Vapaus, July 11, 1973

              Sivu 2 Keskiviikko, heinök. 11, p. _ Wed., July 11. 1973
V A P A U S I N D E P E K l D E N r L A B O R O R G ÄN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917
Editor: W. E K L U N D Manäser: V. K E N T A LA
Telephone: Office and Editorlal 674-4264
Publlshed once weekly: Wedne9days by VatMMu PuUishing Co. Limited,
102 E h n St. TVest, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailincaddress: Box 69. P3E 4N3
Advertlsingr rates upon application. translation free of charge.
1 Seoond Class Mali reglstratlon Number 1076 -
Membcr of ili»* CANADIAN LANGUAGEPRESS
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
It.. 3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. $3.75
1 vk. S11.50, 6 kk. $6.25
Etyk-kokous Helsingissä
Canadan ulkoministeri Mitchell Sharp tulkitsi varmaan cana-dalaisten
enemmistön mielipiteen kun hän Helsingissä "viikko sitten
tiistaina alkaneen yleiseurooppalaisen turvallisuus- ja yhteistyö­konferenssin
(Etyk) avajaispäivänä sanoii että NL:n ulkoministeri
Andrei Gromyko loi puheessaan hyvän perustan kokouksen työlle.
Mr. Sharp oli ilmeisesti oikeassa siinäkin, että länsimaiden edus­tajat,
osa canadalaisista mukaan lukien, on eri mieltä joistakin
mr Gromykon ehdotusten kohdista. Jos' näin ei" olisi, niin silloin
ei mitään kansainvälistä konferenssia tarvittaisikaan. Toisaalta
on syytä muistaa, .että monet canadalaiset toivoivat mr Sharpm
kiinnittävän enemmän huomiota peruskysymykseen, sodan vaaran
torjiimiseen, kuin "inhimillisiin" seikkoihin, joilla on tietenkin
oma paikkansa asian yksityiskohdista puhuttaessa;
Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstaina) on vielä liian aikaista
kommentoida Etyk-kokouksen menosta ja mahdollisuuksista yleen­sä.
Todeta voidaan kuitenkin, että yksinomaan tämän konferenssin
järjestäminen, missä on 32:n eurooppalaismaan sekä Yhdysvaltain
ja Ganadan^ ulkoministerit^ edustaa historiallista tapausta. __S_e_
osoittaa, että rauhanomaisen rinnakkaiselon periaate ei ole enää
pelkkä periaate, vaan siitä on tullut todella käytännön ilmiö val­tioiden
välisissä suhteissa. Edelläsanottu, verrattuna "kylmään
sotaan", jonka rippeitä on vielä nähtävissä silloin tällöin, edustaa
todella historiallista edistystä.
Meitä Canadan suomalaisia lämmittää tietoisuus siitä, että
Suomessa on tehty paljon ja todella arvokasta työtä yleiseuroop­palaisen
turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin onnistumisen hy-väki.
Vallinneista vaikeuksista huolimatta on nyt päästy siihen —
kiitos melkoisessa määrässä Suomen nykyisen valtiojohdon pon­nisteluille
— että tämä historian ensimmäinen yleiseurooppalainen
valtiokonferenssi saatiin viime viikolla käynnistetyksi.
Se työ, mitä Suomessa on tehty Etykin hyväksi ja se tosiasia
kun historiallinen kokous käynnistettiin Helsingissä, on suuri kun­nianosoitus
ja tunnustus isiemme maan nykyohjelmalle;
Me liitymme-niihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin, jotka
toivovat ja vaativatkin, että Helsingissä nyt kookontunut Etyk
saisi laadituksi takeet, että Euroopassa, joka on ollut kahden
maailmansodankin .kehto, alkaisi nyt kestävän rauhan ja kaikin­puolinen
yhteistyön kausi. 'Saadut kokemukset viittaavat myös
siihen, että johdonmukaista rauhanohjelmaa seuraava Suomi tulee
olemaan tämän yleiseurooppalaisen konferenssin arvossapidetty
isäntä.
