1924-12-18-05 |
Previous | 5 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torataina. Jonbik. 18 p.—Thar^ Dee ISth. 192*
USHEENBlNTiUiUf OSi^^
Jokaisen Vapauden liikkeen kanssa asioissa oU^en, niin asia>
«a. s-Am ia ilmottajien kuin osastojenkin, on pidettävä huoli siitä,
SJffiivelattulevat ehdottomasti maksetuksi tämän kuukauden
•fnaTl- JKaikista veloista mitkä eivät tule vuoden vaihteessa
*r^tok6i lasketaan sääntSmääräinen korko tilille, ei sentähdea
^jlaluttaisiin nylkeä vaan sentähden että iäännSllisyys vallUtsL
piirikomiteain on myöskin katsottava että punaisista kor-tnlee
mahdollisimman paljon maksetuksi jo tämän vuoden
etteivät tiUt jää rempaUeen tiUpäätSksen ajaksi.
llulstakaa että tämä kehotus tulee ehdottomasti noudatuksL
VAPAUDEN KONTTORI.
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u i u t:
40c lähetyksistä alle $30.00,
50e. lähetyksistä 880.00—:
J69.99 asti, 75cr lähetyksistä
$60.00—199.99 ja $1.00 kai-kilta
1100.00 taikka sitä syn-reoiniilta
lähetyksiltä, äähkö*
äanomaläfietyksille on kalut
$8.60,
Torontossa ottaa rahaväli-tytoiä
vastaan S G. Neil, 957
Bivadview Ave. V;.
: Lsivapilettsji injrydiän.
Tieductakaa pilettiatioila-
Vapaus
Box 69, Sqdbary, Ont.
• henkiä, joiden, poistaastaminen mer-
, Idtä tulevia Unettomuuksia. Hän
j ei uslconat, että tällaiseen pahen-nokseen
oli mitään lievikettä, ja
tamsi niin syvää surua kuin pikkusieluunsa
mahtui
- . Ja kun huoneusto oli kokonaan
raiidcattu, saapui Riqnet herransa
•luokse, kohotti suruiset ; silmänsä
tämän puoleen ja lausui katseel-laan:.
— Ah, isäntä, oletko sinä, joka
äsken olit aiiin rikas ja voimallinen,
tnDnt köyiiälöi?" Taikka olet-ka
tullnt i'voimattomaksi ? i Sinä sal-jlit
^heidän käydä huonekalujesi
kimppuun,'ja raastaa ne ulos, sallit
heidän', laahata alas portaita kauniin,
syvän. nojatuolisi, inissä meillä
oli tapana levätä iltasin ja usein
myöskin aamupäiväisin toistemme
vieressä. ^Kunlin, Tcuinka se vaikeroi
limden resuisten miesten käsi-vmrsiöa
jnojatuolisi, jok^ on
•suuri jumalaolento ja hyyäntahtoi-jTren
»nojeluslrentesii. Sinä et
U «f «Ie tavallista..,. Etteliin
pane pahaksenne, «ttä minä «iitä
linoaautan.
— Kaikk! vielä.
^ Olette tehnyt jotakin vSIA ä
ole tavallista. Olette eristynft iSS-dystänne,
ettekä ole tahtonut lyöttäytyä
niiden jonldcoon, jotka puo>
lustavat säilää ja vihkivesihmskaa.
— Inhoan väärentäjiä, ystäväni,
vastasi profeEsori.Se lienee kid-tentutidjalle
sallittua. En ole salannut
ajatustani Mutta en liioin ole
paljon levittänyt sitä. Mistä sen
tunnette?
— Verstaassa kohtaa lihavia ja
laihoja. Höylätessäni lautaani kuulin
erään sanovan toiselle: "Sitä
Bergeret lurjusta!" Ja toinen vas-tasi:
Lyömmekö sen leuat suuhun?"
Tällöin ymmärsin, että te olitte
oikealla puolella Dreyfus-jutussa.
(1890-luvun oikeusmurha Ranskassa.)
— Ja mitä sanovat teidän ystävänne?
— Sosialisteja ei ole paljon siellä,
eivätkä nekään ole yksimielisiä.
Viime lauantain kokouksessa oli
meitä neljä kaljupäistä ja yksi sileäksi
ajeltu, ja me jouduimme riitaan
keskenämme. Toveri Flechier,
äijä, joka tappeli vuonna 1871,
kommunaardi ja karkotettu, oikea
mies muuten nousi , puhujakorokkeelle
ja sanoi: "Kansalaiset, pysykää
rauhallisina! "Sivistyneet"
porvarit ovat yhtä hyvin porvareja
kuin soti]asporvaritk|n. Antaa
kapitalistien Hehdä selvää toisistaan.
Pankaa kätenne ristiin ja seuratkaa
miten juutalaisvastaiset ainek-K-oppld
ja moraaliii. j» InoSct tdEe-| laain jmnalain psolesta, jotka ovat
\M oOttin. Ja itoS ^ jmaSkaA pi' smtä» ksin ilnä itse. Sinä aiailet
raakaa voimaa, kocka vAot, ^ ae
on fcnkefn iroima. eUOI tiedi, «ttä
«e Icniattaa ftw ItMsiai. £t tiedä,
että kail^ vanha roju fsidkeaa oi-keamieUsyyden
ihantenn tjcia
mapaa. Sini vartioit teloa, «arti-o
! ^ jopa niiU vastaan, jotica ao-znistavat
"K&t^SIiinen, jonica
mielit hiiätas po^ omtti jiciSnker^
taisQodestaan Imoliiaalta oivallida
ajiatttksia. Hutta snä et kuntmetlnt
häntä. Sinon korvaa «i kuuntele
niitä, jotka puhuvat ptobuten vaan
niitä, jotka huutavat äänekkäimmin.
Ja pelko, too tnyStäsynt^en
pelko, joka oli ainun ja minun esi-isäni
neuvonantaja luola-aikakau-tenä,
tämi pelko, joka loi jumalat
ja rikokset, «e ideroittaa ainut onnettomista
j a tekee idnut armahta-mattomaksL
Ja latnS et tahdo olla
oikeamielinen. Sinä loatselet Oiken-
Et tiedä, että todeten voima
on viisaudessa ja «tt& Jaanaat vain
«en kautta ovat voimakkaita.,Et tie»
dä, etta ae mikä Ipuodoataa kansa-kcuuuin
kunnian, ei ole sitä mitä
ulvotaan toriUa, vaan «e ylväs aja-tus,
joka kätkee itaensä johonkin
ullakkokamariin erääni kauniina
päivänä levitäkaeen yli maailman
ja muokataJueen aen. Et tiedä, että
ae^jotim oilMan asaan puolesta kär
den, uu^en jumalaisuuden valoisia .«i
kasvoja kuin jotaMn vierasta ja U«Ä«ttt^^^^ kunniak-rähiset
väkivallan ja kauhun van- ai isänmaalleeh.
set menettelevät. Paraikaa harjot-televat
he olkikivääi-ein ja piiusäi-lin.
Mutta kun tulee kysymykseen
kapitalistien pakkoluovutus, niin en
näe mitään mikä estäisi, että al-jettaisiin
juutalaisista.'' :
Ja puheen jälkeen läiskyttivät
toverit käsiään. Mutta kysyn teil-
®'®ltä, käykö laatuun, että vanha kom-te-
hnyt irastarmtaa näille tunkeutu- j„una„di ja kelpo vallankumouk-jille..
E^lei sinulla enää ole jäljellä
ainoatakaan niistä hengistä, jotka
täyttivät sinun asuntosi, jos sinä
olet mehettäriyt jopa ne pienetkin
jumalundet, tohvelit, joihin sinä
pidit tapanasi aamusin, noustuasi
vuoteelta, pujottaa jalkasi, ga joiden
kanssa'nun.uUa oli tapana leikkiä,
~ jos sinä olet hätääkärsivä
ja onneton, ah, Isäntä, niiij miten
silloin on käyvä. minun ?
Mutta herrai Bergeret lohdutti
häntä sillä,' että huomenna oltaisiin
Parusissa, loistavassa, ja suurem-moisessa.'
kaupungissa, joskaan suu-remmoisuuita
ei ollut löydettävissä
sen kaikissa asukkaissa, vaan
päinvastoin kans^lalsteir 'pienessä
Tähernimsfössä.
•
Herra Bergeret tunsi suurta myötätuntoa
ja kunnioitusta käsityöläisiä
kohtaan; Millojln hänen luonaan
ei ollut mitään .^uiiremjgjia töitä, oli
hänellä harvoin -.tilaisuutta kutsua
luokseen työläisti» Milloin taas niin
sattui, koetti hän päästä juttusille
heidän kanssaan .voidakseen houkutella
heiltä yhden ja toisen ytimekkään
'sanan
Siitä" syystä otti hän varsin kohteliaasti
'vastaan, puuseppä Roupar-tin,
joka eräänä *aamuna saapui a
settamaan kirjahyllyjä professorin
työhuoneeseen,
Riquet lepäsi kuten tavallista ko-kbonkääriintyneenä
herransa nojatuolissa
ja VeteU suloista koiranunta.
Mutta mui^. vaaroista, jot^
ka ikimuistoisista ajoista oli ympä^
röinyt. esivanhemmat metsissä, te?
kee kesyjen" koirain vunen kevcäksi.
On myös mainittava, että tämä peritty
taipumus nopeasti herätä oli
Riquetista vallalla velvollisuudentunnostakin.
