Vapaus, March 27, 1962

              Si^X tiistama, maalisk; 27 p. — Tuesd^y, .Marqh 27, 1962
PanAdan^kauppakainaTi .-^^^^^^ lulfemiespii-
Tien; unio, mikä^^ ^^^^^^^
v^rlcka siihCTi on saatu värvätyksi jäseniR^ myös pijckuyrit-taji¥
f"— esitti viime viikolla Ottaw,£^' !'haisevan vastalau-s^^
D^a kansallista terveyshuoltosuiititiitpimaa vastaan väit-täeiC
että Ganadalla ei ole muki "vatraa" selaisen suunnitelr
~mati «toteuttamista varten. — , '
Tosiasia tietenkin on, että CaaadaUa ei ole varaa olla kaur
em|Jä%ilmsai kansallista tetve^shuoU
alen3)ana pyririune • yksityiskoht^^^ todistamaan,
kajippakamari on tässäkin asiaissa väärässä, kuten se on ta-vall^
esti väärässä aina silloin, kun sen edustaniat suppeat
rah^esryjimät etuilevat kansisto
•taotettakoon kuitenkin heti alussa, että kansallisen t^r-veylhuoltösuimnitebnan
tarve j on maassamme suuri, että
seö^jkoleuttämistä ei voida pitkää aikaa jarruttaa. Sen on tiU-
^va 'yhteiskunnallisten |a sosiaalisten olosuhteiden pjjcosta.
Toäasia ninuttäin on, että vielä jtnuutama vuosi sitten kan­salaisen
terveyshuollon tarpeellisuudesta puhuivat täällä
Canadassa- vein suhteellisen pienet työväenryhmät ja sellai-setötyovä^
lehdet kuin esiinerkiksi:;Vapaus.Se^ jälkeen on
toistenkin;meimyt paljoa alitse. Canadan koko
a n ^ molemmat työväenpuolueet
j a vieläpä valtapukille pyrkivä liberaalipuolue vaatii liyt
kansallisen terveys^uoltosuunnitel2pa^ toteuttamista maasr
samme.' Uusi dentokraattiiien puolue on luv tätä asiaa
koskevan lain, jos se tulee valituksi liittoparlamenttn enem-nustöksi
tulevissa liittovaaleissa. Liberaalipuoluekin heräsi
syvästä horrostilastaan ja liitti vaaliohjelmaansa kansallisen
terveyshtjoltosuunnitelmaa koskevan kohdan. Onpa merk-kejäjsiitäkin,
€|ttä vallassaoleva" torypuoluekin laskee jo, mir
ten paljon se voi menettää ääniä, ellei sekin lupaa ainakin
sellaisen terveyshuoltosuunoitelman laatimista, mikä toteu­tetaan
kansalaisia ifetukäteen verottamalla sen pystyssäpitä-miseksi.
Kansallinen terveyshu(>ltosuimnitelma on siis tulossa Ca-nädaan.
Kauppakqjmari tietää sen ja on peloissaan, että siitä
voi koitua i^ohantajill^dn joku pikkusumma maksettavaksi.
Siksi kaupp£&am!Eu:i oli. pantu suurpääoman asialle — esitttä-mään
vastaväitöksiä kansallista terveyshuoltosuunnitelmaa
vastaan siinä mielessä^ että asiaa koskevan. lain: laatimista
voimisiin' lykätä mahdollisimman kauaksi tulevaisuuteen —
iyieisitävöidf^ kokonaan estää.
. tavallisia kansalaisia ja hei­dän'
!iaikkiä:^ärjestöjään voimistuttamaan taistelua kansalli­sen
terveyshtiolto-phjelmaii puolesta -77 ja yksi käytännjöUi-sin
kei^o tämän tatetelu ML käsittääksemme
se- ^tä iestetään ja v b i n ^ kuin esi-i
n « k i ^ ' Vapaus-lehteäinme, jotka ovat vuosikausia tämän
täi^i^en nähneet ja jatkuvasti taistelleet kansallisen terveys-huöltosuiumitelman
toteuttamisen puolesta niin, että kaikki
canadalaiset—^ myös varattomat ja pienivaraiset.lcanadalai-set
— saisivat lääketieteen, nykyistä kehitystä vastaavan sai­raala-,
lääkäri-: jä lääkehoidon, siinäkin tapauksessa vaikka
heillä .ei :olekaan käteistä rahaa tällaisen hoidon hankkimi­seksi
itselleen.
