Vapaus, December 24, 1954

              te
MMHii
i
Todelljstiiis tarua kummempi
Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana, joka näkee Suomenkin asiat
jenkkien väritettyjen silmälasien läpi, julisti tibtaisen propaganda-juttunsa
otsikossa; että "Kekkosen kerrotaan pelaavan politiikkaa'-;
Tällaisen perustavaa laatua olevan 53^^
iJittu lehti tarjoili sitten lukijoilleen jänkkien ''US. Xeflrs & World
«^nReport''' lehden propagandakeitoksen, mistä parhaana näytöksenä
j | . . . yoidaan saksia seuraava pala:
f | ' ' / "Helsingistä saamiensa tietojen perusteella mainitsi yhdysvalta­ni
iainei^ 'U.S. ^\ts, St World Report' aikakauslehti tk. 17 pn nume-
%' rbssa, että uutta painostusta harjoitetaan Suomen muuttamiseksi
| , _ iMoskovan sateliittimaaksi, . , Mikoyanin käynnin seurauksena Ve-
'iiiäjän taloudellinen ote Suomessa on tOllut «voimakkaammaksi. Suo-
; nielle tarjotaan i^foskovantaholu^
'\ ja'llelsinki oii sen hjrväksynyt,. ,,"
fzt' ^ Vaikka-Vapaa Sana tietää, että Suomen .taholta on tätä lainaa
\ ' \ -pyydetty, sen täytyy kuitenkin poliittisessa sokeudessaan matkia pa-
'{r^ piikaijan tavoin jänkkien valheita. Muuten, sivumennen sanoen, Suo-
['V' m^n hallitus ja kaikki vastuunalaiset suomalaiset ovat julkisesti selit-
, ; j , täneet, että Neuvostoliitolta saatu laina on Suomelle paljon edulli-
. >f "sempi kuin mikään Yhdysvalloista saatu laina. ^ '
' 4 Ensiiuiäkm on (muistettava,' että Suomi sai ensimmäisen kulta-
I ~, lainansa Neuvostoliitolta, paljon halvemmalla korolla, mitä se on sodan
h päättymisen jälkeen saanut Yhdysvalloista. Tämä sellaisenaan on
, | t ensiluokkaisen tärkeä seikka, kuten kaikki korkeita kiinnityslainoja
Ja muita «velkoja maksavat tai aikaisemmin maksaneet (maanmiehem­me
tietävät. Alutta vieläkin tärkeämpää on tänfä:
Suomen Neuvostoliitolta saaman lainan yhteydessä ei olef^ esi­tetty
TTtitään ehtoja/ jotavastom amerikkalaislainain yhteydessä on
' l ^Yhdysvaltain tohnesta määritelty tiukasti ja yksityiskohtaisesti se,
| - mihin tarkoituksiin ja millä tavoin Stiomi voi käyttää sieltä saa-'
mansa lainat:
m
' ' Neuvostoliitolta saamansa lainan"on Suomi voinut käyttää oman
^ harkmtansa mukaah missä tahansa. ^ - - '
Yhdysvalloista saamainsa Jainain yhteydessä on -Suomi saanut
elätettäväkseen, joukon-yhdysvaltalaisia "eksperttejä", jotka valvovat
y ja kontrolloivat sitä, miten Suomessa käytetään niitä lainavaroja, mitä
köyhä Suomi on korkeata korkoa^^staan Yhdysvalloista sai^nut!^
Toisin''sanoen; NeuvostoKiloSta* saamansa lainan suhteen-on
' \~ huomen kaAsa', valtio ja hallitus isäntänä omassa talossaan; mutta
yhdysvaltalaisten ^lainojen käytössä tekevät yhdysvaltalaiset raha-
! f miehet^iäätölt^iä ja hallituksen
settratessa tapahtumain' kulkua kuin konsanaan jotakin kaukhista ul-
..komaista tipahtumtaäl -
' ' ' Selvää on, että- "Kekkonen pelaa politiikkaa", ja sisäpolitiikassa
hän on "pelannut" niin huonosti politiikkaa, ^ttä on antanut pikku-
^^^^
, -«vaarassa tmennä saman tien koko mies. ^
- ' ' Mutta vielä kurjemmin "pelaa politiikkaa" Suomen kysymyk-
*.;s»Hä Vapaa Sana, jonka täytyy "ohjelmansa" tueksi julkaista niin
karkeata vääristelyä ja nurjamielisyyttä, ihitä se yllämainitussa pro-
1 ^pagsmdakirjoituksessaan^^
mmm
HS
mi-mm
Juhla-ajan varalta
M
m
M
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
- i^««iaiilgiii^iilipB8iJ§^^
SylvA» K«IUo, 611v«r MountiMnlsta
Ont.. täyttää uudenvuodenpäivänä,
tanunilcuun 1 pnä HS vuotta.
Yhdymroe »ukulaisten Ja tuttavaan
ormen toivotuksiin.
ei ole" sanovat neuvo^oleHdet
Mitä muut ^mtm\
o CAVAI>A
Kuten Canadan ^Rauhankongressi
ar^tan esittää :"Se on tapabtunut kah»
dcstl — 1914 ~ 18 1939 — 45 — E i
ole ylitäan canadala^a katua ilman
leaklä, orpoja, surevia^perlieltä Sak­san
militarismin tähden. | ; i koskaan
enää." ' ' . \
100,000 canadalai^ta makaa Saksan
militarismin uhreina 'haudattuna
Plandersln kentällä. Nyt Canadan
hallltu.5 ehdottaa'sen Jcolmatta nou­sua.
