Vapaus, January 15, 1963

              il' •.II! m
Liheraali Lester Pearson kannattamassa
Yhdysvaltäm ydinaseiden vastaanottamista
raastoin aikaisempaa mielipidsttään
Ottawa. — Liberäalijohtaja
:^E^ster B. Pearson sanoi viikon-
"^JOossa^ eUä hänen mielestään
. Him^dan .olisi lunastettava In-
. ^^ijcsensa (ne, joiden sen v|i-
^tibtSän antaneen) ja otettava Vas-
-^l^Mu yhds^valtalaisia ydinasjekSr-
'4|ilä ; aikaisenimin hanU^
•iiilinaar<M>hjaksilIe ja Voo4bo-
^ ^ i ^ on Canädasi^
f«eUi' Starfighter-lentokoneiUe^
; fll^' Hoi^est iohn-ohjuksilleen lEii-
.j^lEiolopassa.
^-Samalla, sanoi hän, Canadan tu
uudelleen;' tarkistaa ^ kokonai-simdessaan
Canadan puolustuspoli-
.tijgtkaa siten, että siitä asiasta kes-jkuste^
taisiin Yhdysvaltain ja N A -
^öa kanssa siinä mielessä, että p i -
"^^msun sUmäUä nykyistä "rea-vlistlsempi
J a ! tehokkaampif koliek-
,rti(^nen puolustus".
,;V*/Pearsonin mielestä olisi tutkit-
'*toi«Ä^ asiaa. että har
^EÄtaisiiirjoska olisi tarpeellista l i^
188*8 NATO-voimien tavanomaista
$seistusta j a Canadan osuutta siitä.
Opposition johtaja oli edelleen sitä
mieltä, ettäv Canadan tulisi järjes­tää
asiat siten jotta sen asevoimat
olisivat valmiit suorittamaan täy^
dellisesti ne tehtävät, j o i h in hänen
mielestään Canada on ne jo tähän
mennessä sitoututtanut;
Tällä lausunnollaan mr. Pear­son
ilmaisi joidenkin kirjeenvaihta­j
i en mielestä sen käsityksen, että
Diefenbakerin johtaman konserva­t
i i v i s e n hallituksen olisi nyt kun­nioitettava
niitä lupauksia, joita
on annettu aikaisemmin;
Puhuessaan York-Scarboron libC'
raahyhdistykselle mr. Pearson sa­noi,
että Diefenbakerin hallituksen
tulisi luopua epäröimisestään ja
vastuunalaisuuden väittelemises­tään
ja otettava vastaan yhdysval
talaisia ydinasekärkiä niille "puo-lustus-
taktilHsille'' aseille; joita " ei
voida tehokkaasti käyttää ilman nii­tä".
Ennen mr. Pearsonin puheen pi­tämistä
joukko uuden demokraat­tisen
puolueen nuorisojaoston jä­seniä
järjesti mielenosoituksen ko-
Gaulle tavoittelee
een linasevaltaa
' P a i ^ t —/ Presidentti de Gaulle
fmm tällä v i i k o l l a ; että hänellä
op hyvin vähän "toiveita" siit9,V
'että Britannia hyväksyttäisiin'TJu-
V r^bpah^- y ja
my§s äiitll;- että ilansk^ vas
tfian iYhdysvaltain tyrkyttamiä Po-larTs^)
hjuksia osana Yhjiysvaltsdn
suhnnitelmasta varustaa NATÖ-vbi-m^
t näillä aseilla Yhdysvaltain kon-tirollin
alaisuudessa.
^'' S joka
pidettiin täällä . eilen Elysen pa­latsissa
Ranskan presidentti vihjasi
sähomalehtimiesten mielestä jok­seenkin
avoimesti, että hän ei tule
t^äk^mään Yhdysvaltain ehtoja
ydinaseistukseen nähden, eikä Bri­tannian
vaatimuksia yhteismark)ci«
'haiiittoon liittymiseksi. Lontoolai
set' sanoroalehtimiehet ovat omajc
s i i n e e t ' ^ e n mielipiteen, että de
Gi^ulle käsittää jotta Britannian
liitäminen yhteismarkkinaliittoon
voisi johtaa mammuttimaiseen Yh­dysvaltain
johdon alaisuudessa ole-ivaan
^Atlantin liittoon, joka pian
" n i e l a i s i s i " koko Euroopan,
r ^ a i k k ^ t i a i n e n kehitys olisi joi­denkin
p i M 6 h ; mielestä täydellises-d^
oikeu|c^(^vniin se e i kuitenkaan
oltsi yhdenpitävä Ranskan etujen
kdhssa,'sanoi de Gaulle.