Riquet piti itseään ta-osta
filosofian dosentti lothe 'lau-mmaan:
; •
— Koira, uhraten leposi,. jonka
äytyi olh» sinulle: rakas, saavuit
»nä luokseni yirnessani • tuossa
han romahtaneena j a : hämillään,
nanranut, kuten jokainen minun
ukani nuori jäseni olisi tehnyt.- On
ot^a, ettei sinulla ole mitään ais-naurettavalle,
ja että luonnolla
sinnlle vain iloisia taikka peloit-avia
äimäyksiä miitta ei kooinllh-
Mntta juuri sen kautta, juuri
m. kaksinkertaisen vakavuutfesi
autta, olet sinä luotettavin toveri
nitä kukaan voi saada. Ennestään
minä herättänyt;-sinussa luot-amusta
ja ihailua, lijrt herätän nn-,
sinassa sääliä. .Kuulumme kah-een
eri sukuun. Mainitessarii tästä,;
pyri saamaan mitään yliotetta,
an teen sen yleisen' veljeyden
anteesta. Olemmek tuskin Ikahta
puntia olleet tuttavat. Käteni ei
ielä ple ojentanut sinulle ruokaa,
likä on se hämärä rakkaus, joka
sydämestäni kummunnut minua
kohtaan? Osanottosi oh ihastuttaya
nysterinnM.:.
Ja Riquet luopui täUipoikata-voiataan
ja viihtyi. Mutta heirä
ergeret teki lähtöä" Parifaun ja
Quuttopäivät tuottivat ' RiquetiUe
Qurta surua. Taloöh oli ^^taikään
aptmnt herra Bergeretin vanhin,
är Pauline. ja edellisen sisar Zoe,
katseli heitä erikoisella e-iInnloHa,
koska rauhainen koti
pantiin nurin närin heti heidän saa-,
pumisensa jälkeen. Ja vanha emän- ~ lon vahtina. Varma vakuutus siitä,
nöitsijä itki päivät pitkään, mikä että hänen tehtävänään oli vartioi
oli omiaan yhä enemmän .masenta- da taloa, teki hänet. onnelliseksi ja
sellinQn puhuu tällä tavoin? En ole
saanut mitään kasvatusta, enkä lukenut
Marxia, kuten .Flechier, maitta
huomasin yhtäkaikki, ettei hän
järkeUIyt oikealla\tavalla. Sillä näh-kääs,
minusta tuntuu, että sosialismi,
joka on totuus, on myös oikeus
ja hjrvyys, ja että kaikki oikea'ja
hyvä luontuu siitä yhtä ilmeisesti
kuin omena puustaan, vääryyttä
vastaan taisteleminen on minusta
samaa'kuin toiminta proletaarien
.hyyäksi,,.. joita kaikkia painaa-, vää-.
ryydet. Minusta on kaikki oikeamielinen
sosialismin alkua. En tunne
enempää juutalaisia kuin kristittyjä.
Tunnen vain ihmisiä, enkä tee
mitään muuta eroä. heidän suhteensa
kuin että toiset heistä ovat oikeamielisiä,
toiset kannattavat vää-rjTrttä.
Olivatpa rikkaat juutalaisia
taikka kristittyjä, niin käy heille
vaikeaksi olla oikeamielisiä. Mut.
ta kun lait tulevat oikeamielisiki,
tulee ihmisistäkin sellaisia. Jo..riyt
,ovat koUektivistit alkaneet työskennellä
tulevaisuuden/ eteen taistelemalla
kaikkea tyranniutta vastaan
"ja herättämällä kansassa vihaa sotaa
kohtaan ja rakkautta ihmissuku-kunta
kohtaan. Voimme jo nyt tehdä
rahdun hyvää. Ja juuri tämä iestää
kuolemasta epätoivoisena ja raivo
sydämessä. Sillä varmaa on, ettemme
me itse saa nähdä ihanteit-temme
voittoa, ja ennenkuin kollektivismi
on saanut lujan jalansijan
maan päällä, olen minä aikoja sitten
"tipahtanut pienaltani...
Mutta tässä minä vain lörpöttelen
ja aika kuluu huomaamatta.
Ja hän veti taikin päälleen, kokosi
työkalunsa, laski, lakin niskalleen
ja lähti suurukselle sanoen:
Varmaa vain on, että porva-risluokka
* on mätää; Sen on muuten
Dreyfus-juttukin osottanut.
Mutta kun Riquet näki vihollisensa
vetäytyvän taistelukentältä,
päätti se käyttää sitä hyväkseen ja
Arvgisa tiyöläisnuorukainen tai
neitonen, kuinka käytät vapaa-aikasi?^
Käytätkö sen pelkästään
huvitteluun ja nautintoihin kevytmielisissä
seurapiireissä, juomingeissa
ja tanssiaisissa y. m. sellaisessa,
joka säälimättä hävittää sinusta
kaiken sen, mikä on hyvää
ja - kaunista, sekä painaa sinauhäy
ja kaunista, sekä painaa sinua yhä
an Riquetia. Sen rakkaimpia ta-i ylpeäksi. Ja se'oli äreä vartija; A- seurasi Roupartia harja pystyssä-ja
haritaan. Tuntemattomat, huo- \ jatellessaan, että puuseppä, jolla
aostipuetut raa'at ja tietämättömät oli paikatut housut,, joka haisi hiel-liehet
häiritsivät hänen rauhaansa ta ja joka retuutti mukanaan paria
saapuivat jopa keittiöön, missä, lautaa, uhkasi, kotia, hypähti Riquet
arvat hänen ruoka- ja juoma-as-' nojatuolista' ja alkoi haukkua miea-
(tiaansa Se oli tuskin ehtinyt istah- ta, samalla kun sankarillisesti yetäy-jtaa
joHekin tuolille, ennenkuin Wfe;tyi takapuoli edellä/tämän tieltä.
»räteUän häneltä, ja ^ matot vedet^ "Herra Bergeret"'käs^oiran ole-ti|
n -flman mitään kohteliaisuutta maan hiljaa, : tämä totteli vastahar
Mn takapuolen alta, ;mille ei ejiääkoisesti hämmästyneenä ja murheis-
•llut paikkaa sen omassa kodisa^ Isaan nähdessään, että; Jkiintymykv
Olkoo» Siquetin kunniaksi kui- sensa oli aivan hukkatavaraa ja et-tenkin
lausuttu^ että siS: yritti ai--tä hänen varoitukseiisa herättivät
Jraun tehdä vastarintaa. Se hauk-! ^ i n ; . ylenkatsetta. Syvä katse, jon-l
«i raivokkaastL Mutta kukaan ei ka eläin loi isäntäänsä, lausui':
kiinnittänyt siihen mitään • huomio- • : ;, Otat vastaan tämän anarkis-
*f Se. ei saanut mitään yllykettä, tinV joka saapuu työkalujaan raa-
Päinvastoin sitä nuhdeltiin. Jajherr |jaten. Olen tehnyt velvollisuuteni,
^ Bergeretin -risar, neiti Pauline, tapahtukoot sitten>^*m^ hyvänsä,
jopa sanoi: "Teet itsed,-nauretta- Riqne^ asettui vanhalle paikal
[vaksi, Riquet!^
TäHöin'heitti se sikseen hyödyt-leen.
> Herra Bergeret keskeytti
työnsä ja ryhtyi pakinoimaan puu-
Kfflät varoitukset ja lakkasi ykä.- sepän kanssa. Kun työ pii lähes lop^
'lääntaistdjmasta.yhteis puun .araoritettu, käänlji tämä her-l*
oolejta>r,SjBri - Kljato talon ra Bergeretin puoleen jai?|ausuisn-
^^»s^nnlsta. ja koetö'turilaan'ha- jpmnielisesH hymif&ea-J .
ba rauHaa • muista huoneista. Ko-j - Tunnen'.teidät'herra, Berge-ko
hSoÄ KMtt^.oIemnksenaa jäiiäh-,Tet. : -
äm~ hän^^ eivät: huonekalut Tunnetteko?.-:'' ^ i
(doMdiBia eäaatä, vaan' iiy- ^ 2^ Tunnenpa tietenkin. Olette jo-
]cä;iapai&se8S8:iphnjt jotakin, -'mi-raivoisasti
haukkuen. . Kun herra
Bergeret jäi yksin Riquetin kanssa,
lausui hän tälle täynnä Ipmpeyttä
nämä surulliset sanat:
— Sinäkin pikku musta olento
joka olet niin heikko huolimatta
suuresta kidastasi ja terävistä kynsistäsi,
mikä suuri voimakoneisto
tekee sinun höikkautesi naurettavaksi-
ja raukkamaisuutesi huvitta-vaksi,
sinäkin jumdoit näitä lihan
suuruuksia ja palvot ikivanhaa vääryyden
uskontoa. Sinäkin kunnioitat
vääryyttä kunnioituksesta yhteiskuntajärjestystä
kohtaan, joka
takaa sinulle rauhaUisen kolkan ja
ruuan. Sinäkin hyväksyisit valheen
ja p4oksen tietä aikaansaadun väärän
tuomion. Sinäkin olet ulkonäön
leikkipallo. Elät raakojen tärinäin
varassa. Sinua petetään ja sinä petät
ylenmäärin. Sinäkin tunnet rotuvihan,
sinulla on julmia ennakkoluuloja,
halveksit köyhiä.
Ja kun Riqnet loi herraansa rajattoman
viattoman katseen, jatkoi
tämä- vieläkin suuremmalla lempeydellä.
.— Tiedän, että sinussa on hämä-
T35 hyvyyttä, Kalihanin hyvyyttä.
Olet hurdcaa^ nnulla on jumalnusr
syvemmälle ' taloudelliseen ja. hen-kiseeu;
orjuuteen, sinne, missä siveelliset
käsitteet kuoleutuvat ja
aineellinen kurjuus kasvaa? Vai
käytätkö • sinä aikasi oikein, henkisten
kykyjesi kehittämiseen ja kasvattamiseen,
niinkuin sinun tulisi
käyttää.:
Nupri toveri! .