Canadan takia, koUemme Ja per-heittemme
turvallisuuden: vuoksi täs- •
sä atomlkaudess^i puhukoon ;)yt jo­kainen
kansalainen Sakaanaseista-mlssopimuksen
ratifiointia vastaan —
uuden sodan ehkäisemiseksi. — K i r -
•joittakaa. sähköttäkää tai piihukaa
kansanedustajallenne — enneii kuin
se on liian möyhälsbi.^ — The Ca­nadian
Tribune,
^ ' f 'Joulutervehdykset, -ilmoitukset ja -kirjoitukset on jo välitetty
s lehtenipe lukijoille ja yleisesti puhuen täkäläiset maanmiehemme ovat
? ; j^ varten.
Meidän sallittaneen kuitenkin esjttää^ toimitukseen puolesta vielä
yksi, tosin vanha, ja monesti uusittu, mutta silti tärkeä "toivomus",
tulevan juhla-ajan varaltat Me toivomme, että kuten toivovat kaikki
tämän lehden lukijat, ettei yksikään maanmiehemme kuole tapatur-
; imaisesti, eikälouk aikana sen paremmin koto­na
kuin matkoillakaan.
Vaikka me ihmiset tunnemmekin vissinlaista vastenmielisyyttä
; ''moraalisaarnoja" kohtqan/^^^
"lemme ja kanssaihmisillemme, että juuri suurten juhlien aikana
, tapahtuu kaikenlaisia tapaturmia, jotka voitaisiin monessa tapauk-.
sessa välttää. ' /
Joulun ja uudenvuoden pyhien aikana on näitä vaaroja vielä
enemmäri^,kuin kesäisten juhlapäivien yhteydessä. 'Muistettako
. vain, että kovien pakkasten lakia täytyy esinri: asuntoja lämmittää
"kovasti —ja se aiheuttaa usein tulipalon vaaran. . Jouluna ja uutena
^^;=vv^ kaikkensa sen vuoksi kun ei
ole kyllin tarkasti «valvottu lämmityslaitteita. Tulipalon vaara on
iimyös kuusesta, jos se pääsee kuivumaan liian paljon tai jos kynttilät
tai sähkölaitteet pääsevät sytyttämään palon. Kuten sanottu, tuli-
; pafon va^ra on ,paljon suurempi talvella kuin kesällä ja lämmityksen
> lums^ sietää olla erikoisen huolellinen juuri. 'juhlahumun" aikana. -
sTah^elk ovat myös jalkakäytävät ja maantiet usein niin^^^ H
. e t t ä niin jailcaibmisten kuin autoilijainkin edessä ön paljon suurempi
vaar^ kuin kesällä. Tämä vaaratilanne on juhlapäivänä vielä tavallis-
^ ta .pahempi sen vuoksi' kun on liikkeellä paljon jalkaihmisiä ja
- kaikenlaisia: moottoriajoneuvoja.'.'Vuto-onnettomuuksissa kuoli Ca-
; nadassa ko. ensimmäisen 6 kk. aikana 1,082 ihmistä. Tämän (vuoksi
. - tulisi meidän kaikkien-olla erittäin huolellisia sen suhteen, ettei mei-idän
kohdaltamme ja '*kustannuksellanm»e" lisäänny liikennetapän
turmat. "
ä : , Olkoon meistä kaukana ajatuskin siitä,.että haluaisimme kenelle-
- kään sanoa,^^^^^^m tai tekemättä 'jättää. Mutta
^ :m^ se suurella vesimäärällä, korkeilla
v veroilk hinnalla pilattu y iloliemi'^ on sittenkin sellaista
r'ainetta, että sitä nautiskeltaessa on parempi pysyä kotona. Varsin-iViin
auto-miesten ja -naisten sietää muistaa, että"humalainen ei ole
I 'koskaan selvän vefoineq, huolimatta s humalassa
r-hän on." ' ' >
^^^^^ jokapäiväiset varoitukset saattavat tuntua liian arkisilta
.-näin joulun aattopäivänä, mutta kun me kaikki haluamme elää ja
Ä iloitaj niin silloin täytyy myös osata,varoa ja väistää vaaroja. '
/i ,?Me puolestamme toivomme, ettei yhdenkään maanmiehemme
: himmentäisi minkäänlaiset tapaturmat,ja
\ onnettomuudet. ' Merkillepantavaa myös on, et^ siten menetellen me
'f: I- itse kukin autamme sitä, että juhla-ajan tapaturmat saadaan Cana-i;'*
dassa pidettyä mahdpllisiniman alhaisina. .Kaikkia tapaturmia ja
- jy-,vahinkoja ei luonnollisestikaan.voida väittää —mutta huolellbuuden
l,^ ^ja varovaisuuden avulla voidaan anonta '"salakaria" kiertää, kuten
'^f riie/kaikin omist^ kokemuksistamme tiedämme.
i^'''7'':'' Varovaisuutta' korosjtaen toivotamme vielä uudelleen kaikille
.'j';'fliyvää tarkoittaville maanmiehilleipme hauskaa joulua.
Aiuroiinin raaka-ainetta
rp$aa$li
luoters-Quebecissa
Quebec. — L a Come towjishIpiBsa
noin 25 mailia pohjoiseen Y a l d'Orista
on todettu löytyvän noto kymmenen
miljoonaa tonnia litiumooria; Jota ru­vetaan
kaivamaan tulevan vuoden a i ­kana
Llthium Coi'poration of Ameri­can
laskuun. 'Oorin sanotaan sisältä-vän'
kei^lmäärin 1.3.^prqs. litium-ok-^
siidla. ' • .
