Vapaus, October 6, 1964

              Tamara Press
varmm kulfa^
mifalfehdokas
:ItIoskova. — Seitsemän maan
tietotoimistot olivat yhtä mieltä
siitä, että Tamara Pressillä: on
etukäteen arvioiden pprhaat mah­dollisuudet
saavuttaa olympiakul­taa
lajeissaan. Tämä kävi ilmi
. tiedustelussa, jonka" Neuvostolii­ton
tietotoimista TASS suoritti.
TASS pyysi kahtatoista uutistoi­mistoa
nimeämään viisi urheilijaa,
joiden odotetaan voittavan olympia­kultaa.
Huolimatta viime aikaisista
epäonnistumisistaan Valeri Brumel
kiipesi tiedustelussa toiselle tilalle.
Kolmanneksi he arvioivat Juri
Vlasovin, neljänneksi-Irina Pres-,
sin ja viidenneksi Jolanda Balasin.
Varmoina voittajina pidettiin
myös Ralph Bostonia, Terje Peder-seniä,
Roy Saarta, Ludvik Danekia
ja Tatjana Shelkanovaa:
Tietotoimistot "löysivät" seitse­män
varmaa kultamitalivoittajaa
Neuvostoliitosta, kuusi USAsta. kak­si
Puolasta ja muille esitetyille
maille riitti vain yksi 'kultamitali.
Mikään ihme ei tietysti ole, ettei
luettelossa ole yhtään suomalaista.
Pohjoismaista ei kultamitaliehdok
kaaksi ole asetettu' ketään muita
kuin Pedersen. Pohjoismaalaisten
puuttumisen voi toisaalta • selittää
se, ettei tiedustelua ole; ulotettu yh­teenkään
pohjoismaiseen tietotoi
mistoon.
—o—
Mnnsfolia odottaa
mitalisiijaa voimistelussa
Tokio. — Yhteensä 21 riiongoria-laisia
urheilijaa osallistuu Tokion
olympiakisoihin — Tshingis kaanin
jälkeläiset osallistuvat nyt ensim-mäi-^
en kerran olviupiakisoihin.
väittää englannin kielellä toimitettu
japanilaislehti, Asahai Evening
News. Tässä kohdin on kuitenkin
syytä korjata lehden toftnitusta —
Mongolia osallistui nimittäin jo
Innsbruckin talvikisoihin.
EPÄILIJÖIDEN PERÄÄNNYnÄYÄ,
TOKION IKISOISTA TÄYSOSUMA
Tokio. — Nyt muutamia päiviä eiineh' vuoden 19G4 olympialaisten
avajaisia näyttää jokseenkin selvältä, että kisojen japanilaiset järjestäjät
saattavat kalkki epäilijät häpeään. '
Jo vuosikausia on puhuttu, etteivät valtavat olympialaisia varten
suunnitellut laitokset tule kokonaan valmiiksi, että liikenne joutuu täy­delliseen
kaaokseen sen johdosta, ettei uusia, laajoja tiesuunnitelmia ole
voitu toteuttaa, ja että syntyy lähes paniikinomainen tilanne, koska To­kio
on liian suuri ja liian tiheään asuttu kaupunki. Uskottiin, että etäi­syydet
ovat aivan liian valtavat, jotta ylipäänsä voitaisiin saada järjeste­lyt
sujumaan.
Tä.llä hetkellä Japanin pääkaupunkiin saapuneet tuhannet lehtimie­het
alkavat uskoa, ettei tarvitse pelätä mitään suurempia järjestelyvai-keuksia.
..- \
Syvällä, surulla ja kaipauksella
ilmoitan, etlä rakas mieheni
ERKKI SALO
poistui luotani äkkiä V^estei^i Ha>-
pitalissa ja haudattiin Mount
Pleasant hautansmaahan..Hän :oU
syntjTiyt marraskuun 20 pnä 1901
Helsingissä ja. kuoli 25 päivänä
H2lnäkui:ta 1964. Suremaan jäi
hänen vaimonsa ja Z veljeä per­heineen
ynnä muut sukulaiset ja
tuttavat tässä maa3.sa ja Suomes­sa.
, .
Jäi kaunis mui?t;o sinusta. Erkki,
ei se koskaan unohdu.
3:nä ensin saavutit määränpään,
minä tänne vielä jäin iXävään.
Lepää rauhassa rakkaani.
Vaimosi HILJA.
KIITOS
Sydämelliset kiitokset teilte kai­kille,
jotka otitte osaa suureen su­ruuni.
Kiitos Aino ja Kalle Kau-halalle,
kun annoitte tukerme suu­ren
suruni hetkellä. Kiitos pastori
Lm-veylle kauniista puh'e^ta. Kii­tos
sähkeistä, osanottokorteista,
rahasta ja kauniista kukkasista.
