Vapaus, October 2, 1928

              Sfm2 Tustaina, loliakqnih 2 p;nä--Tues., Oct. 2 No; 214 — 192ft | | T ^ 214 —
i i
i i i
VAPAUS
A. VAAEA. B. A.
T O I U I T T A J A T t
TEXHUKES. H. SULA. K. fZBKOXEX.
B«(wtfn4 «t tU P<Mt OfCca Dcpamacst, Ottm, n »eecod elaai mtu*.
ILUOTUSHDCiAT VAPAUDESSA:
XaiauilsotBkMt flM iau, t2J)0 kaUi kettu. — ArioCittooamrftoiTmnflrict Mc »ateatssaa. —
gr»inTiiiiiiTr«irTiiin1iilirt SOe. kem. $1J» I kettM. — ST«yJ«iiWuk»et tlJö kem. J 2 « 3.,>«rti«- —
A-tio«rongw»ak»et SZM kem, «1*0 fc«k«i kerta». — KUuÄlaotnk-» » l i » kerta. — KiolemasihBotok.
MC »A kerta. SOe. Ij»mak«a kiftoaliatxltt tai aaitUnsffjai; — Halataaotiedu* ia rtciii^otviMil,
Haeteta. 11.00 kolm» kenu. — TitipiVtir^M*]'»^ Ja Ufflotaaaiipittsiaica on. T«a<iittafw». ISbtteimt
OmMmAitnt etaJfciteea. — TOack^ Joiu ci ae««a taka. ci talla laEcctäsOia. paUai u^tmintm. i i K l l a
•ULAUSHIKNAT!
i fk. UM. « kk. t2J«. S kk. «1.75 Ja 1 kk. Mi». — YfcdyaTaltoOua 5« S»oa
•fteansne: I «k. $6J10 6 kk. I3J0. S k^ tZM ja I kk. »1.00.
aak2 araaaUr
VAPAUS (Ukertr)
Tba oal/ ofjaa of FienSifa Vorkeri Ia Canada. PnblUhed daily at Sadbory, (Hutio.
Laktcea aiofat iljaotuk.et piUä oDa koettori»* keUo i lp. nme»fTnu»JÄ'«Jn ed«IJI»«ia arkipSitioa.
V.paadea toiniin.; Haonerrto 207, X£«key BaiJdiog, 4 Darham St. Pohtlin S36V.
vapaades koottori: UUrty Bolldin*. SS Lorna St. PalieUa 163&. Po«tie»w» Bo» 69. Sadbgfy. Ont.
Ceaetal adfrettlaliHl ««t«« 7Se. per eol. laek. Uiaiamm elia»c:» tot aiacU iaaattiiai 7Se. Th* Vapaoa
a CM beat adTCitiaiac rrH'*"» aoosf tke Fiaolak Peopta la Canada,
I M ett* nOlDia takaaaa aaa raauiuu cnauaUMca kixjeeaeosae. kixjottakaa oadelleea liikk«eaboiU}aa
iiaelia cSmtUi: J. V. KANNASTO. lukkeenhärftala.
Nankingin hallituksen tunnustaminen
Tunnustaessaan Tshankaishekin
hallituksen Kiinassa, antoi Yhdys­vallat
ii-kun vasten naamaa Eng­lannille
ja Japanille. Niinikään
on tuota toimenpidettä pideltävä o-sa^
na siitä päättäväisyydestä, millä
Yhdysvaltain imperialismi pyrkii
maailman taantumuksen johtoase­maan,
kirjottaa Daily Worker.
Juuri sillä hetkellä näet, kun Ja­pani
muutama kuukausi sitten tais­teli
Rankingissa sijaitse\aa, Tshph-kaishekin
kontrolloimaa kansallista j^^^j^. ^^n Bernsdorff teki julkisen
halitusta vastaan, solmisi Yhdys- hyökkäyksen Kansainliiton vuotui-sessa
kokouksessa Englannin ja
konservatiivisen Baldwinin hallituk­sen
politiikka on Kiinaan nähden
tähdännyt niiden suurvaltain yh­teistoimintaan,
joilla on siellä etuja
valvottavana.
Täten me* huomaamme, että sa-rhanaikaisesti
kun vastakohdat kär­jistyvät
Europassa fen takia, kun
Englanti ja Ranska solmisivat meri-varustelusopimuksen
aivan Kellog-gin
sopimuksen allekirjottamisen
aattona; kun saksalainen edustaja.
Miksi Neuvostoliito!^ |tyj9|uset suoriutui­vat
voitokkaina Spartakiaadeissa
Riikassa sijaitsevat valhetehlaat sessä sitten pesäpallon peli tai maa-vallat
tullisopimuksen tuon Nankin­gin
hallituksen kanssa, ja sillä toi­menpiteellä
saattoi Tanakan kont­rolloiman
Japanin hallituksen rai­von
vahaan Tokiossa. Jo silloin
selitti Yhdysvaltain valtiosihteeri
Kellogg julkisesti, että luon tulli-sopimuksen
solmiaminen merkitsi
'Srähintäin" Tshankaishekin halli­tuksen
de facto (todellista) tun­nustamista.
