Vapaus, January 15, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 5 p. — Tuesd^y, Jan. 15, 1963
" ^ 7 A T>A T T C . I N D E P E N D E N T LAeOR O R G A N
Y 2\ 1 /TL U O '^^ F I N N I S H C A J M A O I A N S ^
( L I B E R T Y ) 'Establlshed Noif. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Jpanager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 Editorlal 4-4265
Published thrlce vveekly: Tuesdays, Thursdqya and Saturdays by Vapauf
PubliBhihgCö. Ltd., 100402 Elm St, We^t, Sqdbury- Ontario, Canadf».
Mailing a d ^ s s : Box.fi^ - ,
Advertising rates upon appllcation. translatlons frpe of charge.
Aiithoriafed as secohd cass mail by the' Post. d^f f ice Department. Ottaw^.
and for payment of pöstage in cash.
^ .TIL.4USmNJfAT ^
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 ^USA:s8a: 1 vk. $^00 6 kk. $4.M
, 3 kk. 2.60 ' Suomessa: l v^. £f.50 6 kk." 5 .^
- C A N A D I A N I Ä N G U A G E F K E S G ;
Aina Väin sanm suumta
Viime viikolla julkaistiin G l ^ komis-sioniri
noin kolme miljoonaa idollariä maksiamaan tuUee$ta
"tutkimustyöstä" kolmas raportti, joka ori 'hengeltään täy­dellisesti
edeltäjänsä kaltainen --^ suurpääomalle olisi sen
mielestä annettava entistä enenimän saalistamismahdolli-suuksäa
valtion varojen "säästämisen" nimiissä. ;
^ julkaistuissa raporteis­saan
plasscon kuninkaallinen koniissioni ehdotti, et
tulisi|jättää monet sen. tehtävissä olevat rakennus-,' varus­telu-
'ja muut toimet ,yksityisliikkeiden käyttöön, jotta ne
voisivat siten tarjota palveluksiaan -^tietysti hyviä voittoja
vastaan — valtiovallalle.
•plyt julkaistussa kolmannessa raportissa on" aivan saman^
lainen henki. Pari esimerkkiä riittää: Glasscon kuninkaalli­nen
kbmissioni.— minkä jäsenyydessä oli sivumennen sanoen
hyviri edustettuna miltei pnonopoliasemassa olevat vakuutus­yhtiöt
— ehdottaa nyt, että valtiovallan toimesta lopetetajan
kansalaisille suhteellisen edullisten eläkevakuutusten (an-nuities)
varaaminen. Koltiissio rfidottaa,.^^ttä:sotaveteraanej a
varten perustetut 'sekä intiaaneja palvelemaan rakennetut
sairaalat olisi annettava pois ^maakuntien ja kunnallishal­lintojen
hoitoon — mikä tarkoittaa niiden^ alistamista 01-
tistä'enemmän suuryhtiöiden "hyväntekeväisyydestä"-riip­puviksi.
omalla viitataan siihen, ettff yaltipp p£t$isi luopua yh-teiskijnnalliseki
järjestetystä p,^Ye^>ista;jQ^ suurpääoma
saisi jyksityisliiketoiminnan' nimissä O0nti$t9^'^uu»mm]^
jalansijan siliämällä. Erikoisesti korostetaan sitä^ että yil-tiojohtoinen
vakuutustoiminta olisi annettava ;jK>ismp
listieii omistamille vakuutusyhtiöille. ' * ^ ;
liaikkien näiden ehdotusten pejustana oii <"sääs^vÖ4
syys"5 Valtion menot ovat liian suuret. Siksi 'on Jjuulemcr"
säästettävä siten, että yaltioy^t^ ^OPHH I f Ä f ^ ^ i ^ ^^
tanto^ ja liiketoimesta ja luoyuttaa-np ^iat sijurpääomwi voit­tojen
(keräämisen tenunellysl^entäksj. " \ ; " *
I^uinka läpinäkyv^ tämä "säästäyäisyysohjelma" 01? "se
näkyt parhaiten kahdesta perusseikasta; ' ' ' ' * .
Vaikka liittovaltion bu4jetista m^nee suprastaari leijo­nan
osa "varusteluun" — suoräi^fuseen haas^^u^G^^.. .Glass­con
ljunihkaallinen kpmitea ei näe siinä n^tä|ihp^^^ V^"~
rhan ijaikkein räikeimniät ylimaksut yäU^
Tjo^saalta, vaikka s^^^^ maas-samnjö'lähestulkoonkaan
nykyisen aikakauiieh, automati-soinnjn
ja , atomivoima aikakauden vaatiiÄiiltSilii Gl^$sc<f|n
kuninkaallisen komissionin kolhien peräkkäisen rapfpriin
johtavana lankana on se, että sosiaalista huoltoa olisi huo­nonnettava
aina sotaveteraanien huoltoon asti, ja että kai-kenlaosta
sosiaalisen palvelun parantamilta oh '.valtiovallan
toimdata muka vastustettava kynsin jä hampdih.' • .rJ <
Tervetuloa kokpul^sia seuraaifiaan
Kuten tiedetään, Canadan, Suomfaaisen Järjestön edus­tajakokous
ja Vapauden yhtiökokous pidetään Sudburyss^,
Finnish-haalilla, tammikuun 26 ja 27 pnä. , :
Altistavat suunnitelmat edellyttävät, että CSJ:n edusta-
~ jakokdus alkaa 26 p:n aamuna ja Vapauden yhtiökokous s^jr
mana-päivänä, kello 7 illalla.