Kiitos kantajille Ja kahvinkeittä­jille
mrs. Hurtalle ja mrs. Pelto­selle.
•
Teitä kaikkia sydämellisesti kiit­täen,
"
HILJA SALO
Täydellisyyttä son vaikea saavut­taa.
On kuitenkin pakko käyttää
tätä ilmaisutapaa järjestelyistä, joi­ta
tähän mennessä on saatu silmätä.
On ilmeistä, että kisojen japanilai­set
järjestäjät ja ne kymmenettu­hannet
japanilaiset, jotka tavalla tai
toisella ovat tekemisissä olympia­laisten
kanssa, tekevät kaikkensa,
jotta ulkomaalaiset vieraat saavat
mahdollisimman hyvän käsityksen
maasta. Kohteliaisuus ja hymyile­vä
rakastettavuus on kansallinen
piirre. Mutta japanilaiset eivät sel­viä
yksinomaan sillä. Aina hymyile­vän
pinnan alla piilee jääkylmää te­hokkuutta
joka ulottuu pienimpiin­kin
yksityiskohtiin.
Siitä lähtien kun Japani sai olym­pialaiset
on uhrattu miljoonia, joil­la
on lähetetty urheiluväkeä ja eri­tyisesti
johtajia ja järjestäjiä kaik­kiin
huomattaviin kansainvälisiin
kilpailuihin. Japanilaiset ovat tut­kineet,
piirtäneet, valokuvanneet ja
elokuvanneet kaikkia havaintoja,
joita on tehty kaikkialla maailmas­sa
ja koonneet ja muokanneet ne
yhdeksi kokonaisuudeksi, joka nyt
joutuu suureen koetukseensa, mut­ta
joka jo viimeisten valmistelujen
vaiheessa on osoittanut voimansa.
URHEIILUPAIKAT VALMIINA
Urheilupaikat ovat valmiit, ennä­tysajassa
rakennetut. Mielikuvi­tuksellinen'
autotieverkko on raken­nettu
korkealle muun katusystee-min
yläpuolelle. Osa työstä jatkuu
edelleen eri puolilla maata, mutta
kukaan ei enää epäile; että kaikki
olisi valmista; kun olympialaisten
viralliset avajaiset ovat 10. lokakuu­ta.
Sisäisissä järjestelyissä voidaan
havaita samaa. Tällaiseen urheilu­tapahtumaan
liittyy tuhansia kysy­myksiä,
mutta näyttää siltä, että ja­panilaiset
järjestäjät ovat vastan­neet
pienimpiinkin kysymyksiin —
Kauneimmat
kukat
entisen työtoverini
Edvin Kuuselan
MUISTOLLE
AUNE LIIKALA -
Hearst Ontario
jo ennen kuin ne on lausuttukaan.
Kirjoissa, vihkoissa ja lentolehtisis­sä,
jotka ovat jakeluvalmiina, on se­litys
kaikkiin mahdollisiin utelui-hin.
Ja jos kaikesta huolimatta tu­lee
esiin ongelma jota ei ole käsi­telty
etukäteen, on joukko palvelu­haluisia
japanilaisia valmiina vas­taamaan
siihen muutamassa silmän­räpäyksessä;
Kaikki tapahtuu lep­poisasti,
tyylikkäästi ja rakastetta-vasti.
Hymyillään ja kumarretaan,
ja kysymykset ratkaistaan nopeasti
'ja tehokkaasti. Jos itse kisoista tu­lee
sellaiset kuin mitä valmistelut
lupaavat — ja on täysi syy uskoa,
että niistä tulee — saadaan epäile­mättä
kokea sekä maailman suurimv
mat että tähän a.sti parhaimmin
järjes.fclyt olympialaiset.
VALTAVIA SUMMIA
Kisat ovat maksaneet paljon
suunnattomia rahamääriä. Tark­koja
summia ei voida esittää mut-
'ta järjestelykomitean laatima ar­vio
päättyy huimaavaan summaan
693,633,8.30,800 jeniin, eli lähes G
miljardiin Suomen markkaan.
Ylivoimaisesti suurin o.sa näistä
varoista— runsaat 670 miljardia je­niä—^
on kuitenkin käytetty teiden
rakentamiseen, jokien ruoppaami­seen.
vesilaito.sten rakentamiseen ja
asuntoihin, jotka myöhemmin jou­tuvat
yksityiskäyttöön. Li.säksi on
rakennettu ja korjattu rautatiever­kostoa
sekä laajennettu puhelin- ja
lennätinverkostoa. Tämän" lisäksi
on joukko muita,töitä jotka oli­vat
välttämättömät kisojen onnis­tumisen
kannalta, mutta jotka sa­malla
tekevät elämän miellyttäväm­mäksi
tulevaisuudessa Tokion 11
miljoonalle asukkaalle.
