Vapaus, November 14, 1928

              A. VAABA.
T O m i T T A l A T i
B. A- TEKHOSTJt. H- SOTA. R- PEHKOSE»
KcfbUraa at tha Port Ofikv D^otamt. Otesm. M
mm
m'
S i i
te:
Eli
i ii
TAPAUS (UlMrtr)
The «e» of TuffllA Votker* te C«a«H«- PabliAed d»ny «« 3aat«y. Qgatto.
TaAtJSKSJUT:
l »k. («JO. • tt. «XJ«. S kk. tl.TS J . 1 kk. » J O . — tMT»»»l»oa» J»
l A «6 JO « kk. PJO. S kk- UXO i» 1 kk. »JO.
imuiU&HUMAT VAPAUDESSA:
iW.fm.,7inat,H> « J O k t t t . »2J0 k d d k - t » . - A>U.ffittmmi...n.. -
mm^mmmxuaa»*wktx SOc kai». »IJO S kerta*. — ST«y»liUD««akm $1J0 kerta, i j , " » v
XHt .» A kerta. SOc. Cua akM kutodasarclu tai mmiMJnjbi- — ^^'^'^•^rJfLrl^T^n^^^^ kerta. B J « koto. karta.- - T i l n ^ t o o m j i e . i. ^S^^Se^TÄ ,T~.>iH-'->p «takälÄfc. — TOaakala. ioita «i a m a « k a . ai «mlla g k ^ M l f n . p*x»" aeittueaie». lom.
tiraakiet. • • ' ,
" U*t«n aicm n-Ckae» piOi olla ko^tori.^ kefla
Vq>k»lea toiaÄ».: Haooenrto 2C7. JUeker BaiUior. 4 PoikaA St- PakeUa ^
« M d e a kflMtiri: Libert, Bsiltofc » Lo»« St. Pahal» 1838. Pe«»oa*e.: Bo» W. Saabcry. O»»-
~ Tb» Vapasa
Ammatilliiieii liike
Uoden ammattijärjestön
tranei^Ksä
CeurU adretiaii* » t e . TSe. per coL todi- *»5a«u» duujpi '«« teaerti» »e-laa
«te aOlok tahasaa aaa vaataojtii nMmlitta kii)
-^Siarfli: J. V. lul!«<ASTO. UikkeerAoilaia.
Virvottakaa •sdcIUea tukkac«boiuiaa
Taistelu imperialismia vastaan ja kom-
• munistien tehtävät
Tämän lehden lukijat ovat olleet
osittain tilaisuudessa tutustumaan
hen työhön, minkä Canadan uuden
ammattijärjestön toinen vuotuinen,
konventsifmi suoritti Toront<Äsa viime
Moskovan "Pravdassa" on taan-noin
julkaistu Kominternin Vhnnen
kongressin teesit kysymyksestä "Tais­telu
imperialismia vastaan ja kom­munistien
tehtävät".
Nämä kongressin teesit ovat erin­omaisen
ar\okkaal katsoen niissä il­menevien
raarxilais-leniniläisten aja­tusten
syvyyteen, kokemuksen rik­kauteen,
mikä on kongressin johto­päätösten
perusteena, ja katsoen tä­män
koTcemuksen loblavan analyysin
soVelluttamiseen käytännöllisten joh­topaatosten
kanssa. Luonjjollisesli
ei ole mahdollista .sanomalehtikirjo-tuksessa
-esittää tyhjentävästi tätä
•"sotien ja vallankumousten aika­kauden'*
asiakirj aa. Sitä on kaik­kien
maidjpn kommunistien tarkkaa­vaisuudella
Ja huolella opiskeltava.
"Sotien ja vallankumousten aika­kauden"
tieleellis-marxilainen (leni­niläinen)
analyysi puhuu solien
valttämältömyydeslä niin kauan- kuin
suurimmassa osassa maailmaa val­litsee
kapitalbmi. Sillä "sota on
eroltamattoroasli yhdistetty kapita­lismiin''.
Sota voidaan poistaa ai­noastaan
yhdellä keinolla, "häyittä-mällä
kapitalismi, s.o. kukistamalla
kapitalistiriistäjien luokka, pystyt­tämällä
proletariaatin diktatuuri/ ra-kentaraalla
sosialismi ja hävittämäl­lä
luokat. Muuta tietä ei ole- Kaik­ki
pasifistiset fraasit, sosialirefor-
-mistiset (menshevistiset) harhakuvi­telmat
sotien torjumisesta Kansain­liiton
"toiminnan laajentamisen
kautta", Kelloggin sopimuksen '*sy.
venlämisen^' kautta, ovat ainoastaan
surkeita ja mitä suurimmassa määrin
vahingollista jouldcojeii pettämisiä^
Nämä fraasit ja harhakuvitelmat
ovat verhona^ jonka' suojassa kapi­talistit
valmistautuvat uuteen sotaan
ennenkuulumattomalla raivolla.
