1924-12-18-27 |
Previous | 27 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
N O R T H
Toivorikasta Uutta Vuotta
Suosittelemme, yleisölle meidän uudestaan
kunnostettua mojakkasappaa jossa saa aterioita
suomalaiseen malliin valmistettuna,
hyvän kahvin ja hyvien leivosten kera sekä
hyvän kohtelun.
Huom.! Pallon pelureille valoisa pallo-huone
samassa paikassa.
Phone 1398. —^Box 1369. — 17 Lisgar St.
Kusti ja Hilja Puikki.
Väinö Siitonen. Urho Hill.
ja
1925
toivottavat
Kaikille
Saunassa kävijöille
ja 5 ^
Saunakomppania.
SUDBURY, ONTARIO
Onnellista
UUTTA VUOTTA
kaikille liikkeeni kannattajille
sekä muille
tuttaville
• toivottaa'
Oskar Kuuh
SEKATAVARAKAUPPA
Garson Mine, Ontario.
"Ihminen on maanpinnan tuote.
Se ei merkitse vain sitä, että hän
on maan lapsi, tuhkaa sen tuhasta,
vaan että maa on hänet synnyttänyt,
elättänyt, määrännyt hänen
tehtävänsä, ohjannut hänen ajatuksiaan,
asettanut hänelle vastuksia,
jotka ovat vahvistaneet hänen ruumistaan
ja hioneet hänen ajatus-kykyään.
Ihmistä ei voida tutkia
tieteellisesti, jos hänet eroitetaan
^hänen asumastaan maasta täi .niistä
maista, joiden kautta hän on
kulkenut tai niistä meristä, joiden
yli hän on käynyt kauppaa, enemmän
kuin napaseudun karhauakaan
tai erämaan kaktustakaan voidaan
käsittää riistämällä ne kotiseutunsa
ympäristöstä. IhmiBen siteet
ympäröivään luontoon ovat suunnattoman
paljon lukuisammat kuin
korkejmmankaan kasvin tai eläinlajin."
Näin kirjoittaa eräs hykyajar
parhaista maantieteellisten kysymysten
tutkijoista (Ellen C. Semp-le:
Influences of Ceografic Envir
fonment.)
: Ensimäineh'^ "kaikista tosiasioista,
jotka on todettu ^tutkimalla "fyysil-lista"
maailmankarttaa (s o. sellaisia,
joka käsittää luonnollisia eikä
poliittisia jakoja), on se/ /että ihminen
voi yleensä asua vain määrätyillä
maanpinnan osilla, kun taas
toisilla osilla on vain hyvin rajoi-teku,
alkeellinen elämä mahdollista.
Molempien napojen lähettyvillä on
laajoja jäätyneitä alueita, joiden tavaton
kylmyys hävittää niin hyvin
ihmisen elämän kuin ne aineet, joita
hän tarvitsee elääkseen. Napojen
keskivälissä on alue, jossa sateet
ja lämmin ovat nostattaneet
niin tiheän kasvullisuuden, että sen
lävitse ei pääse tunkeutumaan muuta
kuin äpinatietä, s. o. puiden oksia
pitkin; Toisin paikoin ovat taas
suuftet erämaat jääneet autoiksi joko
veren ja sen aiheuttaman kasvullisuuden
puutteen tai ylipääsemättömien
vuorten ja' rotkojen takia.
Lämmön ja kosteuden erilainen
jakautuminen saattaa maapallon
eräät osai thmisen kannalta
katsoen paljon halutummiksi asuinsijoiksi
kuin toiset.'' Nämä tosiasiat
pysyvät, vaikka^ ihmisen yhä kasvava
valta luonnonsuhteiden yli, hänen
kehitettyään apuneuvojensa
käyttöä,. <^n tehnyt luonnon suosi-main
ja tätä suosiota vailla olevain
alueiden välisen eron suhteellisen
pieneksi. Me olemme kaikki liiankin
herkkiä pitämään elämän jokapäiväisiä
suhteita, niaantieteelli-siä
tai yhteiskunnallisia, missä ne
vain kohtaammekin, "normaalisina."
Maantiede ja historia opettavat
meitä näkemään maailmaa paremmassa
perspektiivissä.
ONNEA VUOTENA 1925
Kiitämme saamastamme kannatuksesta
kuluneella vuodella sekä uskallamme toivoa
saavamme pukutilauksenne sekä vanhat
korjattaviksi tulevana vuotena.
II. Kaukasen Räät^^^^
Box 524. — Phone 1767. — Sudbury, Önt.