Kun sittemmin on tut­kittu
kansainvälistä lakia ja yhdys­valtalaisia
ennakkotapauksia, niin
niiden perusteella on julistettu, et­tä
tuo tullisopimus todella merkit­si
Nankingin hallituksen de facto
tunnustamista.
Nankingin hallituksen tunnusta­minen
ön niinikään uusi törkeä
loukkaus Englantia vastaan, siHä
Ranskan politiikkaa vastaan; ja kun
imperialistiset suurvallat tekevät a-lituisesti
kiihotustyötä Neuvostoliit­toa
vastaan, niin Wall-kadun saki
<pohjaltomine säkkeineen tehostaa
hyökkäystään kaukaisessa idässä,
saattaen siten entistään lähemmäksi
sodan, mihin kaikki ry^^ärivalta-kunnat
vaimentuvat.
Asiain näin ollen pitäisi luokka-tietoisten
työläisten kiireesti ja
nergisesli toimia, saadakseen koneis­tonsa
niin täydelliseksi, että se
horjumatta kestäisi seuraavan vaa-iimansodMJ
rynnistykset^ ja että se
sen kestäessä kykenisi muuttamaan
imperialistisen sodan kansalaisso­daksi
kapitalismia vastaani'
Koneet vievät työläisiltä leivän
Historia toistaa itsehsä, sanotaan.
Tämä vississä suhteessa pitää paik­kansa.
Ainakin mitä tulee viime­aikaiseen
kehitykseen kangasteollir
suuden alalla. Tämän teollisuuden
työläiset ovat saaneet tuntea saman­laisten
kovien aikojen koittoa, kuin
heidän esivanhempansa viime vuosi­sadan
alussa.
Silloin ryhtyivät ^glannin ku-tomatyöläiset
mellakoimaan uusia
kutoma- ja kehruukoneita Vastaan
sen takia, että nuo koneet saattoivat
työläiset työllörayyleen ja kurjuu­teen;
Tällä : tavoin, työläisten elin­ehtoja
kurjistamalla, alkoi Englan­tiin
teollinen vallankumous. Uusilla
vfesi- ja höyryvoimaa käyttävillä ko­neilla
voitiin kohpttaa työn tehoa
tuhatkertaisesti, kankaiden hinnat
halpenivat ja suuri kutoja-ammatti­kunta
oli tuomittu kuolemaan. Se
mikä oli tarkotettu siunaukseksi ih­misille,
muodostui suurelle osalle
kiroukseksi.
Sama ilmiö on lukemattomia ker­toja,
uudistunut ja esiintyy parhail­laan
samastit teollisuudessa. Kek­sintöjen
kautta on kutomateollisuu-den
koneistoja saatu käymään en­tistä
automaattisemmin. Ottakaam­me
esim. eräs viimeaikainen uuti­nen
Lontoosta, joka kuuluu:
"Enemmän tuotteita vähemmillä
kustannuksilla toivotaan saatavan
Lancashiren puuvillateollisuudessa
au:omaattislen kangaspuiden käy-länlöön
ottamisen kautta, jotka ta­ljan
saakka ovat olleet amerikalai-
\£tna monopolina. Keksintö on pää
asiassa englantilaisen S. Jacksonin
työtä. Sen a\TilIa tapahtuu lanko­jen
syöttö kutomakoneisiin auto-maaltisesti,
joten yksi työntekijä voi
huolehtia 20—AO koneesta, verrat­tuna
neljään koneeseen, jotka ny­kyään
tulevat kunkin työläisen osal­le
Lancashiren tehtaissa. Niin au­tomaattinen
on koneisto, että vaik­kapa
se jätclläisiin kokonaan hoi­dotta,
pysäiityy se heti, kTin lanka
katkeaa, taaten siten puhtaan tvön.
Vickers-y.Htiö on saanut oikeudet
valrni-laa ja m tätä konetta
kaikissa muissa maissa, paitsi Yh-dy?
v*iIloissa. Canadassa ja Meksi­kossa,
ja toivoo vuoden loppuun <
mennessä voivansa laskea kauppaan kamppailuksi.
40 konetta viikossa.-*
1 »
Siis jokainen uusi kone, mikä tu­lee
käytäntöön Lancashiren kutoma-tehtaissa,
tulee tekemään 4—9 työ­läistä
tarpeettomaksi.*' Se merkitsee,
että Englannin työttömien armei­ja,
joka jo vuosikausia on pyrki­nyt
olemaan yli miljoonan, tulee
taasen kasvamaan tuhansilla kuto*
matyöläisillä. '
Sama ilmiö esiintyy muillakin
rinnakkaisaloillä. Uusi tekosilkki-teollisuus
on saattanut aikaan suun­nattoman
hävityksen idän ja ete­län
maiden silkinviljelijäin kes­kuudessa.
Se on myöskin siiures-ei
vaikuttanut puuvillamarkkinoihin,
sillä puuvillalle on halvemmasta
tekosilidstä muodostunut vakava kil­pailija.
