Vapaus, July 12, 1962

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 12 p. — Thursday, July 12, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlsliied Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
• Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and paturdaysby'Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address; Box 69
Advertlslng rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for paymentof postage in cash.
• TILAUSmNNAT
Ganadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
' ~ 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk; 9.50 6 kk. 5.25
Hl ,
SIVIILIOIKEUKSILLA SUURI VAIKUTUS TULEVAISUUTEEN
Maailmankongressi
Viime maanantaina kokoontunut ja lauantaihin,asti Mos­kovassa
istuva maailmankongressi yleisen aseistariisunnan
ja rauhan puolesta on heti kokaontumispäivästä alkaen saa-
' nut suurta huomiota Ganadankin sanomalehdistön palstoilla.
Kuvaavaa ns. lännen mentaliteetille on kuitenkin se, että
tastä"yleismaailmallisen rauhanliikkeen yhdestä edustavim­masta
— ei, vaan kaikkein edustavimmasta — maailman­kongressista
yritetään antaa "tunnustus" ja "kiitos" vain
kommunisteille vaikka siellä'on kommunistien rinnalla edus­tettuna
mitä moninaisempia rauhanliikkeitä.
Maailmankongressiin osallistuu alustavien tietojen mu­kaan
kaikkiaan kolmattatuhatta edustajaa yli sadasta maas­ta.
Siellä kerrotaan olevan peräti 150 edustajaa Yhdysval-'
loista, 140 edustajaa Brasiliasta, 120 edustajaa Ranskasta, 110
edustajaa Japanista ja 90 edustaja Italiasta. Kuvaavaa on,
että samalla kun Canadaa pyydettiin lähettämään tähän
maailmankongressiin 25 edustajaa, mielenkiinto sitä kohtaan
nousi maassamme niin korkeaksi, että täältä lähti Moskovaan
kaikkiaan noin 50 edustajaa.
Jaa, että "kommunisteja" täältä on maailmankongressiin
mennyt? Seuraavassa on lyhyt selostus niistä canadalaisista
rauhanliikkeistä, jotka ovat edustettuina Moskovan kokouk­sessa
ja myös niiden edustajista:
"Canadian Committee for Nuclear Disarmament-järjes-tön
edustajina ovat tri BrockChisholm, Gerry Hunnius
(kans, siht:) ja mrs. Olive Johnson (C.Cin maakuntajärjestön
pres.); Gombine Universities Gampaign for Nuclear Disarm.a-mentin
edustajina: Dimitri Roussopolöus (kans. puheenj.)
sekä mr. ja mrs. Harding Saskatchewanista. Voice of the
Women järjestö on päättänyt lähettää kaksi tarkkailijaansa,
mrs. Powers Edmontonista ja mrs. Rose Victorin Winnipe-gistä.
Canadan Rauhankongressin edustajina ovat järjestön
varapuheenjohtaja mrs. Eva Sanderson sekä Ottawan, To­ronton,
Winnipegin, Edmontonin js Vancouverin rauhanko-miteain
puheenjohtajat.
Maailmankongressin fcutsujakomitean jäsenyydessä on
toistatuhatta mitä laajempia yhteiskuntapiirejä edustavaa ja
laajalti tunnettua yksilöä, joista mainittakoon muutamia:
Lordi Boyd Orr, Somerset Maugham, lordi Chorley, pas­tori
NiemöUer, Oscar Lange, kanooni John Collins, lordi.
Bertrand Russell, presidentti KwameNkrumah. Sean 0'Ca-sey,
Leopold Infeld, pääministeri Cheddi Jagan, Albert
Schweitzer, Jean Paul Sartre, Vanessa Redgrave ja L G.
Ehrenburg.
Tarpeetonta ja liiallista arvonantoa on siis kommunisti­selle
liikkeelle se,-kun rauhanasian ja erikoisesti aseistarii-suunnan
edistymistä pelkäävät oikeistopiirit yrittävät tuikut­taa,
että Moskovassa nyt kokoontunut maailmankongressi
yleisen aseistariisunnan ja rauhan puolesta' on muka "kom-munistikokous",
kuten vissit Suuren Rahan lehdet suvaitse­vat
liikijoilleen: selittää.
Tosiasia onnetta nykyinen kilpavarustelu on suurena
t^loustaakkäna kaikille kansoille, niin suurille kuin pienil­lekin
maille. Mutta pahinta on se, että varustelukilpailu voi
johtaa nytkin, kuten se on aina aikaisemminkin johtanut,
uuteen sotaan. Se on saanut ihmiskunnan parhaimmiston
vaatimaan kaikkien maiden valtiomiehiltä käytännöllisiä:toi­menpiteitä
rauhan vakiinnuttamisen hyväksi ja sopimusta
yleisestä ja täydellisestä aseistariisunnasta.
Tässä mielessä yksilökansalaiset sekä heidän edustaman­sa
järjestöt ja laitokset ovat vastanneet myönteisesti Maail­man;
Rauhanneuvoston toimesta annettuun vetoomukseen ko­koontua
Moskovaan maailmankongressiin yleisen 'aseistarii­sunnan,
ja rauhan puolesta. Ja kuten ylläesitetyi.stä tosin
vielä puutteellisista tilastoista näkyy, siellä on todella mo-neniaisiaaatesuuntia
edustavien rauhanliikkeiden edustajilla
tilaisuus ilmaista mielipiteensä siitä, miten voidaan kivutto­mammin
ja nopeammin saavuttaa päätavoite — yleinen ja
täydellinen aseistariisumissopimus.