Chilen oikeiston törmäilystä
Viikko sitten perjantaina yritti suhteellisen pieni asevoimien
määrä, jonka takana ja tukena oli maan äärioikeistolaiset, järjes­tää
asevoimin vallankaappauksen'mutta epäonnistui siinä täydelliT
sesti. Osoittautui että vallankaappausyritys oli äärioikeiston heik­kouden
eikä suinkaan voiman näytös.
Chilen asevoimat antoivat ehdottoman tukensa maan. perustus­lailliselle
hallitukselle, ilmoitti Santiagossa Santiagon maakunnan
poikkeustilavyöhykkeen komentaja kenraali Caruo Sepulveda. Ase­voimat
osoittivat korkeaa velvollisuudentuntoa, kurinalaisuutta ja
kunnioitusta maan perustuslaillista järjestystä kohtaan, korosti
komentaja. Selvää on, että Chilen kansa on päättänyt kulkea edel­leen
valitsemaansa tietä. :
Vuonna 1970 presidentin vaaleissa karsimansa tappion jäl-keen
on Chilen oligarkia useammankin kerran yllyttänyt kapinaan
Chilen upseeriston horjuvaa ainesta, kirjoitti tapahtumasta neu­vostoliittolainen
lehtimies Vitali Borovski. Kapinallisten voimin las­kivat
taantumukselliset saavansa aikaan kansallissodan, palautta­vansa
itselleen poliittisen vallan, kansallistetut yritykset ja maa­tilat.
Tällaiset pyrkimykset törmäsivät kuitenkin laillisuuden ja
kansan tahdon kannalla olevan asevoimien johdon päättäväiseen
vastaiskuun.
Oikeiston kannalta epätoivoista tilannetta kuvaa fasistisen
Patria yLibertad( isänmaa ja vapaus)-järjestön johtajan lau­sunto,
ettei Chilessä synny poliittista ratkaisua ja edelleen: "Puo-lueet
ovat osoittaneet kykenemättömyytensä marxismin etenemisen
ehkäisemiseksi. On tullut vapauden puolustamisen hetki — ei sanoin
vaan teoin. On tullut hetki tairttua kivääriin, jos vapauden hinta
on kansalaissota, on meidän maksettava se."
Tällaisen puheen pitäjällä ei ole mitään yhteyttä kansaan eikä
; hänellä ole mitään toivoa kansanvallasta. Chilessä viimeksikulu-
• n
f opposition hallitusta vastaan järjestämä Ei Tenienten kuparilakko,
kuuluivat kaikki samaan kaappauksen valmisteluun.
* Chilen tilanteen selvenemisen airueena voidaan pitää mm.
' ' sitä kun maan suurimmissa kaupungeissa oli pari viikkoa sitten
^ W ja kansanrintaman muiden kan-naltajiett
mielenosoitukset oikeiston terroria ja kansalaissotasuun-
' f nitelmia 'vastaan. Tähän mielenosoitukseen sisältyi myös vuoro-kauden
-yleislakko. Se oli osoitus siitä, että oikeistg^imat j^oidaan
hillitä jä että ^niiden suunnitelmat kansalaissodan aloittamiseksi
^"'ovät torjuttavissa.
w
V!^;:, Vielä on protestin aika
f'fiii^aburyn seurakerholate^^ toimesta kerättiin äskettäin hwin
iyiiy^^' ajassa »satakunta nimikirjoitusta anomukseen, että Onta-jf|^.^|^|
imn myönnettäisiin oikeus tekohampaiden te-
*^|i''^oraan asiakkaille, ,
-•'•'«^-itännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekohampaita taryit-
^iset saiaiyat, kuten nyikin, Jolloin teknik.ot yältiij^^^
itäin Vlaittomuuden. olpsulit^ssa", sekä ylä-. eitä J^^m-i
VJliflj^isOjhinp^^ HämÄ ,tuijÖpr-^
r • ....... • • • -
Pres. Urho Kekkonen ETYK-kökouksesta:
AINOA TIE, JOKA SAATTAA JÖHTÄÄ
KESTÄVIIN TULOKSIIN
Helsinki. — Tehtäväänne voi liioittelematta sanoa historialli­seksi.