Työläiset taistelevat elinehtojen­sa
kurjistumista vastaan, voimak­kaasti
järjestyneet kymmenettuhan­net
Englannin kutömatyöläiset olivat
joku kuukausi sitten lakossa. Yh­dysvaltain
koillisten valtioiden ku-tomateollisuudessa
ovat kapitalistit
tilannetta hyväksi käyttämällä, alen­taneet
palkkoja alinomaan, josta
lopuksi seurasi New Bedfordin ja
Fall Riverin työläisten lakot. Auto­teollisuudessa
on työtehoa työläistä
kohti tavattomasti lisätty sen jäi*
keen, kun käytäntöön tulivat kulje-tushihnamenetelmät.
Työttömien ar­meijaa
on muillakin aloilla lisät­ty
ja työoloja kiristetty sekä palk­koja
alennettu sitä mukaa, kuin
uusia teknillisiä "parannuksia" kek­sitään.
Kaikkiall^ näemme, miten
tämän johdosta vastakohdat kärjis­tyvät
ja luokkataistelut muuttuvat
entistä kalkerimmiksi ja verisenunik-si.
-
ovat kerrankin puhuneet totta, tai
esittäneet ainakin osan totuudesta-niin,
vain osan, sillä ne käyttävät
tosiseikkoja, halventaakseen niiden
avulla neuvostojärjestelmää, Tie-dotustrustin
lähettämissä uutisissa
näet kerrotaan, että äskettäin pide­tyissä
Spardakiaadeissa suoiiutui-vat
Neuvostoliiton.- urheilijat voitta-^
jina useimmissa urheilulajeissa, ku­ten
tässäkin lehdessä julkaistuista,
työväen tiedotuslähteistä saaduista
raporteista on saatettu huomata.
Tämä kohta pitää siis paikkansa
trustin julkaisemissa uutisissa. Mut­ta
juttu ei pääty vielä tähän.
Riikan "kirjeenvaihtajat" kala-lasti
vihjaullavat, että Spartakiaa-dein
kilpailuiden voittajat olisi etu­käteen
määrätty. Kun huomautam­me,
että muutamat noista kirjeen­vaihtajista,
jotka ovat kiluineen ja
kai uineen Neuvostoliittoa vastaan
juonillelevain imperiialistien ja roja-lislien
palveluksessa, ovat amerika-laislen
sanomalehtien kouluuttamia,
niin saatamme paremmin jnnmär-lää
heidän vihjauksensa. Kaikki a-merikalaiset
sanomalehtimiehet näet
tietävät," etiä jokaisessa oletetussa
urheilukilpailussa, mikä pannaan
loimeen Yhdysvalloissa, voittaja on
etukäteen määrätty, olipa kysyrayk-ilmanmestaruus
raskaan sarj an j olisi tilattava sekä luettava oman
Astu sinäkin luokkataistelurintamaan
Sfinkä tähden jokaisen työläisen; jokainen, joka niitä lukee, myöskin. teMyään viikkokaus^ _kovaa työtä.
Mimca lanaen josaise ' niistä oppiL | esittävät jotakm näytelmää, suvaitsem.
Ja eikö oppiminen ole persoonallista
nyrkkailyssä. Näin ollen elvl, a- "-^^STTlSSL- se.vEä. et- W« - « « « • J««» "
merik&Iaiset sanomalehtimiehet pys­on
myöskin luokkahyötyä
ty käsittämään, että rehellistä kil­pailua
saateltaisiin lainkaan toi­meenpanna,
vaikka siihen osallis­tuvatkin
työläiset! eivätkä ammatti­laiset.
Mutta amerikan anunattiurheili-jain
kilpailuiden, joissa tulokset
riippuvat •veikattujen rahasummain
suuruudesta, ja tänä kesänä Mosko­vassa
suoritettujen työläisten urhei­lukilpailujen
välillä on suuri ero.
Ja kukaan, ken viitsii asiaan sy­ventyä
ja sitä lähemmin lutkia, ei
edes saata teeskennellä olevansa yl­lätetty,
vaikka Neuvostoliiton työ­läiset
voittivatkin useita pääkilpai­luja.
Juuri tuota seikkaa saatet­tiin
odottaa. , Vaikka riikalaiset
Neuvostoliiton parjaajat eivät ehkä
sitä pysty käsittämään, niin kaik­kien
maiden työläiset ymmärtävät
sen varsin hyvin. Neuvöstoliiion
työläiset suoriutuivat voittajina sik­si,
kun he ovat terveempiä, onnel­lisempiä
ja turvallisemmassa ase­massa
kuin minkään muun maan
työläiset.
Semmoinen on tosiseikkoihin pe­rustuva
vastaus.
Horjuuhan se perusta
Canadassa vierailulla olleiden
Britannian valtakunnan parlamen­taarikkojen
lähetystön muuan jä­sen,
George Pilcher nimeltään, se­litteli
St. Johnissa, N. B., niitä syi­tä,
mitkä horjuttavat Britannian
valtakunnan taloudellista pohjaa.
Häi^^ sanoi vesi- ja. sähkövoiman
käytäntöön ottamisen entistään suu-remiyiassa
määrässä tehdaslaitoksissa
sekä Diesel koneen ja öljyn käy­täntöön
ottamisen laivoissa saattaV
van toisarvoiseen asemaan kivihii­len
käytön, mille Britannian teolli­suus
on aikoinaan perustettu. Iksi
kolmasosa maailman laivauksesta
suoritetaan nyt jo ilman hiiltä; Ja
uusista laivoista vain noin viisi­kymmentä
prosenttia käyttää hiiltä,
sanoi Pilcher.
