Vapaus, July 11, 1973

              Sivu 4 Keskiviiikko, heinäk. 11 p: _ Wed., July 11. 1973
aillllllllllltUI!l!< Urheiluktnilumisia IIIIIIIIIIIIIIIMIIIIIIIIII»
Ir
Milburn kaatoi 14 v.
vanhan ennätyksen
Ziirlch. — Amerikkalainen Rod
Milburnin perjantai-ritana ZUric-hissä
tekemä 110 metrin aitajuok­sun
uusi maailmanennätys syntyi
täysin hyväksyttävissä oloissa.
Häntä saaitteli matkalla 1,1 met­rin
myötätuuli, joka on siis vain
runsas puolet sallitusta. Kaiken
lisäksi rata oli sateen kastelema.
Milburn juoksi "ajan 13,1 ja ni­pisti
siten 0;1 sekuntia entisestä,
jo 14 vuotta vanhasta ennätykses­tä.
Hänen nimissään on myös 120
jaardin M E 13,0.
Toinenkin maailmanennätys oli
vähällä nähdä päivänvalon Z i i -
richin kilpailuissa.^ Belgialainen
Emiel Puttemans tavoitteli kovas­ti
omaa ME-aikaansa 5,000 met­rillä,
mutta hänen tuloksensa 13;
16 jäi puuttumaan siitä tasan kol­me
seikuntia.
: Tuloksia
5,000 m: IV Emiel Puttemans
Belgia 13.16,0 2) Jos Hermans
Hollanti 13.33,8.
110 m:n aidat: 1) Rod Milburn
- U S A - 1 3 r l - ( M E ) :
200 m: 1) Valeri Borsov N -
liitto 20,6, 2) Karl Honz L-Sak-sa
20.7.
1.500 m: 1) Leonard Hilton
USA 3.41,2, 2) Gianni del Buq-no
Italia 3.41,8.
Seiväs: 1) John Baird Australia
520, 2) Heinz Busche L-Saksa 520.
Korkeus: 1) Tom Woods U S A
219, 2) Michel Party Sveitsi 208.
Naisten 800 m : : 1) Vera NicoUc
Jugoslavia 2.03,5.
Moukari: 1) Anatoli Bondart-.
shiik N-liitto 73,16, 2) Uwe Beyer
L-Saksa 68,72.
Naisten 100 m - . l ) R i t a Wilden
L-Saksa 11,7.
Kiekko: 11 John Powell U S A
61,18, 2) Armando Vincentis Ita­lia
60,86.
Jipdhio sileällä
7.44,4; Akii Bua
aitoi 49,3
Palo. — Kolmen tuhannen met­rin
juoksu oli parasta antia Oslon
Bislettilla torstaina. Matkan voitti
Kernian Ben Jiptiha ajalla 7.44,4.
Kolmanneksi tullut Norjan Arne
Kvalheim juoksi maansa ennätyk­sen
7.47,2. Maailmanennätys tällä
matkalla on belgialaisen Emiel
-Puttemansin nimissä 7.37.6. 400
metrin aidoissa Ugandan Akii-
Bua loikki 49,3.
100 m: 1) Audun Carshol Nor­ja
10,4, 2) John Mwebi Kenia 10,5,
3) Tore Bjelland Norja 10,6.
. Naisten 100 m: 1) Eva • Seim
Norja 12,2, 2) TuridBjörkli Nor­ja
12,4.
800 m: 1) Mike Boit: Kenia: i : ;
46,1, 2) Mulugeta Tadesse Etiopia
1.47,1, 3) Juris Luzins U S A 1.
47,8.
Kiekko: 1) Tormod Lislerud
Norja 57,54, 2) Knut Hjeitnes
Norja 57,34.
1,500 m: 1) Filbert Bayi Tansa­nia
3.37,5, 2) Tom B . Hansen
Tanska 3.38,0.
— K o l m i l o i k k a : " l)-AbrahamTMu^
nabi Uganda 15.72.
Naisten 400 m: 1) Annlaug
Drange Norja 57,6.
400 m : 1 ) Julius Sang Kenia
46,1, 2) Clever Kamanya Uganda
46.4." •
3,000 m :n esteet 1) Gunnar
Hundhammer Norja 8.53.6. -
.200 m: 1) Audun Garshol Nor^
ja 21,3, 2) Charles Asat! Kenia
21.5.
