Vapaus, October 18, 1960

              |.JlSivu>2r" .'Tiistaina, lokak.vl8,p..— Tuesday, Oct.18, 1960
FAUS
(I4BCETD 'Iiulepenäeat''LabcKr
OTgin-!;ot^ FiimJeh jCanadlaiis.^ Es-*
.tobllBhed vNöv,i6,/ 19l7^:AuaioriBed
S8\aeooad .class mail'by-.the Post'
Onioe|;Departinent,'tOttäwal" Pub-lUtied^^
ithrice.^-weekly: Tuesdi^^
iniundaysi^^dlSaiurdays by Vap^
PubUshlng Company Ltd.. at 100-102
Stan St.,W.v Sudbury. 'Ont., Canada.
Telephone5:'Bu3.>^Offlce OS.-4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi.' Editor W. Eklimd.'Maillngf
address: Box OD^Sudbury, Ontario.!
Advertising ^ rates^ upon .applieatloni
,Träoslatton'free.iof^ehajge.- "--''^ -
j , TILAUSHINNAT: -, ^ , -
C a n a d a s s a : ; 1 vk. 8.00 6 Jkk. 4.25
YhdysVaUölssa: l y k i 9.00 6 kic./4»)
Suomessa: ' 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
mrs Bfl-flTff-g o a a 5j» n B n yff rraTi
SYNTYA^-
; ' PÄIVIÄv
'3>.gjju>jLg.9.g.q:ff g g.g g g g g g g g g g
E. Sivunen, Timmms,- tayttt ,niaa-nantaina
lokakuun 10 pnä 74^yuotta.
Yhdymme — valitettavasti niyö;-
hästyneehä — sukulaisten ja tuttä
vain onnentoivotuksiin.
Kapitalististen' maiden työläiset' Iäisten j a teknillisen edistyksen vä- nen. viisipäiväiseen työviikkoon ja
inälievätfäteknllKseMä^^^^^ lillä^ibnvsovittamatonfristiriitaiM
£ sä' vihoiliMnsai'^;f
'ii:muidenl^osialististenlmä!äe"nlityä%?
Iäiset ;taiU|<%IämänsS ^heIpottajan:|
. Mistä ^ j ^ t u i i ' tämä erilainen!
suhtautuminen yhteen j a samaan:
asiaan? Onhan^ . F o r d in autoteh-f
taalla Yhdysvalloissa samanlai­set
automaattilinjat kuin Lihats-hevin
autotehtaalla Neuv.ostölii-£:
tossa j a ne toimivat samojen tek­nillisten
periaatteiden mukaan.
Molemmissa maissa ne kohotta-,
vat työn tuottavuutta j a tuotan­non
kasvua. i -
Erona on se kuka omistaa nuo
teknilliset välineet j ^ ketä ne siis
hyödyttävät. Teknillinen edistys
merkitsee sosialismin ja kapitalis­min
kehityksen vedenjakajaa. Jo­kainen
valmistunut- työkappale tuo
hyötyä sen omistajalle. Kapitalis­t
i e n ' käsissä' olevan tehtaan - automa­tisointi
tuo entistä suurempia voitr-tojayksityisillertehtailijoille,.
auttaa
heitä kilpailussa toisia'yrittäjiä; vas­taan.
Mutta tuhannet ihmiset jää­vät
työttömäksi, heidät korvaavat
uudet automaattilaitteet.; Englantir
lainen Standard Motor Company
asetti automaatit ja alkoi valmistaa
uudenmallisia traktoreita Tämän
toimenpiteen johdosta 2,500 teh­taan
työläistä joutui kadulle. Bir­mingham
Post otsikoi aiiikkelinsa
valaisevasti "Birminghamissa on
liikaa.työläistenkäsiäi joten kadun-lakaisijain
määrä kasvaa." Mutta
kaikki työttömiksi joutuneet eivät
voi saada edes tätä työtä; Yhdysval­tojen
4,5 miljoonaa työtöntä saa
kiittää tekniikan : ed.stystä näläs
tään.
i Joukkotyöttömyyden lisäksi m«n^
kitseevautomaatiorkapitalismin, val­litessa
onnettomuutta myös; tehtaa­seen
jääville työläisille.; Vai hä­nen
käytössään .vielä onkin henkilö­auto
ja televiSiO, on hänellä alitui­sena
seuralaisenaan pelko ; siitän et­tä
huomenna hän voi joutua työttö-.
mien tovereidensa joukkoon
Kapitalistisessa tuotannossa teh­taan
omistajan edut eivät: vaadi työ­läisten^
ammattitaidon: kohottamis-taj
koska se merkitsee, lisäkustan­nuksia
ja alentaa v h a n c n v o i t t o-Or
suuttaan. : Omaelämäkerrallisessa
t^oksessa:^ amerikkalainen auto-kuningasuFord-
toteaa/, että , l i u k u -
hihnajarjestelmäh: sovellettaessa 79
% työläisistä tarvitsee vain 1—8
päivän ammattiopetuksen. Tämä
tekee työläistestä Itsestäänkin vain
robotin ja jättää hänet kokonaan
luovan työn ulkopuolelle.