,;1Iän o l i edelleen sitä mieltä, että
Yhdysvalloilla ei tule olla oikeutta
^ o a koska, kuinka ja missä mää
ribisä voitaisiin käyttää yhdysvalta
laisia ydinaseita Euroopassa, jonka
lisäksi hän sanoi, että Rahskalla ei
ole minkäänlaisia aikeita luopua
päämäärästään, itsenäiseksi ydin­asevallaksi
pyrkimisestään.' ^
Hän sanoi, että siihen mennessä
kuin Yhdysvallat voisi varustaa
Ranskan; Polaris-ohjuksilla . Rans
kalla tulee epäilemättäkin olemaan
omat ohjuksensa. -
Lontoolaiset kirjeenvaihtajat tääl
lä sanovat, että Ranskan president­ti
on epäilevällä kannalla Britan­niaan
nähden ja näkee Britannian
ja yhdysvaltain suhteissa Troijan
hevosen.
koussalin ulkopuolelle jakaen lento-lehtiä,
joissa arvosteltiin niin pää
•ministeri Diefenbakeria kuin mr.
Pearsoniakin tekopyhyyksinä.
Puhuessaan NORADn ja NATOn
voimista mr. Pearson oli avoimesti
sitä mieltä,, että Canadan t u l i s i hy­väksyä
jotta näille voimille — ea-naualaisellekin
osalle — tulisi toi­mittaa
ydinaseita, joiden "liipäise-misessa
olisi yhdysvaltalainen sor­mi,
mutta canadalainen sormi var­mistimessa".
,
Mr. Pearson vakuutti, että sellai­nen
sopimus olisi- samanlainen
kuin Yhdysvaltain hallitus on jo al­lekirjoittanut
Britannian ja toisten
NATO-maiden kanssa aseiden käyt­tämisestä
"siinä tapauksessa jos
ne hyväksyttäisiin".
"Canadalaisena häpeän jos me
annamme lupauksemme,: mutta kiel
täydymme lunastamasta sitä. Täten
menetellessämme me petämme it­seämme,
armeijamme ja l i i t t o l a i ­semme",
sanoi hän. ~
Mr. Pearson, joka Canadan ulko­ministerinä
ollessaan sai kerran
Nobelin rauhanpalkinnon, on tä­ten
ottanut täydellisesti vastakkai­sen'kannan
sille, jonka hän aikai­semmin
on ilmoittanut omaavansa.
Tammikuun 9 päivänä vuonna
1961 hän sanoi liberaalien kokouk­selle:
"Meidän ei tulisi yrittää
muodostautua vähemäksi osakkaak­si
Yhdysvaltain puolustustoiminnäs
Sa. Minun mielestäni meidän ei t u l i ­s
i , hankkia: eikä ^käyttääj ydinaseita
ininkää|ilaise1a ^ jsahsääiseft^^
sen kontrollin puitteissa."
Mr. Pearson sanoi, että NATOn
johdosta eronnut kenraali Lauris
Norstad oli hälventänyt kaiken
epäilyksen siitä etteikö Diefenba­k
e r in hallitus olisi sitoutunut hy­väksymään
vissejä ehtoja NOR-A
D i i n ja NATOon nähden, "jotka
voidaan;» täyttää Canadan asevoi­mien
taholta vain siten, että käy­tetään
ydinasekärkiä".
VIIME TIEDOT
Ottawa, -r-^ Päänunisteri Diefenbaker kioltäylyi-eilen
^imnentoimastasea johdosta; että oppositiojohtaja Lester
Pearson oli| asettunut kannattaman yhdysvaltalaisten- ydin­aseiden
vastaanoltamista^ Konservatiivisen hallituksen taholla
on jatkuvasti kieltäydytty ilmoittamasta, virallisesti Josko
Canada on sitoutunut vastaanottamaan näitä ydinasetta, jo­ka
joidenkin piirien, yhdysvarlt^aisten ja canadalaisten, väit­teiden
niukaisesti on jo tapahtunut tosiasia. Tarkkailijat tääl­lä
ennustavat, että kysyiinys voi tulla esiin jokseenkin tär­keänä
seuraavissa liittoparla^entin vaaleiasa^ Diefenbaker
on sanonut/että hän ei anna' mitään ydinaseiden vastaanot­tamista
koskevaa lausuntoav ennen parlamentin alahuoneen
kokoontumista ensi maanantaina.