Me Canadan suomalaiset, joista suuri enemmistö on saa­nut
omakohtaisesti kokea joko ensimmäisen tai toisen maail­mansodan
aikana miten suurta inhimillistä kärsimystä, tus­kaa
ja hätää aiheuttaa "tavallisillakin aseilla" käytävä sota,
ydinasesodan helvetillisistä liekeistä puhumattakaan, yhdym­me
poliittisista ja muista mielipide-eroavaisuuksista huoli­matta
muihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin jotka toivo­vat
menestystä ja onnea aseistariisunnan ja rauhan puolesta
•toimiville voimille Maailmankongressissa ja ennenkaikkea
sitä, että se auttaisi osaltaan maailman jännitystilanteen :
huojentamista sekä aseistariisumissopimuksen allekirjoitta­mista.
—
Välittömästi "hevosen suusta"
Länsi-Saksan vanha kansleri Konrad Adenauer on vie­raillut
Ranskassa presidentti de Gaullen luona. Hämä viral­linen
valtiovierailu sai viime viikolla suurta huomiota osak­seen
täkäläisissä Suuren Rahan lehdissä, jotka tiesivät ker­toa
mm. seuraavanlaisia jymyuutisia: "Länsi-Saksan kans­leri
suositteli.tänään kansainvälisiä 'yhtenäisiä voimia' ai­noana
keinona Saksan jakaantuneisuuden lopettamiseksi"
(Reutersin uutistieto Pariisista heinäk. 4 pnä). Hänen kerro­taan
sanoneen: "Ainoastan yhdistämällä asevoimamme me
voimme ratkaista kohtalon aiheuttamat ongelmat", ja yksi
niistä tehtävistä on "voimakeinoin aiheutettu Saksan jaka­minen,
mikä edustaa samalla Euroopan jakaantumista".
Toisin sanoen tämä vanha sotaratsu suosittelee taas ken­raali
de GauUelle "sotavoimien yhdistämistä", jotta voidaan
lähteä Hitlerin saappaanjälkiä tarpoen uudelleen Moskovaa
kohti — sillä mitkään varjokuvat yksinään eivät pysty ase­voimien
yhdistämisen jälkeenkään Saksan jakaantumista lo­pettamaan.
Puhuessaan Canadan päivänä
Canadan kansallisuuksien neuvosv
ton pyynnöstä päivän kunniaksi
järjestetyssä tilaisuudessa useille
tuhansille ihmisille ukrainalais­ten
kesäleirillä Palermossa, On­tariossa,
Winnipegin valtuusmies
Joseph Zuken korosti erittäin
tärkeässä puheessaan Canadan
vähemmistökansallisuuksien oike­utta
nauttia maan kansalaisoike­uksista
ja siviilioikeuksista yleen-
"sä. ..
Puheessaan hän sanoi mm:
Canada-päivä on omistettu parem­malle
ja suurenTinaHe Canadälle
ja erikoisestikin kansalle. Niin, ku­ten
Paul Robeson sanoi eräässä
lauJussaan 'erikoisestikin kansa",
sillä juuri kansa on se voima, jokn
luo historiaa.
On suurimerkityksellistä ja sopi­vaa,
että tämä Canada-päivän juhla
un omistettu, maassamme asuvien
ihmisten siviilioikeuksien ja vapa­uksien
puolustamiselle.
Kaikki, mikä on hyvää j a tervet­tä
tässä maassa on luotu kansan toi­mesta
—^ ihmisten, .'otka ovat saa­puneet
tänne lukuisista maista.
He saapuivat tänne halukkaina ja
valmiina tekemään työtä ja luo­maan
uusia mahdollisuuksia itsel­leen
ja lapsilleen. He rakensivat tä­män
maan, rautatiet, tehtaat, maan­tiet.
He tekivät työtä kaivoksissa,
terästehtailla, kiviiouhimoilla, hiki-pajoissa
ja tekstiiliteollisuudessa —
pitkiä työpäiviä pienellä palkalla.
He asuivat ja monet vieläkin a-suvat
— vuokra-asunnoissa, slummi­alueilla
ja yhtiöiden kylissä.
Siis mi-iistakaamme tänä Ganada-päivänä
kuka rakensi tämän maan.
Tämä maa kuuluu heille. Se on
heidän maansa heidän työnsä ansi­osta,
työn suoman kansalaisoikeu-taessa
päästää "ilmoille kuin vettä
hanasta, vaan perusvapauksia: va­paus
sodasta ja kurjuudesta, puhe­ja
kokoontumisvapaus, oikeus työ­hön,
taloudellinen turvallisuus ja
kansalaisoikeudet.
Siviilioikeudet ovat välttämättö­miä,
eivätkä mikään ylellisyys.
Kansa on etuoikeutettu niihin, ne
muodostavat sen tien, jota myöten
kansa edistää omaa ja koko maan
hyvinvointia.