* * *
MiiCA EI 'KANNATA"
Kauppakamarin vastarinta tällaista yleishyödyllistä uu­distusta
vastaan perustuu kokonaisuudessaan siihen väittä­mään,
että tässä rikkaassa maassamme ei ole riittävästi va­roja
sairaala-, lääkäri- Ja lääkehoidon takaamiseksi kaikille
canadalaisille. Kauppakamarin esittämässä muistiossa väi­tetään,
että canadalaiset tulevat toimeen yksityisesti mak­settavien
hpidoiiyarassa. Kauppakamarikin myöntää, etiä
maassamme; on sellaisiakin kansalaisia, jotka eivät voi "os-tjja"
itselleen riittävää sairaala-, lääkäri- ja lääkepalvelua,
mutta näitä ihmisiä voidaan auttaa vain ihmisarvoa alenta-
VOT "fcojfhj^den eli "means testin" perusteella,
k u i ^ , kääppikari^ selitti.
> Tosiasia tietenkin on, että Canadassa on satojatuhansia
sellaisia kansalaisia ja asukkaita, jotka eivät saa taloussyistä
läheskään riittävää lääItintähoitöa.M6nöi heistä kuolevat en­nenaikaisesti
öiksi kun fehrät voi mfehnä riittävän hyvissä
ajoissa pfeijoste^llista lääkärintarkastusta hakemaan: Miljoo^
niätyötun^ja menetetään maassanarie siksi kim alipalkatut
työläiset eivät saa riittävän hyvää lääkäri- ja lääkehoitoa,
ijiihannet ja tuhannet ihmiset joutuvat kroonillisen sairauden
uhreiksi fehnenl^äcl?easilcsi kun heidän tautiaan ei paranne­ta
alkuasteessa.
Kysynsy3.ei siiS ole lainkaan sutä, että "kannattaako"
meidän k^isakimta yara^ kun;iollinen sairaala-, lääkäri- ja
lääkehoito'kaiMliecana^^ vaan siitä, kuinka kaiian
meidän kannattaa olla sitä ilmän?
vXftÄTtOMAT SAIÄASTAVAT
Tunnettu tosiasia on, että kaikenlaiset sairaudet rasit­tavat
ennenkaikkea nutä väestökerroksia, joilla ei ole Varaa
hankkia itselleen kutinoHista hoitoa. Monessa tapauksessa
nämä ihiniset Mirastiryatkfai ainAkiÄ c^ittaih varatlomuu-tenSÄ
takia, eli siksi kuri he ^uVat huonoissa hökkeleissä, syö­vät
visseistä ravintoaineista köyhä^ ruokaa, ja menevät lää­kärin
puheille vasta sitten, kun on'jö ehdoton jiakko tai ehkä
myöhäistä. , •
Cana^lasSä on tälläkin kertaa lähes 600,000 työtöntä ja
yiraUiset tilastptiedot osoittavat, että valtaosa heistä on per­heen-
huoltamisesta vastuussa olevia henkUöitä. Selvää on,
että^öttömillä ihmisillä öi ole varoa kunnollisen lääkäri-
Igäkehoidön hahkijrnjtetä. yärten. He oyat kiitollisia voi­dessaan
jätje?täa:.työttÖmys^^äteiis^^ igJpusdämän joten-kfai
niin, ettei "nälkä ole Jatkuvasti s^olia, kurnimassa.
S^n lisäksi on^satojatufiänsia alipalkattuja työläisiä ja
pfjemtuloisia farmareita, joiden tälousasehia on niin heikko,
että. heitin voivat turyautUft lääkärin apuun monesti vasta
siilin, ,kun se on jo liian myöhäistä.