Hallitukset, jotka yhteisesti ovat vastuussa maanosamme
rauhan, jatkumisesta jäisen kansojen turvallisuuden lujittumisesta,
ovat lähettäneet Teidät arvovaltaisina edustajinaan panemaan alulle
ainutlaatuisen kansainvälisen kokouksen, sanoi presidentti. Urho
Kekkonen ETYK :n avajaisissa. Nyt alkavalle konferenssille ei löydy
edeltäjää maanosamme vhistoriassa. Se ei ole mikiiiin: sodan voitta­jien
kokous; se ei ole vain suurten ja voimakkaiden neuvonpito; se
on kaikkien asianomaisten hallitusten yhteinen yritys päästä tasa­vertaisuuden
ja toistensa kunnioittamisen pohjalla lähemmäs kaik­kia
koskevien elinkysymysten ratkaisua.
omaiselle puolueettomuuspolitii­kalleen.
Jo tähän, mennessä on kuljettu
pitkä tie. Valmistavat keskustelut
kahdenvälisellä pohjalla osoittau­tuivat
aikaa vieviksi ja monitar
hoisiksi. Suomen. hallitus katsoi,
v-ttä sillä tekemänsä aloitteen ta­kia
oli erityinen vastuu tästä neu-
Euroopan maat ovat tasaver­taisia
mutta erilaisia. Maanosam­me
rikkaus on ollut juuri sen po­liittisen
elämän, talouden ja kult­tuurin
moninaisuudessa, joka on
sallinut jokaiselle kalisalle mah­dollisuuden
itse valita oman tien­sä.
Suurilla, mailla on elintärkeät
etunsa ja arvovaltansa (prestige)
jotka on otettava tosiasioina huo­mioon.
Mutta myös pienillä mailla
on elintärkeät etunsa ja kansal­linen
omanarvontuntonsa (natio­nal
dignity). Euroopan monivivah
teinen historia osoittaa, että py­syviä
turvallisuusratkaisuja ei
saada aikaan, jos näihin ei kiin­nitetä
asianmukaista vakavaa
huomiota. Aloittaessaan työnsä
tasavertaisuuden ja toistensa
kunnioittamisen pohjalta on kon­ferenssi
valinnut, ainoan tien, jo­ka
-saattaa johtaa -kestäviin- tu­loksiin.
Euroopan turvallisuutta ja yh­teistyötä
käsittelevän kokouksen
tuloksena voimme lopultakin, njin
toivomme kuitata maanosamme
menneisyyden raskaan perinnön.
Mutta konferenssin tehtävä on
vielä laajempi. Euroopan kanso
jen on yhdessä pystyttävä löytär
mään muodot ja menettelytavat,
joiden puitteissa voimme keskit­tää
voimamme yhteistyöhön Eu­roopan
ja samalla koko maailman
tulevaisuutta koskevissa kysymyk
sissä. On luotava työtavat talou­dellisen,
teknisen ja kulttuurike­hityksen
^ luomien uusien tehtä­vien
ratkaisemiseksi yhteisin toi­min.
Konferenssinne ei ole vain
turvallisuuskokous — se on myös
yhteistyökokous. On astuttu as­kel
sitä kehitysvaihetta kohti,
jonka luonteen suomalainen afo-ristikko
1960-luvuUa määritteli
sanomalla: turvallisuus ei ole ai­dan
panemista vaan oven avaa-mista.
. • •
Oma maani on tavoitellut tur­vallisuutta
noudattamalla ulkopo­litiikkaa,
jonka pyrkimyksenä on
maan pysyttäminen kansainvälis­ten
ristiriitojen ja selkkausten ui-kopuolella.
