Vapaus, November 30, 1954

              Sivu» 2 Tiistaina, marraskuin 30 p. — Tuesday, Nov. 30,1954
V A P A U S
0UBBSB>Tt} — Tmlfpwntwrt Mhr
Ongan of FtamUb C s n a d l am Et"
tabllabed Nor. 0, 1917. Antborlzed
u seoond elaes mail b f Uie Post
Office Department. Ottawa,' Pub-
Udif^ ttarice iweeUy:: i T u e s d^
13mndas» and Saturdajv Iqr Vapaus
PttUähloc Company L t ä , at J0O>Kn
JBmifit. Sudboiy, Qst^ Canada.
Telephones: Boa. Office O0. 4-420<
Editoiial Office OB. 4-4269. Mimager
E-Bokal. Edttpr Wft Flrlrovt, Mailtng
addttaa; goac flg^ Baätfiar*.<M9*ta.
Advertising ratea ^ upon «ppUeatJoau
TranalatioD free of cbasve.
CanadaMa: 1 vfe 9JOÖ 6 1 £ 9^1
S k k . aL29
Thdysvanolab: l vk. 8 4 » 6 kk. 430
iffca«y«kk.4.79
^ir Wiii8toii C]ilirchiOm pähruia
,vF"Britannian hallituksen pääministeri, konservatiivipuolueen johta-ti^
sir WiiJston Churchill täyttää tänään 80 vuotta. Tämän merkki-tajpauksen
johdosta hän on saanut onnentoivotuksia ja lahjoja'poliit-
;tfe3](a ystäviltään ja työtovereiltaan; M
ke^ga vaatimattomuudessamme liittyä niihin, jotka toivottavat sir
Winstonafe henkilökohtaisesti terveyttä ja pitkää ikää. Tämä siitäkin
i huoljn^tt^^
suurimman palveluksnisa maalleen, jos hän jäisi yksityiselämään ja
jättäisi poliittisten asioiden hoidon uusille voimille.
Kuvaavaa onuuten on, että samanaikaisesti kun sir Winstonia on
-ylistetty maasta taivaaseen asti tämän merkkipäivänsä johdosta/ kaik-
^^?ki brittiläiset-lehdet joutu
chilin vtfme tiistaista lausuntoa siitä, että hän oli V. 1945r eli juuri
sf^^^maajlmahsodan päättymisen aal^na, antanut marsalkka Montgo-aseet
siten, että ne voidaan jakaa helposti takaisin saksalaisille soti­laille,
joiden kanssa «meidän on^ työskenneltävä, jos 'NeuvostoHiton
eteneminen jatkuu Länsi-Euroopassa." , •
• '"^"Kiiten sanottu, tämän paljastuksen johdosta nousi koko brittiläi­nen
lehdistö, mukaanlukien koservatiivipuolueenkm lehdet, sotajalalle
sir Winstonia vastaan. Demokraattiset ja rauhaarakastavat brittiläi-ä^
t'Vrvostelivat tyrmistyneinä tällaista lausuntoa sen vuoksi, että se
: paljasti Britannian hallituksen toimineen sodan aikana .kaksinaamai^
;sesti:Sama!lIa km julkisesti kiitettiin Neuvokoliitonsuuria^^^v^
:^ja>2«ivattiin kaikkea mahdollista apua
tiv^ääräyksiä saksalaisten aseiden säil^
"j(5s'on saksalaisia käytettävä" Neuvostoliittoa vastaan!
^ ^Hf^Torypuolueen piireissä on sir Winstonia arvosteltu täimän paljas­tuksen
johdosta pääasiassa sillä perusteella;, että
liittäessä'', t.s. että olisi ollut parempi" että GhurchiJl olisi vienytfsa-
Id^uutensa" hautaan, sillä hänen lausuntonsa panee kyseenalaiseksi
Britannian Mllituksen kaikki lupaukset ja puheet.
-!Win5tonin lausunto vei lopunkin poh^
>vostoliitto on muka syyllinen "kylmän sodan''>kehittymiseen^j
^ik^sten liittolaisten suhteiden jännittymiseen.
j'Tunnettu tosiasia tietenkin on, että sir Winston Churchill on tory-
^ö^Iueen vanha sotaratsu. Selittäen ensimmäisen mäaihnansodan jäl­keen,
että Venäjällä perustettu sosialistisen Neuvostotasavaltojen
ijiilto "luhistuu kuten hiekalle rakennettu talo", ChurchM henkilököh--
^ ^ i ^ t i johti ensimmäisen maailmansodan jä-lkeen n.s. 14 Välliui inter-
::^ei|tiosotaa nuotta Neuvostoliitto
:|][>r|n^saneuvosto]<ansojen päättävän va^^tarinnanja^
^isten sblidaarisuusosoitusten vuoksi. ^,
Sir Winston Churchill oli se mies, joka toisen ^m
^ ^ a jarrutti loppuun asti toisen rintaman avaamista Euroopassa; s i -
|^n( pitkittäen sota-aikaa j
^ ^ U t t i maailman ^kansoille eikä suinkaan vähemmässä i^ää^^ä >]B r i -
tennian'kansalle.' ' -r, . •
<T t Ja muistaa /sopii, että sir Winston Churchill ä^itt^ viräUisesti ^
:4^ylmätt'^sodan Fultonissa;Yhdy^^^
lieolla. - , . , ^
^ ^\ J Sanalla sanoen; sir Winston Churchill on ollut uskollinen j*^ hor-
^^pmatoq omalle luokalleen; määritellen kannanottonsa ornanluokka-i
käsityksensä pohjalla. Se selittää myös hänen lausuntonsa siitä, että
tarkoitus oli toisen nkailmansod&n jälkeen tiukan tullen kayttaa sak­salaisia
sotavoimia Neuvostoliittoa vastaan ~
' ^rjcoitus aseistaa Saksan imperialistien voimat.