Kuinka lieneekin sinun laitasi,
mutta valitettavasti hainrat yfaimär-tävät
nuoruuden aikana vapaahet-ket
oikein. käyttää. Useammat meistä
eksyvät elämän harhapoluille,
jotka näjrttävät niin houkuttelevilta
ja elämässä paljon nautintoa ja
riemua tarjoavilta, mutta jotka kuitenkin
johtavat elämän ennenaikaiseen
syksj^n. ;
Nuoruuden aika on ihmiselämässä
kaikkein tärkein .aika, silloinhan
luodaan pohja tulevaisuudelle. Nuoruuden
. ajasta riippiju koko vastaisen
'felämän onni tai onnettomuus,
se on melkein tarkin 'mittapuu, jonka
perusteella' voillaan yksilöiden
tulevia kähtaloita mitellä.
Siksipä onkin^ jokaiselle työläis-nuorukaiselle
ja^ neitoselle mitä
tärkeintä^ tulla ymmärtämään tämän
,; ajan suurimerkityksellisyys,
oppiaksemme sen käyttämään tavalla-,
joka tuottaisi mahdollisimman
paljon niin aineellista kuin henkistäkin
hyötyä itsellemme ja koko
työväenluokalle. Meidän on käytettävä
yapaahetkiembie : itseopiskeluun.
Itseopiskelun 'kautta on meidän
pyrittävä tietojen valtakuntaan,
sinne ei ole meillä tilaisuutta kulkea
korkeakoulujen kautta. Tietoisuutta,
sitä meiltä kuitenkin vaaditaan,
tulevaisuus (asettaa näitä
vaatimuksia, sillä tiedämmehän, että
tulevaisuus oh meidän; meille
se kuuluu kaikkine taisteluineen ja
tehtävineen, olkootpa ne sitten
kuinka raskaita tai kuinka vaikeita
tahansa, vaatikoötpa lie Uhreja tai
ei, yksi asia on kuitenkin täysin
varma, nim. että meille ne. kuuluvat.
Tämä varmuus yelyoittaakin
meitä jokaista henkisten voimiemme
terästämiseen, kyetäksemme oikein
arvioimana meille langetettujen
tehtävien laatua.
Tietoja on meidän . hankittava.
Hetkeäkään ei ole meillä aikaa turhuuteen
hukattavissa, mutta jokainen
tunti tulisi käyttää valistavien
teosten' lueskeluun kotona ja ahkeraan
opiskeluun omissa oppilai-toksissamme.
Ajattelet ehkä, ettei-se sovi nuorelle,
..jättää elämän nautinnot ja
huvittelut sekä antautua vakavaan! tullut,
opiskelutyöhön. Opiskelu, ei merkitse
nautinnoista luopumista, päinvastoin
se siirtää meitä, lähemmäksi
sellaista elämää, jossa ön todellista
ja: pysyväistä. nautintoa; Se opettaa
tuntemaan, mikä on ala-arvoista,
raakaa ja ihmiselle sopimatonta,
ja' mikä taas jaloa,-kaunista ja
ylentävää. • X
Oppiessamme tuntemaan elämässä'
nautintojen'^ arvoa jäävät melkein
kuin itsestään pois alhaiset huvitte-
Inmuodot ja turmelusta- tuottavat
nautinnot. , . -
Vain sisäisen minän kehittyessä
ja henkisen tietoisuuden* kasvaessa
voimme vähitellen nousta niistä l i kaisista
tomukasoista,' missä vielä
monet i kiemurtelevat, yias henkisen
elämän ^päivänpaisteisille kukkuloille,
sinnej mistä on laaja näköala
elämän iauneuteen-':ja •
ylevyyteen.' Ja mitä korkeammalle
voimme kohota, sitä. kauniimpi maar
ifana eteemme astun, ^ae, että löytää
meidän pyrkiä jo oman yksilö-etummekin
vuoksi,' mutta vieläkin
enempi' luokkamme yhteisen edun
vuoksi. Luokkataistelussakin tarvitsemme
tietoa. Kuta korkeamman
tietoisuuden omaavat joukkomme,
sitä suuremmat voiton edellytykset
ovat taistelullamme yhteisen asiamme
puolesta, sillä ainoastaan tietoiseksi
kehittynyt luokka voi vapauttaa
itsensä, ainoastaan se voi luoda
uuden ja paremman yhteiskuntamuodon,
joka meidän yhteinen pää-rämme
on.
Tieto on voimakkain kilpi, jonka
turvin voimme voitokkaina elämän
taistelut läpi käydä. Siksi, nuoret
toverit, meidän on opiskeltava. Jokainen
tilaisuus, joka opiskelulle
tarjoutuu, on meidän käytettävä
hyväksemme! Opiskelun aika onkin
käsissämme. . Opintokerhot työskentelevät
ja pitkät iltapuheet ovat
mitä suotavimpia lueskeluUe. Opis-kelkaa,
nuoret, silloin kun on iaika,
kohta joudumme elämässä näyttämään
mihin pystymme.
• .. 'E. — E. — . ,
Tuokio nurkkakahvi-lassa
. Kirj. Yrjö M—la.
istun eÄässä kahvilassa, '
• Tämä on niitä laitakaupungin
kurjempia nurkkakahviloita. Tänne
ei tavallinen ihminen eksy. Täällä
käy vain yhteiskunnan pohjasakka.
Täällä lojuvat tylsät miehet ja
naiset pöytien ääressä.
Katselen ympärilleni.
Kahvilan peräseinälle on kiinnitetty
«taulu. Siihen on painettu:
"Älkäämme tupakoiko!" — Miten
kuvaavaa! / Kahvilan omistaja on
oikeassa. Jyrkkä kielto tekisi tässä
huoneessa naurettavan vaikutuksen,
; Siksi paras on näin. Mitä
siitä, jos tupakansavua onkin, permannosta
kattoon!
Eräässj pöydässä istuu keski-ikäirien
mies. Toivottomin ilmein
hän tuiottaa eteensä. Hänen likaiset
kasvonsa ovat' omituisessa pin-nityksessä.
Näyttää,'ettei hän ole
täysin tajuissansa. ,
Erään pöydän ääressä taas istuu
nainen. Hän on vielä nuori, melkein
lapsi. Mutta kasvoihinsa on
pahe painanut leimansa. Kiemai-lun^
a^ on irvistyksen tapaista, —:
: Katselen edelleen. '
Näen pöytien ääressä istuvan
vain tylsiä miehiä ja naisia. He
ovat sitä yhteiskunnan pohjasakkaa.
He ovat niitä kurjia, jotka
eivät tunne parempaa elämää.
Täällä he käyvät aikaansa kuluttamassa.
Täällä he lojuvat pöytien
ääressä.
Minun käy sääli heitä kurjia. —
Että näin on, ei ole heidän syynsä.
Syy on vallitsevassa järjestelmässä.
Poistun kahvilasta, sillä yö on
Mer-JMi bjemiislipjfs
Canadan Kommunistipuolueen
Suomalaisen kielijärjestön Timmin-sin
osaston kokouksessa marraak.
23 p. keskusteltiin m. m. puolueemme
äänenkannattajan Worker^le)>
den laajentamiBkysjrmykseftä. Päätettiin
yksimielisesti hyväksj'ä Sud-buryn
osaston tekemä päätös yllä
sanotun kysymyksen suhteen. Pidämme
Sudburyn osaston esittämät
perustelut olöv;an kokolailla
asiallisia ja paikkansa pitäviä, ottaen
huomioon Workerin mitättömän
pienen tilaajamäärän, niihin
vielä lukeutuen huomattavan suuri
osa ulkomaalaisia englanninkieltä
taitamattomia tilaajia. Viime mainitut
eivät ole tilanneet Worker-lehteä
siksi, että he olisivat sitä
välttämättä tarvinneet, 'vaan ovat
tehneet sen puoluevelvollisuudesta
ja ennenkaikkea .ollakseen apuna
tuon lehtiliikeyrityksen alkuun pääsemiselle
käsittäen, että Canadan
englanninkielinen työyäenaines tulee
myöhemmin- olemaan oman äänenkannattajansa
varsinaisena huoltajana
ja sen kannatusjoukkueena,
mutta; tosiasia kuitenkin on,'että
englanninkieliset työläiset ovat perin
heikosti ja kylmäkiskoisesti
kunnostautuneet oman lehtensä tukijoina
ja sen edesauttamistyössä,
sensijaan lehden huolto on suurelta
mio eiihen seikkaan, miten aan le»
vikkiä parhaimrnaBa tava&a valtaisiin
edistää ja viedi eteenpäin, ail»
lä täytyy sanoa että täbiln aati ati»
aä on epäonnistuttu. PnolnekoaeiaT
ton taholta kylläkin on jatkuvasti
kiertokirjelmien kautta annettu hyviä
«neuvoja, joissa on painostettu
voimaperäiseen työskentelyyn Vfor-kerin
avustamiseksL On icäiotettu
kaikki osastoille tulevat "bundle"-
eli nippulähetykset levittämään etupäässä
englanninkielisen 'työväestön . ^
keskuuteen kuin myöskin hankkia
lehdelle uusia tilaajia, mutta näitä , ^.
neuvoja käyttäen on kovin huonolla ,.J^ti«;ä
menestyksellä päästy eteenpäin, Va- "
listusp^pagandatyön " tekeminen
muukalaisten taholta brittiläiasyn- ^
tyisten työläisten keskuudessa on f l ^^
asia millä ei ole juuri aanottavaa '|*\
merkitystä. Siihen ovat vissit syynsä
minkätähden sillä ei ole merkitystä.
Ensinnäkin ovat kielivaikeudet
suurena esteenä ja toinen huomattu
tekijä on kansallisuuksilla.
Kansallistunne elää niin voimakkaana
ja valtavana ilmiönä pohjajouk-koihinkin
kuuluvien brittilläissyn-tyistei^
työläisten keskuudessa, että
lähteä heitä valistamaan ja ohjaamaan
kommnunismin tielle
maalaisten taholta, on melkein sa-uiko.