*ra ^ntäs vanhuu<ieijeläkkeen va/assa, sokeain eläkkeen
tai If«kien avustuksen varassa,elävät kansalaiseihihe? Miten
voidaan luulla, etta vaivafsen;65 dollarin kuukausieläkkeellä
Kl|i-poiijolsmaideh|
kauppa kasvanut
Ati^kov».^ NeuvoBtOUiton ut
komaaqkatt]K»aminist«ri8'n ^ Poh*
j»|«malilen. tens^q piitUUa($ Vi-
Ml Kosltetatajevski esitelmä! as-
Hoskavan YstSvyystalossa
l^ehyö^liiton v ; talondeUIsesta
kiuissä&äymisestsPolijo
Jkntass». ^jBSii. luonnehti,lyhyesti
Po&lobniiiUden talou^läinBS : ja
^ertoi^ eUS sotea edeltäneeseen '
>^sfqon ;v'^i^rättuna. on; Ne^vostolii-
^ n ; kauppa näiden maiden kans»
sa. lisääntynyt 20-kertalsek^i.
Supmella, :.Rcot8illa, Norjalla,
Tai^skalla ja Islannilla on huomat­tava
£ija Neuvostoliiton ulkomaan-kaupata
kapitalististeh maiden
kanssa. Luonteenomaista näille
kauppasuhteille on viennih ja tuon-uin
tasapainoisuus, sanoi esitelmöit­sijä.
Hän ilmoitti ulkomaankaupan
tärkeänä tavoitteena olevan niiden
tuvarapimikkeiden lisäämisen kau­passa
pohjoismaiden kanssa.
yitali Koshentajevski keftoi uu­dista
aluevaltauksista kaupankäyn-.
nissä Pohjois-Euroopan kanssa. Eri­merkkinä
hän mainitsi Neuvostolii­tossa
perustetun tuonti- ja vienti­konttorin
Lenfintorg, joka hoitaa
ulkomaankauppaa Leningradin ja
huomen välillä.
Norjan kaupasta puhuessaan esi-\
telmöitsijä kertoi, että Neuvosto­liitto
on ostanut tänä vuonna en­simmäisen
kerran koneita sieltä.
Ruotsin kaupassa on huomattava
seikka, että Siperiassa rakenteilla
uievat Bratskin puunjalostusteh­taat
varustetaan Ruotsista tila-uilla
koneilla. Ruotsi toimitaa Neu­vostoliittoon
myös huomattavat
määrät lihanjalostusteollisuuden
koneita.
Koshentafevskin esitelmästä kävi
ilmi kansainvälisen työnjaon etui­suus.
Suomi on esimerkiksi rakenta­nut
viime vuosien aikana kolme
voimalaitosta Neuvostoliiton poh­joisosiin
jn rakentaa parhaillaan
Ylä-Tuloman vesivoimalaitosta, jo­ka
on napaseudun suurimpia. Nor­jalaiset
osallistuvat myös Neuvosto­liiton
pohjoisosien sähköistämiseen
rakentamalla Borlsoglebskin vesi­voimalaitosta.
; Molemmille osapuolille edulli­sen
yhteistoiminnan qusla muoto­ja
Umenee joka vuosi. — Esi-meridiinä
Koshentajevsjd mainit­si
Neuvostoliiton ja Suomen vä­lillä
viime vuonna sirimitun 20-
vuotisen sopimuksen, Jonka poh­jalla
Neuvostoliiton rajaseuduilla
hakaiUu puutavara uitetaan vesi-vSyliS
pitkin Suomeen.
, Kirj; JOHN WIER
NL tunnusti
Algerian tasavallan
Moskova. — Neuvostohallitus on
tunnustanut Algerian tasavallah
hallituksen de jure ja ilmaissut ole­vansa
valmis solmimaan sen kanssa
diplomaattiset suhteet.
Tunnustamista koskeva lausunto
sisältyy täällä julkaistuun NLn mi­nisterineuvoston
puheenjohtajan
Nikita Hrushtshevin Algerian tasa­vallan
väliaikaisen; hallituksen joh­tajalle
Ben Kheddalle osoittamaan
kirjeeseen. Hrushtshev onnittelee
Algerian .kansaa suuren voiton. Al­gerian
itsemääräämisoikeutta riip­pumattomana
suvereenisena valtio­na
sekä Algerian sodan lopettamis­ia
koskevan sopimuksen johdosta.
"Olen canadalainen, vapaa ca-nadalalnen,
vi^aa puhumaan pe­lotta,
vapaa palvomaan Jumalaa
omalla tavallani, vapaa: asettu­maan
sDIe kannalle, jonka uskon
olevan dikeäiM vajqaa vastusta'
maan siUC minkS uskon olevan'
' vääriä; -vapaa valitsemaan heidät,
jotka tutevit^halUUuemaan. maa­tani.