Pituus: 1) Grzegorz Cybulski
Puola 763, 2) Finn Bendixen
Norja 756.
Seiväs: 1).Reidar Aarskog Nor^
ja 460.
400 m:n aidat: 1) John A k i i -
vBua Uganda 49,3 (kenttäenn.), 2)
William Koskei Kenia 51.1, 3)
Olav Grasbakken I^orja 52,3.
KOKOLXN TYTÖT
PARANSIVAT SE.tä
Kokkolalaisneitosten Gamla-^
karleby I F : n kvartetti, paransi
kahteen kertaan naisten 4 x 100
• metrin viestinjucfksun Suomen en­nätystä.'
Alkuerissä tuli joukkueel­le
Iris Mattson, Ulla Lax. Monär
Lisa Pursiainen ja Ann-Christine
Krongvist aika 48.1, joka oli se­kunnin
kymmenyksen parempi en­tistä-
SE:tä. Loppukilpailussa sa­ma
joukkue paransi SE:tään 0,4
sekunnilla j a ennätysaika on nyt
47,7.
Entinen ennätys oli ollut Lappa­järven
Veikkojen nimissä.
KehHysRiaiden
sacinia apu
väheni 197^
Pariisi; —. Rikkaiden teollisuus­maiden,
kehitysapu köyhille mail­le
oli viime vuonna pienempi kuin
vuonna 1971 ilmeni Pariisissa kes­kiviikkona
julkaistuista tiedoista.
Taloudellisen yhteistyö- ja kehi-tys;
pLrjestön OECD: n kehitysapu-komitean
D A C : n julkaisemien t ie
tojen mukaan D D A C :ssa edustet­tuina
olevat 16 teollisuusmaata an-toiArat
viime vuonna kehitysmaille
apua yhteensä 19,4 miljardia dol­laria.
Vuotta aiemmin määrä oli
ollut 18,1 miljardia. Samaan air
kaan ostovoima oli kuitenkin hei-kentynjrt
niin paljon, että todelli­nen
avun määrä laski 3 prosent­tia.
Kyseiset 16''maata antavat 95
prosenttia kaikesta kehitysavusta.
Tavoitteekseen ne ovat asettaneet,
että ne antavat apua yhden pro­sentin
bruifatokansantuotteestaan.
Viime vuonna vain 0,77 prosent-;
tia niiden bruttokansantuotteesta
meni kehitysapuun, kun vastaava
luku vielä vuotta aiemmin oli. o l ­lut
0,82 prosenttia.
UGANDA PIDÄTTI USA:n
VAPAA^Hl
Myöhemmin haid.ilt vapautettiin; Amin syytti
USA:ta aiemmin kambodzhalaisten murhista
Sopimus ydin­polttoaineesta
Moskova — Torstaina allekirjoitet­tiin
Moskovassa yleisliittolaisen A-lomenergoeksportin
ja Imatran Voi­man
kesken sopimus, jonka mukaan
Atomenergoeksport tuottaa ydinpolt­toainetta
Loviisa-2 -atomivoimalal­le,
joka on. varustettu neuvostoliit­tolaisella
tekniikalla.
. Kahden atomivoimalan rakentami­nen
Suomeen yhteistyönä on sujunut
menestyksellisesti. Loviisa-l:n on
määrä valmistua vuonna 1976. Täyr
dessä vauhdissa ovat käynnissä ko­nehallin
ja lisärakennusten raken­nustyöt.
Loviisa-2:n reaktoritilan ra­kennustyö
on myös aloitettu.
. Imatran Voiman myötävaikutuk­sella
on Kuolan niemimaalle raken­nettu
muutama sähkövoima-asema,
mm. Ylä-Tuuloman asema.
Kampala.i— \JzA:\d • n radjo tie-doitti
sunnun'.iii:i'. c t i j ; esident-ti
Idi A m i h on i'c!;;'.t:i-iy-. U S A :n
"Peace Corpsn" . 111 jäsentä
Ugandassa slksi k.'. i p":" sidentti
epäilee, että he o ; a t i r p e n a l i s -
min hyväksi to:ra:vir. r a ' ikasotu-reita
tai "sioni;-,'cj.a''. jn Men teh-
Nämä A f r i k k a a n lähetetyt nuo­ret
amerikkalaiset pidätettiin
Ugandassa viime lauantaina.