Nämä perusvapaudet tarvitaan, ei
ainoastaan tai vain :niiden itsensä
ja korkeitten oikeuden ja tasa-ar-voisuuden
periaatteidejv takia. Ku-sen
poliisin — Canadan kuninkaalli­sen
ratsupoliisin — suosiota.
• Tosiseikka on se, että meillä on
Canadassa sellainen poliisilaitos,
joka oleellisesti sanoo josko ihmi­sellä
on tai ei ole oikeus tulla Ca­nadan
kansalaiseksi.
Tyrmistyttävä ja inhottava todel­lisuus
on se, että päätös siitä josko
henkilö voi saada kansalaisoikeudet
riippuu salaisesta poliittisesta polii­sista,
että kuninkaallinen ratsupolii­si
on asettujiut syyttäjäksi, tuoma­riksi
ja mestaajal«i kun on kysy­mys
canadalaisten oikeuksista.
Kansalaisoikeusanomustapauksis-ten
tr-i-James G. Endicott kirjoitti sa ei paljasteta mitään todistuksia,
ei kuulu.stella todistajiai_ei ole oi­keutta
vedota — ei ole olemassa
Iiii tään oikeutta vedota jos kansa­laisoikeudet
kielletään.
Jos olisitte varas, rai.skaaja tiu
minkälainen rikollinen tahansa
niiir teitä pidettäisiin syyttömänä
ennenkuin on to.distettu teidän syyl­lisyytenne;
Mutta jos haluatte kan­salaisoikeuksia,
n i i n / t e i t ä pidetään
ensin syyllisenä eikä teillä ole edes
maluipllisiiutta todistaa syyttönfiyyt-tänne.;-
.•••-.••„:.'
Viranomaiset sanovat it.se asiassa
•'•me emme esitä mitään todistajia,
nic enrime salli aikistojemriie tar-eraassa_
artikkelissaan.- maailman
rauhan ja siviilioikeuksien kysy­myksistä:
" O l e n n a i s i n t a taistelulle siviilioi­keuksien
puolesta Canadassa yhteis­kunnan
yhden osan taholta on se,
että kansan tulee olla vapaa esittä­mään
ajatuksiaan rauhasta, rauhan­omaisesta
rinnakkainelosta ja eri^
koisestikin tarpeellisuudesta ; ai­kaansaada
muotos maan poliittises­sa
ja sosiaalisessa kokoonpanossa,
aikaansaadakseen kilpailevan yh­teiskunnan
tilalle yhteistoiminnalli­nen
yhteiskunta . .
"Miksi on kulunut kokonaista 14
vuotta, VV. 1948—1962 ennenkuin on
seen? Kuka antoi kansalaisuusmi-nisterille
ja hallitukselle oikeuden
leimata mikä tahansa laillinen ca­nadalainen
järjestö suibversiivisek-si?..
•
Ei ole olemassa mitään lakia, jol­la
annettaisiin näille ihmisille sel­laiset
oikeudet. Todellisuudessa he
pitävät itseään yläpuolella lakia ole­vina.
Japanissa esimerkiksi oli voi­massa
yhteen aikaan laki vaarallisia
ajatuksia vastaan. Siellä kuitenkin
ilmoitettiin mistä ihmistä syytet­tiin,
Canadan kansalaisuuslain mu­kaan
ei tarvitse edes ilmoittaa j n i -
tään syytöstä.
Ja kuinka vaikuttaa Canadan oi-keirksien
laki? Suoko se niitään
turvaa?
Oikeuksien laissa on monta hyväl­tä
kudostavaa fraasia. Siinä puhu­taan
joistakin inhimillisistä oikeuk­sista
ja perusvapauksista, jotka o-vat
aina olleet olema.ssa ja tulevat
edelleenkin olemaan ilman diskri­minaatiota
rodun tai kansallisen su-kupeiän
takia.
Siinä puhutaan ihmisen oikeuk­sista
ja (asaarvoisuudesta lain
edessä ja hänen suojelemisestaan
lain kautta; puhevapaudesta, ko­koontumisvapaudesta,
seurustelu-vapaudesta
ja painovapaudesta . . .
Kauniita sanoja. Mutta ne eivät
kastamista, me olemme; sitä mieltä, vastaa t ekoa . Ka i k k i a nä i t ä oi-ilmestynyt
suurempia rauhanvoimia että te olette syyllinen, j o t e n t e i d ä n j keuksia jti vapauksia on loukattu
ja vaikuttavaa toimintaa? Miksi? on oltava .syyllinen." Canadan kansalaisuuslain täytän
Siksi, että lukuisten vuosien aikana I
käymisissä toisten ihmisten kanssa
pelkäämättä diskriminaatiota. Mut­ta
jos uskallatte puhua, painaa leh­teä
tai olla kanssakäymisissä erius-koisesti,
teille ei myönnetä kansa­laisoikeuksia.
Kansalaisoikeudet ovat perusoi­keuksia
eikä mitään etuoikeuksia.
Kansalaisoikeudet , merkitsevät sj,-"
tä, että valtio tunnustaa henkilön
kansallisen identtisyyden ja sen
henkilön loukkaamattoman oik!eu-den
nauttia perusvapauksista.