.ja-
ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivottaa
RÄÄTÄLILIIKE
BOX 1168
Katu osoite: Eyre St.
SUDBURY, ONTARIO
ensiiuokkaiciiU
. aineitta
•almittaa
P. o. BOX 10Z8. —"PHONE 946.
SUDBURY, ONT.
KÖIYDLÄ ja
. ENSILUOKAN RÄÄTÄLILIIKE
toivottaa
Iloista Joulua 1924
•eka
Onnea Vuodelle 1925
Se on Siperia. Jo Fridjpf Nan-sen
kutsui Siperiaa "tulevaisuuden
maaksi". Epäilemättä tämä tavattoman
laaja- alue suurine kulta-»
hopea-, ja platinakaivdksineen \. onkin
sellainen. Venäjä nyt sen kautta
varustaa miltei koko maailman
platinalla.
Siperiasta saadaan puuta, kalaa,
lihaa, voita, vuotia ja maailman
parhaita turkiksia, kuten soopelin
ja sinisen ketun nahkoja, jotki o-vät
niin kalliita, ettei muualla, selr
laisia löydy, ' kuten esimeritilffli
Kamtchatkan majavat ovat.; Jo «r
nen sotea oli Siperia voi maineessa
ja tanskalaiset kauppiaat sitä
välittivät
Turkiksista on Siperia tyhjen-tymätön
ja dollareista rikkaat a-merikalaiset
kilpailevat niitä saa-daksensa.
Siperian rantatie, joka lyhentää
matkan Englannista Japaniin Ja
Kiinaan 9 päiväksi, kun menee 55
päivää meritse kulkiessa, on tärkein
valtimo Siperian kaupassa ja
teollisuudessa ja tärkein väline
liankkimaan ystävällisiä tunteita
soviettihallitusta kohtaan. Nyt taas
maa
sodan jälkeen kulkevat nuo mukavat
matkustajajunat Siperian rautateillä.
Venäjän tärkeä teollisuushaara
nykyään on 'kullan kaivaminen. So-viettihallitus
sai oppia, että il
tää-^^ maan raha-asioita kunnossa ja
man kultaa on vielä mahdoton pi-saada;
niitä korjatuksi iditä tilasta,
johon ne sodan ja vallankumruk-sen
aikana tulivat. Parhaimmilla
kultaseuduilla — Lena joen seuduilla
— on löydetty kaksikymmentäkin
paunaa painavia kultamöh-käleitä
— siellä työskentelee nyt
16—18,000 ihmistä hankkimassa
kultaa valtakunnan tarpeiksL Kultaa
tarvitaan pitkän rautatien kunnossapitämiseen
ja maanviljelysko-neitten
ostamiseksi ja ruplan arvon
kohottamiseksi. Työtä näillä
seuduilla tehdään oli ilma mUlai-nen
tahansa. Se käsitys, joka sivistysmaissa
on, että venäläiset maanviljelijät,
varsinkin Siperiassa, ulkomaitten
teollisuuden puutteessa
ovat kokonaan avuttomat, ei ole
tfitta. Venäläinen : talonpoika voi,
kuten kalkkisia maailmassa, kestää
enempi rasituksia kun työväki
enempi sivistsmeissä maissa. Kuitenkin
puuttuu Venäjältä hiin paljon
valmista teollisuutta, ettei Englanti
ja Saksa kymmenessä vuodessa
kykene sitä valmistamaan. Varsinkin
koneita rautateille ja vuoi^-
teollisuuteen seka kemiallisiin ja
puun jalostuttamiseen tarvitsee
Venäjä teoUisfiutta ja sen varaamisesta
on 'teollisuusmaitten välillä
syntynyt kilpailu.
Jo tästä lyhyestä selostuksesta
voimme käsittää mikä loistava tulevaisuus
Siperialla on. Se on mainiota
maanviljelysroaata, rikas kaikista
luonnonrikkauksista. Jos ne
järkiperäisesti käytetään, niin Siperian
Buannattomat rautamulta-seudut,
/otka voittavat Amerikan
kuuluisat rauta-aliieet rikkaudessa/
takaavat raskaan tepllisuuden vastaisen
kukoistuksen. ~ Setä
-—o-
KIINALAISTA
VIISAUTTA
Kun istut yksinäsi, ajattele vikojasi.
Ellet ole yksin, älä puhu toisten
vioista.
Heikoinkin musta on parempi
kuin vahvin muisti.
