Vapaus, December 15, 1928

              v:-,,^^e:5:J:<@pg^S¥^-
isessä ja yhteistoiminnassa on työväenluokan voimaf
JonlnnnmeFO • 1 First Secdoi
No. 266 ^1928 Federated Pressin jäsen
Leo Tolstoi - Veoäp YaUaDbuosksen testin
Lauantaina, jonlakmm 15 p;nä—Sat>, Dec> 15 Member The F«ktf«ted Pnm Xli Vnosik. ~> VoL
KirJ. Lenin
Suuren taiteilijan nimen asettami­nen
vallankumouksen yhtejrteen, tai­teilijan,
joka ilmeisesti ei käsittänyt
vallankumousta, vaan pistäytyi sii­tä
kaukana, voi enä silmä3rkseltä
näyttää oudolta Ja tekaistulta. Joka
ei silminn&htävästt esitä ilmiöit| oi­kein,
ei voida kutsua kuvastimeksL
Mutta vallankumouksemme on Joten­kin
monimutkainen ilmiö, sen välit­tömästi
toimeenpanevan ja siihen
osaa-ottavan Joukon muodostavat mo­net
erilaiset yhteiskunnalliset ainek­set
jotka läheskään kaikki ei\^t sel­västi
käsittäneet, mitä todella ta­pahtui,
vaan vetätyivät pois suurien
historiallisten tehtävien edestä. Edes­sämme
on suxiri taiteilija, jonka tuot­teissa
kuvastuu yksiä ja toisia piir­teitä
vallankumouksesta — ainakin
muutamia olennaisimpia.
Laillinen venäläinen sanomalehdis­tö,
joka on täynnä kirjoitelmia, kir­jeitä
ja uutisia Tolstoin 80 v. päivän
johdosta, sisältää kaikkein vähimmin
tuotantonsa erittelyä Venäjän val­lankumouksen
Ja sen toimeenpanevain
voimien näkökannalta. Koko lehdistö
on täynnä teeskentelyä. Tämä tees­kentely
on kahta laatua: hallitusuä'-
kollisuutta ja vapaamielisyyttä.
V:n 1905 vallankumous.
Ensimäinen on lahjottujen kynäili­jäin
karkeata teeskentelyä joka eilen
yll3^ti Toistolta vastaan mutta tä­nään
etsi isänmaallisuutta hänessä,
koittaen säilyttää säädyllisyyden hoh­teen
Euroopan edessä.. Että tämän­tapaiset
.kynäilijät saavat maksun
tuotteistaan, on yleensä tunnettu. Pal­jon
selvempää ja sentähden vahin­gollisempaa
Ja vaarallisempaa on va­paamielisten
teeskentely. Kuulkaapa
vaan balalaikkasoittajia Rjetsjissä —
heidän Tolstoi-ihastuksensa on mi­tä
rajattomin. Itse asiassa ovat esi­tetyt
runot ja mahtipontiset fraasit
"suuresta jumalanetsijästä" kokonaan
väärennettyjä, jjillä venäläiset vapaa­mieliset
eivät usko tolstoismin Juma­laan
eivätkä ollenkaan pidä tolstol-laisesta
nykjäsen yhteiskuntajärjestel­män
kritiikistä. Vapaamieliset tart­tuvat
lujasti kiinni kansanomaiseen
nimeen siten lisätäkseen merkitykse­töntä
poliittista pääomaansa, kuin
myös nä3^elläkseen koko kansaa kä­sittävän
oppositsion johtajaa. Se
koittaa pöyhkellevillä," mahtipontisilla
fraaseilla vaatia suoraa ja selvää
vastausta kysymykseen: mitkä ovat
ristiriidat tolstoismissa, mitkä puut­teet
ja heikl^oiidet ilmaisee se vallan­kumouksessamme.
Ristiriidat Tolstoin tuotannossa, kat­somuksissa
ja opeissa ovat ilmeiset.
Yhdeltä puolen nerokas taiteilija jo­ka
ei ole ainoastaan antanut verrat­tomia
kuvia venäläisestä elämästä,
vaan myös lahjoittanut maailmankir­jallisuudelle
ensiluokkaisia teoksia,
'^'^'s^ita riT7olen tilanomistaja hurs­kaasti
uskoen Kritukseen, yhdeltä —
^- i-nakas. välitön Ja kunniakas pro­testi
yhteiskunnallista valhetta ja
kavaluutta vastaan, — toiselta puo­len
hysteerinen, herkkämielinen on­neton
ihminen. Joka kutsutaan venäl.
intelUgentiksi joka julkisuudessa lyö j
rintoihinsa ja puhuu: "Minä olen pa­ha,
minä olen inhottava, mutta minä
työskentelen siveellisen täydellistymi­seni
puolesta, minä en syö enää lihaa ;
vaan riisikotletteja". Toiselta puolen
säälimätön kapitalistisen riistojärjes-t-^
imän arvostelija, hallituksen väki-valtapolitiikan
Ja oikeuslaitoksen ko­median
paljastaja. Osoittaa koko kaa­meudessaan
ristiriidan rikkauden kas­vun
ja sivistyksen voittojen sekä kas­vaneen
työläisjoukon kurjuuden, kär- |
simysten ja viUiytymisen välillä. Toi­selta
puolen — uupumaton "älä vas­tusta
-pahaa väkivallalla" julistaja. !
