Vapaus, December 18, 1924

              T<»»tema,^wiliili, M p>—Thww Pc& 1 ^ im
«dki
» Kaikille maidon ostajilleen toivoo
Miina ja Johan Helsten,
COBALT, ONT.
He toivotainiDe teiDe kaikkia onnea 1
JOULUNA
sekä mahdollisimman paljon hyFäa^^motena |
1925
W. LAPVMTE,
54 Lant Staraet.
STORE OF QUALITY
Cobalt, Ontario.
MIh
COBET MEAT m
O. KOSKI,
133 Lang Street
* T«Iepl"»>«' 12. P. O. Box 476
. ^1) L
Doista joulua ja (HHifNivnoileneUS i
KMkille lunB«ttajiUe«i Utnam
O. KOSKI.
V. B A R B ER
JUVELIKAUPPIAS 1
Expertti Kellojen korjaaja*
. Hienoa kalverrntU •
P. O. Box 35S. ~ COBALT, ONT. — 12 Lang St.
Hauskaa Joulua
-ja.
Lykkyä tykö vuodelle M
kaikille Kommunistipuolueen sanoma*
lehtien sekä kirjojen tilaajille toivoo
AINÖ TUOMI, Cobalt, Ont, Canada. |
Hauskaa Joulua
ja
Tarmoa Taistoissa vuodella 1925!
IcaiUUe raakaantySn raatajille toiTottea
Piirais Erkin Parturiliike.
S7 La«» Straa». Cobalt. Ont., Canada. |
TaMdJken ^m^im mttys
Kaikkien ajattelevien työläistea ja
työväenluokan elämää ja elämisen
mabdoIIisunkBia teoreettisesti tutki­vien
oppineiden keskandessa myön­netään
taloadellisilla järjestöillä ole­van
melkoisen suaren ansion työ-
^estön aineellisen toimeentulon ko­hottajana.
Mutta toisissa porvaril­lisissa
piireissä avo-pajan häikäile­mättömien
hyökkääjien ja tyiöväe»-
tön valistumattomien joukkojen kes­kuudessa
havaitaan vielä melkoiisen
paljon sellaista käsitystä, että! talou­delliset
samoin kuin kaikki muut
järjestöt ovat ei ainoastaan työväes­tölle
tarpeettomia, vaan suorastaan
vahingolIisiaTcin. Löytyyhän porva­riston
keskuudessa vielä sellaisia op-;
pineita, jotka aivan taloustieteelli-sesti
koettavat osoittaa työn ja pää-omian
välisen suhteen olevan risti­riidattoman.
Vidähän saamme use­asti
porvarillisten 3cyriailijäin kädestä
lähteneitä kirjoja, joissa ioetetaan
todistaa: työn ja pääoman on työs­kenneltävä
sovulla keskenään» koska
niiden "edut ovat yhteiset. Vielä
porvarillisessa talousopissa vallitsee
käsitys: kuta rasvaisempi pääoina,
sitä' paremmin se ruokkii orjansa.
Tällä tahdotaan sanoa työväestölle:
työväestön on kiltisti aherrettava
pääoman mahdollisimman tuottavak­si
saamiseksi, koska mahdoUisimmatt
tuottava pääoma, tuottaa työläiselle­kin
mahdollisimman hjrvän toimeen­tulon.
'Tämä käsitys ei ole muuta
kuin muunnos vanhan ajan kansan­taloustieteen
palkanosateoriasta, jo­ka
väitti jossakin' kansantaloudessa
löytyvän palkkoja varten ^äärätyn
osan varoja. Tämän mukaan ei
katsottu työväen itsenäisellä toi­minnallaan
voivan korottaa palkko­jaan.
Ainoastaan varojen jakamisen
suhteen katsottiin työväestön talou­dellisella
taistelulla olevan merkitys­tä-
\ Jos varat -jaetaan mahdollisim­man
vähäliikiizäten työläisjoukkojen
kesken, silloin luonnollisesti tulee
kunkin työläisen osalle mahdollisim­man
• suuri OSÖU8 näistä voitoista.
Tao vanhan kansantaloustieteen oppi
johti anunaiälEaen liikkeen suljetulle
polulle'. Se joliti vaatiriiaan ehioi-keuksia
ammattiin kuuluville. Am­mattiin
pääsy köetettiivi tehdä mah-doUisimioan
TK^keaksi. . ;.