Molemmat kokoukset ovat perinteellisestii avoinna Jä^-
jestönrkaikille jäsenille ja kannattajille sekä Vapauden li|-
kijoille ja kaikille ystäville. Yleinen t^pa on jnyös ollut, etljp
asiaankiintyneille "seuraajille" on myönnetty molenunisMi
kokoulKissa-puheoikeus. Päätös ja äänestysvalta on tietein­kin
vaäh virallisilla edustajilla. [
Näissä kokouksissa; Canadan suomalaisten parlamentip
isturinöissa, käsitellään 'lukuisia hyvin tärkeitä ja mielerjr
kiintoisia asioita. Virkailijain: valinnan jäiteen- esitetään
CSJin^jedUstajakoköukselle Järjestön keskuksen toimintara­portti
ija yksityiskohtainen tiliselostus. Sen jälkeen käydä^
yleinen keskustelu niistä ja muista esille tulevista seikoista.
Lopuksi tulee päätösten teko keskustelua; aiheuttaneistia
asioissa.
Vapauden yhtiökokouksessa. esitetään vanhojen peri^-
teiden-jnukaisesti ensiksi Vapauden toimituksen ja myös L i ^
kin tothiituksen raportit missä viitoitetaan toimitusohjelm^
perusrekijät ja annetaan yksityiskohtainen selostus toimitus­työtä
_koskevista asioista yleensä. Toimitusohjelmasta suori­tetaan
erillinen' keskustelu, minkä yhteydessä huomioidaan
sekä toimituksen että lukijain esitykset^ja mahdolliset eh­dotukset.
'
Erikoinen mielenkiinto kohdistuu Vapauden yhtiökoko­uksessa
myös lehtiliikkeen taloudellisiin kysymyksiin, jotka
tuodaan esiin johtokunnan ja Hi^eenh<rfjtajan raportissa s0-^^
kä kqJEoukselle esitettävässä yksityiskohtaisessa tiliselostukr
se^sa Jja tilintarkastajain lausunnossa,
Kjaikki merkit viittaavat siihe^^ kokoukset jatkuvat
sunnuntaina, ehkä iltaan asti. Kokousta seuraamaan tuleville
Järjestön ja iehtiemme ystäville ja kannattajille varataain
pailjon istumapaikkoja ja me piioll^sttene kehoitamme heitä
saapi^aan -suurilukuisena joukkona näihin kokouksiin. UB-komnje,
että kukaan näihin "kadii
kauppaansa", sillä siellä on v^aisuus saada v sisäkuva
3ärjeitön.j»4ehtiliikteein^.ik<Mkt8J;a ^ ^ I g . - ^ L
Semalla kun esittone tämän toivomuksemme^ että maK^
dollislmman monet Järjestön jäsenet jö leljtiemme ystävlLt
saapiasivat näihin'kokouksiin; Vapauden toiiy
senkif toivomuksen siitä, että yhtiökökpuskeskustelua te-hostejtaisiin
ainakin kaikilla niiUä paikkakunnilla; missä ei '
ole vfelä pidetty virallisia' kokouksia ja tehty m'iden keskus­teluja
perusteella ehdotuksia ja. esityksiä tammikuun lo­pulla
| pidettäville kokouksille. -
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
Hilma;Oska, Sylvan Lake,.Alta.,
täytti ta'mmikuu n 3 pnä^^^l vuotta'.
ta. • ^ " - / . "
Anton Laari, St. Catharihes, Ont.,
täyttää keskiviikkona tammikuun
16 päivänä 71 vuotta.
J{. A . Heinonen, Pioneer ^Manor,
Sudbury; Ont. täyttää torstaina,
taixiniikuun 17 päivänä 88 vuotta.
•Mrs. Hilma Jopila, V a i d'Or, Que?^
täyttää lauantaina, tammikuun' 1^
päivänä'60 vuotta. • '"
'Yhdymme sukulaisten jk ystävien'
onnentoivotuksiin" jdskiri''myöhästy­neenä
Hilma ÖskäUe. '
Yhtiökoko^skedcu^telua;
jattna
YLEISÖN
KIRJE
ViJLLIP A L O J A
VÄLIAJOIKSI
Olen lukenut ja myöskin itse ko­kenut
miten suomalaisilla näyttä­möillä
tulevat väliajat pitkiksi kun
näy{antövälinet • oVat puutteelliset.
Mutta ' mielestäni olisi tähänkin so­piva
korjaus.
Meidän keskuudessamme on hij-vittavia
ja vakavia näyttelijöitä, jot­ka
voisivat hyvinkin esittää ohjel­maa
näinä pitkinä väliaikoina. Eikä
näyttelijöidenkään tarvitsisi her­mostua
yleisön kättentaputuksiin
näytännön alkamista odotellessaan;
Tilaisuuteen sopivia hauskoja palo-,
ja löydämme omasta ympäristös­tämme
ja vieläpä valtiollisesta toi-minnastammekin
sekä TVstä.
Uskoisin, että tämä olisi ainakin
kokeilun arvoinen ehdotus. -— I. S.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko: testamentti e li
jälkisäädös laillinen jos sen itse te­kee,
vai pitääkö se teettää laki-mifehellä?
Vapauden lukija, Geraldton.Ont.
V ^ t a u s : On. mutta testamentti
pitäisi olla varmuuden vuoksi kah­den
todistajan allekirjoitus. "Tpdis-tajien''
ei tarvitse tietää, mitä tes-amentissa
on. H e ' todistavat" vaan
}en, että asianomainen on itse alle­kirjoittanut
testamentin. Jos on
tullut V syystä tai toisesta^ kirjoite-luksi
useampi kuin yksi testamentti,
viimebsipäivätty on ilman muuta
laillinen ja pitävä. Jokaisen henki­lön,
nuoren j a vanhan, terveen j a
sairaan, pitäisi kaiken mahdollisuu­den
varalta laatia jälkisäädöksen,
sillä aivan liian usein sattuu kuo­lemantapauksia
niin, ettei mitään
jälkisäädöstä ole, ja niin koituu
pesän selvittämisestä aiheetonta
vaivaa ja kustannustakin.