Tässä olemme myös
onnistuneet. Suomen turvallisuus
ei nojaudu sotilasliittoihin eikä
yhden valtaryhmittymän suoje^
luun toista vastaan, vaan rauhan­tahtoiseen
puolueettomuuteen ja
hyviin ja ystävällisiin suhteisiin,
jotka olemme onnistuneet luo­maan
naapureidemme kanssa.
Turvallisuuspolitiikkamme ei
myöskään merkitse eristäytymis­tä
ja jättäytymistä tapahtumien
ulkopuolelle. Sen oleellisena osana
on myötävaikuttaminen riitojen
rauhanomaisten ratkaisujen hy­väksi
ja entistä rationaalisemman
rauhanomaisemman kansainväli-,
sen yhteistyön kehittämiseksi.
Tällä pohjalla toimien on Suomen
kansa jo vuosia sitten löytänyt
paikkansa Euroopassa. Suomen
asema maanosan poliittisessa ken
I votteluvaiheesta. Pyrimme siksi
tässä on vakiintunut ja se tulee I aktiivisesti ja johdonmukaisesti
nykyisellään säilymään myös sii-i edistämään prosessia, joka vih­aa
uudessa, toivottavasti entistä
turvallisemmassa ja entistä rau­hanomaisemmassa
Euroopassa,
jonka rakentamiseen' konferens­siin
osallistuvat valtiot pyrkivät.
Mitä tahansa muutoksia tulevai­suus
tuokaan Eurooppaan. Suo­men
rooli on arvailujen ja speku­laatioiden
ulkopuolella.
iSen lisäksi että kaikkien Eu­roopan
kansojen tavoin terveh­dimme
toivon ja ilon tuntein kon­ferenssin
alkamista/Suomen hal­lituksella
ja kansalla on myös eri­tyinen
syy tyytyväisyyteen. On
kulunut runsaat neljä vuotta sii­tä,
kun Suomen hallitus ilmoitti
olevansa valmis sekä turvallisuus­konferenssin
että sitä valmistele­van
kokouksen isäntämaaksi. Kat
soimme, ettämeilläoli Iiyvät edel­lytykset
tällaiseen aloitteeseen, ja
olemme iloisia nyt,'kun tapahtu­mat
ovat osoittaneet arvioinnin
oikeaksi. Suomen hallitus saattoi
tarjota palveluksiaan nimen­omaan
siksi, että suhteemme kaik
kiin maihin ovat hyvät ja että
olemme pyrkineet määrittelemään
kantamme kiistakysymyksiin ta­sapuolisuuden
ja asiallisuuden
kriteerioita noudattaen. Kun kon­ferenssi
nyt alkaa työnsä. Suo­men
kansa näkee päkaupunkinsa
saaman tehtävän käytännön tun­nustuksena
aktiiviselle, rauhan-doin
johti välitavoitteeseen, mo­nenkeskisten
konsultaatioiden al­kamiseen.
Myöskään Helsingin
konsultaatioiden työ ei ole ollut
helppoa. Olen ihaillen pannut mer
kille sen perusteellisuuden, kärsi­vällisyyden
ajkompromissihalun,
jota kaikkien asianomaisten hal­litusten
edustajat Helsingin -kon­sultaatioiden
aikana ovat osoit­taneet.
Konferenssin muodot ja
sisältö on ollut löydettävä ilman
esikuvia, yhteisin ponnistuksin
konsultaatiovaiheen aikana. Tänä
päivänä olemme todistamassa hei­dän
työnsä onnistumista.:
Eteneminen kohti Euroopan
turvallisuutta ja yhteistyötä kä­sittelevää
konferenssia on ollut
mahdollista vain pyrkimällä kerta
kerralla" """yhteisymmärrykseen,
konsensukseen, hallitusten kesken
Tämä taas on edellyttänyt jatku­via
kompromisseja ja sovitteluja
erilaisten peruskäsitysten ja toi­sistaan
poikkeavien etujen välillä.
Olen vakuuttunut sitä, että nyt
alkava konferenssi tässä samassa
hengessä työskennellen yltää tu­loksiin,
joilla on pysyvää arvoa ja
tärkeä merkitys Euroopan tule­vaisuudelle.