Luonnollisesti tallaisisba olosuh­teissa
ei tekniikan 'kehitys vastaa
työläisten etua. .Vieläkin enemmän
jokainen uusi, keksintö on hänen vi­hollisensa
jolla voi ryöstää hancn
työpaikkansa. Tästä syystä länsi­maiset
v a m m a t t i l i i t o t . yhä useammin
vaativat työnantajia luopumaan
tuotannon-automatisoinnista. iToisin
sanoen kapitalismin vallitessa työ-
^^lunaus
ii^SE^^-e^gSsajKSsfö-^-^ ^
MM
m
pI p l p
i
I i i
Iv
m
1^
' l i
I
1^ -
\m
i i
m
Liittohallituksen ministerivaihdoksista
' - '':Kuteh oh jo pitemmän aikaa vihjailtu, pääministeri Die-'
fenliaker suoritti viime tiistaina hallituksessaan useita mi-hisl^
riväUidoteia., Se oli ensimmäinen suurempi hallitusko-
'nei§]ton/'remontti"-sen jälkeen kun Diefenbaker muodosti
nykyisen hallituksensa yh kolme vuotta sitten.
;AaVaikka tätä hallitusremonttia on~odoteltu jo melko
kauan; ja vaikka se pääpiirteissään tapahtui odotusten -mu-käisestirniin
eräänlaisena yllätyksenä tuli kuitenkin tieto
immst;eriyaihddsten laajuudesta, — että kaikkiaan vaihtui
kymmenen ministerituolin lämmittäjää ja että mitiisteriöön
tuli ;kaikkiaan neljä uutta miestä.
'Vaikka muillakin ministerivaihdoksilla on luonnollisesti
oma.merkityksensä, niin päähuomio kiintyy kuitenkin puo­lustus-
ja kauppaministeriössä tapahtuneisiin henkilövaih­doksiin.
Juuri näiden ministeriöiden tiimoilta on Diefenba-
• kWin'hallitus suurimmat arvovaltakolauksensa saanut. H
limatta lainkaan siitä, kuinka "etevä" upseeri entinen puo­lustusministeri
oli, hän osoittautui kuitenkin täydelliseksi
nollaksi ministeri toimen) hoitamisessa; Sen sij aan, että Cana­da
olisi vapautunut edes osittain Pentagonin herrojen vai-kutösvallasta,
kuten pääministeri Diefenbaker vaalien aikana
lupasi, puolustusministeri Pearkesista tuli canadalaisten sil­missä
Pentagonin itsetahdoton juoksupoika. Enenunistö ca-naiialaisista
huokasi varmaan helpotuksesta kun'vihdoin vii­meinkin
ilmoitettiin, että mr. Pearkes oli lähetetty "yläker­taan",
pois vastuunalaisista hallitustehtävistä ja nimitetty
upseerivanhukselle paremmin -sopivaan kuvernöörin tehtä­vään
British Columbiassa.
Mutta mitään innostusta''ei ole tavallisen kansan keskuu­dessa,
havaittu siitä, että maatalousministerinä farmarien
epäsuosioon joutuneesta entisestä : maatalousministeri Doug-;
las Harknessista leivottiin uusi puolustusministeri. Hänen
avujaan on ylistetty sillä, että mr. Harkness, kuten edeltä­jänsäkin,
on ammattisotilas ja niinmuodoin muka asiantun­tija!
sillä alalla. Tosiasia kuitenki non, että kenraalit ja puo-kliistuslaitos
yleensä tulisi pitää siv
; ja ^niinmuodoin ammattisotilaalla ei; ole ;mitään suurempia
etuisuuksia puolustusministerin tehtävissä. Pikemminkin
•voidaansanoa ainakin viimeaikaisten kokemusten perusteel­la,
että sotilasammatti ja sotilasyhteydet ovat vahingoksi
siiiui toimessa. Tosiasia nimittäin on, että Canadan puolus-
• tusministeriön arvovalta ei ole koskaan ollut niin alhaisel
tasolla, missä se nyt on. Juuri tämä seikka oli ilmeisesti yh­tenä
pääsyynä nyt tehtyihin ministerimuutoksiin.-" ~
Kaiken kukkuraksi on kuitenkin sanottava, että kysy­mys
ei ole niinkän paljoa yksilöistä ja yksilön kyvyistä tai
niiden puutteesta, vaan ohjelmasta. Huolimatta lainkaan
siitä :kuinkak3rvykäs uusi puolustusministerimme on; hän
tulee auttamattomasti epäonnistumaan; tehtävässäänjos; hal­lituksen
ohjelmassa ei tehdä perusteellista muutosta. Mikäli
DiefenBakerin hallitus jatkaa nykyistä ohjelmaansa puolus­tuslaitoksemme
alistamiseksi eli :yhteenliittämiseksi Penta­goniin,,
silloin ei tarvita puolustusministeriä lainkaan, sillä
näistä .tuiki tärkeistä asioista päätetään siinä tapauksessa
Washingtonissa.
Toiseksi tärkein henkilövaihdos tapahtui kauppaminis­terin
vaihdoksen yhteydessä. Kuten tiedetään, kaikesta po­pulaarisuudestaan
huolimatta-entinen kauppaministeri Ghurr^
chili joiitui' suuren yleisön silmätikuksi ennenkaikkea siksi
•kun :Ganada on kaikista vaalilupauksista huolimatta^^v^^
sidottu ;;kaupaUisestikauppatappiota tuottaviin Yhdysvaltain^
markkinoihin.' Melko varmaa on kuitenkin, että mr. Chur­chillin
seuraaja mr. George Hees ei tule on"nistumaan edel­täjäänsä
paremmin,: ellei halUtuksen yleisessä k
kassakin tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia.. Kylmän-sodan
kauppapolitiikka, mitä Diefenbakerin hallitus on itse­pintaisesti
seurannut, ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin
siihen, että Canada joutuu entistä enemmän riippuvaisuus-suhteisiin
Yhdysvalloista, mikä merkitsee yhä suurempaa
kauppatappiota ja yhä suurempa työttömyyttä aina silloin
kuin/.Yhdysvaltain kapitalistinen talous ajautuu uiisiin ta-louskriiseihin.