^Uudempi porvarillinen kansanta-lonstksde
OB pääasiassa hylännyt tä­män
vanlianajmi' kansantaVmsfieteen
palldcffvaileonm Mutta selvänä
johtolankanaf Vielä nykyisessäkin
pnnrmEnlEsesBa : ttäloustieteessäkäy
oppi työn j a pääoman ynteisästä <e-äifisfca
j a siitä, -että työlle ianfeaa
ilman työväen luokka- tai iM^TVhvtaTB-t
i e l i ^ l u o i ^ ^ osansa tanotahnos-ta.
ja -yacsin useastihan saamme
lakea porvatiiUisiEtasanomate^
ta/Staisi^lujeii - jSOceen, koinka soti-iia
tappiioita ts^opäivien ja - tui&n
palkkojen «uttruiis: Saadaan suoria
siunnua j a «anoitaan: noin smiren
tappion ^äräi' ttyöraestö. 'Eikö. oliGi
öThtt parasta <rlla »taistelematta, ky­sytään,
ja tvastaus Icuulua: «Mottoa
raasH
Kefot^ättömSen osa ty5vSe«tSstäl
koeilaa el£a yhttciiskunnassamme lui-'
den periaatteiden nuukaan, joiden
mukaan vanhaan .aikaankin elettiin,
i l t t e llmldB «maai «mionsa/ seppä.»
Siinä lause, joka «n vakavanlaiae-na
uskona vielä tänä pSvänä monien
työläisten mielessä. r& osa taasen
tySvSestSstä, joka porvarillisen dia-mSn
pyörteissä on jotaldn oppinut ja
alkanut haparoida tietoja itselleen,
on useasti eksynyt porvarillisen maa­ilmankatsomuksen
sokkämbin .niin
pahasti, ettei jaksa niistä selviytyä.
I Mistä syystä ja millä tavalla nämä
povvai'illiset maailmahkatsotnukset
työväestössä ilmenevätkin, tosiasia
on <vain, «ttä melkein suurin osa ei
jaksa vielä käsittää edes talondelli.
sen Uikkeen todellista merkitystä.
Onpa joissakin työväen osissa pääs^
syt valtaan sellainenkin käsitys, että
työväenluokan etevimmät ajattelijat
ja esitaistelijat olisivat myös olleet
sitä mieltä, että ammattiyhdistysliik­keellä
el voitiääi kohottaa työväes­tön
elintasoa. Puhutaan Lassallen
rautaisesta palkkalaista ja Marxin
talousopista. Lassalle väitti, että
työväestön elintaso pysyy aina kapi­talistisen
tuotannon puitteissa sillä
tasolla, että se kykenee'. tekemään
työtä ja luomaan natta työvoima»
kuolevan työvoiman tilalle. Marx
väitti työväenluokan aseman aina ka­pitalistisen
tuotannon. vallitessa kul­kevan
kurjistumista kohti. Ainoas­taan
työn ja tuotannon välikappa­leiden
yhteiskunnallinen omistus ky­kenee
työväestön pelastamaan kur­juudesta
ja pääoman riistämisestä.
Näihin opinkappaleihin vedoten mo­net
viisastelijat sanovat: taloudelli­nen
työväenliike ei tuota vastaavaa
hyötyä. Nämä viisastelijat eivät
nähtävästi jaksa kasitnf^^' ollenkaan
Lassallen ja kaikkein vähimmin
Marxin oppeja. Lassallekln myön­tää
työväestön elintason vaihtele­vaisuuden.
Ja selvästi hän sanoo
tuon vaihtelevaisuuden riippuvan
juuri työväestön välinpitämättömyy­destä
asemansa suhteen, alloin sen
elintaso painuu alimpaan rajaansa.
Milloin taas työväestä voimaperäl-simmin
taistelee etujensa puolesta,
silloin sen elintaEO kohoaa tontuvas-ti.
Lassalleban antoi suuren snerki-tyksen
työväen järjestäytymiselle ja
yhteistoiminnalle.
