1928-12-15-16 |
Previous | 14 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiraS ^^^^^^^^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^B' ^^•^^'l
Ii9i-Z!B — 192»
mi
AMOS
BELLEVELLE
COBALT
Suora, yksityinen sähkösanoma vaihto konttoreiden välillä
HAARAKONTTOREITA
KIRkLAND LAKE
NORTH BAY
ROUYN
SUDBURY
TIMMINS
TORONTO
(BLOOR ST. yf')
PÄÄKONTTORI
Bank of Hamilton Rakennuksessa, 67 Young Street, Toronto. Ontario.
11"
»uv RATTOISAA JOULUA
1928
ILUTARMOA
Kiihtyvä kapitalistista sortoa
vastaan
toiTOtamitae
kaildUe ^<>lkistqver^ v. 1929
O^ni Mäkisen ruokalan asukkaat
Toinia Helmin Lahj&r
Martha Renko
Suoma ja Erkki Lauri
KaUe Alatalo
Eero Tamminen
Arvi Mäkinen
Juho Aho
Aarne Niemi
Juho Hilapieli
Everd Rasinaho
Salmon Katila
Oskar Ollikainen
Vaino Jaakkola
Gärson Mine, pnt.
Lempi ja Onni Mäkinen
Olavi Neittaanmäki
Abel Hänninen
Läuri Niininen,
Otto Salo
Akseli Polua
Herman Valli
Vesteri Laitila
Frank Grdin
Joseph Krasover
Frank Curhalell
Louis Leskovci
Frank Qam
Muistelmia Judenitshin hyökkäyksestä 1919
•-4 ^
'm
I JoiduterveUys kaikiOe työläisille!
Saimi ja Walter Paasikivi
624 Simpson St, Fort William, Ont.
TyälDttn! ^fto Bii£stanitf tiboksesi?
Oli lokakuun loppupuoli v. 1919.
Myrs^ riehui ulkona kuiq raivoava
peto. Joka on päässyt valloilleen,
tahtoen hajoittaa maan tasalle kalkki
mikä sen tielle sattuu.
Kalkki etsivät suojaa myrskyltä.
Kodeissa vallitsi täysi hUJaisuus;
kaikki oUvät raskaan päivätyön Jälkeen
vaipimeet rauhalliseen unen helmaan,
mjrrskyn ulvomisesta mitään
välittämättä...
Oliko todeUa kaikki näin hiljaista?
— Ei. sillä etelänpuoleiselta taivaanrannalla,
syks^ synkässä yössä,
näkyi punertava vaio ja kuului
hiljaista jyrinää. Sieltä kuhlul valituksia
Ja kuularuisku lauloi kuolon-virttä.
Siellä oli usean lapsen isä Ja
veli vastustamassa Judenitshin rps-vpjoukkojen
hyökkäystä Leningradiin.
on torstal-aamu. Myrsky oli tauonnut,,
mutta aina kuului jyrinää,
joka lähenemistään lähenee, — ktiu-lanilskut
yhäti laulavat kuoleman
lauluaan. Iltapäivällä tulee sotilaita
kylään, huonosti puettuina, nälkäisinä,
kellä kaalin kotsana. kellä jonkun
Juurikasvin naatteja käsissä syöden
niitä ahnaasti.
Ketä nämä ovat? — kyselevät ta^
lonpojat. —<• Ne ovat niitä kommunisteja,
jotka tahtovat tehdä kaikki
samanarvoisiksi, vastaa joku. ,
Nämä nälkäiset kommunistit poistuvat.
Tulee sijalle uusia, siististi
puettuja. Ruokana niillä on sianlihaa,
valkoista leipää jne. Osa talonpojista
syleillen menevät niitä vastaan.
Jälkeen päin saapuneet valkoiset
rosvot lupaavat talonpojille kaikkea
"hyvää", , jos vaan liittyvät heidän
puolelleen. Ja valkoiset upseerit pyytävät
talonpoikia (rikkaita) seuraavana
sunnimtaina Pietariin syömään
heidän kanssaan sianlihaia yjn., jota
he ovat tullessaan ryöstäneet talon-pojUta.
. Valkoiset rosvojoukot olivat muutaman
kilometrin päässä Leningradista,
kim heille PutUovin y.m. tehtaiden
työläiset antoivat semmoisen Iskim.
että valkoiset alkoivat kiireellisesti
perääntyä.