Mutta Jos sola on välttämätön^
niin eiko ole mieletöntä käydä "eri­koista
taistelua sotaa vastaan". iCon-gressin
teesit vastaavat tähän kysy­mykseen
täydellä selvyydellä. Kom­munistit
ovat kyllä vakuutettuja so­dan
välttämättömyydestä^ mutta tä­mä
vakaumus ei sa9 johtaa rauhal­liseen
odotukj^een, vaan on kominu-
; nistfen^^ päinvastoin nostettava tar­mokas
taistelu sodan torjumiseksi
"proletaarisen vallankumouksen
ka Ulla". Toisekseen on kommuhiis-tien
taistelussa sodan vaaraa vas­taan
"koottava joukot ympärilleen
niin, että jos he eivät voi. ehkäistä
itse sodan syttymistä, niin on hei-däil
- muutettava alkava sota*' kansa­laissodaksi
porvariston kukistami­seksi".
: Lokakuun vallankumous sekä pro­letariaatin
diktatuurin . lujittuminen
kuudennella osalla maapalloa ovat
seikkoja, jotka tekevät jättiläismäi­sen
muutoksen tulevan sodan luon­teeseen.
Se, että on olemassa prole­taarinen
Neuvostotasavalta, kohot­taa
taistelun tasoa, työväen voiton
toivoa sekä toiveita vapautumisesta
imperialistisesta sorrosta siirtomais­sa.
Tämän vuoksi, jos proletariaatin
tuli aikaisemmin ottaa huomioon etu­päässä
vain imperialististen valtioit­ten
välisen sodan vaaran, niin ny­kyisenä
ajanjaksona on meidän ero­tettava
kolmea lajia solaa: Sodat
imperialististen valtioitten välillä,
"imperialistisen vastavallankumouk­sen
sodat proletaarista vallanku­mousta
vastaan" (niinpä äskettäin
Tira^"-lehti kirjölti siitän että on
välltämätöntä ottaa huomioon tun­nuslause
mahdollisten vallankumo­uksellisten
sotien muuttamisesta kan­sainväliseksi
sodaksi), ja viimein
"kansallisvailankumoukselliset sodat
imperialismia vastaan, jotka ovat
imperialistien orjuussotien yhteydes­sä
siirtomaita vastaan".
Kongressin tisesit käsittelevät yksi­tyiskohtaisesti
kaikkien näiden so­dan
laatujen yhteiskunnallista luok-kaperustelta,
sekä ösottavat prole­taarisen
taistelun tehtävät ja -politii­kan
kunkih erilaisen spdän aikana.
Tietenkin ovat nämäv tehtävät kus­sakin
^ tapauksessa isyvasti erilaiset.
'Imperialistisien valtioitten välbissä,
jodissa on tappion tuollarainen, s.b.
,^'oiman imperialistisen hai 1 ituksen
tappion myötävaikuttaminen" prole­taarisen
politiikan perusajatus, mut­ta
imperialismin sodassa proletaaris­ta
vallankumousta vastaan on tämä
liian vähän. Tällöin esimerkiksi so­dassa
Neuvostoliittoa vastaan "on
imperialististen maitten proletariaa­tin/
ei ainoastaan t^i^eltava oman
hallituksen tappion aikaansaamiseksi
tässä sodassa» vaan on vieläpä ak­tiivisesti
pyrittävä neuvostovallan
voittoon tässä sodassa". ;
^^Kominternin kongressin teesit
ovat, kuten sanottu, rikkaat marxi-lais-
leniniläisistä ajatuksista. Mutta
elutilalle taistelussa sodan vaaraa
vastaan asetti kongressi tietenkin sen,
että proletaarisista joukoista hävite­tään
pois, kirottu sosialirefprmisti-nen
vaikutus. Tqmä on kaikkien
maiden ; kommunistipuolueitten pe­rustehtävä
taistelussa sodan vaaraa
vastaan.
Imperialismin sosialireformistiset
apulaiset kapitalistimaissa on heitet­tävä
pois proletariaatin johdosta.
Tämä on yhteiskunnallis-proletaari-sen
vallahkumpuksen voiton perus­edellytys
ja samalla perusedellytys
sodan vaaran lopulliseksi pöistami-seksi.
.
viikolla. Niiden asiain lisäksi. Joihin
nähden olemme aikaisemmin selQBta-nut
tuon/ konventsionin suhtautumi­sen,
tahdomme tässä vielä esittää
muutamia tärkeimpiä konventsionin
hyväksymiä päätöslauselmia. Niissä
käsitellään seuraavia asioita: Järjesty­mättömien
Järjestämistä; poliittiseen
toimintaan suhtautumista; ammatilli­sen
liikkeen eheyttämistä; ixuorten
työläisten Järjestämistä; työttömyys­vakuutusta
; autotyöläisten liiton avus­tamista;
vanhuuden-eläkelakia; alin-palkkalakia
Ja korporatsionien kaup­paloita.
Muutamat iäsgä. Julkaistavista pää­töslauselmista
ovat. kuten eräät a i ­kaisemminkin
Julkaistut, verraten sel­vää
luokkatietoisuutta heijastavia; toi­set
taasen ovat hämäriä, luokkatie­toisuuden
puutetta osottavia tekeleitä.