** f. Sir Winston Churchillin paljastus tyrmistytti kaikkia oikeuden-tuntois?
a^brittiläisiä; heidän poliittisista •katsantokannoistaan huolimat
ta.: Ottakaamme tästä seuraavia esimerkkejä:
•••^ 'Laboristeille myötämielinen Daily M irror-lehti sanoi toimituskir-joifuksessaan:^"^
propagandalle!" -
\t * Liberaalinen News Chronicle huoniautti: /
» "Ajattelematon lausunto täirä hetkellä".
^'i.vLabor puolueen äänenkannattaja Daily Herald sanoi, että "se
{Churchillin lausunto) panee melko varmasti poisipäiväjärjestyksestä
^o^kean portaan neuvottelut hänen ja pääministeri 'Malenkovin vä-ijUä
» . .
X 1 Konservatiivinen iLondon Times taivasteli, että "Mikä ihme sai
Jmnen sen sanomaan".
l i Ja kommunistinen' Daily Worker sanoi; etlä: Churchill paljasti
^4^isuuden,niikä on tyrmistyttänyt kaikka brittiläisiä ja samalla
. ^Ijastaa ne rikolliset perusteet;joidenpohjäHa pyritään Saksan uudel­leen
aseistamiseen."
tjj Labor puolueen rauhanoppositioniin lukeutuva parlamentm jäsen
; inrs. Barbara Castle tuomitsi ankarasti Churchillin edesottamiset
;Harnseyssa pidetyssä kokouksessa ja sanoi mm. seuraavaa:
4^ ; - ' K e r r a i i uudelleen on Saksan natsipiirejä autettu voimakkaasti ja
Saksan armeija syntyy uudelleen hetkenä jolloin meidän pääministe-rinjme
myöntää; että Göbbels oli propagandassaan oikeassa, että me
^^istelimme väärää vihollista vastaan.
• V . "Sellainen suhtautuminen murskaa toiveet •menestyksellisestä nel­jän
•• vallan; konferenssista Saksan 'kysymyksen suhteen/ aseistuksen
:\^^entämisestä ja muista kansainvälisistä ongelmista, ja minä toivon,
^pt^ Labor puolue tuomitsee sen viivyttelemättä."
Poliittisessa mielessä Churchillin onnettomuus on se, ettei hän
syntynyt sata vuolta aikaisemmin — sillä hänen maailmankatsomuk­sensa
ei sovellu yhteen tämän vuosisadan todellisuuden Icanssa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tohro JyBi», Wanuplsta, Ont, täyt­tää
tänääii, jnairafikuun 30. päivänä
'^ciben iän" eOi 50 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
ozmentoivotuksiio. - "
Kyspyisiä ja
vilsfauksia
YHTEINEN PANKKITILI
Kyjgmys: Minulla on mieheni
toinÄa yhteinen pankkitili ja haluai­sin
tietää kuirtka paljon minä saan
ottaa tältä tililtä' rahaa heti mieheni
mahdollisen kuoleman Jälkeen., hau­taus-
ym. kustannuksia varten.
Vastaus: Kun Jompi kumpi yhtei­sen
paiskituin conaartista kuolee, voi
eloon jäänyt ottaa yhtelioltä tililtä:
mitään valkeuksia puolet tilillä ole­vista
ivaroista, mutta icuitenkin enin­tään
^500. Jos tilillä on vain $5Ö niin
siinä tapauksessa saa eloon jäänyt
ottaa vain $25, Mutta olettaen tilil-,
lä olevan $5,000, er eloon jäänyt saa,
nostaa tililtä, muuta kuin $500- Lo­put
i-varät" voidaan" noutaa niin pian
kuiii liittovaltion ja maakunnan pe-rintöveroviranomaisll^'
ori saatu l u ­pa
sitä -varten. Näiiia viranonäset
haluaivat saada jon^tirilallseri todistuk­sen
siitä, että' timiä olevalt värät
kuuluivat todella elooir'jääneelle,'äel-lalse-
ksl tödln.ii^Äeksl' 'ielpäa tavalft-sestl
eloon ? jääneen täi Icuollnpesäri
hoitajan' valaehtoineit-todlstiis. Jos
jostakin ^ s t ä tariyitii3tte eriemmäri
kuin $500 heti' Äfel^^
siinä tapau&si,essa tarpeellista,' että
vaaditte kuolinpesän asioita hoitavan
lakimieihen toimimaan mahdollisim­man-
pJäaifirstl mainitunlaisten todis-tiisten
: 'verovirancaiaisille lähtettä-mistä
varten. Mikäh 'hautauskustan-nlukset
»ovat kysymyksessä on ylei­nen
tapa,-että ne maksetaan ivasta
sitten ficun kuolinpesästä - on saatu
tarpeeksi jvairoja niiden, suorittamis­ta
varten.