Mitä Tolstoi, jossa yhdistyy mitä |
erilaisimmat ristiridat, ei voinut ym- |
märtää, on työväenliike ja sen osa;
taistelussa sosialismin puolesta ja
Venäjän vallankimiouksessa. Mutta
ristiriita Tolstoin näkökannoissa ja
opeissa ei ole mikään sattuma vaan
ihhaisu niistä olosuhteista jotka, val-
Utsivat venäläisessä eläftaSä viime
vuosisadan viimeisellä kolmanneksel­la.
Patriarkaallinen kylä joka äsken
oli vapautunut henkiorjuudesta Jou­tui
kirjaimellisesti pääoman ja val­tiokassan
ryöstettäväksi. Vanhat ta-lonpoikaistalouden
ja -elämän perus-r
teet jotka vuosisatoja olivat olleet
vallalla, särkyivät. Tolstoin eri väit­teiden
ristiriitaisuutta ei ole arvioi­tava
. ainoastaan nyky^kaisen työ­väenliikkeen
Ja sosialismin kannal-.
ta <jokä sekin on välttämätön. Joskin
riittämätön) vaan edistyvän kapi- i
talismin. joukkojen köyhtymisen ja
talonpoikien maan ryöstämisen al-neutaman
patrin^^aa^lisjn venäläisen
maaseudun nousun kannalta ja valos­sa.
Tolstoi on naurettava profeettana
milloin hän keksii reseptejä ihmis­kunnan
pelastamiseksi ja äksl ovat
ulkolaiset Ja venäläiset tolstoilaiset
suorastaan säälittäviä kun he pyr­kivät
muodostamaan hänen oppinsa
heikomman kohdan uskonkappaleeksi
(dogmiksi). Tolstoi on suuri siinä että
hän kykenee ilmaisemaan ne aatteet
ja tunteet. Jotka syntyivät Venäjän
monimiljoonaisen talonpoikaisarmei-jan
keskuudessa aikana Jolloin por­varillinen
vallankumous kypsyi siellä.
Tolstoi on erinomaisella tavalla Il­maissut
Juuri ne erikoispiirteet val-
Umkiunotksessamme, jotka kokonaan
olivat vahingollisia, mitkä olivat omi­naisia
porvarilliselle talonpoikaisval-lankumoukselle.
Ristiriidat Tolstoin katsomuksissa
— tältä näkökannalta katsottuna —
muodostavat todellisen kuvastimen
niistä erikoisista olosuhteista, jotka
määräsivät talonpoikien osan vallan­kumouksessamme.
Yhdeltä puolen
johti vuosisataisen henkiorjuuden
ies Ja vuosikymmenien, aikana
kiihtynyt riisto reformien suojassa
vihaan, katkeruuteen Ja epäUdvoiseen
päättäväisyyteerik Pyrkimys perus­teellisesti
murskata selä valtiokirkko,
tilanomistajat ja tilanvmistajain hal-
Utus, hävittää kaikki vanhat muodot
ja maanomistusoikeuden, puhdistaa
maan ja luoda poliisivaltion tilalle
yhteiskuiman vapaista ja tasa-arvol-slsta
talonpojista, — tämä pyrkimys
käy punaisena lankana halki Jokaisen
talonpoikien askeleen vallankumouk­sessamme
Ja Tolstoin tuotannon aat­teellinen
sisällys käy paljon sum-em-massa'
määrässä käsikädessä talonpoi­kien
p3nrkimysten kuin käsitteellisen
"kristillisen anarkismin" kanssa, joka
toisinaan on merkitty Ikäänkuin M -
nen mielipiteittensä "järjestelmäksi".
Toiselta puolen talonpojat eivät
tulleet ajatelleeksi minkälaiseksi tä­mä
uusi yhteiskuntajärjestelmä tu­lee,
minkälainen on se taistelu jonka
kautta vapaus saavutetaan, mitä Joh­tajia
saavat talonpojat tässä taiste­lussa*
miten suhtautuu porvaristo ja
porvarillinen sivistsmelstö talonpol-kaisvallänkumoukseen;
minkävuoksi
on väkivallalla murskattava tsaarin
järjestelmä j.n.e. Vallankumoukses­samme
oli mukana vain pieni osa ta­lonpoikia,
vaikka he olisivat vississä
määrin järjestyneet siinä tarkoituk­sessa
ja merkityksettömän pieni osa
tarttui aseisiin..JiävittMksepn tllan-omlstdjat.
Talonpoikien suuri osa
valitti ja rukoili kirjoittaen ja lähet­täen
anomusktrjelmlä — aivan Leo
Nikolajevits Tolstoin hengessä. Tie­toinen
Ja vallankumouksellinen pro­letariaatti
oli vähemmistönä; suuren
enemrnistön pokkuroidessa ja rukoil­lessa.
" Tolstoilaiset aatteet — sUnä
talonpolkalskaplnolttemme heikkouk­sien
ja puutteellisuuksien kuvastin,
siinä ilmaisu patriarkaalllsen maaseu­dun
voimattomuudesta.