Samia. — Viime kesäktiussa Uittoparlamenlin alahuo­neeseen
valittu liberaali Walter Foy sanoi läällä eilen, että v
hän tulee äänestämään ydinaseiden vastaanottaxnista vastaan
jos Canadassa valittaisiin liberaalinen hallitus ja se ehdot­taisi
päätöslauselmaa niidem vastaanottamisekd. Sarnian
Peace Research-instituutin jäsen mr. Foy lausui nuel^iteen-sä
sanomalehtimiehille kun häneltä kysyttiin nUten hän asen­noituu
iässä asiassa sen lausunnon valossa, jonka liberaali­puolueen
johtaja Pearson antoi.
Bonn. —> Länsi-Saksan hallitus on katkaissut kaikki dip­lomaattiset
suhteensa Kuubaan .ilmoitettiin ulkoministeriön
taholta täällä eilen. Ilmoitus' päätöksestä annettiin sen jäl­keen
Inm Kuuban täällä pleva .»pulaisattashea Manuel Rod-riguez
oli kutsuttu ulkominisj^eriön puheille. Lisäksi päätös
oli ilmeisestikin tehty sen jäl&een kun Kuuba ilmoitti jotta
se tulee solminuian täydelliset diplomaattiset suhteet Saksan
Demokraattiseen Tasavaltaan (Itä-Saksaan).
RANSKAN JA ENGLANNIN
EEC-TAISTELU KIIHTYY
de Gaulle vaatinee ehdotonta "antautumista^^
Roon^a. — Roomalainen sanoma­lehti
II Messaggero sanoi viime vii­kolla,
että muutamat huomioitsijat
uskovat presidentti de Gaullen uh­kaavan
julkisesti erota yhteismark
kinoista, jos 'Ranskan v.'\tainen
liittoutuma muodostettaisiin Brys­selissä.
Pariisista viikonvaihteessa tul­leessa
uutisessa lehti sanoi, että
"hanskan presidentti pitää lehdistö­konferenssin
maanantaina, samana
päivänä kuin neuvottelut Englannin
jäsenanomuksesta uudelleen aloite­taan
Brysselissä, "puhuakseen seL
USA HALUAA YK:NKIN
KUUBA-TAISTELUUNSA
Erityinen "Kuutarkomftea-' perustettu
vin sanoin" kysymyksestä.
Hänen oletetaan pitävän tiukasti
kiinni siitä, että Ranskan Englannin
jäseneksi hyväksymiselle asettamat
ehdot on ensin hyväksyttävä, ennen
kuin maan sallitaan liittyä yhteiS:
markkinoihin. I l Messaggero jatkoi.
Aina siitä lähtien kun Kennedyjä^
Macmillan kohtasivat Bahama-saa-d
l l a ; - on presidentti de Gaullen
asenne Englannin yhteismarkkinoi­hin
ottamista kohtaan tullut kovem­maksi.
Hän uskoo, että koska Eng­lanti
on nyt ryhtynyt läheiseen l i i t ­toon
Yhdysvaltain kanssa, maan läs­näolo
yhteismarkkinoissa saattaisi
estää kolmannen — tiettyyn rajaan
sakka sitoutumattoman — poliitti­sen
voiman muodostamisen, lisää
lehti.
Lujuutta Kofisössa
höllyyttä YK^sa
" : KatriUi Katangässä^ jaÖte^^elleen •
Leopoldville. — Y K n joukot ete­nivät
viime perjantaina noin 100
km päässä tärkeässä katangalaises-ta
Kolwezin kaivoskaupungista si
jaitsevaan paikkaan.
Kongon keskushallituksen pää­ministeri
Cyrille Adoula huomautti
torstai-iltana radiossa antamassaan
lausunnossa, että jos Kolwezin lai­tokset
tuhotaan tai niitä vaurioite­taan,
" n i i n hallitus pitää Tshombea
vastuussa j a ryhtyy Kongon lain
mukaisiin mitä ankarimpiin toimen­p
i t e i s i i n ".
Katangalaiset joukot uhkasivat
aikaisemmin sabotoida kuparikai­voksen
laitteita ja räjäyttää suuren
padon, jos Y K n joukot hyökkääväV
Kolweziin.
Y K : n kongon joukkojen ylipääl'
Ukkö, etiopialainen kenraali Keb-bede
varoitti perjantaina . katanga-laisia
santarmeja räjäyttämästä
siltoja. Jos siltoja räjäytetään, niin
syylliset tullaan rankaisemaan an-
|{arasti, hän i l m o i t t i .
— Presidentti Tshombe tulee jät­tämään
teidät oman onnenne no­jaan.