Yhteisellä tilillä olevia varoja ei
voida atiovuttaa kenellekään testa-.
mentin kautta.
Asimtopidan !koi7aami»s&35i pi^
.10,000 halpavuokraista, asuntoa; kiuman
demokratiaa on suojattava
Uit^ ats aeta&tt' tssimkfii..
Kamppailu kimnaUisisfa '^vitluil
paikoista alkaa ollavkiinmimniil^j
laan Työläisilläkin - on oäissa
vaaleissa ;elid'okl»ita. enemmän'«^^^^
hoin mitä heillä „on ollulipiir ;
hiin ' 'alhoiUn;- ' e^
hoin Icosfcaan ' ' alhalseouninu' ,
Kaikkiaan on työläisillä 19 ehdo­kasta
MetroitoUfan Toronton
aineella, niistä' 13 vareinaises^f
Torontossa. Ja / kamppailua' käy- -
dään siinä mielessä, että ~ aina­kin
csa näistä 'ebdokkaista^^^t^^^
lee valitaksi joulukaan 6. pnä
toimeenpantavissa vaaleissa. /Mitä
vaaleissa esillä oleviin kysy­myksiin
talee, niin niitä on niin
paljon; Ja tärkeitä, että: niiden
kansan eduksi, ratlcaisemlnen
vaatisi kaikkien tyoläisefadokkai-den
valitsemista.
Esimerkiksi ;;asuntokys3miys on To­rontossa
äärimmälfi3n kunja. Se: on
ollut' kurja -jo pJbkän aikaa jaTkäy
_ jabkuvaati; yhä kurjemmaksi.': Vuok-mkontrolli
^ pistettiin joitakin aiko­ja
sitten : j a : vuokrat nousivat ?heti
huimaaivasti. AHekirjoittariutkln on
tsr/annut. useita vuokralaisia:/joiden
vucfirat ovat nousseet jopa- kaksin-kertaLsiksi
siitä mita ne ennen oli­vat.
Jos et suostu maksamaan koro-tectua
vusikraa, niin muuta pois
Tullannet vuokralaiset ovat «laneet
60; päivän ylöCGanomifien asxumois-taan
:ja heitä tihkaa;häätö, talven
selkään. Ja kun vielä. otamme : huor
mioon, että työttömyys: on saman-ai/
caisesti lisääntynyt Ja näyttää a i ­na
vain lisääntyvän; niin selvää on,
että työläiset , elvat yksinkertaiseati
voi maksaa- näitä korotettuja Vuek'-
rla. Seuraus on, että he Joutuvat sul­loutumaan
yha ahtaampiin ja kur-jempim
asuntoihin, ;asuen ; kaksi^^ ja
kolmekin pertiettä asumnossa Jossa ei
Kirkkojen maailmanneuvosto
esittää rauhani^etoomuksen
^ Kirkkojjen?" MaaUmanneuvosto joka'
edustaa melkein kaikkia maailman;
protestanttisia jä orto^doksisia kirk-;
koja, oh elokuussa EvanstonissaYh-.
dysvalloissa pitämässään yleiskokouk-:
sessa päättänyt antaa kansainvälistä-tilannetta
koskevan julkilausuman.;
Yleiskokous antoi Keskustoimikunnan
tehtäväksi välittää kokouksen hyväk-:
symä vetoomus kaikille 'jäsenkirkoille;
ja valtioille. Vetoomus on nyt; saa-;
tettu julkisuuteen, ICIrkkojen Maall-marmeuvostqri:
presidentti, piispa O;
DibeUus, sen pääsihteeri tri W. A. Vis-;
ser T.Hooft sekä rovasti Gruber jät­tivät
vetoomuksen myös Moskovan:
patriarkaatin edustajalle BerlUnissä,
Julkilausumassa sanotaan mm, seu­raavasti:
''Me uskomme, etta on olemassa
kaksi ehdottoman tärkeätä edellytys­tä,
jotka on otettava huomioon, mikäli
katastrofi halutaan välttää,
a) Kaikkien joiikkotuhoaseiden
myös atomi- ja vetypommien kielto'
sellaisen kansainvälisen tarkastuksen
Ja valvonnan alaisena, Joka: turvaa
kalkkien kansakuntien turvallisuuden;
Samalla on voimakkaasti vähennet­tävä
kaikkia muita varusteluja.. ' ;
• • b); Täysi varmuus siitä, ettei ml-;
kään maa ryhdy hyökkäykseen eikä
kumoukselliseen toimintaan muissa
maissa eikä tue tällaisia:.yrityksiä.