Nuori tyttö menee naimuriin ilah-duttaakseen
vanhempiansa, leski^
iloitakseen itse. -
Se joka tietää, milloin hänellä on
kylliksi, on rikas,
X
Tuhannen peninkulman matka alkaa
ensimäisellä askeleella;
=j|=j|=j|=afsJisJi=ji=ii=Jr=Ji=Ji^
m
'tm
mmmmmm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 18, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-12-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus241218 |
Description
| Title | 1924-12-18-27 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | N O R T H Toivorikasta Uutta Vuotta Suosittelemme, yleisölle meidän uudestaan kunnostettua mojakkasappaa jossa saa aterioita suomalaiseen malliin valmistettuna, hyvän kahvin ja hyvien leivosten kera sekä hyvän kohtelun. Huom.! Pallon pelureille valoisa pallo-huone samassa paikassa. Phone 1398. —^Box 1369. — 17 Lisgar St. Kusti ja Hilja Puikki. Väinö Siitonen. Urho Hill. ja 1925 toivottavat Kaikille Saunassa kävijöille ja 5 ^ Saunakomppania. SUDBURY, ONTARIO Onnellista UUTTA VUOTTA kaikille liikkeeni kannattajille sekä muille tuttaville • toivottaa' Oskar Kuuh SEKATAVARAKAUPPA Garson Mine, Ontario. "Ihminen on maanpinnan tuote. Se ei merkitse vain sitä, että hän on maan lapsi, tuhkaa sen tuhasta, vaan että maa on hänet synnyttänyt, elättänyt, määrännyt hänen tehtävänsä, ohjannut hänen ajatuksiaan, asettanut hänelle vastuksia, jotka ovat vahvistaneet hänen ruumistaan ja hioneet hänen ajatus-kykyään. Ihmistä ei voida tutkia tieteellisesti, jos hänet eroitetaan ^hänen asumastaan maasta täi .niistä maista, joiden kautta hän on kulkenut tai niistä meristä, joiden yli hän on käynyt kauppaa, enemmän kuin napaseudun karhauakaan tai erämaan kaktustakaan voidaan käsittää riistämällä ne kotiseutunsa ympäristöstä. IhmiBen siteet ympäröivään luontoon ovat suunnattoman paljon lukuisammat kuin korkejmmankaan kasvin tai eläinlajin." Näin kirjoittaa eräs hykyajar parhaista maantieteellisten kysymysten tutkijoista (Ellen C. Semp-le: Influences of Ceografic Envir fonment.) : Ensimäineh'^ "kaikista tosiasioista, jotka on todettu ^tutkimalla "fyysil-lista" maailmankarttaa (s o. sellaisia, joka käsittää luonnollisia eikä poliittisia jakoja), on se/ /että ihminen voi yleensä asua vain määrätyillä maanpinnan osilla, kun taas toisilla osilla on vain hyvin rajoi-teku, alkeellinen elämä mahdollista. Molempien napojen lähettyvillä on laajoja jäätyneitä alueita, joiden tavaton kylmyys hävittää niin hyvin ihmisen elämän kuin ne aineet, joita hän tarvitsee elääkseen. Napojen keskivälissä on alue, jossa sateet ja lämmin ovat nostattaneet niin tiheän kasvullisuuden, että sen lävitse ei pääse tunkeutumaan muuta kuin äpinatietä, s. o. puiden oksia pitkin; Toisin paikoin ovat taas suuftet erämaat jääneet autoiksi joko veren ja sen aiheuttaman kasvullisuuden puutteen tai ylipääsemättömien vuorten ja' rotkojen takia. Lämmön ja kosteuden erilainen jakautuminen saattaa maapallon eräät osai thmisen kannalta katsoen paljon halutummiksi asuinsijoiksi kuin toiset.'' Nämä tosiasiat pysyvät, vaikka^ ihmisen yhä kasvava valta luonnonsuhteiden yli, hänen kehitettyään apuneuvojensa käyttöä,. <^n tehnyt luonnon suosi-main ja tätä suosiota vailla olevain alueiden välisen eron suhteellisen pieneksi. Me olemme kaikki liiankin herkkiä pitämään elämän jokapäiväisiä suhteita, niaantieteelli-siä tai yhteiskunnallisia, missä ne vain kohtaammekin, "normaalisina." Maantiede ja historia opettavat meitä näkemään maailmaa paremmassa perspektiivissä. ONNEA VUOTENA 1925 Kiitämme saamastamme kannatuksesta kuluneella vuodella sekä uskallamme