Liittohallituksessa nyt suoritetut henkilövaihdokset joh­tuvat
Ilmeisesti yleisen mielipiteen tyytymättömjrydestä —
mutta kuten sanottu, pelkät henkilövaihdokset eivät nyky­tilanteessa
auta sittenkään, vaikka eri ministerituoleille ni­mitettäisiin
Einsteinin-tapaisia neroja. Kysymysten hallituk­sen
ohjelmasta yleensä ja siinä on meillä canadalaisilla pal­jon
toivomisen varaa.
Kysymyksiä ja
Kysymys: Olen ollut 2 vuotta Ca-nadassa
ja työnsaanti on miltei
mahdotonta. Onkonimulla mitään
mahdollisuutta saada valtion'avus­tusta,
ja jos on, miten? - - "Työtön".
Vkstaus: — Jos Teillä ei ole työt-tömyysvakuutuskirjassa
riittävästi!
merkkejä työttömyysvakuutuksen
saantia varten, kuten oletamme, Te
voitte anoa työttömyysavustusta.
Kääntykää kuntanne huoltovirano­maisten
puoleen, selittäkää .vaikeu­tenne
ja-vaatikaa avustusta. Kun­tien
huoltotoimistot voivat antaa
tällaista avustusta -tarvitseville ja
kunnat saavat vissin osan tällaisten
menojensa korvaamiseksi maakun­tahallitukselta.
Jos Teillä kielle-täcn
tällainen työttömyysavustus,
n i in kääntykää paikkakunnalle työ­väenliikkeen
jonkun elimen puo­leen
j a pyytäkää, siltä kielellistä ja
muuta apua ja tukea<
Britit vihamielisiä
NATO-päällikölle
Coventry, Englanti, — Amerikka­laisvastaiset
mielenosoittajathu­kuttivat
täällä keskiviikko-iltana
NATO-liiton amerikkalaisen yli­päällikön,
kenraali Lauris Norstad-in
puheen huutoihin j a jalkojen tö­minään.
Noin kaksisataa henkilöä 800 päi-sestä.
yleisöstä osoitti vihamielistä
mieltään puhujalle. "Minä tulin
Coventryyn pulTumaan ja ^ minä : tu-,
Ien puheeni pitämään" sanoi :NAT-
0:n amerikkalainen päällikkö.
Norstadm tulo Central Metho-dist-
haalille viivästyi 35 minuuttia
toisten mielenosoittajain .:ansiosta,
jotka: kantoivat metodistihaalin u l ­kopuolella
: tunnuksia -missä sanot­tiin
mm.: ' E i Norstadille*ja NAT­O
i l l e " ja "Antakaamme USA.He
määräys evakuoida. tukiasemansa
Britanniassa".
Puheensa yhteydessä ei-haluttu
vieras sanoi, että mikä tahansa län-si-
Euroopan .maiden ; rajojen louk.
käus on "pysäytettävä päättävästi,,
heti, j a jos tarpeellista, atomiaseita
käyttämällä."
^ Äärioikeiston ''patriotisnua"
V Viime viikolla tuli Tokiosta Japanista tieto, että Japanin
sosialistipuolueen johtaja, Inejiro Asanuma, joka on taistel­lut
kunnioitettavalla tavalla -nnaanjä' vapauttamiseksi Pen-
- ^ägönih" otteesta, murhattiin keskiviikkona-suuren väkijou­kon
silmien edessä^puhujalavalla.
, 5 , Murhatyön tekijätön äärioikeistoon kuuluva'nuori yli-bppilas,-
joka5oli saanut "isänmaallisuutensa", Suur-Jäpanin
- ^Patrioottinen—Yhdistys-nimisestä äärioikeiston järjestöstä.
Porvarillisen "patriotismin" kukka hänkin! ' .
" ,""Uutistietojen mukaan tämä 17-vuotias, äärioikeistolaisen
^ fiasyatulcsen. saanut murhamies meni puhujalavalle ja iski
•kahdesti uhriaan rintaan sillä seurauksella, että Asanuma
kuolif jo, ennen sairaalaan pääsyä. , t, .
' . Pian tämän jälkeen tiedoitettiin,' että Asanumah murha
äiheiitti suurta suuttumusta Japanin kansanjoukkojen kes-i
jfJIyäkiyäHän - ijiäiliia .kasvateYaah' j uuri';^porvanllisissa
— Kultakanta on olemassa sil­loin;
kun setelic|i katteena on kulta
j a asianomainen pankki on velvolli­nen
lunastamaan setelin takaisin
tietyllä kultamäärällä. —
RAUHA ON SAKSAN TÄRKEIN ^
KYSYMYS - WALTER ULBROT
B e r l i i n i . — Saksan demokraat­tisen
tasavallan valtioneuvoston:
puheenjohtaja Walter Ulbricht
sanoi viikko sitten tiistaina kan­sankamarissa
pitämässään ohjcl-manjulistuspuheessaan
rauhan
turvaamisen ; Saksan kysymyksen
(ärkeimnäksi kohdaksi. Saksan
demokraattisen tasavllan ensim-mäj.
scnä tehtävänä, hän sanoi, on
tehdä kaikki mahdollinen Saksan
;totaalisen aseistariisunnan:hyväkr
si, jotta myös Länsi-Saksassa rau­han
voimat saisivat yliotteen ja
jotta Saksan kansallinen uudesti­syntyminen
rauhanrakkauden Ja
demokratian? merkeissä muodos-tuisi
tosiasiaksi.