Katsokaamme vuosia 1905—06. So­tilaat
olivat varsin myötätuntoisia ta­lonpoikien
asialle, heidän silmänsä
loistivat maasta mainittaessa. Useita
kertoja siirtyi joukko-osastoissa valta
sotilaiden käsiin, mutta tämän vallan
määrättyä, tarkoituksenmukaista käyt­töä
ei havaita. Sotilaat horjuivat
murhattuaan muutaman "vihatuista
päälliköistä, vapaututtlvat arestUalset.
ryhtyivät neuvotteluihin valtiovallan
kanssa ja asetettiin senjälkeen seinää
vasten ja ammuttiin, toiset uudelleen
Ikeeseen j.iLe. — aivan Leo Nikola­jevits
Tolstoin hengessä.
Tolstoi ilmaisi tuskaista vihaa, oi­keutettua
pyrkimystä parempaan, toi­voa
vapautua vanhasta — ja epäkyp­sästä
haaveksimlsesta, poliittisesta si­vistymättömyydestä,
vallankumouk­sellisesta
voimattomuudesta,, mutta
historiallls-taloudelliset olosuhteet se­littävät
välttämättömän joukkojen
vallankumouksellisen taistelun synnyn,
heidän tolstollaisen henkensä, joka el
halunnut vastustaa väkivaltaa väki­vallalla,
ja niin ollen muodostui va-kivimmaksi
syyksi vallankumouksel­listen
taistelujen täppioon.
Kipitallsmin kehitys muuttaa Ja
kärjistää Jokainen hetki olosuhteita.
Jotka työntävät talonpojat vihan yh-distämänä
tilanomistajahenklorjuus-herroja
ja heidän hallitustaan vas­taan
johtaen heidät vjdlankumouk-selhseen
ttdsteiuun. Patriarkkaallset
olosuhteet ja patrlarkkaallnen ideolo­gia
Joutuvat ristiriitaan. Eroittava
raja eri ryhmien kesken syvenee.;
Stolyirfnln oppituntien psunpuniskut,
vallankimiouksellisen sosialismin, päät­täväinen,
hellittämätön agitatsiooni
tulee, ei ainoastaan sosialistisen pro­letariaatin,
vaan myös talcmpoUden
demokraattisten joukkojen keskuudes­sa
välttämättömäsU synnyttämään
yhä enemmän taistelijoita. Jotka pa­remmin
omistautuivat voittamaan his­toriallisen
' synäinme — i«st«IIalsini-den.
Katsaus Ganadan rosYoamise
(Julkaisemme tässä palasen Qus-tavus
Myersin teoksesta "History of
Canadian "Health". — Toim.)
Kun espanjalaiset Id^retkeOlJäC
saapuivat St. lAwrenoe-joen suulle,
"jossa oU korkeita lumipeitteisiä vuo­rijonoja,"
he itsestään alkoivat ni­mittämään
tuota kolkonnäköistä maa­ta
"Acanada." j c ^ merkitsee. "TäällJL
ei ole mitään."
Ensimäiset rikkauden lähteet oU-vat
valtameren vedet, joista saatiin
turskia, mursuja Ja valaita. Espan­jasta.
Englannista, Ranskasta ja Hol­lannista
tuli laivoja ottamaan näitä
Newfoundlandln matalikoilta pyydjrs-tettyjä
vedeneläviä lastikseen. Ka-lankysyntä
roomalaisktUomaislssa
maissa takasi varmat Ja suuret voitot
ja nmsas valaanrasvan saanti hou-kutteU
lilkkeeUe merlselkkaiUJolta.
sillä yhdestä ainoasta valaasta saa­tiin
useasti Jopa neljäsataa tynnöriä
rasvaiu" Meressä; olf suunnattomasti
ottamista, mutta haitallisina esiin­tyi
näille kalastaja- ja siirtomaa-retkeilijöille
kysymys, mistä voitiin
saada tarvittavaa merityövoimaa.
Kaukainen, otaksutusti karu maa,
jonne pääseminen vaati satavuöro-kautista
tai pitempää*^ työlästä pur­jehtimista,
el houkutellut puoleensa
Europan työläisiä. Cartier osottl vuon­na
1541 kuinka voidaan poistaa tä­mä
puute miehittämällä asestetrm ret­kikuntansa
vangeilla. Nämä onnet­tomat
eivät olleet vankeja nykyaikai­sessa
merkityksessä; aikana, jolloin
pienenlnkin varkaus rangaistiin kuo-lähde
^ Canadassa. Josta rikkaudesta
suuri'osa meni. vuosisatojen kulues­sa.
europalaisUle kapitalisteille sijo-tettavaksl
maihin, kauppaan, tehtai­siin,
pankkflhln, kuljetut- yjn. lai­toksiin
Euroopassa, Canadassa Ja
muissa maissa.
TaxUsvaOito Ja -kanppaykUM
Mentyään rannalle kaloja kuivaa­maan,
kalakauppiaat kuulivat Intiaa­neilta
turkiseläimistä. Näitä pyytä­mään
oUvat intiaanit taitavia. Tie­tämättä
enempää turidstensa, kuin
korutavaroiden kauppa-arvosta, alku­asukkaat
helposti viehättyivät vaihta­maan
turkikset Jonninjoutaviin lelui­hin.