Kenraali Amin sanoo ryhty­neensä
näihin toimenpiteisiin sik­si
kun amerikkalaisten vapaaeh­toisten
tulo vaikuttaa samanlai­selta
kuin vapaaehtoisten tulo
PAJANEN KARISTI
MUUT KINTEREILTÄÄN
Suomen V i l h o Paajanen voitti
yli kahden minuutin erolla muihin
maratonjuoksun Pohjoismaiden
mestaruuden Kuortaneella lauan­taina.
Paajanen teki 25 kmn kohdalla
nykäyksen, joka riitti hyvin muil­le.
Loppumatkan Paajanen juoksi
ylhäisessä yksinäisyydessään, mes­taruuteen.
PM-hopeaa vei Tanskan Jörgen
Jensen, joka voitti 15 sekunnilla
iSuomen Paavo Leiviskän.:
Tulokseit: 1) Vilho Paajanen S
2.?0.12,6, 2) Jörgen Jensen T 2.
22,34,0 3) Paavo Leiviskä S 2.22,
'58,(5 4) Urban Larsson R 2.23,40,
b;'J5)'; Peikka Tiihonen S 2.25,06,2,
iB> U|f-Hakaji3son R.
Kansan Uutiset:
TUL:n HAJOITUSYRITYS
El TUOTTANUT TULOSTA
£
jliigqslavia
^i^^tti Canadan
fi^ > Havanaa. — Vancöuveriläisen
|^\/ jBrnjTSoDJnsonin mainiosta peliroo-
''^' i]|talhl»6limatta Canada hävisi vii-v':{
X}^^^a^ koripallokilpöiluissa Ju-
S^kfMmäaäBiaet, jotka johtivat suu
'<öan kUpaifluajasta, hävisi-
'Ipjinjto CMadalla; on
^|^^:.^lHs^3^Ö3 kilpailuissa. C^n^äa 'hä-^
yo6tpiiitoi;e SÖ—72.;K
oyäkifljfötvisij
% l l
Inn3a;;-Nif
Eräs vaihe Suomen urheilur
elämässä • on päättynyt. Profes­sori
Seppäsen johtama urheilun
neuvottelukunta on hajonnut.
Puheenjohtaja ilmoitti epäonnis- •
tuneensa ja löi hanskat tiskiin.
Neuvottelukunnan työ oli esiin- .
tulleiden vaihtoehtojen perus­teella
jo etukäteen tuomittu epä­onnistumaan.
TUL oli ilmoitta­nut
haluavansa säilyttää täydel­lisen
itsenäisyytensä. Siksi neu­vottelukunnan
jo se kohta, jossa
TUL.-n seuroja vaadittiin liitty­mään
erikoisliittoihin ja niiden
holhoukseen vei pohjan sopimuk­selta.
Myös ajatus porvarienemmistöi-sestä
korkeimmasta yhteistyöeli-meäta.
Urheilun Neuvottelukun-naista-
fUNK), jokaoliai lopullises­ti
tehnyt kaikki ratkaisevat pää­tökset,
olisi tehnyt TtJL:8tä pel­kän
kuuntelijaoppilaan Suomen
urheiluelämässä. T U L : n liittotoi-mikunnan
yksimielinen 'kielteinen
päätös sopimusluonnokseen ei tul'
luit siis. (kenellekään työläisurheili-jalle
yllätyksenä, vielä vähemmän
pettymyksenä.
Sen sijaan professori Seppäsen
hyökkäys TUL:ää, kommunisteja
kansandemokraatteja, ja sosialide­mokraatteja
vastaan Jyväskylän
kesän urheilukongressissa oli pie-nomen
yllätys. Toisaalta se palj[äs-ti
sen pettymyksen,-jonka sopimuk
sen hylkääminen ja neuvottelukun­nan
hajoaminen aiheutti. TyÖISis-urheilijoäta
eiv^pystytty hämää­mään
kauniilla koruiauseilla' eikä
monimutkaisilla sanankäänteillä;
\: T U L on, syntynyt osäi» työ­väenliikettä
ja kuuluu siihen jat­kuvasti
saumattomana kokonaisuu-fcsna.