Me uskomme^ että -terve kansain-:
välinen järjestys on mahdollinen vain
sikäli kuin rauha, oikeudenmukaisuus,
vapaus ja totuus ovat sen pohjana.;
Me olemme vakuuttuneita silta, etta
rauha on vakavasti vaiu-assa niin kau­an
kuin kilpavarustelu Jatkuu Ja min
kauan kuin yksikin kansakunta pjfr-fcii:
laajentämään: valtaansa ntikäk^.
maila sctilaallisella väkivallalla:'tai
käyttämällä sitä." '
Samassa kokouksessa Kirkkojen
Maallmanneuvoslio on myös esittänyt!
nykyisen jännitystilan lieventämiseksi
vetoomuksen. Jossa mm, sanotaan:-
"a) 'Me vetoamme hallituksiin ja kan­soihin,
jotta ne edelleen keskustelisi­vat
keskenään, välttäisivät kaunaa' ja
pahansuopaisuutta ja etsisivät keino­ja:
joilla pelko ja epäluuloisuus voi-,
täisiin poistaa,
b) Me vetoamme hallituksiin ja
kansoihin^ jotta ne käyttäisivät voi­mansa
Ja varansa maittensa kansa­laisten
rauhanomaisten tarpeiden tjry-dyttämiseen
ja jotta ne ennen kaik­kea
yhdessä/ponnlstelisivat kohtuulli­sen
elintason aikaansaamiseksi köy-hemmissä
ja kehittymättömämmissä
maissa.
o) Me vetoamme valtiomiehiin, ylei­sen
mielipiteen johtajiin ja sanoma­lehdistöön.
Jotka ovat omiaan syn­nyttämään
vihamielisyyttä Ja vihaa.
d) Me vetoamme kirkkojen edusta­jiin
nhssa maissa, • Joiden välillä val­litsee
jännitystä, jotta he vierailisivat
toinen toistensa luona oppiakseen pa­remmin
ymmärtämään toinen toisiaan
Janilta maita, joissa he elävät, l u -
Jittaakseen ystävyyssiteitä ja edis­tääkseen
kansakuntain sovintoa." ':
— Hudsonlahden kautta lähetettiin
viime kesän aikana 12,500,000 bushe-lia
vehnää ulkomaille, mikä on enem­män
kuin kahdeksaan vuoteen.
ole. kunnollisesti tilaa yhdellekään
.perheelle ja-: jotka- monissa- tapauk-slsfrt
sen lisäksi ovat tuUpalöloUkkuja.
Pari viikkoa sltten( paloi eräässä täl-laisesMi
.aÄinncifia^äiti neljän- lap­sensa
kanssa, -p'
Siksi d i ^ n työläisten vaallohjel^'
masia vaatimus;^10,000 halpavuok­raisen
::ää{nnon:'trakfräitamiseksi;ih
miten, k a l i e n yuolurälaisten' ylös^;
san&mteien:;;peruuttMiinen';'ja:v
rakontroMIn uudelleen voimaansaat-tamineriisikft:
kunnes'on ehditty r a ­kentamaan;
riittävästi asuntoja. Vaa­timus
10,003 asunnon: rakentamisek-
8i voi ensi silmäyksellä tiintua suu­relta.
Todelliojudessa se ei kuiten­kaan:
;oIe's riittäväkään? ratkaisemaan
tilannetta,;muT5ta:;olisi kuitenkin huo­mattava
;-vliewnnys:nyky:seen. kur­jaan
tilanteeseen.
Kunnallisen demokratian suojele-mhi3n;
j a ; laajentaminen on myöskin
yksi hyvin tärkeä kysymys näias^
vaaleissa.! Kuten tiedämme: on .toron-.
. tolaisille ;; tyrkytetty ;kaupunginjoh­tajaa
jo .pitkän aikaa, siitä on äänes'
'• tettykin ainakin; yhden Icerran. Mut­ta
ikaupungin asukkaat eivät hyväk­sy
mitään yksinvaltiasta johtaijaa j %
ovali'! hylänneet kaikki sellaiset • esi-
:tykset;:.Metron muodostamisen yh­teydessä'
töryt siinä kuitenkin oat-;
tain ; onnjstuivat. Kun: Metropolitan
alue - muodostettiin yhdistettiin sii­hen
13 eri kuntaa ja ssn hallinto
muodostettiin; siten, •;että ;:Toronton
valtuustolta ^ kuuluu siihen 12 jä­sentä
ja' muiden 12 kunnan val-tuuiitosta"
yksi kustakinj mutta pu-:
heenjol^taijan, joka on hallinnon 25.
Jäsen, nimitti .maakuntahallitus. Ja
nykyisten ^järjestelyjen tarkoitukse­na
näyttää olevan, etta iietron pu-heenjöhläjan;
toimi jääkin .nimitetT
täväkn toimeisi. Tämä sellaisenaan
jo :siis rajoittaa kunnallista demo­kratiaa
huomattavasti, 5 ^
Mutta:; nimitettävistä viran-baltijoista
puheenollen Metron
paheenjohtaja el suinluian ; ole
ainoa : siinä ' asemassa • oleva;;
TTC:n7r (kätuvaunuliikenteeh ko-miäsiönln)'
jäsenet nimitetään
kaikki f virkoihinsa, samaten
CNE:n (kansallisen näyttelyn) ,
" puheen johtaja ja Hydron; (säh-:;
kpjallplssen) ,päävirkatlija^t. Ja -
nämä - ovat juuri niitä elimiä jot­ka
päättävät -monista kanpun-
. gin tärkeistä asioista ja käsitte-
H levät' :^tojamil^oonla dollareita
veronmalisajien varoja -vuosittain,
hallaisen - virkavaltaisuuden pois-
; tamlseksi onkin työläisten; vaä-;
ilobjelmassa vaatimus, että
Iiaikki ; nämä virkaibjat on va-
. littava - välittömällä: äänestyksel­lä,*
kuten valtuusmiehetlun.