Ulbricht jatkoi, että viimeisin ta-pahtumakehitys
- Saksan molemmis­sa:
osissa- vahvistaa ttodeksi;^ väitteen
että:;onrolemassa vain yksij todelli­nen
Saksan valtio, nim. Saksan de­mokraattinen
tasavalta. L-Saksan
hallitus; ' j o ka sabotoi . Potsdamin
sopimusta ja on Yhdysvaltojen' sa­t
e l l i i t t i , ei voi^^NATO-poIitiikkaan
sitoutumisensa johdosta vsntia oi­keutta
esiintyä Saksan valtionpoli­tiikan
edustajana, Ulbricht sanoi.
Ulbricht kosketteli' myös piesi
dentti Eisenhower i n - Y K n yleisko­kouksessa
esittämää vaatimusta, et­tä
kansojen on itse vapaasti saatava
päättää kohtalostaan. Puhuja sa-noiisYhdysvaltojen-
erottaneen v Län-piireissä
ja ennenkaikkea por-;
värillisessä äärioikeistossa.;
Työväenliikkeellä .ei. ole Icos-;
kaan ollut mitään muuta ^yh-;
teyttä terrori- ja väki valta te­koihin^
kuin "se, ,että työväen-liilcUeeh.
miehet-^jä^riaiset ovat
joutuneet läärioikeistoi terrorin
ja väkiyallan''uhreiksi''-^
käli^^eivät ole .yoine4ti?joiikk6l
yoimajlaan;;'eStää'iäärTbikeiston
väkivaltamieslen ^Hlrniliiekoja'
si-Saksan Saksan varsinaisesta val­tioyhteisöstä
vga epäävän, Lansi-Sak-sant
asukkailta vapaan-itsenvaärää-:
misoikeuden. Kehotan teitä; herra
presidentti, lopultakin 'Poistamaan
joukkonne Länsi-Saksasta j a suo­maan
Länsi-Saksan: iasukkaile,oir
keudet .päättää- itse rauhasta, tur­vallisuudesta;
vapaudesta ja: demok­ratiasta.
Ulbricht mainiisi jälleen ker­ran;
että; ainoa 4ic Saksan yhdis­tämiseen
on rauhansopimus nio-
- l e m p l e n i Saksan; vaitioidcn i kans^
Sa, sekä: valtioliiton muodostami­nen.
Neuvostoliiton pääministe­r
i n , Ilrashtshevin äskettäin V Kn
. yleiskokouksessa ;pitäm<iä'Lpulicl-'
ta Ulbricht piti erityisesti Saksan
kansalle osoitetuksi tueksi ja hau
tervehti suurella tyydytyksellä
Puolan'työväenpuolueen jolitajaii
>:Gomulkan.'ehdotusta «j^lcisen-kan­sanäänestyksen
-.KUorUtamiscsta
aseistariisuntaky^ynlyks('n rat­kaisemiseksi.
' — ~
Ulbricht kosketteli sitten Kiillän
niri~~pääministcri- Macmillanin pu­hetta,
jossa kiisitclliln Bonnin hai
lituksen politiikkaa. Myö.-; Hiller
puhui usein mielciliiän ,i<uiha!>la sa­malla
jcun hän kauniisti .soimuthta-vien
fraasien suojissa valmi.steli
toista maailman.sotaa, Ulbricht sa­noi.
Tätä Hillerin rauli.inpolitiik-kaa
toteuttivat juuri nc henkilöt.
Jotka tänä päivänä johtavat Länsi-
Saksan armeijaa, laivastoa Ja ilmar
voimia j a jotka ovat johtavilla pai­koilla
valtion hallintoelimissii. Uu­teen
Bonnin provosoimaan sotaan
joutuisi Englanti he^li mukaan —l
Bonnin rniiitarisllt j a reyanshipo-l
l i t i k o t ovat parantumattomia eivät­kä
he osaa ^ottaa'oppia li[storia.slji2
Molemmissa Saksan ,valtioiähn on
suoritettava yleinen ja-^töydelllnen
aseistariisuntahuolimatta' Bonnin
militarististen}^ j a ' ^kostonhimoisien,
piirien^ kalkerasta vasiukscsta, y i -
b i i t h t sanoi lopuksi ' '
irie^: onv; täysin;:; toiiieii vsosia^^
lisäin^ vallitessa. Täällä teknilli-i
nen ^keJiitys Jvastaa.koko kansan |
etua;'j [koska yhtciskuuta omistaa |
teknilliset- välineet. Täniä on so-"i
sialistisen . talousjärjestelmään
järkkymätön laki. . ''
Sosialismin päämääränä on tyy­dyttää
mahdollisimman runsaasti
kansan aineelliset ja kulttuuritar­peet,
Kommunistinen rakennustyö
merkitsee juuri tätä. Senvuoksi
kommunism n rakentaminen tähtää
ensijassa tuotannon valtavaan kas­vuun,
j o k a ;,voidaan saavuttaa t vain
teknillisen-edislykson avulla; soveU.
lamalla automaatiota.
Teoreettisesti voitaisiin tuotan­toa
^lisätä-sijoittamalla;,y
työläisiä tuotantoon. Mutta täysr
työllisyyden; vallitessa;.eivät s kädet
riitä, siten ei voida talouselämää
'voimistaa eikä saavuttaa sosialisti­sia
tavoitteita. Siten ei voida lisä­tä
työn tuottavuutta. Tällä hetkel­lä
on teollisuudessa työskenteleviä
noin 16 miljoonaa. Teollisuustuo­tannon:
kohottamiseksi 80; prosentilr
la; kiitenv seitsenvuotissuunnitelma
edellyttää j a lyön;;tuottavuuden säi­lyttäminen',
samana kuin nykyisin,
vaatisi teollisuuteen lisää 14 mil­joonaa
työläistä. Mutta seitsenvuo-tissuunnitelman
aikana, tapahtuvaa
teknillisen-vallankumouksen ansios­ta
tarvitaan ^teollisuuden palveluk­seen
vain 3 - ^ miljoonan henkilön
lisäys.
