Vapaus, December 13, 1955

              sivu 2 TiistaJna, joulukuun 13 p, — Tuesday, Dee. 13,1955
VAPAUS 7elQ>bo&M: Sna. omce € 0 .
Edltorlal Office OS. 4-420». Manager
S.6u)tfl. EiUtorW,SiElund. MaiUng
addres»; Box iS, JSudbury^ Ontario.
Onao «f nuiiab Canafllang, E»- tilMtibca f^or. A 1917, Authorizea
M «ecostf d a » snaU by tbe Post
Office DQiartnent, <ntawA. P u b -
Ittbed ttuice veddy: Tuesdsys,
TboisdayB antf B a t v n l a y i t 7 Vapaus
PubUablng Company L t d , at 100-102
AdveiiisUig rat«8 upon appUcaUon.
T^anaiatlon free of charge.
TELAUSBJNNAT:
TtodysvaSoteaM Vk. 8JOO 6 U c 4 ^
Suomeasa: 1 v k . 8.50 6 U c 4.7S
Miksi valtalehdet valehtelevat?
' VaJheiila on "aina ollut lyhyet jäljet" kuten suomalainen sanan­lasku
selittää. Nykyaikanaj Jolloin tiedonantovälincct ovat kehitty­neet
siinä ^määrin, että sanoma kulkee miltei salaman nopeudella
maapallon ympäri — ja radion välityk.sellä eläisimmillekin salomaille
-^•vatteet- paljastuvat paljon nopeammin kuin aikaisemmin, huoli-niatta
siitä minkälaisilla verhoilla niitä yritetään peitellä;
• Tästä huolimatta me näemme jatkuvasti esiiperkkejä siitä, miten
suuret Ja itseään ''arvovaltaisina vapaan lehdistön edustajina'' pitä­vät
sanomalehdet julkai-sevat sekä puolivalheita että suuria emäval-h
e t t a j D u h u m a t t a k a a n nyt sälä, että antavat asioista vain yksipuolisia
tietojsTlliforvarin näkökannalta,: mikä asiallisesti puhuen ei ole val­hetta
kummempaa sananselitystä, sillä se johdattaa pahaa-aavista-
"mattoman lukijan kokonaan "hakotielle".
Esimertikinä siitä, minkälaisia "emävalheita" n.s. "vapaan lehr
distön'' palstoilla levitetään, palautamme mieleen mitä o n tapahtunut
aivan viimepäivien aikana.
Kuten 'tiedetään, Neuvostoliitossa o n viime arkoina kiinnitetty
suurta huomiota maan arkkitehtuuriin j a korostettu — oikein tai
väärin, se ei imeitä nyt liikuta^— että entiset vbheet,on korjattava,
s Täanän kysymyksen yhteydessä Yhdysvaltain johtava uutistoi-imisto
ja erään suurlehden edustaja tiedoittivat muutama päivä sitten
suoraan Moskovasta-, että Neuvostoliiton johtava arkkitehti, Vlasov,
jonka "virheitä" on tämän kysymyksen yhteydessä julkisesti arvos-l
e l t t i , on erotettu Neuvostoliiton arkkitehtien yhdistyksen johtavalta
paikalta, ja että häneltä o n otettu pois korkea-arvoinen Stalinin pal-iunto,
minkä hän on aikaisemman työnsä perusteella saanut jne.
Puuttui vain EC, että olisi sanottu, ko. arkkitehdin joutuvan teloitus-
Joukkueen likvidoitavaksi r-r asian se puoli, mikä ilmeisesti jätettiin
eräitten roskalehtien tehtäväksi.
/; Asia ei kuitenkaan päättynyt tähäUj vaikka ns. valtalehdistön
'lukijak-unta ei siitä saanutkaan tietoja hetlkohtaisesti. Asianomaisen
iiutisarikan lähettäjät kutsuttiin Mosikovassa "ripille" j a heille sanot­tiin,
että'jos he lähettävät.vielä toisen samanlaisen väärennyksen leh-l^
liUeen, niin Ne.uvostoliitto ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin sen
johdosta. /Ja vaikka nämä "vapaan lehdistön" korskeat ritarit leimat­tiin
täten-^julkisesti, koko ihmiskunnan edessä valehtelijoiksi, n i i n y h - '
tään vastaväitettä ei ole esitetty siitä, ettei heidän uutistietonsa ollut
valheellinen "ankka",
- T o i s e k s i e s i m e r k i k s i o t t a a asian, josta ovat tietoisia:
kaikki sensatioon taipuvaiset valtalehtien lulcijat. '
Kuten tiedetään, Neuvostoliiton pääministeri Bulganinin j a sikä­läisen
komniMnistisen puolueen pääsihteeri Khrushchevin Intian mat-
•ka on ollut suuren huomion kohteena valtalehtien palstoilla. '• Jostakin i
eriskummallisesta syystä nämä samaiset ''vapaan lehdistön'' itrjtaritH
ovat pitäneet kovin pahana sitä kun ko;: henkilöt ovat saaneet- ystä­vällisen
vastaanoton' ci vain Intian valtiovallan vaan myös suurten,
tkansanjoukkojen taholta. Niinpä n e ovat sitten yrittäneet ?'oikein;
t i k d l a ^ i l M i v a n i a l l a ' ' löytää tästä vierailusta, jotakin pahaa j a kiin
oikein kovasti yrittää, niin löytyyhän sitä. Niinpä meille kerrottiin'
kirkuvin otsikoin Rhrusliohevin.sanoneen Rangoonissa pitämässään
puheessa, että "Englantia ei maana ollut olemassa ennen Vilhelm
Valtoittajaa; Teidän temppelinne ovat' kaksi kertaa n i i n vanhoja
(kuin englantilaisten. Teidän ovat kaksituhatta vuotta vanhoja ja
heidän vain tuhat ja siitä huolimatta he sanqvat teitä villeiksi".
Asia oli nyt.selvä. Krushchev oli Rangoonissa pitänyt' puheen,
joka nostatti tukan pystyyn jokaisen englahtil^isen päässä. Englan­tilaisten
kansallistuntoa oli loukattu siinä määrin, etta Englannin
ulkoministeriö katsoi tarpeelliseksi antaa vastauksen tahdn uutisank­kaan
oikein virallisella kommenlaarilJa.