9 mjlj. asuntoa
valmistui NLssa
viidessä vuodessa
Moskova. — Izvestijassa kertoo
NLn ministerineuvoston varapu­heenjohtaja
Ignati Novikbv Neu­vostoliiton
asuntotuotannosta. Hän
mainitsee mm., että vuoden 1957
jälkeen on joka kolmas neuvosto­kansalainen
päässyt uuteen asun­toon.
Vuoden 1982 päättyessä o l i val­mistunut
9 miljoonaa asuntoa niistä
15. miljoonasta, jotka ovat seitsen-vuotissuunnitelman
tavoitteena.
Neuvostoliiton kaupungeissa ja
maaseutukeskuksissa pääsee keski­määrin
7,000 perhettä muuttamaan
uqtpipn asuntoon. Koko Neuvostolii­ton
huomioon ottaen valmistuu 20
minuutin väliajoin uusi viisikerrok­sinen
asuintalo, ja kuukausitaih
muuttaa uuteen asuntoon 800,000
henkilöä. Kuuden viime vuoden ai
Irana tupaantuliaisia on viettänyt
75 miljponaa henkilöä eli kolmas
osa koko maan väestöistä.
y^!si^te}colcuu
I^^VO$«ölii|0sta?
Tukju).(fpa, —.;yiedonantoja, jotka
voivat'Qlj^lä^^isin uifdestij neu-;
Vpstösatelliitista, vastaanotettiin.
yiime/viikon torstain? .-/iitftppivällp,
l^nköpingin valvonta-asej^aallpv Mer­kinannot-
kuuluivat hyvin seiväs^
iti.
Satelliitin kiertoaika., arvioidaan.
'^5 minuutiksi.
-Merkinannoista päätellen, kulkee
satelliitin rata hyvin läheltä Enkö-pingin
yli. Kysymyksessä ei liene
miehitetty avaruusalus, ai*vellaan
Enköpingissä. ^
Sanalla sanoen Glasscon ku­ninkaallisen
komissionin eh­dotukset
ja esitykset ovat sa­maa
maata kuin komissionin
jäsenetkin — ne perustuvat
yksinomaan .suurpääoman it­sekkäisiin
etuihin.
On hyvä, että nimimerkki "I. S . "
kiinnittää nyt, yhtiökokouksen
Edellä huomiota näihin asioihin.
Hän tietysti voi puhua omien ja
ainoastaan omien kirjoitustensa jul­kaisematta
jättämisestä.
, Vaikka Port: Arthurista on kir­joittanut
viimeksikulijneen puolen
vuoden aikanalainakin 7 tai 8 e r i
hpnkilöä Vajauteen, muutamat
ihj^istärhyvinkiiil^kerasti, n i i n tosi­l
l a 1 .on, että1|efnempi saisi sieltä
tulla kirjoituksia kuten sanoo nimi
•n^erk^j S." Nimimerkki on oi­keassa'
myös siinä, että osa. mutta
vainqsa, hänen,kirjoituksistaan on
jätetty, julkaisematta. Onko • toimi­tus
menetellyt siinä oikein tai
vääriUi' siitä voivat lukijat ja seri
jälkeen yhtiökokous vetää omat
johtopäätöksensä.
Nimimerkki S." on työväen­liikkeen
monissa peruskysymyksis­sä
yleispiirtein samalla kannalla
Vapauden toimitusohjelman kans­sa.
Mutta yhdessä erittäin tärkeässä
asiassa kysymyksessä työläisten ja
farmarien, suhteista toisiinsa, häpi
pitää käsityskannasta, että työläis­ten
ja farmarien edut ovat perus­olemukseltaan
ristiriidassa keske­nään
— että "farmarit kärsivät"
työläisten "korkeitten palkkojen ta­kia
" jrie. Nimimerkki ' I . S." on tie­tenkin
oikeutettu pitämään kiinni
tästä kannastaan^ jonka hän sai Va­paudessa
: muutama vuosi sitten
julkaistuissa väittely- eli polemiik-kikirjoituksissa
tuoda hyvin laajas­ti
esiin. •
Mutta Vapauden toimituspolitiik­ka
tähtää kokonaan toiseen suun­taan,
työläisten ja farmarien lä­heisten
liittosuhteiden rakentami­seen
niin, että ne voisivat yhteis­voimin
esiintyä spiurpääomaa ja sen
hallituskomentoa vastaan, joka
riistää niin farmareita kuin työiäi-siäkin.
Sosiaaliset parannukset ja
uudistukset ovat Canadassa riippu­vaisia
loppukädessä siitä, kuinka
laajaksi j a lujaksi tulee liitto tyj»-
väenluokan. ja erikoisesti pikkufar-marien
kesken.
Tätä liittosuhdetta- ei l i i o in saa­da
minkään "korkeimmanlahjana"
'eikä tavaratalosta tilaten. Se on ra­kennettava
kuin tiiliseinä, tiili tii­len
päälle, alhaalta ylöspäin. Toi­sin
sanoen työväenliike ja sen leh­det
taistelevat herkeämättä työläis­ten
ja farmarien yhteistoiminnan
puolesta ja kieltäytyvät minkään­laisen
tekosyyn tai fraasailun pe­rusteella
lietsomasta porvarien
• mieliksi vihaa,- epäluuloja, j a ; riitoja
työläisten ja farmarien keskuuteen.