Näillä ajatuksilla haluan toi­vottaa
Suomen hallituksen ja kan
c.an puolesta menestystä työllenne
luiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiinii iiiH(iiuuiiiiuiuiiiiiiiii"i(>"ii<i>>ii'>"''''''''''''"'''''''"'''""''''''*'"^^
IVflMkUUt SANOVAT
OLEt "VÄÄRÄLLÄ PUOLEN AITAA"?
Ballard saa st«8k-paistia vankilassa . . . julisti Toronto Star-lehti
kuudella pätstalle levitetyssä etusivun jutussa viime keski­viikkona
ja selitti sitten asiaa noin nimeensä:
MapleLeaf Gardensin presidentti Harold Ballard, joka on 3-
päiväisellä lomalla vankilasta, sanoi eilejU, että olot Milhavenin pak­kotyölaitoksella
ovat niin hyvät, ettji hän katsoo myönteisesti pa­luuta
sinne.
Väiigit syövät "tenderloin-stcak" paistia kaksi tai kolme kertaa
viikossa, kertoi Ballard sanoen pilaillen, sitä instituuttia "Milhaven
motelliksi".
Milhavenin johtaja Mel C. Willard sanoi Ballardin liioittelevan.
"Steakia" tarjoillaan mieluimminkin vain 2-3 kertaa kuukaudessa.
Mutta vangit syövät hyvin, hän_sanoL__inainiten_kananmunat, kin-kun,
sianlihakyljykset tyypillisinä annoksina . . .
Ballard tuomittiin viime lokakuussa $205,000 suuruisesta pe­toksesta
ja varkaudesta . . .saaden kolmen vuoden tuomion. Hän
voi päästä ehdonalaisuuteen ensi lokakuussa . . .
Ballard sanoi, että häntä kohdellaan "erinomaisen hyvin , • •
Oletan että MilhaVeniii vangit syövät-patemmin kuin suurin osa
canadalaisista. Tyypillisenä ateriana on tenderioinsteak-paistit,
puutarhahemeet, uuniperunat, omenapiirakka ja jäätelö . . .
Willard sanoi että maximi-turvavankilaosastolla Millhavenissa
vangin ylläpito maksaa $9,000—$10,000 vuodessa. Mutta hinta on
melkoisesti pienempi minimi-tprvallisuusosastossa missä Ballard
asuu. Minimi-turvaUisuusosastoksa on 63 vankia. Sinne voitaisiin
sijoittaa 92.
Vangeilla on (minimi-turvallisuuso.sasto.ssa) väritelevisio . . .
Heillä on voimisteluhuone . . .pieni golf-kenttä ja painonnostovii-lineet.
"Melko ylellistä" kommentoi VVillard.
iniiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiniiiiiriiiiiiuiiiiiiHiiiitiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiniiiiiiiM
Torontolainen aamulehti:
Liberaalit painostivat saadakseen tuitea
yJidysvaltaJaisten omistamilta yhtiöiltä
Torontolainen aamulehti. The
Globe and Mail kertoi torstaina,
että liberaalipuolue teki viime
syksynä vaalivarojensa vähennyt-
Ontarion finan^sikomitean pu­heenjohtaja
Joseph Cruden sanoo
olleensa tietoinen senaattorin mat
kasta ja että tarkoituksena oli
Haldeman, Mitctiell ja Eriichman
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^
Alex Nummi, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, heinäkuun
15 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
t^''muiU(^'N^^ tämä on erittäin
kauttaan. Ja Ontarion terveys­ministeri
Richard Potter on kuul­lut
avenSHten hammaslääkärien
valitusä^hen. Hänen aloitteestaan
on laadittu laki, joka kieltää ran­gaistuksen
uhalla teknikot teke-m^
tä .hai^palta suoraan ^aaiak-kaililir.,
Kttvaah kuuluu, että mr
Potter julistaa ko. lain voimaan
Itiva^' ISfiipäivina.
Vielä on" alkaa protestoida mo-kb^
uu» l^klteke^että vastaan.