Tjryt on kuitenkin todettu, että 98.7
pros. tästä. oorista sisältää enemmän
alumiinia kuin mitä on siinä bauksii-tlssa
mitä^ tuotetaan Canadan alumli-nitehtalsiinHollarmin
Ja Britannian
Guineasta. T Mutta valkeus on toistai­seksi
siinä, että edellämatnituist",
maista saa^daan alumlini-olcslidia Ja
LäCömenOori sisältää alumilni-Bili-'
kaattia. Koska Canadan alumllniteh-taiden
koneistot ja .tuotantoprosessit
ön sovitettu alumilni-okslidin Icäyttä-miseen
on tällä hetkellä hyvirf kyseen­alaista
voidaanko .tätä alumiinin raäv
kst-alnetta (alumiini-silikaattia) käyt-:
tää canadalaisissa. tehtaissa : Ilman
suuria muutoksia tuotantokoneistossa.
Kaikesta huolimatta, suoritetaan \par-!
haillaan tutkimuksia näiden asioiden;
selville saamiseksi.
Yhdysvalloissa .toimii parhaillaan
kuitenkin -tehdas, jossa alumIinl-sill-'>
kaatti muutetaan elektrolyyttisesti
alumiinin tuottamiseen 'soveltuvaksi
ooriksi. '
Tästä ^ s t ä pidetään La Ccrnen
löytöä erikoisen tärkeänä sillä se on
ensimmäinen huomattava alumilnloo-rin
esilrityminen Canadassa. v.
Uusi "punainen
vaara" lieitsifty
Yiidysvalloissa
WashingtonT — Kongressin erikoi­nen
viisijäseninen komitea, johon on
-kuulunut kolme republikaania ja kak-ardemokraattia
ija jonka puheenjoh-;
tajana -on. toiminut CairoU Reece
Tennesseesta, on valmistanut kolmen
republikaani jäsenen : allekirjoittaman
ja 416 sivua käsittävän mietinnön nii­den
tutkimusten 'johdosta; joita ko­mitea
on suorittanut sellaisten suur­ten
'ja rikkaiden mätiöiden toimin­taan
nähden. kuin ovat esimerkiksi
Rockefelierin säätiö, Fordin säätiö ja
Camegien säätiö. Näiltä säätiöiltä ei
peritä tuloveroja kun -niiden tulot
käytetään tieteen ja taiteen edistä­miseen.
massa, enenimlstön mietinnössä lei­mataan
niiden säätiöiden toimintaa
sosialismin edistämiseksi ja "paljon
suuremmaksi vaaraksi" kuin mitä
kommunismi on Yhdysvalloissa. Sil-'
na väitetään, että suuret säätiöt ovat
yhteydessä toinen toisiinsa Ja että ne
muodostavat "Intellektuaallen kar-telin",
mikä omaa ivalta van vasemmis-tolaLsen
vaikutusvallan Yhdysvaltani
ajatusmaailmaan. J^ menettelytapoi­hin
ja että nämä säätiöt kykenevät
rahojensa ivolmalla vaikuttamaan
kansallljoen politiikkaan .'ja toimi­maan
;eräänlaisena -tietojen välitys-keskuksena
erilaatuisille järjestöille,
Jotka ovat niiden kanssa' yhteydessä.
iMietlnnössä mainitaan edellämainitut
kolme suurta säätlöt^tiseaan kertaan
l$ellaislna vaarallisina laitoksina.
Komitean demokraattiset .jäamet
ovat esittäneet 12 sivua käsittävän
vähemmistön mietinnön, Joss&ir enem­mistön
mielipiteet leimataan "^Iko-sairaudesta"
aiheutuneeksi löyhäpäl-syydeksl
ja syyttävät siitä etupäässä
komitean palveluksessa ollutta henki­lökuntaa.
Lontoo. ~. Moskovan radiotiedossa
sanottiin lauantaina^ etta kaksi ka-sakkanaista
on täyttänyt 145 vuotta.
'^(Nfämä iäkkäät tiaiset ovat nimel­tään
Vasilisa iKozllkina ja Ekaterifia
Pzovozina.
Joulukuun päivänä Oifodtovassa Juodaan yleiseurooppalainen -ttifvam-päättynyt
Euroopan maiden neuvotte-lu
rauhan turvaamiseksi on kaikkien
kansojen keskei«immto Smomion
k<Ateena. Neuvostoliiton sanomaleb
dlstö pitää /tätä neuvottelua tärkeänä
historiallisena tapauksena; Jolla on
mitäjsuurin merkitys Tatäian asialle.
-Neuvottelun yhteenvedot on esitet­ty
Neuvostoliiton. Puolan kansanta^
lan. Saksan demokraattisen tasaval-savallan.
Tshekkoslovakian tasaval-
Iaxi,~VnkaTin kaiisantasäYallan;
manian kapsahtasavällan; Bulgarian
icansailtasavallan Ja Albanian kansan^
tasavallan hallitusten'. Julistuksessa.
Tämä Julistus tulee OPravdan sanojen
mukaan liiUymään "tärkeänä asia­kirjana'
kansainvälisten suhteiden
historiaan".
Neuvottelun- osanottajat: pohtivat
^yksityiskohtaisesti'
muodostunutta tilannetta. Joka herät-
»tää aiheellista levottomuutta kaikissa
rauhaarakastavissa kansoissa. Euroo­pan
tapaJitumat kehittyvät rauhan
asialle vaarallista suuntaa. Eräät län-sivaltiot
ennenkaikkea Amerikan y h ­dysvallat
m u t t a - ^ y ö s Englanjii Ja
Ranska':^ ovat ottaneet päämääräk­seen
Länsi-Saksan iuudelleeniiU^^^
risoimisen ja > sen : kytkemisen ; omiin
sotllasryhmlttymlinsäi Jotka kohdis­tuvat
Euroopan-miUta valtioita, vasr;
taan. Juuri siinä on Pariisl^^^
kirjoitettujen sopimusten pel^usslsäliö;'
/^'Moskovan neuvottelu "oh kaikella
sillä arvovallalla, Jota- on omiaan lir;
säämään tähän neuvotteluun osallis-;
«uus, JoUoIn ^Euroopan kaikU^; m
zyhtyvät rauhanomaiseen yhteistyö-liön
Ja jolloin kansainvälinen Jännit>
t y n e l ^ s lievenee.