Tätä vs4>au4eii perinnettö.
Atannoutim kannattamaan itseni
ja koko ihmiskunnan puolesta.**
Näin puhut Right HÖnorable
John G. piefenbaker parlamentin
alahuoneessa heinäkuun 1 päivänä
1960, jolloin hän-oli johdattamas­sa
oikeuksien la^ia läpi parlamen­tin.
Mutta tuhansille canadalaisille
pääministerin sanat olivat " vain
ivailua, sillä niillä ei voida aikaan­saada
kaikkea sitä mitä pääminis­teri
sanoo niillä aikaansaatavan;
Vuosi sen jälkeen, kun oli hyväk­sytty
oikeuksien, laki eräs johtava
canadalainen julkaisu (Maclean's
elokuun 12 päivänä 1961) julkaisi
yhteenvedon sen tehokkuudesta
lainaamalla erään lainopillisen
neuvonantajan sanoja: "Oikeuk­sien
laki näennäisesti suo turvan
kaikille, canadalaisille. vain. niin
kauan kuin he eivät asu missään
maakunnassa."
Tämä siitä syystä, että Canadan
perustuslain (British North Ameri­can
Act) mukaan siviilioikeudet
ovat pääasiallisesti maakuntien
valvonnanalaisia ja liittovaltion
laki ei ole todellisuudessa muuta
kuin hurskas toivomus.
voinut sanoa partementin alahuö- sa, että; hänen tarkoituksensa on laadintaa, sään^ ja säädökset.
neelle köska^ m^^
tullaan ^^itt^ääii-}^^^ Älirs. Fäir-clough
: yarmiaankin koki : tutun-omaisuuden
tuskallista tunnetta
kun : hän lausui ömaäta. suustaan
samat sanat kuin hallitus oli lausu­nut
jo kauMsitteU; T
*'Konservatiiyit; ;]p|l8^
V. 1957 scm JäikeOT?kuh^he
jo pitemrhänvaikaa ;^i^teUeet l i -
beraalista; halUtusta s^iirtb^isj^
lain putteellisuiiksistä; j ^
aan, jos heidät väiiiaami,r^^^
muutoksia laissa. Mahdollisesti oli­si
ppettayaista tutkiia kiiinka he
ovat edistyheet. '
Elokuussa v. 1958 mrs; Ellen
Fairclough ilmoitti, että Canadan
siirtolaisiiuspolitiikkaa edelleenkin
tutkittiin laiäjiasii^a mittakaavassa ja
niin oli tapahtunut jatkuvasti sen
ajan, jolloin konservatiivinen halli­tus
pääsi valtaan. '
"Huhtikuussa 1^9 hyväksyttiin
halliiuioUinen mäi^jräys. jolla ra­joitettiin
niiden sukulaisten inää-rää,
jotka pääsivät maahaii toisten
maassa jo olevien sukulaisten suo­simana.
"Myöhemmin huhtikuussa 1959
mrs. Ellen Fairclouglh ilmoitti par­lamentin
alahuoneessa, että hallin­nollinen
määräys, joka oli joutunut
kieliryhmien ankaran ; arvostelun
kohteeksi, oli peruutettu. Hän sa­noi
silloin, että koko siirtolaisuus-laki
pii tukimuksen alaisena ja[ että
hän toivoi voivansa esittää muii-toksia
joidenkin kuukaOsien kulut­tua.
Vieläkin myöhemmin huhtikuus-
Multa onko olemassa edes toivo-Isa 1959 äiirtolaisministeriön vir-laatia
o'uudesta, siirtolaisuuslaista kaikki lait. Tuntuu siltä kiin ei o}l
luonnosehdoiEus,: joka olisi siif^ si jätetty'' mitSSh läahäöu^uutta
kiinnbst^elden rylMnipn s.aatavis-sa
ennenkuin se esitettäisiin paria-meaUn:
alahuoiieelle;.j i ' En .halua
esittää puolittain valmista lakieh^
dötusta, joka ei tulisi kestämään
ajan koettelemiista.v]^noi hän. r
VMamskuuiisä liB60, is^ntokau'
den {dkaessa. luettiin hallituksen
ohjelmapuheessa,^että 'ehdotus ;siir<
tolaisuuslakiin tullen esittämään
leille'.