Sen tavoitteetu-ovat;•samat
' k u i n koko • työväenliikkeen. Sksi
sen' alistuminen porvarillisen urhei­luliikkeen
päätäntävaltaan on mah­doton.
Se olisi sama kuin työväes­tön
suurimman taistelu järjestön
S A K : n myöntyminen pelkäksi a l -
lekirjoituskumppaniksi S T K : n te-tekemiin
sopimuksiin. iMuodollises-ti
S A K tietysti voisi olla edelleen
i'tsenäinen, mutta taistelujärjestö
se ei enää olisi.
TUL:ää on koko sen itsenäisyy­den
ajan yritetty hajoittaa j a lak­kauttaa.
Siinä ei ole onnistuttu,
.siinä ei onnistunut professori Sep­pänenkään.
Suomi tarv.tsee voi­makkaan
työväenliikkeen ajamaan
kansan etuja. T U L on työväen suu
rin nuoi'ten jöuklkojärjestö. Siksi
litä porvarit pelkäävät.
Tällä hetkellä tilanne on hetkek-
•3i rauhoittunut. Professori Seppä"
nen on mennyt. Mutta kuka osaa
sanoa miten pikaisessa vaiheessa
kulman takaa ilmestyy uusi Sep­pänen
porvarillisine eheyttämisoh-jelmineen.
Pinnan alla. kytee.
Punavankien
asiaan vauhtia
Helsingistä . viikon vaihteessa
saatujen tietojen nmkaan entisten
punavankien korvaushakemusten
käsittely on saamassa kaivattua
vauhtia. Parin viikon päästä kak­sinkertaistuu
sosiaalihallituksessa
anomuksia - käsittelevien työnteki­jäin
lukumäärä, kun va'tiovarain-min!/
iteriö ,on myöntänyt tarkoi­tukseen
neljä uutta tointa.
Juuri sosiaalihallitus on j; ollut
korvausten maksamista hidastut-tanuit
pullonkaula. TäiläkiD het­kellä
makaa sosiaalihallituksen
pöydillä kolme tuhatta fijiacf^uspa-peria
qi<^^9^J^\i^B\y&.
iNeljän ihmisen voimin on 'sosi­aalihallituksessa
selvitetty kor­keintaan
kolmcOcymmentä paperia
t ^ v ä ^ ja iienkilökumian lisäyk­sen
jälkeen toivotaan vauhdin kak-sTnkeriiaistuvan.
Moin' 1^300' entistä- punavankia
on jo saanut korvauksensa.
Bourassa oii kiiullu!
'huhuja' ministerien
rikosyhteyksistä
Quebec. _ Pääministeri Robert
Bourassa sanoi perjantaina, että
hän on kuullut "huhuja" ja saa­nut
muita tietoja, joiden mukaan
hänen eräs entinen ministerinsä
oli yhteyksissä järjestyneen rikos­maailman
kanssa, mutta hän pi­dättyi
erottamasta ministeriä to­disteiden
puutteen vuoksi.
Mr Bourassa sanoi kuitenkin
kirjeenvaihtajille, ettei hän ollut
tietoinen näistä huhuista silloin
kun' ko .henkilö nimitettiin minis­teriksi.
Vieläkään ei ole todistei­ta
näiden huhujen katteeksi, selitti
mr Bourassa.
Maakunnan oikeusministeri J e -
rome Choquette sanoi torstaina, et­tä
edesmennyt ministeri — hän
osoittautui myöhemmin terroris­tien
ihmisryöstön ja murhan koh­teeksi
. joutuneeksi Pierre Lapor-teksi
— on poliisin asiakirjoissa
yhdistetty rikolliseen toimintaan.
Tämä tieto annettiin sen johdos­ta
kun Parti Quebecoisin edustaja
Robert Burns oli kolmen viikon
ajan esittänyt kysymyksiä asias­ta.
••, ,
. Montreal Le Devoir lehti jul­kaisi
perjantaina pd.iisiraportin
missä sanotaan mr Laporten ja
erään toisen liberaaliehdokkaana
vuonna 1970 vaaleissa olleen libe­raalin
tavanneen kaksi 'korkeassa
asemassa olevaa .Montrealin" ala­maailman
miestä pari viikkoa en­nen
vaalipäivää.