Noina aikoina' voitiin majavan-nahka
ostaa neulalla, tluvulla. tai
tlnapeillllä. Viekottelussa käytettUn
myös väkijuomien apua. Kun kalas-tuslaivueet
turkislastelneen palasivat
Ti^irftftpaon, kilhottivat uutlset saa»
lilnhlmoa yrittelijäimmissä satama^
kaupunkien kauppiaissa, jotka alkoi­vat
oikein arvioida turkiskaupan suu­ria
rikkauden tuottamismahdollisuuk­sia.
Ensimäinen Järjestetty turfclsyhtl{i
oli Company of Canada, jonka perusti
David Kirke Ja kumppanit. Saatu­aan
lupakirjan kuningas Charles I:ltS
oli sillä oikeus har|3ttaa St. Law­rencen
turidskauppaai mutta sen toi­minta
loppui äkkiä, kun vuonna 1632
Englanti luovutti Canxuian takaisin
Ranskalle.
Sillävälin Rouenin ja St. Malon
lemaUa Ja kerjääminen oli rikos, sa- ^kauppiaat perustivat, vuonna 1614, „t,*,x„ „„„«f
°f . ^ ° f , , ^ ^«^"^uy^t^^t i t4u: .o. »m^iio^tfa. mi^*it¥än Champlainln yhtiön. Ynhimtiöelnleo maanisneellta-
Pf«.°!T'^^.*^..J\fJ^^!f^i'^^^^^ ehdoUa, että sen tulee suorittaa vls-teen
1643 — vdvoUisuua. Joka ainoas­taan
nimellisesti täytettiin, mutta sil­tä
huolimatta yhtiö Jatkuvasti säilyt­tää
monopolinsa vuoteen 1663.
Kun New Fnuaoe yhtiön lupakirja
penratettlln. Murad eitä Company of
the We8t Indles. JoUe antoi lupakir­jan
kuningas Ludvig XIV vuonna
1664. Sen v&Itettysft tarkotuksena
oli Intiaaniheimojen krtstinxiskoon
käännyttäminen, mutta sen eti«>ikeu-det
olivat suunnattomat, käsittäen
kaupankäynnin Afrikan länslrannikol-la.
Eteia-Amerikan itärannikoUa, Ca­nadassa.
Acandlassa Ja Newfoundlan-
"Olkkosen nnolet" eli "piran sormet"
BIITEN ELÄINKUNTA BCAAPALLOLLA ON KEHITTYNYT
Maasta löydetääin usein nuolenkär­jen
tai sormen muotoisia kiviä. Var­sinkin
tavataan niitä veden huuhto­milta
kaUloiBten rantain rinteiltä.
Kansa nimittää niitä "ukkosen nuo­liksi"
ja myöskin "pirun sormiksi".
Pirua ja pirun sormia yleensä el
kuitenkaan ole olemassa eikä myös
ukkosella ole noiden kivien kanssa ol­lut
mitään tekemistä. Mainitun kal­taiset
hiverolseb ovat muinaisten ve­sieläinten
n.s. belemnllttlen jätteitä,
Nämät eläimet ovat sisäiseltä raken­teeltaan
olleet nykyisiä näkinkenkiä
dlssa. Tämän yhtiön osakkeet näyt­tää
käytetyn suureksi osaksi huijaiis-tarkotiiksiin:
huolimatta sen suurista
valtuuksista Ja etuoikeuksista yhtiö
ei menestynjrt Jä sen lupakirja pe­ruutettiin
vuonna 1675. Useita multa
yhtiöltä perustettiin. Joista tärkein
oli IFVench Eut . India Company.
TSOi korporatslpnlUa oli yksinoikeus
majavannahkojen vientiin Canadasta.
Kaikkien näiden yhUölden täytyi
melkoisessa määrin luottaa turkisten
hankinnassa yksilöihin, matkaileviin
vaihtajiln. Jotka samoilivat kaukana
intiaaniheimojen keskuudessa, tuoden
palatessaan turkiskasoja. Mutta kun
kukaan el saanut käydä kauppaa in­tiaanien
kanssa ilman vuotuista lu- -„V„H* «H»» i , - . . , . . * <» \*
paklrjaa ja kun ranskalaiset virkaili- '^y^''** , « " " ^ T " / ; Ja muut
l o T ^ Ä ^ f a rw. t i . . . f f l i ^^ veden eläimet. Mutta kovat osat, luu-jat
näitä peruuttelivat miellvaltalses-; i„ i , » , - ^ » . » * *«« .«»
tl ja JakeUvat suoslkelUeen. vallitsi i ^ ' ^ ^ ^ ^ i'^^''^^'
turkiskaupassa epävarmuus. Omaten
ainoastaan ohimenevän Juvan, ranska-muistuttavia.'
Kuoren sijaan niillä vain
oli rumnllnsa takaosassa pyöreä ja
terävupälnen luun tapainen suppilo.
Eläin, jonka jätteitä "likon nuo­let"
ovat, on elänyt monia miljoonia
vuosia sitten. Mitenkä sen jätteet ovat
voineet niin kauan säilyä? Bditenkä
on säilynyt muidenkin sellaisten eläin­ten
jätteitä jotka jo ammon aikoja
ovat sukupuuttoon kuolleet?