; l tM
osalta jäänyt ulkomaalaisten asiak- ma kuin pyrkisi muuttwnaan jon
si. On olemassa perin vähän mahdollisuuksia
Workerin laajentaniis-yrityksen
onnistumiselle. On ennenkaikkea
saatava lehden tilaaja-määrä
huomattavasti kohonmafn ja
sen levikki suuremmaksi varsinkin
engUinninkieliseri työväestön'' kes-,
kuudessa. Sitten vasta voidaan ajatella
lehden suurentamista kun sen
taakse on saatu voimakkaampi kan-natusjoukko
kuin mitä sen takana
vielä tänäpäivänä on. Kun me puhumme
'Workerin tukemisesta, niin
meidän tulisi kiinnittää täysi huo-
• m
kun taivaankappaleen kulkurataa,
sillä he halveksivat jiIkomaaLaisii
työläisiä ei yksin samettisosialis-min
verhoutuneiden ja ^aremploi-saisten
taholta, mutta se on huo- t-f^>^
mattavana ilmiönä myöskin pohja- ' ' z£
joukkojen keskuudessa. Sii» jos ."^fUl
jotain aiotaan tehdä Workei>leh-:>:'B^
den nostattamiseksi, niin ori aitä
tehtävä englanninkielisen Icarisalli-'
suuden taholta. Silloin aillfi on jotain
merkitystä ja se kuuluu; hei-dän
asiakseen.
•N. Siyula.
Maankiertäjieii kuningas
dämme /todellakin näutotoa,jone
korkea Inhimillisyys ja elämän piA-taus
ovat^^anorinta. ; >;
Nuori toveri! Tuohon kannat- troopit sitä huutavat.
Amerikalainen George Sherman,
joka asuu Georgian valtiossa Gog-ginsvillen
kaupungrissa ja on iäl-t3än
vasta 85-vuotias, on saanut
tämän mainehikkaan nimen. Hän
on ottanut.' päämääräkseen katsella
koko Amerikan ennenkuin »hän tulee
100-vuotiaaksi. Joku aika sitten
palasi hän pieneltä kävelymatkalta,
jonka hän oli liikunnon,vuoksi
. ottanut Los Angelesiin ja takaisin
sieltä. Matka on noin 600 mailia.
Aikaisemmin on hän kävellyt
Gogginsvillestä Richmondiin ja New
Orleansiin- Mutta niitä matkoja
pitää hän pikku asioina.- .Hän ei
ollut nimittäin silloin vielä tottunut
kävelemään, niinkuin häiT itse sanoo.
Nyt vanhemmalla iällään pystyy
: hän Huoletta kävelemään 50
mailia päivässä, jokar on .hänelle
jrinoastaan terveellistä lidcnntoa.
Nifn ettef se koko ihmissuku vi,er
lä oTia r^ipeutnnut, vaifeka filanr
T Y Ö N J O H T A J A ICAU.E NUOTION
RAISKAUSJUTU
Joku aika sitten oli Fastbölessä
asuva työmies käynyt Malmin poliisiviranomaisille
ilmoittamassa, että-
Mpsabackassa sijaitsevari S»n-duddin
tapettitehtaan. työnjohtaja
Kalle Nuotio oli lokakuun 16 päi-xän
iltlana klo 5—6 välillä asunnossaan
raiskannut ilmoittajan 16-yuo-tiaan
f tyttären. Nuotio i)idäteSttiin
ja kielsi aluksi,; mutta todistusten
kääntyessä häntä vastaan tarjosi tytön
isälle 5,000 mk. "korvauksen",
jos tämä luopuu kanteesta. Isä,
köyhä työläinen, olikin tähän suostuvainen.
Myöhemmin on Nuotio
kuitenkin lupauksen nähden tullut
katumapäälle ja turvautunut Enberg
& Koskisen yksityisetsivätoi-mistoon,
jonka nykyisin omistaa
Kurt Rydman. (Toimistolla ei ole
mitään tekemistä kokeneitten yksityisetsivien
Koskisen ja Enb^rjdn
kanssa, jotka siitä ovat aikaisemmin
luopuneet ja joilla kummallakin on
oma toimistonsa,), Tästä "Ryhma-nin
toimistosta" tuli pari "etsivää"
raiskatun tytön isän luokse tämän
asuntoon, Fsstbölessä. Asunnossa
oli vieraita, jonka -vuoksi etsivät ke-höittivat
isää »käskemään ne pois,
jota 'perheenisä ei kuitenkaan ] J«h-nyt,
icehoittaen sen sijaan moneen
kertaan tungettelijoita poistumaan.
Röyhkeästi esiintyvät etsivät ryhtyivät
nyt vaatimaan isää kamariin,
jossa yrittivät pakottaa häntä loö-pumaan
Nuotion lupaamasta korvauksesta
sekä puhumaan siihen
suuntaan, että Nuotio olisi kokonaan
syytön. ' Tähän isä ei tietenkään
suostunut.
Mainittava on, että nämä "etsivät"
eivät, kuten laki edellyttäisi,
olleet kuulusteluistansa mitenkään
sopineet jiaikallisten viranomaisten
kanssa, vaan toimivat kokonaan
omaan laskuunsa, ja tavalla, josta
seurauksena on muiden muassa ollut,
että "vierailusta" säikähtänyt
perheen äiti syi.nj^tti keskoset.
Etsivien menettelyn johdosta
kääntyi tytön isä Malmin poliisi^rt-ranomaisten
puoleen, ilmoittaen, ettei
hän suostu enää Nuotion jutussa
mihinkään sopimuksiin,' vaan on
juttu ^käsiteltävä oikeudessa'. Ilmoituksen
johdosta on Malmin nimismies
Hellsten vanginnut Nuotion,
ja toimitettuaan vielä lisäkuulnste-lujav
passitetaan hänet, saamamme
tiedon mukaan, vankilaan/ siitä
huolimatta, että joku tuomari Sini-|
salo, joka Nuotion asiaa yksityis-i
i i i
tehtaalta, mutta lienee tehtaan johto
havitellut hänen takaisin Ottar
niistaan, minkä jutun uual yaihai^ .
kuitenkin esti. ' - ';
T A A N T U M U X S E U J I S T E N VAI- /
N O T O I M E N T E E T PARAI- -f
• : .•SILLA:/-;':^^V.;\^:.;-'C^^
SisäminiBterin kiertokirjec8eeiiyl|:,5:&j?^
nojautuen on Paraisten piirin nimis-V v^*^
mies ehkäissyt kaiketi ty8viynWi-\'|^
minnan ParaisilU. Työväentalo on J%. ,
niin tiukasti suljettu, ettei edes am-' Vj!,-^^^
matilliset järjestöt voi toimia. Niin- V ; \
pä Paraisten ^::Metalliteolllwusneur«/^;'-^^
vostö n:o 51 el ole voinut pitää ; ^. '•'
kuukausikokbuksiaan nqlri : vijitec^
kuukiauteen. Samanlainen ön Muh- y ; j
de myös/urheiluseuroihin nähden. / . - "
T. k, 23 p:nä kokoontuivat »uiten- ' ; |
kin Paraisten MctalliteoUisuusneu- ; I
vo8to^:'-n:o:^'61.--7jäsenet•JParaisten:,''
Osuuskaupan talolle keskustelemaan
järjestötoiminnasta, Käsiteltiin m:;^,vj,rs^^^.^^
m. liitolta 5 kk. aikana saapuneet • • ;\
kirjelmät. Keskiisteltiin raittius- ^ '
asioista sekä. päätettiin'kantaa 2:— ' ''
jäsenvero raittiusasian hyväksi^ Sa-^^^^^^^ *
maalla arvosteltiin ankarasti viranomaisten
vainbtoimenpiteitä Vja'4-
päätti kokous lausua vastalauseen- ' -'"vJ/;?|
sa , vainotoimenpiteiden ^ johdostau ' '^^^^^^
VastälauseeBsa vaadittiin yiranomai-;
sia noudattamaari maan ^perustuslaissa
toteen.
Kokous päättyi-vainotoimen- - / '
nv'-!j''^ftSi^S^
m.
oissa annettuja määräyksiä lausun- > •
p- Ja kokoontumisvapauden :'suh- , t,'
ien- '
piteistä huolimatta
mielialan vallitessa.
innostnnieen
VUOSIKYMMENIÄ / RAATANElTA:'::5ilpl5li
AJETAAN NÄLKÄ- '
TAIPALEELLE ..f
Äströmin tehtaalta on erotettu ' . ,^ . ; •
maalari D. Viitanen, joka on sano- - vjl
tuasa tehtaassa työskennellyt 2<C ''• '''[''jfn
vuotta. Puuseppätehtaalta on ^ niin- , i|
ikään erotettu työstä eräs .puuaep-
ori riiiri-pä,
joka.: on -työskenneUyt'.' yhtäjak.;^^|g||||!^
soisesti liikkeessä lähes 20 vuotta;
Ylläolevat tiedot ovat omiansa
dän, hyväkseen. Mataneet miehnu; ^ ; ; : / : ; -i
tenia parhaat, -vuodet. ; ' . :-v/;v---?*vvas?