Eikä kukaan voi osottaa, että
Marx olisi «kurjistumisppillaan* tuo­minnut
taloudellisen liiUf««>n. Sehän
kyllä myönnetään, että työväestön
asema aina suhteellisesti kapitalis-tien
asemaan verraten kurjistuu. J a
taloudellisten järjestöjen piireistä
kyllä myönnetään, että tällaiselle
kurjistumiselle ei unionistic«n liike
voi täydellistä sulkua asettaa. Uo-siaikainen
unionistinen liike myön
tää kernaasti, että tästä kurjistum»-
sesta voi tehdä lopun ainoastaan pro­letariaatin
voitto. Mutta tämä ei
suinkaan osota sitä, että täUä' olisi
tahdotu kieltää unioiden taloudelli­nen
merkitys työväestön elämälle.
Sitähän ei mitenkään Voida tehdä
varsinkaan sen jälkeen, jolloin unio­nistinen
liike voi kaikista kapitalis­tisen
tuotannon maista esittää san­gen
suuren määrän tosiasioita, kuin­ka
sen avulla on saatu palkkoja ko­rotetuksi,
työaikaa lyhenneeksi ja
muita työehtoja parannetuksi, jol­loin
kaikilla voitoilla on mitä tuntu­vin
merkitys työväestön talouteen.
Emme lähde näitä numeroita ja
todisteita , tällä kertaa pitemmälti
esittäinään, sillä ilman niitäkin uni­oiden
taloudellinen merkitys työvä­enluokan
elämälle on todistettavissa.
Työläisten kannattaa tehdä mitä tar-mokkainta
työtä taloudellisen liik­keen
hyväksi. ^
— Oletkos sattunut silmäilemään
Uutta Testamenttia äskettäin? ky­syi
toveri. ; .
— No eipä ole tullut.
— Ei ole hullummaksi väliin
silmäillä. Siellä on totuuksia.-
Otiiipa. ja- silmäilin. Yksin kulki­en
muistui mideen fraasi, toinen­kin.
Sakissa jutellessa tuli huulille
ennen naivina" naurettu lause.
Hikä kumman taika .niissä on-,
kaah?
Ei muu, kuin että ovat taistelu-,
totuuksia, r,;; ,
Kun Kommunistinen Internatio­nale
käskee' menemään ktukkiallej
missä on työtätekevää kansaa, taan-tumnksellisiin
järjestöihmkin, ja
kan Koniimunistihen /Manifesti ' se­littää,
mikä on kommunistien . j a
iptoletaarira iniMe, min soi korvissa
Baamaton . lanse, että «petnslasten
on oltava ^^noaailraassa. Vaan ei-ma-ilmasta."
He eivät e-rilleen
ihmisistä oinaa- Tahliurskaat-taan
ihaHemaan kuten lahkolai­set
tekevät -— vaan on heidän olta­va
linnlsten. joukossa valona — s.
«u tiedoliidna valistajina, suolana
«koraalisena voimana, ja hiiva­n
a — joka joukot liikkeelle nostat-ilauL
Eikä, snainaisten koybien taiste-
IjMäkMin pääsy edellyttänyt suurr
ita oppia eikä kirjatietoja. 'Päinvas-tran.
Iprjaoppirieet -:- saivartele­vat
fariseukset ja viisastelevat filö-seofit
— eivät «itä totnntta ymmär-täffloetkaäo,
jolleivät perinpohjin
k S a t y n e ^ (Sauhis-^Paolus). Mulj-ta
«e BBtä nämä "viisaat" eivät
ynasfirföneet, se oli. selvä vilpittö-
1 \
\
\
\
\1i!
ii
I
\
\ I1
i
\
\
i
i
Meidän liike on ollut perustettuna Temiskaming
Districtissä jo kaksil^mmentä viisi vuotta. Me
tulimme tänne ennenkun rautatie ja vaatimat­tomasta
alusta, yhdestä ainoasta puodista olem­me
me kasvaneet tämän ympäristön kanssa ja
nyt^meillä on neljä suurta varastohuonetta ja
ulosmyyntiliikettä, jotka ovat sijoitetut parhai­siin
kylim pohjoisessai
Tämmöinen kasvaminen ja menestys on tulos
lukuisten ja tyytyväisten k^ hyväntah­toisuudesta.
On tosi seikka että me olemme
koettaneet palvella ystäviämme säästäväisyy­dellä
ja täydellisesti. Puotimme edullinen paik­ka
on auttanut meitä siinä samoin kun meidän
tapa pitää aina kohtuulliset hinnat ja olla täs-^
mallinen tilausten täyttämisessä.