« • •
Nikita •Hrushtshevhuomauttikin
N k p : n 2 1 v edustajakokouksessa, et-
|ä-soitsenvuotissuunnitelman lehtäK
;vät voidaan ratkaista ainoastaan uu­den
;: tekniikan avulla'', Icäyttämällä
mahdollisimman;: laajassa ; mitassa
automaatteja ja konesarjoja;Vuon­na
1959 konstruoitiin y l i 2200 uutta
kone- ja laitetyyppiä. Tämä'luon­nollisesti
kohotti tyo'n tuottavuutta
— se nousi vuodessa 7,4 %. Teol­lisuuden
kokonaistuotanto oli vuon.
na 1959 y l i 11 % suurempi kuin
dollisenä vuonna
' S o s i a l i s t i s e s s a maassa tekniikka
palveleo työlaista/ hänen :etuiensa
mukaista on ;kaikin tavoin edistää
sitä; Viime vuonna työläiset, teki­vät
y l i 3i3 miljoonaa parannusehdo­tusta.
Tama on täysin hionnollistai
koska jokainen iuusi; keksintö; no-peustuttaa
jokaisen 'henkilökohtai­sen
hyvinvoinnin' köllöttämistä.
Scitsenvuotissuunnitelnian ; täyttä­minen
morkiLsee suoranaista palk­katulojen
kohottamista nöin 40 '^r/
kautta linjan
Teknillisesta edislysmiscitä saa­vat
työtätekevät jo n.\t välittömän
hyödyn. Tuotantotavoitteiden saa­vuttaminen
merkitsee kaikkien
joukkokulutUbta\aioiden ja eiin-larvikkeiden
tuoton lisäämistä
Sosialistisen järjestelmän etuna
onkin j m i n se; että tuotannon ko-neellistaminGn;
ja - automatisointi
helpottavat työn siujiitusta johta­matta
kuitenkaan työttömyyteen
Työvoiman ;:vapaiitummen- m
sce-niahdolllisuulta uusiin - teolli-
.suud^n aluevaltauksiin, ylia' kiih­tyvää
vauhtia kohti vaunuitta.
Teknillisen vallankuomukscn to­teuttaminen
merkitsee, ;että-vdhem-män
aikaa työntekoon Tästä joh­tuen
Neuvostoliitossa, aloitettiin jo
vuonna 19.57 siiityniinen 7-tunti-secn
työpäivään-ja tänä; vuonna se
toteutuu kautta maan kaikilla aloil­l
a ; : Kaivostbissä ja muissa vaikeis­sa
ammateissa .siiri^täan^
seen työpäivään Puolueen 21. e-dustajakokous
asetti uuden tavoit­teen:
lähivuosina toteuttaa maaib
man lyhin työpäivii ja työviikko.
Vuodesta 19G4 maassa siirrytään
asteittain 30—3.5-tuntiscen lyöviik
koon. Suunnitelmana on ^iiitymi-
7 - ^ tuntiseen^ työpäivään^ /Saman­aikaisesti
kohbavat;4-eaajiansiot. ^
o-TätenVteknlllinen\edlsfys j a tuo-
^niionautomatisoihtL'^;spsialisinin
>rallitessa antaa tuotamiossa palve-leville
' runsaammin vapaa-aikaa,
jonka',|[ie voivat käyttää urheiluun,
kulttuuriharrastuksiin ja lepoon.
Jokainen voi kehittää itseään j a tai­toaan.^;
Lahjakkaimmat ja^ahkerigi-mat
täydentävät tietojaan iltakou­luissa,
teknillisissä opistoissa, eri
alojen; kursseillai;tai£kirjeopiskelun;
avulla maan korkeakouluissa. Val­tio
on - perustanut korkeakoulujen
alaosastoja välittömästi suurten te­ollisuuslaitosten
yhteyteen, _
Henkisen ja fyysisen työn väli­nen
ero pienenee jatkuvasti — tä­mä
ei ole enää mikään kuvitelma,
vaan;reaalinen; jo alkanut -kehitys^
prosessi.
(S. Markov — SIB)
F f "Il m
pidettiin äskettäin presidentti mfsJ
Mae <Walkerin kodissa'ja jossa hän
toimi .puheenjohtajana,, Senjälk^en
kun luettiin kirjeenvaiiitö ja käsi­teltiin
juoksevat asiat mrs. Jean
Cooper^ antoi raportin äskeisestä
matkastaan Saskatooniin,''Sask., jos­sa
hän osallistui Federated Coopsin
järjestämille kolme päivää ' kestä­neille
,leipomakursseille:' Hän esitti
leipomanäytöksiä kotonaan syys­kuun
27 pnä. Huone oli koristettu
eri maiden lipuilla. "Monien mai­den
leipää" oli tunnuksena ja näyt
teillä oli "Viennese Streiselia" ja
saksalaista "Stollenia" sekä Cape
Cod Crepesiä" vatkattiin ja paistet­tiin
innostuneiden osuustoiminta-ihmisten'ja
heidän-ystäviensä seu­ratessa
j a myöhemmin järjestetyssä
yhteisessä kokoontumistilaisuudessa^
M a h t a v a l e n t o a s e ma
M o s k o v a n k a u p u n k i in
Moskova. — (KU) — Leningra­din
valtakadun, v
taan Moskovan liusi keskuslento-kenttä,
joka kykenee palvelemaan
yli 50,000 matkustajaa vuorokaudes­sa.