^"Joko — tahi. Kolmatta ratkaisua
el ole oleinassa'> sanoo Äavda.,Tä­män
ymmärtävät nyt kaikki. Sitäkin
tökerömmiltä Ja Jtankeammllta nyt
näyttävät Euroopan • sotilasryhmittyr
mien muodostajien yritykset Ideltää
,tämä tosiasia Ja salata miljoonilta
ihmisiltä^:-että kysymys on nyt vain
näin, Juuri näin.** ^
vanshiainesten välisen • uuden sotilas­liittojen
ylistäjien 'väitteet' sUtä, ^että
Euroopassa ei muka mikään muutu
I>arlisin.sopimusten ratifioimisen J
keen j a että neuvotteluille Ja avoin-:
ten kansainvälisten ongelmien'ratkai­semiselle
muka; avautuu: Jopa suotui­siakin
'mahdollisuuksia, paljastetaan
täydellisesti Euroopan maiden-:nieur
.Tottelun Julistuksessa; 'JTällainenraT.
tiliointi", sanotaan. Julistuksessa,
"tulee entistä enemmän'huonon-; '>
tamaan Euroopassa-.vallitsevaa t i -
laimetta J^^^^^^^
mlenEaroo;Ö'^n ongelmien Ja en-nenkaikkea
Saksan ongelman ratr: 4
IpisemlsmahdpIUsuuksia. Valtioit-0
temme kuisat^tietävät/ että ParU- >:
sin sopimukset oyat Bnomattavasr:::
fi lisänneet nuden sodan vaaraa;
Ne eivät-kuitenkaan tule salli-maan,
että topablomlen kttlkn ut
yllättälEi äkkiarvaamatta", sano­j
a n iolfstaksess» edelleen.
Ottaen huomioon £en vaaran, mikä
on 'syntynyt sen kautta, e t t ä Pariisin
sopimusten ^laatimiseen osallistuneet
valtiot ovat ryhytftet entistä tehok­kaampiin
sotilaallisiin Ja V taloudellir
slin toimenpiteisUn rauiiaarakasta-via
valtioita «vastaan. Moskovan neu­votteluun
osallistuneet edustajat jUr
listivät, että muodostunut tilanne tuo;
pälväjärjesykseen heidän voimien y5ir
distymisen' turvallisuutensa .aikaan­saamiseksi.
i^TMoskovan neuvotteluun osallistu­neet
«valtiot,' sanotaan julistuksessa; il4
moittavat päätöksestään ryhtyä ParU-sin
sopimusten ratlfioimistapauksessa
yhteisiin rtoimenpl^
Ja niiden korkeimman johdon Järjes­telyn
alalla samoin kuin myös muihin
toimenpiteisiin. Jolta tarvitaan oman
puolustusktmtolsuuden r lujittamisek­si,
niiden • kansojen: rauhallisena työn
turvaamiseksi,:niiden.rajojen ja alueir.
fden; koskemattomuuden takaamisekr
si >ja puolustuksen turvaamiseksi
mahdollisen '-hyökkäyksen'^^^v^
Moskovan/ neuvottelmm.osallistuneet
valtiot päättivät jälleen harkita tilan­netta^
Jo^ Pariisin sopimukset tulevat
ratifioiduiksi; -voidakseen r y h t i ä tarr
vittaviiri toimenpiteisiin .turvallisuu­tensa
takaamiseksi ja rauhan ylläpi-'
tämiseksl Euroopassa.
Kaikki rauhaarakastavat k a ^ t
ovat suurella innostuksella ottaneet
vastaan ISoskovan netnrottelun tulok­set
Ja sUhen osallistuneiden valtioiden
Julistuksen.
"Neuvostoliiton työtätekevät :anta-.
vat lukujysissa kokoisinaan tähden
J A -
' KakJl ystävysta lähti eräänä kvimä I
nä syysaamuna sorsa jahtiin. Toisella'
OU suuri puUo kuumaa kahvia, zmnkä'
avulla hän piti itseään lämpimaS^I
mutta toinen maisteli tämän tuosta'
whIskypuIlostaan. ^
Kului useita tunteja, eika näkopu.
riin tullut yhtään sorsaa — mutta sit-ten
miehiä kohti lähestyi nopeasti yki
si sorsa. Kahvin juoja oh nopeampi'
tukensa neuvostohallituksen ulkopo- Ja ampui, mutta ei osannut. Häne„n '
litukalle. ncuvostohallUuksfin. J o k a f * * ^ ? ' ^ ^^ski huoleUisesti maalian
turvallisesti suojelee : Neuvostoliiton
etuja Ja sen turvallisuutta sekä puo­lustaa:
rauhan 'asiaa Euroopassa )a
koko inaailmassa"; kirjoittaa ;IzvestiJa.
"Neuvostoihmiset vaativat; että Neu-.
vostovaltio ryhtyisi yhdessä muiden
xaUhaaralcastavien valtioiden kanssa
Pariisin 'vSopimt]sten:.ratifloli^
'pauksessa kalkkiin tarvittaviin: tol^
menpl^isiin puolustuskuntolsuuden
lujittamiseksi.
Yhtä yksimielisesti: Moskovan: neu­vottelun
päätöksiä tukevat kansan­demokratian,
maiden'.työtäte^
'Nämä päätökset ovat saaneet täy­dellisen:
h^äksymisen kansalta "Sak­san.-
demokraattisessa tasavallassa.'
^oka on ;tuki'taistelussa yhtenäi^n
ja demokraattisen:'Saksan •: puolesta.