On tehtävä valtavia muutoksia
kansalaisuulakiin; hävitettävä kii-ninkaallisen
ratsupoliisin sekaantu­minen
siihen ja annettava jokaiselle
kansalaisoikeuksia anovalle henki­lölle
tasapuolinen kuulustelumah­dollisuus
ja vetoamisoikeus.
Kansalaisoikeuksia on pidettävä
perustuslaillisina oikeuksina. Pe­rustuslakiin
on sisällytettävä kaik­kien
ihmisten oikeus saada kansa­laisoikeudet.
Canadan 100-vuotispäivää heinä­kuun-
1 päivänä V. 1967 ei voitaisi
juhlia sen paremmin kuin kutsumal­la
perustuslakikonferenssi laati­maan
todella canadalaisen perustus­lain;
Sellaiseen perustuslakiin olisi
sisällytettävä oikeuksien laki, joka
todella takaisi kansalaisoikeudet.
Kysymys siviilioikeuksista ei ol3
yksinomaan siirtolaisia, slaavilaisia»
Luonnonvoimat
Pot-t' Arthur. — Täällä järvien'
p ä ä s s ä o l i ihan kuin maailmanlopun
enteitä, tai ainakin oli alkua veden-'
paisumukselle. Lauantaina, heinä­kuun,
seitsemäntenä päivänä kello
kolmen tienoissa iltapäivällä alkoi
taivas pimetä arveluttavan mustak­si.
Salamat sinkoilivat, ukkonen
.'yrisi ja vettä alkoi tulla kudn saa­vista
kaataen. Sitä kesti ensin noin
puoli tuntia, mutta ei se rysäkkä
siihen loppunut sillä jo taas ennen
neljää alkoi uusi mylläkkä. Salama
iski moniin taloihin, niin Arthurisi
sa kuin Williamissakin ja vettä tu­l
i , että luuli taivaanJhan auenneen.
Monissa paikoissa täyttyi ihmisten
kellarit ääriään myöten ja teki mo­nien
tuhansien valjingot. Kadut oli
kaikki järvenä silla viemäritkään ei
ehtineet kaikkea niellä.
Nipigoniin menevä Highway 17
oli "poikki" monin paikoin ja vesi
kuljetti tielle muikanaan kiviä puu-,
pölliä ja mitä mukaansa sattui saa­maan,
j
En ole elämässäni vielä joutunut
suurempaan ' trähfikkiin" kuin jou­duimme
sunnuntaina. Ajettiin ke­säasunnolle,
mutta ei sielläkään
viihtynyt kuin Superior-järven äal-'
lot kuohuivat arveluttavan korkeina
vuorina rantoihin. Niin palattiin
kotiin jo siinä kolmen aikaan ilta­päivällä.
Ja kun valtatiestä Nipi-töönpanossa.
Se on traajiillinen ja .samalla
den ansiosta. . . , . . .. , ... ...
Me olemme tällä hetkellä suurien ! J " " ^ ' '^'^^^^ ""'^^^ ^*P''>P«
maamme puolesta käytävien taiste­lu
jen kynnyksellä, sen taloudellisen
turvallisuuden ja kansan perusoi-
Alinkä lain no alla Canadan kii-on
erotettu töiltään ja joutunut rat-1 nj^kaallisella nitsupoTiisilla on oi-supoliis.
en vierailujen kohteeksi, ke„s harjoittaa poliitli.sta kiristys-i naurettava tilanne. Teillä on oikeus
tai pakoitettu muuten vaikenemaan,, jä ja turvautua poliittiseen kiristyk-! puhua, painaa lehteä, olla kanssa-niitä
ihmisiä j o l k n t n d e l l ; . h : i l i i i i v : i t i
rauhaa'v •. . •: , i, • • • • • ...
"Ellei meillä ole oikeutta ajatella i
epäpopuläärisiä a iitiiksia, levittää .
niitä lehdistön yleisten kokouksien i
ja järjestöjen kautta, voittaa, jos ;
mahdollista enemmistö kansasta
Presidentti Kekkonen:
keuksien puolesta.
! puläärisistä ajatuksista maan lake­ja,
silloin demokratia Canada.ssa ei
ole todellista demokratiaa ja siitä
voisi kehittyä vain onttoa fasistista
Maan arvon määräävät sen asuk- i 'eeskentolya...
kaiden nauttimat vapaudet ja pe-i Canadan kansallisuuslaki ja
rusoikeudet. Ja kun me puhumme i f"'':'rnnie siirtolai.suussäädökset ja
ystavyyspaivan viettooi J9
oikeuksista, emme tarkoita vain
pelkkiä sanoja joita voidaan tarvit-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
häpeäksi sivistyneelle
rikos demokratiaa koh-l
i i i l ovat
maalle ja
taan.