Hän tulee matkustamaan
^veitsiin, jonne hän jo on lähettä­nyt
tuhansia miljoonia frangeja,
jotka eivät ole hänen omia rahojaan
yaan kuuluvat teille, Katangan kan­salle,
sanoi kenraali santarmeille
lähettämässään sanomassa.
— Y K tulee varmistamaan liik­kumavapautensa
Kongossa turvau'
tumatta voimakeinoihin. Mutta jos
tilanne vaatii -e- kuten Jadotvillessa
— ryhtyy Y K k a i k k i i n toimiin, jot­ka
ovat välttämättömiä, jatkoi
Bunche.
Lontoo. : — E n g l a n n i n hallitus on
keholttanut Kongon keskushallitus­ta
peruuttamaan vaatimuksensa,
että Elisabethvillessa oleva Eng­lannin
konsuli Derek Dodson on
kutsuttava kotiin, sanoi ulkoministe
riön edustaja; perjantaina Lontoos
sa.- •.,
•'•I
^'VniUsd Nations. — Yhdysvaltion
YK-^valtuutettu Adlai Stevenson on
saanut ohjeet painostaa Y K : n Jäsen­maita
peruuttamaan Kuuban maata-
]o'ussuunnitelman - toteuttami£ekBi
myönnetyn 1.150,000 dollarin avun,
kerrotaan amerikkalaisissa piireissä.
'stevenson kehottanee Y K n erlkols-ra'haston
toimeenpaneva neuvostoa
harkitsemaan asiaa uudelleen kun
ne.uvosto kokoontuu tälä viikolla.
Suunnitelma hyväksyttiin toukokuus­sa
1961, mutta Y K ilmoitti, että lO'
Pulliseen sopimukseen ei oltu päästy
Ja,; että soplinuskirjaa el oltu alle­kirjoitettu
KuuiSan hallituksen kans-ss,.
WaihinKton. — Yhdysvaltain ulko­ministeriö
Ilmoitti viime viikolla, et­tä,
erityinen hallituksen komitea o li
perustettu hoitamaan Kuuban ongel­maa.
' «Tiedonannossa, Joka Julkaistiin
neuvostolllttolals-amerlkkalalsten
Kuuban kriisin .Jälkivaikutuksia kos­keneiden
neuvottelujen päätteeksi,
sanottiin, että komitean lehtävättÄ
tulee olsmian hallituksen hyväksy­mien
Kuubaa koskevien pSJitöatm
kehittäminen, rinnastaminen, 'subsit-i,^
teleminen Ja iolmeenpanemlnön;
Sterllng J . ;Cottrell,; :lBtil(»te
Amerikan^ ikysymykslln perehtynyt
Haag. — Hollannin ulkoministeri
Joseph Luns matkusti sunnuntaina
Brysseliin, jossa hän yrittää estää
Englannin.yhteismarkkinain kanssa
|äse^prsx^^tt1(tStinien neuvottclu-
" " " ilmoitetuin
:ölevalta;|^liit-kokenut-
diplomaatti nimitettiin ko-1 ; ^^r^n.^'^liBnn^'^\iä^teri
mltean puheenjohtajaksi.
Virallisissa piireissä; Washlngtonls-sa
sanottiin, että- Yhdistyneiden ^kan­sakuntien
puitteissa .käytyjen» neu-vostolllttolals-
amcrikkalalsten ' K u u ­baa
koskevien neuvottelujen päätty­minen
.merkitsee, että Kuuban kysy­mys
on lakannut olemasta Neuvosto­liiton
Ja Yhdysvaltain kahdenkeskei­nen
ongelma Ja on muodostunut
.*.merlian maiden väliseksi ongel­maksi.
; • . . • •
Ulkoministeriö Ilmoitti, että Gott-rell
tulee olemaan vastuussa apulais­ulkoministeri
Edwin Martlnrie Ame­rikan
maiden välisistä asioista.
Aikaisemmin on Ihnoltettu USA:n
kääntyvän Amerikan valtioiden Jär­jestön
<OAS:n) puoleen tnrkoltuk-
A t t i l io Picdoni saapulJ^Hiitölöltse
Bonniin Roomasta keskustelläKseen
Iq^antaina liittokansleri AdeTi'^er-i
n - j a ulkoministeri Gerhard Schrö-deSPirt
kanssa. KeskusteliIssa kes!•':-
tytään 'van','lannln yhteismarkkinoit­ten
jäsenanomukseen.