Tästä periaatteesta on Vapaus pi­tänyt
kiinni." Sen perusteella toi­mitus
kieltäytyi äskettäin julkaise­masta
nimimerkki "1. . S : n " kirjoi:
tusta, mikä tuli viime vuoden mar­raskuun
26 päivänä. Hän krijoitti:
"Saavutetaanko jatkuvilla palkan­korotuksilla
hyötyä, mistä kaikki
hyötyisimme. Olen tarkkaillut tätä
asiaa jp pitemmän ajan ja minun
käsitykseni on,, että siitä hyötyy
•vain osa ihmisistä ja suurin osa kär­sii
. . . J a sitten miten se vaikuttaa
maalla asuviin pieniin ja keskiko­koisiin
farmareihin . . Näiden­kin
ihmisten täytyy elää ja n i i h in
vaikuttaa suuresti tuo korkeapalk-kaisuus
. . ."
Tosiasia tietenkin on vallan päin
/astainen.. Pikkufarmarit niin Port
. i r i h u n n piirissä kuin muuallakin
ovat aina olleet osa-ajalla palkka­töissä.
He hyötyvät siis välittömäs
t i k in palkkojen noususta, kuten
työläisetkin. Ja keskivaratkaatkin
käyttävät vain poikkeustapauksessa
paikkatypvoimaa, joten hekin hyö­tyvät
palkkojen korottamisesta.
Kurjuus onkin siinä kun maaseu­dulla
ei ole riittävästi kunnollisia
työmahdollisuuksia. .Se ajaa osal­taan
farmarien tytöt ja pojat pois
Kotikonnuiltaan, työtä muualta et-,
simään lähtiessään Jättäen farmit
vanhuksien hoitoon ja monessa ta­pauksessa
metsittymään.
VUäolevaa ei ole tarkoitettu ky­symyksen
perusteelliseksi vastauk­seksi,
vaan yleispiirteiseksi osoituk­seksi
siitä, kuinka nimimerkki ' 1 .
S:n" tämänlaiset kirjoitukset on jä­tetty
julkaisematta.
Vapautta ei ole meidän käsittääk­semme
perustettu ja ylläpidetty
työläisten ja farmarien toimesta
siksi, että näiden perusjoukkojen"
Keskuuteen lietsotaan, niiden omak­si
häviöksi riitaa, eripuraisuutta ja
epäilyä; Jos lukijakunta ja yhtiö­kokous
on kuitenltin asiasta toista
mieitä,! niin se on. tietenkin asia
erikseenr
Että kysymys e i ole jostakin sat­tumalta
tulleesta mielenilmaisusta,
me voimme lainata nimimerkki
'•I. S;n" toisesta, myös viime mar­raskuussa
tulleesta, ja julkaisemat­ta
jätetystä kirjoituksesta, missä
kiihotetaan erimielisyyksiä työläis­ien
ja farmarien keskuuteen seu
raavaan tapaan:
"Kun luin Port Arthurin osuus­meijerin
tiliraportin, niin. oikein
nousi kylmät väreet iholleni . . . .
Se olisi jo varmasti sulkenut oven­sa
jos ei sen tuoltajafarmarit olisi
antaneet sille alkuaan. Ja on kerras
saan ikävää huomioida, että sen
työläisillii on n i in huomattui'osuus
sen alaspäin menossa.''
Sikäläisen osuusmeijerin päävai-keutena
ori ylläolevan mukaan siis
työläiset maikka yleisesti-tiedetään
että sen päävihollisena j a k i l p a i l i^
jana on monopolipääoraa> j a sen
kontrollissa olemat : suurmeijerit.
Työläiset eivät ole sen paremmin
pyhiitiyksiä kuin farmaritkaan, njut-ta
tosiasia on, että vain työläisten
ja : farmarien yhteisymr^ärryksen
ja yhteistoiminnan avullai viii ,9SMUS-:
meijerikin edistyä: ja[^jÄienes^ä:^
siinä tarvitaan maidon tilbt[tajia--V?
farmareita, ja siinä tarvitaan tyÖ-;
Iäisiä, maidon kuluttajia. Kaiken-iainen
eripuraisuuksien lietsqmir
nen niiden välillä huonontaa osilius-
'meijerin asemaa Syleensä, eikä lasiä
muutu miksikään siitä, liefsotäankb
näitä eripuraisuuksia ^siinä virheel
lisessä luulossa, että siten muka+syysjulistuksen
"autetaan!' osuusmeijerin asiaa, tai
tarkoituksellisesti osuusmei|eriä
vahingoittaakseen.
Pitäen kiinni osuustoimintaliik­keen
perusperiaatteista — työläis­ten,
farmarien ja muiden pikku-eläjien
yhteisten etujen puolusta-misen
tarpeellisuuksista ja mahdol­lisuuksista,
Vapaus on kieltäytynyt
julkaisemasta nimimerkki^ "I: S:n"
sellaisia kirjoituksia, missä kysy­mys
asetetaan niin, että työläiset
Arvostelee yapauden
toimitusta kirjoitusften
poisjättämisestä
Koska olen nähnyt Vapaudessa
kehoituksen, että lukijain tulisi
ilmaista mielipiteensa edusta jako-kokoukselle
Vapauden sisällöstä,
niin lausun tässä omani.
• Uutjspsastoa pidän tyydyttävä­nä,
vaikka se ei tule tyydyttä­mään
koko Canadan suomalaisia»
sillä maamme on i^iin si^uri, että
paikalliset lehdet, radio j a TV
ovat ehtineet uutiset julkaise­maan
ennenkuin Vapaus ehtii jo­ka
kolkkaan.