Sellaisenaan hiistä kuvastuu uuden
ammattijärjestön Johdossa olevain
työläisten kiiin myös uuden ammat­tijärjestön
rivimiesten keskuudessa
vallitseva mielipiteiden kirjavuus.
Järjestymättömien '^rjestäminen
Tämä erittäin tärkeä kysymys ssi
osakseen vain koyin ylimalkaisen huo-
ZQion. Järjestymättömien järjestämi­seen
nähden ei näet konventsionissa
tehty ' lainkaan seikkaperäisempiä
suuniiitelmia. Siitä lausutaan tp. ko­mitean
raportin tulevaa toimintaa kos­kevassa
osassa seuraavaa:
"nud«n'ammattijärjestön päätehtä­vänä
on järjestymättömien, järjestä­minen,
mihin nähden kalkkien muiden
edesottamisten tulee olla toisarvoisia.
Järjestymättömien järjestämiselle on
Canadan työväenliikkeen nykyinen ha­janaisuus
monessa suhteessa yhtä va­kavana
esteenä, kuin mitä ovat työ­väenliikettä
vastustavat voimat yh­teensä."
Snhtantmninen poliittiseen toimintaan
Tästä kys3m)yksestä tiyväksyttUh tp.
komitean esitys. Se sisältää paljo
sanoja, kannattsia kansalHseh työ­väenpuolueen
perustamista, mutta jät­tää
tulkinnan varaan monta seikkaa.
Sen tärkeimmät kohdat kuuluvat:
"Uusi ainmattijärjestö asettaa • yh­deksi,
tehtäväkseen työläisten vallstÄ-misen
siihen suuntaan, «ttä he käsit­tävät
työyäenluokian ppliittisen toi­minnan
välttämättömyyden. Tämä
työväen edustuksen välttämättömyy­den
tunnustaminen, heidän osallistu­misensa
kaikkiin lainiaadinnalltsiin
laitoksiin, erottaa meidän menettelyta­pamme
Canadan vanhan ammattijär­jestön
menettelytavoista." "Tp. komi­tea
ehdottaa, että teollista toimintaa
ryhdytään täydentämään poliittisella
toiminnalla Ja vaatii, ett^ kaikkien
liittoyksikköjen ja -neuvostojen on
kannatettava työväen ehdokkaita kim-nallisissa.
maakimnallisissa ja liitto-parlamentin
vaaleissa." "Tp. komitea
sujtaittelee sitä, että työväenliike on
Jakaantuneena niin poliittisella kuin
taloudellisellakin alalla, mutta se toi­voo.,
että paikallisten ryhmäin yhdis­tämisen
kautta saatetaan, eikä kovin­kaan
kaukaisessa tulevaisuudessa,
muodostaa kansallinen työväenpuolue.
Tämmöisen työväenpuolueen tulee kui­tenkin
etupäässä olla kansallisten teol­lisuusliittojen
ohjauksen alaisena ja
kalkkien uuteen ammattijärjestöön
kuuluvain työläisten on ymmärrettävä-
?ttä teolhnen Järjestö on tärkein te­kijä
koettaessamme vapöuTua nykyi­sestä
talousjärjestelmästä,"
AnmiatiUbRin liikkeen eheyttäminen
Tästä täikeästä kysymj^sestä hy­väksyttiin
myös tp. komitean pitkäh­kö,
epämääräinen, kansallishengen lä­pitunkema
esitys, mikä esitettiin ni­mellä
"työväenliikkeen sisäinen yh-teistoimlhta."
Tämä "sisäinen yhtelsr
toiminta" ,on viime vuoden kuluessa
ilmennyt varsin kielteisessä muodossa,
esim. eri jäirjestölhln kuuluvain kir­vesmiesten
välisinä kamppailuina
Torcmtossa ja Vancouverissa. Kanoista
näiden rivimiesten välisten riitalsuuk-sen
poistamiseksi ei mainita mitään
hyväksytyssä tp. komitean esitykses­sä,
minkä yhdinkohdat kuuluvat:
"Tp. komitea ehdottaa, että työ­väenliikkeen
eheyden saavuttamiseksi
on käytettävä kalkkia mahdollisuuk­sia
Ja että yhteistoimintaan on py­rittävä
kalkkien niiden järjestöjen
kanssa, mitkä väittävät itsellään ole­van
saman yleisen päämäärän kuin
mikä uudella ammattijärjestöllä OIL
Tp. komitea arvelee, ettei aikaa eikä
energiaa tulisi tuhlata työväenliikkeen
sisälsim riitaisuuksiin." "Tp. komitea
luottaa siihen, että sen>« menetelmän
Jatkaminen, mitä tähän saakka oh
seinattu teollisen järjestämisen alalla,
tulee johtamaan Canadan Järjestymät­tömät
työläiset kansallisen työväenliik­keen
jäsenyyteen. Näin , ollen tp.
komitea suosittelee, että kaikki liitto-järjestöt
ryhtyvät tarmokkaaseen ryn­täykseen
työläisten järjestämiseksi
teollisuuspohjalla."