; -Naiden lisäkai on. lukuisia muita
vakavia ••' kysymyksiä; ••; Jotka odotta­vat;
pikaista: ratkaisua. Kuten tyot-c<
5uTiyyskysymys, töiden varaaminen
työrtomiIlejärj€q!:amaIla yleisiä töi­tä.
Kouluutuakysymys vaatii monia
uudistuksia, kuten uusien koulujen
rakentaminen, canadalaisten oppikir­jojen
hahkklminen, jne. Verotusky-
;ft7mysv^tii uudelleenjärjestelyä.r.on
löydettävä uunia rahoittamislahteita
kaupungin välittömien menojen peit-täjniseksii
että kotien kannettavana
olevaa raskasta verotaakkaa voidaan'
lieventää.
Kaikkien näiden ja monien mui­den
{^epäkohtien korjaamiseksi pyrkii
työläisten SväaUohjehnaa varaamaan
keinoja. Ja Jtunhan nyt aluksi vali­taan
nämä- 19 ehdokasta joulukuun
6 • -päivän;vaaleissa: niihin tehtäviin
joihin; he ov^t ehdokkaina, niin var­masti'tilanne
alkaa hiljalleen kor-;
jaantua.'
G. S.
TÄBKpEttPlÄ K O H T i i TYÖMIS-.
TEN KUNNALLISVAALIOHJEL­MASTA
TORONTON METRO­POLITAN
.ALUEELLA " -
Työläiset käjivät vaalikamppailua
tunnuksilla:
"Toronto on pelastettava USA: ssa
tehdyltä lamaannUkadta".
. "Toronto ^onl pidisttävä demokraat-^;
tisena ja canadalaäsena.""
Sarj^UFavUlitys
rehoitta^ Suomenkin
lasten j^e^kuudessa .
BeMoU. (DLP) — Pietarsaaressa
sattui ^iöka^^ 18 pna?' ainutlaaiulnen
yerlt^^J^-svuotiaan P e r - l ^ Pet­tersson^'
lyddessä neljä benge^^
rallista: {luul^nhaavaa samanikäiseen
leikki]|»^riji|i5a Keijo Mehtoon. Veri-:
•te'köoa^^^^yya&; sarjälatva-aiheinen
lelkkiM^i^^^ifcäynnissä useamman
; Kokonaan-eaniadabisen mei^tien
rakentaminen:
Toronton; Metron ja ka-jkkien:^ii|;
hen ! kuuluvien kuntien hailintcjeri
tulee vaatia; kokonaan canadalaisen
meritien rakentamista.
Asuntokysymys:
Metron'tulee sitoutua rakentamaan
vähintään :fvlO,OOOhalpavuokraia':a
ar«mtoa. leikki : •vuskralaisten; , 60
päivän ylössanomlset tulee peruut­taa
ja saa ttaa •vuckrakontralli uudel­leen
voimaan; siksi kunnes ehditään
rakentamaan • riittävästi; asuntoja. :>
Yleisten töiden järjestäminen f"
Metron yhdessä maakunta-; Ja liit­tohallituksen
kanssa tulee ryhtyä to­teuttamaan
: yleistä: rakennussuunni­telmaa,
rakentamalla; uusia Icouluja,
• uuiia-altaita,.Iuistinratoja,r vukistyrt-paiiikoja
ja keikusajiditoriumhi. Tä­mä
varaa _työtä työttömille ja tekee
Torontosta vielä sum'emiman urheilu­ja
kulttuurikeskuksen. ,
rTeoDisuuden kehittäminen: .
Metron 'ja: toisten -kunnallishallinr
tojen"tällä alueella' tulee päinoiitaa
terästt ollisuuden rakentamista Met-
Tta aluselle; Canadan runsaiden lucn-
; n jm-ikkauksien jalostamiseksi j a ke -
vyen ; teollisuuden kehittämiseksi:
Kyytimaksut katuliikenteestä:
. TTC:n tulee saattaa voimaan yh­täläinen,
10 c.;/maksu katuvaunuhi-kenteessä
; koko Metron alueella.
Kaasulaitos kunnalliseksi omai­suudeksi:
;; Consumero Gasi-on- otettava kun­nalliseksi
omaisuudeksi >- j a korostet-
— j^OflösIn kuusihenkinen joukkue
J voitti -äskettäin Bernissä, Sveitsissä,
pidetyigsä ^;£kokkien; kansahivälisissä
kilpailuissa; kaikkiaan kuusi iultami-,
talia. •••"<' ' '
nuoruK||j^:|ceskenPramin talon k u l -
maub^^^lban hämärtyessä. Nuo-:
rUkahiCmPer-Erik Pettersson oBfemr
paissut^puukon vyöltään ja hyökän­nyt
sa^* Mehdon kimppuun, ' joka
kaätuiji^rSllöhi oli Pettersson iske­nyt
.M^td^^ vatsaan kaksi syvää haa­vaa^
Keuhkoon yhden ja yhden käsi-varteenj^
jpnöinuhri oli kovin huuta-r:
nut. mutta''teon suorittaja ei ollut
hätkähtlbiytkään: ennenkuin: vanhem-/
mat iiaiUsi?t|riensivät :apuun^^ toi-m
i t t i v ^ l M ^ o n m i m i n .sahraalaan,
jossa ^^to^^jannettUnjenstapuJasuo-ritettijji^/
ieilpEaus. Mehdon tila oli-vielä
tiö^^jä hyvin huono eikä van-hemmiii?>
of# annettu paljoakaan toir:
veita hänen;henkiin jäämisestään.