Kenttä tulee näin ollen varsi­naiseen
kaupunkiin;;; noin ;-kolmen
kilometrin päähän keskustasta.
Kentän rakennustyöt on aloitet­tu
ja ensi vuonna, voidaan Jo pitää
Ien topal v i i j o n k in harjakaiset. -Ra­kennuksia
tulee kaikkiaan kolme,
ja; ne; edustavat modernia arkkiteh­tuuria.
Päärakennus valmistetaan
rautabetonisla, lasista ja : alumiinis­ta
Sen lilat on suunniteltu siten,
että matkustajapalvelu : olisi hyvin
Bonnin sotavoimat
harjoittelevat
taas Ransl(assa
Pariisi. — Pariisin poliisi kiel­si
perjantaina Länsi-Saksan jouk­kojen:
Ranskan maaperällä; tapah­tuvia;
harjoituksia vastaan suun­nitellut
mielenosoitukset. Mielen-;
osoitukset oli määrä järjestää
lauantaina Place de TOpcralla,
joka sijaitsee aivan-Pariisin kes-.'
kustassa. ^
,iNaitä;.;;miclcnosoituksia: suunnit­telivat
maastakarkoitettujen, inter­noitujen,
;vastarintamiesten;ja isän-iiiaanystävien
yhdistykset.
Ranskan vasemmisto on ryhty-
: nyt, kampanjaan sen johdosta, et-:
(ä Ranskan ja Saksan välillä käy­dään,
neuvotteluja läheiscmmästä
Y sotilaallisesta v^hteistyöstä.Kom--
monistien äänenkannattajassa; 1'-
Ilumanitcssa oli kuuden palstan
otsikko: "Huomio! 35,000 saksa­laista
sotilasta palaa Ranskaan".
:^utinskan ; puolustusministeriö ei
halua käsitellä tietoja, joiden mu­kaan
3,000 länsisaksalaista — nel­jästä
njootorisoidusta.pataljoonasta
— saapuu 14 päviaä kestäviin har­joituksiin:
Ita-Ranskaan;marraskuun
aiu.ssa Ranskan lehdistön saamien
tietojen; inukaan" valmistellaan; län-sisaks-
alaisten Joukkojen saapumista
Reimsin lähel 1 d; oleviin Mourmelo-nin
ja Sissonen sotilastukikohtiin
:; Ranskan ulkoministeriötä lähellä
olevat piirit ilmoittavat että neu­vottelut
Lansi-Saksan Ranskaan si-joitetlavistä::
varikoista ja harjoitus­mahdollisuuksista
ovat; melkein pää-;
tctyt Ulkoministeriön tehtävänä
on vain enää ottaa kanta asian oi­keudelliseen
puoleen. ^
nopeaa ja vaivatonta. Rakennuk­seen
;kutfluu tilava jmatkustajasel-vittelyhalli,
ravintola; elokuvateat­teri,
odotussalit' ja lepohuoneet.
Matkustajan ei tarvitse lähteä ken-täitä
kaupungille hankkiakseen it­selleen
lipun tai transiton, vaan
hän voi tästä suoritua kentällä. Tä­män
• ansiosta;; matkustajapalvelu
pystyykin; selvittämään vuorokau­dessa
y l i 50,000 matkustajaa.
Lentokentän päärakennuksen mo­lemmille
sivustoille ; rakennetaan
kaksi :kaksitoistakerroksista raken­nusta,
joista toiseen tulee transiho-t
e l l i ja toiseen henkilökunnan asun­not.
..Kuljetus Moskovan-toisille l e n t OT
kentille tapahtuu helikoptereilla ja
pika^autoilla.p Jotta liikenneajoneu-vojeu:
tulo ja lähtö olisi mahdolli­simman
vvaivantonta. rakennetaan
Leningradin valtatien alitse kaksi­kerroksinen
tunneli, joissa on yksi­puolinen.;
liikenne,; ; Suunnitelmiin
kuLiuu myos.etlä Dynamoja Aero-port
metroasemien välille rakenne­taan
vielä väliasema;; j o k a tulee ai­van
kentän kohdalles Täältä johtaa;
sitten maanalainen : jalankäynti-t
u n n e l i ' suoraan; • matkaselvitystoi-mistoon
ja 'helikopteritasanteelle;
Näinon varsin: onnistuneesti rat-.
kaiijtu matkustajan kentälle tulo ja
lähtö sieltä: Ja kun kenttä sijait­see
varsinaisessa kaupungissa, mel­kein
cityssä, on voitettu 'etäisyys-pulma",
joka yleensä on suurkau--
punkien haittana. Tyypillistähän
on, ettävusein matka lentokentälle
Ja.ajo kaupunkiinkestää joskusä pi­temmän
aikaa kuin itse lentomatka.
Tunnetuin Moskovan lentokentis­tä
nykyisin; on Vnukovo, joka sijait­see;
26: kilometrin päässä;, kaupun­gista.
Sen laajennustyöt on myös
aloitettu ja siksi aikaarulkomaanlii-kenne;
on siirretty: Sherementjevon
kentälle, Joka on suunnilleen yhtä
pitkän matkan päässä kuin Vnuko-vokm,
mutta toisella suunnalla
Moskovaa, Moskovalla on nykyisin
kolme suurempaa lentokenttää, jot­ka
palvelevat lentomatkustajalii-kennetta:
Vnukovo;: S
VO Ja Bykovo. Leningradin valta­tien
varteen rakennettavasta tulee
siis Järjestyksessään neljäs.
::; '.ti.