Kun eläin kuolee Joen tai meren
lähellä niin sen ruumis saattaa hel­posti
joutua veteen. Keväisen tulvan
ja rankkasateltten jälkeen vesi kuljet­taa
rannoilta jokeen paljon kaiken­laisia
esineitä. Veteen joutunut eläi­men
ruuml& painuu pohjaan. Ruu­miin
pehmeät osat mätänevät tai
Muutamia satoja tuhansia vuosi»
jälkeenpäin on myös suiui osa BSF
SR:n aluetta ollut meren peitossa.
Sen Jälkeen on silloisen meren pobja
k<^onnut. meri siirtynyt muihin tuaa-pallon
osiin ja niin muodostunut ny­kyinen
kuiva alue. Sellaisia mtrattu-mistä
tapahtuu nytkin. Esim. Kasplan
meri kuivaa niin että se muutamien
vuosituhansien kiiluessa voi hävitä
kokonaan.
Kalvaen ja tarkastaen entistä meren
pohjaa, voimme Ikään kuin kirjasta
lukien havaita minkälaisia eläviä cn
ennen elänyt. Syvemmät kerrokset
ovat muodostuneet alkaisenunin Ja
ylempänä olevat sen myöhemmin Jota
ylempänä ovat.
Eri kerrostumissa elovat eläinten
Jätteet ovat erilaisia. Aikakausien
kuluessa ovat eläimet keskeymättft
muuttuneet. Lähempänä pintaa
vlssa kerroksissa tavataan aivan
senlalsten eläinten jätteitä kuin
missa kerroksisia. Mutta kuitenkin
nUllä on yhtäläisyyttä ja yhtäläisyys
on sitä suurempi jota lähempänA toi­siaan
kerrokset ovat.
On ollut aika. jolloin maapallolla
el oUut Ihmisiä, el lintuja, el käär­meitä,
el yleensä nykyajan eläinkun­taa.
Oli vain kaloja vesissä. Muuta­mat
näistä entisajan kaloista alkoivat
tottua kuivuuttakin sietämään. Pit­kien
aikojen kuluessa niistä vähitel­len
kehittyi kuivan maan eläviä. K l -
pätölslmmästä väärinkäytöksestä. Kun
V. 1598 La Roche suuimittell retkeä
Newfoundlandlln hän hankki viralli­sen
luvan ottaa näitä "rikollisia"
Brittanjoi ja Normandin vankllaldta;
hän valikoi "kaksisataa rotevaa ker­jäläistä,
miehiä ja naisia," mutU
otti näistä mukaansa ainoastaan kuu­sikymmentä.
Neljäkymmeniä-kähdek-san
näistä kuoli ankaran talven kou­ristuksiin
Sable IslandUla jä yksi hir­tettiin
varkaudesta .
Vuonna 1578 oli Newfoundlandin ve­sillä
kolmestakymmenestä viiteenkym­meneen
englantilaista kalastajalalvaa
sejä "sllrtokuntatehtävlä," mutta yh­tiö
el ottanut noita velvollisuuksia
vakavalta kannalta, lähettäen Cana-daan
ainoastaan yhden perheen. Sen
monopoli poistettiin 1620. Seuraava­na
vuonna lui»kirja annettiin ta­vanmukaisilla
ehdoilla ja vaatimuk­silla,
että on vietävä maahan uudis­asukkaita
ja läbctsrssaamaajia,^ De
Gaenin yhj;iölle. Jonka perustivat De
Craen ja hänen sisarenpoikansa, mo-iemat
Rouenin kauppiaita^ Tämä
yhtiö liitti itseensä Champlainln yhti­ön
Ja yhtenä korporatsionina ne har-jottivat
liikettään vuoteen 1633, valk-ja
ehkä kaksisataa a.lusta EspanJas-. ^ j ^ ^ vuosina jo eräs totaen yhtiö
ta. Kaksikymmentä BIskajaste tuUut-: ^ ^ tuntuvassa määrässä,
ta alusta pyydysti valaita. Seitsemän
vuotta myöhemmin kalastajälalvuee-seen
kuului kolmesataa espanjalaista,
englantilaista, ranskalaista ja hol­lantilaista
alusta, joiden miehistöt oli
asestettu mahdollisia taisteluita var­ten.
Neljännesvuosisata myöhemmin
ranskalaiseen kalastajalaivueeseen yk­sistään
kului kuusisataa alusta, tai
lähes tuo lukumäärä.
Näistä kalastusretklstä hchlttyl si-vuliikenne,
josta myöhemmin muo­dostui
valtava kauppa, tuottaen suu­ria
voittoja, syimyttäen tappelulta Ja
sotia ja vaatien yhtämittaa suorasti
ja epäsuorasti paljon ihmisuhreja.
Tämä oli turkiskauppa,, tuo pääasial­lisin
ja pitkäaikainen rikkauksien
jMlonopoIien suunnattomat valtuudet
Tämä yhtiö oli Company of New
France, Jonka perusti vuonna 1672^
kardittali Richelleu.