"Helmikuussa 1961, kun häntä
arvosteltiin' erään liberaalisen pair
lamenttijäsenen taholta siitä kun
hän ei ollut sanonut koska voitiin
odottaa muutosehdotuksen siirto-laisuuslaiksi
parlamentin esittämis­tä,
mrs. Fairclough sanoi, että
oleva henkilö voi hankkia it­selleen
riittävää lääkäri- ja lää­kehoitoa
nykyisten hintojen ja
taksojen vallitessa?
Näissä, yhteiskuntamme vä­hempiosaisissa
piireissä aiheut­taa
pienempikin sairaus miltei
ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Ku n pienituloinen työläinen
tai farmari sairastuu, häneltä
loppuu ainakin sairauden ajak­si
tulot, mutta siitä huolimatta
menot suurenevat moninker­taisesti
lääkäri- ja lääke- sekä
muiden hoitokustannusten joh­dosta.
Kuvaavaa muuten on, että
samalla kun kauppakamari pu­hui
"säästämisen" nimissä kan­sallista
tervehuoltosuunnitel-maa
vastaan, se ei nähnyt mi-täiän
pahaa esim. siinä, että ny­kyään
haaskataan lukematto­mia
niiljoonia dollareita järjet­tömään
sotavarusteluun, mistä
ei ole mitään hyötyä muille
kuin sotatarvetehtailijoille.
Jos kauppakamari on tosis­saan
kansallisten varojenune
säästäVnisen kannalla, niin vaa­tikoon
sekin publestaan sota-varustelumenojen
vähentämis­tä
kahdella kolmanneksella.
Silloin saataisiin «"hiin suuri
säästö, että voitaisiin rahoittaa
sekä kansallinen terveyshuol-'
tosutmnitelma että vanhuuden-eläkkeiden
korottaminen ja
silti jäisi käyttörahoja^muihin-kin
yleishyödyllisiin tarkoituk­siin
sentilläkään veroja korot­tamatta
kenellekään.
mus? ;
Kuinka sitten tapahtuu niin,
että niin oikeuksien lain kirjain­ta
kuin henkeäkin törkeästi lou­kataan
kokonaisuudessaan liitto­hallituksen
valvonnanalaisuudes-sa
olevan kansalaisuus ja siirto-laisuusministerin
säädöksillä ja
toimeniiiteillä?
Miksi tuhannet canadalaiset voi­vat
nykyään ivamukailla pääminis­teri
Diefenbakerin ylevätuntoisia
sanoja täten:
"Olen canadalainen, mutta ca- :
nadalainen, joka ei ole vapaa.
Liikun pelossa enkä uskalla lau-1
sua mielipiteitänL: En voi p4o-a t
lustaa sitä. minkä uskon o^van
oikein enkä vastustaa sitä, min­kä
uskon olevan väärin, sillä
pelkään vainoa. Minulta on kiel­letty
oikeus ääpestäikin omassa
maassanL Ennenkuin mr Diefen-baker
tarjoaa k(Ao ihmiskunnal- :
le vapauden siunauksia, ehdotan .
jotta hän alkaisi tehdä minulle
, mahdolliseksi nauttia niistä juuri
täällä Canadassa.
Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka
ovat syntyneet ulkopuolella Cana­dan,
joista useimmat ovat asuneet
täällä neljäkymmentä vuotta ja
kauemmankin, joista jotkut ovat
palvelleet Canadan asevoimissa,
muita joilta kielletään Canadan
kan:^Iaisoikeudet.
Tämän kirjoituksen tarkoitukse­na
on saattaa hallituksen, parla­mentti
jäsenien, senaatin ja maan
korkeimman tribunaalin — Cana­dan
kansan — huomioon niiden
canadalaisten kohtaloa, jotka ovat
syntyneet ulkomailla ja joilta kiel­letään
Canadan kansalaisoikeudet.
KURJA ANSIOLUEITELO
Canadan kansalaisuus- ja siirto-laisuuspolitiikka
ja se tapa, jolla
sitä hallitaan, on ollut arvostelun
kohteena useilta tahoilta (kosket­telemme
myöhemmin tätä puolta)
ja mr Diefenbaker on toistamiseen
luvannut parlamentissa ja kansalle
jotta korjauksia tullaan tekemään.