toivoa saavamme pukutilauksenne sekä vanhat korjattaviksi tulevana vuotena. II. Kaukasen Räät^^^^ Box 524. — Phone 1767. — Sudbury, Önt. .ja- ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivottaa RÄÄTÄLILIIKE BOX 1168 Katu osoite: Eyre St. SUDBURY, ONTARIO ensiiuokkaiciiU . aineitta •almittaa P. o. BOX 10Z8. —"PHONE 946. SUDBURY, ONT. KÖIYDLÄ ja . ENSILUOKAN RÄÄTÄLILIIKE toivottaa Iloista Joulua 1924 •eka Onnea Vuodelle 1925 Se on Siperia. Jo Fridjpf Nan-sen kutsui Siperiaa "tulevaisuuden maaksi". Epäilemättä tämä tavattoman laaja- alue suurine kulta-» hopea-, ja platinakaivdksineen \. onkin sellainen. Venäjä nyt sen kautta varustaa miltei koko maailman platinalla. Siperiasta saadaan puuta, kalaa, lihaa, voita, vuotia ja maailman parhaita turkiksia, kuten soopelin ja sinisen ketun nahkoja, jotki o-vät niin kalliita, ettei muualla, selr laisia löydy, ' kuten esimeritilffli Kamtchatkan majavat ovat.; Jo «r nen sotea oli Siperia voi maineessa ja tanskalaiset kauppiaat sitä välittivät Turkiksista on Siperia tyhjen-tymätön ja dollareista rikkaat a-merikalaiset kilpailevat niitä saa-daksensa. Siperian rantatie, joka lyhentää matkan Englannista Japaniin Ja Kiinaan 9 päiväksi, kun menee 55 päivää meritse kulkiessa, on tärkein valtimo Siperian kaupassa ja teollisuudessa ja tärkein väline liankkimaan ystävällisiä tunteita soviettihallitusta kohtaan. Nyt taas maa sodan jälkeen kulkevat nuo mukavat matkustajajunat Siperian rautateillä. Venäjän tärkeä teollisuushaara nykyään on 'kullan kaivaminen. So-viettihallitus sai oppia, että il tää-^^ maan raha-asioita kunnossa ja man kultaa on vielä mahdoton pi-saada; niitä korjatuksi iditä tilasta, johon ne sodan ja vallankumruk-sen aikana tulivat. Parhaimmilla kultaseuduilla — Lena joen seuduilla — on löydetty kaksikymmentäkin paunaa painavia kultamöh-käleitä — siellä työskentelee nyt 16—18,000 ihmistä hankkimassa kultaa valtakunnan tarpeiksL Kultaa tarvitaan pitkän rautatien kunnossapitämiseen ja maanviljelysko-neitten ostamiseksi ja ruplan arvon kohottamiseksi. Työtä näillä seuduilla tehdään oli ilma mUlai-nen tahansa. Se käsitys, joka sivistysmaissa on, että venäläiset maanviljelijät, varsinkin Siperiassa, ulkomaitten teollisuuden puutteessa ovat kokonaan avuttomat, ei ole tfitta. Venäläinen : talonpoika voi, kuten kalkkisia maailmassa, kestää enempi rasituksia kun työväki enempi sivistsmeissä maissa. Kuitenkin puuttuu Venäjältä hiin paljon valmista teollisuutta, ettei Englanti ja Saksa kymmenessä vuodessa kykene sitä valmistamaan. Varsinkin koneita rautateille ja vuoi^- teollisuuteen seka kemiallisiin ja puun jalostuttamiseen tarvitsee Venäjä teoUisfiutta ja sen varaamisesta on 'teollisuusmaitten välillä syntynyt kilpailu. Jo tästä lyhyestä selostuksesta voimme käsittää mikä loistava tulevaisuus Siperialla on. Se on mainiota maanviljelysroaata, rikas kaikista luonnonrikkauksista. Jos ne järkiperäisesti käytetään, niin Siperian Buannattomat rautamulta-seudut, /otka voittavat Amerikan kuuluisat rauta-aliieet rikkaudessa/ takaavat raskaan tepllisuuden vastaisen kukoistuksen. ~ Setä -—o- KIINALAISTA VIISAUTTA Kun istut yksinäsi, ajattele vikojasi. Ellet ole yksin, älä puhu toisten vioista. Heikoinkin musta on parempi kuin vahvin muisti. Nuori tyttö menee naimuriin ilah-duttaakseen vanhempiansa, leski^ iloitakseen itse. - Se joka tietää, milloin hänellä on kylliksi, on rikas, X Tuhannen peninkulman matka alkaa ensimäisellä askeleella; =j|=j|=j|=afsJisJi=ji=ii=Jr=Ji=Ji^ m 'tm mmmmmm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-18-27