New Yoik: -r- Watergate-skan-daalia
tutkineet lakimiehet ovat
suositelleet, että neljä Valkoisen
talon entistä avustajaa ja Ni­xonin
uudelleenvalintakomitean
jäsentä pantaisiin syytteeseen
oikeuden harhaanjohtamisesta.:
Näin kertoi amerikkalainen te­levisioyhtiö
CBS viime keskiviik-koiltana.
: ;
Kyseiset henkilöt ovat president­ti
Nixonin entiset avustajat Bob
Haldeman ja John Ehrlichman.
jotka erosivat virastaan huhtikuus­sa,
Nixonin uudelleenvalintakam-panjan-
johtaja, entinen oikeusmi­nisteri
John Mitchell sekä Valkoi­sen
talon erotettu neuvonantaja
John Dean.
CBS:n mukaan suositus on esi­tetty
Watergate-jutun syyttäjäl­le
Archibald Coxille selonteossa,
jonka skandaalia tutkineet lakimie­het
ovat valmistaneet. Raportin te­kijät
erosivat viime vikolla an­taakseen
Coxille vapaat kädet jat­kaa
tutkimuksia.
CBS kertoi että todisteet Hai de-mania,
Ehlichmania, Mitchelliä ja
Deania vastaan ovat osittain asia­kirjoihin
perustuvia ja. osittain
suullisia. Selonteossa mainitaan
myös useita muita henkilöitä, jot­ka
ovat sekaantuneet juttuun.
Dean on myöntänyt senaatin kuu­lusteluissa
johtaneensa oikeutta
harhaan- ja osallistuneensa skan­daalin
peittelyyn. .
Selonteon mukaan Wat=rgaten
peittely-yrityksiin sisältyi mm.
väärän valan vannomisia ja todis­tajien
lahjomista.
CBS kertoi, ettsi selonteossa ole
Iräsitelty. Nixonin osuutta, mutta
se herättää kuitenkin kysymyksiä
hänen osaliisuudestaan asiaan. Ra­portin
mukaan Sandaalin salailu-yrityksilläi
oli kaksi päätarkoitus­ta:
1. estää juttuun sekaantunei­den
korkea-arvoisten henkilöiden
paljastuminen koska tämä oli voi­nut
vahingoittaa Nixonin mahdol­lisuuksia
marraskuun vaaleissa, 2.
peittää Watergate-oikeudenkäyn-nissä
tuomittujen Gordon Liddyn
ja Howard Huntin aiempi rikolli­nen
toiminta. •
tyä "keskitettyjä yrityksiä" saa-1 yhdysvaltalaisten emäyhtiöiden
dakseen yhdysvaltalaisten omista-1 myötävaikutuksella saada canada
mat canadalaisyhtiöt antamaan i laiset alayhtiöt lahjoittamaan l i -
finanssitukea liberaaleille. i beraalien vaalirahastoon.
Yhdessä tapauksessa, kertoi r Yhdysvaltalaisten alayhtiöiden
mainittu lehti, senaattori Harry ! vastahakoisuus vaalilahjoitusten.
Hays Calgarystä, matkusti halki tekemistä kohtaan perustuu yh-
Yhdysvaltain yrittäen suostuttaa l.dysvaltalaiseen lakiin, mikä kiel-yhdysvaltalaiskorporatiot
lahjoit-] tää yhtiöt antamasta poliittisia
lahjoituksia ja tämä on vaalira­hojen
kerääjien yksi vaikea pul­ma.;!.
Mclnnes. sanoo, ettei hänellä
ollut mitään osaa yritykseen yaä-lilahjoiiusteri
saamiseksi, vaikka
ITT Canada Limited sanoo harien,
yrittäneen viime syksyriä kahdesti
suostutella ITT :iä YhdysvaUoissa.
lahjoituksen antamiseen.