Olympialaisten ja niiden valmi.S:
telujen aiheutamina varsinaisina
kustannuksina mainitaan yli 9 mil­jardin
jenin summa — noin 81 mil­joonaa
markkaa. Tähän summaan
eivät kuitenkaan kuulu kustannuk­set,
jotka ovat viimeisten neljän
vuoden aikana aiheuttuneet valtuus­kuntien
lähettämi-sestä opintomat­koille
ulkomaille urheilukilpailui­hin;
Kilpailupaikkojen rakentami-,
seen ja jo olema.ssaolevien korjaa­miseen
on käytetty yli 14 miljardia
jeniä.
Näitä rahoja ' japanilaiset eivät
saa takaisin kisojen yhteydessä. Sen
sijaan he varmasti eri puolilla maa^
lii kisi»jen aattona
Tokion kisoihin saapuvat joutuvat heti tullessaan lentokentältä kau­punkiin
tutustumaan mielestäni kauneimpaan. uuden arkkitehtuurin luo­mukseen,
mitä näin tuossa 10 miljoonan asukkaan valtavassa muurahais­pesässä.
Lentokentältä kaupungin keskustaan on rakennettu pilarien
varaan kattojen ja katujen yllä lennokkaasti kiertävä auto-strada. Sen
rinnalla yhtä ilmavin kaartein kulkee "mono-line", yksiraiteisen sähköju­nan
rata, jota vielä elokuun puolivälissä ei oltu avattu liikenteelle. Todel­lista
nautintoa tunsi hyrrätessä siellä taivastasolla, toisella puolen leviä­vä
sininen Tyyni Valtameri, joka huuhteli "mono-Unen" aluspylväitä, toi­sella
puolen Tokion kattomeri. Nopeasti Ja taitavasti kiidätti japanilai­nen
kuljettaja autoaan kuin teräspalloa koko Nipponin suosimassa Pas-hinkopelissä
silmää hivelevin kaartein kohti keskustassa kohoavaa To­kion
tornia. .
VAUHTIA JA MATELEMISTA
Japanissa raikastetaan vauhtia.
Sen lukemattomat vuokra-autoilijat
ovat saaneet liikanimen "kamikaze",
jota käytettiin sota-ajan itsemurha-lentäjistä.
Oman lisäsäväyksensä
vauhtiin antaa vasemmanpuoleinen
liikenne siihen tottumattomalle suo­malaiselle.
Ruuhka-aikoina Tokion
kaduilla on noin 6 miljoonaa ihmis­tä
ja tavallisen katuliikenteen py-säihdytlävät
yhtä mittaa liikenneva­lot.
Siellä eteneminen on pelkkää
matelemista. Vahinko otetaan takai­sin
milloin voidaan.
Tokion sokkeloisessa silminkanta-mattomassa
talomeressä liikenne
muodostaakin vaikean pulman, jota
pyritään ratkaisemaan rakentamalla
uusia tasoristeyksiä ja kulkuväyliä.-;
Auki kaivetut kadut valmistuvat
olympialaisiin mennessä. Suuret
kansainväliset kisat oli valtti, jota
vilauteltiin kaikkien yleisten töiden
.yhteydessä.
Mutta liikentce.ssä on muitakin
pulmia ulkomaalaiselle. Japanilaiset
kirjaimet ovat koristeellisia, mutta
eurooppalainen ei niistä ymmärrä
yhtään mitään. Taksi on siksi luon­nollisin
kulkuväline ja takseja on
on Tokiossa saatavissa joka kadul­la
ja kaikkina aikoina. Niillä kulku
on hämmästyttävän halpaa. Mutta
on muita ky.symysmerkkejä. Tokion
asemakaava on niin monimutkai­nen,
että siitä eivät saa selvää synty­peräiset
tokiolaisetkaan. OsoiMeet
ön vanhastaan kaupunginosittain,
katujen numerot annettiin aikoi-j
naan siinä järjestyksessä kuin tont
jettu tavallisilta kuolevaisilta.
VANHAA JA UUTTA
Koko Japani on merkillinen se­koitus
vanhaa ja uutta. Vuositu­hantisia
perinteitä vaalitaan vielä
-tai ainakin ne ovat jättäneet jäl­kensä
tapoihin ja ihmisten suhtei­siin.
Länsimaiden parhaisiin ver­rattavissa
suurissa tavarataloissa
joka kerroksessa liukuportaan vie­ressä
seisoo viehättävä vormupu-kuinen
neitonen, jonka ainoa teh­tävä
näyttää olevan kumartaa sy­vään
portaita nouseville asiakkail­le.