Näistä päätöksistä;niuodo5tuu;malita-va'
ase satojen miljoonien ihmisten
käsissä Euroopassa ja/kokomaailmas-:
sa Ja ne ^yhdistävät Ihmisiä entistä
enenimän tastelussa uuden sodan llet-sojlenvehiellyjä
vastaan Ja kansojen
rauhan ja turvallisuuden säilyttäml-'
seksi".
tuneiden rauihan Ja sosialismin leiriin
kuuluvien valtioiden mahti,vkiinnittär:
nyt kalkkien Euroopan maiden Ja
varsinkin Pariisin sopimuksen Jäsenr
valtioiden huomiota sillien, että nälr;
den ^sopimusten ratifioiminen muo­dostuisi
sang«i vaaralliseksi askeleek­si.
Niiden toteuttaminen johtaisi t i ­lanteen
vakavatm^h^^
Euroopassa', kirjoittaa l^estija.
"Yrittävätpä Pariisin sopimusten
alkuunpanijat esittää, asian miten ta­hansa
Ja yrlttivätpä ne miten ihy vänsä
pettää yleistä mielipidettä, niin kils-täniättömäksl
kuitenkin Jää, että hei­dän
pyrkimyksensä Saksan mllitarlsr
min henkiinherättämiseksi Ja; LänslT
Saksan kytkemiseksi SOtilasryhmlttyr
miln merkitsee uuden sodan pyrki­mystä.
Euroopassa ei voida turvata
rauhaa avaamalla tie Saksan milita­rismin
uudelleensyntymiselle Ja tuu­dittamalla
itseään jonkinlaisjen siltä
suojaavien takeiden keksimisellä, ta­keiden.
Joiden tehottomuus on aivan
ilmeinen", sanoo Izvestija;
P^^
blähieksille aseet -ja päästämällä ne
Pohjols-Atlantln • liittoon sekä r sen
alaiseen ' ' aLänsi-Euroopan lUttoqn
länsivallat solmivat: täten avoimen Ui­ton
Länsi-Saksan mUltarlstlen kans­sa!.
Tämä el'voi olla Johtamatta kan­sainvälisen
tilanteen vaka^raan huo­nontumiseen
Ja^ muodostuu esteeksi
Saksan •kysymyksen rauhanomaisen
'rajBtalsemisen tiellä.V
^ "JParlisIn sopimukset", korostaa
Trud, ^'ovat täysin vUme aikoina kan-säirivällslssä
suhteissa Ilmenevän kär-jistyneisjiyden
lieventämisessä' eslUe-tullelden
mahdollisuuksien vajstäiset.
Vain ajankohtaisten kansainvälisten
ongelmien ratkaisemisen haluttomuu-deUa
«voidaan seUttää se, että useiden
länsivaltojen hallitsevat pUrit ovat
nyt ^Juuri ottaneet päämääräkseen
Saksan militarismin henkiinherättä­misen:
väUttämättä tämän
jälkiseurauksista".
IParlisln sopimuksissa el ole. ainoa­takaan
riviä;, joka el kohdistuisi kan-soijen
ellnetuja ja turvallisuutta vas­taan.
JokaiseUe on selvää, että Länsir
Saksan uudeUeenmUltarisolmlseksl ja
sen "SotUasryhmlttymlln kytkemiseksi
laaditut suutmltelmat merkitsevät nyt
suurinta estettä Saksan kansallisen
JäUeenyhdistymlsen tiellä. Pariisin so­pimusten
tarkoituksena on muodostaa
uusi sotilasliittoutuma^ J onka agressll-
Tista olemusta el voida salata".
(Mitä taas rauhantahtoisiin kansol-hbi
tulee, niin niiden edut vaativat
rauhan Jä yleisen turvallisuuden lujit­tamista,
kuten neuvostoliittolaiset
lehdet korostavatkin.
Moskovassa pldettyneuvottelu muo-dostulsUtäselväksi
todistukseksi..Eu­roopan
rauhan Ja turvaUlsuuden neu­votteluun
osallistuneet valtiot jullcal-slvat,
että ne tirtevat yhä edelleenkin
päättävästi pyrkiinään kollektiivisen
turvallisuusjärjestelmän aikaansaa­miseen
Eurpopässa. ^
, >"Eiu:qopön valtloUla on reäaUnen-mahdoUlsuusi^
tehdä loppu tilanteesta
jonka <valUt^S|fi Euroojppa; aika
Joutuu kärsimään tuhoisista so<^^
.jotka vaativat kansoilta lukemattomia
uhreja", kirjoitta Ssvestlja. "TäUai-sen
mahdollisuuden tarjoaa yleiseu­rooppalaisen
kollektiivisen turvaUi-suusjärjestelmän
luonUnen. Tällaisen
järjestelmän pöh jana tul(Be oUa kaUc-kien-
Euroopan valtioiden osalllstumi-.
nen siihen niiden yihtelskunnallisesta
rakenteesta riippumatta".
TodelUnen turvallisuus saadaan Eu­roopassa
aikaan vain siinä tapaukses­sa^
jos suljettujen .sotllastyhmitty-mlen
sijaan luodaan yleiseurooppalai­nen
kollektiivinen turvallisuusjärjes­telmä.
Joko Pariisin sopimukset :Ta^:
tifioidaan, Jota seuraa Euroopan ha-
J^imtumlnen Ja kilpavarustelua,; tahi
whiskypullonsa, nosti huolettomasti'
pysysnsä Ja ampui sorsan alas yhdellä
ainoalla lai&auksella.
"Hyvin ammuttu", sanoi kahvm-
Juoja;
"Lilan helppoa", sanoi toinen nikot-taen.
"Kun sellainen lauma lentää
ylitse, niin sUtä on pakko saada jh-den."
> • * «
KERSKAILUA
Kaksi: pikkupoikaa .väittelee siitä ^
kiunpaiseUako:/ on voimakkaampi ja
kykenevämpi Isä.