ITT.Canada korporatipjen yh--
dy.smiesW.illiamWilkerson sanoo
Mclnnissin kääntyneen hänen yh­tiönsä
puoleen: "Yhtiönärne em­me
ole koskaan ennen kohdänneec
sellaista .itsepintaisuutta", }iän
sanoo..
ITT Canadalta ' pyydettiin vää-litukea
viirne syksynä liberaali-,
puölueerij , koriservatiivipuolueen
ja Social Greditin Quebecin osas­ton
toimesta, kertoo mainittu, leh­ti
ilmoittaen, että myös yksi To­ronton
pormestairiehdokasoli pyy­tänyt
vaalitukirahaa.
Kaikki pyynnöt hyljättiin yh­tiön
ohjelman perusteella, oli mr
Wilkerson sanonut. ITT: n kerto­man
mukaan Mclnnes soitti edel­lämainitun
kiellon jälkeen: ITT: n
päämajaan New Yorkiin, pyytäen
sitä ryhtymään . toimenpiteisiin
Canadan ITT:n päätöksien muut­tamiseksi,
kertoo torbntolaislehti;
tusten tekoon canadalaisten ala-yhtiöittensä
kautta.
Toinen, Ontarion vaalikampan­jan
johtaja, Mel Mclnnes, joka on
nyt monikulttuuriministerin tri
! Stanley Haidaszyn avustajana,
teki kaksi yritystä suostutellak-
•seen ITT Canada Limitedin yh­dysvaltalaisen
emäyhtiön< anta­maan
tukea liberaaleille. Mr. Mc­lnnes
kutsuttiin lopulta takaisin
kun ITT Canada esitti vaalipää-majaan
valituksen; hänen taktii­kastaan.
Vaikka hän myöntää, että osa
Yhdysvaltain matkasta käytettiin
keskusteluun rahan keräyksestä,
senaattori Hays sanoo olleensa
siellä henkilökohtaisista syistä.
Vaikka hänen toimistaan on saa­tu
ITT:ltä vahvistus, mr Mclnnes
sanoo, ettei hän ole koskaan vaa­lirahaa
pyytänyt siltä yhtiöltä,
selittää mainittu lehti
Senaattori Hays on sanonut:
"Minä tein jatkuvasti työtä Cana­dan,
poliittisen järjestelmän hy­väksi"
mutta hän kieltäytyi il­moittamasta
minkä yhtiöiden
kanssa hän keskusteli (rahalah­joituksista)
Yhdysvalloissa käy­dessään.
"Jos satun kohtaamaan
ystäviä, mahdollista on että kes­kustelin
heidän kanssaan useista
asioista. Kaikesta muusta vaan
ei Watergatesta."
PÄIVÄN PAKINA
NYT SEKIN TIEDETÄÄN
Tunnettu brittiläinen poliitik­ko,
sir Dingle Foot, tietää kuu­lemma
aivan prikulleen miksi
amerikkalaisot ajautuivat Water-gate-
sekamelskaan,. ''He eivät syö
kunnollista aamiaista" on sir
Dingle todennut itsevarmana.
Tosiasia on tietenkin, että Wa-tergate-
skandaaliin eivät sekaan­tuneet
amerikkalaiset yleensä,
vaan Yhdysvaltain korkeat vis--
kaalit, joiden aaraiaistavoista
meillä' tavallisilla pulliaisila tai-
^taa olla hyvin vähän tietoja.