Osuusliikkeen'!^piknekistä - e s i t t i , . 1
raportin mrs Alex Andersoneja Mä-' h'
nitoban Federated Co-opsin edusta-"! '^'^^ J
ja mr. Wood puhiii sekä Winnipe-gin
kansanlauluryhmä ilahdutti y l e i - i n ^ r m J i
söä. ^ : . , ' . . .,';|
Sihteeri BerthaHillberg esitti ra''-'^^"', '"^^'|
portin International Co-op StoresiÄ"'^ '""^ ^
pjiolivuosikokouksesta, 'joka 'pidet-"-'
tiin sunnuntaina lokakuun 19'pnä.
RaportissaJlmeni liikkeen huomattu > <-f
tavaa edistymistä. Valittiin erikois',,.,^.J
nen komitea tutkimaan mitä*,,mali-. »A.
dollisuuksia on osuusliikkeen Porjt,,,, / - '
Arthurin kaupan laajentamiseksi j a • < j
järjestämiseksi nykyaikaa vastaar, ' ,,7,4;
viksi ja esittämään raporttinsa tule­valla
^vuosikokoukselle;'
Kalkki päätöslauselmat hyyäksyt-
Ulin, niiden muk'äna lyksi koskien' " "
aseistariisumista "heti. Toinen kos-ki
sitä, että liikkeen" johtokunnan,"
pitäisi antaa vissin summan rahää "'l
valistustyötä, kultuturitoimmtaa ja
mainostusta varten. "'
Erikoisessa tiistaina pidetyssä ko-kouksessa
mrs. Hillbergin kodissa ' ,
jäsenille tiedoitettiin, että Saskatoo-" * ^ *
nm Federated Co-opsin edustaja ' '"
Donna Rochdale tulee Järyienpää-'
hän antamaan leipomakursseja ja '
häntä tulee avustamaan mrs. Jean ' ""^
Cooper, Gui'd myöskin vapaaehtoi-• in­sesti
lupautui auttaa johtokuntaa
vuotuisten lokakuun juhlatilaisuuk-'" '
sien järjestämisessä, . /
Läsnäolijoille-tarjottiin syömistäi "^^^
Seuraava kokous pidetään mrs, Coo-., i,
perin kotona marraskuun 1 pnä-" " >
Co-op Guildin puolesta, , ^
— Mrs, Esther Rogers.
Tiesittekö, että...
— Miljoonat kyläläiset ja pai­menet,
niiden mukana naiset ja
lapset, rakensivat Burman tien, jo­ka
yhdistää Burman Kiinaan, työ-aseinaan
vain kuokat ja moukarit.
Kenraali Hester
puhuu Torontossa ;
Toronto. — Prikaatikenraali
Hugh B, Hester on Canadassa pu-„,,,,«
hujamatkalla ja hänen puheenai­heensa
on "kansaUinen turvallisuus 'V
ja kansainvälinen aseist.uii3unta"._ ^
Kenraali Hester liittyi armeijaan '
ensimmäisen maailmansodan aikJT-"""*
na ja palveli armeijassa 34 vuolta . .
Hän on saanut useita kunniamita|-*; \
leja hyvästä palveluksestaan. « « j
Hän erosi armeijasta 1951 j a on
kirjoittanut useaan lehteen artikke­leita.
Yhdessä t r i Jerome Davisin-^" I
kanssa hän on kirjoittanut kirjan
"On the B r i n k " .
Kenraali Hester tulee' pitämään J
puheen täällä Plaza hotellin Em-press
ruumassa marraskuun 2 pnä^^,. ]
kello 8,15 ip, , Tässä Toronton Rau-" ' ^'
hankomitean järjestämässä k o k o u ^ j ; ; ^"
sessa tulee myöskin puhumaan t r i
James Endicott, f
A 1
''Kirjastonhoitajille-
5 senttiä tunnissa''
London, Ont. — Ontarion opetus-'^
ministeriön lainakirjastojaston joh­taja
W i l l i am A. Roedde sanoi tääirsT'-'
tällä viikolla, että pienempien kaup-^
paloiden ja kylien lainakirjastoissa
työskentelevät kirjastonhoitajat saa- -
vat "tavalMsesti häpeällisen" pientä
palkkaa. _ _
Middlesex kauntin valtuustolle pi­tämässään
puheessa hän sanoi, että
j o i l l e k in pienien kaui)paloiden l a i -
nakirjastonhoitajille maksetaan
niinkin vähän kuin viisi senttiä,
tunnilta.
Hän ehdotti, että perustettaisiin
kauntisysteemi; lainakirjastoja>vai;-f;;:
ten, maksettaisiin kykeneville lai-^
nakirjastonhoitajille standarttipalk- *
ka ja yhtäläistytettäisiin lainaus-menetelmät.
Hän sanoi sellaisen
epäilemättäkin johtavan-parempaan^;:
kirjavalikoimaan ja kirjojen suu­remmassa
määrässä lainaamiseen.
PÄIVÄN PAKINA
Se "elintärkeä reikä" USAssa
Samalla kun yhdy,svallalai.sct poli
tukot yrittävät peittää asei-stariiso:
inisen jarruttainisyrityksensä jan
kutiamalla joutaVCa "kontrollista"
ja "kontrollin ensisijaisuudesta",
siellä on kuulema eräs "elintärkeä
Veikä". jonka täyttäminen, tai pa
remminkin täyttämisyritys panee
oikeaan valoon sen, mihin Yhdys
valloissa todella pyritään. '
Meidän mielessämme on Point
Argulillista', Californiasla' lokakuun
12 pnä lähetetty A.ssociated Pressin
uutistit-'to, mis.sä tästä "elintärkeäs­tä
iciasta" sanotaan mm nain,
"Samons jalkaa siitä, mihin,
päättyi U-2, täytläen asiantunti-1
jäin sanonnan mukaan clintär-i;
kcän reiän (vital holc) Yhdys-i
valtain vakoilussa; ottaen selville;:
initä tapahtuu Venäjän suuressa 1
sisämaasia."- " I
U-2-vakoilukoneel päättivät maal-li!?
