuinka
tehoisa ase se on työväestön käsissä.
Näiden tilaisuuksien avulla on teh-tävä
puolueemme virallisia englan­ninkielisiä
äänenkannattajia — viik­kolehti
Workeria j a kuukausijulkai­su
Canadian Labonr Monthlya —
tunnetuiksi entistään laajemmille
työläisten j a työtätekevien farma­rien
joukoille.
Kansainvälinen sanomalehdistön
päivä olisi yhdistettävä lokakuussa
pidettävään Workerm levitysryntäyk-seen,
jolloin koko kuukausi omiste­taan
varojen keräämiseen Worke-rille
j a sen levikin laajentamiselle.
Jokainen puoluetoveri voi aktiivi­sesti
ottaa oSaa kansainväliseen l e h -
distöpäivään myymällä Workeria,
Canadian Labour Montblya kaivok­sissa
ja tehtaissa. Alueita voidaan kar-tottaa
talosta taloon myyntiä varten.
Kielivaikeudet voidaan helposti y l i
päästä, jos joku englantilainen to­veri
kulkee sellaisen toverin kans­sa,
joka ei puhu englanninkieltä su­juvasti,
sillä Jokatapauksessa on suo.
tavaa, että kaksi toveria on yhdessä.
Toveriemme ensimäinen velvolli­suus
kansainvälisenä sanomalehti­päivänä
on itse tilata Worker ja
Canadian Labour Monthly. On näet
paljon helpompi saada toisia tilaa­maan
nämä lehdet, kun me itse
olemme suorittaneet velvollisuutem­me.
Kansainvälistä sanomalehdistön
päivää ota vietettävä ei ainoastaan
juhlana, vaan työskeimellen ahke.
rasti puolueemme äänenkannatta-jain
tukemiseksi. Toverit^ yhteisvoi­min
voimme saavuttaa päämääräni-me
ja saada 3,000 uutta tilaajaa
WorkeriIIe. Lokakuusta on tehtävä
ennätyskuukausi Worker!n tilausten
hankinnassa. /
Tiedottakaa meille paluupostissa,
^että tahdotte suuremman määrän
yksitsrisnumeroita myydäksenne kuin
mitä olette aikaisemmin myyneet.
Kommunistisin tervehdyksin
A N N I E S. BULLER,
Workerin liikkeenhoitaja.
Kuten tiedetään, on huhtikuu ja me kartuttamiseksi. Totta että
Oshawdn a&itotyöiäiset, järjestäkää järjestönne
midelleen
General Motors-korporatsionin Osha-'Oshawan, ja muiden tehtaiden välillä
Unkarin maatyöläisten kurja asema
Unkarin maatyöläisten elämässä, 1927 oli hätä suuri. Löj^tyi per­nan
tehtaiden työläiset itsepintaisesti
vastustivat 40 prosentin palkanalen­nusta
viime maaliskuulla, ja on­nistuneella
lakolla ehkäisivät työn­antajan
alentamasta jo ennestään a l -
laaista palkkatasoansa. Tämä voitto
saavutettiin yhdeltä maailman voi-makkainunalta
korporatsionilta, • joka
hiljattain tiedotti, että vuoima 1928
ensimäisen kuuden kuukauden aikana
saavutetut voitot olivat yli 32 mil­joonaa
dollaria suuremmat kuin edel­lisen
vuoden liikevoitot vastaavalta
ajalta. Ja General Motorsih puhdas
liikevoitto vuotena 1927 oli noussut
210 miljoonaan dollariin.
Oshawan työläisien oma-alotteisen
lakon searaoksia
Oshawan autotyöläisten mainio oso-tus
työväenluokan ykslrnlelisyydestä ei
ainoastaan pakottanut General Motor-sin
perääntymään, mutta sai auto-työläiset
toimintaan kautta man^
tereen.
Kapina kapinan Jälkeen puhkesi u-seissa
paikoissa r<*HfB-nB.iftTiT>iiir,«;ift, hies­tytystä,
ja yhtiön järjestöä sekä n.s.
yhtiön "hyvinvointi"- ja "vakuutus-suunnitelmia"
vastaan. Lakkoja - on
puhjennut Windsorissa, Tilbiuyssä,
Hintissä j a Detroitissa Ja vaikka ne
eivät olekaan niin tärkeitä kuin maa­liskuulla
käyty Oshawan taistelu, o-vat
ne pahaenteisiä osotuksia syvästä
rauhattomuudesta autotyöläisten kes­kuudessa
ja heidän toivomuksestaan
teoUisuilsjärjestön saamiseksi. Auto­työläisten
teollisuusliitto on järjestetty
Rajakaupungeissa Ja edistyy se mai­niosti.