Paikkakuntakii:'joitukset ovat
juuri niitä, jotHa vetävät ihmisiä
puoleensa. Ja niihin nähden Va­paus
on kaikkein köyhempi! Ote­taan
esim. Port Arthur ja sen ym*
paristo, joissa suomalainen väes­tö
on > kaikkein suurempi -ja
täällä on ainoastaan kaksi hen­kilöä,
jotka kirjoittavat yapau-
'teen paikkakunnan tapahtumista.
Mutta jos paikkakuntakirjeitä
menee paperikoriin toimittajan
erimielisyyden takia, niin pian
loppuu innostus kirjoittajiUa.
E i tarkoitukseni ole se, että
,,yapaudesta tehtäisiin t i l t p j e i i r e -
.'pijä ja sotkujen sotkija siltä
pitää huolen Kiviperän Pekka.
Mutta emme me kaikki ihmiset
ajattele asioista samalla tavalla
kuin Vapauden toimittaja. Eikä
hän myöskään voi tietää mitä ta­pahtuu
eri paikkakunnilla. ^
Minun mielipiteeni on se, että
paikkakuntakirjeistä el toimittaja
ole vastuussa n i in kauan kuin se
ei ole persoonallinen tai hallitus-vastainen,
joista voitaisiin nos­taa
vahingonkorvaus- jä kunnian-loukkausjuttuja
Vapautta vastaan.
En myöskään hyväksy mitään ru­maa
ja epäsiistiä Icielenkäyttöä.
Teknillisten virheitten korjaa­minen
on kiitettävä, mutta el
sitä saa tehdä niin, että se muut­taa
koko asian luoteen tai kirjoi­tuksen.
Tämä on minun mielipi­teeni
j a olen vain yksi Vapauden
l u k i j a j a tilaaja.
j — I. S., Port Arthur.
ja farmarit ovat vastatusten,' tois­tensa
tiellä j a vaivana.
Nämä ovat niitä peruskysymyk
siä, joissa nimimerkki 1. S. .^on e ri
mieltä vVapauden toimituksen kans­sa
vaatien, että Vapauden pitäisi
julkaista edelleen hänen • katsanto-kantojaah
niistä.
Nimimerkki ' I. S." sanoo, ett?
toimitus "ei ole vastuussa lähete
tyistä kirjoituksista". Se pitää paik­kansa
vissiin, rajaan saakka, mutta
tässä on yksi esimerkki. Nfimimerk
ki "I.S." kjrjoitU vlimeksivietetyn
Suomen itsenäisyyspäivän j o j o s ta
mm. seuraavaa: '^'Muistan, h y v i n ;
miten Lepin' suuteli Oskari .Tokoji-ta,
joka s i l l o in oli Suoman päämi­nisteri,
antaen hänelle tuon itseriäi-
Ihmismuisti yleensä on äärettö­män
petollinen ja epäluotettava.
Tässä o l i väärinmuistaminen aiheut­tanut
kirjoittajalle sellaisen v i r,
heen, että lehtemme ei luonnolli­sestikaan
voinut sitä julkaista.
Tunnettu tosiasia nimittäin on, että
Tokoi ei ollut silloin enää päämi­nisteri,
sillä Kerenskin hallitus oli
vähän aikaisemmin laittomasti ja
asevoimiin turvautuen, hajoittanut
työväenenemmistöisin eduskunnan.
Sitä laittomuustekoa seuranneissa
vaaleissa saivat porvarit niukan
enemistön ja niin muodostettiin
Svinhufvudin johdolla porvarillinen
hallitus.
Toimituksen käsitys on, että sil­l
o in kun joku kirjoitus loukkaa
lehden arvovaltaa tai itsensä kir­joittajan
arvovaltaa, joko väärin-muistamisen.
tai jonkun muun syyn
takia, kuten oh esimerkiksi yllä-olevassa^
tapauksessa asianlaita, sil­l
o in on toimituksella sekä oikeus
että velvollisuus . jättää kirjoitus
julkaisematta.
-Tällainen on ollut yhtiökokouk-
Tshombjeni;ji|onia:
« A A
" '19 n !*w an
Elisabethville. — Presidentti
Moise Tshombe kertoi äskettäin p i ­detyllä
: lehdistövastaanotoUa' aiko­vansa
panna toimeen poltetun maan
politiikkansa, jos Y K hyökkää K o i
vvezin kaupunkiin. '
Hän sanoi, että katangalaiset
ovat jo miinoittaneet kaikki tär­keimmät
teollisuuslaitokset räjäy­tys!^
varten.'.
Lehdistölle antamassaan lausun
nossä Tshombe sanoi palanneensa'
E l i p b e t h v i l l e e n saadakseen rauhan
ja järjestyksen palautetuksi Katari-gaan.^
• • - -
HTän sanoi tämän ensi sijassa
merkitsevän: U . Thantin suunnitel
man pikaista toteuttamista ja ilman
lisää verenvuodatusta ja tarkoituk­setonta
tuhoamista;
Katangan hallituksen edustaja sa­noi
kuitenkin keskiviikkoaamuna,
"1:
poldviUeen neuvotellakseen' kaivos- ,
maksaje'n'; maksamisesta Kongon"'**'' :
keskuistpUitukseile '^Tshomben u u - ' - ' v - M .
siman, ehdotuksen mukaisesti". ' x<< <-.-., i-^iv
Leopoldville. — Y K : n apu^issih»,r^>>. i i ^ K j^
teeri nälph Bunche kertoi lehdistö::.;::i^
konferenssissa Leopoldvillessa kesr-^ r.. t, ,n>.o<
kiviikko^a. ettei Y K odota Katanv
gani »presidentin Moise Tshotoben'
ottavaH'|viyhteytta Yhdistyneisiin
Kansakuntiin j a ettei myösk&än luns^
suunnittele Tshomben tapaambita.