Kysymyksestä on. salajuonittele-vasti
vaiettu ja Canadan kansalli-
Isuuksien neuvoston (Canadian
Council of National Groups) on
Helsinki. — Perjantaina kävi-v.
il Suomen ja Neuvostoliiton:
nuorison ystävyyspäivätoimikun-nan
edustajat pyytämäs.sä tasaval­lan
presidentti Urho Kekkosta
maassamme tk:ri vietettävän y.stä-vyyspäivän
suojelijaksi. Presi­dentti
Kekkonen ilmoitti mielihy­vin
.suostuvansa pyyntöön ja vasv
tauspuheessaan hän lausui:
saavuttanut ainakin se, että on mu i - i — Kuta vanhemmaksi ihminen
1 lauduttu tämän äänettömyysverhoni t"Iec. sitä suuremman arvon häi.
f^.lläpi. ,. •
j Tosiseikka on .se. että vähintäin'
Lempi Palo, Suomi, Ont;, täytti I :].00() ihmistä on joutunut näiden |
keskiviikkona, heinäkuun 11 pnä 72 ' häpeällisten lakien ja säädöksien (
la ja toivoisin, että kaikki kansalais­piirit
Suomessa olisivat mukana täs­sä.
juhlassa.
— Tämä minun kannanottoni
jo antaa .selvjn vastauksen esittä-niäänne
ystävälliseen pyyntöön
tulla tämän juhlan suojelijaksi
kun samalla kertaa kuulen, että
Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
puhemiehistön puheenjoh
suomalaisia tai. juutalaisia koskeva goon päin oli yhdessä paikassa ko-kysymys.
Se on perustärkeyttä ole-1 konaan vajonnut toinen puoli-pois,
va canadalainen ongelma ja eroitta-j " " n oli tie vain yhtäpuolta kuljet-maton
suurista aikakautemme kysy-i tavassa kunnossa. Pahimmassa pai-f
myksistä: rauhasta, kansallisesta j a ' kassa se sitten alkoi-jonotus .'ossa
taloudellisesta vapaudesta, turval-i "lekin jouduimme vuoroamme odot-,
lisuudesta. Itämaan. Jonossa oli jo yli sata
-: — autoa, ja yli kaksisataa autoa kau-
! pungista päin päästettiin ensin me-
; nemään ja sitten vihdoin tuli mei-idän
vuoromme lähteä kotiinpäin'"
I Siinä välissä oli jo taas '•vastaantuc,'.
levien" jono kasvanut useamjpaan
sataan. Se oli sellaista touhua jol­laista
ei tämäkään Port Arthurin
asukas ollut ennen: nähnyt vaikka-sitä
tuota ikääkin on. jo ehtinyt k a -'
saantua monia kymmeniä viiosiä: '•
N i i n sellaista sitä on tapahtuma
täällä suurjuhla-perukalla, vaan ei
! sitä sentään tarvitse pelätä, että
j tuollaista uiseimmin tapahtuu, ja o l i .!
aikans mutta toivossa on hyvä | onni, että se sattui jo näin aikaisin,-
elää .sanotaan joten toivomme i e t t ä kai sitten juhlien aikana vii-:
hartaasti, että loppukesä olisi vä- ! konloppu on kaunista ja myrskyt
Vancouverin
kuulumisia
Vancouver. — Me elämme en­nätyksien
aikakautta nykypäivinä
joten ci se. ollut yllätys vaikka
täällä Vancouverissa saimme uu­den
ennätyksen, nimittäin heinäk.
4 päivä oli kylmin mitä tilastot
tietävät tähän mennessä. Ei ole
tarvinnut hikoilla tämän kesän
hän parempi.
vuotta.
i Sanni Tiivis, Port Arthur, Ont..
[täyttää maanantaina heinäkuun 16
. pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin;
uhreiksi. Heiltä on kielletty kan-antaa
nuorisolle ja sen hyville
pyrkimyksille ja mitä enemmän
ihminen pyrkii edistämään kan-
.sansa menestystä, sitä suurem­man
merkityksen sau työ, joka
suoritetaan kansojen välisen so-
• sivuutettu.
Kyllähän se kesä nyt olisikin
kauneimmillaan jos ei tuollaisia
' i l m a n ä y t ö k s i ä ' ' tapahtuisi, mutta
kun tuonne Ilmaankin ajetaan yhtä
salaisoikeudet puhtaasti vain siitä,
syystä, että he ovat kuuluneet sei-1 rakentamiseksi,
laisiin ärjestöihin tai omanneet ; _ Suomen ja Neuvostoliiton väli-
.sellaisia poliittisia käsitteitä, jotka sissä suhteissa on viime vuosien ai-
Täältä on tämän kesän aikana
taja L. I. Brey.hnev. jonka käynti | mennyt varmaan ennätysmäärä kan-viime
syksynä Suomessa on meil- I salaisiamme vierailulle entiseen
lä mieluisassa muistissamme, on ' kotimaahan. Viimeksi lahti Aino j a ! ^..^
suostunut juhlan suojelijaksi on ; Shonet MacLeod. Shonet aikoo osal-; avaruudessakaan nvsväkseen
teidän pyyntöönne suostuminen : l i i t u a Helsingin ""orisofestivaaliin. ^ f ^^^^^^^^^^^^
minulle sitä mieluisampaa. Minä Toivomme heille ja kaikille toisille-i
toivon, että tämä juhla todella tu­lee
saamaan varsin suuren vasta­kaiun
kaikkien suomalaisten tar
holta ja oma.sta puolestani jo täs­sä
vaiheessa esitän juhlalle par-
;! ki .mi t , hr ,an .u, ;s. ik. .ai a„ ki -eAsxa- .a; . 'tro^ ;i,v. /o, ,mr , .mv ,e^ v„ .s. ft.ai -i' liikatuiotan.t oa/ . si.e..l t,ä poi.e sk, in sysä. -
! ta. Mene ja tieda kun ei ole erikoi­nen
kirjanoppinut.,:
I vät kun jälleen paaatte kotiran-
, noille, että älkää pitäkö kokemukr
' sianne salassa vaan kertokaa sa-
; noin a kuvin mitä opitte ja näitte.