Amerikan työväenliitto Oshawan lakon
kavaltajana
Oshawan työläisten joukkolakko,
joka kädenkäänteessä hävitti yhtiön
järjestön, oli saavuttamassa täydelli­sen
voiton kun Amerikan työväenliitto
sekaantui asiaan. Paikalliset työläiset
olivat jo muodostaneet joittenkin r a ­dikaalisten
torontolaisten työväenmies-ten
avustamana teollisuusliiton, kun
Jimmy Simpson tuli näyttämölle, pe­lottaen
työläisiä kommunismin aa­veella,
ja teki kaikenlaisia lupauksia
jos he yhtyisivät Amerikan työväenr
liittoon. Tässä hän onnistui, ja juu­ri
kun työläiset olivat melkein saa­neet
General. Motorsin polvilleen jätti
Jimmy heidän kohtalonsa sovittelu-lautakuiman
käsiin, jossa" hänkin oli
jäsenenä.
Saadakseen työläiseh palaamaan työ­hön
siksi kunnes sovittelulautakunta
on tehnyt päätöksensä, kuin myöskin
on vähemiettävä."
Työläiset palaavat työhön ja Amerikan
työväenliitto nukahtaa
Sataprosenttinen järjestäytjrminen,
ilman vainoamisia! Se jäi vain is­kulauseeksi,
sillä Jimmy Simpson ja
paikallinen johto eivät sen toteuttami­sesta
huolehtineet. Täydellinen toi­mettomuus
ja tarkotuksellinen sa-botaashi
Amerikan työväenliiton kan­sainvälisten
virkailijoiden kohdalta,
paikallisten virkailijain kokemuksen
puute on: aiheuttanut nykyisen t i ­lanteen,
järjestö ollen vain varjo siitä,
mikä se oli maaliskuussa.
Animattijärlestd protesteeraa General
Motorsille
Vaikka General Motors on rikkonut
jokaista sovittelulautakimnan päätök­sen
kohtaa, mikä on ollut suotuisa työ­läisille,
niin kaikki mitä ammattijär­jestön
konventsibni katsoi tarpeelli­seksi
tehdä, sisältyy seuraavasisältöisen
päätöslauselman hyväksyminen: "Kos­ka
General Motors seuraa vihamielistä
politiikkaa ammatillista järjestäyty­mistä
vastaan Ja on Jatkuvasti vai­nonnut
Oshawan osaston Jäseniä, niin
lokakuu määrätty ajaksi, jolloin ke­rätään
varoja Workerin ylläpitämi­seksi
ja sen tilaajamäärää korote­taan.
Analysoidessamnie Workerin
edellisiä levitysryntäyksiä, olemme
tulleet siihen johtopäätökseen, että
niiden kestäessä koko puoluekoneis­toa
ei ole pantu käyntiin Workerin
hyväksi. Kaivos- ja teolJisuusseu-duilla
eivät näet kaikki puolueyksi-köt
ole osallistuneet ryntäyksiimme
aktiivisesti. Sen takia ovat ryntäyk-semme
epäonnistuneet, ja seuraa­vaan
ryntäykseen asti on vain hä­tinä
pärjätty.
Kun puolueemme konventsioni
päätti, että Workerin ryntäyksiä
tullaan järjestämään vain kaksi ker­taa
vuodessa, niin teki se poikkeuk­sen
entisiin menettelytapoihin näh­den,
jolloin ryntäyksiä toimeenpan­tiin
usein. Me olemme edelleenkin
sitä mieltä, että tuo konventsionim-me
päätös pitää edelleenkin kutinsa
j a että niin V ollen kaksi ryntäystä
vuodessa riittää edellyttäen, että
saamme kaikki jäsenemme niihin ak­tiivisesti
osallistumaan.
Workerin pelkät tilaustulot eivät
riitä sen ylläpitämiseen. Sen yllä­pito
riippuu vielä siitä, miten onnis­tuvat
ryntäykset ylläpitorahastom.