, 'Mutta totuus oli tässäkin tarua kiNnmempi. :Moskovan Pravda
ilmoitti, että Khrushchevin suuhun on tässä jutussa pantu jotakin
sellaista millä ei ole minkäänlaista tosipohjaa. Toisin.sanoen l'ravda
selitti, ettei Khrushchev ole koskaan tällaista lausuntoa antanut. Tosi­asiassa
Pravda meni pitemmälle j a osoitti, että Khrushchevin suuhun
yritettiin panna "parannettuna' ajatus, jonka eräs burmalainen diplo­maatti
on esittänyt lausumalla: "Kun taisteUmme riippumattomuu­temme
puolesta, sanoimme usein, että pagodimme olivat olemassa j o '
silloin kun Vilhelm Valloittaja nousi maihin Englannin rannikolle.
Englanti ei vielä ollut muodostunut 'kansakunnaksi, kun meidän kan-s^
untamme j o oli kulttuurinsa huipulla. Tämän nniistaminen valoi
taistelutahtoa imiehiimmc." '
'Kuten nähdään, lausunnon sisältö o n vallan toisenlainen, ja
k u t e n sanottu, sitä e i antanut Neuvostoliiton puoluesihteeri, vaan eräs
burmalaincirdiplomaatti! On vain muistettava, ettei Pravdan julkai­semaa
"oikaisua", ole yritettykään osoittaa virheelliseksi!
Kolmannen esimerkin v.oimme" ottaa taalla kotoa — Torontossa
ilmestyvän Globe and >railin toisen osan etusivulla viime perjantaina
kolmen palstan otsikolla julkaistusta "uutistiedosta".
Siinä kerrottiin — j a kertojana oli. "'asiantuntija" vaäristeljni
a l a l l a — miten meidän ulkoministerimme, mr. Pearson oli Ottawassa
pitämänsä puheen yhteydessä antanut ".mitd kuuluu ja kuka käskee"
opetuksen sekä Bulganinille että erikoisesti Khrushcheville.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että vaikka mr. Pearson peitto-sikin
yllämainittuja henkilöitä puheessaan, ko. uutistiedossa julkais­taan
suoranaisena lainauksena yhtä JH toista sellaistakin, minkä voi
hyväksyä kuka tahansa,
: irlutta sitten kun uutisen tekijä lähtee '"selittämään", mitä mr,
Pearson muka selitti — ja siitä ei mr, Pearson tietenkään joudu vas­taamaan
missään, sillä eihän ole mitään suoria lainauksia julkaistu,
niin sitten tul*e tällainen aikaansaannos: "Khrushchev oli sanonut,
että Britannia järjesti Xatsi-Saksan hj-ökkayksen Venäjää vastaan
1941 . . . "
• iLapsetkin tietävät, ettei Khrushclvev eikä kukaan muukaan ole
•moista mielettömyyttä esittänyt. Khrushchev ja .muut neuvostojohta­jat
ovat selittäneet — oikein tai väärin, se e i meitä tässä yhteydessä
liikuta — että Britannian, Ranskan j a Yhdysvaltain massit piirit aut-;
toivat Saksan aseistumista Hitlerin johdolla, j a että Saksan aseista­misen
ja Saksalle annettujen alueiden (Itävalta ym,) luovuttaminen
sekä petollinen Mynchenin sopimuksen tarkoituksena oli saada Sak­sasta
se iskuvoima, joka sosialismin hävittää Neuvostoliitosta.
Kukaan ei ole koskaan syyttänyt, että Britannia ""järjesti Natsi-
Saksan" hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan v. 1941. Mutta ,lap­setkin
tietävät, että sota o n vissin i^olitiikan tulos. Myös tiedetään,
että Hitlerin Saksan aseistaminen johti toisen maailmansodan puhkea­miseen
— ei siten, kuin Hitlerin Saksanaseistumisen avustajat olivat
toivoneet, vaan siten, että Hitlerin Saksa halusi ensin lyödä avusta­jansa
ja vasta sitten Neuvostoliiton, jotta toteutuisi "Saksa. Saksa,
y l i kaiken" ajatus.
SYNTVA/tÄ-
PÄIVIÄ
I M. JJndaJa täyttää
keskiviikkona joulukuun 14 pnä 71
•vuotta. • •
Vlfbo Katiiinen 'Wel»t«rs Oomer'
eista, S. C:, täytti m a a n a n t a i n a jou«
1-akuun 12 pnä 70 fiTlotta.:
eifss Salooea Fvlmontonista täyttää
p e r j a n t a i n a Joulukuun 10 pnä 75
vuotta.
Yhdymme .sukulaisten j a t u t t a v am
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Tärkeä rengas idan ja lännen
kauppasuhteiden kehityksessä
K y s y m y s : M i k a o n f i s h e r - n u n i s en
turkiseläimen suomenkielinen nimi?
— Epätietoinen
Vastaus: "Kalä.stajanaatä" tai p e l ­kästään
v a i n " k a l a s t a j a ".
Riita johti
veljesmurhaan
st. Catharines. — G r e y C u p - j a l k a -
p a l l o i l u s t a johtuva r i i t a Johti v e l -
jenmurhaan taalla viime sunnun­taina.
A l e x Sidorchuk Ja .hänen veljen­sä
.Daniel olivat ystäviensä kanssa
katselemassa television välityksellä
jalkapallopeliä hotellin oluttuvassa.
Siellä syntyi veljesten valiUa r a t a j a
Alex palasi k o t i i n s a kello 7 i l l a l l a.
P o l i i s i e n antaman tiedonannon mu­k
a a n D a n i e l o l i k o t o n a a n veljensä
saapuessa. .
Vain yksi laukaus k u u l u i : j a p o ­l
i i s i n saavuttua p a i k a l l e löysivät he
A l e x i n makaamassa l a t t i a l l a tiedot­tomana
kuulanreika vatsassaan. H an
kuoli p i a n sen jälkeen k u n hänet •vie­t
i i n sairaalaan. P o l i i s i t vangitsivat
D a n i e l i n j a h a n t a vastaan on nos­tettu
syyte murhasta, .