Nuorten ^ I ä i s t e n järjestäminen
Tästä' kysyn^yksestä hyväk^tiin vac
semmistolaisten esittäiaaä alustus. Sen
perustelua todetaan, että Canadan
teollisuuden^,, palveluksessa, olevasta
nuorisostei on suurin osa ammatil­lisen
liikkeen ulkopuolelta ja että am-matillisestt
järjestymättömiä nuoria
työläisiä käytetään vanhempain työ­läisten^
ja koko työväenluokan elin­tason
polkijoina. Nuorten työläisten
järjestymistä ^«aasen ehkäisevät: 1)
ammattiyhdistysten liian korkeat si-j^
iänkirjotusmaksut; 2) monenlaiset
valkeudet jäsenysrteeh pääsemisessä,
Jäsenoikeuksien rajottaminen nuoril­ta
työläisiltä ja heitä kohtaan osotettu
kylmäkiskoisuus, mitä usein bsotetaan
Jiusille tulc^ckaille amniatillisessa liik­keessä;
3) työnantajain kaikenlaiset
hyväntekeväisyys- Ja klubisuunnitehhät
tehtaissa ja työpaikoilla. Kaikkieh
n ä i d ^ vastustusten voittamiselEsl päät-
Suomen satamatyöläistä lakko
Kuten tunnettua, on Suomen sata­missa
yleinen satamatyöläisten lak­ko
kestänyt jo lähes puolen vuotia.
Lakkolaisien rintama on pysjTiyt
melkein sananmukaisesti ehjänä, sil­lä
ainoastaan 292 lakkopetluria kak-sitoislaluliantisesta
lakkolaisten jou­kosta
on ilmaantunut. Lakkoa on
tähän asti kannattanut myöskin so­sialidemokraatit.
Nyt on kuitenkin lakko joutunut
uuteen vaiheeseen siten, eitä sosde-mit
ovat sanoneet itsensä irti lakon
kannatuksesta. Syy siihen on ole­massa
siinä, että sosdemit ovat huo­manneet
kommunistien vaikutuksen
suuresti kasvaneen lakon aikana
lakkolaisten keskuudessa, sosdemien
vaikutuksen . vähetessä vastaavassa
määrässä. Sosdemien taholta on ryh-
Jytty suorastaan särkemään 1 akkoa.
koHientamalla viime kuulla, jonkun
viipurilaisen sosdemien kontrolloi-man
"salamatyömiesyhdislyksen" jä-scriel
suorastaan rikkureiksi.
Mutta lakon rikkominen soisde-mien
taholla ei ole jäänyt ainoastaan
siihen, että komennetaan sosialide­mokraattisia
lakkolaisia rikkureiksi
(joista heeiväl tosin ole saaneet hä­peälliseen
ammattiin ryhtymään
muualla kuin Viipurissa mainitun
"sitamatyömiesyhdislyksen"), mul­ta
on ryhdytty suoranaiseen järjes­telmälliseen
hajottamistyöhönr lakon
lopettamiseksi. Kuvaavimpana sos-dejn
johtoniiesten raukkamaisuudes­ta
voidaan pitää Viipurissa äsken pi­deltyä
salaista kokousta, johon en­nen
mainitun "satamatyömiesyhdis-tyksen"
edustajien lisäksi otti osaa
surullisen kuuluisa Edvard Huttu­nen
Helsingistä, Kansan Työ-nimisen
sosdem lehden toimittaja Ernst Läh­de
ja saman lehden taloudenhoitaja
Vuoristo. Kokouksessa teki selkoa
tilanteesta ensin äultunen, selostaen
ni.ni., että lakkopettureiksi oli ennen
tunnettua Viipurin "satamalyömies-yhdistykseläisten"
rikkuriksimeno-päätösta
antaulunut ainoastaan 292
henkilöä.
kokouksen kulu^Sja esitti Kansan
Työn toimittaja Lähde, elia koska
kokous kerran on salainen, niin tääl­lä
voi esittää mielipiteensä avoimes­ti.
Lausui, että "hänen mielestään
on satamalakko sillä asteella, että
'kommimistit' * sa^at tavattomassa
määrässä uutta kannatusta lakkolais­ten
keskuudessa, samalla kun sosde­mit
sitä menettävät. Näinollen on
hinnalla millä hyvänsä sosdemien
taholta pyrittävä vaikuttamaan sata­malakon
epäonnistumiseksi, sillä jos
lakkolaiset voittavat, tulee siitä huo-.
mättävä ansio lankeamaan vasem­mistolaiselle
kuljetustyöntekijäin lii­ton
johdolle sekä yleensä vasemmis­tolaiselle
ammattiyhdistysväelle. Sa­maa
mieltä oli myös Vuoristokin,
esittäen suoran vaatimuksen, että
sosdemien on kokonaan luovuttava
lakkolaistelusla.