Pariisi, Englannin pääneuvot­telija
EEC:ssa Edward Heath tapasi
perjantaina Ranskan ulkoministerin
Maurice Gouve de Murvillen He ta­pasivat
lounaalla Englannin suurlä­hetystössä
ja jatkoivat yllättäen
neuvotteluja.
RIvöhemmin Heath kertoi lehti­miehille
neuvottelujen antaneen
hänelle tilaisuuden'tehdä uudelleen
selväksi, että Englanti hyväksyy
sella painostaa "latinalaisen Amerikan Rooman sopimuksen j a yleisen maa-mal^
n toimimaan Kuuban vastaan. talouspolitiikan.
United Nations. — Y K on j u l i s ­tanut,
että Moise Tshombe saa l i i k ­kua
täysin vapaasti Katangassa: ja
kieltänyt, että hän koskaan olisi
ollutkaan kotiarestissa.
Tämä yllättävä käänne tapahtui
torstai-iltana, . tarkalleen vuorokau
sl sen jälkeen kun Y K : n edustaja
oH ilmoittanut-pääsihteeri U Thant-in
määränneen Katangan presiden­tin
pidettäväksi kotirestissa Elisa
bethvillen virka asunnossaan.
':^oi'staiiiltana sama. Y K : n edusta­ja
-sanoi aikaisemman lausiinnon
pUeeii'''iVheellinen ja määräyksen
tpd^llisluuclessa olevan riippuvainen
•jitä,''jättäisikö Tshbmbe "vastuut­tomia?'
f bkÄjään'"—kuten puhettaan
poltetun maan politiikasta Kongos-tfi
er.tfrtnee^'maakunnassaan.
Katangan maakunnan pääkaupun­gissa
Elisabethvillessa olevat Y K : n
V ranomaiset "eivät ole vielä löytä­neet
aihetta rajoittaviin toimiin"
Tshomben suhteen, ja Tshomben oli
vain alistuttava jokapäiväiseen u l ­konaliikkumiskieltoon
kuten kaik­kien
muidenkin, Y K n edustaja l i ­säsi.
^ U N C H E EI EPÄILE . . .
New York. — Y K n apulaissih­teeri
tri Ralph Bunche palasi tors­tai-
iltana Katangasta New Y o r k i in
Ja sanoi perillä, ettei hän milloin-k()
an ole epäillyt > Kongon yhtenäi­syyden
mahdollisuuksia.
N K R U M A H V A A T II
TSHOMBEA O I K E U T E EN
Lontoo. — Y K n ei pidä ryhtyä
mihinkään kosketukseen Tshomben
kanssa ennenkuin hän astuu oikeu­den
eteen syytettynä osuudesta Pafc
:ice Lumumban ja tämän kannatta^
j i en murhaan,, sanoi eilen Ghanan
presidentti Kwame Nkrumah.
Nkrumahin lausunnossa todetaan
edelleen, että Ghanan hallitus pa­nee
suurta painoa Y K n turvallisuus­neuvoston
21. 2 1961 tekemän pää­töslauselman
noudattamiselle. Tä­män
päätöslauselman mukaan L u ­mumban
murhasta vastuussa olevat
henkilöt j a heidän kannattajansa
ovat saatettava oikeuteen.
50,000 koditonta
Marol(on tulvissa
Rabat. — Y K n joukot auttoivat
paikallisia viranomaisia laajoissa;
pelastustöissä tulva-ahieella Rhard-in
laaksossa Pohjols"-Marokossa, jf>s
ia y l i 50 000 ihmisen arvioiJaaqnjCr,
ncttäneen kotinsa. ; .
Tulvat, jotka seurasivat ^kolrne,
viikkoa kestäneitä kaatosateita, ,.u)i'
kaavat nyt amerikkalaista; Sidf.Sli-mancn
laivastotukikohtaa .'ja KeniVi
ran kaupunkia. , ', . ,
Viranomaiset eivät vielä ole voi-,
neet antaa yksityiskohtaisia tietoja
tuhosta, mutta Rabatiin tulleet epä­viralliset
tiedot kertovat y l i 100 ih­misen
saaneen surmansa.
Kenitran kaupungin teollisuus­alue
oli viikonvaihteessa tulvan val­lassa,
mutta sisäministeriöstä ilmoi­tettiin
viranomaisten hallitsevan ti
lanteen. Ulkopuolella sijaitsevien
alueiden neekeriheimojen jäännös­ten
tilanne sen sijaan antaa huolen
aihetta, sanottiin ministeriöstä.
Pahin ongelma on juomavesiva-rastot.
Noin puoleet^ 16 juomavesi-säiliöstä.,
jotka pudotettiin lentoko­neesta
viime viikolla, meni hukkaan
pudotessaan kauas odottamassa ol­leiden
ihmisten ulottuvilta.