TÄTÄ
, Mu«]^tten,on lääkärissä. Toluori
tutui itam tarkasti ja toteaa:
V r ^^^i^.Pyf että alaaiun
tupakaixpatto"'^a ryypyt teidän pitäia
JM^I: lopettaa.^ ;Sydän on niin kovia
^uoxiQ^'fln|;anossa.
' Mufiiainen; - ~ Mutta kuulkaas,
tohtori; ^eiköhän se sentään kestäia
-nlin^iaiiiian kuin minä elän? '
• • •
/^;.VAAEAN PAIKKA
:^yahrio:-^Tks$ä lehdessä sanotaan
että kelttiöMä tapahtuu onnettomiaik.
6ia entenmän kldh missään muussa
,iyöpaikassa. , -
,lMles: -^>Un, ja meidän täytyy syö.
dä ne kal&kl., '
Uraantaäytö: tehty
Toroiiton lähellä
"Torontor— Bancroftin alueella noin
la» maJjlin etäisyydessä koilliseen täs-i
takaupyngista on tehty mahdollisesti
rteäs waanilöytö' Pai-ädäy Uraniuml
Mines-yhtiön toimesta. Vaikka mitään 1
yksityi*ohtaisia tietoja ei ole vieiäl
saatavissa n i i n väitetään kysymykses-1
sä olevan huomattavan löydön.
tava kokonaan canadalaisen putkilin­jan
^ rakentamista luohnonkaasun
tuottamis^i, •
Kotdulaitos:
On heti ryhdyttävä toimenpitei­siin
kaikkien kouluissamme .käytettä-vien
op^ku^jojen valmistamiseksi Car
nadassa!^ sin sijaan että 2,3 niistä
on nyt USA :n tuotetta ja vain 1^3
canadalaisla.
: Maskuhtahallitukfisn tulee korvata
90:: prosenttia koulukustannuksista:
Tämä tekee r mahdolliseksi kotien
kannettaivana olevan verotaakan
huojentämljsen.
Metro'On saatava demolo^atti-:
. S€ mm aksi:
Metron;: r.TTiC: n (katuliikenneko-misiLonin)
;> CNE: n (kansallisen; näyt­telyn)
ja A.iHydron (sähkölaitoksen)
puheenjohtajat on .saatava vaUttavik-rt
väUttöottällä äänestyiksellä, sen
sijaan.:_että; heidät nyt nimitetään
virk«'iKihsa:
Äänestäkää vain niitä ehdokkaita,
jotkaitulevat tolmimaan::täroän oh­jelman
toteuttamirtjksi, -
TYÖLÄISTEN EHDOKKAAT KUN-XALtlSVAALEISSÄ
JOULUK. 6.
PNÄ 1954 TORONTON , METRO'
POLITAN A L U E E L LA
T o r Ä :
Poimestäriksi A. . MacLecd.
kontrbllikoniitea'än Häilyy Hunter;
(kaikissa wardeissa äänestetäänj
samoja-pormestarhi ja kontrolliioj
mitean ehdcCdcaita:) 1
f/; -
Valtuustoon:
Ward'l: Stanley Thcmley,
'J, 2:.Kenneth Morrison,
4: -Robert Laxer,
„ 5: Stevvart Smith,
„ 6: Hector MacAa'thur,
,', '7: John Weir,
„ '8: James Davis.
' Konlulaatakuntaan:
WaM]4:' Ruth' BorchiVer,
,r .5: Edna: Ryexson.
„ \'6: \yijlfam Repka.
., \7: JeahKrehm.
York^Township: - »-''ii;
Reeviksl (kunnan esimielieksi)
Norman Penrifer. "' " j
Valtuustoon: . ,
Ward,.2: Margaret Popoff,
„ ^: Art Jenkyn. . ]
; ' Koululautakuntaan:
Ward 1: Vera Morris.
No£<th.York
Valtuustoon:
Wiird 3: Victor Hopwood. ^
Scarboro
•R/saviksi (kunnan esimiehöksin
Hilda Murray.
' Työläisäänestäjät! -Äänestäkää väai
cmia ehdokkaitanne!
^Kaunenspalkinto'r kaikkein fcauhiimmaUe.-^ haka koristetulle uudeUe^hellalle!
PÄIVÄN PÄKINÄ
Valmisfumme joulua vasfaanottamäan
.; >v
u I Sitähän me olemme sanoneet
Kun ympäri mennään niin yhteen tullaan", sananlasku sopii
t^anadan Uutiset-lehden viimeviikkoiseen loimituskirjoitukseen, missä
sanotaan lopuksi: "Suomi on nykyään pahassa välikädessä kun suur-uaäat
tekevät diplomaattisia siirtojaan. . ."