Sir Dingle oli kuitenkin Lon­toossa
järjestetyssä lehdidtön in-
Iformatiotilaisuudessa osoittanut
sormellaj amerikkailaislin "varoi­tuksena"
siitä ,mitä voi tapahtua
brittiläisille, jos he luopuvat pe­rinteellisestä
aamiaisestaan ja
tyytyvät sellaisiin aamiaiäiin , ,
kuin "shredded w!htet"ja muu- dysvaltojä, missä "käyhat syö-' tiötifedon limikäan USA:n'oikeus-, tiin _ymmärtämättä mistä oli to-hun
sellaiseen sontaan (ipuck). vät paremmin fcuih rikkailt", niin ministeri ElUot Äiohardaon on della kysymys.. ' '
"Asianmukainen aamiainen pa- silloin' hän laskettelee joko tie- antanut määräyksen tutkimuksen Tällaista on Valloissa se köy-^
rantaa harkintakykyä", Hän tSh- " toista palturlai,. tai puhuu josta- ' siiörittaiAlaeksl siltä kun liitto- hien paratiisi, • mitä - sir Dingle
denal. . " J ' Kin seellaiseata mistä hän ei f le; f viiOon ,y köyhyysvaataincn elin niin ylitsevuotavasti ylistää. •
, Toista on kunnon hrittieen'köli dä sen eneinpäl Ituin sika tiÄilli • (knti^pio^mjr: a|:erifcy) on vah* , ' Känaäkourji. '
dalta, jos he syövät aamiaisek-eeen
pekoniai kananmunia, mak­karaa,
sa-vusilliä, munuaisia ja
paahdettua leipää, hän sanoi.
Jollakin tavalla sir Dingle jätti
kuitenkin selostamatta miksV Bri­tannian
konservatiivipuolueen hai
lituksissa kehittyy, kasvaa ja
puhkeaa aina toistaan villimpiä
seksiskandaaleja samalla tapaa
kuin syksyn lämpimän sateen jäl­keen
nousee sieniä kuusimetsäs­sä?
Vai onko'air Dingle sitä miel­tä,
että yläportaan herrojen ja
narrien seksiskandaalit eivät mu­ka
edusta sen suurempaa syntiä
kuin tavallisteiij kuolevaiiaten py-häpäiväiset
'kalavaleet"?
Mene'ja tiedä!
Mutta kun sir pingle väittää
ainoaksi madksi maailmassa Yh-myllystä.
Sosiaalihuollon tai työttömjrys.
vakuutuksen varassa jotenkin
elävät amerikkalaiset ja alipal­katussa
työssä käyvät köyhät
amerikkalaiset eivät kaiketi "ylen
syömisen ja -juomisen syntiin"
voi langeta nykyajan korkeitten
hintojen, aikakaudella?
Mitä köyhyys saa aikaan, siitä
saatiin jokin aika sitten hätkäh­dyttävä
tieto USA :n etelävatiois-ta
— neekeriväestön suuresta
ghettosta — missä oli toistasataa
köyhää neekeriä saatu jokapäi­väisen
leiväitn lupauksella suos­tumaan
elämään kuppatautisina
ilman lääketieeteellistä hoitoa.
Aivan vlimepälväisenä esimerk
kinä on saatu hikea sekä kuulla
ja nähdä televisiosta ja radiosta,
miten Alabamassa oli luvatto-.
maila tavalla sterilisoitu 11 nuor­ta
tyttöä — sen kauhean rikok­seen
vuoksi kun hekjn ovat köy­hien
perheitten lapsia.
vistanut tiedon yhdentoista ty^
tön laittomasta sterilisoinnista.
Office of Economic Opportu-nity-
nimisen laitoksen toiminnan
johtaja Randal Teague on selit­tänyt,
että rotusyrjinnästään
pahamaineisen Montgomeryn
Gommunity Action Agencyn eh­käisyohjelman
perusteella on ste­rilisoitu
10 tummaihoista ja 1
valkoihoinen tyttö.
. Viimeksi mainitun elimen ra­hoittaminen
lopetettiin vähän
toista viikkoa sitten kuri kahden
(12-vudtiaan ja 14-vuotiaan) tum
malhoisen tytön isä Lonnie Relf
nosti 1 miljoonan dollarin vahin­gonkorvausjutun
tyttö jensä steri^ •
lisoimisesta.
Mr Teague sanoo, että nämä
11 tyttöä sterilisoitiin rikkoen
säädöksiä joiden mukaan alaikäi­siä
ei saa sterilisoida, edes van­hempiensa
suostumuksella.
Relf in korvausvaatimukssn yh- •
teydessä selostetaan, että hänen'
Reiitcrin viime viikkoisen uu- tyttöjensä sterilisointiin suostut-