Niinikään selitti hän, etta vuon­na
1914 lähetti Britannia neljä-biljoonaa
jaardia pumpulikarigasta
ja siitä tehtyjä vaatteita Intiaan,
mutta viime vuonna vain 1,400,000,-
000'jaardia.
Kun talousjärjestelmän perustus
noin horjuu, niin ei ole ihme, vaik­ka
imperialistit koettavat kaikin
keinoin sitä vakauttaa — loordi
Melchelt rakentaa linnarauhaa työn
ja pääoman välille, perustaa jät­tiläismäisiä
kemikaalisia ja finanssi-trusteja;
uusia automaattisia kujto-makoneita
keksitään j.n.e;
tä työväenluokan jäsenet eivät voi,
malidollisesti joitakin poikkeuksia lu­kuunottamatta,
yksilöinä nousta sii­tä
poljetusta asemasta, jossa he työn-
Henkilö, joka on -pitemmän ajan
seurannut esim. tämän mantereen suo­malaisten
elämää, ei voi muuta kuin
antajainsa suoranaisen mieUvallan a- kaikella vakavuudella todeta, että on
laisina ovat nykyään pakotettuja elä-| se sentään parempaanpäin muuttunut
mään. Yhteistyö- ja -toiminta siis \ Suomalaisten työläisten eUntaso on
on ainoa keino, jolla työväestö voi: jonkunverran kohonnut. Juopottelu
saavuttaa edes osittain ihmiseDisen! ainakin hiukan vähentynyt. Persoo-olotilan
itseUensä. Ijnalliset huvitukset yleensä saaneet
Mutta yhteistoimintaa ei voida har-^ P^taampia ja korkeampia muotoja
rastaa eikä harjottaa ilman järjesty- jne.
mättä. Parhaimmatkin järjestymättö-1 Mutta paljon pitäisi vielä tehdä, sil­mien'työläisten
harrastukset yhteisin iiä ei meidän persoonalUnenkaan si-toimin
jotakin yrittää, ovat vaan pue- vistystasomme vielä erittäin J^orke^
%öväestö avnstaa Suomeo satama-
C.k.p:n SudburTi .taupunkljärjestön
sihteeri on lähettänyt järjestön toi­mittamassa.
Suomen satamalakkolais-ten
hyväksi tapahtuvassa rahankerä­yksessä
tähän saakka kertyneet va­rat.
$76.80 Suomen Kuljetustyölälsten
liitolle sekä seuraavan kirjeen:
Sudbury. Ont. Canada.
, syysk. 30 p. 1928.
S. Kuljetustyölälsten liitto.
Helsinki. Sirkuskatu 5.
Hyvät Toverit: Käsittäen, että kuu­kausia
jatkunut Suomen satamatyö­läisten
taistelu ei ole ainoastaan si­käli
suurimerkitykseUinen. että sen
kautta ratkaistaan tuhansiien lak­koon
osaaottavien työläisten ja heidän
perheidensä toimeentuloa koskevia
kysymyksiä, vaan että taistelun voitta­minen
tai) häviäminen tulee vaikutta­maan
koko Suomen työväenluokan e-linetuihin
sekä erikoisesti Skandina­vian
ja myöskin muiden maiden kul­jetustyölälsten
palkka- ja työoloihin,
olemme me Canadan suomsdaiset työ­läiset
seuranneet mitä suurimmalla
myötätimnolla sankarillisesti kamppai­levien
satamatyöläisten taistelun vai­heita.
Olenune katsoneet myöskin velvolli­suudeksemme
tehdä Jotain taistelun­ne
voittoa edistäväin aineellisten edel­lytysten
hyväksi, toimeenpanemalla
rahankeräyksen järjestömme, Canadan
Kommimistipuolueen Sudbiuyn kau­punkijärjestön,
. keskuudessa. Keräyk­sen
tulokset: $76.80, lähetämme täten
Teille. pyynnöUäi että sanottu vaa­timaton
summa käytettäisiin lakko-taistelun
avustamiseksi parhaaksi kat­somallamme
tavalla. Siunman olemme
lähettäneet täkäläisen "Vapaus"-liik-keen
välityksellä .
Toivottaen taistelevilliJ: työläisille
kestävyyttä voittamaan kaikki vastuk­set,
merkitsemine kommunistisin ter­vehdyksin
CJ5:.P:n Sudburyn kaupunkijärjestö
(Leima ja allekirjoitus).
littain tehoisia. On siis järjestyttävä.
Järjestymiskysymys on laaja ja pal­jon
työtä sekä ponnisteluja kysyvä.
Siinä tarvitaan yhteistä johtoa ja
yhteistä sidettä, a^ällaisena voi par­haiten,
melkeinpä yksinomaan, toi­mia
vaan työläisten oma sanomalehti,
jonka sisällön kontrolli ja ohjaus
on työläisteh käsissä. Mutta mikään
sanomalehti ei voi edes pysyä pys­tyssä,
vielä vähemmän muuten onnis­tua,
jos ei siliä ole mahdollisimman
laaja kannatus.