Edelläolevasta huomaamme siis,
että kauan kestän>t Suomen satama,
työläisten lakkotaistelu on joutunut
uuteen vaiheeseen. Tähänastisen,
lakkoa kannattavan suunnan sijaan
oi-at sosdemit rjhtvneel avoimeen
hyökkäykseen lakkolaisia vastaan
vam siitä syystä, että he näkevät va-semmistolaisten
kannatuksen lakko-'
laisten joukossa lisääntyvän. Sosde-I
mit ovat valmiit lähes puoli vuotta'
kestäneen työläisten sankarillisen
taistelun lyömään alas vain sen
vuoksi, että lakkolaiset eivät, kan­nata
heidän petluripolitiikkäansa.
Luulevatkol^m sosdemit tämän edes-ollamisensa
jälkeen kannatuksensa
lakkolaisten joukossa kasvavan? Ei
suinkaan, eikä heillä sellainen tar-kolus
olekaan. Tarkotus on vaan
hyökätä vasemmistolaisia vastaaib
huolimatta rahtuakaan siitä josko
he saavat työstään työläisten kiröa-misien
tai kiitoksen. He tietävät saa­vansa
likaisesta työstään kapitalis­tien
kiitokset jä muu ei heille mer­kitse
mitään. Heille on saman teke­vää
vaikka lakkolaiset kuolisivat näl­kään
talven paddcasten puristamina,
pääasia oh vain saada tehdä juudas-penningeistä
palvelul^iä porvareil­le,
valkoiselle isänmaalle.
Canadan tvöläiset eivät ole tähän
mennessä Idinnittäneet suurempaa
huomiota Suomen salan^lakkolais-ten
avuslariiiseen. Nyt olisi aika
siihen ryhtyä. Suomen salamatyö^
Iäisten lakko on muodostunut avoi­meksi
taisteluksi iriyöskin vasemmis­ton
ja oikeiston välillä ja meidän
tulee a\'ustaa tovereitamme, jotka
ovat näin joutuneet taisteluun kah-del
la rintamalla. Ilman ulkomaiden
voimakasta apua sortuvat lähäri asti
urhokkaasti taistelleet toverimme
sosdemien ja Jcapitalistien armoille,
mutta tarmokkaalla, niin moraalisel­la
kuin myöskin aine^lisella avns-luksella
voimme auttaa heidän tais­telunsa
voitokkaaseen loppuun. Tu­leva
talvi on lakkolaisille kärsimys­ten
kausi. Lieventäkäämme osal­tamme
heidän kärsimyksiään tehok­kaalla
avustusloiminnalla.
Muistakaa Suomen satamalakko-loisia!
Saha suuri, sana tenhon, kaiut vainon,
ilma sähköttyj ja iskee Jdpinöitä,
kerää into uljas, hehlai jumalainen,
ioisahalla vainon voimat.
Sana suuri — aatteen, eikä aatteen yksin,
rhuXta sana teon ja sen iumman suuren, —
teon, joka kauan, hiljaa, pidätyksin
kyti kynnen dia, kasvoi kärsimyksin,
kunnes viimein pakahtui ja iski.
Sana suuri pelon, kauhistuksen sille, _
jonka tunto kantaa kavahduksen syytä,
jonka linna, valta, saalis salaryöstön
seisoo horjuvalla valheen kukkulalla —
ryöstettyjen majat tuolla alla,
orjain, jotka huomenna ei pyydä. *
Sana suuri — toivon, innostuksen hälle,
joka aina kaiken antoi elämälle
mutta itse saanut elämälC ei mitään,
kaiken vaati, riisti nautinnokseen toinen, —
hälle, perintönä, lapsuudesta saakka
jäi vaan kärsimysten raskas taakka,
niin, ja viha, joka syöpyi sydänjuuriin,
kipenöitsl alla kynnen —
Vallankumous! Keri sua peljäten ja hantnvai^-
käden juonin, vainoin vastahasi nostaa,
hän ei ole meitä, han ei ole niitä,
joilla toden syy ois vihata ja kostaa.
Hän ei ole nii^, joill' qn vUu, nälkä,
joita'kolhut kohtaa* joita vis painaa,
jotka oikeutta, oikeutta pyytää,
kuten pyytänyt on jokahinen vainaa,
joka sortui alla saman ikeen.
Hän se vaan on niitä, hän se vaan on valmis "
jonfui toivo petti, jonka usko raukes,
jonka tunto heräsi ja silmät aukes, —
jota lyötiin, oikeutta kun vaan vaati,
kivi heitettiin, kun pyysi leipää.
Hän se vaan on valmis, valmis vaikka mihin
jonka menneisyys ja jonka tulevaisuus,
jonka ruumis, sielu rääkättynä huutaa
sortajille tuhon tulta — voiman oikeutta,
vallankumouksen rnyrkyhuUaa,
joka säälimättä laasis kaiken.
AKU PÄlvifi
ti uuden ammattijärj«tön konvent-sionl:
Että nuoria työläisiä koetetaan saa­da
kaikilla mahdollisilla keinoilla liit-tjrmään
ammataiisieen liikkeeseen ja
aktii^sestl osallistumaan sen tjröhön
Ja että nuorison Järjestämistyön edis­tämiseksi
käytetään seuraavanlaisia
toimenpiteitä kaikkialla, m i : ^ ne
eivät ole käytännössä: .