Workerin tilausmäärä säännöllisesti
kasvaa, mikä on varsin ilahduttava
seikka. Kolmanteen ja neljänteen
piiriin olemme onnistuneet saamaan
kunnollisen kiertävän asiamiehen ja
hän on niissä tehnyt hj'vää jälkeä.
Tahtoisimme saada liikkeelle useam­pia
tällaisia kiertäviä ja siten lisätä
Workerin tilaajamäärää.
Mutta Workerin nykyinen talou­dellinen
asema ehkäisee jossakin
määrin kiertäväin työn tehokasta!
järjestelyä. Siksipä onkin lokakuun
rjmtäyksemme järjestettävä tehoi.
sammin kuin mitä ennen on tehty.
Jokaisen puolueyksikön on tarkasti
valvottava, mitä sen itsekukin jäsen
tulee tekemään Workerin hyväksi
lokakuun 'kestäessä. Toverit, mei­dän
on välttämättömästi saatava
puoluekoneistomme siihen kuntoon,
että jokainen puoluejäsen omalta
kohdaltaan ryhtyy aktiivisesta tuke­maan
lokakuun ryntäystä j a siten
takaamaan Workerin olemassaolon.
Pienituloisten kesäkuukausiemme
takia ovat varamme huvenneet ole­mattomiin.
Meidän on siis saatava
rahallista tukea heti. Tämän takia
on heti ryhdyttävä lokakuun ryn­täyksen
järjestämiseen. Hahaa on
kerättävä iltamain, kokousten, tans-sien,
yleisten keräysten y.m. kautta;
ja Workerin tilauksien hankkiminen
sekä yksityisnumerojen myj'nti on
myös järjestettävä tehoisaan käyn­tiin.
Toverit! Meidän täytyy nyt te-hoisammin
kuin koskaan ennen tu­kea
puoluettamme j a sen äänenkan­nattajaa.
Toverit! Meidän on tiivis­tettävä
koneistoamme, kyetäksem­me
entistä tehoisaramin vastusta­maan
vihollistamme. Me emme saa
unhottaa niitä ilmeisiä hyökkäyksiä,
joita tehdään Neuvostoliittoa vas.
taan.
Me emme saa unhottaa sodan
vaaraa.
"NVorker on meidän ' äänenkannat­tajamme.
Se suorittaa varsin tär­keää
tehtävää, kertoessaan työväen­luokan
kotoisista ja kansainvälisistä
taisteluista. Tämän takia on WQrker
saatava voimakkaammaksi., Worker
on saatava vaurastumaan ja sen
vaikutusvalta laajentumaan.
Toverit! Lähetämme teille ke-räyskortteja.
Kutsukaa koolle y l i -
määräisiä kokouksia, joissa pidätte
huolen siitä, että nuo kortit tulevat
asianmukaisesti Jaetuiksi.
Toverit! Yhteisin voimin käsiksi
lokakuun ryntäykseen!
Kommunistisin tervehdyksin
A N N I E S, BULLER,
Workerin liikkeenhoitaja.
Olkoon päätetty, että edustajat pala­tessaan
kotiinsa neuvovat kaikkia y h -
distykslensä Jäseniä, jbtka omistavat
General Motorsin tuotteita, kirjotta­maan
General MotorsUle, pyytäen sen
muuttamaan järjestövastaista politiik­kaansa."
— Eivätkö todella Sam Mc-
Laughlln Ja W. E. 'bavis vapise tä­män
toimenpiteen Johdosta! '
Oshäwan työläiset, t^dän on järjes­tettävä
järjestä.nne uadeUeen
Sen. pitäisi olla päivän selvää Jo­kaiselle
Oshawan työläiselle, että A -
merlkan työväenliitto ei taistele työ­läisten
etujen puolesta. Amerikan työ­väenliiton
harhaanjqhtajat peittele­vät
todellisia kysjmiyksiä vakuutus-suunnitelmillaan,
n.k. työväen pankeil­la,
aina avustaen työnantajia muser­tamaan
työläiset B. j a O. suunnitelmil­laan,
neuvotteluillaan ja sovittelulau-takunnillaan,
yjn. Nämä harhaan-johtajat
ovat muodostaneet vahvan
yhteisrintaman tämän maan työnanta­jain
kanssa, Ja nyt jokainen työläinen.