Keneltä sitten työväen sanomalehti
saa kannatuksensa?
Jos se ei saa kannatustaan työläi­siltä,
' niin ei se saa sitä mistään.
Porvarit eivät sitä kannata. Jos por­varit
joskus alkavat työväen sanoma­lehdelle
kannatuksensa antamaan, saa
olla varma, että itsensä lehden taholla
on jotakin vinossa.
On siis selvää, että työläisten on
itse kannatettava omia sänomaleh-tiään.
Mutta se hyöty, minkä työläiset saa­vat
Vhteisönä antamalla omalle ää­nenkannattajalleen
kannatuksen, ei
ole ainoa hyöty.
Työläiselle, joka tilaa itsellensä o-man
luokkansa sanomalehden'on siitä
persoonallistakin hyötyä;
Te väitätte ette mitään hyötyneen-ne>
svaikka olette vuosikausia työväen
lehtiä kannattaneet. ^_
Mutta se, joka täUaista väittää, ei
ole tarpeeksi kannattanut oman luok­kansa
sanomalehtiä Niiden tilaaminen
ei ole ainoa kannatus, ryhtä tärkeätä,
vieläpä omalla tavallaan tärkeämpää­kin
on se, että ne, Jotka lehtiänurie ti­laavat,
myöskin lukevat niitä. Jaj
ole, ja luokkasivistyksemme niinikään
tarvitsee paljon parantumista.
Sen, että luokkasivistyksemme on
vielä huomattavasti jälessä, voimme
todistaa vain mainitsemalla sen al­haisen
määrän mitä suomalaisia on
järjestöjen jäseninä ' tällä mante­reella.
Persoonallisen sivistyksemme heiK-kouden
näkee kaikkialla. Jos menem­me
suomalaisiin ruokailupaikkoinm,
etenkin yksityisten omistamiin, niin
ensi näkemältä huomaamme, jos
vaan osaamme katsoa, miten vi­heliäisiä
tuoUaiset laitokset useissa
tapauksissa. ovat. aikaisuus on sil­miin
pistävä. Me suomalaiset kyl­läkin
luulemme olevamme hyvinkin
puhdasta väkeä. Mutta tämä ei
pidä paikkaansa. Se vaan johtuu
siitä, että luulemme koko puhtauden
mittana olevan sen, että kuumissa
saunoissa, kerran viikossa, paistamme
pintaamme. KaiisalUnen ylpeytemme
myöskin estää meitä omia vikojam­me
näkemästä. Mutta meimäänpäs
"ruuminkihouseihin" ja vilkaistaan
hiukan jmipärillemme, niin huoma­taan
kuinka todellaMn likaisesti me
elämme. Siellä on tupakanporoa, tu-
Utikunpäitä ym. törkyä lattialla. Rä-käpäkit,
joita me tarvitsemme enem­män
kuin mitkään muut ihmiset, hap­panevat
puolillaan Ja löyhkäävät ihot-tavaa
hajuansa. Meitä ei hävetä men­nä
^'tukkihumalassa" syömään toisten
ihmisten joukkoon; I vieläpä ke kers-kaammekin
sillä, että olemme esUn-tyneet
yleisillä paikoiUa. ruokatalois­sa
ym., ei ainoastaan hiprakassa, mut­ta
"sikahumalassa". Kun me menem­me
haaleillemme. Joissa toiset toverit,
me tulla vasta sitten kun • iiäj-telniä
on jo hyvän matkaa menossa, gitea
me häritsemme sekä esitystä että
a jälleen tulleita katsojia. Me iim,.
lemme tämän olevan erittäin kuxssi-kasta
ja reilua peUä. Mutta todeUi-suudessa
se osottaa meissä vain hen.
kisen aateluuden puutettk.
Lukemalla omia sanomalehtiämine,
tutkimalla' niitä ja oppimalla niistä. "
kasvaa persoonallinen sivistyneisyy­temme
ja henkinen intellikenssimme
itsestään. Ei sitä tarvitse opetella.
Luokkamme suuria kysymyksiä mei­dän
on opeteltava ja silloin muu si­vistys
tulee kuin lahjaksL Mitä enem­män
sinulla on todellista henkistä tie­toa,
sitä intellikentssempi on käj-tök-sesi.
—
Vapaus on Canadan suomalaisten
työläisten äänenkannp,ttaja. Seh ti-laajamäärä
ei ole vielä läheskään
tarpeeksi ylhäällä. Se ei mene vielä
läheskään jokaisen Canadan suomalai­sen
käteen. ~ Ollaksemme rehellisiä
voimme suoraan tunnustaa Vapauden
tarvitsevan lisää tilaajia. Vapaus tun­tee
tämän tarpeen. Toiselta puolen
Canadan suomalaisten elämismahdolli-suudet
eivät ole läheskään niin suu­ret,
että he eivät tarvitsisi omaa ää­nenkannattajaa.
Ikävä vaan, että Ca­nadan
suomalaisistakin vain osa. tun­tee
tämän tarpeen.