Kuten muistetaan, meidän lehtemme on kokokylmän sodan"
^itittänyt, että meillä Canadan suomalaisilla on kaksikertainen syy
^^|s^Iistua toimintaan kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi—? sillä me"
l^tne halua/että Canada ja me muiden canadalaisten kanssa, joutuisi
fiödan jalkoihin -r-emmekä me halua sitä, että paljon sodista kärsinyt
i^omenkansa joutuisi taas sodan jalkoihin."
I :Läh'tien tältä kalliovankalta pohjalta me olemme selittäneet selit-
^ii(»ästä päästyä, että sodat ovat ihmisten aiheuttamia^vitsauksia, Jot-
^Jvoidaan ihmisvoimalla.myös estää — ja että sodan ehkäimisen kei-
^ i ^ a on vain se, että niin pienet ja heikot kuin suuret; j a yoimakkaat-ta
» rauhanpuolustajat toimivat yhteisin voimin rauhan säilyttämiseksi.:
&ukaan ei voi tässä asiassa edes\'astuutaan välttää.
<J^'Toivoi(tavasti Canadan Uiitiset ja muut vetävät tästä asiasta o i -
johtopäätökset ja liittyvät lopulta aktiivisesti jCanadan rauhan­puolustajain
riviin.
Simpson liikkeen tavaratalon'edustalla oli Torontossa viikko sitteii jouk­ko
mielenosoittajia, jotka protestoivat sen vuoksi kun Yhdysvallat här-'
JoitUa tefcstllUtnottelden dnmpicgla Canadassa. Nämä tekstUUtyöIäis-ten
unlon Jäsenet vaativat työtä Canadan 26 000 työttömälle tekstiili- '
työläiselle. Tl^onU riistää meUtätyömahdollisuadet''^^s^
ten yhdessä nuinostanlnssa. Yhdysvaltalainen Sears-Robuck yhtiö osti
äskettäin kontrolliinsa Simpson postltllausdsaston, jota nyt sanotaan
Simpson-Sears UCkkeeksL
; Silloin kun tämä juttu joutuu pai­nokoneen
kmkkuun, on marraskuxm
.viimeinen päiva. Suurimmalle osalle
lukijakuntaa tama serveerataan vasta
Joulukuun ensimmäisena Ja sitä seu­raavina
päivinä,
; Kun siis voimme sanoa, että tämä
tulee nautittavaksi joulukuun aikaes-sainiin
eiköhän liene paikallaan: ju­tustella
hiukan joulusta ja varsinkin
•joulunviettoon valmistautumisesta.
• Muutamat ystävämme varmaankin
sanovat, että mitäpä tuossa on paljon
jutustelemista; ja ettei mitään muita
•vahnistelujakaan kaivata kuin se, että
käydään ostamassa ihyvä annos jon­kinlaista'
miestäväkevämpää ainetta,
/ Uskallamme - kuitenkin olla eri
mieltä.
^ Kua_ suoraan sanomme, emme ole
eri mieltä siksi, että fariseusten laUla
vakuuttaisimme kannattane amme Jou­lun
.viettoa Jeesuksen syntymäpäivä­nä,
SSTt ovat kokonaan toiset, v ^
. , Me jätämme Jeesus-kysyinyksen ko-;
konaan Mvuun,'koska se mielestämme
lepää tieteellisesti katsoen — ja muu­tenkin
— kokonaan olemattomilla pe-rustelUaiPuolestamme
saa siihen us­koa
ken tahtoo ja joka ei usko, hän ol­koon
uskomatta.
Muttaipn toinen paljon syvällisem­pi
Ja «taiikeämpi syy, miksi pidämme
asialliS);n9 Joulun, juhlimisen ja jou­lua
.varten, valmistautumisen- :
»• T ^ ä mielipiteemme,perustuu ^Ivan-haan:
kansan suusta lähteneeseen vii­sauteen,
että .Vmaassa maan. tavalia,^
tai maasta pois".
Joulua, sanottakoonpa sitä nyt kir­kon
mukaan Jeesuzsen syntymäpäivä­juhlaksi
tai pakanoiden mukaan valon
juiilaksi, eli joksikin muuksi, on rjuh-llttu
jo vuosisatoja.
Jo silloin kun kristinusko ei vielä o l ­lut
tulella jä: miekalla valloittanut
esim.. Pohjo^-E^ooppaa;; tiedettiin
siellä vietetyn'; joulun; aikoina: valon
juhlaa, koska juuri siihen aikaan päi­vän
lyheneminen on loppunut, pimeän,
yön^lta ahcanut perääntyä. ;
Myöhemmin kansa pahoitettiin vä­hitellen
luopumaan^vanhoista; tarvois­taan
ja tunnustamaan joulun kirkon
määrittelemaksi Jeesuksen syntymä­päiväksi.
- , ^' .t\§i
;Jökä tapauksena: jöiilu Ja joulun
vjetto on vuosisatojen aikana #öpynyt
syvälle kansojen elämäntapoihin jä
tullut suorastaan jokapäiväiseen l e i -
-pään IcuuluväksL.
Kaiken jösatesi ja juuri: tavallisen
kansan selvän:j'a klikkaan älyn. a n ­siosta.