—'JStUovan vuoden JLefpzIslo
«yysnessDt iäyiilvat maailinaneri
ouf ta etfDstarieo IJifcemiesten toi­veet,
osittain ne vieläpä ylituvat­kin
odotnlisct. Tänänvaotlset
Xeipzisin syysmessut pidettiin
saotuislssa oiosobtelssa kansain- -
välisen lännityfesen laukeaufsen-ilmapUrissä.
joka syntyi neljän'
suurvallan Geneven konferenssin
tuloksena. Eri maanoosia edusta-^;
vat kauppa-Ja liikemiespiirit pyr- '
kivat laajentamaan kansainvälis-;
tä tavaranvaibtoa ja vahvistivat'
siten eri yhteiskuntaJärjeitelmiä
edustavien maiden välisiä suhtei­ta.
Halu päästä yhteisymmärryk­seen
ja luottamus yhteiseen hanp- :
y paan on laajoissa lilkemlespU-
•) tt]sfä, lisääntynyt Jä. lupaa lähei­sessä
tulevaisuudessa vielä suu­rempaa
hyötyä kaikille, kansoil­le,
sanoo Saksan Demokraattisen
tasavallan uiko- ja kotimaan­kaupan
varaministeri Willy Hiit-tenrauch
Leipzigin messujen joh­dosta
antamassaan lausunnossa.
Ministeri Huttenrauch jatkaa:
— Messujen tuloksia tarkasteltaes­sa
o n todettava, etta paatos kaksien
messujen pitämisestä vuodessa o l i a i ­v
a n oikea j a lännen j a idän välisen
kaupan laajentamisen k a n n a l t a t a r ­peellinen.
K o t i - j a ulkomaisten mes­suvieraiden
tämänvuotisia suurmes-s
u j a kohtaan tuntema kiinnostus !hel-j
a s t u u selvästi näytteilepanijaii> j a
katsojien lukumäärässä seka messu-vaihdossa.
Messuihin, j o t k a kestivät
vato 6 päivää, t u t u s t u i 265,000 h e n k i ­löä.
INäistä o l i yksinomaan L a n s i - S a k -
sasta j a Länsi-Berlimista -43,517 h e n ­kilöä
sekä 5,438 henkilöä 65:stä muu»
t a maasta. Yhteensä 7,575: n näytteil-l
e p a n i j a n käytettävissä o l i n . lOO.r
000 neliömetrin näyttelytilat 16 mes-sutalossa
j a kahdessa messuhallissa.
K u n edellisiin L e i p z i g i n suurmessuir
Jean Sibelius
Suomen suuri säveltäjämestari
Jean Sibelius täsrtti Jonlnknnn 8. %
päivänä 90; vuotta. Tämän merk­kipäivän
kunniaksi Julkaisi Hel­singissä
ilmestyvä S K D L : n päa-äanenkannattaja'
Vapaa: Sana
oheelllsen artilckelin, missä koros­tetaan,
että sinfoniamuodoh. ke­hittäjänä
Sibeliuksen merkitys
on ainutlaatuineii aikamme mu-
I silkissä. "Hän on Iiansallisen mu- .
i siikkimme ensboomäinen suuri
- nimi ja koko suomalaisen kult­tuurin
yksi suurista peruskivis-ta'%
san(^ lehti Ja jatkaa: ;
E h k a p a juuri siksi, etta Sibelius
e i o l e pyrkimällä pyrkinyt olemaan
m u s i i k i n uudistaja, h a n o n ollut sita
enemmän k u i n moni uusien 'Virtaus­ten
tietoinen profeetta. A i k o i n a , j o l ­l
o i n uusia saveltaiteellisia k o u l u k u n ­tia
on syntynyt taman tasta ja u u ­hien
mullistavien teorioiden periista-
]p.t ovat suuriiiänisesti sanoutuneet
i r t i perinteista,' Sibelius o n k o u l u ­k
u n n i s t a v a l i t t a m a t t a eurooppalaisen
musakin traditioon pitäytyen k u l k e ­nut
omaa tietaan — ja suorittanut
suurta uudlStajantyota.
Sibelius o n nimenomaan sinfonik­ko
j a j u u r i t a m a n musnkillisen muo­don
kehittäjänä h a n on m u s i i k i n h i s ­torian
tärkeimpiä. Jos t a r k a s t e l e m ­me
Sibeliuksen edeltäjien, esimerkik­si
B r a h m s i n tai Tshaikovskin, sinfo­n
i o i t a , huomaamme, miten ne r a k e n ­teellisesti
pysyvät s i d o t t u i n a k l a s s i k ­kojen
l u o m i i n muotoihin. Sellaiseen
omintakeisuuteen kuin m u s i i k i n pie-noismuodoissa
eivät romantikot s i n ­fonian
a l a l l a kyenneet. Romanttinen
sinfoma, joka esimerkiksi B r a h m ­s
i n ensimmäisessä tai T s h a i k o v s k in
kuudennessa oli melko lähellä toteu­tumistaan,
o l i k a i s i t t e n k i n loppujen
lopuksi ajatusvirhe j a mahdottomuus,
S i b e l i u s k i n h y l k a a vanhat sinfoniset
muodot vasta j a t e t t y a a n romanttisen
varhaiskautensa taakseen, •
M i s t a tässä rakenteellisten periaat­teiden
erilaisuudessa sitten o n k y s y ­mys?
Samoinkuin -«rienllalsklassikot,
j o t k a loivat s i n f o n i a n sanan nykju-sessa
mielessä, useimmat viime vuo­sisadan
sinfonikot aluksi esittelevät
t a r k o i n määrättyjä, selviä melodisia
kokonaisuuksia, j o i t a he s i t t e n k e h i t -
telyjaksossa paloittelevat j a muunte­levat
kootakseen ne jälleen kertaus-
Jaksossa. Sibelius sensijaan tekee
kypsässä slnfonlatyylissaan juuri
päinvastoin. Lyhyistä j a h a j a n a i s i s -
•"a melcdiankatkelmista h a n yhd^telee
Ja rakentaa elimellisiä kokonaisuuk­s
i a . Joiden hän s i t t en antaa Jälleen
hajota. Sibeliuksen sinfomatuotanto
muodostaa eräänlaisen yhdyssiteen
toisaalta klassilllsromanttisen, t s h a i -
kovskilais-brahmilaisen, j a toisaalta
j o n k u n Shostakovitshin edustaman
modernin smfoman 'valillä. Niinpä
o n km luonnollista, että hänen s i n f o ­niansa
ovat olleet houkutteieva ja
k i i t o l h n e n objekti m u s i i k m t u t k i j o i l l e.