Jos me suomalaiset olemme todella
reipasta väkeä, reipasta muussakin
eikä vaan joutavassa toosaamisessa,
niin me nostamme tämän oman ää-nenkannatjamme
tilajamäärän ai­nakin
tuhannella nyt aivan heti.
Kyllä meistä niin moni on vielä Va­paudetta,
että tuhannen uutta tilaa­jaa
saamme. Jos vaan tahdomme.
Entiset lukijat, asiamiehet, puolueryh­mät,
järjestöosastot ym. voivat tässä
asiassa olla hjrväaä apuna, jos vaan
otetaan tarmolla siihen kiinni. Porva-'
rien sanomalehdillä on suuret kannat­tajajoukot.
Mutta niitä kannattavat
ainoastaan ne, jotka noista lehdistä
hyötyvät, taikka luulevat hyötyvän­sä.
Työläisille eivät ne die. ensitilalla
tärkeitä. Kaikista ensinnä on tilat­tava
oman luokkansa asiaa ajava sa­nomalehti.
Sellaisena täällä Cana­dassa
on suomenkielisenä ainoa. Va­paus.
Tilatkaa siis Vapaus itsellenne
Ja tUatkaa se viipymättä. . •.
TOV. NURKAN SIHTEERI.
Seuratkaapa työläiset
muuaUakin Canadassa!
esimerkkiä
LISÄ& TYÖTTÖMIÄ
Thunder Bay Paper komppanian
paikalliset* virkailijat ilmettävät, et­tä
yhtiön Port Arthurissa oleva teh­das
pannaan melkein kokonaan, yh­tä
osastoa lukuunottamatta, seiso­maan
tänä aamuna, syysk. 29 p,
Sanotulla tehtaalla työskentelee kes-kimäärin
noin 400 työläistä ja sei­sahduksen
jälkeen tarvitaan ainoas­taan
100 työläistä, joten jo entises
tään huomattavan suuri työttömfiin
Samoin kuin Englannin kutoma-työläiset
luddiilien kapinan aika­na
taistelivat koneita vastaan, käy­v
ä t m.l-,,-,;^», i-,--A^"\^ ^ • • . 1 » taan Huomattavan suun lyoctomam
vat nykyajan t>ola.set taistelua tor- tulee lisääntymään kolmel-juakseen
koneiden tuottamaa hä- lasadalla Väällä,
tää ja kurjuutta. Työläiset eivät "
kuitenkaan ole niin typeriä, kuin
luddiitit, että yrittäisivät särkeä ko­neet,
vaan taistelu kohdistetaan jär­jestelmää
vastaan, joka on pahan
alku ja juuri. Taistelu on muuttu­nut
siten luokkien väliseksi valta-
B. A. T.
Paikalliset virkailijat edelleen i l -
mottavat, että seisauttamismääräys
on tullut "yhtiön päämajasta Yhdys­valtain
puolella, eikä heillä ole mi­tään
tietoa sen syistä enempää kuin
siitäkään kuinka pitkäaikainen sei­sahdus
tulee olemaan.
SOPIVAT RIITANSA
C. N. J l . on suostunut maksa­maan
korvausta yhteensä 2,800 dol-laria
Michael Malonille ja William
Cotterille, joista edellinen menetti
vaimonsa ja jälkimäinen tyttärensä
viime uudenvuoden aattona tapahtu­neessa
auto-onnettomudessa, jossa
C. N. R. Juha ajoi auton päälle jol­la
edellämainitut henkilöt olivat me­nossa
Port Arthurista Fort Willia.
miin. Asian piti tulla esiUe täällä
paraillaan koolla olevassa ylioikeu­dessa
syysistunnossa, mutta nyt on
asia sovittu ilman o&euden käyntiä,
joten juttu raukesi.
KOLME KERTAA YMPÄRI
Kun Arvo Paju toissapäivänä oli
menossa Port Arthurista Nipigoon,
niin ajoi hän tällä välillä autonsa
yhteen lentoon kolme kertaa yro-päri.
Ihmeellisintä tapauksessa oli
Se, että Paju suoriutui tästä lennr,s-ta
meikein naarmua saamatta. Mut­ta
toinen autossa olleista, Jalmar
Lento, loukkaantui pahanlaisesti
saaden reikiä ja kuhmuja päähänsä
ja kasvoihinsa.
Hänet oli kuljetettava sairaalaan
hoidettavaksL- Autosta ei jäänyt'
HUOMATTAVIA VIERAITA
Täällä kaksoiökaupungeissa on vii-riie
aikoina tämän tästä pistääntynyt
"ylhäisiä vieraita". Sellaisena voi­nee
pitää myöskin täällä eilen vie­raillutta
. liittohallituksen työministe­riä
Peter Heenania. Ja kuten täl­laisilla
vierailla yleensä on tapana,
piti hänkin puheen täällä, jossain
herrojen kekkereissä. Puheessaan
hän m.m. myönsi osaltaan olevansa
vasWussa brittiläisten kaivosmiesten
tänne kuljettamisesta elonkorjuu­seen.
. Samalla kuitenkin selittäen
tämän edesottamisen oikeutetuksi
ja tarpeelliseksikin ja että yritys
suurin piirtein onnistui tyydyttävän
hyvin.