Katanigan viranomaisten asia o U ~
sanoa,c. antaisivatko he~ Y K : n jou^i . c . j . mi
k o i l l e 7 liikkumisvapauden. Bunche-" " •
lisäsi,'mutta jatkoi: " Y K e i aio ottaa
yhtejrttä Katangan viranomaisiin tä-;
män vapauden saamiseksi". : . "
PÄÄLLIKÖT KAPINOIVAT
TSHOMBE A V A S T A AN
että katangalaiset olivat keskiviikon _ .YK;:-. New York. — Kahdeksan'
vastaisena yönä räjäyttänyt voima­laitoksen
j a muuntajan Jadotvillen
ja Kolwezin välillä^ Joukko, sähkö-voimajohtoja
tuhottiin samalla
seudulla.
E L I S A B E T H V I L L E N SÄHKÖ
K A T K A I S T U ^
Elisabethville. I^atangan j ou
kot ovat ottaneet valvontaansa
Mwadingushan padon sähkövoima- joka 'aikaisemmin
laitoksineen noin 320 km päässä
Elisabethvillesta ja katkaisseet
sähkölinjan pääkaupunkiin.
Union Minieien Katangassa oleva
johtaja M. Fortemps sanoi- keski­viikkona
Leopoldvillessä, että kes­täisi
10 vuotta toipiia yhtiölle ai­heutetusta
katastrofimaisesta tilan­teesta,
jos Delcommunen sähkövoi­malaitos
on tuhottu.
Fortemps, joka antoi lausuntan-sen
viitoittama toimintaohje tähän ! s a Kangon lehdistöpalveluUc, sanoi
asti ja sitä tullaan edelleen nou- toivovansa, että Tshombe jäisi Ka^
dattamaan, ellei yhtiökokous toisin tangan maakunnan presidentiksi,
päätä. — Toimitus. W.E. j Fortemps sanoi tulleensa Leo-
Eteiä^Katnn^an heimopäällikköä 7.
pyytää, tiistaina New Yorkissa juUr
kaistussa kirjeessä, että Elisabeth'! un
villessä muodostettaisiin uusi hallir,
tus ja että Katangan presidentti^ -
Mojs^lTshombe pidätettäisiin ...
Kirjeen allekirjoittajien joukossa ^' ^-^v
on Tshomben appi, Lundäheimon ..r. , . c.
päällikkö.Mwata-Yamvo j a B a l u b a - ' " '
heimon päällikkö Kasongo Niembo,' >
oli uskollinen
Tshoftibelle.
•.in :RV
^SliH ja ySAn Kuuba-keskugteluissa:
"JONKINVERRAN
YHTEISYMMÄRRYSTÄ
Subahdrio uskoo
Intian—piinan raja- ' J ,5
kiistan selviävän
Hongkong. — Indonesian ulkomi^''
nisteii. tri Subandrio. joka oli oUut
Pekingissä esittämässS Geytonin pää-' ^
miniätkin rva Bandaranaiken kans^^-'
sä &fro-aasialaisten valtioiden ehdo- -1
tukeen,{Kiinan ja Intian välisen ra-^'"
j a k i i s t ^ ratkaisemisesta, sanoi Ien--
tokentällä uskovansa, että Kiinan . ^
hallitys käyttää Colombon ehdotulEAr^-^r^-vk.
sia.poWa»a jatkoneuVottehiissa.''
^ K i i n a n j a Intian hallitukset voi*^r|>«
vat. tietysti tulkita ehdotuk^t oqiall»'^^^
tavallj^n^ sanoi Indonesian ulkomi- . •
nisijeri lisäten, että rva Bandaranai- 1
ke sadettaisi kuitenkin t o i n i a vä^ '
jänä.SubancMa uskoi, e t i a - s e i ^ i i s . ^ •
voitalsiinL selvittää raiÄanomafsdOar- |
tavalU. 1
United Nations. — Yhdysvallat-ja
Neuvostoliitto ovat saattaneet lop­puun
diplomaattisen vaiheen Kuu­ban
kysymyksessä ilmoittaen saavut­taneensa
"jonkin verran: yhteisym­märrystä"
avainkohtien ollessa rat­kaisematta
molemmin puolin;
lYhdysva^lat on epäormistunut koet­taessaan
saada toteutetuksi Kuubas­sa
paikan päällä tapahtuvan tarkas-tjuksen
hyökkäysaseiden uudelleen-
Järjestämisen estämiseksi. Washing-tpn
puolestaan on kieltäytynyt an­tamasta
Neuvostolhton Ja Kuuban
vaatimaa virallifta lupausta olla nou­sematta
maihin tähän saareen;
. Yhteisessä neuvostoliittolais-ame-rikkalaisessa
kirjeessä . U Thantille
viime viikolla sanottiin turvallisuus­neuvoston
lisäkäsittelyn tässä kysy-:
myksessä olevan tarpeeton.
Samalla molempien maiden. h a l l i ­tukset
Ilmaisivat toivovansa, että tä­mä
johtaisi myös maiden välisten
muiden kysymysten ratkaisuun ja
lieventäisi yleistä jännitystä, johon
voi liittyä . uusi sodanuhka.
Tämä asiakirja merkitsi loppua
kestäneille neuvotteluille,
kriisi . alkoi lokakuun 22.
viikkoja
Kuuban
päivänä.