Joka todellisesti yrittää järjestää työ­väenluokkaa
talsteluim, erotetaan Ca­nadan
ammattijärjestöstä, kuteii äs­kettäin
Jack MacDonald sXkA, että
hän oli enshnäisenä neuvomassa Osha-wan
työläisiä järjestäytymään tais­televaan
teollisuusjärjestöön.
Vaikka ammattijärjestö onkin ' n u ­kuksissa,
niin General Motors on val­veilla!
Se valmistautuu uusiin hyök­käyksiin
työläisiänsä vastaan. Jos näi­tä
hyökkäyksiä aijotaan vastustaa, on
Oshawan työläisten järjestettävä- jär­jestönsä
todelliseksi taistelevaksi au­totyöläisten
teollisuusliitoksi, vapaak­si
Amerikan työväenliiton petollisen
johtajiston vaikutuksesta, ja liityttävä
yhteen Rajakaupunkien ja muiden a u ­tojen
valmistuskeskuksien työläisten
kanssa, sekä taisteltava seuraavien
vaatimusten puolesta:
1. Viisi-päivälnen, 40 tunnin työ­viikko.
2. Pakollisen ylityön poistaminen.
3. Työvuorojen säännösteleininen.
4. Dollarin tuntipalkka kaikille
työläisUle.
5. PuoM korkeampi palkka yli­työstä.
6. Hiestytystä vastaan.
JÄRJESTÄYTYKÄÄ TODELLISEN
TEOLLXSUUSLIITON JA KUNNOL­LISTEN
TYÖSUHTEmm PUOIES-TA!
II
on puute J a kurjuus yhä lisäänty­nyt.
Järjestyneitä työläisiä vaino­taan.
Kun/saadaan tietää, että hen-k
i l o on, tekemisissä Hiion kanssa,
niin toimitetaan^kotitarkastus hänen
asunnossaan. Sellaista on tapah­tunut
usein. Taistelu moisia viran­omaisia
vastaan vie voimia. Huo­no
talöusaika on lisännyt yllä v a i -
keulsia^^;^^^^^^^^ ovat alentu­neet
2Ör-3(> prosenttia. Syksyllä
saadakseen ne 3,800 miestä liittymään
Amerikan työväenliittoon, Simpson Ja
Morrison rummuttivat seuraavia is­kulauseita:
'
1. General Motorsin Oshawan teh­taiden
100-prosenttinen järjestäminen.
2. Järjestöön kuuluvien turvaami­nen.
,
3. Rajakaupmikien järjestäminen.
4. Järjestön tulee täydelleen täy-täntöönpaima
sovintolautakimnan pää­tökset.
.
Pintapuolisesti tämä kuulosti hyväl­tä,
ja näytti olevan perusteena C a ­nadan
autoteollisuuden Järjestämisel­le,
jossa teollisuudessa työskentelee
yli 25,000 työläistä.
Mutta mitenkä olivat asiat, kiin
sovintolautakunnan päätös ilmaistiin?
,^ Todellisuudessa vaikka palkanalennus
s>Ti tullen hata suurenee. Vaat-j saatiinkin ehkäistyksi, sovittelupää-teista
oli kova puute. Asuntopula 1 tös julki toi sen seikan, että James
oli ihan kamala: yhteen ainoaan Simpson oli ystäTOllisesti suostunut kaa sanoa että orjiaan, sillä tuskin
huoneeseen oli usein sullottu i o _ i^-^öntämään General Motorsille ne j hänen silmänsä häneUe raataviin työ-kaksi
asiaa, joita se halusi: ensiksi, 1 Iäisiin \ilkaisikaan. Ne kun hänen
palkanalennus kun vuoden 1929 mal- i mielestään ovat vain työmuurahaisia,
lia ruvetaan valmistamaan; toiseksi, j yhteiskunnan pohjasakkaa, sellaista
nopeampi työteho, enempi tuotantoa,! pohjasakkaa, jota "paremmat" i h -
raskaampi työ, jota'tarkotetaan lau-imiset, niinkuin Alfred Mond, saavat
sunnossa "eroavaisuus tehoisuudessa käsrttää pieniä maksusta mirasta-heitä,
joilla ei ollut edes kuivaa
leipää syötäväksi. Ja nyt taas syk-
^ Alfred Mond, nykyinen loordi Mel-chett,
on vieraillut Sudburyösa, on
kä3myt katsomassa, että, mitenkä hä­nen
orjamyllyt runnaa! Tsrjrtyväinen
Uenee ollut. Eikä ihme, sillä vähem­mästäkin
olisi tavallinen kuolevainen
t3rytyväinen. Orjat raataa täällä kai­voksissa
loordille kultaa, joka itse
makailee J a inässää toisessa maan­osassa,
panematta rikkaa ristiin. —
Jaa, ei sentään, onhan liänellä toki
ollut hommaakin, "työn j a pääoman
välinen sopusointu" on ollut iikkopa-halla
luotavana. Ja ksiikesta päät­täen
on siinä onntstxmntkin aikalailla
hyvin. Ainakin sitä osottaa erään
sudbiuylaisQn kaivostyöläisen toimituk­selle
lähettämä kirje, joka on taval­laan
niinkuin eräänlainen ma^alai-nen
tervehdys kupariloordiUe. Julkai­semme
sen seuraavassa, sillä siinä on
sudburylaisille kaivostyöläisille paljon
varteen otettavaa:
"Niin, kuparilooTdi kävi katseiema>-
saoirjiaän. Taikka oikeastaan on l i i -
12 ihmistä.