Muistettakoon v a i n esimerkiksi Emo
R o i h a n ; Ilmari K r o h n i n ; j a Cecil
G r a y n teokset, Sibeliuksen s i n f o n i o i ­ta
koskeva k i r j a l l i s u u s c n saanut mie­l
e n k i i n t o i s e n Iisan : S i m o n Parmetm
teoksesta "Sibehuksen sinfoniat"i j o ­ka
on j u u n ilmertynyt mestarin 90-
vuotispaivan kunniaksi. •-
S i n f o n i a n kehittäjänä Sibeliuksella^
on yleismaailmalhnen merkityksensä.
. M u t t a meille suomalaisille Mian
merkitsee Iisaksi j o t am muuta. H ä ­n
e n teoksensa ovat meille musakin
a l a l l a samaa k u i n K a l e v a l a t a i S e i t ­semän
veljestä kirjallisuuden. R a ­kastamme
hanta nimenomaan suo-malals-
kansallisena säveltäjänä. J a
kuitenkaan h a n ei koskaan kayta
teoksissaan kansanmusiikin aiheita,
päinvastoin k u m esimerkiksi venäläi­sen
kansallisen . m u s a k i n perustaja
G l m k a , joKb kiteytti taiteellisen o h ­jelmansa
lauseeseen: " M e säveltäjät
v am sovitamme sen, m i n k a kansa sä­veltää."
K u i t e n k i n Sibelauksen musu-kl£
sa on j o t am kertakaikkisen suoma­laista,
T a h a n on t i e t e n k i n v a i k u t t a ­nut
se s e i k k a , e t t a sama luonto, s a ­mat
olosuhteet, sama kansanluonne,
toka on p a i n a n u t leimansa, k a n s a n -
lauluihimme, heijastuu myös Sibe­liuksen
musiikista. Itse asiassa h ä ­nen'
musiikkinsa o n n a i n viela s y ­vemmin,
viela aidommin kansallis­t
a : se tyontaa juurensa kansanlau­l
u j e n ohi s i i h e n samaan maaperään,
josta nekin ovat kasvaneet, se a m ­mentaa
suoraan sata lähteestä, josta
k a n s a n m u s i i k k i k i n on syntyism.
J a viela: rakastamme Sibeliusta
hänen panoksensa vuoksi taisteltaes­sa
kansallisten oikeuksiemme puoles­ta
tsaristista sortoa vastaan. Ateena­laisten
l a u l u j a F i n l a n d i a n o s t a t t i ­vat
isänmaallista innostusta tsaa-r
i n v a s t a i s t a mielialaa tehokkaammin
k u i n mitkaan lentolehtiset; jalKim-maisen
esittäminenhän k i e l l e t t i l n km
erääseen otteeseen. J a j o Sibeliuksen
mittaisen säveltäjän omistaminen
merkitsi arvaamattoman paljon suo­malaisten
kansalhsen itsetunnon kas­vamiselle.
Sibeliuksesta muodostui
kansakunnan Ja sen tulevaisuudenus­kon
symboli.
M u t t a nerot merkitsevät kansalleen
myös velvoitusta. Se s e i k k a etta mell-;
la on s u u n säveltäjämme, e i saa an^'
taa meidän Itsetyytyvaisesti uskoa,
etta musiikkielämämme olisi oikealla
tolalla. S u u r e n m u s i i k i n luovat muu--
tamat harvat, mutta m u s i i k k l k u l t t u u - '
r i n luo Ja s i l t a on vastuussa koköTfan-''
sakunta. M u s h k k i k u l t t u u rm m i t t a - -
puu on se laajuus, j o l l a kansakunta
kokonaisuutena kykenee omaksumaan
suurten säveltäjien luomia henkisiä
r i k k a u k s i a . V a i n tekemällä musiikista
ko'xo kansan asian.voimme maksaa
kunniavelkamme 90-vuotiaalle mesta­r
i l l e .
I, R .
h i n V. 1951 o s a l l i s t u i 4 » länsisaJua-l
a i s t a j a lansiberJiinlläJatä yrltyatä,
o l i nälUä ^ a m e s s u U a 1,270 länsi-saksalaista
näytteillqTanijaa, .682 u l ­komaista
yritystä J a l u k u i s i a S a k s an
demokraattisen tasavallan teolUsuus-laitcdEsia.
O n muistettava, että u i k o -
{haisten näytteiUepanljain Joukossa
o l i l u k u i s i a 'yhtelsnäj^ttelyltä,; J o i h in
o s a l l i s t u i useita yrityksiä t a i eri UIT
kooi^ankauiJpajärjestöjä. Näitten
mejESuJen merkitys ilmenee lisäksi
siinä/iettä.tällä kerralla. oU mukana
osanottajiani k a i k i s t a ' m a a n o s i s t a ja
m i d e n joukossa linomattava määrä
p o l i i t t i s e n 7Ja-l taloudellisen < elämän'
johtohenkilöitä''eri- n i a l ^ , ' a i e r e n t a ^<
k a i s t e n maiden,'erikoisesti Pohjois-' Ja
Etelä-Amerikan, liikemiespiirit osoit­t
i v a t • lisääntynyttä mielenkiintoa
k a u i j p a a n s a k s a n demokraattisen t a ­s
a v a l l a n kanssa.
— Saksan demokraattisen tasaval­l
a n ulkomaankauppajärjestöp m e s -
s u l i i k e v a i h t o nousi yhteensä 706 m i l ­joonaan
r u p l a a n . 425 m i l j o o n a a n rup­l
a a n nousseista vientisopimuksista
s o l m i t t i i n 184 m i l j o o n a n r u p l a n a r ­vosta
kauppoja länsimaiden kanssa.
Tuopnispa sama suhde oli 281 j a 177
m i l j o o n a a ruplaa. Edellämainitun^ I i ­saksi
käytiin messujen aikana täricei-tä
k a u p a l l i s i a keskusteluja. Joiden t u ­lokset
näkyvät vasta myöhemmin..