Yhtä syvään kumartaa tapaa-,
mamme vanhempi kimonoon pu­keutunut
nainen. Kadulla länsi­maisten
kenkien rinnalla näkee
plajon perinteellisiä japanilaisia
jalkineita, sekä vanha polvi että
nuoriso kopsuttelee hihnalla var-,
päiden väliin kiinnitetyillä laudan­kappaleilla,
joiden pohjaan poikit
tain on lyöty kaksi puupalastcl ko­roiksi.
Kimonoiden ja syömäpuik-kojen
Japanissa vallitsee korkealle
kehitetty länsimaiden sivilisaatio:
Japani on koneellistunut, mutta
keisarin palatsin portin luona kyy­höttää
nurmikolla kaksi työläistä
leikaten laajaa ruohokenttää tupsu
tupsulta mitä alkeellisimmalla sir
pillä.
Päinvastoin kuin monissa, muis­sa
Aasian mdi.ssa JapanLssa ei
näe kerjäläisiä ainakaan keskeisil
lä paikoilla, missä turistit liikku­vat;
Kansa on hyvin puettua ja
henkilökohtainen siisteys on sil­miinpistävää.
Tekstiilitavara onkin
Japanissa hämmästyttävän halpaa,
' tien peruskirjat luovutettiin ei mutta tavallisen mittainen suoma-
Sunilla ilmoitamme, että mieheni, isämme ja isoisämme
EDWIN HENRY KUUSELA
nukkui kuolon uneen Kirkland Lakella 19 päivänä syyskuuta 1964,
sydänkohtauksen murtamana ja haudattiin Sarnlassa syyskuun 23 pnä
1964. • •
Hän oli syntynyt Keuruun pitäjässä, Vaasan läänissä. Suomessa,
helmikuun 21 pnä 1891, ollen kuollessaan 73 v. 6 kk. ja 28 päivän ikäi­nen.
Suremaan jäin minä, hänen vaimonsa Toini, tytär. mrs. Robert
(Irja) Paul miehensä kanssa Torontossa, pojat. Vesa vaimoineen Sar­nlassa,
Martti vaimoineen Redbridge, Ont. ja Leo Montrealissa, Que.,
kaksi lastenlasta. Irene Torontossa ja: Paula Samiassa, kaksi veljeä
perheineen, kaksi sisarta ja muita sukulaisia Suomessa ja laaja tut-tavapilri_
tässä maassa.
_ Vaimosi Toini, lapset ja lastenlapset
Elo uuras on ehtinyt iltahan,
kä.si toimekas rauennut, -r
Työpäivä pitkä on päättynyt,
lepo ikuinen alkanut.
Kaipauksella muistellen,
- Vaimosi Toini.
Työn Sinä tunsit hyvin,
nyt va.sta rauhan saat, -~
jolle ennen et antanut aikaa,
etkä valtaa-milloinkaan.
Muistosi meille on kallis,
hyvyytes kuolematon.
Rakkahin isistä aina,
jäät ikuiseen ^lohon.
Syvä.sti kaivaten, v
Irja ja Bob.
IrLs ja Martti,
I.eo, Laura ja Vesa.
Olit meille kuin rikas tähti,
mi valoa aina loit.
Sinun mukana niin paljon lähti,
mitä kenkään ei korvata voi.
Rakkaudella muistellen,
Irene ja Paula.
KIITOS
. Sydämellinen kiitos sukulaisille Ja ystäville, kun niin suurilukui­sena
saavuitte Edwininihautau.stilaifuuteen. Samoin kiitos niistä mo­nista
kauniista lähettämistänne kukkalaitteista. Kiitän Vesaa hau ta-tajaisten
järjestämisestä" ja kiitos Sinulfe. Leo, antamastasi avusta.
Kiitos Mabelllle osanottokorttien lukemisesta Ja Iivarille,siitä muisto­rikkaasta
puheesta. Kiitän teitä Sarnian emännät: Jenny, Bertta ja
Enni, kahvinkeilo-sta Ja tarjoilusta.
'Myö.skin kiitos teille: Richard, R-eIno'. Ilvar, Laiii-i, Valde'Ja Frank,
kun kannoitte Edwlniri hänen viimeiselle matkalleen haudan lepoon.
, TOINI KUUSELA
Osanottomme
KUKKASET
ede.smenneen y.stävämme
Walfer Kosken
MUISTOLLE
joka äkillisesti vaipui ikiuneen
St. Catharinesi.ssa, Ont.