Perääntyessään valkoiset veivät mukanaan
talonpojilta parhaimmat hevoset
ja sotalässä olevat miehet.
Valkoisten hyökkäyksen aikana inkeriläinen
talonpoika. Törölän kylästä
Jussi Rikkinen, antoi valkoisille ilmi
ketkä paikkakunnalla olivat kommunisteja
ja ketkär-toinrivBt "neavjsstolääa
sekä kenellä talonpojalla oli hyvä hevonen.
Tätä valkoiset käyttivät hyväkseen,
ottaen talonpojilta hevoset
ja etsien kommunisteja. Muistan, kun
valkoiset tuUvat erääseen kylään, niin
yllämainittu henkilö huusi: "Mls^
ovat tämän kylän kommunistit? Tuokaa
heti tänne, tahi muuten käy huonosti!"
Nyt on se sama henkilö palannut
valkoisten puolelta kylään, takaisin
vaikka v. 1919 teki tällaisia konnan-töitä.
Seutumme oI| muutaman päivän
sodan jaloissa ja valkoisten vallan
alaisena. Rikkaat talonpojat nousivat
heti köyhiä talonpoikia vastaan ja
tahtoivat kostaa köyhiUe talonpojille
kun olivat bolshevikkien puolella Ja
avustivat näitä ruokatarpeilla y.m. Kun
valkoiset oU löyty niin vasta silloin
talonpojat inäMvät^ mitä valkoiset
heille antoivat, keneltä olivat ne polttaneet
kodin, keltä vieneet hevosen,
kärryt, heinät ja kaurat,"^ miehet
oli viety Valkosten puolelle jne. Talonpoika
tuli Jälkeenpäin huomaamaan,
mitä "hyvää" Judenitshin ryös-tösakki
teki.
Miten suhtautuivat valkoiset sotilaat
ja upseerit ja punaiset sotilaat
ja komissaarit paikkakimnan talon-poikaistoon?
EiUän henkilön kertoman
mukaan seuraavasti: Kylään
saapui sotilaita., Heillä oli olkalaput
olkapäillä ja ne herrat olivat hyvin
puetut: kiiltävät napit palttbissa ja
kaikenlaisia nauhoja ja metalleja riippui
riimassa.
Erääseen taloon menivät valkoiset,
sotilaat Ja upseerit, yksi .upseeri oU
haavoittunut, puziaist^n kuula oli lävistänyt
käsivarren, josta se oli kovin
kiukkuinen. Saavuttuaan taloon
valloittivat ne heti kaikki huoneet
mitä . talossa oli. Talon emäntä oli
pitänyt huoneet hyvässä kunnossa el
olisi laskenut upseereja peräkamariin,
mutta tästäkös haavoitettu nosti me-teUn.
"Tiedättekös kuka minä olen.
minä olen upseeri, joka,maksaa k3^-
menen punaista komissaaria, ja sinä
Lehmäprobleemin
ratkaisu
Muuan porvarllehtl kertoo seuraavan
jutun entisestä Canadan konser-
TOtllvislestsj- pääministeristä, Arthur
Meighenistä:
Kuten yleensä tunnetaan oli herra
Mfeighen varhaisempina vuosinaan
laklmiehenä Portage La Prairlessa,
joka on pieni kauppala Winnlpegin
länsipuolella. Häh mahdollisesti ei
pidä muistissaan kaikkia niitä kummallisia
juttuja, joita hän on joutu-akan
rötkö et laske minua huoneeseen!
Ammun joka sorkan!"
Kun valkoiset oli ^ettu pois ja
punaiset ottivat paikan tuU samaan
taloon punaisia kpmlsaareja - ja sotilaita,
joilla oli sellainen järjestys,
että yksikään sotilas ei kysymättä
saanut koskea leipäpalaan. eivät itse
komissaaritkaan ottaneet kysymättä,
eivätkä menneet perä kamariin, jossa
valkoiset upseerit olivat asuneet.
Valkoiset oli^ ajettu Viron maalle,
sota oli päättjntiyt. Ne. jotka olivat
pimaisten puolella, palasivat kotiinsa
alkaisin lopettamaan syystöitään, jotka
olivat jääneet kesken, kun täytyi
mennä rintamalle puolustamaan Lokakuun
saavutuksia. Niistä, jotka oli-
• vat menneet valkoisten puolelle, meni
Suomeen ja Viroon, osa jäi taistelutantereelle
ja loput palasivat häpeissään
takaisin bolshevikkien maa-han.