New France yhtiön osakkaat eivät
olleet pikkukaupunkien kauppiaita,
kuten edellisissä yhtiöissä, vaan suu­rimmaksi
osaksi parlsllalsla, jotka,
nähtyään turkiskaupan laajuuden ja
tuottavalsuuden, pyrkivät keskittä­mään
monopolin itseensä. He salvat ja viedä väkijuomia intiaanelUe. Seu-täyden
monopolin 15 vuodeksi Ja tu- raavana vuonna annettiin julistus,
llvat St. Lawrencen laakson yksityis- jossa kiellettiin Intiaanien väijyminen
omistajiksi. Näiden yksltylsetujen' metsissä tai heidän luonaan käynti
palkkioksi heidän piti saattaa Cana-1 Ja kiellettiin juopottelu intiaanien
daan 300 siirtolaista joka vuosi, vuo-keskuudessa.
Virta kuljettaa aina mukanaan hie­non
hienossa muodossa savea, kalkkia,
hiekkaa, jota irrolttautuu rannoista, .tusla ne elvftt enään tarviimeet. NU-Tämä
aines painuu hiljalleen pohjaan den uimarakko kehittyi keuhkoiksi
ja evät raajoiksi.
Täten muodostuivat ensimäiset kul-van
maan elävät. Niiden rakenne oli
Ja muodostuu siellä kerrostumaksi.
Siten muodostuu vesien pohjaan, mu­taa
eli liejua. Ueju peittää pohjaan
Joutuneet eläinten Jätteet: luurangot ^^,^u„ ^.^^^^^ ^ ,^ ,
kuoret Ja hampaat. Kalkkina alhoina, s^l liskojen rakenteen tapainen mutta^
kooltaan olivat usein paljoa siiurem^
leita eläimiä ja uudet llejukerrokset S,!s'ia ^ s S Jmn'fS^h?L^^ « « i f t a v K t Tr»-.»« '^^^^ ja suurempiakin hirviöltä. Nlls-voi
sanoa: joka vuosi, jokien, merien
ja järvien pohjaan joutuu lisää kuol-
Casablanka
Casablanka on ranskalaisen Maro­kon
tärkein satamakaupunki. Kau­pungissa
cn nykyisin 100,000 asukasta.,
eri kansallisuutta, jotka harjoittavat
tässä portugalilaistan IS-sataluvulla
perustamassa kaupungissa rasvaisia
afäärejä. . , .
Eroltettima varsinaisesta kaupun­gista
ja koko kauppamaailmasta si­jaitsee
eristettynä "Ilotyttöjen" kort­teli,
Casablankan varusväen haaremi.
Ja millainen kaupunginosa? täällä o-solttaa
Ranska, joka yhä edelleenkin
toitottaa olevansa "kulttuurin etu-vartija",
oikeat kasvonsa. Se pakot­taa
nuoret afrikalaiset tytöt kal­kin
mahdollisin keinoin Ja juonin tä­hän
tavallaan henkipattoiseen kau­punkiin
ja hirvittäviin terveydellisiin
mitä kauneimmiksi. Tytöt uskovat
vääriin vakuutuksiin ja joutuvat
tämän jälkeen kontrahdin mukai­seksi
määräajaksi porttolaerlstyksen
alaisiksi Casablankassa. Sattuu tus­kin
koskaan, etä nämä tytöt läh­tevät
koskaan porttolakaupunglsta —
useimmat sortuvat 'ilonsa" ja suku­puolitautien
johdosta, joiden todelli­nen
paratiisi on juuri Casablanka,
ennen kontrahtlajan loppua.
Porvarillinen Ranska, Joka on vä­kivalloin
anastanut Marokon, tarvit­see
tätä porttolakauptmkla, sillä sen
upseerit, sotilaat ja muukalaislegi­oonat
tarvitsevat huvitusta. 'Ja nä­mä
"kulttuuria vailla olevat" värilr
liset ovat tietysti omiaan hankkimaan
leikkikaluja valkoisille herroilleea
Ja
olosuhteisiin, tiheästi yhteen sullou­tuneina,
ollakseen siellä varusväen
tarpeiksi "Valistunut" Ranska koh­telee
heitä orjina, tekee heidät täysin
oikeudettomiksi Ja puolustaa teko­aan
sillä, että täällä on ollut ole­massa
prostitutionia ikimuistoisista
ajoista lähtien. Väite on tietysti, ku­ten
monet nxuutkin samansuuntaiset
väitteet, täysin valheellinen. ^Monine
muine ihanuukstiieen. kuten lasi-helmineen,
paIovllziol2>een Jjn.e. ovat
Europan kulttuuiinsanansaattajat
tuoneet muassaan Afrikkaan prostl-tutioninkin-
Erittäln huonossa taloudellisessa a-
Kaasainllltto,
joka juuri on suorittanut suuren tie-lalset
valbtajat eivät noudattaneet
mitään Järjestelmää, eivätkä perus­taneet
tärkeimpiä kauppa-asemia,
vaan menivät sinne missä he katsoi­vat
helpoimmin ja nopeimmin rikas­tuvansa.
Näin oU laita varsinkin
laittomien vaihtajlen, jotka kun eivät
saaneet lupaa, harjoittivat salaista
kauppaa.