1) alennetaan sisäänkirjotus- ja kuu­kausimaksut
suhteellisiksi heille mak­settavaan
palkkaan nähden;
2) täydet äänestys- ym. oikeudet
nuorille työläisille ainmattiyhdistyk-ässä;
3) työnantajain hyväntekeväisyys-suuimitelmain
vastustamiseksi on an­nettava
enemmän huomiota ammat­tiyhdistysten
Urheiluseuroille ja muille
samankaltaisille järjestöille;
4) nuorison järjestämisen edistä­miseksi
on valittava erikoisia komite­oita
ammattiyhdistyksistä, l^^ihin ko­miteoihin
on valittava jäseniksi aina­kin
muutamia nuoria työläisiä ja on
myysvakuutusta koskeva lainlaandinta
tämmöisten komiteain valvottava yh­tä
hyvin järjestyneiden kuin järjesty-mättömäinkin
työalain nuorison t i ­lannetta,
tutkittava yleensä nuoriso-kysymystä,
kuten nuorten ammattiope­tusta,
palkkaa, työpäivän pituutta ym.
Työttömyysväkantns '
TyöttömjT^svakuutuksesta hyväksyt«
tiin kolme eri päätöslauselmaa. Niistä
tärkein kuuluu:
. Koska nykj^än ei ole mitään turvaa
työttömäksi joutuneella työläisellä, Jo«
ten hän perheineen Joutuu Joko almu­jen
tai työläistqvereidensa hyväntah-don
varaan siihen saakka, kuimes jäl­leen
pääsee työhön, niin sen takia
päätettäköön:
£:ttä tämä Cabadan uuden anmiat-tijärjestön
konventsioni jiilistaa kan­nattavansa
semmoista työttömyys- Ja
terveysvakuutusta, minkä ylläpitoon
työläisten' ei tarvitse initään maksaa,
ja .että uuden .ammattijärjestön tp.
komitean virkailijat kaikella tavoin
avustavat työväenedustajia silloin, kun
tästä asiasta keskustellaan parlamen­tissa,
sillä väliaikaisesti .työttömäksi
joutuvain lukmnäära tulee epäilemät­tä
,lisäänt3rmään vuosi vuodelta tuo-t^
tovauhdin nop^lstumisen takia, ja
tämän tilanteen ynnä hallituksen siir-tolaisuussuunnitelmaln
takia tulee va­kituisen
-työn saanti käymään entis­tään
vaikeammaksi. --- -
Toisessa hyväksytyssä päätöslausel­massa
korostetaan sitä, että uuden
ammattijärjestön tp. komitean tulee pikku "valtakuntia" on kautta laajaa
kaikilla keinoin koettaa saada työttö« Canadan ja vaikka ne ovat erittäin
koko maata käsittäväksi: ja kolman­nessa
päätöslauselmassa vaaditaan Ca^
nadan Uittohallitukselta tarkempia t i ­lastollisia
tietoja työttömistä.
Autotyöläisten teolUsnnslilton
avustaminen
Canadan autotyöläisten teollisuus-liitoUe,
mikä piti vastikään konferens­sin
Torontossa Ja millä.on Järjestävä­nä
noin 30,000 autotyöläistä Canadassa,
päätti konventsioni antaa kaiken mah­dollisen
moraalisen ja rahallisen avus­tuksen
autotyöläisten järjestämistyös-sä.
• ' —
VanhaudeneläkelakI
Kun nykyinen liittohallituksen van-huudeneläkelaki
on varsin epätjrydyt-
"tävä ja riittämätön vanhain, omista^-
yalle luokalle rikkauksia tuottaneiden
raatajain ylläpitoon Jä riippuu tykkä­nään
maakunnallisten hallitusten tah­dosta,
niin sen takia Julistaa uuden
ammattijärjestön konventsioni vaati­vansa
suoranaisesti liittohallituksen
ylläpitämää vanhuudeneläkelakia, min­kä
tulee varata neljänlcymmenen,dol­larin
eläkkeen jokaiselle 60 vuotta
täyttäneelle, puutteessa olevalle työ-läiseUe.
AlinpaJkkalaki
Tiätä kysymystä koskevassa alustuk­sessa
todetaan, että keskinkertaisen
perheen säädylliseen ylläpitoon Ca­nadassa
tarvitaan yli neljänkymmentä
dollaria viikossa, kuinN myös se, että
Canadassa on. Uutta Seelantia lu­kuun
ottamatta, tuotanto korkeampi
ItsBkutakJIn asujanta kohden kuin
missään muussa maassa koko maail­massa.
Näitten seikkain takia uuden
anunattijärjestön konventsioni vaatii,
että Canadan työläisille on heti mak­settava
säädyllisiä elinkustannuksia ja
heidän tuottamiaan äärettomiä rik­kauksia
vastaava palkka. Edelleen
vaatii konventsioni, että maakunnal­listen
hallitusten on säädettävä alin-palkkalaki,
mikä takaa sen, että työ­läiset
tulevat saamaanniin suuren
palkan, että heidän perheensä voi sen
avulla kunnollisesti- elää..