Jos joku tuut^aton sa^uu paikkakunnalle,
niin silloin vanhemnuit,.
jotka olivat osaa. ottamassa taisteluun,
kysyvät, onko hän kuullut Judenitshin
hyökkäyksen historiasta. Jos
tuntematon ei ole kuuBut niin silloin
kertovat he rosvojoukkojen kon-nantyöt,
jota ne tekivät v. 1919.
nut käsittelemään pitkäaikaisen onnistuneen
laklmiesuransa varrella,
mutta jotkut hänen ystävistään ja
ihailijoistaan ovat säilyttäneet muun
muassa seuraavan tapauksen mielessään.
-
Tlmä koskee erästä vanhaa skot-iMitilalsta
farmaria, joka kuollessaan
jätti jälkeensä Monimutkaisen testamentin.
Se määritteli, että puolet
hänen seitsemästätoista lehnmstään
tulee hänen vanhimmalle pojalleen
kolmas osa seuraavalle pojalle ja yksi
yhdeksäsosa nuMimmalle. Tämä o-li
vaikeanlainen probleemi matematiikassa
ja vihdoin nämä kolme veljestä
päättivät viedä pulmansa Meig-henin
ratkalstavaksL Sillä yrittivätpä
he miten hyvänsä, niin he eivät päässeet
selville kuinka olisi mahdollista
seurata isän^ jättämän testamentin
omituisia määritelmiä. Hänen ystäviensä
kertoman muksuin ~ Meighen
harvoin epäonnistui, ja veljekset ar-vellvat,
että jos kukaan niin Meighen
kykenee selvitt^lmään puImaiL Heidän
luottamuksensa osoittautuikin
oikeutetuksi.
Nuori Meighen. joka oU älykäs ma-tematiikko
koulupäivinään, ryhtyi tosissaan
selvittämään arvoitusta, ja
ihmeteltävän lyhyessä ajassa hän i l moittikin
ratkalise^isa sen. Silloin
hänellä Itseilläänkin oU lehmä, joten
hän maMollisesti tunsi i^remmin
lehmäasiat kuin useimmat asianajajat.
Joka tapauksessa hän kutsui
luoksensa nämä kolme veljestä, istutti
ne riviin konttorissaan ja alkoi
esittämään suunnitelmaansa. Enslk-rfMn
hän asetti oman lehmänsä niiden
skotlantilaisen farmarin jälkeensä
jättämän seitsemäntoista lehmän
kanssa yhteen, ja antoi perilUsdle.
^vanhimmalle pojaHe. testamentin
määräämän puolen, eli yhdeksän lehmää.
Sandy luonnollisestikin oli tähän
tyytyväinen. Jockme, toiselle
pojalle, hän antoi määrätyn kolmanneksen,
eli kuusi lehmää. SeMn oU
hyvä. Jock hyväksyi tämän järjestelyn.
Sitten nuorin poika, Angus, sai
isänsä viimeisen testamentin mukaisesti
kaksi lehmää, eU yhdeksännen
lehmien kokonaismäärästä. Hän sanoi
sen olevan tyydyttävän.
Sitten herra Meloen otti oman
lehmänsä takalo Ja jidcalnen oli tyydytetty.
KuBakin oli murto-osa lehmää
enemmän kuin mitä testamentti
nt^T^st,
iiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
HAUSKAA JOULUA
ja
Tarmokasta Taistelutannoa V.
Toivoo
Mrs. Ruusa Joupin poortitalo, sekä alla-nimitetyt
ruokavieraat
Matti, Mirja ja Maija Jouppi
Jenny Matson
Laila Matson
Juho Purola
Oskari Mannila
Toivo Ealteenmäki
Janne Jääskeläinen
Nikolai Seppälä
Arvo Pihlaja
Yrjö Tamsi '
Feeli Kulmala
H. Sankelo
Urho Näsi
Arvo Perälä '
Jaakko Niemi
Wihtori Hakala
Reino Kotila
John Pesola
Apel Kokko
Tom Ranta
Oskar Levijoki :
Jack Harju
John Wass
Urho Hautamäki
Taneli Hautakangas
Gust Seasson
Sipi Kesola
Juho Pohjola
John Niemi
Santeri Kuusela
Jaakko Kuusela
Erkki HeikkUä
Matti Levijoki -
Elias Männikkö
Rikhard Kangas ' ^ •
Oiva Kaattari
Wäin5 Tuomela
Aksel Tiitto
Wäinö Laurila
Garson Mine, Ont.