eivät ole saaneet o.sak.seen poliitti- k;,na saatu hyvin kauniita tuloksia., haat terveiset, lopetti presidentti , meille joilla ei ollut tilaisuutta ölla
; .Mutta, minun käsitykseni mukaan Kekkonen. mukana.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Täällä ja poh-jois-
Ontariossa hyvin tunnettu kan­salaisemme
Väinö H. Kuusela kuoli
viime sunnuntaina täkäläisessä sai­raalassa.
Kuusela oli syntynyt Suo­messa
ja oli kuollessaan 57 vuoden
• pysyvä arvo työlle Suomen ja Xen-'
ivostoliiton. välisten hyvien siihtej-iden.
hyvän ylileisymniäiryksen ;a
, lauhan vakiinnuttamiseksi voidaan
non Connarghtin sivuliikkeen ho^-, ,inoa.staan sillä edellytyk-tajana.
Saapuen tänne Port Arthu-; ^.^.^
Ensimmäinen hälytys kansainvä-i
lisestä työläisten j a farmarien yuo-i
luisesta piknekistä joka piidetään
i elokuun 5 pnä. Tämä piknekki on
Lontoo. — Englannin alahuone-nyt tänä vuonna Confederation
Trinidad ja Tobago
riippumattomiksi
l i i n V. 1949 a ollen International;
Co-op osuuskunnan Intolan sivuliik­keen
hoitajana, sekä viime aikoina
työskennellen kirvesmiehenä. Hän'
j ikäinen. Hän tuli Canadaan 34 j kuului kirvesmiesten unioosastoon
j vuotta sitten, työskennellen useita I ja oli pohjois-Ontariossa ja täällä
j vuosia VVorkers' Co-Op of New Onta- Canadan Suomalaisen Järjestön jä-senyydes.
sä sekä aivan viime aikoi­hin
saakka kuului'Kaiku-kuoroon j.i
osallistui muiihinkin -kulttuuritoi-inintoihin.
•
Läheisenä jäi häntä kaipaamaan
vaimonsa . Martha; poikansa Alhert
ja kolme lastenlasta, ynnä veli, joka
asuu Hoyle. Ont.
Hautaus suoritettiin viime keski­viikkona
iltapäiyällä Everest hau­taustoimistosta
suuren toveri- j .i
iuttavajoiikon saattamana, jotka
hautausmaa 1 ta tulle.ssa kokoontiiiyat
Canadan Suiamalaisen Järjestön
hyväksyi perjantaina lain, joka
eturintamassa; Minä olen mielihy-'myöntää riippumattomuuden kan-i
väkseni voinut panna mcikiile. että .sainyhtei.sön puittei.ssa Trinida-jten pidetäänpä tämä tilaisuus mie-i
viime aikoina on asianlaita kehitty- • dille ja Tobagolle, Viime viikolla i lessä.
I nyt lähäU: siuintaan. Minä pidän ; alahuone hyväksyi samanlaisen, Ja-I .Älkää
pu :stossa North Burnaby.: Tämä
puisto on.kunnostettu uudelleen jo-unhoittako
suomalaisten
U Thant Moskovan
i aseistariisunta-konferenssista
Lontoo. — En ole osallistunut
! Moskovassa pidettävän aseistarii-suintakongressin
valmisteluihin ja
tiedän siitä vain lehdistöissä olleiden
tietojen no.alla. mutta teivehdin
kaikkia tämän laatuisia toimenpi­teitä
riippumatta siitä, missä kon­gressi
pidetään ja kuka on aloitteeur
tekijä, lausui YKn pääsihteeri U
Thant, kun T.'\SSin kirjeenvaihtaja
tiedusteli hänen mielipidettään ko.
kongressista, joka tk. 9 pnä avattiin
Moskovassa; Olen sitä mieltä, et­tä
tällaiset kongressit ovat hyödyl­lisiä
ja johtavat rauhan lujittami­seen
U Thant sanoi. .
kesäjuhlaa Sampo puistossa WebST
tois Cornersissa heinäk. 22 päivä,
erittäin onnistuneena sitä ajatusta, i maikaa koskevan lain.
että nyt kun varsin runsas joukko r Sekä Trinidad että Jamaika kuu-neuvostoliittolaista
nuorisoa saapuu i luvat Länsi-lntian valtioliittoon, jo-, siellä on hyvä ravintola, ohjelmaa
Suomeen samanaikaisesti järjestö-i ka nyt hajoaa. Jamaikasta tulee y.m. Kyytiä Clinton haalilta kello
tään myöskin Suninen j a Neuvosto-:'.iippuniaton elokuun 6 pnä ja Tri- H aamulla. Tervetuloa suurella jou-liiton
nuorison välinen ystävyy.sjuh- > iiidadista elokuun 31 pnä. kolia. — E. N.