Tärtjän he' pyrkivät tekemään
ri Vähää ennen kuin työläinen dUuui
tulla Vöikeutetu^^
"eläkkeeseen", minkä
työnantajain maksettavalcsi,
SUOJE(LU^KUNTAP%AiLllkKtf
.'^^piivtTE^
^ ^ Äskettäin - on poliisi pidättänpf^^^^^^^^^^
Svät^imistossa näyttää hoitavjan, ? IConnevedellä Pohjois-Hämeen e^'^:f]§Ss0^
on kirjoitellut nimismiehellekin, j jeluskuntapiirin 2:n aineen enti«en|;;|^j|ÄS5^
uhitellen häntä muka yksipuolisesti aluepääUikön Armas Heiskaaen, jo- ^ , :y^i
toimitettujen kuulustelujen johdos-.ka oli väärentänyt erinäisiä todfe|||||^p^
ta. Juttu Nuotiota vastaan käsj-j tnksia- ja näitten nojalla wMaauit^^Mm0^
teltiin Mahnin käräjillä joulukuun' valtion invalifdieläkcttä pitcmmäu^.^-^j^te^^^^^
^'•-^pir>r:j;;s;ö,sa
, _ lai|
•toiksen •«levässä:-OM^^
4 p:nä. Sen sijaan eivät Mahnin
poliisiviranomaiset voi ryhytä toimiin
ent. Enberg & Koskisen toimiston
"etsiviä", vartaan, koaka nS^
mä toimittelivat' "kuulustelujansa"
Tikkurilan nimhnniespiirin alneeDa.
Heti raiskausjutun jälkeen erotettiin
Nuotio Sanduddin tapetti- mitnlkua.
ajan kuluessa. Heiskasta «»Uyte-^ <„;-i^
tään nykyisin _ Helstagin poliisaajg||;^?^
m.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 18, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-12-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus241218 |
Description
| Title | 1924-12-18-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Torataina. Jonbik. 18 p.—Thar^ Dee ISth. 192*
USHEENBlNTiUiUf OSi^^
Jokaisen Vapauden liikkeen kanssa asioissa oU^en, niin asia>
«a. s-Am ia ilmottajien kuin osastojenkin, on pidettävä huoli siitä,
SJffiivelattulevat ehdottomasti maksetuksi tämän kuukauden
•fnaTl- JKaikista veloista mitkä eivät tule vuoden vaihteessa
*r^tok6i lasketaan sääntSmääräinen korko tilille, ei sentähdea
^jlaluttaisiin nylkeä vaan sentähden että iäännSllisyys vallUtsL
piirikomiteain on myöskin katsottava että punaisista kor-tnlee
mahdollisimman paljon maksetuksi jo tämän vuoden
etteivät tiUt jää rempaUeen tiUpäätSksen ajaksi.
llulstakaa että tämä kehotus tulee ehdottomasti noudatuksL
VAPAUDEN KONTTORI.
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u i u t:
40c lähetyksistä alle $30.00,
50e. lähetyksistä 880.00—:
J69.99 asti, 75cr lähetyksistä
$60.00—199.99 ja $1.00 kai-kilta
1100.00 taikka sitä syn-reoiniilta
lähetyksiltä, äähkö*
äanomaläfietyksille on kalut
$8.60,
Torontossa ottaa rahaväli-tytoiä
vastaan S G. Neil, 957
Bivadview Ave. V;.
: Lsivapilettsji injrydiän.
Tieductakaa pilettiatioila-
Vapaus
Box 69, Sqdbary, Ont.
• henkiä, joiden, poistaastaminen mer-
, Idtä tulevia Unettomuuksia. Hän
j ei uslconat, että tällaiseen pahen-nokseen
oli mitään lievikettä, ja
tamsi niin syvää surua kuin pikkusieluunsa
mahtui
- . Ja kun huoneusto oli kokonaan
raiidcattu, saapui Riqnet herransa
•luokse, kohotti suruiset ; silmänsä
tämän puoleen ja lausui katseel-laan:.
— Ah, isäntä, oletko sinä, joka
äsken olit aiiin rikas ja voimallinen,
tnDnt köyiiälöi?" Taikka olet-ka
tullnt i'voimattomaksi ? i Sinä sal-jlit
^heidän käydä huonekalujesi
kimppuun,'ja raastaa ne ulos, sallit
heidän', laahata alas portaita kauniin,
syvän. nojatuolisi, inissä meillä
oli tapana levätä iltasin ja usein
myöskin aamupäiväisin toistemme
vieressä. ^Kunlin, Tcuinka se vaikeroi
limden resuisten miesten käsi-vmrsiöa
jnojatuolisi, jok^ on
•suuri jumalaolento ja hyyäntahtoi-jTren
»nojeluslrentesii. Sinä et
U «f «Ie tavallista..,. Etteliin
pane pahaksenne, «ttä minä «iitä
linoaautan.
— Kaikk! vielä.
^ Olette tehnyt jotakin vSIA ä
ole tavallista. Olette eristynft iSS-dystänne,
ettekä ole tahtonut lyöttäytyä
niiden jonldcoon, jotka puo>
lustavat säilää ja vihkivesihmskaa.
— Inhoan väärentäjiä, ystäväni,
vastasi profeEsori.Se lienee kid-tentutidjalle
sallittua. En ole salannut
ajatustani Mutta en liioin ole
paljon levittänyt sitä. Mistä sen
tunnette?
— Verstaassa kohtaa lihavia ja
laihoja. Höylätessäni lautaani kuulin
erään sanovan toiselle: "Sitä
Bergeret lurjusta!" Ja toinen vas-tasi:
Lyömmekö sen leuat suuhun?"
Tällöin ymmärsin, että te olitte
oikealla puolella Dreyfus-jutussa.
(1890-luvun oikeusmurha Ranskassa.)
— Ja mitä sanovat teidän ystävänne?
— Sosialisteja ei ole paljon siellä,
eivätkä nekään ole yksimielisiä.
Viime lauantain kokouksessa oli
meitä neljä kaljupäistä ja yksi sileäksi
ajeltu, ja me jouduimme riitaan
keskenämme. Toveri Flechier,
äijä, joka tappeli vuonna 1871,
kommunaardi ja karkotettu, oikea
mies muuten nousi , puhujakorokkeelle
ja sanoi: "Kansalaiset, pysykää
rauhallisina! "Sivistyneet"
porvarit ovat yhtä hyvin porvareja
kuin soti]asporvaritk|n. Antaa
kapitalistien Hehdä selvää toisistaan.
Pankaa kätenne ristiin ja seuratkaa
miten juutalaisvastaiset ainek-K-oppld
ja moraaliii. j» InoSct tdEe-| laain jmnalain psolesta, jotka ovat
\M oOttin. Ja itoS ^ jmaSkaA pi' smtä» ksin ilnä itse. Sinä aiailet
raakaa voimaa, kocka vAot, ^ ae
on fcnkefn iroima. eUOI tiedi, «ttä
«e Icniattaa ftw ItMsiai. £t tiedä,
että kail^ vanha roju fsidkeaa oi-keamieUsyyden
ihantenn tjcia
mapaa. Sini vartioit teloa, «arti-o
! ^ jopa niiU vastaan, jotica ao-znistavat
"K&t^SIiinen, jonica
mielit hiiätas po^ omtti jiciSnker^
taisQodestaan Imoliiaalta oivallida
ajiatttksia. Hutta snä et kuntmetlnt
häntä. Sinon korvaa «i kuuntele
niitä, jotka puhuvat ptobuten vaan
niitä, jotka huutavat äänekkäimmin.
Ja pelko, too tnyStäsynt^en
pelko, joka oli ainun ja minun esi-isäni
neuvonantaja luola-aikakau-tenä,
tämi pelko, joka loi jumalat
ja rikokset, «e ideroittaa ainut onnettomista
j a tekee idnut armahta-mattomaksL
Ja latnS et tahdo olla
oikeamielinen. Sinä loatselet Oiken-
Et tiedä, että todeten voima
on viisaudessa ja «tt& Jaanaat vain
«en kautta ovat voimakkaita.,Et tie»
dä, etta ae mikä Ipuodoataa kansa-kcuuuin
kunnian, ei ole sitä mitä
ulvotaan toriUa, vaan «e ylväs aja-tus,
joka kätkee itaensä johonkin
ullakkokamariin erääni kauniina
päivänä levitäkaeen yli maailman
ja muokataJueen aen. Et tiedä, että
ae^jotim oilMan asaan puolesta kär
den, uu^en jumalaisuuden valoisia .«i
kasvoja kuin jotaMn vierasta ja U«Ä«ttt^^^^ kunniak-rähiset
väkivallan ja kauhun van- ai isänmaalleeh.
set menettelevät. Paraikaa harjot-televat
he olkikivääi-ein ja piiusäi-lin.
Mutta kun tulee kysymykseen
kapitalistien pakkoluovutus, niin en
näe mitään mikä estäisi, että al-jettaisiin
juutalaisista.'' :
Ja puheen jälkeen läiskyttivät
toverit käsiään. Mutta kysyn teil-
®'®ltä, käykö laatuun, että vanha kom-te-
hnyt irastarmtaa näille tunkeutu- j„una„di ja kelpo vallankumouk-jille..
E^lei sinulla enää ole jäljellä
ainoatakaan niistä hengistä, jotka
täyttivät sinun asuntosi, jos sinä
olet mehettäriyt jopa ne pienetkin
jumalundet, tohvelit, joihin sinä
pidit tapanasi aamusin, noustuasi
vuoteelta, pujottaa jalkasi, ga joiden
kanssa'nun.uUa oli tapana leikkiä,
~ jos sinä olet hätääkärsivä
ja onneton, ah, Isäntä, niiij miten
silloin on käyvä. minun ?
Mutta herrai Bergeret lohdutti
häntä sillä,' että huomenna oltaisiin
Parusissa, loistavassa, ja suurem-moisessa.'
kaupungissa, joskaan suu-remmoisuuita
ei ollut löydettävissä
sen kaikissa asukkaissa, vaan
päinvastoin kans^lalsteir 'pienessä
Tähernimsfössä.