Joulun, tunnukseksi on ibyväk-sytty;
kauniit,ja .Jalot määritdmat:
"Rau^a maassa >ja ilimisillfi. iiyv& tah-'
to!" Seb kanssa ^rinnan ön joulu
omaksuttu erikoiseksi' lasten Juhlaksi.
:iLapslIle;; Jaetaan jouluna: labjoja.
järjestetään Juhlia ja leQckej^ Ja
yleensä pyritään kalkkein kQyhintmis-säkln
oloissa' elävien SCeäfcuudesss ai-.
nakin jouluna pitäpiään lapset iloisina
Ja onnellisina.
Se c«f.kaunis "tapa Ja soveltuu hyvin
joulun--suureen tunnukseen rauhastai
ja fcyviEstäHähdosta.
iKaikentäinän — ja paljon muun
perusteella; meistä tuntuu, että jos
esim. työväenliikkeen pihrelssä koko­naan
hylättäisiin joulun julillminen.
niin ol^i se'.vahingollinen leikkaus.
Katsokaas'; ihmiset ovat sellaisia, et­tä
minkä he ovat omaksuneet olennai­seksi
osaks/ elämästään, siitä.on vai­kea
luopua. Toiseksi, -suiu-in -osa ihmi­sistä;
on pcdtjaltaan hyväntahtoista,
lähtaimäislään rahastavia, joilla on
ainaWn joskus tarvis tehdä joku kau­nis
Ja i>^a'.teko,.osdittaä sydämensä
pohjalla asuvaa liiyvyyttä.
Täksi hyvien tekojen, päiväksi on
omaksiittu ensilcädessä \jWu jW siksi
meidäökta tulee se hyväkiiyä.
.Me tidämme;.kuten Judkki ihyvin
tietävät, että' juuri ne piirit,' jotka
äänekkäimmin kirkuvat Joultm uskon­nollisia
tunnuksia, 'i&elistävätjä kilis­tävät
joulukelfoja Ja vakuuttavat jBuu
-vehnäsellä ra'ufaan rakkauttaan Ja' hy­vää
tahtoaan, pitaväli joulua i\Äin saa-
Ustusjuhlanä.
;. He; tahtovat rfhkamansa, myyimHBl
ja arvottomillaJotdujildiialiliuuksil-laan
J[a.^-fZnarkk£ä)^^ dolla­rit
ka^i^sua^hii^isQ^^
san Joululle onrnSsumat hyvät tun-nuk5et'^
tenkln rauhan Ja ^fayvähtah-don
tiumulcsen. < v
.KaikraL^tänän vvastapalnoksl, tör-däk99D
«c^r^oulustä todella rauhan
JUhlam jä ityvän tahdon Juihlaii, täti
täottaipkasm^ vIattomUIe'r lapsffle
Uoa; taiee''inyQsiktn tavalliigten työtär
tekevienllmiisten valmlatuti ja osalltt''
tua Jcmhm juhlimiseen. ^ , '.
Ensiksikin on paikallaan järjestä»j
lapsUle hauskoja joulujuhlia, jpiss^J
lapset resittävät kaunista ohjelmaa,*
lauluja"ja leikkejä ja temmeltävätj
muuten iloisesti. Näissä juhlissa onj
paikaUaari antaa myöskin jouiopuBaj
jakaa kaikille pienet lahjat.
feamdn on palkällan järjestää al-j
kuisten ihmisten joulujuhlia, joul^-j
tansseja jär^atamiä. todellisessa -lao-J
han Ja.hyvän tahdon mielessä. - J
Mitään pahaa ei myöskään i>ie^'^l
nä, että Vanhemmat ilahduttavat
siaan Ja lapset vanhempiaan - "
vofdaöhi ulottaa myöskin ys**?^^,,
pienliiä .joululahjoilla Ja joulukortdi-a
iä; lErittäin kaunista on jouluna ni«i»'|
taa sahiäii£a ja vanhoja.
Vaikka sUnä, onkin <v^ara me
varat ylittäviin liiallisuidcsiin —'
tua SMlisä^jain koukkuun — f 1
kuitenkin kaunis tapa: .:>'J
Hyvin tärkeä, varsinkin työväcnBa^j
keen näkökannalta on se, että tmi
väehlehtien - myösUn Vapa»^^]
Liekto — joulunumeroihin
maJidolliiimman paljon joiiluflniottB»-!
sla ja-omiitteluja. , ,.
, SeoÄ^äUdkkeiiiparhflintoraahan^l
hyväi tkhdon tunnuksen toteat<«l
ta, aiiift-ovathan lehtemme Juurt w i
män tunnuksen lujia puolust»^a^,|
'Niinpä;ijiis jokaisen ra&ssnä^.
me Jouhioimlttelu Vapauteen J»*^^,
klin. sekä mahdollislnunan palj<»
kemiesten Umoiluksia.
Lopuksi.* sanottakoon »«^dn
luÄstt^rfiiuden ntaie3sä,'ostako«oj«^
JupuHdCBokälnen joka ^
sä&vän joulutunnehnaa,«natM' . i
takoon lllallisoaksiin menecil** ^
rfoulurtlmistehijen meikdö*-" |
Kulkuri . ' <