Palkat oli osaksi Jopa 25—30
prosenttia pienempiä kuin sodan e-dellä,
vaikka elintarpeiden Hinnat
massa heidän rosvoanussaan siuman-loukuissa
kultaa kaivamassa.- Ei tämä
kupariyhtlön pääherra toki sellaiseen
alentunut, että työmiehiinsä olisi kat­settaan
heittänsrt, eihän toki. Enunekä
me kaivostyöläiset toiselta ptiolen hä­nen
katseensa janoisia ollakaan. Meil­le
riittää kun tunnermne luissamme ja
ytimissämme hänen kalmanhenkäyk-sensä
kaivoksien .pimeimoissa, noissa
surmanloukuissa, joihin kohtalotove-reltamme
tämän tästä sortuu. Toisia
siellä murskautuu, toisiet saavat i k u i ­sen
taudin ruumiiseensa ja kaikki tä­mä
\'ain siksi, että Mondin ja kump­panien
tekee mieli saada kultaa, y h -
teiskimnallista kimniaa ja loistelias­ta
elämää. '
Olemme seiiranneet. ainakin muuta­mat
meistä kaivosmiehistä, tämän
herran edesottamisia. Varsinkin on
mieltämme kiinnittänyt^ hänei^ Eng­lannissa
ajamansa "aate" työn ja
pääoman välisestä sopusoinnusta. Olem­me
huomanneet, et?tä hän siellä vanhas­sa
maassa. Englannissa, onkin saa­nut
narrattua työläisiä ja niiden joh­tajia,
rahalla lahjottuja työläisten
johtajiksi kiivenneitä herroja, yhty­mään
ideaansa työn ja pääomaa v-ä-lisestä
sopusoinnusta. Mutta myöskin
ZEPPELIINEJÄ AMERIKAN IMPE-BIALISTEILLE
aiiHsia
"VIJORISTON POIKA"
Toronton suomalaisen osaston, näjt-tämöUä
valmistuu taasen huomattava
tilaisuus yleisölle. Lauantaina loka­kuun
6 p:nä nimittähi esitetään huo­mattu
näytelmä, nimeltä "Vuoriston
poika". Se on unkarilainen laulunäy-tehnä
neljässä näytöksessä, joka kau­niin
musiikkinsa ja reippauden tans-tääUä
keski-Ontarion kaivaskämpiköit-iä
on tuo samainen "sopusointu" käjTi-nissä,
ilman erikoista ajamista. Tjrö-läiset
ovat omaksuneet hengessään
hänen oppinsa, ja niinpä ei pienen
sormen liikkeelläkään kukaan työläi­nen
ole ryhtynyt vastustamaan kai­voksissa
käynnissä olevaa hiestytysjär-
Bcrlin, lokak. 2. — Neuvottelut on
käyrmissä Akroiilssa, Ohiossa, kahden
zeppeluii-mallisen ilmalaivan rakenta­misesta
Yhdysvaltain laivastolle, ker­too
Kreuz. Zeitimg-lehti.
jestelmää. Jokainen vain painaa töi­tä
silmät tapillaan, saa taudin sie­menen
ruiuniiseensa tai murskautuu
muodottomaksi kaivosten pimentoi­hin.