;<Toronlo.-'-r:: V i i k k o ^sitten sunnun-t<
iiinä^ y|l?ttä^' kuollut ;CSJn kansäl^
l|iien sm^ti JEino Xaakso saatelr
difl^.viitwtsfäiei^matk'al^een täkäläi^;
^Its' tyiiivSetitalolta, Don »haaUlta;
niaänJaritj^ihVi • tämiiiilsqUii -li-pnä.
-^niäisuu^^ta mtiQdi&^tui'! sttnri - ja^
vaiettava suröjphlla; '
Laäksoi lepäsi.värktissaäil:'ihanien
kukkalaitteiden .ympäröimänä Don
haalin kauniin rfuhlasalin etualalla
Omaisten k l i k k i e n ' joukossa havait­t
i in monen 'työväenjärjestön seppe­leet.
N i i n o l i hänen viimeiselle mat­kalleen
lähtöpsä-yhtä kaunis kuin
elämänsäkin; joka valitettavasti
päättyi .enniinaikaisesti. Surujuh­laan
osaHistuneet täyttivät Don haa­lin
avaräq jutiiasalin k a i ^ i ' ^ i s t u i ­met
j a nionei) silmään nousi kuuma
kyynel viimeisiä jäähyväisiä jätet­täessä
hyvin pidetylle toverille ja
ystävällfe. . ,
,MuistQJ)iblai| Ohjelmiston aloitti
jä lopettirfii}löndia kuoro esittä­mällä
:Ty. Lembergin johdolla kolme
kaunista .laulua, joista erikoisesti
mainittakoon Sibeliuksen säveltämä
< Sydämeni lau)u".
*Len Hjorth lausui pois menneen
toverimme Eino Laakson muistolle
itse klrjbittamai}Sa runon, jonka
julkaisentmie kokonaisuudessaan toi­sessa
yhteydessä.
Ensimmäiseksi puhui Eino Laak­son
elämäntyötä ja sen merkityk­sestä
Vapauden toimittaja W. Ek­lund
tähdentäen, että Eino Laakso
tullaan "muistamaan ,ei vain tämän
maart yhtenä ' ra]kentajana, vaan
myöSi maaijnmi^ tulevaisuuden suu­ruuden
^hleqär huomattuna eslrai-vaajana'V^
Väkaumuk8eilisena ja k y ­vykkäänä,
Vi^i^äehfiikKeen jäsenenä
Ja johtoiieöTOnä. :
• JärjeätbifiHfäisteitkerhojen kansal­lisen
keäjcuskomifeah viimeiset jää­hyväiset
«sititi mrs. rHelenTarvainen
Sanoen^ 'ett^' " E i n o n työstä edistys­mielisessä,
^työväenliikkeessä jää
niieille kalkille, icaunis; muisto". '
Esittäjään ;<^anadän c;ri k a ^ a l -
Usryhmift(t;:^'uiMkllison ''neuvoston
y^iiqeiset'j^ähjKräiset I^aksoUe; jo-kaWih^
i&i0WJlikkeeftkaiis'älIil)rM
presidentti/ rJöe' G^rshman huomioi
sen tosiasialla « e t t ä Vaikka ' Eino
Laakso' o l i : tunnettu. ehnenkaikkea
CSJn k^tlsailisena sihteerinä ja
luottamusbieb^ ä , hän o l i samalla
huomattu jcan^dalainen, joka sai toi-mintansd-
perusteella lämmintä kan­natusta
j a tukea Canadan kaikkien
kansallisutuiryhmien keskuudessa. -
SCAUtn^:liittotoimikunnan edus­taja,
entinen mestariurheilija, A k e
Hunnakko V kUnnitti jäähyväispu-heessaah
v verikoishuomiota siihen,
että Eino Laakso työskenteli suu
r e l la lämrriäUä (iSJn j a S C A U L n yh­teisten
Liitto- ja laulujuhlien hy­väksi
ja Si^i tämän toimintansa pe­rusteella
urheiluväen yksimielisen
kannatukiteh j a tuen.
Michael Korol esitti surujuhlassa
Yhdistyneen ^ ukrainalaisten yhdis­tyksen
kansallisen komitean kirjeen
jossa korostötaati, että Eino Laakso
oli ansioittmut canadalainen joka
'terveytensä.heikentyessään el h i l ­jentänyt
toimintaansacanadalais-ten
yhteisen hyvän puolesta.