— Tiedätkö Tyynen valtameren'
Minun isäni kalvor kuopan sille
— Tiedätkö KuoUeen meren' Minun
Isäni tappoi sen.-
askeleen
: Ylime keskiviikkona alkoi neuvosto-kirjaili
joiden := toinen -kongressi.' En­simmäinen
>j>idettiin yli 'kaksikym­mentä
vuotta: sitten ja .17 vuotta lo­kakuun
vallankumouksen jälkeen; kir­joitti
SKI>L:n.pää-äänenkaxmattaja
Vapaa Sana viUcko sitten keskiviikko^
na tolmltuspalstallaan ja selosti edel­leen
tätä kulttuuripoliittista merkki­tapausta.
-;;:Kongressi ei siis" ole aivan'jokapäi­väinen'
tapahtuma; sen -valmistelut
ov^at kestäneet vuosikausia, ulottuneet
p^teeUIsesti ' Neuvostokirjailijain
Liiton:'jokaiseen. osastoon, jokaiseen
lllttof'Ja autonoomiseen tasavaltaan,
voi"sanoa yli koko laajan maan,' kaik­kiin
:s^en osiin; Valmisteluihin ovat
ottaneet osaa.paitsi'kirjailijat, krlltlr
kot, sanomalehtimiehet, myös poliiti­kot
ja;; suuri yleisö.rkoiokansaf kuten
sumissa kysymyksissä on NeuvostolU-tossa
tapana.
NeuvostokirjaUisuus käsittää tä­nään
kuusikymmentä erikielistä kir-jaUisuutta,
joista viisikymmentä , on
saanut kirjaimistonsa vasta vallan^
kumouksen jälkeen. Tunnettua on
venäläisen krjalUsuuden - entinen ja
nyk^^en maailmanmerkitys ja sen
suuri kasvu neuvostovallan aikana.
Mutta vielä valtavampi on sosia­listisen
kansallisuuspolitiikan tulok­sena
— NeuvostolUton-'muitten kan­sallisuuksien
kirjallinen nousu. Val­kovenäjän
kielellä ihnestyi'-v. 1913
kaiken kaislaan : kaksi kirjaa, neu­vostovallan
35 vuoden aikana ön,pel­kästään
eräiden < Johtavien valkove­näläisten
klrjaUijolden teoksia jo 11-
. mestynyt i satanakolmenakymmenenäi
yhdeksänäkymmenenä;':; seitsemänä-kymmenena,
kolmenakymmenenä jne.
painoksena. Sukulaiskansamme Marin
(tseremissien) autonoomlsessa ' tasa­vallassa
v on neuvostokirjailijain : en­simmäisen
kongressin jälkeen en­nen
vallankumousta ei alueella ollut
sen paremmin omaa kUrjallisuutta
kuin lukutaltoakaajn;— ilmestynyt 134
kaunokirjallista teosta,, yhteensä 500,-
COO kappaleen painoksena. Kirgiisissä
julkaistiin ensimmäinen kirja v. 1924.
nyt siellä on 60^.Neuvostokirjailijain.
Liiton jäsentä jne. Kysymys ei ole ai­noastaan
vain .määrästä : vaan myös
laadusta, jota sitäkin voitaisiin va?
laista eräillä määrällisillä tiedoilla.
Neuvostoliltonpienten kansojen kir­jallisuus
on venäjänkielen välityksellä
joutunut kokomaailman' huomion
kohteeksi: E l ainoastaan pienten kan­sojen
^ kuten armenialaisten j ä : geor-;
gialaisten •klassikolta, vaan myös nii­den
joukossa ovat neuvostokielien lir
säksl -Euroopan, Aasian ja Amerikan
suuret sivistyskielet. ''
Tämän .kasvun edellytyksinä ovat
olleet - yhteiskunnan kirjallisuudelle
antama merkitys:: ja tuki;: neuvosto­kansojen
sivistystason nousu Ja neu-r
vostokirjailljolden uusi järjestäytymi­nen
sekä uusi: käsitys: tehtävästään.-
Siten onkin neuvostokirjailijoiden tol-r
sen kongressin vaimlstelul£sa omis­tettu
:'huomlotä tärkeille organlsatoo-
: risille' kysymyksille, erikoisesti liiton
tuen lisäämisestä pienimpien ja etäi-simpien
kirjallisuuksien: hyv4ski.> :
Kongressin .pääpaino ei kultei^aän
ole organisaattorisessa.eikä taloudelli­sesi^
puolessa. Neuvostokhrjailljaln en.
slmmälsessä kongressissa omaksuttUn
neuvostokirjallisuuden: timnukseksi
-"sosiälistmen realismi", jonka vaiku­tus,
on 20 vuoden aikana muovannut
ja Jatkuvasti muovaa neuvostokirjal­lisuutta.
Mutta tällä tunnussanalla on
ollut myöskin maallmanmerkitystä. Se
on-vaikuttanut käänteentekeväsi usei­den
maailmankuulujen kirJaiUJoiden
j a taiteilijoiden tuotantoon, ja tuntur
nut enemmän tai -vähemmän. Jokai­sessa
maassa.: E l ole ihme; että yli
kahdeksank3rmmenen maan kirjaili­jat,
joukossa - myös Suomen Ja suo­menruotsalaisten
kirjailijain edusta­jat
ovat mukana kongressia seuraa­massa.