Mr Bourassa sanoi perjantaina,
ettei hänellä ollut aiemmin tark­koja
(precise) tietoja tästä polii-sirapbrtis/
ta. Hän asetti sen myös
kyseenalaiseksi todistusainehistok-si
Laporten yhteyksistä trikosmaa-ilmaan.
.
Mr Bourassa torjui myös Parti
Quebecoisin ehdotuksen lainlaati-jakunnan
komitean muodoslLami-seksiasian
tutkimista varten.
M r L a p o r t e oli Bourassan halli­tuksessa
sen perustamisesta alkaen
siihen hetkeen asti jolloin hän
joutui terroristien ihmisryöstön j a
murhan kohteeksi ns. lokakuun
kriisin aikana 1970.
tävänä on subvc:s!!vir:cn toimin- Kongoon kymmenkunta vuotta
nan edistäminc:i Afrik-i.n maissa, j sitten, jolloin ulkomaalaiset palk-
- ^ - — - r - - — - — — kasoturit sotivat afrikkalaisia vas
taan. • ; • —• •
I ; kinshasta^Zairesta tiedöitettiin
I tiistaiaamuria-että l i i Yhdysval-j
tain l^eäce Corpuksen jäsentä, jot­ka
olivat 51 tuntia pidätettyinä
Ugandassa, saapui Kinshasaan
edellisenä iltana. :
.Kenraali Amin antoi määräyk­sen
heidän vapauttamisestaan saa­tuaan
Zairesta, tiedon, että kaijkki
nämä vapaaehtoiset ovat tervetul­leita
mainittuun maahan.
Muutamia päiviä aikaisemmin
presidentti Amin lähetti presi­dentti
Richard Nixonille heinä­kuun
rieljärinein. päivän terveh­dyksen,
joka aiheutti Suuttumus­ta
AVäshingtonissa.
Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän
tervehdyksessä kenraali Amin
syyttää mr Nixonia murhista
Kambodzhassa jä esittää toiyo-muksen,
että inr N i x o n selviäisi
nopeasti Watergate-skandaalista.
U S A :n ulkoministet^iö kieltäy­tyi
yastäamasta tätä tervehdystä!
julistaen, että Yhdysvalloista ei
lähe'tetä suurlähettilästä Ugan-
MEKSIKO; JÄRKKYMÄTÖN LitiJA
MAAN RIIPPUMÄnOMUUTEEN
Kun espanjalaista valloittajaa
Gortesiä pyytettiin kertomaan
Meksikosta, hän otti jpaperilius-kan,
puristi sen nyrkkiinsä, pani
pöydälle j a sanoi: "Tällainen on
Meksiko." Todellakin, kolme nel­jäsosaa
sen aluetta on ylänköä.
Auringon polttamien ruskeiden
ja punaisten kallioiden röykkiöt,
jotka muistuttavat takajaloilleen
nousseita villimustangeja, j a tuli­vuorijonot
vaihtuvat luoteessa
aavikkoihin j a pohjoisessa aroihin
ja puoliaavikkoihin. Rannikolle
on levittäytynyt rehevän kasvilli­suuden
peittämä alanko. Etelä­osassa
on kostea trooppinen i l ­masto
j a pohjoisosassa kuiva sub
trooppinen ilmasto.
Meksikon pääkaupunki on ylän­göllä,
kallioiden j a solien ympä­röimässä
jättimäisessä laaksossa.
Chapultepecin puistosta näkyy.
Popocatepetl-tulivuoren eli Popon
(kuten meksikolaiset sitä nimittä­vät)
valkoinen huippu. Kaupunki
on kasvanut paikalle, jolle ats­teekki-
intiaaniheimo perusti van­han
pääkaupungin Tenochtitlanin
yli 2,200 metriä merenpinnan ylä­puolelle.
Pääkaupungin rakennus
taiteessa näkyy muinaisten ats­teekkien
j a mayojen sekä espan­jalaisen
koloniaalityylin-kulttuu-rin
jälkiä; Kaupungissa on Kol­men
kulttuurin aukio. Katolilai­sen
temppelin sekä lasista ja be­tonista
rakennettujen nykyaikais­ten
talojen vierellä on atsteekkien
pyramidien raunioita.