iiiiiiiiimiiiii,,,,,,,,,,,,„,,,„„,„,,„„,„,„,„,„^,^^^j,^^^^^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 15, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-12-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281215 |
Description
| Title | 1928-12-15-16 |
| OCR text | SiraS ^^^^^^^^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^B' ^^•^^'l Ii9i-Z!B — 192» mi AMOS BELLEVELLE COBALT Suora, yksityinen sähkösanoma vaihto konttoreiden välillä HAARAKONTTOREITA KIRkLAND LAKE NORTH BAY ROUYN SUDBURY TIMMINS TORONTO (BLOOR ST. yf') PÄÄKONTTORI Bank of Hamilton Rakennuksessa, 67 Young Street, Toronto. Ontario. 11" »uv RATTOISAA JOULUA 1928 ILUTARMOA Kiihtyvä kapitalistista sortoa vastaan toiTOtamitae kaildUe ^<>lkistqver^ v. 1929 O^ni Mäkisen ruokalan asukkaat Toinia Helmin Lahj&r Martha Renko Suoma ja Erkki Lauri KaUe Alatalo Eero Tamminen Arvi Mäkinen Juho Aho Aarne Niemi Juho Hilapieli Everd Rasinaho Salmon Katila Oskar Ollikainen Vaino Jaakkola Gärson Mine, pnt. Lempi ja Onni Mäkinen Olavi Neittaanmäki Abel Hänninen Läuri Niininen, Otto Salo Akseli Polua Herman Valli Vesteri Laitila Frank Grdin Joseph Krasover Frank Curhalell Louis Leskovci Frank Qam Muistelmia Judenitshin hyökkäyksestä 1919 •-4 ^ 'm I JoiduterveUys kaikiOe työläisille! Saimi ja Walter Paasikivi 624 Simpson St, Fort William, Ont. TyälDttn! ^fto Bii£stanitf tiboksesi? Oli lokakuun loppupuoli v. 1919. Myrs^ riehui ulkona kuiq raivoava peto. Joka on päässyt valloilleen, tahtoen hajoittaa maan tasalle kalkki mikä sen tielle sattuu. Kalkki etsivät suojaa myrskyltä. Kodeissa vallitsi täysi hUJaisuus; kaikki oUvät raskaan päivätyön Jälkeen vaipimeet rauhalliseen unen helmaan, mjrrskyn ulvomisesta mitään välittämättä... Oliko todeUa kaikki näin hiljaista? — Ei. sillä etelänpuoleiselta taivaanrannalla, syks^ synkässä yössä, näkyi punertava vaio ja kuului hiljaista jyrinää. Sieltä kuhlul valituksia Ja kuularuisku lauloi kuolon-virttä. Siellä oli usean lapsen isä Ja veli vastustamassa Judenitshin rps-vpjoukkojen hyökkäystä Leningradiin. on torstal-aamu. Myrsky oli tauonnut,, mutta aina kuului jyrinää, joka lähenemistään lähenee, — ktiu-lanilskut yhäti laulavat kuoleman lauluaan. Iltapäivällä tulee sotilaita kylään, huonosti puettuina, nälkäisinä, kellä kaalin kotsana. kellä jonkun Juurikasvin naatteja käsissä syöden niitä ahnaasti. Ketä nämä ovat? — kyselevät ta^ lonpojat. —<• Ne ovat niitä kommunisteja, jotka tahtovat tehdä kaikki samanarvoisiksi, vastaa joku. , Nämä nälkäiset kommunistit poistuvat. Tulee sijalle uusia, siististi puettuja. Ruokana niillä on sianlihaa, valkoista leipää jne. Osa talonpojista syleillen menevät niitä vastaan. Jälkeen päin saapuneet valkoiset rosvot lupaavat talonpojille kaikkea "hyvää", , jos vaan liittyvät heidän puolelleen. Ja valkoiset upseerit pyytävät talonpoikia (rikkaita) seuraavana sunnimtaina Pietariin syömään heidän kanssaan sianlihaia yjn., jota he ovat tullessaan ryöstäneet talon-pojUta. . Valkoiset rosvojoukot olivat muutaman kilometrin päässä Leningradista, kim heille PutUovin y.m. tehtaiden työläiset antoivat semmoisen Iskim. että valkoiset alkoivat kiireellisesti perääntyä. Perääntyessään valkoiset veivät mukanaan