Oikeaksi o n myös osoittautunut mes­s
u j e n täydentäminen eräillä teknilli­sillä
k u l u t u s t a r v i k k e i l l a kuten: säh­köteknillisillä
l a i t t e i l l a , hienomekaani­s
i l l a J a o p t i l l i s p i a k o j e i l l a sekä v o i -
mavaunulUa! S i t e n t a r j o t t i i n t e o l l i ­sesti
heikosti kehittyneile merenta­k
a i s i l l e maille noal^dollisuus tehdä
kauppaa p a i t s i tavaranomaisitla tuot­t
e i l l a a n myös suorittaa koneraken-nusteollisuuden
tuotteiden j a k o k o ­naisten
teollisuuslaitosten ostoja.
— Kauppasuhteiden solmiminen
näiden maiden kanssa tekee Saksan
demokraattiselle tasavallalle mah­dolliseksi
saada entistä runsaammin
määrin r a a k a - a i n e i t a , e h n t a r v i k e - j a
nautintoaineita suoraan alkuperä­maista.
Tämä koskee erityisesti p u u ­v
i l l a n tuontia Egyptistä j a Sudanista,
k a h v i n j a k a a k a o n tuontia E t e l a -
Amerikästa, vuodan tuontia A r g e n t i i ­nasta,
rommin Jamaikasta J a k a i l t -
s h i i k i n tuontia Indoneeslasta. \ '
KulutustarviketöolIisuUtemme e r i
a l o i l l a t a i i a h t u n u f k e h i t y s , Joka i l m e ­nee
huomattavana laadun p a r a n t u ­misena
j a v a l i k o i m a n lisääntymisenä;
sai kaakkien k()^l- Ja ulkomaisten vie-i'
raittemme t u n n i s t u k s e n , " u i k o l k l s l l le
k a u p p i a i l l e t a r j o t t i i n ' l u k u i s i a . mäh-
»dollisuuksla laajentaa ' t a v a r a n v a i h -
;toa tasayaltamnae kanssa. . .' '
L e i p z i g i n syysmessut osoittivat, e t ­ta
i S a k s a n demokraattinen tasavalta
pystyy konerakennusteoUlsuuden
tuotteiden, hienomekaanisten, j a o p -
tllliEten kojeiden Ja sähköteknillisten
l a i t t e i d e n . sek^;; k o k o n a i s t e n . t e o l l i ­suuslaitosten
toimittamisen ohella
l a a j a a n v i e n t i i n myös kemiallisen,
keraamisen, l a s i - j a t e k s t i i l i t e o l l i s u u ­den
a l o i l l a seka k u l t t u u r i t a r v i k k e i d en
piirissä. Teollisuutemme uudet axtik-kelit,
esim; yhdistetty naköradio-a
a n i n a u h a - , r a d i o - j a . levysoitinlaite
C l i v i a sekä p l a s t i i k k a m e k a n i i k k a an
pohjautuvat K l m g e n t h a l i n soittimet
herättivät yleistä huomiota. E r i k o i s en
v i l k a s t a mielenkiintoa herättivät
niinikään messuilla ensi kertaa esillä
olleet perlonmatot j a 15 d e n l e r i n v a h ­vuiset
perlonsukat — j a monet muut
tUstteet. NhUe S a k s a n demokraatti­sen
tasavallan työläisille J a t e k n i l l i ­s
i l l e toimihenkilöille, jotka t u t u s t u i ­vat
messuihin,; ne antoivat virikkeitä
j a t k u v a l l e yksitjristen tuotteiden ta­s
o n kohottamiselle. Myös tämä v a i ­k
u t t a a tuotantomme yleisen tason
sofpeamman l»ä)ottamisen hyväksi.
l i e t p z i g i n messut osoittiva<'-JaUeeni
että ne enemmän kuin mltScäan muut
messut ovat o m i a a n t o i m i m a a n välit­täjänä
idän j a lännen välisessä k a u ­passa.
K a h d e k s a n demokraattisen t a ­s
a v a l l a n mukanaolo, niiden Joukossa
ensikertalaisena V i e t n a m i n kansan­tasavalta.
J a 25 k a p i t a l i s t i s e n m a an
esiintyminen n a y t t e i l l e p a n i j a n a t e k i ­vät
mahdolliseksi ' G e n e v e n hengen"
suotuisassa ilmapiirissä käydyn kes­k
u s t e l u n J a neuvottelut molempien
m a a i l m a n m a r k k i n a i n edustajien kesr
ken J a ' v a h v i s t i v a t s i t e n molempien
Järjestelmien rauhanomaisen r i n n a k -
k a i n o l o n mahdollisuuksia.
Niinpä esimerkiksi A l b a n i a n edus­t
a j a t kävivät n e u v o t t e l u j a mm. L a n s i -
S a k s a n Ja H o l l a n n i n l i i k e m i e s p i i r i e n.
V i e t n a m i n kauppaviranoomaiset eng­l
a n t i l a i s t e n liikemiesten j a p u o l a l a i ­set
B u r m a a edustavien kauppiaiden
kanssa. Myös amerikkalaiset l i i k e ­m
i e s p i i r i t solmivat yhteyksiä demo­k
r a a t t i s i i n maailmanmarkkmoihin'
k u u l u v i e n , m a i d e n kanssa. L a n s i s a k -
salaiset k a u p p i a a t käyttivät niinikään
hyväkseen suotuisaa t i l a i s u u t t a u u ­s
i en kauppamahdolUsuuksien avaa­miseen
demokraattisten maiden
kanssa.
Messujen aikana saatiin erittäin
hyviä t u l o k s i a ; S a k s a n k o t i m a a n k a u ­p
a n k a n n a l t a . Messuvaihto nousi 274
i m i j o o n a a n tavarayksikköjbn, joista;
146 miljoonaa lankeaa S a k s a n demo­k
r a a t t i s e n t a s a v a l l a n m y y n t e i h i n ja
128 miljoonaa-ostoihm.
•Suurien sijoitusvaikeuksien kanssa
kamppailevat Solingenln veitsiteolli­suuden
j a L u o t e i s - S a k s a n k a l a t e o l l i ­suuden
edustajat saapuivat suurin
odotuksin messuille. Saksan- demo­k
r a a t t i n e n tasavalta ei pettänyt n a i ­t
a toiveita. T a r k o i t u k s e l l a laajentaa
Saksan molempien osien välistä
kauppaa J a käyttää jokaista mahdol­l
i s u u t t a Saksan osien lähentämiseen
t e h t i i n monien muiden kauppojen
o h e l l a tavarasopimus, jonka nojalla
S a k s a n demokraattiseen tasavaltaan
ostetaan 10 m i l j o o n a a tavarayksikköa
S o l l n g e n i n tuotteita. Myös luoteissak-salaisen
kalateollisuuden kanssa teh-t
u n sopimuksia 25 m i l j o o n a a tavara-
'ykslkköä kosittavat, sopimukset vuo­den
11955; sopimuksen Iisaksi. Nama
sopimukset voidaan täyttää heti, j os
B o n n i n viranomaiset eivat aseta. esr
teitä meidän vast^toimltuksillemme..