Tämä neuvostokirjaUijain. Maksim
Gorki eturivissä, 20 vuotta sitten an­tama
: tunnus johdatti kirjallisuutta
kaUckiaUa sen Ikinuorelle lähteelle,
lähemmäksi elävää elämää. Toisen
kongressin edellä käyty keskustelu Ja
sen pääkysymykseksi kasvanut koh-dlnta
kirjojen positUvIsista ja nega­tiivisista
henkilöistä tähtää samaan
päämäärään. Tässä el ole syytä koskie-teUa
-alasta lännessä esitettyjä yhtä
pinnallisia kuin edesvastuuttomiakin
Tiranan vapautumi-seii
10-vuptispäivä
Marraskuussa 1954 Albanian kansa:
vietti tasavallan pääkaupungin — Ti­ranan
vapauttamisen 3 O^vuotispäivää
.•Kansanvallan aikana on kaupungis­sa
tapahtunut suuria muutoksia. Ti­rana,
on nykyään tasa<valian hallin­nollinen
sekä teollisuus- ja kulttuu-rikeskUM
Kaupungissa on 22 valtion
tuotantolaitosta j a kolmattakymmen­tä:
tuotanto-osuuskuntien teollisuus­laitosta.
Kaupungin vapauttamisen -jälkeen
sinne on avattu kuusi korkeakoulua;^
tieteellinen instituutti, tutkimus-tie­teellinen
maatalousinstitiftitti sekä
viidettäkymmentä: keski-, vajäakeskl-
Ja alkeiskoulua.:, Ennen sotaa kau­pungissa:,
oli vahi::ykfii lastentarha,
muttanyt on :50 lastentarhaa ja -sei-,
miä.: Tiranassa on kuusi museota,
elokuvastudio "Uusi Albania", kult­tuuripalatsi,
valistustalo ja kansan-talteentalo.
>
Viimeksi kuluneen 10 .vuoden aika­na:
on laskettu uutta katua noin
55.C0a neliömetriä, vesijohtoa 19 km,
asfaltoitu 20 katua ja puita on istu­tettu
noin 60 kadulle. ,
Ennen vapauttamista Tiranassa oli
Vain yksi pieni puisto, mutta nyt on
yU 80 puistoa ja puistikkoa.
Paljon on rakennettu myöskin a-fiimtoja.
Kansanvallan aikana kau­pungin
asukkaat %vat saaneet monta .
tuhatta uutta asuntoa. :
viisasteluja, TodeUisuildessa on ky­symys
niin ihmisen ja ihmisen elämän
oikeammasta kuvaanusesta kum kir­jojen
ihmisiin tekemän vaikutuksen
tarkemmasta arvioimisesta. Neuvosto­kirjallisuus
pyrkii jälleen lähemmäksi
elämää, ihmisen paremman arvosta­misen,
suuremman ihmisrakkauden ja
kirjallisuuden kasvavan vastuun mer­keissä.
Aikamme henkistä hajaannus­ta'
ja epävarmuutta vastaan nousee
sosiaUsmin maan humaani rakentava
kulttuurihenki ja sen ihmiseen luotta­va
optimisti. Nouskoon se uuslm saa­vutuksiin
ja" asettakoon kirjailijoille
uusia .tehtäviä neuvostokirjailuam
toisessa'kongressissa.
Kal(si emavalli^tta
TarkasteUessanime 'maailman kehi­tystä
kuluneen 'vuoden aikana Johtui
mieleemme enslnnäkm ne "länslinai-
^en ''demolaatian" touhut//^^' j
kautta on todistettu moinen demokra­tia
pelkästään samättlhansikkaaseen
ver^tuksi diktatuurin rautanyrkiksl.
Mujitammehan vallan hyvin miten
brittliäinen imperialismi kädenkään­teessä
paljasti "länsimaisen demokra-tlanV:<
todeuWt kasvot Brittiläisessä
Guineassa -toista vuotta sitten ja ai­noastaan
vähän sen jälkeen kun tä­män
siirtomaan kansa oli saanut en­simmäisen
perustuslain 'Ja valinnut
mieleisensä edustajat parlamenttiin.
iSisIa oU nähkääs siten, että kansa: ei
valinntit. :edustajikseen brittiläiselle
Impei^Jallsmllle tiskoUlsIa joalehlä Ja
oalda {vaan sjelfaisla, ioUla oli todelr
lakin kansan parhaiden etujen puol­taminen
sydämellään. Koska se vaa-:
ransi b^ttiläiaten ::imperiallstien^vr^
saat voitot niin oli sen seurauksena,
että' Britannian hallituksen. toimesta
Julistettiin uusi perustuslaki' mitättd-r
maksi Ja sen <tilalle Julistettiin voi-kratla"
on Brittiläisessä Guineassa
samaa kuin imperialistien mahdolli­simman
runsaat voitot. Jos- "länsi­mainen
demokratia" 'vaarantaa nämä
maan sotatila. SlUä mikäli "länsimal-seii
demokratian" soveltaminen Britti-
Iäisessä Outäeassa on kysymyksessä,
ei siihen 'saa m l s s ä ^ tapauksessa so­veltua
lakkoon ryht^nUnen parempien
palkkojen j ä olosuhteiden puolesta,
eikSr inyfiskään mitkään muut sellaiset
"kapinalliset'^ uudistukset Ja toimen­piteet,
miUcä saattaisivat teeikitäbrit-tiläistjoi
tanperialistien^
heAtjribistä itai vaarantamIst«r;^^^^M^
voltotpaAnaan sen tllaUe sotatila Ja
paUcalle lähetetään muutamia sotalai­voja
ja inuutamia komppanioita lai-
.vaston kevyttä ^niaihirinousuväkea"^—
Ja niin on "länsimainen demokiratia"
kerran jäyVntiirvassa.; Tosin sosia­listit.
Ja muut radikaalit saattavat sa­noa
sitä julkeaksi kapitalistiseksi dik­tatuuriksi,
jonka ' tarkoituksena on
kansan kurissa pitäminen.