talonpojilta parhaimmat hevoset ja sotalässä olevat miehet. Valkoisten hyökkäyksen aikana inkeriläinen talonpoika. Törölän kylästä Jussi Rikkinen, antoi valkoisille ilmi ketkä paikkakunnalla olivat kommunisteja ja ketkär-toinrivBt "neavjsstolääa sekä kenellä talonpojalla oli hyvä hevonen. Tätä valkoiset käyttivät hyväkseen, ottaen talonpojilta hevoset ja etsien kommunisteja. Muistan, kun valkoiset tuUvat erääseen kylään, niin yllämainittu henkilö huusi: "Mls^ ovat tämän kylän kommunistit? Tuokaa heti tänne, tahi muuten käy huonosti!" Nyt on se sama henkilö palannut valkoisten puolelta kylään, takaisin vaikka v. 1919 teki tällaisia konnan-töitä. Seutumme oI| muutaman päivän sodan jaloissa ja valkoisten vallan alaisena. Rikkaat talonpojat nousivat heti köyhiä talonpoikia vastaan ja tahtoivat kostaa köyhiUe talonpojille kun olivat bolshevikkien puolella Ja avustivat näitä ruokatarpeilla y.m. Kun valkoiset oU löyty niin vasta silloin talonpojat inäMvät^ mitä valkoiset heille antoivat, keneltä olivat ne polttaneet kodin, keltä vieneet hevosen, kärryt, heinät ja kaurat,"^ miehet oli viety Valkosten puolelle jne. Talonpoika tuli Jälkeenpäin huomaamaan, mitä "hyvää" Judenitshin ryös-tösakki teki. Miten suhtautuivat valkoiset sotilaat ja upseerit ja punaiset sotilaat ja komissaarit paikkakimnan talon-poikaistoon? EiUän henkilön kertoman mukaan seuraavasti: Kylään saapui sotilaita., Heillä oli olkalaput olkapäillä ja ne herrat olivat hyvin puetut: kiiltävät napit palttbissa ja kaikenlaisia nauhoja ja metalleja riippui riimassa. Erääseen taloon menivät valkoiset, sotilaat Ja upseerit, yksi .upseeri oU haavoittunut, puziaist^n kuula oli lävistänyt käsivarren, josta se oli kovin kiukkuinen. Saavuttuaan taloon valloittivat ne heti kaikki huoneet mitä . talossa oli. Talon emäntä oli pitänyt huoneet hyvässä kunnossa el olisi laskenut upseereja peräkamariin, mutta tästäkös haavoitettu nosti me-teUn. "Tiedättekös kuka minä olen. minä olen upseeri, joka,maksaa k3^- menen punaista komissaaria, ja sinä Lehmäprobleemin ratkaisu Muuan porvarllehtl kertoo seuraavan jutun entisestä Canadan konser- TOtllvislestsj- pääministeristä, Arthur Meighenistä: Kuten yleensä tunnetaan oli herra Mfeighen varhaisempina vuosinaan laklmiehenä Portage La Prairlessa, joka on pieni kauppala Winnlpegin länsipuolella. Häh mahdollisesti ei pidä muistissaan kaikkia niitä kummallisia juttuja, joita hän on joutu-akan rötkö et laske minua huoneeseen! Ammun joka sorkan!" Kun valkoiset oli ^ettu pois ja punaiset ottivat paikan tuU samaan taloon punaisia kpmlsaareja - ja sotilaita, joilla oli sellainen järjestys, että yksikään sotilas ei kysymättä saanut koskea leipäpalaan. eivät itse komissaaritkaan ottaneet kysymättä, eivätkä menneet perä kamariin, jossa valkoiset upseerit olivat asuneet. Valkoiset oli^ ajettu Viron maalle, sota oli päättjntiyt. Ne. jotka olivat pimaisten puolella, palasivat kotiinsa alkaisin lopettamaan syystöitään, jotka olivat jääneet kesken, kun täytyi mennä rintamalle puolustamaan Lokakuun saavutuksia. Niistä, jotka oli- • vat menneet valkoisten puolelle, meni Suomeen ja Viroon, osa jäi taistelutantereelle ja loput palasivat häpeissään takaisin bolshevikkien maa-han. Jos