Xlselden lanslsaksalaisten t e o l l i ­suustalojen
; jvalkea . menekkitilanne
v a a t i i kaikkien . n i i d e n rajoitusten
poistamista, jotka haittaavat molem­pien
^ S a k s a n osien .valista kauppaa,
B o n n i n viranomaiset ovat viime a i ­k
o i n a vaikeuttaneet, kaupankäyntiä
t i e t y n ; hyvaksymisjarjestyksen kaut­ta.
Eräiden lanslsaksalaisten p o l i i t i k ­kojen
tahdosta n i p p u m a t t a vahvis-
,tuu k u i t e n km k a i k k i a l l a maailmassa
tietoisuus s i l t a , etta kauppa Saksan
demokraattisen tasavallan kanssa
v a p a a l l a j a tasa-arvoisella pohjalla
o n eduksi kysymyksessa olevien m i ­den
omalle taloudelle. Yllämainitut
messuilla tehdyt huomattavat t o u n i -
tusEoplmukset todistavat Saksan d e ­mokraattisen
tasavallan suurta h a n -
k l n t a k y k y a .
M e s s u i l l a esiteyt teolhsuuslaitos-temme
tuotteet kuvastivat tyolais-temme
s u u n a saavutuksia kansanta­loutemme
rakennustyössä. Neuvosto­l
i i t o n j a S a k s a n demokraattisen tasa­v
a l l a n valillä s o l m i t u n valtiosopimuk­sen
kautta o n myös tulevaisuudessa
l a a j o j a mahdollisuuksia uusien kaup­pasopimusten
solmiamiseen: j a k a u p ­pasuhteiden
luomiseen. Tämänvuo­t
i s t en syysmessujen u l k o m a i ^ t osan­o
t t a j a t ihnaisivat olevansa haluk­k
a i t a tulemaan m u k a a n myös kevät-halian
Riviera -
yi(si saosifuimiiii
furistikeskviaia
J o muinaiset roomalaiset osasivat
r e n t c u t u m i s e n - t a i d o n — lss}sy. Joka
olettamuksien mukaan lopulta Johti
heidän maailmanvaltakuntansa t u ­houtumiseen
ja Jo heidän a i k a n a an
o l i I t a l i a n n y k y i n e n B i v i e r a heidän
sucEituimp.a l e p o - j a k y l p y p a i k k o j a a n.
M o n i l l e n y k y a j a n ihmisille R i v i e ra
merkitsee v a m R a n s k a n p u o l e l l a ole­v
a a ; i h a n a a r a n n i k k o k a i s t a l e t t a eika
SITÄ
m o n i k a a n tule aatelleeksi, e t t e i Ihroi'^
sen luoma valtalkunnan r a j a — R a n s ­k
a n j a I t a h a n välinen r a j a — aseta
m l t a a n esteitä luonnon luomalle k a u ­neudelle,
j a siispä I ^ v i e r ^ k i n j a t k uu
v i e l a kauaksi I t a l i a n puolelle,. ama
G e n c v a n kaupunghi lahteen saakka.
T a l l e rannikkokaistaleelle rakensivat
Rooman keisarit s u u r e n v a l t a t i e n . V i a
Aurel-anj joka johti valloitettuun
.Galhaan. Tuo tie o n v i e l a n y k y i s m -
k i n jäljellä, j a s i t a reimustavat i h a s ­tuttavat
pienet italialaiset kaupungit
j a kylät, kuten esim. Bordlghera,
S a n Remo. Alasslo, Savona j a m o ­net
muut j o t k a muodostavat n i i n s a ­n
o t u n " K u k k i v a n R i v i e r a n ".
Genovassa oleva Scandina^vian A i r -
hnes Systemin k o n t t o r i o n j o u t i m ut
monasti neuvomaan pohjoismaalaisia
m a t k a i h j o i t a heidän t u t k i m u s r e t k i l -
laän p i t k m tätä ihanaa rannikkoa.
E i k a todellakaan m i k a a n v o i o l l a sen
kaumimpaä k u m esim. autoretki G e ­novasta
p i t k i n vanhaa rantatietä.
M a t k a i l i j a n vasemmalla puolella a u ­keaa
loistavanshunen VaUmen, j o n ­k
a kuohut särkyvät luimvalkorssksi
vaahdoksi aivan j a l k am juuressa, j a
hänen oikealla puolellaan kohoaa
maasto metsän peittämäksi v u o r i -
maisemaksi. Joka kauempana h u i p e n ­tuu
y l e v i m , l u m i h u i p p u i s i i n A l M J e i h i n .
Lähellä Bogliascon pikkukaupunkia
on nrielakin jäljellä j a vieläpä j o k a ­päiväisessä
käytössä roomalaisten s o ­t
i l a i d e n y l i 2000 v u o t t a s i t t e n r a k e n ­tama
matintlesllta — suurenmoinen
nähtävyys sinänsä senaikutsesta k o r -;
keasta insmöoritaidosta. J a s e n 11-
Sh
R i k k a a l l e PoUöselle sehtei
k u n rahaa o n runsaasti m-piteä,
myöskin seurata rlkks
ppja. k u t e n esim. käydä kön
Vähän myöhästyneenä sas
lonen Jfonsertti s a l l i n >juuri 3
tokunta o l i soittamassa
" V o i t t e k o sanoa mitä ki
orkesteri soittaa", tiedusteli
viereiseltä istujalta.
"Beethovenm yhdeksättä
n i a a . " .;••;•-•.
" V a i yhdeksättä", huokai
nen. "Minä. e n uskonut «
n i i n myöhässä."
15 kuoUut lumivyö]
Salzburg, Itävalta. — K u l i
ven a i k a n a o n Itävallan alpf
nut surmansa 15 henkilöä
ryissa; Viime keskiviikkona
pelastustyölaiset lumivyörj-E
iwansa saaneen vaden voima
tj-ölaisen ruumht.
säksl c n k a i k k i a l l a matkäil'
p a r i l l a muistomerkkejä tän
vanhan • asutusseudun • väi
menneisyydestä, on luostä
vanhoja kirkkoja, keskiaikais
linnoja^ y n n a muita.