Kaupankäynnissä intiaanien kanssa
oli sangen yleistä juottaa heille vU-nankuraa
ja sitten puijata heiltä tur­kikset.
Tämä tiumelus tuli niin in­hottavaksi,
että huhtlk. 17. 1664.. hal-litusneiivosto
julkaisi säädöksen, kiel­täen
väkijuomien vaihtamisen tai an­tamisen
intiaaneille. Tämä määräys
tuli välttämättömäksi kun rotu, joka
siihen asti ei tiennyt mitään väkijuo­mista,
rappeutui, teki julmurltöitä ja
kävi taisteluita viinan villitsemänä.
Metsiä kuljeskelevat vaihtajat kui­tenkin
olivat kaukana Airanomaisten
ylettyviltä ja jatkoivat turmiollista
Jakeluaan,
Marraskuun 10:nä, 1667, selittäen et­tä
väkijuomain myyn ti vapaus aiheut­taisi
vähemmän turmelusta kuin kiel­to,
jota _oli mahdoton toteuttaa, halll-tusneuvosto,
vaikka se myönsi väki­juomien
turmiollisen vaikutuksen In­tiaaneihin,
antoi kaiklUe Canadassa Saari sijaitsee 7 kllom. päässä Nea- italian kunlnepsvallan aika»« mt
f"!f!f« ,.^"T„ "»yy^^ä-P^^H^ta Mantereen kamsa ollaan yh-; vankUoista poistettu kalkkl^SS ^
«^»H. v . . , H , . . , . , o . . . . - o . . n , . sydessä pienen höyryvenheen väli- omiaan keventämään
tyksellä, joka teke kesäisin 2, talvisin massaoloa. Makuusalit eivät tietysti
yhden matkan saarelle. Tämä laiva tulleet kysymykseenkään. San Stefa-tuo
saarelle uudet uhrit Ja määrätyt no-vankUan keskus muokattiin saddk-nautittavaksi
kelpaamattomat elintar- sl plkkusellelksl, kalkki varustettuina
P*^*- rautartetlkollla. Kävelytuntla el enää
Matkalla ovat vangit kytkettynä saatu viettää suurella pihalla, missä
jä karjaa, joilla käydään kauppaa lastiruumaan. Meri on tavallisesti saattoi luoda katseensa merelle. Ny-
Casablankassa — ostetaan, myydään; myrskyinen, meritautl vaivaa onnet-• kyisin saavat vangit viettää lyhyen
ja vuokrataan "Uotyttöjäkln" ja ke- tomia, jotka eivät tiedä miten sietää "vapaushetkensä" korkeilla muurilla
rätään heitä varten varattuihin va-1 sietämätöntä Ilmanalaa. Laivan saa- varustetuilla plkkuplhollla, Joilta nä-rastorakennuksiin
— tarkalleen, ku-'
ten kapitalistiset kulttuurituojat o-vat
nähneet hyväksi ja säätäneet.
Casablankan porttolakaupunki on noana äänenä on kahleiden kalina ki-tletystl
vain yksi "länsimaisen kult- vityksellä. Useimmille merkitsee saa-pelttävät
niitä. Vesien pohjalle muo­dostuu
siten Ikäänkuin luonnon te­kemä
hautausmaa.
Miljoonien vuosien kuluessa on siten
pohjaan peittynyt suunnattoman pal­jon
monenlaisten eläinten kuoria ja
luurankoja. Varsinkin on niissä paljon
vesieläinten jätteitä. Kuivan maan
eläinten ruumiit ovat vain harvem­missa
tapauksissa joutuneet veteen.
"Pirun sormia" Ja "ukon nuolia" t?.-
vataan sen takia paljon että niihin
kuulunut eläin oli,vedessä elävä.
Mutta miksi merieläinten Jätteitä
tavataan aivan kuivilla seuduilla, jopa
satojen Ja tuhansien kilometrien etäi­syydessä
lähimmästä merestä' Se
johtuu siitä että miljoonien vuosien
ajalla ovat myös meret, joet ja Järvet
muuttaneet palkkansa.
tä kehittyi toisia eläinlajeja, Joiden
rakenne muistutti nykyajan sIslliBko^
Jen, krokotiilien ja kilpikonnien raken­netta.
Näistä vuorostaan pitkän pit<^
klen aikojen kuluessa muodostui yhä
täydelllsemplä eläinlajeja, linnut Ja
nisäkkäät. Joiden kehittyneimpänä
huippuna on Ihminen.
Suurin osa entisistä eElnlajelstaTn
sukupuuttoon hävinnyt, Jälellä ovat
vain muutosten alaisina olleet Jälkeläi­set,
Joihin kuulumme Itsekin. Mutta
edeltäjistämme on jäänyt riittävästi
eri aikajaksoilta Jätteitä. Jotka aivan
kuin elävin sanoin kertovat elämän
kehittymisestä maapallolla.
"Pirun sormet" ja ^'ukon'^ nuolet",
joista alussa puhuimme, ovat sirpaleita
kaukaiselta elämän kehityskaudelta.
tuurin" monista kirkuvista häpeätah­roista.
Sekään el katoa moraalisaar­noilla.