Mutta juhlat lähenevät ja valmisr
telut käyvät kiireellisemmiksi.; Pik-ku-
Suurjuhla; joka on alkua niille
valtaville .'uhlille, vietetään Iskun
puistossa kesäkuun 22 päivänä, siis
sunnuntaina. Ku-orot tulevat esittä­mään
kaiken sen ohjelman mikä sit­ten
yhteisvoimin esitetään suurjuh­lissa,
että ympäristön väki pistä-kääpä
mieleenne tämä arvokas juh­latilaisuus.
Ja sinne varataan tie­tenkin
kaikenlaista syötävää että ei
huoli kenenkään eväitä varata.
Katsokaa lähemmin ilmoituksia,
ajasta ja muista yksityisseikoista,
sillä kun etukäteen on kaikki tie­dossa,
niin ei ole mitään pettymyk­s
i ä : — T . A . N . : • • •
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Mutta tämä sotarummutus ei
ole niitään uutta kansleri Ade-naucrilta.
Syyskuun 7 pnä 1953
hän sanoi: "Meidän tarkoituk­senamme
on vapautta veljem­me
ja sisaremme itäalueilla".
Heinäkuun 9 pnä 1961 hän
sanoi: "Ajatus atomiaseista va­paasta
alueesta on pelkkää hö­lynpölyä.
Ja mitä hyötyä olisi
Jumalan nimessä rauhankon­ferenssista?
Siitä ei tulisi mi­tään."
Ja helmikuun 8 pnä 19.52:
"On peloittavaa muistella mitä
venäläii;ef" tekivät puolustus­kyvyttömälle
Saksalle hyökä­tessään
Saksaan."
Ja . kansleri Adenauer on
NATO-liiton yksi huomatuin
"voimamies"!
I^ort Arthurin osa.ston haalille 31fi] kaisi viime viikoMn toimituskir. oi-
Bay Street osaston .tarjoamalle v i i - l tuksen, missä pahoitellaan sitä, et-ineLselle
jäähyväi.skahville.. • lä eri kirkkojen papit kieltiiytyvät
ottamasta asennetta Saskatchewanin
"Jumalansanaa" sekin!
Eräs torontolainen päivälehti j u l - , mustaa poliittista taantumusta tyy­dyttävistä
maallisista asioista.
Pitemmän a a n sairastellut Victor
Suomela kuoli täkäläisessä .sairiia-la.
ssa. Hän oli 63-vuotias ja synty­nyt
Suomessa. Suomela asui" Ge-raldloni.
s.s-a' 19 vuotta. Viimeiset
kymmenen vuolta hän on asunut
täällä.
Lähinnä kaipaamaan jäi vaimon­sa
Tekla, poikansir Eric. tyttärensä
Julie, kaksi lasten lasta sekä sisko
j a muita sukulaisia Suomessa.
Iskun rata- ja kenttäurheilukilpai-lun
sivuuttaminen tuli välttämättö­mäksi,
kun sunnuntaina iltapäiväl­lä
oli kova vesisade.
Mutta kilpailut suoritetaan nyt
tänä suinnuntaina.
••• o •••• « , »
, Suurjuhlain kenraaliharjoitukset,
cli 'pikku suurjuhlat' järjestää CS-J:
n Port Arthurin osasto Kaiku-kuoro
ja V.- ja u.-seura Isku sun­nuntaina,
heinäknun 22 p:nä.
Fort VVilliamin koululautakunta
on allekirjoittanut uuden sopimuk­sen,
minkä mukaan yli sata opetta­jaa
saavat palkankorotuksen.—-ATI 1
ääkintöhuoltolain puolesta, vaikka
j he ovat tietoisia tällaisen .sosiaali­sen
uudistuksen suuresta tarpeesta.
Ko.'lehti myön.si, että papit ovat
kiintyneitä ensi kädessä "sielujen
parantamiseen" muitta huomioi sa-
"nialla, että yleisesti puhuen papeil­la
on taipumusta puuttua mj^s so­siaalisiin
ongelmiin. Sen toronto-lai.
sen päivälehden mukaan siinä ei
ole mitään ristiriitaa, vaikka papit
antavat "sielujen parantamisen" lir
.saksi ja ohella kannatuksensa ja
tukensa myös hyville maallisille asi­oille.
Ja yleispiirtein puhuen me olem­me
asiasta samaa mielipuolta.
Me emme luonnollisestikaan tie­dä
pnko roomalaiskatolisen' kirkon
pappi, 7()-vuotias isä Athol Murray
Inkenul yllämainitun suurlehden
loimituskii>joitukscn, vai eikö ole.
Sensijaan tiedämme kiitos siitä
Prince Albertissa ilmestyvälle Dai­ly
Heraldille, että isä Murray ei tur­hia
kainostele, eikä lukeudu nii­hin,
jotka pitävät kynttiläänsä va^
kiin alla silloin . kun on kysyniy.s
näistä maallisista ja erikoisesti
Mainitun lehden kertoman mu­kaan
isä Murray on sanonut, että
Saskatehewanin väestön ei saa an
taa hallituksen kontrolloida lääkä­reitä
— .'a että Saskatchewanin vä
eston on tartuttava vaikka pyssy-torrakkaan,
jos on tarpeellista saa­da
taantuimusrintama voittoon.