Tämän vuoden aikana saatiin tästä
"länsimaisesta draokrattosta" toinen­kin
todistiis Gimt,emalässa."ffl^
piti ^länsimaista demokratiaa" har­joittaa
yhdysvaltalaisen bedelmätrus^
thi (United PruitJ hyväksi;' Mutta kun
maan lalll,isesti valittu lällllneii halU-tiis
ei asettanutkaan hedelmätrustln
etuja yli kaiken vaan.rupesi, takavari­koimaan
vOJelemätt^niä trustin mai­ta
ja Jakamaan.nlitä talonpojille Ja
kun halUtus rupesi nyiillflkintavolii
potkimaan: bedelmätrustia ': vastaan
niin Yhdysvaltain vältloslhteerlstössä
Niin. sellaista se Wall Streetin ja John
Poster Dullesin "länsimainen demo-^
kratia' .todellisuudessa on. Se on sa­mettiin
verhotrt;u rautanyrkkl, mikä
paljastaa Itsensä tarpeen vaatiessa
siellä ja tääUä.
: Toinen; emävalhe on "konynunlsmln
hyökkääsnlnen" milloin siellä; milloin
täälläf kun Brittiläisen Guinean ja
Guatemalan kansat vaUtsivat itselleen
hahiamansa hallitukset ja kun nämä
Ja United Pruitin pääkonttorissa pan­tiin
tuumat «tukkoon Ja niin tehtiin
-"vallankumous^,' .jonka fieurauksena
oU hedelznätrustin; Ja Yhdy^
uskollisen presidentin Ja haiutidcsen
nostaminen Isukille.. Sen' JiUkeen. on
malta' otettu' pois. talonpojilta, imiol-de;
n Jä kanaan Jph^Jla on ^angittu Ja
telotettu rjä'on^^^
, UnlteilJfrUItinliyvaksl:^ Ja t l e t e i^
todistaa seii, että '^länsimainen demo- '1änsim.aisen .demokratian"' nimessä.-
haUItUkset ryhtyivät toimimaan kan­san
hyväksi niin Julistettiin se f'kom-munlsmin
hyökkäämiseksi' tällä pal-lonpuoliskeUa:
MUcäll" Yhdysvaltaiii'
hallitus" on kysymyksessä ryhtyi se
heti hyökkäykseen tilanteen johdosta.
Sen toimesta ja avustamana järjrätet-tiui
Guatemalan: naapurimaihin heti
palkkasotilaiden armeija, laivoja Ja
lentokoneita. Jotka hyökkäsivät rajan
yli Guatemalaan Ja kukistivat maan'
laUlisen hallituksen Ja panivat tilalle
Wall Streetin ja ennenkaikkea United
Eruitln halUtuksen. VaHdta tämä on
Jo vanha Juttu niin on/syytä palaut--
taa se vielä kertan mieliin koska
"Saturday Evening Post" Julkaisi äs­kettäin
artikkelisarjan, Jossa paljas­tettiin
kuka hy(»ckää Ja missä. '
Kysymyksessä oleva artikkelisarja
käsltteU YhdysvaKain urkhita- Ja va-koUuJärJestön
(Central " IiiteUlgence
Agency) toimintaa Ja siinä paljastet­tiin
mitentämä Allen Dullesin (John
Fosterin • veljen) Johtama laitos^ on
osaUistunut Eeyptln,'lränto Ja Oiiaie-malaii
halUtusten kukistamiseen "Jä
miten sen edustajat <toinnyat' rauta-verhon
takana.'-' Eikä CIA:n' miesteä
toiminta .rajoitu ainoastaan tavaUi-seen
uikintaan Ja vakoiluun vaan' ne
osallistuvat myöskin tuholaistolmin-taan-
soslalismln tiellä olevissa maissa,
kuten tässä kirjoitussärjassa tödet-
: tlln. otamme tähän lyhyen lamauk-sen
tästä 'tuholaistyösta:
"Toiseen maahan, jossa vasta­rintaliike,
on pieni mutta uskalias,
lähetti eräs CIA :n edustaja joii-fconsaboteeraajla
eräällerautatie-
. sillalle punaisten.valtalinjan var-
• relle.- Yön aikana maanalainen
Johtaja kiinnitU pienen rajähdys-ainepanoksen
tärkeihipään ban-
. natusparrunn yhtä helposti koiQ
koulutyttö sijoittaa punik
istuimen aUe elokuvissa. Seuraa­vana
päivänä ketaoitti punaisten
- kontroUolma sanomalehdistö van-gitsemaan
ne nl&omaiset ja rikol­liset
voimat. Jotka ovat syyliisi»
tähän hyökkäykseen valtiota vas­taan
kun toisten kansojen sUtoja
' räjähdytetään pirstaksi'."
Niin; Siiiiä on meille vastaus kysy­mykseen,
mUlä -tahoUa harjoitetaan
"pakkoa Ja väkivaltaa" ja millä ta­hoUa
hyökätään? EUcä tässä ole ky­symyksessä
ahioastaan "punaisten
maiden toalUtukset vaan myöskin sel­laisten
maldoi kuin Iranin ja Egyptin
hallitiikse't.i-koska lie eivät. oUeet sei--
laisia kuin WaU Street halusi niin "
siinä tarvittu mitään muuta kuin etta
AllenDuUes vihjasi, että moiset halli­tukset
on'kukistettava. CIA varaa
"akantuntljoita" suurihltelmien laati­mista
Ja - itoteubtamlsta varten. J»
nUn sitä saatUn "vapaassa maailmas­sa"
taas uusi "länsimaisen demokra­tian''
mukainei htaUitus.
kuka vielä uskoo moiseen väittee­seen,
että "vapaassa maaUmassa". jo­ta
Wall Street haUitsee. kansat saisi­vat
vaUla miduisensa hallituksen.
Meillä on sUtä esimerkkeinä mai-
GuätemalafIran Ja Egypti
Mikäli •%ommunlsmin byökkäanu-nen
»-' ra^kysymyksesSsä el seUaista
vää ole missään, mutta Wan Streev
liyökkää kaikkialla. ^ KaUe Te».
ms
T