Tämän "lunastamattomien lupauk­sien
polun" historia kerrottiin mr.
Diefenbakerin puoluetta ja halli­tusta
puolustavassa Globe and
Mail-lehdessä julkaistussa toimitus-kirjoituksessa,
jonka otsikoksi oli
kirjoitettu "The Never-Never B i l l"
(koskaan toteutumaton laki) heinä:
kuun 15 päivänä 1961. Lainaamme
sen Jcokonaisuiidessaan:
"Yksi viimeisistä tapauksista
parlamentin alahuoneessa istunto­kauden
lähestyessä loppua oli se,
että kansalaisuus- ja siirtolaisuus-ministeri
mrs. • Ellen Fairclough
nousi puhumaan. Vastatessaan en­tisen
siirtolaisuusministeri J . W.
Pickersgillin kysymykseen hän sa­noi,
että vielä harkittiin muutoksia
siirtolaisuuslakiin ja että hän ei
kailijat sanoivat, että siirtolaislaki
oli niin monimutkainen asiakirja,
että tulee kulumaan vielä jonkun
aikaa ennenkuin muutosehdotuk­sia
voidaan esittää parlamentille.
'Toukokuussa 1960 mrs. Pair-clough
sanoi Canadan kielilehtien
liitolle, että hän voinee piakkoin
esittää muutoksia siir^Iaisuusla-kiin.
Tiedän, että lukuisat ovat vaa­lineet
muutoksia nykyiseen lain-laadintaan',
sanoi hän 'ja seUaiset
\nuutokset ovat välttämättömiä.
"Kesäkuussa 1960 hän sanoi par
Iqmentin atahuoneelle, että Cana­dan
yhteiskunnan soveliaisuus inte-gi;
oimaan uudet tulokkaat sosiaali­sesti
ja taloudellisesti tulisi ole
maan, perustana si^rto^aisuuspoli-tilkalle
ja -ohjelmalle, jota silloin
oltiin valmistamassa hallituksen
toimesta.
"Myöhemmin, kesäkuussa 1960.
hän sanoi parlamentit^ alahuonees-ajankohta,
jolloin mikä tahansa eh­dotus
muutokseksi lakiin esitetään
on riippuvainen lukuisista tekijöis
tä, joita hän ei ollut tilaisuudessa
ennustamaan.
"Istuntokausi on nyt päättynyt
eikä hallituksen ohjelmapuheessa
annettua lupausta ole lunastettu,
ja, kuten mrs. Fairclough sanoi
viimeisenä päivänä* (istuntokau­den),
hän ei tiedä koska se tapah­tuu.:
Tämäh lain ei-koskaan ominai­suutta
ei voida laskea yksinomaan
nu's. Faircloughn ansioksi; hän on
yksinkertaisesti vaiii vastahakoisen
hallituksen puhemies. On käynyt
eriUäin seväksi kuitenkin, että hal­lituksella
ei ole halua tehdä muu­toksia,
joiden se vakuutti liberaa­leille
ja kansalle olevan niin vält­tämättömiä
V. 1957.
PUOLUEETON
KUULUSTELUKO?
"Britaan seUaisia lainlaadintaa;
säädöstä tai lakia ei tule rakek-taa
tai panna täytsintoon Joka . . .
e) kieltäisi henkilöiltä oikeuden
puolueettomaan kuulusteluun pe-nisPikeuksien
periaatteiden mu­kaisesti
hänen oikeuksiensa ja
velvollisuuksiensa määrittelemi­seksi."
, ,
Tämä taataan oikeuksien laissa.
"Sellaisella" lainlaadiiihalla oi
keuk^ien laki viittaa nimenomaises­ti
"kaikkiin Canadan parlamentin
lainlaadintoihin, jotka on hyväksyt­ty
joko ennen tai jälkeen tämän
kohdan, kaikkiin määräyksiin, sää­döksiin
ja sääntöihiin niiden alai­suudessa'
ja kaikkiin Canadassa tai
missä osissa tahaipfr Canadassa voi­massa
oleviin lakeihin . . ."