Meidän varastossamme on rautatavaraa mai-
Tiareille,; farmareille, metsätyöläisille, metsäs­täjille,
träppäreille, > rakennustyöläisille ja ta-londehhoitajille.
cemiJT--]srEW LISKCARD—TIMMINS-^OCHRANE
nnt pelto (eikä köfi, 'ei yainro -eikä
iapMt Pesittämiä ja ivapaina "kuin
taivaan linnut dlivdt 'he valmiit
lähtemiään iriihin asia vaafi. Ja hei­dän
mestarinsa, saattoi kysyä Tieil-tät
tmTco ndiekkoja'? '(jdka lause on
Raamatussa, vaikka papit eivät s i ­tä
kosihan selitä, 'mutta sitä alike-rammm
sitä toista, jälkeenpäin l i ­sättyä
lauseitta: "*J<ika imiekkaan
ropec--;">)..
Ja onko mailman kifjallisuudesr
sa .niin järjcyttävää kostoa kuiri
Jeesuksen katse, 'kun 'Pietari <6& liä-net
Edeltänyt? ^Entä IJudas — eikö
se ^eUeen -die 'ihmiskielen vahvin
sana! '•
Niin «^a kyllä -riiitä on totuuksia
Raamatussa - r - vaikkei meistä siltä
tarvitse "TtfkijoStsi" tulla. Xysti vain
•aliin muistaa sen -ajan .'"Inter-
Te s•a•••a ••sil»t,i
ostaessanne lasitavaroi­ta,
kirjoitustarpeita ja
konttoritarpjdta sekä
kotitarve riutatavaraa,
jos' ostatte ne meiltä.
T. ft BIACI
COBALT, ONT
miBe proletaareille. Näitä ei sito- nationalen^ teesejä.
Me nauramme yhdessä kanssanne saaiöo
M&FRERE
Jos ostatte jouluksi Kalkkunaa taikka Hanhea tai jos ostatte atä
tJudeksi Vuodeksi ja jos haluatte saada maidolla Khotettna Bbaa
jBÖin antakaa tilauksenne Morin Frerelle.
JKJ^yöskin kaikkea mitä~ tarivtsette tilan vähyys estää tässä
jEnainltaemasta.
T«idän ei tarvitse menettää aikaanne eikä kuluttaa saappai-tannsu
Yksinkertaisesti jättäkää meille tlauksenne ja se täyte­tään
faiitä vehdottomasti tyydyttävästi.
NORIN & FRERE
GENERAL MERCHANDS
105 Lang St, — Phone 214. — Cobalt, Ont. |
tavaroita
KELLOJA, SORMUKSIA. PINNOJA, RINTANEULOJA, Y. M.
Jokainen tavara taataan. Bruncwick Phonographeja, Recordeja,
Badioloita jä Radio Settejä.
J. E. SEWELL,
The Sqaare. Cobalt, Ontario. '
• • Silmät tarkastetaan vapaasti. Kellojen korjaus erikoisalamine.
• a a a a a « T—
H. E. E V E R E T T i
Tire. VnlganizinK
Kaivosmiesten Ropessi kenkiä j a kaikellaisia päällykenkiä Vulga-nizeerataan.
KENKIÄ JA JALKINEITA KORJATAAN .
12M Lang Stnet. ^— Imperial B a n l d a v i e r e M i u .^^^^^^ Oat.
<
\
K
Phone 138 P. O. Box 241
The WORKINGMEN'S STORE
eka*. Smith, Omistaja. ^
216 Lanff Street,.Cobalt, pnt.
Liha-, Ruokatavara- ja Rehu-kauppa
C. COULU, Omitteja. ^
108 Lang, Street, Cobalt, Ont.
Phone tOL —- Box 579
Tnf^ictte\i*^'savnstefota lihaa, siipikarjaa ja ruoltatawr««.
i5iwwwgiwwwiw w o » w o » » » » w w i i o w «
•rf^/ti-ms^is-r^
Ontario.
BEAVER LAKE
0 ^ y ^ ^ Ä o Sf
^i? Äänen. Box 52
. ^ P Ä BOX .