Jennie ja Otto Leinonen
Eino VVuollet
siis numerojärjestyksessä. Tuntuu
siltä, että kukaan ei tiedä katujen
nimiä, numeroista puhumattakaan,
eivät edes taksinkuljettajat, .'Vsuin
lähellä keskustaa verraten uudessa
ja modernissa hotellis.sa, jonka eng­lanninkielinen
nimi loisti neonva-laistuna
kauas yli tyypillisten mata­lien
talojen. Mutta ei voi olettaa
taksinkuljettajain osaavan englantia
enempää kuin meidän japania. Pari­kin
kertaa sattui minulle, että tak­sinkuljettaja
ei tiennyt tietä hotel­liin,
vaikka mukanani oli hotellista
saamani japaninkielinen osoitekort-t
i . '— "Jos etsitte jotakin osoitetta
Tokiossa"', sanoi japanilainen tutta­vani,
paras ky.syä sitä asianomaisen
kaupunginosan riisikauppiailfa.'"
Elokuu on kuuminta kautta Japa­nissa.
Jo aamulla kello .0 aikoihin
saattoi lämpömittari osoittaa r 34
C, Etelä-Japanissa vielä enemmän.
Japanilaiset odottavat syksyä, joka
kevään rinnalla on paras vuoden­aika.
Kävely saunanhelteisillä ka­duilla
oli päivillä rasittavaa. Aurin­gonlaskun
lähete-jsä vilisi hotelliani
vastaupäätä olevalla pienellä lam­mella
keisarin palatsin muurin vie­rellä
soutuvenheitä, joissa vanhat
ja nuoret parit etsivät veden hen­keä
veden puutteesta kärsivissä mil­joonakaupungissa.
Puistoja Tokion
keskustassa on vähäur Suurin viher­alue
kesikellä kaupunkia on keisarin
palatsia ympäröivä puisto.. .Mutta
se on korkean muurin ja vallihan-dan
ympäröimä. Keisari periytyy
auringonjumalasta ja puisto on sul-
KAUNEIMMAT
MUISTOJEN
KUKAT
edesmenneen mieheni
Herman Mäen
MUISTOLLE
Kuoli lokakuun 6 p. 1961.
Vaimosi BERTHA,
South Porcupin-j Ontario
ilmaa saavat osakseen "goodvvilliä",
jonka arvoa ei voi mitata rahassa.
Olympialaisista on tosin vielä suu­remmassa
määrin.kuin aikaisemmin
tullut valtava liikeyritys, jossa val­tio
vastaa menoista ja yksityiset saa­vat
hyvin suuren osan tuloista, jot­ka
seuraavat urheilukilpailujen jäl­jessä.
•
—o — ,..
K/Ovaa povausta
kultamitaleista
New York. — Arvovaltainen
amerikkalainen Sports Illustrated
ennustaa tuoreimmassa numcros
.saan, että Neuvostoliitto voittaa
41 kultamitalia ja Yhdy.svallat 35
Tokion olympiakisoissa.
Lehti ennustaa yksityiskohtais­ten
Uiidcsta Seelannista saatujen
tietojen perusteella Petct Snelliä
800 ja 1,500 metrin juoksujen
voittajaksi.
Suurin osa 163 kultamitalista ja­kaantuu
ennustuksen mukaan
seuraavasti: Neuvostoliitto 41,
Yhdysvallat 35, Japani 13, Saksa 9
Unkari 9, Australia 7, Turkki 6,
Italia 5 ja Puola 5.
Ponteva herätys
oilympiaky]ässä
Tokio. — Olympiakylään majoi­tetut
urheilijat ja huoltajat heräsi-'
vät viime torstaina ennen -aamun­koittoa
tapahtuneeseen maanjäris­tykseen.
Ikkunat ja ovet tärisivät, mutta
mitään vahinkoja ei järistyksen il­moiteltu
aiheuttaneen. '
lainen saa turhaan etsiä valmis-vaateteoUistiudesta
sopivia kokoja.
Pienten sirojen japanilaisten rin
nalla saa eurooppalainen helposti
jättiläiskompleksin. Kimonot ovat
jääneet yhä enemmän juhla-asuksi
samaan tapaan kuin meidän kan­sallispukumme.
ISTUMALLA VAARLSÄARISIKSl
Asumiskulttuuri on Japanissa
yleensä vanhoillista, valtaosa To-
Tfl^sla on pieniä yksi- tai kaksiker­roksisia
taloja. Miltei joka talossa
on kadulle päin avautuva pikku lii­ke,
missä myydään elintarvikkeita,
vii-voitusjuomia, vaatteita tai kai­kenlaista
pientä rihkamaa. Liikkeen
sivuilla tai yläkerrassa asutaan.
Pääasiallisin huonekalu on niini-motot
lattioilla: Niillä istutaan,
niillä aterioidaan ja yön tullen niil­le
levitetään kevyt patja nukkumis­ta
varten. Kengät jätetään asunnon
ovelle. Tosin rakennetaan uusia ker­rostaloja,
varsinkin Tokion laidoil
le. Niissä on nykyajan mukavuudet,
mutta sittenkin niitä on vähän.