Avainsana on lukuisia kertoja
toistettu "kaikki" — kaikki lain-jptta
mUlään tavalla, määräykseUä,
säännöUä, säädöksellä tai lailla
Qdssä...taban{ia4^aD4das8a voitaisiin
kiertää oikeuksien laissa esitettyjä
nimenomaiiiia. - määräyksiä. Ei ole
olemassa mi^än tilaa, arvailulle,
se^aaiiihufcsdle tai väittelylle; kaik­ki
merkitsee kaikki! '
Kaikkia i paltd Canadan
kansaldsQus Ja siirUdaisoos*
l i i t.
Kevät tekee tuloaan ja lapset seuraavat lumen sulamista,
ajatellen kesäisiä pallopelejä ja muita huvituksia. Toivot»
tavasti lumi ei sula sellaisella vauhdilla, että aiheuttaisi tu­hoisia
tulvia. , ^
Kaikkia . . - . p a i t s i kansalai-
^ u s - - J a slirtolaisuusmlnistcriötä.
Kansalaisuus- ja. siirtotaisuuslain
npjalla kansalaisuus- ja siirtolai-suusministeriö
^.vöi ja hylkääkin
kahsalaisoikeusanomuksia ja mää^
rää Canadasta karköitettavaksi ei^
kansalaisia yhden henkilön päätök­sen
perusteelta;
Henkilö, jonka kansalaisoikeus-anpmus
hyljättiin (tai jota on vas­tassa
maasta tarkoittaminen) saa­tetaan
kuulusteluun, jota missään
tapauksessa ei voida pitää puolu­eettomana
ja niiden oikeusperiaat­teiden
mukaisena, jotka' määritel­lään
^oikeuksien taissa; hänelle ei
ole pakko ilmoittaa mistä häntä
syytetään, hänellä ei ole tilaisuutta
kohdata syyttäjiään tai esittää vas­taväitteitään
häntä vastaan esite­tyille
todisteille; hän ei voi tehdä
mitään puolustautuakseen.
Eikä siinä kaikki. Kun on an­nettu
päätös häntä vastaan hänellä
ei ole mitään keinoja saadakseen
asian uudelleen esille päätöksen
muuttamiseksi.
Canadan kansalaisuuslaissa ni­menomaisesti
määrätään, että mi­nisterin
- päätös oSb lopullinen, ettei
ole mitaän mahdollisuutta vedota,
että itse hallituskaan sen enempää
kuin parlamenttikaan voi muuttaa
j>äätö>tä!
Kuinka tämä toimii karkoittamis-tapauksissa
— ja kuinka. ainakin
yksi caandatainen tuomarisäätjryn
lukeutuva henkilö reagoi tämän
johdosta — kerotaan ylisivun ot­sikossa
varustetussa Toronto Daily
^tarlehden uutisessa joulukuun 31
päivältä 1959:.
Mr. Justice Carl Stewart arvos­teli
eilen. pailcaUa tapahtuvia yh­den
siirtolaisuusviranomaisen suo­rittamia
' karkoituskuulusteluja
tyrmistyttävinä; liäpeällisina ji»
vastoin kaikkea käsitettäviimme-vaa
sitten Magna Cartan. Tällainen
tulisi hävittää niin tarmokkaasti
kuin suinkin mahdollista.'
"Tuomari Stewartin puheenjoh­dolla
käynnissä .olevassa oikeuden­käynnissä
vedottiin 27 vuoden ikäi­sen
I nu-e Hirschin karkoittamis-määräystä
vastaan. Hänet oli pidä­tetty
ja määrätty karkoitettavaksi
kun hän saapui Maltonin lentoken­tälle
varustettuna vierailijan viisu­milla.
• , /
•'Kuultuaan, että.tämä unkarilai­nen
- pakotainen oli saatettu yhden
miehen kuulusteltavaksi lentoken­tän
toimistossa, tuonuuri räjähti:
'Toivon, että näillä erikoistutkija-virkailijoilla
on enemmän selvä--
näköisyyttä kuin kenenlläkään
muulla Canadassa. sillä Jumalan ni­messä
he sitä tarvitsevat Havait­sen
^döttoniasti vastenmieliseksi
sen, että päätös tehdään sen perus­teella
miHi A ajaitelee ja. B on
tekemässä'."
Samanlaista menettelytapaa käy­tetään
kun on kysymys kansalais­oikeuksista.