Huomattavin kohta hänen puhees­taan
kuitenkin on se jossa hän ylis­tää
Canadassa vallitsevaa - "teolli-suusrauhaa".
Saniöl Canadan olevan
yhden niistä harvoista maista joissa
työläisten ja työnantajien välillä
vallitsee täydellinen' yhteisymmär­rys.
Jatkaeh edelleen, että sinä ai­kana
jonka hän on toiminut työ­ministerinä
on sattunut nelisenksrm-nientä
työrettelöä, jotka kaikki on
sovittu, menettämättä tuntiakaan
työaikaa..
äidit sekä yksinäiset työläisnaiset,
ottakaapa tämä huomioon saapu­malla
tähän kokoukseen. Osastoon
on tilaisuus yhdistyä jokaisella työ­läisnaisella,
sillä tämä naisliiton yh­tymä
on täydellisesti itsenäinen, ot­taen
jäsenekseen jokaisen siihen
pyrkivän työläisnaisen jolla on vil­pitön
halu toimia työläisnaisten sor­retun
aseman parahtamiseksi. Ko­kouksia
pidetään joka toinen viik­ko,
vuoroin ollen varsinainen asioi­den
käsittelykokous, . seuraava oh-jelmakokous.
TYÖVÄEN PUOLUEEN
TON OSASTO
järjestää varojensa kartuttamiseksi
tanssit lokakuun 12 päivä Veteraa­nien
haalissa, 722 College St. Ot­takaapa
suomalainen tanssihaluinen
yleisö huomioon tämä tilaisuus.
Tanssit ovat perjantai-iltana alkaen
kahdeksan ja kolmekymmentä, kol­menkymmenen
viiden sentin sisään­pääsyllä.
TORONTON SATAMA SAA UU-
' DET VILJANSÄILYTYS-LAITTEET
Ja myöntäähän täytyy, että mi- . ,T orontot,ki. in j saa. . uude. n s,a ta.m ala.,i -
nisterin lausunnossa oh paljon pe- yhteydessä uusia suuria vil-rää.
Mutta näin työläisen näkökan­nalta
katsoen se ei suinkaan ole
mikään ihailtava ilmiö, pikemminkin
päinvastoin.v Sillä on muistettava,
että nämä taistelutta päättyneet
riitaisuudet on useammassa tapauk­sessa
sovittu joko työläisten täydelli­sellä
tappiolla, tai ainakin verrattain
vähillä saavutuksilla. — S. ^
Toronton ontisia
"VUORISTON POIKA"
Lauantai-illalla, lokakuun 6 päi­vä
esittää osaston näyttämö unka­rilaisen
laulunäytelmän "Vuoriston
poika". Näytelmä on kaunis kau­niine
lauluineen. Ottakaapa paik­kakunnan
väestö huomioon ja saa­pukaa
monilukuisena joukkona kat­somaan
kaunista näytelmää. Esitys
alkaa kahdeksan ja %Tisitoista.
VAPAAN OHJELMAILTAMAN
järjestää lokakuun 7 päivä, sunnun-tai-
iUalla, osaston huoneustolla agi-tatsionikomitea.
Tilaisuudessa esi­tetään
arvokas monipuolinen ohjel­ma.
Kaikki kansalaiset ovat terve­tulleita.
Alkaa kello kahdeksan il­lalla.
N MUISTETTAVA
Canadan työläisnaisten liiton To­ronton
osaston kokous on osaston
huoneustolla tiistai-illalla lokakuun
jansäilytyslaitteita. Parhaillaan ra­kennetaan
kahta kokolailla isoa vil­jan
vastaanotto- ja säilytyslaitosta,
tullen James Payfair Elevators mil­joonalle
bushelille rantaan Peter
St. kohdalle ja toinen Canada Malt-ing
Companyn omistama Bathurst
St. kohdalle 750,000 bushelille. Mo-lempien
laitteiden pitäisi olla val­mis
tämän vuoden loppuun. Tä­män
tapaisia laitteita ei Toronton
satamassa ennen ole vielä ollut.
HARJOTUKSIA
Toronton osaston sekakuoron var­sinaiset
harjoitukset ovat jokaisen
viikon tiistai- ja , torstai-iltasin, ai.
käen kello kahdeksan ja kolmekym­mentä.
Uudet laulajat ovat terve­tulleita
ja ottaa johtaja heitä vas­taan
jokaisissa harjotuksissa. Otta­kaapa
huomioon laulua harrastavat
kansalaiset ja saapukaa sanottuina
iltoina osaston hUoneustolle, siellä
pääsette kuoron kanssa yhteyteen.
Orkesterin harjoitukset ovat jo.
kaisen ^^ikon suniÄmtaina iltapäi­vällä
alkaen kello kolme. Orkeste­riin
aikovat voivat päästä orkeste­rin
yhteyteen saapumalla näihin or-
.•cesterin harjoituksiin juuri sunnun­taisin.