•
Herra Bergeret tunsi suurta myötätuntoa
ja kunnioitusta käsityöläisiä
kohtaan; Millojln hänen luonaan
ei ollut mitään .^uiiremjgjia töitä, oli
hänellä harvoin -.tilaisuutta kutsua
luokseen työläisti» Milloin taas niin
sattui, koetti hän päästä juttusille
heidän kanssaan .voidakseen houkutella
heiltä yhden ja toisen ytimekkään
'sanan
Siitä" syystä otti hän varsin kohteliaasti
'vastaan, puuseppä Roupar-tin,
joka eräänä *aamuna saapui a
settamaan kirjahyllyjä professorin
työhuoneeseen,
Riquet lepäsi kuten tavallista ko-kbonkääriintyneenä
herransa nojatuolissa
ja VeteU suloista koiranunta.
Mutta mui^. vaaroista, jot^
ka ikimuistoisista ajoista oli ympä^
röinyt. esivanhemmat metsissä, te?
kee kesyjen" koirain vunen kevcäksi.
On myös mainittava, että tämä peritty
taipumus nopeasti herätä oli
Riquetista vallalla velvollisuudentunnostakin.
Riquet piti itseään ta-osta
filosofian dosentti lothe 'lau-mmaan:
; •
— Koira, uhraten leposi,. jonka
äytyi olh» sinulle: rakas, saavuit
»nä luokseni yirnessani • tuossa
han romahtaneena j a : hämillään,
nanranut, kuten jokainen minun
ukani nuori jäseni olisi tehnyt.- On
ot^a, ettei sinulla ole mitään ais-naurettavalle,
ja että luonnolla
sinnlle vain iloisia taikka peloit-avia
äimäyksiä miitta ei kooinllh-
Mntta juuri sen kautta, juuri
m. kaksinkertaisen vakavuutfesi
autta, olet sinä luotettavin toveri
nitä kukaan voi saada. Ennestään
minä herättänyt;-sinussa luot-amusta
ja ihailua, lijrt herätän nn-,
sinassa sääliä. .Kuulumme kah-een
eri sukuun. Mainitessarii tästä,;
pyri saamaan mitään yliotetta,
an teen sen yleisen' veljeyden
anteesta. Olemmek tuskin Ikahta
puntia olleet tuttavat. Käteni ei
ielä ple ojentanut sinulle ruokaa,
likä on se hämärä rakkaus, joka
sydämestäni kummunnut minua
kohtaan? Osanottosi oh ihastuttaya
nysterinnM.:.
Ja Riquet luopui täUipoikata-voiataan
ja viihtyi. Mutta heirä
ergeret teki lähtöä" Parifaun ja
Quuttopäivät tuottivat ' RiquetiUe
Qurta surua. Taloöh oli ^^taikään
aptmnt herra Bergeretin vanhin,
är Pauline. ja edellisen sisar Zoe,
katseli heitä erikoisella e-iInnloHa,
koska rauhainen koti
pantiin nurin närin heti heidän saa-,
pumisensa jälkeen. Ja vanha emän- ~ lon vahtina. Varma vakuutus siitä,
nöitsijä itki päivät pitkään, mikä että hänen tehtävänään oli vartioi
oli omiaan yhä enemmän .masenta- da taloa, teki hänet. onnelliseksi ja
sellinQn puhuu tällä tavoin? En ole
saanut mitään kasvatusta, enkä lukenut
Marxia, kuten .Flechier, maitta
huomasin yhtäkaikki, ettei hän
järkeUIyt oikealla\tavalla. Sillä näh-kääs,
minusta tuntuu, että sosialismi,
joka on totuus, on myös oikeus
ja hjrvyys, ja että kaikki oikea'ja
hyvä luontuu siitä yhtä ilmeisesti
kuin omena puustaan, vääryyttä
vastaan taisteleminen on minusta
samaa'kuin toiminta proletaarien
.hyyäksi,,.. joita kaikkia painaa-, vää-.
ryydet. Minusta on kaikki oikeamielinen
sosialismin alkua. En tunne
enempää juutalaisia kuin kristittyjä.
Tunnen vain ihmisiä, enkä tee
mitään muuta eroä. heidän suhteensa
kuin että toiset heistä ovat oikeamielisiä,
toiset kannattavat vää-rjTrttä.
Olivatpa rikkaat juutalaisia
taikka kristittyjä, niin käy heille
vaikeaksi olla oikeamielisiä. Mut.
ta kun lait tulevat oikeamielisiki,
tulee ihmisistäkin sellaisia. Jo..riyt
,ovat koUektivistit alkaneet työskennellä
tulevaisuuden/ eteen taistelemalla
kaikkea tyranniutta vastaan
"ja herättämällä kansassa vihaa sotaa
kohtaan ja rakkautta ihmissuku-kunta
kohtaan. Voimme jo nyt tehdä
rahdun hyvää. Ja juuri tämä iestää
kuolemasta epätoivoisena ja raivo
sydämessä. Sillä varmaa on, ettemme
me itse saa nähdä ihanteit-temme
voittoa, ja ennenkuin kollektivismi
on saanut lujan jalansijan
maan päällä, olen minä aikoja sitten
"tipahtanut pienaltani...
Mutta tässä minä vain lörpöttelen
ja aika kuluu huomaamatta.
Ja hän veti taikin päälleen, kokosi
työkalunsa, laski, lakin niskalleen
ja lähti suurukselle sanoen:
Varmaa vain on, että porva-risluokka
* on mätää; Sen on muuten
Dreyfus-juttukin osottanut.
Mutta kun Riquet näki vihollisensa
vetäytyvän taistelukentältä,
päätti se käyttää sitä hyväkseen ja
Arvgisa tiyöläisnuorukainen tai
neitonen, kuinka käytät vapaa-aikasi?^
Käytätkö sen pelkästään
huvitteluun ja nautintoihin kevytmielisissä
seurapiireissä, juomingeissa
ja tanssiaisissa y. m. sellaisessa,
joka säälimättä hävittää sinusta
kaiken sen, mikä on hyvää
ja - kaunista, sekä painaa sinauhäy
ja kaunista, sekä painaa sinua yhä
an Riquetia. Sen rakkaimpia ta-i ylpeäksi. Ja se'oli äreä vartija; A- seurasi Roupartia harja pystyssä-ja
haritaan. Tuntemattomat, huo- \ jatellessaan, että puuseppä, jolla
aostipuetut raa'at ja tietämättömät oli paikatut housut,, joka haisi hiel-liehet
häiritsivät hänen rauhaansa ta ja joka retuutti mukanaan paria
saapuivat jopa keittiöön, missä, lautaa, uhkasi, kotia, hypähti Riquet
arvat hänen ruoka- ja juoma-as-' nojatuolista' ja alkoi haukkua miea-
(tiaansa Se oli tuskin ehtinyt istah- ta, samalla kun sankarillisesti yetäy-jtaa
joHekin tuolille, ennenkuin Wfe;tyi takapuoli edellä/tämän tieltä.
»räteUän häneltä, ja ^ matot vedet^ "Herra Bergeret"'käs^oiran ole-ti|
n -flman mitään kohteliaisuutta maan hiljaa, : tämä totteli vastahar
Mn takapuolen alta, ;mille ei ejiääkoisesti hämmästyneenä ja murheis-
•llut paikkaa sen omassa kodisa^ Isaan nähdessään, että; Jkiintymykv
Olkoo» Siquetin kunniaksi kui- sensa oli aivan hukkatavaraa ja et-tenkin
lausuttu^ että siS: yritti ai--tä hänen varoitukseiisa herättivät
Jraun tehdä vastarintaa. Se hauk-! ^ i n ; . ylenkatsetta. Syvä katse, jon-l
«i raivokkaastL Mutta kukaan ei ka eläin loi isäntäänsä, lausui':
kiinnittänyt siihen mitään • huomio- • : ;, Otat vastaan tämän anarkis-
*f Se. ei saanut mitään yllykettä, tinV joka saapuu työkalujaan raa-
Päinvastoin sitä nuhdeltiin. Jajherr |jaten. Olen tehnyt velvollisuuteni,
^ Bergeretin -risar, neiti Pauline, tapahtukoot sitten>^*m^ hyvänsä,
jopa sanoi: "Teet itsed,-nauretta- Riqne^ asettui vanhalle paikal
[vaksi, Riquet!^
TäHöin'heitti se sikseen hyödyt-leen.
> Herra Bergeret keskeytti
työnsä ja ryhtyi pakinoimaan puu-
Kfflät varoitukset ja lakkasi ykä.- sepän kanssa. Kun työ pii lähes lop^
'lääntaistdjmasta.yhteis puun .araoritettu, käänlji tämä her-l*
oolejta>r,SjBri - Kljato talon ra Bergeretin puoleen jai?|ausuisn-
^^»s^nnlsta. ja koetö'turilaan'ha- jpmnielisesH hymif&ea-J .
ba rauHaa • muista huoneista. Ko-j - Tunnen'.teidät'herra, Berge-ko
hSoÄ KMtt^.oIemnksenaa jäiiäh-,Tet. : -
äm~ hän^^ eivät: huonekalut Tunnetteko?.-:'' ^ i
(doMdiBia eäaatä, vaan' iiy- ^ 2^ Tunnenpa tietenkin. Olette jo-
]cä;iapai&se8S8:iphnjt jotakin, -'mi-raivoisasti
haukkuen. . Kun herra
Bergeret jäi yksin Riquetin kanssa,
lausui hän tälle täynnä Ipmpeyttä
nämä surulliset sanat:
— Sinäkin pikku musta olento
joka olet niin heikko huolimatta
suuresta kidastasi ja terävistä kynsistäsi,
mikä suuri voimakoneisto
tekee sinun höikkautesi naurettavaksi-
ja raukkamaisuutesi huvitta-vaksi,
sinäkin jumdoit näitä lihan
suuruuksia ja palvot ikivanhaa vääryyden
uskontoa. Sinäkin kunnioitat
vääryyttä kunnioituksesta yhteiskuntajärjestystä
kohtaan, joka
takaa sinulle rauhaUisen kolkan ja
ruuan. Sinäkin hyväksyisit valheen
ja p4oksen tietä aikaansaadun väärän
tuomion. Sinäkin olet ulkonäön
leikkipallo. Elät raakojen tärinäin
varassa. Sinua petetään ja sinä petät
ylenmäärin. Sinäkin tunnet rotuvihan,
sinulla on julmia ennakkoluuloja,
halveksit köyhiä.