Esittäessään. Canadan kommunis­tisen
puolueen viimeisen jäähyväi-sen
puoluetoverilleen Eino Laaksol­l
e j a suimValittelunsa hänen omai­silleen,
puolueen kansallinen pu­heenjohtaja-
T im Buck sanoi sisältö-rikkaan'
llyfayeO puheensa yhteydes­sä,
että.ihmi^än elämäntyön yhtenä
suurempanäj^tuloksena on se, kun
'hän voi t^minnallaan edistää ja
auttaa jotafKiti^suurta. asiaa, suurem­paa
kuin hali on itse, j a se työn
tulos jää hänen" ikuiseksi muistok-
'seeh."
, ' E i n o Laakso oli tällainen mies",
sanoi puhuja. Laakso oli hiljainen
j a vaatimaton mies,-:jolca ei pyytä-
'iiyt Ivselleen mitään, mutta juuri
'sen vuoksi - hän o l i joukkojen kes-
'kuudessa pidetty ja arvostettu joh-
"tohenkilö, sanoi T im Buck, selit-t,
äeri, että samalla kun Laakso lu­keutui
Canadan suomalaisiin ja
työskenteli ennenkaikkea heidän hy­väkseen,
hän o l i vastuuntuntoinen
ia arvossapidetty canadalainen,
jonka sydämenasiana oli Canadan!
kansan yhteinen etu j a paras.
Wilbert Böhm esitti lyhyessä
muodossa eri puolilta laajaa; maa­tamme
tulleet monet kirjeelliset su-ruvalittelut
omaisille ja korosti ly­hyessä,
muotokauniissa puheessaan,
että. - me jälellejääneet 'tulemme
kaipaamaan Eino Laakson tukea,
apua ja hyviä neuvoja".
Kantajina palvelivat: John Mäki,
E r i c Männistö, Geo. Kautto, Henry
Huhtanen, R.' Niiranen j a E . Jun­nila.-,
•,
Sen jälkeen kun Eino Laakson
ruumis oli lähetetty paikalliseen
krematoriumiin, tarjoiltiin Don haa­l
i n ravintolasalissa vanhojen kan­sallisperinteiden
mukaisesti hauta-jaiskahvit
ESIMEP£ILLINEN
KAJ«S41^INEN
Sei ostettuaan Eino Laakson var­haisempaa
elämänvaihetta ja .todet­tuaan,
että, hän kuoli ennenaikai­sesti
suhteellisen nuorena miehenä,
W. Eklund sanoi muistopuheessaan
mm. seuraavaa: . -
'\ ". ..-: Muodollisen koulunkäyntinä
sä niukkuudesta huolimatta hankki
Eino. Laakso kuitenkin itseopiske­lun
avulla itselleen sangen: laajat
tiedot. Kirjojen lämpimänä ystävä­nä
hän o l i keskuudessamme sanan
-varsinaisessamielessä huomattu
kulttuurihenkilö . . .
: 'Järjestötoverina Eino Laakso o li
kyvykäs, . luotettava .'ja väsymätön
työntekijä. Hän o l i yksi niisjtä kun­nioitettavista
osuustoimtntahenki-löistä.
jotka eivät koskaan unhoita
sitä, että osuusliikekin OI); voidak­seen
parhaiten palvella suuria kan­sanjoukkoja,
erottamaton osa työ­väenliikkeestä
. . . -
"Ihmisenä ja yksilökanisalaisena
Eino Laakso o l i ' monessa suhteessa
esimerkiliinen mies . . . Vaikka mo­net
hänen tehtävänsä veivät paljon
aikaa, n i in Laakso oli .kuitenkin sa-tian
varsinaisessa mielessä perhees­tään
oikein hyvin huolehtiva mies,
kunnon aviomies, hyvä isä j a isoisä.
'Kansalaisena me tunsimme Eino
Laakson vakaumuksellisena työ-väenmiehenä,
joka työnsä j a toi­mintansa
muodossa antoi arvokkaan
panoksen, e i vain Canadan; työväen­liikkeelle;
joka oli hänen syifäntään
lähinnär vaan samalla kertai tälle
rakasta|nalleen maallemme >- Ca­nadan
rakentamiseksi ja kehittämi­seksi
. . Tällaisena, kansan hyvistä
riveistä nousseena turmeltumatto­mana
poikana, esimerkillisenä ja
vastuuntuntoisena kansalaisfpa, se­kä
perheestään hyvin huolehtinee-,
na isänä, muistamme Laaksoa tällä
viimeiselle matkalleen lähtiessä.
Sellaisena haluamme hänenu muis­toa
kunnioittaa , .