^^Jf^S>-,^M^
^laJohii Leppänen, Bx 4(
/ ^ Ä L e y o l .
B^„\^?0. Nairn Centre
TaSo, Niilo, Aune, Bhin
ja Matti MyUynen,
- ^ a Oskar Luoma. Box 6
Naim Centre, ^
VaUe Jalonen, Box 60.
Nairn Centre.
TlnT Katri ja Adam Leht(
Box 2. Worthington. ,
i;e7o. Onerva. Olavi, Lyyc
ja Oscar Kinos, •
WorthiDgton . ,
Efleri,Auri, Sanni ja Jaco
jläki. Box 60,
Worthington. ^
Vieno, Anna ja Matti
Tuomi, Nairn Centre
lona Hilja ja KaUe T5i
mälä. Box 6 Worthmgto
Irma. Marthin, Hilma ja
John Pohjansalo, Box 1
Worthington. ^
Väinö Virtanen, Box 99
Nairn Centre. ^. _
Oscar. Mikko, Lyydi. ,0t1
sSö. Box 101, Nairn
: Centre.
Nikki Piispanen, Box 5
.Worthington. \
Kalle Kolari, Turbine.
Tyyne ja Kalle Kovane
perheineen, Box 43,
Nairn Centre ^
Au^st Virta, Box 60,
Nairn Centre. „
John Soramäki, Box 76
Nairn Centre,
leimu Lepo, Box 60,
Nairn Centre. „,
Toini, Vieno, Pauli, Willi
Mandi ja John Salmin(
Box 30, Worthington.
Irmar Helien^'-WUnia j a
Kalle Lehto, B|ox 30,
,Worthingtori.
Aaro Aaret. i . ^.
Anna ja August Jäntti
nerheineen, Näim Cent
Ulias. Feimo. Ester ' ja
Kosti Kuula. Turbine.
Kunnar, Walfrid, Walto,
Soffi ja Wiljam Rönl
Box 17. Wörthington.
Pirkko. Ellen ia Tom Kop
Box 12, Worthington.
Leo. Laura. Urho, Len
ja John Luopa, Box (
Nairn Centre.
Maija ja Matti Kuula,
Turbine.
Elä. Niilo, Lisi ja John
Kautiainen, Box 52,
Worthington.
Tasto. W€mmi, Fiina ja
Aatu Kolari, Turbine
Taito, Anna ja Konstu
Ristimäki, Box 99,
Nairn Centre.
Victor Jutila, Box 42,
VTfljrthinpton.
Aate Reinikainen, Box <
Nairn Centre.
Elssi. Aino. Soffiä ja Jo
Laakso, Box 43, Nair
Cenfcr<>.
Irma. Kerttu, Ma;ndi ia
David Helin, Box 46
Worthinsrt;oh.
Martta. Mandi ja, John
Savolainen, WorthinE:t(
Iva'- Laakso, Box 43, Na
•• Centre.
Irma. Umo, Martta ja
Matti Koski, Box 4,
Garson Miiie
Kalle Jalonen,
Tonra. Tauno, Tainii, Toi
Toivo, i d a ja Elis Pii
nen. Turbine.
01?Ji ja Kusti Aho,
Worthington.
. Lauri Laine, Box 46,
Worthineton.
Vieno, KaUe.VUi, Saimi
John Turpeinen, Box
Worthington. ^
Martta ja. Arvo Helin,
Box 52. Worthington
Eucen. Eino. Olavi, Ms
i'! Evert Mäenpää, Bx
"'''rjö Jokinen,
Worthington.
Aune Was3i, Worthingto
Aksel Bolus. "Worthingt
Santeri Meri, Box 58,
Worthington.
David Aho. Worthinffto
Vilio. Viesti, Vieno. Kau
HUja ia Sämi Hietil
Box 18. Worthington
Elsaa Tolonen, Box/ 18
Worthington.
Aleks Kaarrcj Box 18,
Worthineton.' .-
TaoTnnr, Mirja. Hävri,
Pertta. Toini, Elssi j.
Herman Peltoniemi,
Box 18. •
Len. Kylli, \rmas, Jei
Fiija ta Christian Vi
»»AX 18.
Heikki Salo, WortWngi
Box 4.
Toivio. Sofia j a Matti H
^ortinnEtoiii , ^
Kan» Mattinen,
WortluBgton