S u u r m j a k u u l u i s i n tuon
t u r i s t i keskuksista on R a p a l
c n suuria j a komeita hotel
kerhoja, purjehdusklubeja, t
kasino j a t e n n i s - jagolfkentt
punki sijaitsee Rapallo; lahd
Jukassa joka puolelta appels
ruuna j a o l i m - l e h t o j e n ympä
j a korkealla m a t k a l i j a n pä
puolella,. takertuneena suora
ren semamaan kukoistaa vur
Jos siis haluat auringon
j a lampoa, n i i n S . ^ : n muki
neet vieyat. sinut muutamai
nissa taalta aurinkoisen V:
r a n t a m i l l e , missa elama. on i
toman halpaa j a missa mui
paivassa tuntee saaneensa e
v o j n a a j a terveyttä k u m koi
sa kuukaudessa muualla. —
YSKÄN "TROPPIA"
Onko teillä o l l u t nuhaa eli k y l m e t -
tymistautia? Jos e i - n n n äijkaa k e r s ­kuko,:
s i l l a todennäköisesti sairastutte
s a l i e n ; j o n a k i n p a i v a n a hupmlsen jäl­keen,
tai seuraavalla v i i k o l l a , tai j p r
h o n k i i i a i k a a n t a n a talvena. ,
Ä-fitä voidaan silloin tehdä k u n
tuief T^-fii^l] ; >• .'j ! ! ' i ; i
' N cm «5-luhat'vuotisen sivistyskau-den
jälkeen, joliofti lääketiede - on
:turnettji'2!00U';vuotta.flaaKärit j ä t i e ­demiehet
eivat ole vieläkään, keksineet
mitaan^j smikäjVestäJsi- ^tat ^lopettaisi
n u h a n , ' '
Tiedusteltua a>iaa nykyajan lääkä­reiltä,
h3idän ainoana vastauksenaan
011: ' A l k a a sairastuko nu'riaaa." :
M u t t a kun sairastutte Siihen, l e i ta
neuvotaan p5'syttelemaan erillään
niistä hienoista ' k y l m e t t y m i - i l a a k -
k e i s t a " , ; m i t u mainostetaan nnn v o i -
maperäise-ti. Y h d y s v a l t a i n k a n s a l h ­sen
•MicrobiJlcgisen i i i s t i t u u t i n arvo­valtaisen
edustajan, t n N o r m a n M c -
.CuUoughm selostuksen mukaan a n -
t i h i s t a m i n e - l a a k k e e t ovat arvottomia
n u h a n parantamisessa. Rmtavoiteet,
antibioottiset lääkkeet j a m&ut y l e i ­sen
puheen aiheena olevat lääkkeet
messmlle. O n välttämätöntä jälleen
l a a j e n t a a kapitalistisista maista t u ­leville
naytteiUepanijoiUe varattua
näyttelytilaa, j o t t a voitaisiin tayttaa
n a y t t e i l l e p a n i j a i n toivomukset.
Äskeisten messujen poliittiset ja
taloudelliset kokemukset ovat osoit­taneet,
etta —. L e i p z i g on kahden
messun arvoinen.
eivat h i o i n auta j a joissakin
sissa ne (ovat vahingoksi.
Nenätipat, han myontaa,
nenän henkitystiehyeiden i
t a , mutta nata e i saisi käyt
m e a r a i v ä ä kauempaa, silla r
liiallisesti käytettynä aiheutta
man vahinkoa liuin hyotya.
Ltiäkäieiilä on j o i t a km yksi
S i a saantoja kyImsttymisen V
.iexsi. M u t t a huomioonottaen.
ten enemmistö meistä nykyä
n a i t a .saantoja voidaan p
noudattaa jollakin muulla p l
l a kuin täällä matoisessa mi
sa. Täs^ä ne.säännöt kuitenki
— Välttäkää aiheetonta v
tä. L i i k a väsymys kuluttaa VE
kykyä, aktivisoi uinuvat vm
aiheuttaa vikoja. .
— Välttäkää kylmettymist
täm tärkeätä on varoa vet
kuessa. Kylmettyminen alent
vastustuskykyä.
— Välttäkää läheistä yhtey
kiloon, j o l l a o n nuha.
— Välttäkää lilkalammitysi
kää kevyitä, alusvaatteita, suli
paksua pukua tai lenmkia sei
l j ' s t a k k i a Siten, etta vaatteidt
rällä voidaan ruumiin lamp
osapuilleen samassa. Alkaa
täkö h i k a a huoneita..
— Välttäkää liikakmvuutts
huoneissa. NykyaiKaisessa,
koisesti lämmitettävissä as
neissa laskee kosteuspitoisui
l i i a n alas.
Kenen l^hma on ojassa"
Valtalehdet :kä3rttävät siis valheita melko vapaasti ja ne käyttä­vät
niitä hy\-äkseen nimenomaan sen vuoksi, kun niillä ei ole sen
parempia ammuksia.
Mutta huono on sellainen asia, mitä tä\tyy valheilla puolustaa,
edistää ja höystää. Valheidey '-ratsu'' on kompuroiva koni, jolla ei
pitkällekään pötkitä. ^
Eraassa newspaperissa puhuttiin
päivänä muutamana "Venäjän v a n ­k
i l o i s s a v i r u v i s t a papeista" _ja sanot-t
i h i :
" ; . . : K a k s i u k r a i n a l a l s - c a n a d a l a l -
sen katolisen kh-kon pappia aikoo
kääntyä C a n a d a n yhdistjmeen krrkon
puoleen,; etta. se järjestäisi t i l a i s u u ­den
tavata venäläisen ortodoksisen
k i r k o n • CaAadJan- v i e r a i l u l l e t u l l e i ta
pappeja,*'jotta heiHe v o i t a i s i i n esittää
pyyntö ryhtyä kotimaahansa' p a l a t ­t
u a myötävaikuttamaan ; . . 63-vuo-t
i a a n L^vovln a r k k i p i i s p a n J a H a l y c h in
m e t r o p o l i i t a n Joseph S l i p y j i n vapaut­tamiseksi.