. fSS- Fanfani kutsuttu
Washingtoniin 7
Washington. — Presidentti Ken­nedy
on kutsunut Italian pä^miäis-terin,
prof. Amintore F ^ f a n in
Washingtoniin neuvotellakseen hä-neh
kanssaan ensi keskiviikkona ja
torstaina, ilmoitti Valkeine^ talo
v i i m e v i i k o l l a . - •.r.,:';.: -.^^
>^ämä kaksi, johtavaa valtiomiestä
keskustelevat ilmoituksen mukaan
' molempia kiinnostavista ongelmis­ta."-
;' •
. Neuvottelut Washingtonissa ^käy­dään
, ennen kuin Fanfani^" tapaa,^
Englannin jpääministerin ' Harold';
Macmillahin R(>omas$a ^^Imikuun
1-—3 päivänä. ' • ^ .
Saksan yhtenäisyyspuoloeen
kokous alkoi täoäin
B e r l i i n i . — Saksan sosialistisen
yhtenäisyyspuolueen liput nousivat
viime viikolla salkoihin demokraat-isessa
Berliinissä merkiksi V I puo-
'ufokokouksesta, joka alkaa tänään
Werner Seelenbinder-Hallessa. Ko­kousta
edeltänyt laaja puolueohjel-makeskustelu
ja Sommerdan kont-torlkonetehtaan
julistama kilpailu
'yön tuottavuuden kohottamisesta,
'uotteiden omakustannushinnan
alentamisesta ja tuotteiden laadun ^
parantamisesta saatetaan siten pää- {
tökseen ja edustajakokouksen osan­ottajien
puntaroitavaksi.
. Jo useiden kuukausien ajan on
DDRn jokaisessa päivälehdessä —
nuovisolehdestä puolueen pää-ää-nenkannattajaan
asti — käyty kes­kustelua
DDRn nykyongelmista VI
puoluekokouksen merkeissä. Tiede­miehet
ovat kirjoittaneet niistä pul­mista,
jotka on voitettava saatettaes­sa
tieteellisiä tutkimus- ja kokeilu-laitoksia
yhä lähemmäs jokapäiväis­tä
elämää.
Tuotanto-osuuskuntien työn pa­rantamista
on n i in ikään pohdittu,
veteraanit ovat esittäneet muistel­miaan
ja kaikkien yhteiskuntapii­rien
edustajat mielipiteensä tammi­kuun
suuresta tapahtumasta. Vii­meksi
antoi Schwerinissä järjestetty
kristittyjen kokous julkilausuman.
Jossa luvataan ottaa osaa sosialisti­sen
yhtenäisyyspuolueen uuden oh­jelman
täyttämiseen."Puolueen oh-jelmalähtce
rauhan j a rauhanomair
sen rinnakkaiselon pohjalta. Ihmi­set,
jotka ovat kiinnostuneita näistä
asioista, eivät voi kääntää sille sel­käänsä'-.
Sanotaan julki^lausumassa.
Kokouksen pitkäaikaiset j a pe­rusteelliset
valmistelut osoittavat
sen olevan tapahtuman, jonka mer­kitystä
tuskin voidaan ainakaan D-DRssä
yliarvioida. Kansainvälisessä­kin
mielessä on edustajakokous he-ättänyt
suurta huomiota, varsinkin
v?en jälkeen kun tieto Neuvostolii­ton
pääministeri Hrushtshovin saa­pumisesta
puoluekokoukseen annet­t
i in julkisuuteen. Pääministeri Hru­shtshovin
matka B e r l i i n i in o l i jo
ennakkoon synnyttänyt monen
monta artikkelia ja pääkirjoitusta.
Ovatko hänen tulonsa syynä sosia­lismin
sisäiset ongelmat vai onko
hänellä taskussaan uusi ratkaisu
Beriiiniä varten? Tätä e i . länsilehr
distö tiedä varmuudella sanoa, mut­ta
yksi asia on ainakin varma: pää­ministeri
Hrushtshov on B e r l i i n i in
sydämellisesti tervetullut
Danten helvetti? Ei nyt aivan niin, mutta tämä luonnonoikku voidaan nähdä useim­milla
Canadan suuremmilla järvillä lämpötilan laskiessa nfopeasti."^ Kuvassamme.:
näkyvä, sumu kehittyy siitä; että nopeasti jäähtynyt ilma virtaa yli lämpöisemTi-män
veden. Veden pinnasta nouseva kosteus muuttuu sumuksi tavalla, jonka valo­kuvaajamme
on •"ikuistanut*'. Kuva otet .u Ontanpn järvellä.