Sivistyneet japanilaiset tosin halua­vat
yhä useammin ainakin yhteen
huoneeseen — vierashuoneeseen —
länsimaisen kaluston. — Jalkojen
päällä istuminen kehittää vääräsää-risyyttä,
sanoi minulle eräs nais-professori,
joka kasvattaa lapsensa
pienestä pitäen istumaan tuolilla.
Mutta maanteiden varsilla näkee
miehiä tupakkatauolla kantapäiden-sä
päällä. Meille suomalaisille sellai­nen,
istuminen olisi pitkän päälle
tuskallinen koettelemus, mutta heil­le
se ilmeisesti tuo tunteen täydel­lisestä
levosta.
24 MILJOONAN KAUPUNKI
V. 1970 ,
Tokion torni muistuttaa Eiffel
tornia ja on sitä parikymmentä
metriä korkeampi; Kun sieltä kat
soo kaupunkia ei rajaa näy, var
sinkin kun kesälle tyypillinen kos
tea auer kattaa taivaan rantaa. Kau­punki
on kasvanut jatkuvasti leveyt
tä eikä korkeutta. Ulkomaalainen
kysyy iibmetellen, miten kauan täL
lainen kehitys voi jatkua. Minulle
kerrottiin, että nykyisen kasvuvauh­din
mukaan Tokiossa on V. 1970 24
miljoonaa asukasta. Kerrostalojen
rakentamisen vähyys johtunee myös
.«jiitä, että runsaiden maanjäristys-tea
takia perustan lujittamiseen
olisi pantava erityisen paljon työ­tä.
-V. 1925 Toikion maanjäristyk-
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvd.
Puhelin OX 1-6195 '
Toronto • Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hlawatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Allan Illbury
488 BrockAve. Toronto, Ont,
Puhelin LE. 5-1054
LIITON NAISJAOSTO
Elsle Jokinen
21 Granlea Road, WIlIowdale, Ont.
Puhelin BA. 1-1489
' LIITON IIIIIITOJAOSTO
Puheenjohtaja: Unto Penttinen
38 at. Lawrence St., Sudbury, Ont.
sessa kuoli 100,000 ihmistä.. Sellai­nen
järkytys ei .ynphdu; .Ja nyky­aikaiset
japanilaiset' istuvat edel­leen
niinimatollaan keveissä pikku-tfiloissaan.
Viitataan perinteiden
voimaan. Mitalin toinen puoli on.
kuitenkin vanhojen asuntojen keh­no
hygienia, riittämätön viemäri­verkosto
ja veden puute ainakin ke­säaikaan.
Joka sunnuntai miljoona
tokiolaista vaeltaa kaupungin ulko­puolelle
levittäytyen heinäsirtokar
parven tavoin Tyynen valtameren
kauniille rantamille etsimään veden
väljyyttä ja raikkaajnpia tuulia. .
"KISSANOTSAFUUTARHAT"
Jos imaata on vähän, sitä huolel­lisemmin
se käytetää^ Suomessa ei
mitään puutarhapalstaa' hoideta pa:
remmin kuin japanilaiset talonpo­jat
riisipeltojaan; Joka metri on
käytetty hyväksi ja käsivoimin teh­dään
lyö. Aamusta iltaan ja pyhär
päivinäkin näkee japanilaisen ta­lonpojan
vaimoineen pää suojattu­na
leveällä hatuTiä tai liinalla kyy-höttävänpienten
peltotilkkujensa
keskellä työn touhussa. Kaupungis-,
saikin joka 'kämmenala käytetään,
jos ovennurkassa on vähänkin tilaa
siihen jö sijoitettu kivi koristeeksi
ja ympärille istutettu ruohoja tai
pensHS. ' Nämä "kissanotsapuutar-hoiksi"
kutsutut silmää lepuuttavat
vihreät läiskät puhuvat japanilais
sten kehittyneestä kauneusaistista,
sitä voi ihailla myös kaunismuotoi­sissa
bambusta valmistetuissa käyt­töesineissä,
teenjuontivälineissä se­kä
naisten kultivoituneessa käylök-se.
ssä.
Tus'kin missään muualla maail­massa
on niin viehättäviä pppaita
kuin Japanissa. Nuo -^länsimaiseen
venelakkiin ja moitteettomaan vai
koisten puseroon ja käsineisiin pu;
keutuneet tytöt osasivat paitsi se­lostaa
nähtävyyksiä, huvittaa mat­kustajia
mitä vichäitävimmällä ta­valla,
lauhiilla, hymyilenriällä ja kes­kustelemalla.
Vuosiluhanti.set kasva-tusperinteet
kantavat hedelmää viv-läkin.