Korporatsionien konfroUoimai
kauppalat
Kysymys korporatsionien kontrolloi-
Ebista kauppaloista ei lie eimen ollut
esillä työväenjärjestöjen konventsio-neissa,
vaikka noita korporatsionien
tuhoisia työläisten järjestämistyön te-kemiselle.
Käsiteltyään korporatdo-rden
kontrollotmain kauppalain ti.
lazmet^a, päätti uuden ammattijärjes*
tön koiiventsioni, että se. ei hyväksy
moisia kauppaloita ja vaatii, että eri-naisten
maakunnallisten haUitusten on
taattava täydelUnen Järjestymisvapaus
korporatsionien kauppalain työläisille.
Konventsionissa käsiteltiin ja hyväk-syttlin
vielä monia mu^ta, vähemmän
tärkeitä päätöslauselmia. Näitten täs­sä
lehdessä julkaistujen päätöslausel-main
analysoimisen kautta saatetaan
päättää, _ mikä merkitys tällä kon-ventsloniiiä
oh Canadan työväenliik­keelle.
Mutta tämmöisen analyysin te­keminen^
ei kuulu tämän
puitteisiin. — A . V. raportin
Canadan j ä ^ tyiiusten kärä^
Kirkland Lake, Ont.
K P :N ASIOITA
Paikallisen kaupungin keskuskomite­an
kokouksessa 21.1P- käsiteltiin Väi­nö
Jermilän ahteeksipjryntö ynnä jä­senhakemus
päästä uudelleen pudii-een
jäseneksi, koska oli Suomesta saa­punut
selostus häioen toiminnastaan
suojeluskunnissa ja jonka siellä olevat
toverit olivat hänelle anteeksi anta­neet.
Keskuskomiteapäätti palauttaa
hänelle jäsenöikeudet, sekä julkaista
anteeksipyyntö sanomalehdessä, joka
puoluetovereiden pidetään ottamaan
huomioon.
SUOaiEN SATAMALAKKOLAISTEN
' AVUSTAanNEN
Suomen . satamatyöläisten sitkeätä
ja urhoollista lakisotaistelua on paikal­listen
puolue-elimien toimesta avus­tettu
huomattavasti. Niinpä ensimäiset
keräyslista- jä avUstusUtamien tulot
olivat 162.65. Seuraava toimenpide on:
jatkuva viikottainen avustus joskin
vielä vapaaehtoinen, vaan samalla
velvoitus jokaiselle työssä käyvälle
mieheUe, ja josta ensimäisen kahdqn
viikon tulos oli. kahdeksankymmentä
dollaria.
Toverit,n^iiUa paikkakuimilla, jat­kajaa
ssmaa menettelyä, sillä heidän
voittonsa on. samalla meidän voitto..
•|_Osuurtoh^
II
Työläisten - taloudellisen järjesty­misenkin
alalla on olemassa monta
eri suuntaa.' On ammattiunionismia,
industrialismia, - luokkaunionismia,
mondisinia ja kämplismia. Työläi­sille
lienee yleensä tunnetut muut
tässä mainitut järjestömuodot, paitsi
kaksi viimeistä. Ei, siksi, että nämä
olisi uusia järjestömuotoja, vaan sen
nen hikipisara ja kaikilla keinoilla
tappelu työläisten järjestymistä vas­taan.
Mond-kysymyksessä me saimme
selkäämme presidentin kettumaisuu­den
vuoksi. Meidän pää-loijarimme
voimakkaasti osotti, että yhteistoi­minta
työläisten ja kapitalistien vä­.
. ^ , , lillä ed' us•ta a samaa -kuin hyväksyä
tähden, etta nimet ovat muodostettu A. F. of L:n politiikka ja-vaati että
toteamaan sen tarkoituksen jota nä- jos me kerran pyrimme rakentamaan
anunattijärjestöä,' joka' todellisesti
edustaa työläisiä, niin päätöksien
täytyy osottaa mihin me pjrimme.
Kettumaisuus on aina johtanut työ-
Iäisiä harhateille ja ne työläisten
johtajat, jotica vähänkään omaavat
porvarilUsuulita, omaavat huomatta­van
annoksen kettumaisuutta- Voi­nemme
tässä jo muistuttaa, että ne
järjestöt jotka ovat yhdistetty Ca­nadan
uuteen ammattijärjestöön,
valmistautuvat seuraavan konvent­sionin
varalta, lyömään mondismit
ja muut lismit, jotka ovat vahingol­lisia
työläisille.
Kämplismi ei ole mikään uu­tuus,
mutta lienee ensikerran paljas­tettu
edustavan työläisten taloudel­lista
järjestöä. Kun O. B ; U . edus­taa
19,000 työläistä Canadassa, eikä
kukaan kuolevainen silti voi löytää
Canadasta suurempaa määrää tuon
järjestön jäseniä, vaikka etsisi rah­nasta
rantaan, hikunnottamatta näQ-lä
käräjillä ollutta lihavain veljes­ten
seurakuntaa; niin nousee luon­nollisesti
kysymys, missä sitten bn
sellainen järjestö, joka O. B. Uiksi
kutsutaan.
mä edustavat.