Kukaan ei vaadi ihmiselhsiä olo­suhteita,
el suojeluslaitteita, joilla t a ­paturmat
voitaisiin estää, ei korkeam­paa
palkkaa, puhumattakaan muista
pienemmistä korjauksista työläisten
terveyden säilyttämiseksi. Ei, tällais­ta
eivät työläiset ole tehneet. Ne ovat
•vain kuin lammaslamna, Joita paime­net,
kaivospaasit Mondin käskyjen
mukaan ajavat maan pimentoihin
kuolemaan.
Niin, seUalsia me kaivostyöläiset,
Mondin orjat olemme. Meillä ei ole
järjestöjä, joiden avulla Voisimme ajaa
asioitanune'. Meillä ei ole voimaa
kysyä Mondilta, mitä hän aikoo teh­dä
työn ja työläisten välisen sopusoin­nun
aikaansaamiseksi. Työn ja päär
oman välille on hän luonut sopusoin-mm,
sellaisen, että työ tuottaa voit­toja
pääomalle, mutta työn ja työläi­sen
välisen "sopusoinnun" hän on
kehittänyt sellaiseksi, että työ murs­kaa
meitä yhden toisensa jälkeen,
tekee raajarikkoja, ikuisesti sairaita.
Ja me parveilemme vain kaivosten
jTnpärlilä kuin teuraskarja, ilman m i ­tään
ajatuksia tulevaisuudestamme,
työtätekevän luokan tulevaisuudesta,
väiHa pienintäkään halua järjestäyty­miseen,
jonka avulla voisimme muut­taa
yhteiskunnallisen Suhteen toisen­laiseksi
kuin mitä se nyt on. — Me
olemme raukkoja, kaivosmiehet. Kak­sinkertaisia
raukkoja. Olemme • yh-^
teiskiuinallisesti ra\ikan asemassa, ja
toiselta puolen raiUikoja siksi, että
emme tartu siihen aseeseen, joka meil­le
tarjoaa ylösnousemuksen tästä a-siensa
kuin myös hyvän j a Jännittävän
juonensa tähden on tullut useihin
teattereihin oikein kassakappaleeksi ja
koonnut kymmeniä kertoja täyden
katsomon.
Nyt on torontolalsllla tilaisuus tu­tustua
tähän näjrtelmään. On tur­haa
tässä ruveta huomauttamaan et­tä
unkarilaiset näytehnät ovat meUle
suomalaisille tulleet siksi läheisiksi, et­tä
missä niitä vaan esitetään on aina
lennustilastamme, nim. Järjestäytymi­seen.
Kupariloordl on vierailliit cänadalai-silla
orjakaivoksilla. Muinaisten gladi­aattorien
sanoilla vain voimme häntä
maan uumenista tervehtää: "Kuole­maan
tuomitut sinua tervehtävät, im-peraattori!"
Ja -painua tämän jäl­keen
kaivosloiikkoon — kuolemaan,
saamaan ikuisen taudin siemenen eli­mistöömme.
Mutta tyynenä kestää kaiken kai­vostyöläinen.
Siunaa tappavaa boo-nusjärjestelmää,
ei ajattele suojelus-laitteita,
ei oikeastaan mitään muuta
kuin boonusta^ Ja hautautuu putoavien
kiviröykkiöiden alle tyjmenä niinkuin
sparttalainen — ^hassu sparttalainen!
Oi, kaivostyöläinen, milloinka tulet
Järkiisi!"
Ylläoleva, niinkuin alussa sanoim­me,
on erään siidburylaisen kaivostyö­läisen
julkilausuma Mondin vieraUun
johdosta. Meillä ei siihen ole lisättä­vää.
Me tunnemme työläisenä samo­ja
tunteita kuin kirjeen kirjottajakin.
Toivomme vain, että kaivostyöläiset
käsittäisivät toveriensa katkeran, iroo-nisen
kuvauksenryhtyisivät yhteis­voimin
poistamaan njoita kirottuja
loiseläjiä, kupariloordeja j a muita tj-ö-tätekevän
kansan niskoilta, luomaan
järjestöjä joiden -voimalla voivat huu­taa
vaatimuksensa julki niin vcimaS-kaasti,
että sen edessä vapisevat ka­pitalistisen
yhteiskunnan valtapylväät
Ottakaa oppia, kaivostyöläiset, to­verinne
"tervehdyksestä" kaivosparoo-j
neille. Lnppovaaran Isko.