joku tuut^aton sa^uu paikkakunnalle, niin silloin vanhemnuit,. jotka olivat osaa. ottamassa taisteluun, kysyvät, onko hän kuullut Judenitshin hyökkäyksen historiasta. Jos tuntematon ei ole kuuBut niin silloin kertovat he rosvojoukkojen kon-nantyöt, jota ne tekivät v. 1919. nut käsittelemään pitkäaikaisen onnistuneen laklmiesuransa varrella, mutta jotkut hänen ystävistään ja ihailijoistaan ovat säilyttäneet muun muassa seuraavan tapauksen mielessään. - Tlmä koskee erästä vanhaa skot-iMitilalsta farmaria, joka kuollessaan jätti jälkeensä Monimutkaisen testamentin. Se määritteli, että puolet hänen seitsemästätoista lehnmstään tulee hänen vanhimmalle pojalleen kolmas osa seuraavalle pojalle ja yksi yhdeksäsosa nuMimmalle. Tämä o-li vaikeanlainen probleemi matematiikassa ja vihdoin nämä kolme veljestä päättivät viedä pulmansa Meig-henin ratkalstavaksL Sillä yrittivätpä he miten hyvänsä, niin he eivät päässeet selville kuinka olisi mahdollista seurata isän^ jättämän testamentin omituisia määritelmiä. Hänen ystäviensä kertoman muksuin ~ Meighen harvoin epäonnistui, ja veljekset ar-vellvat, että jos kukaan niin Meighen kykenee selvitt^lmään puImaiL Heidän luottamuksensa osoittautuikin oikeutetuksi. Nuori Meighen. joka oU älykäs ma-tematiikko koulupäivinään, ryhtyi tosissaan selvittämään arvoitusta, ja ihmeteltävän lyhyessä ajassa hän i l moittikin ratkalise^isa sen. Silloin hänellä Itseilläänkin oU lehmä, joten hän maMollisesti tunsi i^remmin lehmäasiat kuin useimmat asianajajat. Joka tapauksessa hän kutsui luoksensa nämä kolme veljestä, istutti ne riviin konttorissaan ja alkoi esittämään suunnitelmaansa. Enslk-rfMn hän asetti oman lehmänsä niiden skotlantilaisen farmarin jälkeensä jättämän seitsemäntoista lehmän kanssa yhteen, ja antoi perilUsdle. ^vanhimmalle pojaHe. testamentin määräämän puolen, eli yhdeksän lehmää. Sandy luonnollisestikin oli tähän tyytyväinen. Jockme, toiselle pojalle, hän antoi määrätyn kolmanneksen, eli kuusi lehmää. SeMn oU hyvä. Jock hyväksyi tämän järjestelyn. Sitten nuorin poika, Angus, sai isänsä viimeisen testamentin mukaisesti kaksi lehmää, eU yhdeksännen lehmien kokonaismäärästä. Hän sanoi sen olevan tyydyttävän. Sitten herra Meloen otti oman lehmänsä takalo Ja jidcalnen oli tyydytetty. KuBakin oli murto-osa lehmää enemmän kuin mitä testamentti nt^T^st, iiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii HAUSKAA JOULUA ja Tarmokasta Taistelutannoa V. Toivoo Mrs. Ruusa Joupin poortitalo, sekä alla-nimitetyt ruokavieraat Matti, Mirja ja Maija Jouppi Jenny Matson Laila Matson Juho Purola Oskari Mannila Toivo Ealteenmäki Janne Jääskeläinen Nikolai Seppälä Arvo Pihlaja Yrjö Tamsi ' Feeli Kulmala H. Sankelo Urho Näsi Arvo Perälä ' Jaakko Niemi Wihtori Hakala Reino Kotila John Pesola Apel Kokko Tom Ranta Oskar Levijoki : Jack Harju John Wass Urho Hautamäki Taneli Hautakangas Gust Seasson Sipi Kesola Juho Pohjola John Niemi Santeri Kuusela Jaakko Kuusela Erkki HeikkUä Matti Levijoki - Elias Männikkö Rikhard Kangas ' ^ • Oiva Kaattari Wäin5 Tuomela Aksel Tiitto Wäinö Laurila Garson Mine, Ont. iiiiiiiiimiiiii,,,,,,,,,,,,„,,,„„,„,,„„,„,„,„,„^,^^^j,^^^^^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-15-16