Erillisessä-..U..Thantille : j ä t t ä p i ä sr
sään julkilausumassa Kuuban edus-^
taja tri Calros Lechuga arvosteli
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain- epä­onnistumista
näiden k o e t t a e n löy­tää
pysyvän rauhan takeet Karibian
alueella, l^ämä kaksi maata eivät o l ­leet
saaneet aikaan sopimuksia, jotka
Kuuba voisi hyväksyä, ilmoitti Kuu­ban
edustaja.'
Yhdysvallat ei ole luopunut "hyök­käävästä
maihinnousupolitiikastaan".
vaan säilyttänyt "voimaan nojautu­van
asenteen", väitti Lechuga.
VVashingtonin arvovaltaisista läh­teistä
sanottiin aikaisemmin, että
Yhdysvallat tulisi jatkamaan talou­dellista
painostustaan Castron halli­tuksen
kukistamiseksi. .
Yhdysvaltain Y K : n päävaltuutettu
Adlai Stevenson ja Neuvostoliiton
ensimmäinen varaulkoministeri V a ­sili
Kuznetsov allekhrjoittivat asia­kirjan.
He ovat johtaneet maittensa
neuvotteluvaltuuskuntia, jotka ovat
Strontium lisääni^ ^
Was;6ington. RadiD9kt41yi8ei^»«'.«'ä«i~r
strontium-90:n määr^-~ravinpossj(!u:^^!f!r_:
kaksitÖtötajLstui : ..^äshingtonissa r
viime vuoden aikana kuudesta k o i '
m e e n t M ^ . prosenttiin,, sanottiin
hallituksen selostuksessa viime v i i -
-
fostdksessa
koi
sanottiin ydinase- ^
kokeista, aiheutuneen strontium-90n
m^^rfiUt «^kohonneen 25,9. mikromik- .>
rocurieen. ^
Määrä^*-on 16.4—16.5 prosentin
"määrästä, jota liittovaltion säteily-.. ,
neuvosto pitää sallittuna.
rl> ^
koettaneet saada ratkaistuiksi kaikki -r 1
Kuubaa koskevat erimielisyydet. "
•Neuvostoliiton edustaja Kuznetsov
sanoi' lehtimiehille tavattuaan U
Thantin. . että Neuvostoliitto tekee,". •.*•
kaikkensa normalisöidakseen tilan»- '
teeä Karibian alueella Ja saadakseen
aikaan nopean ratkaisun muissakin''
kansainvälisissä kysymyksissä maail- : '
manrauhani säUymisen varmistami-^ ,/
seksi. Hän mauiitsi aseidenriisunnan
Ja B ^ j r l i l ^ tällaisma kysymyksinä;
.'rt
\t
: i
K
\«.
1»
3
.'.S
14
H
1>
)•
;•
it
15
lp
<4
• ''S.-
. 1».
'tr • •
4 H
' t l
• S
1
B '
I *
I «
;
i «
Kilpakirjoituksista, erikoisesti hy­vin
onnistuneista kilpakirjoituksis­ta
maksetaan tavallisesti palkkio.
Yhtenä vähän k i r j a l l i s ia töitä teh­neenä
henkilönä meillä on henkilö­kohtaisesti
sellainen käsitys, että
k i r j a i l i j o i l la yleensä on joitakin
poikkeuksia lukuunottamatta syytä
valittaa kirjoituspalkkioiden pie­nuutta.
Muistakaamme vain, että
Suomen kirjallisuuden nurkkakivi,
Aleksis Kivi, kuoli asiallisesti pu­huen
köyhyyteen ja kurjuuteen.
Mutta joissakin tapauksissa mak-setoan
"kilpakirjoituksistakin oikein
"Porvoon mitalla". Varsinkin suur­pääoman
"hovikirjailijat", jotka hu­vittavat
ja harhaanjohtavat J(ukl-'
joitaan siinä mielessä, että; työtä­tekevät
eläisivät. |)ilviUnnojen toi­voissa
sen sijaan, että yrittäisivät
joukkovoimallaan parantaa olosuh­teita,
ovat saaneet rikkautta ja man­naa
uurastuksensa palkkioksi.
On myös toisenlaisia "palkkioi­ta".
Meidän mielessämme on niistä
viimeisin, Euroopan "sairaan mie­hen",
eli "Turkin valtaluokan anta­ma
"palkkio" erjjästä todellisesta
kilpakirjoituksesta.
nimisen lehden toimittaja on van­gittu
sen vuoksi kun l e h t i julkaisi
Kayhan Saglamerin : kirjoittaman
'kilpakirjoituksen". Ilman muuta
on tietenkin selvää, että kilpakirjoi-tuljsen
kirjoittaja — Kayhan Sag-lamer
— on myös vangittu ja to­dennäköistä
ön, että he molemmat
n i in "kilpakirjoituksen'' kirjoittaja
kuin sen julkaisusta vastuussa ole­va
toimittajakin .tulevat saamaan
"palkkionsa" •— ehkä 15 vuoden
vankilatuomion, kuten ylläviitatusr
sa uutistiedossa kerrotaan.
Sivumennen sanoen on ehkä pai­kallaan
mainita, että ko. lehti jär­jestää
vuosittain kirjoituskilpailun
— ja pidätyksen aiheuttanut artik­keli
on ' v a i i i " yksi,,mp^ist^ k^pa-kirjoltuksista.
Minkälaisesta heni^ehtäbfteestaj,
on sitten kysymys? >
rKilpaferjoUuköfen - ötglRlfeifa öll'
"Ainoa: |he joka voi pelastaa Tur­kin:
Sosjialismi".