Ja kun Riqnet loi herraansa rajattoman
viattoman katseen, jatkoi
tämä- vieläkin suuremmalla lempeydellä.
.— Tiedän, että sinussa on hämä-
T35 hyvyyttä, Kalihanin hyvyyttä.
Olet hurdcaa^ nnulla on jumalnusr
syvemmälle ' taloudelliseen ja. hen-kiseeu;
orjuuteen, sinne, missä siveelliset
käsitteet kuoleutuvat ja
aineellinen kurjuus kasvaa? Vai
käytätkö • sinä aikasi oikein, henkisten
kykyjesi kehittämiseen ja kasvattamiseen,
niinkuin sinun tulisi
käyttää.:
Nupri toveri! .
Kuinka lieneekin sinun laitasi,
mutta valitettavasti hainrat yfaimär-tävät
nuoruuden aikana vapaahet-ket
oikein. käyttää. Useammat meistä
eksyvät elämän harhapoluille,
jotka näjrttävät niin houkuttelevilta
ja elämässä paljon nautintoa ja
riemua tarjoavilta, mutta jotka kuitenkin
johtavat elämän ennenaikaiseen
syksj^n. ;
Nuoruuden aika on ihmiselämässä
kaikkein tärkein .aika, silloinhan
luodaan pohja tulevaisuudelle. Nuoruuden
. ajasta riippiju koko vastaisen
'felämän onni tai onnettomuus,
se on melkein tarkin 'mittapuu, jonka
perusteella' voillaan yksilöiden
tulevia kähtaloita mitellä.
Siksipä onkin^ jokaiselle työläis-nuorukaiselle
ja^ neitoselle mitä
tärkeintä^ tulla ymmärtämään tämän
,; ajan suurimerkityksellisyys,
oppiaksemme sen käyttämään tavalla-,
joka tuottaisi mahdollisimman
paljon niin aineellista kuin henkistäkin
hyötyä itsellemme ja koko
työväenluokalle. Meidän on käytettävä
yapaahetkiembie : itseopiskeluun.
Itseopiskelun 'kautta on meidän
pyrittävä tietojen valtakuntaan,
sinne ei ole meillä tilaisuutta kulkea
korkeakoulujen kautta. Tietoisuutta,
sitä meiltä kuitenkin vaaditaan,
tulevaisuus (asettaa näitä
vaatimuksia, sillä tiedämmehän, että
tulevaisuus oh meidän; meille
se kuuluu kaikkine taisteluineen ja
tehtävineen, olkootpa ne sitten
kuinka raskaita tai kuinka vaikeita
tahansa, vaatikoötpa lie Uhreja tai
ei, yksi asia on kuitenkin täysin
varma, nim. että meille ne. kuuluvat.
Tämä varmuus yelyoittaakin
meitä jokaista henkisten voimiemme
terästämiseen, kyetäksemme oikein
arvioimana meille langetettujen
tehtävien laatua.
Tietoja on meidän . hankittava.
Hetkeäkään ei ole meillä aikaa turhuuteen
hukattavissa, mutta jokainen
tunti tulisi käyttää valistavien
teosten' lueskeluun kotona ja ahkeraan
opiskeluun omissa oppilai-toksissamme.
Ajattelet ehkä, ettei-se sovi nuorelle,
..jättää elämän nautinnot ja
huvittelut sekä antautua vakavaan! tullut,
opiskelutyöhön. Opiskelu, ei merkitse
nautinnoista luopumista, päinvastoin
se siirtää meitä, lähemmäksi
sellaista elämää, jossa ön todellista
ja: pysyväistä. nautintoa; Se opettaa
tuntemaan, mikä on ala-arvoista,
raakaa ja ihmiselle sopimatonta,
ja' mikä taas jaloa,-kaunista ja
ylentävää. • X
Oppiessamme tuntemaan elämässä'
nautintojen'^ arvoa jäävät melkein
kuin itsestään pois alhaiset huvitte-
Inmuodot ja turmelusta- tuottavat
nautinnot. , . -
Vain sisäisen minän kehittyessä
ja henkisen tietoisuuden* kasvaessa
voimme vähitellen nousta niistä l i kaisista
tomukasoista,' missä vielä
monet i kiemurtelevat, yias henkisen
elämän ^päivänpaisteisille kukkuloille,
sinnej mistä on laaja näköala
elämän iauneuteen-':ja •
ylevyyteen.' Ja mitä korkeammalle
voimme kohota, sitä. kauniimpi maar
ifana eteemme astun, ^ae, että löytää
meidän pyrkiä jo oman yksilö-etummekin
vuoksi,' mutta vieläkin
enempi' luokkamme yhteisen edun
vuoksi. Luokkataistelussakin tarvitsemme
tietoa. Kuta korkeamman
tietoisuuden omaavat joukkomme,
sitä suuremmat voiton edellytykset
ovat taistelullamme yhteisen asiamme
puolesta, sillä ainoastaan tietoiseksi
kehittynyt luokka voi vapauttaa
itsensä, ainoastaan se voi luoda
uuden ja paremman yhteiskuntamuodon,
joka meidän yhteinen pää-rämme
on.
Tieto on voimakkain kilpi, jonka
turvin voimme voitokkaina elämän
taistelut läpi käydä. Siksi, nuoret
toverit, meidän on opiskeltava. Jokainen
tilaisuus, joka opiskelulle
tarjoutuu, on meidän käytettävä
hyväksemme! Opiskelun aika onkin
käsissämme. . Opintokerhot työskentelevät
ja pitkät iltapuheet ovat
mitä suotavimpia lueskeluUe. Opis-kelkaa,
nuoret, silloin kun on iaika,
kohta joudumme elämässä näyttämään
mihin pystymme.
• .. 'E. — E. — . ,
Tuokio nurkkakahvi-lassa
. Kirj. Yrjö M—la.
istun eÄässä kahvilassa, '
• Tämä on niitä laitakaupungin
kurjempia nurkkakahviloita. Tänne
ei tavallinen ihminen eksy. Täällä
käy vain yhteiskunnan pohjasakka.
Täällä lojuvat tylsät miehet ja
naiset pöytien ääressä.
Katselen ympärilleni.
Kahvilan peräseinälle on kiinnitetty
«taulu. Siihen on painettu:
"Älkäämme tupakoiko!" — Miten
kuvaavaa! / Kahvilan omistaja on
oikeassa. Jyrkkä kielto tekisi tässä
huoneessa naurettavan vaikutuksen,
; Siksi paras on näin. Mitä
siitä, jos tupakansavua onkin, permannosta
kattoon!
Eräässj pöydässä istuu keski-ikäirien
mies. Toivottomin ilmein
hän tuiottaa eteensä. Hänen likaiset
kasvonsa ovat' omituisessa pin-nityksessä.
Näyttää,'ettei hän ole
täysin tajuissansa. ,
Erään pöydän ääressä taas istuu
nainen. Hän on vielä nuori, melkein
lapsi. Mutta kasvoihinsa on
pahe painanut leimansa. Kiemai-lun^
a^ on irvistyksen tapaista, —:
: Katselen edelleen. '
Näen pöytien ääressä istuvan
vain tylsiä miehiä ja naisia. He
ovat sitä yhteiskunnan pohjasakkaa.
He ovat niitä kurjia, jotka
eivät tunne parempaa elämää.
Täällä he käyvät aikaansa kuluttamassa.
Täällä he lojuvat pöytien
ääressä.
Minun käy sääli heitä kurjia. —
Että näin on, ei ole heidän syynsä.
Syy on vallitsevassa järjestelmässä.
Poistun kahvilasta, sillä yö on
Mer-JMi bjemiislipjfs
Canadan Kommunistipuolueen
Suomalaisen kielijärjestön Timmin-sin
osaston kokouksessa marraak.
23 p. keskusteltiin m. m. puolueemme
äänenkannattajan Worker^le)>
den laajentamiBkysjrmykseftä. Päätettiin
yksimielisesti hyväksj'ä Sud-buryn
osaston tekemä päätös yllä
sanotun kysymyksen suhteen. Pidämme
Sudburyn osaston esittämät
perustelut olöv;an kokolailla
asiallisia ja paikkansa pitäviä, ottaen
huomioon Workerin mitättömän
pienen tilaajamäärän, niihin
vielä lukeutuen huomattavan suuri
osa ulkomaalaisia englanninkieltä
taitamattomia tilaajia. Viime mainitut
eivät ole tilanneet Worker-lehteä
siksi, että he olisivat sitä
välttämättä tarvinneet, 'vaan ovat
tehneet sen puoluevelvollisuudesta
ja ennenkaikkea .ollakseen apuna
tuon lehtiliikeyrityksen alkuun pääsemiselle
käsittäen, että Canadan
englanninkielinen työyäenaines tulee
myöhemmin- olemaan oman äänenkannattajansa
varsinaisena huoltajana
ja sen kannatusjoukkueena,
mutta; tosiasia kuitenkin on,'että
englanninkieliset työläiset ovat perin
heikosti ja kylmäkiskoisesti
kunnostautuneet oman lehtensä tukijoina
ja sen edesauttamistyössä,
sensijaan lehden huolto on suurelta
mio eiihen seikkaan, miten aan le»
vikkiä parhaimrnaBa tava&a valtaisiin
edistää ja viedi eteenpäin, ail»
lä täytyy sanoa että täbiln aati ati»
aä on epäonnistuttu. PnolnekoaeiaT
ton taholta kylläkin on jatkuvasti
kiertokirjelmien kautta annettu hyviä
«neuvoja, joissa on painostettu
voimaperäiseen työskentelyyn Vfor-kerin
avustamiseksL On icäiotettu
kaikki osastoille tulevat "bundle"-
eli nippulähetykset levittämään etupäässä
englanninkielisen 'työväestön . ^
keskuuteen kuin myöskin hankkia
lehdelle uusia tilaajia, mutta näitä , ^.
neuvoja käyttäen on kovin huonolla ,.J^ti«;ä
menestyksellä päästy eteenpäin, Va- "
listusp^pagandatyön " tekeminen
muukalaisten taholta brittiläiasyn- ^
tyisten työläisten keskuudessa on f l ^^
asia millä ei ole juuri aanottavaa '|*\
merkitystä. Siihen ovat vissit syynsä
minkätähden sillä ei ole merkitystä.