" M a i n i t u n p r e l e t l n S - v u o d e n tuomio
'neuvostovastaisesta toiminnasta' k u ­l
u i umpeen . . . " (Vapaa Sana, T o ­ronto.)
K u t e n ylläolevasta näkyy, Toronton
V a p a a Sana ei o l e k a i k e t i -vielä v i ­r
a l l i s e s t i kääntynyt kreikkalalskato^r
llseen ainoaan oikeaoppiseen uskoon,
m u t t a kovasti se o n h u o l i s s a a n m a i ­n
i t u n • k i r k o n erään " p r e l e t i n " J a
kump. m a a l l i s i s t a <vaelluksist^ '
K o s k a ortodoksisen k i r k o n j a s en
Jäsenten asiat ovat tulleet näin p e ­räti
r a k k a l s i k s i V a p a a l l e Sanalle, m e
puolestamme tvaraamme s i l l e m a k s u -
vapaasti Usaä ammuicsia.
•Pitäkäämme lähtökohtanaälta, e t ­tä
ortodoksmen eli "oikeaoppisien"
k i r k k o o n todella hirvittävässä pulas­sa,
m i s t ä parhaana esimerkkina on
se, että iNeuvostoliitosta o n t u l l ut
m a i n i t im k i r k o n edustajia vierailulle
tänne C a n a d a a n.
K a i k e n lisäksi s a i m m e k i n nyt j o u ­l
u k u u n 8 päivänä A t l a n t i n takaa l ä ­hetetyn
Reuterin uutistiedon missa
k e r r o t t i i n :
" . . . SoUjoukot suorittivat tä­nään
aamun koitossa laajoja
reittanlcsia . . . • Kahdeksan hen-kUöä
vangiltUn...
"Belttaus suoritettiin kahdessa­toista
suuremmassa luostarissa,
mitlcä ovat yhteydessä kreiklu-lais-
roomala&en ortodoksisen Idr-
, kon Icanssa, jonka arkhJpiispa
Alaltarios Johtaa'enosis* kampan­ja
» . . .
"Vuoristo- ja metsäalueen nel-jässatoiata.
lUrkossa suoritettiin
myös reittaus.
"Kyrenain ja Paphos-piirien
luostareista saaduissa nutistie-doLsssa
kerrotaan, että automaat­tiaseilla
varustetut sotajoukot oli­vat
vartiossa siUä aikaa kun toi­set
tarkastivat munkkien asuin­huoneet,
vierailnhnoneet Ja kir-
:-k0t.^ ;• . .
: "Munkit sanoivat, etteivät soti­laat
suorittaneet varshiaista ruu­miintarkastusta,
mutta ottivat
kuienkin tietoonsa munkkien n i ­met
ja syntymäpaikat.
"Ayios Ncophytosin luostarin
munlut . , . sanoivat, etta heidän
luostarinsa kotitarkastus aloitet­tiin,
kello, 5 aamulla . . . Tämä on
yksi vanhemmista luostareista ja
kreilikalais-katoUnen ortodoltsi-nen
Idrkko pitää sitä suuressa
- ; a n ' O S 8 a . • • ;
Lukiessamme tällaisda oiutistietoja,
c i ole l a i n k a a n ihme, vaikka Vapaa
Sanan; t o i m i t t a j a t h e l t y v a t km Ja läh­tevät
pyhään uskonsotaan ortodolasi-sen
k i r k o n sorrettujen pappien ja
mu den puolesta.
Mutia, vaildca tarkka lukija on
jo huomannutidn. viimeksilalna- •
tussa Reuterin uutistiedossa ei
puhutakaan "pahan" sosialistisen
maan, vaan "hyvän" Itapitatisti-sen
vallan reittaulcsista ordoksista
iurkkoa ja sen 'Incstareita vas­taan!
Kysymys on nimittäin silta
aamuhämärässä tehdystä r e i -
tauksesta, Jonka brittiläiset sota­joukot
toimenpanivat samanai­kaisesti
Kyproksen saaren kaikis­sa
ortodoksisissa luostat/tissa ja^'
kirkoissa.
J a v a i k k a Toronton . V a p a a Sana
o n k i n kovasti huolissaan kirkkojen
vapaudesta yleensä / j a ortodoksisen
k i r k o n p o l i t i k o i v i s t a papeista e r i k o i ­sesti,
. n i i n me rohkenemme epäillä,
ettei silta suunnalta nouse yhtään
a i n o a t a protestisanaa niitä r e i t t a u k -
s l a vastaan, mitä nyt s u o r i t e t t i in
K y p r o k s e n saaren ortodoksisessa k i r ­kossa
j a s e n laitoksissa.
Kysymys on nimittäin
"kenen lehma on kuUoinkbi
s a " — j a Vapaa Sana i
oman poluttisen lelmiansa
V a p a a Sana vastustaa sos
yleensä j a erikoisesti Neuvost
vallitsevaa'^ sosialistista jarje
K a i k k i sitä vastaan toimivat
raajat, olkoot he sitten entisiä
kenraaleja, joidenkin ulkcmai
h o i t t a m i a seikkailijoita tai
k a a p u u n pukeutuneita pobl
ovat Vapaa Sanan mielestä
-myksiä", j a luonnollisesti, jos
vat k i i n n i tekosistaan, amoai
aäksl tekevän ortodoksisen ku--
tarpeert tullen jonkun muun
s u u r i a "marttyyroja", joiden
nuksella veisataan haikeita
vh-sia. ^ • •
M u t t a n i i n suur'a "itsenais
hiä" kuin Vapaa Sanan tou
ovatkin, he pitävät itsestään
asiana, että kansallisen itsec
misoikeuden puolesta toimiv a
i-oksen asukkaat joutuvat eir
B r i t a n n i a n sotajoukkojen s
m a n terrorin kohteeksi — j kää terroria on se k u n aam
rlssä järjestetään luostanen j
kojen yleisiä reittauksia muk£
den e'tsimisen" nimissä,
N i ' n , hyvät Vapaa Sanan
tajat, miten on se kansojen H
räämisoikeus Kyproksen vaest<
dalta?
J a c n k o kysj-mys ortodoksia
k o n vapauksista yleensä, vai o
l e k l r j o l t t a n u t oikeassa epäil
että kysymys on silta, "kenen
on k u l l o i n k i n ojassa"? — Käns