Mondismi edustaa American Fe­deration
of Labor-liiton politiikkaa
ja tarkoittaa yhteistoimintaa työläis­ten
ja kapitalistien välillä, työn no-peistuttamiseksi
ja palkkain laske-miseicsi.
- Nimitys on vain sovitettu
Canadassa käytäntöön siksi, että ca-nadalaiset
työläiset pysyvät parem­min
asian jäljillä, koska tämän jär-jestömuodon
voimakas edustaja _on
englantilainen loordi sir ' A l f r ed
Mond, joka on koko maailman nik-kelikuningas
ja omistaa keski-Onta-rion
nikkelituotannon, sekä siinä
työskentelevät orjat sieluineen nah-koineen,
eitcä suinicaan ^neuvottele
työläistensä kanssa muuten kuin pa­kosta.
Tuli tässä mamittua sana
neuvottelu, koska presidentti Mosher
väänti mondismin tarkoittamaan neu­votteluja
työnantajain j a työläisten
välillä, ^öriitaisnuksien sattuessa.
Mondismi todellisuudessa tarkoit­taa
työläisten riistämisen tehostamisr
ta, kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Näihin keinoihin nikkelituotannon
alalla kuulun bonnsjärjestelmä, jolla
työläisestä puserretaan ulos viimei-
Tuli, tässä edellisellä kerralla mai­nittua
toy, Gilbertin kulmikkaasta ja
terävästä Koskista, m u t t a nyi voi-nename
Sanoa, että pää se tällä po­jalla
terävä on. Se on kuin parta-v^
tsL, Keskustelu järjestömuodos-ta
keskittyi näillä käräjillä pääasial-.
lisesti väittelyksi teollisuus- ja luok-kauiiionismista,,
O. B. U. edustaen
luokkaunionismia. - Kun lihavat vel­jet
"'suuriäänisesti edustivat suurta
luokkajärjestöään,: veti tov. Gilbert
esille O. B. U . Bulletin-nimisen leh-
*den, osotti sen takasivulla olevaa
neliöihin jaettua älaia ' ja huomautti
että joka haluaa tietää missä "One
Big Unio':-niminen järjestö» on, niin
tässä se nyt näkyy. Mainitut neliöt
edustavat eräänlaista "kämpläys-keimiä",
jolla O; B; U . bn" hankkinut
huomattavan summain rahaa, jotei»
on mahdollista maksaa jäsenveroa
animattä$äije£|»Ue \l\),000 :lta ole­mattomalta
jäseneltä. Lihavat veljet
hätääntyivät kyselemään^. että onko
O. B. U . syytteessä kämpläyksesta
näillä käräjillä. •Sanoivat kyllä jos­kus
ennenkin olleensa käräjillä.
Me kyllä tiedänune^^^^^^Ä U.
on kämpiännyt toistaKjTmmentä vuot­ta.
Tuo kämpläys on ollut O. B.
U.-n olemassaolon ehto, sillä pitääk­seen
yllä järjestöä, jossa ei ole jä­seniä,
on j^ahaa täytjmyi; joU kei­nolla
hankkia. He ovat kyllä olleet
käräjillä. ' Kiiten he iise tunnusti­vat.
Käräjiim öh heidän
aikuisempia kämpläystapojaan, mutta
he ovat keksineet uusia j a Jatkavat
suuren järjestönsä ylläpitoa • edel­leen.-;^
. •
Meillä on hiukan tietoa O. B. U:n
vankimmista tukikohdista; Jokainen
tietää, että Iänsi-Canadassa~on huo-
Yli kc
den, on -
rit ollut;
pakotuta
virtsarak
muuhun
kaansaai
Saatavai
50c laa
S2.50 t
The Doc
Ltd., To
on menossj
jotun. Wor
Ontarion h
sen kellari
Koska u
me siinä i
rustajnmei
tahansa pi
niin on E
iiettava to
^ tarkö:
maan, Joki
pääomaa,
lemme on
i tavan suu
kaan paik
huolimatti
näyttää lo
me vetoai
enune olt
pääliikkee
suuri huo
si tolvott£
- teenpäln.
tunnetuks
yhä siiur'
ja menla
kossa. ett
pua voit
ostaa vai
yla. •
Meillä
nen Yhd
tamassa
, alalla. Jo
näyttää <
ta, usea
jensa tai
seuraanu
kunnioiti
Onhan
viettää ä
. huomion
täkin or
le joka
tain teh
sityiskai
tä vaäk
hän läh
lemme 1
osuuska
maan n
vaan m
osuustoi
mistutti
kijänä
nä mu
pias ei
kaan j(
tulemal
SUO!
Sana
ruokat)
Korver
ruokah
mattaa
myösk
perin'
me tii
tiedän
tässä
selle
lee Ö
sillä li
tamaa
ventsi
min 1
Kui
huttui
nemm
keksii
dän t
ovat
män ]
periä]
sai 'ja
jien ;
tää,
peiria
Amei
me
asian
kassa
voste
maisi
kinoi
muui
tämä
omas
njrt
koni
niih;
tikoi
L<
tyks
tä,
onni
set