Ensinnäkin ovat kielivaikeudet
suurena esteenä ja toinen huomattu
tekijä on kansallisuuksilla.
Kansallistunne elää niin voimakkaana
ja valtavana ilmiönä pohjajouk-koihinkin
kuuluvien brittilläissyn-tyistei^
työläisten keskuudessa, että
lähteä heitä valistamaan ja ohjaamaan
kommnunismin tielle
maalaisten taholta, on melkein sa-uiko.
; l tM
osalta jäänyt ulkomaalaisten asiak- ma kuin pyrkisi muuttwnaan jon
si. On olemassa perin vähän mahdollisuuksia
Workerin laajentaniis-yrityksen
onnistumiselle. On ennenkaikkea
saatava lehden tilaaja-määrä
huomattavasti kohonmafn ja
sen levikki suuremmaksi varsinkin
engUinninkieliseri työväestön'' kes-,
kuudessa. Sitten vasta voidaan ajatella
lehden suurentamista kun sen
taakse on saatu voimakkaampi kan-natusjoukko
kuin mitä sen takana
vielä tänäpäivänä on. Kun me puhumme
'Workerin tukemisesta, niin
meidän tulisi kiinnittää täysi huo-
• m
kun taivaankappaleen kulkurataa,
sillä he halveksivat jiIkomaaLaisii
työläisiä ei yksin samettisosialis-min
verhoutuneiden ja ^aremploi-saisten
taholta, mutta se on huo- t-f^>^
mattavana ilmiönä myöskin pohja- ' ' z£
joukkojen keskuudessa. Sii» jos ."^fUl
jotain aiotaan tehdä Workei>leh-:>:'B^
den nostattamiseksi, niin ori aitä
tehtävä englanninkielisen Icarisalli-'
suuden taholta. Silloin aillfi on jotain
merkitystä ja se kuuluu; hei-dän
asiakseen.
•N. Siyula.
Maankiertäjieii kuningas
dämme /todellakin näutotoa,jone
korkea Inhimillisyys ja elämän piA-taus
ovat^^anorinta. ; >;
Nuori toveri! Tuohon kannat- troopit sitä huutavat.
Amerikalainen George Sherman,
joka asuu Georgian valtiossa Gog-ginsvillen
kaupungrissa ja on iäl-t3än
vasta 85-vuotias, on saanut
tämän mainehikkaan nimen. Hän
on ottanut.' päämääräkseen katsella
koko Amerikan ennenkuin »hän tulee
100-vuotiaaksi. Joku aika sitten
palasi hän pieneltä kävelymatkalta,
jonka hän oli liikunnon,vuoksi
. ottanut Los Angelesiin ja takaisin
sieltä. Matka on noin 600 mailia.
Aikaisemmin on hän kävellyt
Gogginsvillestä Richmondiin ja New
Orleansiin- Mutta niitä matkoja
pitää hän pikku asioina.- .Hän ei
ollut nimittäin silloin vielä tottunut
kävelemään, niinkuin häiT itse sanoo.
Nyt vanhemmalla iällään pystyy
: hän Huoletta kävelemään 50
mailia päivässä, jokar on .hänelle
jrinoastaan terveellistä lidcnntoa.
Nifn ettef se koko ihmissuku vi,er
lä oTia r^ipeutnnut, vaifeka filanr
T Y Ö N J O H T A J A ICAU.E NUOTION
RAISKAUSJUTU
Joku aika sitten oli Fastbölessä
asuva työmies käynyt Malmin poliisiviranomaisille
ilmoittamassa, että-
Mpsabackassa sijaitsevari S»n-duddin
tapettitehtaan. työnjohtaja
Kalle Nuotio oli lokakuun 16 päi-xän
iltlana klo 5—6 välillä asunnossaan
raiskannut ilmoittajan 16-yuo-tiaan
f tyttären. Nuotio i)idäteSttiin
ja kielsi aluksi,; mutta todistusten
kääntyessä häntä vastaan tarjosi tytön
isälle 5,000 mk. "korvauksen",
jos tämä luopuu kanteesta. Isä,
köyhä työläinen, olikin tähän suostuvainen.
Myöhemmin on Nuotio
kuitenkin lupauksen nähden tullut
katumapäälle ja turvautunut Enberg
& Koskisen yksityisetsivätoi-mistoon,
jonka nykyisin omistaa
Kurt Rydman. (Toimistolla ei ole
mitään tekemistä kokeneitten yksityisetsivien
Koskisen ja Enb^rjdn
kanssa, jotka siitä ovat aikaisemmin
luopuneet ja joilla kummallakin on
oma toimistonsa,), Tästä "Ryhma-nin
toimistosta" tuli pari "etsivää"
raiskatun tytön isän luokse tämän
asuntoon, Fsstbölessä. Asunnossa
oli vieraita, jonka -vuoksi etsivät ke-höittivat
isää »käskemään ne pois,
jota 'perheenisä ei kuitenkaan ] J«h-nyt,
icehoittaen sen sijaan moneen
kertaan tungettelijoita poistumaan.
Röyhkeästi esiintyvät etsivät ryhtyivät
nyt vaatimaan isää kamariin,
jossa yrittivät pakottaa häntä loö-pumaan
Nuotion lupaamasta korvauksesta
sekä puhumaan siihen
suuntaan, että Nuotio olisi kokonaan
syytön. ' Tähän isä ei tietenkään
suostunut.
Mainittava on, että nämä "etsivät"
eivät, kuten laki edellyttäisi,
olleet kuulusteluistansa mitenkään
sopineet jiaikallisten viranomaisten
kanssa, vaan toimivat kokonaan
omaan laskuunsa, ja tavalla, josta
seurauksena on muiden muassa ollut,
että "vierailusta" säikähtänyt
perheen äiti syi.nj^tti keskoset.
Etsivien menettelyn johdosta
kääntyi tytön isä Malmin poliisi^rt-ranomaisten
puoleen, ilmoittaen, ettei
hän suostu enää Nuotion jutussa
mihinkään sopimuksiin,' vaan on
juttu ^käsiteltävä oikeudessa'. Ilmoituksen
johdosta on Malmin nimismies
Hellsten vanginnut Nuotion,
ja toimitettuaan vielä lisäkuulnste-lujav
passitetaan hänet, saamamme
tiedon mukaan, vankilaan/ siitä
huolimatta, että joku tuomari Sini-|
salo, joka Nuotion asiaa yksityis-i
i i i
tehtaalta, mutta lienee tehtaan johto
havitellut hänen takaisin Ottar
niistaan, minkä jutun uual yaihai^ .
kuitenkin esti. ' - ';
T A A N T U M U X S E U J I S T E N VAI- /
N O T O I M E N T E E T PARAI- -f
• : .•SILLA:/-;':^^V.;\^:.;-'C^^
SisäminiBterin kiertokirjec8eeiiyl|:,5:&j?^
nojautuen on Paraisten piirin nimis-V v^*^
mies ehkäissyt kaiketi ty8viynWi-\'|^
minnan ParaisilU. Työväentalo on J%. ,
niin tiukasti suljettu, ettei edes am-' Vj!,-^^^
matilliset järjestöt voi toimia. Niin- V ; \
pä Paraisten ^::Metalliteolllwusneur«/^;'-^^
vostö n:o 51 el ole voinut pitää ; ^. '•'
kuukausikokbuksiaan nqlri : vijitec^
kuukiauteen. Samanlainen ön Muh- y ; j
de myös/urheiluseuroihin nähden. / . - "
T. k, 23 p:nä kokoontuivat »uiten- ' ; |
kin Paraisten MctalliteoUisuusneu- ; I
vo8to^:'-n:o:^'61.--7jäsenet•JParaisten:,''
Osuuskaupan talolle keskustelemaan
järjestötoiminnasta, Käsiteltiin m:;^,vj,rs^^^.^^
m. liitolta 5 kk. aikana saapuneet • • ;\
kirjelmät. Keskiisteltiin raittius- ^ '
asioista sekä. päätettiin'kantaa 2:— ' ''
jäsenvero raittiusasian hyväksi^ Sa-^^^^^^^ *
maalla arvosteltiin ankarasti viranomaisten
vainbtoimenpiteitä Vja'4-
päätti kokous lausua vastalauseen- ' -'"vJ/;?|
sa , vainotoimenpiteiden ^ johdostau ' '^^^^^^
VastälauseeBsa vaadittiin yiranomai-;
sia noudattamaari maan ^perustuslaissa
toteen.
Kokous päättyi-vainotoimen- - / '
nv'-!j''^ftSi^S^
m.
oissa annettuja määräyksiä lausun- > •
p- Ja kokoontumisvapauden :'suh- , t,'
ien- '
piteistä huolimatta
mielialan vallitessa.
innostnnieen
VUOSIKYMMENIÄ / RAATANElTA:'::5ilpl5li
AJETAAN NÄLKÄ- '
TAIPALEELLE ..f
Äströmin tehtaalta on erotettu ' . ,^ . ; •
maalari D. Viitanen, joka on sano- - vjl
tuasa tehtaassa työskennellyt 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-18-05