Tämäh^ Ichhadalaisittain ja suoma;
laisittaih melko säyseän j a täysin
l a i l l i s en otsikon alla esitetään Tur­kin
nykyisen: hallitusjärjestelmän
heikkouksina seuraavia seikkoja:
"Tämä meidän kaunis maamme,
jonka pitäisi olla taivaan, on epä­oikeudenmukaisuuden,
työttömyyr
den/» nälän, tietämättömyyden ja
köyhyyden helvetti. Ainoa pelastuk­sen
He; on: Sosialismi — sosihlis^
Ankarassa ilmestyvän Camhuriyet- -min lujUtaminen kansamme urheil­la
käsillä".
Meille kerrotaan Ankaran uutis-tiedoissa,
että mainitun kilpakirjoi­tuksen
yllälainatussa ydinkohdassa
ei ole sellaisenaan mitään muuta.
Monet muutkin kirjoittajat ovat ai­kaisemmin
esittäneet "samanlaisia
ajatuksia intellektuaalisen kielen­käytön
puitteissa, mitä on suurten
kansanjoukkojen vaikea ymmär­tää."
Tämän kilpakirjoituksen kie­lenkäyttö
on kuitenkin n i i n suora­sukaista
ja terävää,'^ että kuka ta­hansa
voi sitä ymmärtää", selitetään
uutistiedoissa.
Siitä se kenkä siis puristaa. Siitä
myös^ "kilpakirjoitoksen" palkkio,
vangitseminen ja kaupan päälle
mahdollisesti 15-vuotinen vankila­tuomio.
• • . • • »
Me täällä Canadassa olemme sii­nä
onnellisessa asemassa, että saam­me
suhteellisen vapaasti julkaista
"kilpakirjoituksiakin", edellyttäen,
että löydämme lehden, joka julkai­see
niitä,; tai voimme yhteisvoimin
ylläpitää sellaisia lehtiä, joiden
palstoja eivät Suuren Rahan miehet
voi tavallisilta virtasilta j a smitheil-tä
sulkea:
Meidän tulisi myös käyttää' hy­väksemme
entistä suuremmassa
määrässä tätä tärkeätä vapautta —.
oikeutta ilmaista mielipiteemme jä
syvempiä toiveitamme julkisen sa-
,nan palstoilla.
Tässä yhteydessä meidän sallitta­nee
esittää vähän juorupuheita.
Oikeastaan ei ole kysymys mistään
"juoruista" vaan pikemminkin ' vuo­dosta".
P a r i n viikon kuluttua, e l i tammi­kuuni
26 päivänä alkavalle lehUliik-keollemme
yhtiökokoukselle tulee
Vapauden toimitus esittämään —
n i in olemme luotettavista lähteiltä
saaneet'tietää — muiden ehäotuV
ten ^isäksi ehdotus, että. paikkakun-tauutisia
ja erikoisesti "yleisön"
kirjeitä i^uveUian hankkimaan* entis­tä
suuremmassa määrässä lehteem­me:'
TPolmitus olettaa, joko oikjäitf^;; .'^
tailyäaf^h, että näiden kirjoitusten. r ' ,t
avulla saadaan lehtemme kehitetyfej...:
si entis^ enemmän kuvastimen kak • •• -<•
täiseksi,' joka heijastaa täkääisten''
kansalaistemme jokapäiväistä ^lä­mää
ja tärkeimpiä tapahtumia hei->...
dän keskuudessaan sekä heidän sy-dädtäfn
/kulloinkin lähimpänä ole-via-
IOJvömuksia.
Toisin sanoen ehdotetaan, että
Vapaiden lukijain keskuudessa saa^
taisijoir kehitetyksi pitkän tähtaimeq...;
ohjeiman perusteella ikäänkuin v -'
'kiipjfa-kirjoittaminen". .
Siinajbn on tietysti oniat vaikeu-, „
tensa — mutta suurempiakin pul­mia
ovat Vapauden tilaajat, l u k i j a t ; , , .
ja kannattajat ennen ratkaisseet
MaUdotohta se e i siis ole. '
Ja siunatuksi lopuksi —yhtiöko- * ? •
kous on avoin k a i k i l l e lehtienune.
ys^^fÄe.•Siellä on tavattu vielä a n - " .,
tao ;v puheenvuoron pito-oikeuskin ^
osftnottajUle,' vaikka äänestys- ja"^ '
päatb$vi»lta ön tietysti v i r a l U s i l i r "
edulftajillp.- • '
Tartimikuun 26 päivän aamuna
Finnish haalilla alkavassa CSJ:n
edustajakokouksessa on vannaan'
pajjooj-aiielenkiintoisia asioita. Sa­man
pälyän iltana alkaa kello seit-,
semältä Vapauden yhtiökokous '
ja Ij^htemme ystävät ja kannattajat M
ovat^kaikin tervetulleita näihin t i -
laisUiikslfn. Ulkopaikkakuntalaiset­kin^,,
Joilla sattuu olemaan asiaa •
Sudburyyn, voivat järjestää matkan­sa
^niih,'että saavat samalla tilaisuu-den^
thähdS mitä merkitsee "demo^J
krätia iSytännöisä".
Siis teryetuloa näitä kokouksia
seuraamaan, läheltä ja kaukaa.
— . _ pnsäkoura,
i «
• •• •'»• • •
' I •
I •
< »
• t k.
; • '
f A
' i *••
• i m
1 »
• k » '
, • « »
I •
^«
'.n
I *
\m
I »
1 «
i •>
I «
ta
I a
I I
: i«
)P
. ! H
! d
! «
' ' t ,
• i «
!•
<«
JK
: •
i • •
•»
I w
• ••>.•» •
I n
ti
I «
1 <
i « •
. • c '••
n
M
• < t •
' ; *
•im
• n
1 I»
'
.>pf
?J •
• • * • ,
5 R
I «
~« *