Kouluissa tai yliopistoissa ty­töt
voivat suorittaa diploomin esi-meiikiksi
kukka-a.setelmien järjes­tämisessä
tai opiskella perinteellisiä
teenjuonliseremonioita. Toisaalta
yhä suurempi .osa naisia käy ansio-työ.
ssä tehtaissa ja muualla kodin
ulkopuolella. Ja ongelmat ovat yhä
kipeämmin samanlaisia kuin suo­malaisella
kanssasisarella, jota jäl­jessä
japanilainen nainen kuiten^
kih on sosiaalisissa eduissa. Saivat­han
naiset Japanissa äänioikeuden
vasta v.: 1947. .
MAAILMAN NOPEIMMAT JUNAT
Japanilaiset ovat ylpeitä maail­maa
nopeimmista junistaan, jotka
on varustettu kaikilla mukavuuksil­la
aina ilma.stointia myöten. Siellä
voi virkistäytyä länsimaiseen ta­paan
ravintolavaunussa. Mutta suo­malaisesta
on jännittävää tutustua
aito japanilaiseen ruokailuun "os-.
tamalia alkuasukasten tapaan ate­rian
siistissä ja sirossa pakkaukses­sa,
johon luonnollisesti kuuluu
myös .syömäpuikot. Annoksen riisi
on tuttua ja sitä seuraavat moriel
ja erilaiset enemmän tai vähemmän
oudot makupalat voivat tarjota pie­niä
yllätyksiä. Päälle saa aitoa japa-.
nilaista vihreätä teetä, jota tietysti
juodaan ilman sokeria korvattomas-ta
kupista.
Junan ikkunasta japanilainen
maisema avautuu kuvakirjan tavoin:
Rata kulkee pitkin Tyynen, meren
rantaa. Ympärillä nousevat tiheän
bambumetsikön peittämät kukku­lat.
Kirkkaalla ilmalla voi nähdä
jopa majesteetillisen Fuji-tulivuo-ren
pilvien yläpuolelle kohoavan
huipun. Riisipellot viheröivät ja kii­peävät
pengermittäin ylös kukku-larinnettä.
Pienet talot, lootuskuk-kalammikot
ja kukkuloilta häämöt­tävät
vanhojen palatsien j a temppe­lien
kattokaarteet vilahtavat ohi.
Kun iltaruskon aikaan ruusunpu­nainen
pilvi leijailee Tyynen valta­meren
yllä, jonne kalastajat palaa­vat
veneineen, tuntee nähneensä
kappaleen Nipponin vanhaa kau­neutta,
joka vuosituhannesta toiseen
on elänyt lakka- ja silkkimaalauk­sissa.
Mutta samassa jo kiitää tiellä
nuorukainen mopollaan tyttö taka­istuimella
ohittaen polkupyörällä
ajavan loisella kädellä koketisti
päivänvarjoa pitävän naisen. Se on
nyky-Japania, joka tarmokkaasti ja
kyvykkäästi rientää eteenpäin val­miina
ohittamaan monet vanhat te­ollisuusmaat.
OLYMPIAKUUME ^
Japani on valmistautunut kan-
-sainvälisiin kisoihin yhtä suurella
vakavuudella kuin Suomi aikoinaan.
Lehdot kirjoittavat asiasta joka päi­vä.
Yhä uudelleen toistuu lause,
mitä ulkomaalaiset meistä ajatte­levatkaan,
jollei sitä tai tätä asiaa
saada korjattua. Kansallisylpeys
kompeksisuuteen asti heijastuu ja­panilaisen
yhtä hyvin kuin suoma­laisenkin
olemuksesta. Tuo tyyni,
tarmokas ja sulkeutunut kansa on
tuhatvuotisten perinteiden mukaan
kasvatettu kunniaarkuuteen, joka
voi olla sekä hyve että heikkous.
Varmaa on, että Japaniin matkusta­vat
suomalaiset tulevat löytämään
paljon mielenkiintoista, paljon kieh­tovaa
ja paljon sellaista, mitä on
vaikeata käsittää tuntematta maan
historiaa ja perinteitä. Nippon, au-fingonnousun
maa, on ottanut vaka­vasti
olympiakisat ja odottaa vierai­taan.
Mirjam VirdTuomincn.
Tiistaina, lokak. 6 p. — Tuesday, Oct. 6, 1964
Meksiko Höi
EteläJKorean 76- -75
Jokohama. — Tuloksia olympia­kisojen
koripallokarsinnoista, joista
neljä parasta selviää varsinaiseen
turnaukseen:
Meksiko — Etelä-Korea 76—75,
Australia -—Filippiinit 71—69^ Kuu
ba — Indonesia 99—96, Canada —
Malesia 85—45, Thaimaa — For-mosa
71—70.