Antakaamme tälle papille nyt pili^"
heenvuoiHJ- sellaisenaan kun olem-me-
sen päivälehdistä saanut nautit­tavaksemme.
Puhuessaan "Keep-Our-Doctors"
komitean kokouksessa isä Murrayn
kerrotaan sanoneen.
"Meidän on laskeuduttava pois
aidalta ja annettava tietää kantam­me.
Tämä asia voi kehittyä väkival­taisuudeksi
ja verenvuodatukseksi
milloin tahansa, ja jumala varjel­koon
meitä ellei niin käy, tai jos.
jotakin muuta ei tehdä sen liikkeen
(lääkintähuoltolain) py.sähdyttämi-seksi."
Ilman muuta on tietenkin selvää,
että kaikkien muiden aatteellisesti
vararikkoutuneiden piirien tavoin,
isä Murray sanoo Saskatchewanin
lääkinlähuoltolakia 'kommunistien
suunnitelm.-iksi".
Isä Murphy oli puhunut suunsa
puhtaaksi myös Saskatoonis.sa, mis-
.sä hän oli Saskatoon Star — Phoc-ni.
xin kertoman mukaan julistanut
voimallista Jumalan sanaansa seu­raavaan
tyyliin:
' Heittäen pois takkinsa ja papin-kauluksensa,
tämä pappi huusi:
Täällä on kolme punaista. Minä
en näe heitä. Mitä haistan heidän
läsnäolonsa.
' T e kommunistit voitte ajatella,
e t t ä me olemme naiveja ja ontto-rintaisia
mutta me annoimme 100.-
000 poikaa taisteluun sen vapauden
puolesta, jota vastaan te taistelette
(?) Te punaiset, minä haluan tei­dän
saavan tietää, että me olemme
helvetin ylpeitä siitä. _että olemme
jcanadalaisia . . . Sanokaa niille ve­risille
komuille. että menkää hel­vettiin
Canadasta puheen ollen. Mi­nä
vihaan huoltovaltiota (tarkoit­taa
eläkkeitä, lapsilisiä, sairasva­kuutuksia
jne — K), j a tykkään va­paasti
liikkuvista laitoksista. Minä
olen 70-vuotia.s, mutta en tule kos­kaan
anomaan vanhuudeneläkettä
— menköön se helvettiin — minä
haluan olla vapaa."
Myöhemmin hänen kerrotaan sa­noneen
vielä pesuksi:"Minä en oli­si
kirotudi tippaakaan hämmästy­nyt,
.'OS joku yrittäisi lävistää mi­nut
kuulalla — minä voin sen saada
yhtä hyvin kuin (pääministeri)
Woodro\v Lloyd."
Tällä tavoin sitä hyvää tulee —-
niistä uskon asioista, tarkoitamme
me. "Helvettiin vanhuudeneläke",
pitäisi kaikkien sanoa, sillä me ha­luamme
olla vanhuudenpäivinämme
"vapaita" — kuolemaan nälkään.
Kuku vielä uskaltaa tämän jäl­keen
piihua sanankin Saskatchewa-nin
lääkintähuoltolain puolesta, hän
on syntinen kommunisti, sarvipää ;
s . . . eli rienaajan riivaama yhteis­kunnan
hylkiö, jonka nimenkin
mainitseminen vaatii, säädyllisiltä
ihmisiltä suun puhtaaksi pesemistä
viinaksilla.
Totuuden vuoksi on kuitenkin
syytä palauttaa mieleen, etteivät
kaikki papit ole vallan niin roimia
äärioikeiston propagandan levittä­j
i ä kuin on isä Murray. Esimerk­kinä
voidaan mainita Rev. S. D. Ab­raham,
joka sanoi Andrews' Angli-can
kirkon seurakunnan jäsenille
Scarborossa, että "Saskatehewanin
lääkärit lakkoilevat Jumalaa vas- _
taan—ja niinhän se-oikeastaan-on-.
kin, jos kerran ihminen on tehty
Jumalan''kuvaksi, kuiten meille on
selitelty. —-
Sivumennen sanoen Rev. Abra­hamin
kerrotaan käyttäneen saar­nassaan
eräitä hyvin mielenkiintoi­sia
vertauskohteita. Hän on sano­nut.,
että lääkärien lakkoa voidaan
verrata siihen."jos papit menisivät
lakkoon ja sanoisivat: Me emme
Vnene sunnuntaiseen jumalanpalve­lukseen;'
me emme vihi emmekä'
hautaa ihmisiä; me emme vieraile
prdbleSml-ihmisten luona me emme
tee Jumalan työtä ennen kuin eh­tomme
on täytetty; Jumala ja ihmi­set
saavat odottaa, kunnes me tii­lemme
tyydytetyiksi."
Nostamme Rev. Adamsille lakkia
ja suosittelemme hänen vertauskoh­teitaan,
ei vaan saarnan, vaan ylei­sen
toimintansa neuvoksi niille, jot-.
ka voivat siitä oppia.—Känsäkoura.