Casablankan siivottomuus, sa­moin
kuin prostltutlonl yllmalkaan-kln
poistetaan vain työtätekeväin ja
sorrettujen yhteisen ja voitokkaan
taistelun avulla.
Mussolinin kidutus-luolista
Eräs italialainen kirjailija kuvaa
vuttua ottavat santarmit ja vartlat kee vain pienen läiskän taivasta,
vastaan nämä turvattomat uhrit. Van- San Stefano on hirvittävin kaikista
git eivät uskalla hliskahtaakaan; ai-.Italian rangalstusvankllolsta. Ryöväri
Mussolini, "teräshermolnen" mies, tuli
hulluksi kahden vuoden oleskelun jäl­keen
saarella. Anarkisti Bresd, joka
surmasi kuningas Umberton, tiesi en­nakolta,
että hän tulisi hulluksi tässä
pumlnen tähän helvettiin hyvästijät­töä
elämälle. Portti, sulkeutuu. Pa­latessaan
siltä Joskus takaisin lepää­vät
he kirstussa ja kalvetaan maahan. ympärlstÄtsä ja hirttäytyi kymmenen
Numeroilla varustettu risti saaren e-1 kuuk. vankeuden jälkeen. Anarkisti
tälslmmällä rannalla sijaitsevalla hau- j Antonio Dalba, joka yritti murhata
tausmaalle osoittaa heidän lepopalk-; Italian nykyisen kuninkaan kesti
kansa. j vankilakauhuja 10 vuotta. Mutta kun
Nämä kirotut Pontln-saaret ovat; ««''t"; ?f °" ^"
kalkkina aikoina olleet karkoltuspaik- mahdettu purekah 1 hän hohonaunmn
koina. Neljä saarista merkitsevät Vi^^^^xi mielipuolena vuoteensa
neljää vankilaa. Tänne hautasi roo- f"«; Aivonsa oUvat samentuneet Ja
malalnen Caligula kaksi sisartaan, Ja J ^ ^ T K , " f ^^*ö™yy<*«rtä
TlberiuB äitinsä. Bourbonit rakensi- , ,
vat vankilat uudelleen ~ vapahtaak- Mussolinille Ja hänen kannattajll-dustelun
prostltutlonin Ja tyttökau- San Stefanon karkoltushomaa, missä, seen Neapelin rikollisista aineksista.
pan suhteen. Jolloin tietysti on tu- nykyisin viruu ja kidutetaan kommu- Mutta heidän tappionsa jälkeen 1828 JT^T^H^
täytettiin saaret pomttlfillla vangeilla. ^^^^
San Stefanon synkissä luolls-.a ovat
viruneet monet kuulut filosoofity.m. kun saarta on alettu käyttää niiden
nlsteja.
Ennenkuin laiva on laskenut San
Stefanon rantaan, nähdään keltapu-nertavlen
kivien rykelmä, mikä muo- . «^^«»ti. ^ » K . r f K t,x^^ it.a<..«,
dostaa puolikaaren, piirtyneenä Jyric- suuret makuusuojansa. Ja vangit sai- S^SL^^lLrnJS ^ H u l S S •
kää kallioseinämää vasten. Tässä on vat viettää yhdessä päivänsä. Kuri nerttuaue , ei juimuuaeua •
Mutta siihen aikaan oli vankilassa »«««reiden karkoltuspalkkana^ Jotka
tustuttu myöskin Casablankan 'Ilo­tyttöjen"
kuritushuone-elämään, ei
tietysti tule ryhtymään mihinkään
toimiin tehdäkseen lapan tästä nuor­ten
ihmisten tuhoamisesta. Nämähän
ovat vain mustia, eivätkä tiedä mis- MIUUOC:UMUMM laovcu. t-iaoaa vu^"» j..^,^^ »»u.. ^.^ • i , c W t » — « . « a a n w
tään paremmasta. Tämän ja muun- kUs tuo kuulu karkoltusvanklla, joka el ollut niin ankara ja julmuus niin ."^J^.^^jJ^^J^^
laisilla verukkeilla tullaan kiertämään muodostaa Bourbonien julmuuden suuri kuin meidän päivinämme. Täi- «IJStefft
koko kysymys eikä kärsiväin, kult- muistomerkin. löin salvat vangit ottaa vastaan elin- Srii1dlrjoSSuSw'raS-tuuri-
Ihmisten häpälsemäin orjanals- Sitä mukaan kuin lähestytään ran- tarpeita omaisiltaan. Vanklnaolo-al- SmSj;tl ^ { i S n ^ « i r ^ ^ w ^
ten hyväksi tulla tietenkään teke- taa käyvät ääriviivat selvemmiksi, koinaan ««««^"i kirjalllsuushistorioit- ^ " ^ « ^ ^
meän kerrassaan mltöäh. ^' | n^dääh Jo raskaat" vankllakalterit, siJa SettembrinI loppuun sarjan Wr- '«^^^
Prcstitutionihan on k^tallstlsen ja tämän elävän hautausmaan vahdit. JalUsia tutklmuk.^ia ja käänsi krclk- ^ j ^ n ^^^^X^SSt^pS^
semassa olevat ruskeat tytöt anta- järjestyksen kiertämätön osa, järjes- Suunnattomien
i suus suorittaa sen Jälkeen lopun. ':V'