cn vaelluksensa- Siperiaan " —
missä ..yksi ^niistä ammuttiin alas
iiiin ellei i^on londijä'voinut C^ai ei
hilunnut) "itu' räjäyllä'-»,'"cn ' p i -
rcmmin kun hän ei tyrkännyt puo
honsa sitä myrkkyneulaakaan, min­kä
Washingtonin herrat suuressa
ihmisrakkaudessaanrja huolenpidos­saan
hänen matkavarusteisiinsa liit­tivät,
Samons on "suuressa salaisuudes
sa" kchityk.scn alaisena plevä "va­koilusatelliitti",
minkä pitäisi,*^ ku­ten
sanottu "jatkaa siitä", mihin
U-2 Juuttui. ,
Samons on siis nykyaikainen ava-riiusvakoilija
ja ensimmäinen täl­lainen
vekotin -— Samons 1 — lä-,
hetelliin "kiitospäivämme" ' kunni­aksi,
lokakuun 11 pnä, täyttämään
jotakin Pentagonin reikää, s
Alkujiäylti kuulemia hyvin lupaa:;
valta, mutta parin tunnin kuluttua
korkeat . sotaviskaalit. myönsivät;
et,tä "susi" tuli siitäkin raketista|
Jälellc Jäi vain suuret unelmat siitä,
^llä.jonakin-kauniina-päivänä-voi--
daan Samons lähettää, inslrument-teincen
valokuvaamaan ' "Venäjäni:
sisämaata';, kuten mainitussa uutiS;
tiedossa\sanolliiiC'
J a - v i i k k a lä'H "v''-'"''"''!*»*©'!^-;
tia'';valmistetaan,kuulema'suuressa
salaisuudessa — valkeus kyllä nau­raa
pimeyden töille —• n i in siitä
huolimatta- meille; tiedonhaluisille
selitetään, että tämän vekottimen
Samons-satelliitJ^i /kärkiosaan;sijoi-tetaan
pienoiskoossa sellaiset lait­teet,
että niiden avulla voidaan jäi
jestää^ "Venäjän sisämaan tarkkailu
paremmin kuin U-2-koneen avulla".
Ensimmäiien Samons — josta tuli
susi kuten niin monesta, muusta
jenkkikenraalien satelliiteista — oli;
kliulema vain kokeilulaite.
Yhdysvaltain ilmavoimat eivät
tiedoittaneet ;;yksityrskohtaisesti.; sii-;
iä, oliko todellisena tarkoituksena,
että sen klimerat olisivat lähettä­neet
takaisin maahan niitä kuvia,
mitä se maasta olisi ottanut — jos
olisi avaruusradalleen päässyt.
Mutta ^ sensijaan on avoimesti^
kerskuttu tavoittena olevan jotta
Samensin ayulla voidaan ottaa valo-;
kuvia maapallon mistä^osasta tahan­sa,
ja että tarkoitus on lähettää!
nämä'joko tavalliset valokuvat tai
tv-kuvat takaisin Yhdysvaltoihini
Toivomuksena on, sanotaan edellä­mainitussa
Associated Pressin uu-tistiedossa';^;?
ka!rtoittaaimaalialueet'^;
ja saada selville vihollisen miesvoi­man
ja aseiden" keskityksen. ' '"^
Tässä,mielessä, sanotaam.'maini­tussa
uutislarinassa ^,'S^imons'^jalkaa
<!ii»!i' m i h i n '11-2'< I n p o l l i . ^ . l l i y f t J i o n,
sen, mitä asiantuntijat pitävät pa-,
hana reikänä Yhdysvaltain vakoi­lussa
määriteltäessä sitä mitä on
tapahtumassa Venäjän suUressa s i ­sämaassa,"
-r:' Kas näin sitä: jenkkikenraalit • rau;],:^^
haan' jä kansainvälisten suhteiden
"parantamiseen", pyrkivät? \ , i ^ J
Rakentavat ensin satoja sotatuki- ^
asemia aivan Neuvostoliiton rajoil-'
le — ja sihen'keskittävätrkaiken 7
taitonsa j a kykynsä'siihen, että voi­sivat
vakoilusatelliittiensaavulla t
"jatkaa siitä, mihin* juuttui U ^ -
vakoilukoneen" roskainen roq|i
"kartoittamalla maalialueita" Neu­vostoliitossa
ja muissa maissa. ^ <
Tässä > tilanteessa ei taitaisi olla u
mikään ihme, vaikka yh^dysvaltalai- 1
set tiedemiehetkään'eivät" suuria
perusta, vaikka heidän kenraalien-sa
satelliittikokeista tuleekin susia."
Mutta sitä enemmän ihmetyttää
meitä canadalaisia,v miksi esimer­kiksi
erään viimeviikkoisen > kan­sallisen
tv-uutistiedoituksen, yhte^-
dessä' piti näyttää, sotaineh *propa-^ ;
gandakuva siitä, miten jonkkien il-ipavoimia
, harjoitetaan "realisestiV j
ponnimitushyökkäyksiä tekemään?
Eikö-olisi' ollut-^kansamme,^vältiom- -
me'ja koko'ihmiskunnan'edun k a n - \ '1%,
naita parempi käyttää sekin-kalNs
hetki. ihmiskunnan'' rauhantahdon
julkituomisen hyväksi'' Mc väin ky-syhnne^
i^ii^ Kansukoui a
ml