: Seitsenmiljoonaisen kaupungin
keskusaukiolla on Palacio Nacio-ampui
ministerin
kaappausyrityksessä
Irakin puolustusministeri, ken­raali
Hammad Shehab murhat­tiin
kesäkuun viimeiseUä viikolla
vallankaappausyrityksen yhtey­dessä.
Kaappaiikseh suunnittelija
oli Irakin turvallisuusjoukkojen
päällikkö eversti Nazem Kazzar
ja hanke oli määrä toteuttaa pre­sidentti
Hassan ai Bakrin ollessa
virallisella vierailulla Puolassa ja
Bulgariassa. '
Beirutissa ilmestjrvä AI Nahar-lehti
sanoi viranomaisten paljas-taneen=
suunnitelman ja pidättä­neen
useita henkilöitä. Vasta sen
jälkeen vallankaappausj;ritykses-tä
ilmoitettiin virallisesti.
Shehabin murha tapahtui siten,
että hänet ja sisäministeri oli kut­suttu
eversti Kazzarin luo, joka
aikoi pidättää molemmat, mutta
hänen aikeensa paljastuivat ja
paetessaan hän ampui puolustus­ministerin.
Sisäministeri haavoit­tui.
AI Nahar-lehti sanoi, että kaap­paushanke
6li tähän asti vakavin
uhka Irakin yhden puolueen hal­litukselle,
joka ön ollut vallassa
viisi vuotta. 'Vallahkaappauksen
tarkoituksena bli heikentää hal­litsevan
Baath ?puolt]|een erään
filhren vaikutusvaltaa, • '
me vuonna.
Italia sai jälleen
uuden hallituksen
"Rooma. — Presiderttti Giovan­ni
Leone vastaanotti sunnuntaina
pääministeri. Mariano Rumorin kes
kusta-vasemmistolaisen hallituksen
virkavalan. Se on Italian 35. hal­l
i t u s ' fasismin kukistumisen jäl­keen,
mikä tapahtui. 30 vuotta sit- tui laajoja joukkoja talonpoikia.
työläisiä, sivistyneistön j a herää­vän
kansallisen porvariston edus­tajia;
USA :ri hallitsevat piirit
tunkeutuiyat ' aseellisesti Meksi­koon
tukahduttamaan vallanku-niousta,
mutta saivat mahta,vän
vastaiskun.
; Vuosien 1910-^1017: poryarillis-demokräattinien
vallankumous an­toi
maalle poliittisen riippumatto:
muuderi, muttei .taloudellista.
Johtavassa asemassa taloudessa
olivat edelleenkin pohjoisamerik­kalaiset
liikemiehet. He ottivat
haltuunsa maan luonnonrikkau­det:
hopean, öljyn, rikin, tinan,
sinkin, kuparin j a kullaii. Vaikka
uikomalsen liike-elämän asemia
pn kovasti horjutettu, käsittäyät
ulkomaiset pääbmasijoitukset täs^
daan suhteiden paranemista. U S -
A : n suurlähettiläs Thomas Mela-' nai - kansallispalatsi, presiden-gy
kutsuttiin Ugandasta pois v i i - ! tin virkatalo. Sen seiniä kaunista­vat
maan dramaattista historiaa
kuvaavat suuren meksikplaisen
taiteilijan Diego Riyerah maa-laukset.
XVL vuosisadan alussa espanja­laiset
valloittajat alistivat ats­teekkien,
tolteekkieii j a mayojen
muiilaiseri maan. Mutta paikalli­set
asukkaat eivät herenneet tais­telemasta
vapauden puolesta. V .
1824 Meksiko, julistettiin tasaval­laksi.
Vuonna 1910 maassa pu h-kesi
vallankumous, johon, osallis­ten.
Tämä keskusta-vasemmii^ohalli-tus
— kristillisdemokraatit ja so­sialistinen
puolue -—edustaa pien­tä
siirtymistä vasempaan entiseen
hallitukseen verrattuna. Kokoomus
hallitukseen tuli vasemmistolaisena
pidetty sosialistipuolue keskustas­t
a , oikealle olevan liberaalipuolu­een
tilalle.
Rumorin uskotaan pyytävän
parlamentilta luottamusäänestys­tä
heinäkuun 17 pnä.