Pistetilanne: Meksiko 6 voittoa,
Australia 5, Canada 4, Kuuba 4,
Etelä^Korea 3, Thaimaa 3, Formosa
2, Filippiinit 2, Indonesia 1 ja Ma­lesia
0.
Tokiossa jaetaan
163 kultamitalia
Tokio. Tokjon olympialaisissa
'lokakuussa -jaetaan ennä/tysimäärä
kultamitaleja, nimittäin 163.
Roomassa jaettiin 152, joista Neur
vcstoliitto' voitti 43 ja Yhdysvallat
•34. •; . ,
Yleisurheilu 36i uinti 22, paini 16,
voimistelu 14, nyrkkeily 10, miek­kailu
8 .pyöräily 7, suotu 7, melon­ta
7, painonnosto 7, ratsastus 6, am­puminen
6, purjehdus 5, judo 4,
lentopallo 2, nykyaikainen viisiot­telu
2, koripallo yksi, vesipallo yksi
ja maahockey yksi ja jalkajallo yk­si.'
•
X-l:iton joukkue
perillä Tokiossa
Tokio. — Neuvostoliiton olympia­joukkue
on nyt kokonaisuudessaan
Tokio.ssa. Lauantaina saapui IL-18
lentokoneella viimeinen ryhmä, voi­mistelijat
ja melojat.
Neuvostoliiton koripallojoukkue
on jo ehtinyt saavuttaa ensimmäi
sen, tosin epävirallisen voittonsa.
Lauantaina pelattiin nim. .Neuvos
toliiton ja Italian joukkueiden ystä­vyysottelu,
jonka Neuvostoliitto
voitti vakuuttavasti 71—51.
Neuvostoliiton lipun juhlallinen
nosto suoritet.iin olympiakylässä
viime sunnuntaina kello 4 paikallis­ta
aikaa.
• . — • —
Pyörät eivät kestä,
korjaajilla töitä
Tokio. — Tokion olympiakylässä
syntyy pian liikkumisvaikeuksia, sil­lä
ilmaiseksi urheilijoiden käyttöön
asetetut polkupyörät eivät kestä
suurempaa kulutusta.
Kaksi johtavaa polkupyörätehdas-ta
asetti 650 polkupyörää käytettä­väksi
ja niistä on muodostunut hy­vin
suosittuja kulkuneuvoja urheili­joiden
keskuudessa.
Sanomalehti Yomiuri ilmoitti vii­me
viikolla kuitenkin, että voimaik-kaat
urheilijat ovat liikaa näille pyö
rille. Neljä korjaajaa on jatkuvasti
työssä korjatakseen kaikki rikkoutu­neet
80 pyörää.
HENKILÖKOHT AINEir
louLU- ja mm
TERYEHDYKSENIIE
JL.V ,
VAPAUDkN
JOULUNUMEROIHIN ,
jotka ilmestyvät:
Lännen numero jouluk. 15 pnä
Ilä-Canadan joulukuun 17 pnä
Teillä on erinomainen tilaisuus
lähettää Vapauden välitykseUä
joulu- ja uuden vuoden terveh-dyksenne
ystävillenne Ja tutta­villenne
kautta maan.
Te voitte valita henkilökohtai­sen,
erikoiskehyksessä olevan
tervehdyksen, jolta on $2JOO. '
$3.00, $4.00 ja $5.00 hintaisia,
kirjoittamalla nimenne Ja osoit­teenne
valitsemaanne teirveh-^"
dysmalliin. Lähettäkää se mak­sun
kapssa Vapauden kontto­riin
tai antakaa paikkakun­tanne
asiamiehelle.
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
(Nimi)
(Osoite)
Hinta $3.00
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
kaikille ystävillemme!
(Nimi)
(Osoite)
Hinta $2.00
Vapaus Publishing
Company Limited
Box 69 Sudbury, Oni
Jaulu- ja uuden vuoden tervehdyksenne
VAPAUDEN JOULUNUMEROIHIN
jotka ilmestyvät seuraavasti: lännen numero jouluk. 15
ja Itä-Canadan numero joulukuun 17 pnä
Teillä on mainio tilaisuus Vapauden joulunumerojen palstoilla toivottaa
HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA ^VUOTTA ystäviUenpe ja
tuttavillenne kautta Canadan. Tavallisten tervehdysten hinnat vaihteleyat
50 sentistä dollariin.
Erikoisesti suosittelemme kehyksessä julkaistavaa henkilökohtaista joulu­ja
uuden vuoden tervehdystä, joista asiamiehemme voi esitellä Teille Useita
eri malleja; Niitä on $2.00. $3.00, $4.00 ja $5.00 hintaisia.
Kaikkien tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa viimeistään Joulu­kuun
5 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
NIMI
- TT*— —; : • • • , : — : — —
• •
•••••• \ - • • ••• •
-