Orkesteri harjoittelee mui­nakin
iltoina, mutta sunnuntaina on
koko orkesterin harjoituksefc. johon
uudet jäsenet ovat tervetjiHpifn
muuta käyttökelpoista jälelle kun i 9 päirä, alkaen kello kahdeksan,
pyörien kumit. , j Paikkakunnan suomalaiset tj-öläis-
(JUDISTAKAÄ
NAAMIOHUVIT
Suuret naamlotajisslt toimii osaston
huvitoimikunta Stanley-haalilla t.k.
6 päivän illalla. Muistakaapas jokai­nen
pukea itsenne tähän tilaisuuteen,
sillä nämä ovatkin ensimmäiset tänä
syksynä. Parhaille maksetaan 3 pal­kintoa
yleisön määräyksen mukaan.
Kaikki naamlohuveihhi lauantai-il-
TORON- tana. _ . »
S. J. OSASTON TYÖKOKOUS
Osaston tavaUinen kuukausikokous
tullaan pitämään sunnimtaina t.k. 7
päivä keUo 2.30 iltapäivällä. Muista­kaa
saapua silloin kokoukseen. Kokous
pidetään osaton lukutuvalla.
VAPAUDEN LEVITYS
Agitatsionikomltea bn keskustellut
mitenkä voisi saada Vapauden Jokai­seen
suomalaiseen kotiin Montrealis­sa,
sillä vielä on monta kotia Joihin
ei tule Vapautta, joka pitäisi tulla jo­kaisen
työläisen käteen ennenkuin hän
voi "seurata nykyistä tilannetta. Maa­ilmantilanne
menee huimaavaa vauh­tia
eteenpäin,''joten on myöskin meil­le
tärkeä seurata kaikkia yleisiä yh-teiskunnalUsia
tapahtumia, jos me ha­luamme
olla mukana. Canadassa
meillä suomalaisilla työläisillä on se
mahdollisuus ainoastaan Vapaus-Ieh-den
kautta ja siksi myös Jokaisen tuli­si
tilata lehti itselleen Ja seurata sitä.
Agitatsionikomltea tilannetta käsitel­lessään
päätti velvoittaa Jokaisen jä­senen
hankkimaan uurf tilaus Va-paudeUe.
Tällä menetehnäUä, jos
se tulee täydelUsesti toteutumaan, tu­lee
Vapauden tilaajamäärä nousemaan
Montrealissa huimaavasti. Koettakaa­pas
nyt kaikki jäsenet parina tämä
agltatsiohikomitean päätös käyntiin.
Pitäkää jokainen timniislauseena: Va­paus
Jokaisen suomalaisen käteen
Montrealissa — siUoiri olemme täyt­täneet
Jäsenvelvollisuutemme ainakin
siitä kohden.
HYVÄÄ LIIKETTÄ
Hallituksen viinakaupan eteen il­mestyi
kuorma-auto^ Mies antoi rahaa
neljäUe eri miehelle, Jotka oli mu­kana
ja jotka alkoivat kuljettamaan
paperiläatikoita, joihin mahtui, tusina
viinapulloa kuhunkin, pienen 10 vuo­den
vanhan pojan ollen kuormassa
vastaanottajana. Pian siitä kuorma
vahnistuikin. Pojalta join oh kysyttj',
että meneekö viinakset Yhdysvaltain
puolelle, oli poika tullut .kokonaan pu­humattomaksi,
hääräten "vain työs­sään.
Pieni kauppa teki turmia sisällä
hyvän liikkeen. .
J.
OHJELMATBLAISUUS
Työväen naisluton .osasto tulee jär­jestämään
ohjelmatilaisuuden . dsas-
VAPAUDE
Box '69, Si
jton lukutuvalle
Itämä ollen ens
•toimeenpaneva ti
•sen jälkeen kuin
•KukiBaa ei halua
jten järjestämästj
UUTA SA]
EngTaamin työv
ImonneKiStä, J. 3
Ipunut Tbtontrealii
Itilidsnirteen. Su
llehöniieliiä oli
[vastassa maihin i
Imas el tmtsautim
loU vain -sanonut
I mitään sanottavfi
Inoastaan että o]
I johon tflen siiiia I
I puheita en tule ;
Jten katosi pois, ;
|mas'ilta ei •saati
MONTKEAL
Kaupungin hi
[sen pää on ifita
Inut, että Montre
[Florida, ei ihnai
[ta amerlkka3aisu
Joskus on hyöt
[vaikka tavallisesi
IvaastL Kansa ku
se MroUee, että
|ta sitä p^detäänl
Isessa kuiri eivät
tieetöntä työtä. 1
[levät harvoja
[painovirheen näh
[alimpaan kattilaj
[olleet Idrjotuksei
llatojasta Juoksup»
Itäen luonnollisesi
. vaikka mahd
[syntipukki löytyi!
[kisi tässä mieU,
[hyvään aJkuun, i
Ivirheestäkln, mi
imutta emme uha
[luillemme valtaa,
Inovat, että mitä <
[sitä kirkkaamma
Iten tsdvaassa. !S
[lohdutus kärsimj
[kertaa lankeamn:
[lemme hanl^a]'
Itaman sateen en«
Niin, painovurl
[hyötyä. ^Luhnme
[mesta saapunutta
pisti silmään
ilaiset palaavat Ba
oim tietysti; et?
iKarjalan "kaife
[suomeen paenne
zzi armon läl