Italian sosialistipuolue (PSI) te­ki
viikko sitten keskiviikkona
päätöksen hallitustyöhön ryhtymi­sestä.
Puolueen vasemmisto vas­tusti
tiukasti yhteistyöhön ryhty­mistä
kristillisdemokraattien kans­sa,
mutta puoluesihteeri Frances-vuoden
aikana vierasmaalaiset
liikemiehet ovat vieneet maasta
CO de Mai^tinOi jolle Rumor oli tar- sä maassa melko huomattavan
jonnut varapääministerin paikkaa, summan — lähes neljä miljardia
mikä jäi saamatta; onnistui kuiten- dollaria. Yksistään kuuden viime
kin saamaan 98 keskuskomitean
143 :äs:nes.tä yhteistyön taakse.
Puolueen ääri vasemmiston IE
jäsentä äänesti Riccardo Lombar-din
johdolla vastaan. Giacomo Nan
cinin ryhmittymän 26 jäsentä pi­dättyi
äänestyksestä.
Teoreettisesti uusi hallitus on
edeltäjäänsä "voimakkaampi" sil­lä
kokoomushallitukseen osallistu­villa
puolueilla on suuri enemmis­tö
parlamentissa. Käytännön kan­nalta
kokoomushallitus on kuiten­kin
oletettua heikompi, sillä vain
68 prosenttia sosialistipuolueen
johdon jäsenistä äänesti yhteistyö­hön
liittsrmisen puolelta.
26 ministerisalkusta sai Kristil­lisdemokraattinen
puolue 16, 80-
sialistrpuolue 6, oikeistolaiselle so-sialidemokraattipuolueelle
meni 4
ja keskustasta vasemmalla oleville
tasavaltalaisille 2 paikkaa. Maan
toiseksi puurin puolue, Italian kom-munistbien
puolue, on edelleen
hallitukseen ulkopuolella.
CHILEN HALLITUS
KEINCyJTELUA VASTAAN
; Chilen uusi hallitus hyväksyi
perjanta na ohjelman, jonka avul­la
pyritä in turvaamaan peruselin
tarvikkeiden hintojen kurissapy-ayminen
toimimalla keinottelua
jä musti^npörssin vkauppaa vaa­taan.
yli kuusi miljardia dollaria puh­dasta
voittoa.
Meksikon johtajat puhuivat mo­nien
vuosien kuluessa välttämät­tömyydestä
tehdä loppu kansalli­sen
talouden kehitystä jarrutta­vien
vierasmaisten monopoliyhty-mien
ylivallasta. Mutta vain presi­dentti
Lasaro Cardenas (1934^
1940) pystyi siirtymään sanoista
tekoihin. Hänen edistyksellisim-piä
toimia olivat v. 1915 aloitetun
agraarireformin nopeuttaminen,
ulkomaisten öljy-yhtiöiden ja rau­tateiden
kansallistaminen sekä
sähkövoiman tuotannon ottami­nen
valtion valvontaan.
Kansallinen Petroleos' Mexica-nos
on valtion suurimpia yhtiöitä
Latinalaisessa Amerikassa. Mek­siko
on päässyt öljyn tuotannossa
Venezuelan jälkeen toiseksi;
Mutta, kuten viranomaiset ovat
monasti tunnustaneet, Meksikon
taloudellinen kehitys on. viime
vuosina. hidastunut.
Meksikon-presidentti Echever-ria,
joka 1970 valittiin kuusivuo­tiseksi
hallituskaudeksi, sanoi Le
Monde-Iehdelle antamassaap haas­tattelussa,
että moni uudistus on
jäänyt toimeenpanematta; Hänen
hallituksensa on toteuttanut usei­ta,
toimenpiteitä ValtignjieMcpin
vahvistamiseksi. Kansallistamisen
ja ulkomaisten yhtiöiden osakkein
den vähittäisen ostamisen tietä
valtion valvontaan on. s i i r t y n y t
öljy- j a sähköteollisuuden tuo­tantolaitoksia,
kaivosteollisuutta
"meksikolaistetaan";
Erittäin tärkeänä pidetään uu­distuksia
maataloudessa. Meksiko
turvaa oniat tarpeensa tärkeim-milä
elintarvikkeilla, j a maissia j a
vehnää se vie muihin maihin.
Meksiko on toisella tilalla maail­massa
puuvillan viennissä ollen
kuudentena sen tuotannossa. Sitä­paitsi
ulkomaille viedään ruoko­sokeria,
lihaa j a kalaa. .
Maataloudessa on kuitenkin
vielä paljon vaikeuksia. Pahimpia
ovat maan vähyys, lukutaidotto- .
muus ja köyhyys. Puolet maassa
olevista 2.5 miljoonasta taloudesta-saa
tuloa noin 60 dollaria vuo­dessa.
On säilynyt-suuria maa­tiloja:
niiden omistajat ovat kier­täneet
agraarireformilain palot-telemalla.,
suuret tilat lohkoiksi ja
jakamalla ne sukulaisilleen t a i
omaisina esintyville henkilöille.
Nykyinen tilanne on seuraavan-lainen:
12,000 suurtaloudesta saar
daan kolmannes maataloustuo-tosta,
j a pientalouksista, joita on
enemmistö, vain hieman y l i 4 pro- „
senttiä. Viranomaiset myöntävät,
että on tarpeellista ryhtyä kii­reellisiin
toimiin maataloustyö-
Iäisten vapauttamiseksi köyhyy­destä.
Kuten presidentti Eche-verria
on sanonut, se on hänen
hallituksensa perustehtävä.
Tässä mielessä hallitus on hy­väksynyt
agraarireformia koske­van
uuden liittolain, joka edellyt­tää
suurten talonpoikaistalouk-sien
yhdistämistä, avun antamis­ta
pienmaanviljelijöille j a maa­palstojen
myöntämistä maatto­mille.
Hallitus on luvannut no­peuttaa
kastelujärjestelmien ra- .
kentamista. Valtionbudjetista
myönnetään kuuden vuoden aika­na
näihin tarkoituksiin 3.5 m i l ­joonaa
pesoa. Talonpojat saivat
yhden vuoden aikana neljä mil­joonaa
hehtaaria maata. On hä­vitetty
useita "naamioituneiden"
tilanomistajien suurtiloja.
Meksiko noudattaa politiikkaa
suhteiden kehittämiseksi kaikkiin
maihin niiden yhteiskunta- j a po­liittisesta
järjestelmästä riippu­matta.
Huolimatta U S A : n voi­makkaasta
painostuksesta se ai­koinaan
kieltäytyi katkaisemasta
diplomaattisia suhteita vallanku­mouksellisen
Kuuban kanssa. N y ­kyään
Meksikon hallitus pitää u l ­koisten
taloudellisten yhteyksien
kehittämistä erittäin tärkeänä j a
pyrkii tekemään lopun yksipuoli-
Jatkuu sivulla 5.
Käytettyjä ja uusia henkilö- ja
kuorma-autoja; Rehellinen palvein
BILL KUNNAS
PUHELIN TOIMISTOON 654-2424
KOTIIN 536-1437
MID-CLAIR
Dodge-Chrysrler Ltd^
747 St Clair Ave., West, Toronto
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
EKO-GARAGE
382 Daves Bd., Toronto 16, Ont
(Ennen oUOedl-Spadina
nurkkauksessa)
Puhelin 751-1227
ERKKI KONTUNEN
ÄLÄ VÄLITÄ —
anna Heynon väHttaä!
HUOM! Unsl Puh. Nomero
Soita 923-4002 ROLF HEYNO
REALTOR
890 Mt. Pieas>ant Hd.. Apt 1404
Toronto 12. Ont.
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäiä
Toronto Real Estate Boardin Jfann
VALMISTAMME
RUIS-, GRAHAM-. KAUBA-RANSKAN-
Ja DIEETTILEIfXX
J a arkipatfcpja, itatnstoai^aMa
vtofemeJUi, fcaakkujai ym: lleiabnio-alam
tuobteöta. Myös korjadan pii­rakoin,
llhapilnafcoiJtia ym.
Parkwäy^ Bakers
««« « Pnhelin m-1m
290 ftuefn St. yv., Tq^nUf, Onti
^ , y. ?iE8iSAtJ|Cl[OM>AJ4LT
Tiistaista perjantaihin .Z...
.L»mUiM^
Suljettu nuuuuuitiifs(p
9 - «
8-8
mm