(Jatkuu)
ffy»iaatien
et -f
^ittoskoval; iViittä sadasosaprp- ^
seittiä vaille jpka&ien.eli 99,95 %'.•
S&tlolkeutetulsta käytti valitsijaov.
keut^an' sunnuntaina, pidetyissä
aeuvQstopartamPAtin vaaleissa.
Kaikkiaan kävi uumilla 139,947,206
y^iteijaa. ilmoitti^ Neuvostoliiton
keskusvaalilautakunnan puheenjoh­taja,
Neuvostoliiton ammattiliitto' ,
jen keskusneuvoston puheenjohtaja ,
V. Girish^ maanantaMUana. BtpsJ^ .'
vasta .pidetyssä .lehdistötilalsu^deai
sa.^Jossayaalien; alustavat tilastot
annettifn JuUdstluteen.' . .
Kommunistien ja puolueettomien
vai^Jliitpn ^ ^ehdokkaat ^^.saiyat .,^or-:
keip&^hso neuvoston: vaaleia»^ 90,43
; aanVtuista äänistä j a kaiisaUi-suvksien
neuvoston vaaleissa 99,14
%. • ' ' —
•Näissä vaaleissa olL maassa kaik­kiaan
: 791 vaalipiiriä korkeimman ^
Ueuvoston vaaleja varten ja 652 vaa-ppiiriä
kansallisuuksien nedvoston
vaaleissa. Vaalipaikkoja oli 154,p00
« niissä 1,200,000 virkaUijaa: Siten
Isällisistä vaaleista oli äänioikeu-ettujen
määrä ^asvanut yli 15 mil-
|(k>nalla. V
USA perääntyi
>: Washington. — Presidentti Ken­nedy
myönsi viikko sitten maaqan-iaina
laajemman itsehallinnon Okl-nawalle,
suurelle Kauko-Idässä si­jaitsemalle
amerikkalaiselle, pjuölus-tustukikohdalle
ja muille Riukiiin
saariryhmään kuuluville saarille.
kamalla hän ilmoitti pyytävänsä
kongressia suostumaan laajempaan
taloudelliseen avoistusohjelmaan
Siui^-saarille, jotka ennen sotia
piivät Japanin ja nyt USA:n hallin­nossa.
•
• Kuten tunnettua ovat japanitai-set
useiden. vuosien ajan vaatineet
USA:ta lähtemään kokonaan Oki-*'
Gavtralta ja patauttamaan se takai­sin
.Japanille. USA:n maanantainen
päätös' merkitajee ensimmäistä pe-raäniymisaskelta
japanltaisten oi­keutettujen
vaatimusten edessä.
Puurim-jufalien
onneton sato
Tel Aviv. — Noin sata henkilöä
haavoittui kun Tel Avivissa vietj^t*.
Uin juutalaisten puuriih-juhl^' ies-klvi^
onvastaisena yönä. Fosfori-penjmin
räjähtäessä haavoittui 50
/a toiset 50. kuujjubl^ä varten teh­ty
puinen torni romahti ja sortui.
piTÄTÄ
SANOMALEHTIEN HINNAT
! ifHdifi^ York. — Yhdj^ältaiA sano-piä^^
htikustantajain - Edistyksen
äskettäin suorittamassa tukimuk-sessa
todettiin jotta 414 englannin­kielistä
päivälehteä Yhdysvalloissa,
Canadassa ja Puerto Ricossa myy­dään:
nykyään 10 sentin hinnasta.
Täihän hintaisia lehtiä on nyt tässä
luokassa 130 'enemmän kuin v.
1966.
HARVINAISUUS
r„rrvTän^ on suuri • harvinaisuus:
.Sibeliuksen maalaama taulu,
ff-^,Mutta eihän Sibelius'ole mi­kään
maalari, vaan säveltäjä.
r-' Siksipä se onkin niin harvinai-ften.
•
UUSIA AUTOJA
:.— Ruotsin tiedonannossa ilmoi­tettiin
ennätysmääräinen 1 8 1 ^
uuden auton rekisteröinti v. 19(51.
"Valaistuksen" vakiishista
Nehru ehdotti
ydinäieiaukoa
New Delhi. — Pääministeri Neh­ru
kehotti maanantaina suurvaltoja
olemaan suorittamatta uusia ydin­asekokeita
Geneven aseistariisunta-konferenssin
aikana.:
Nehru pahoitteli sitä, että USA
oli ilmoittanut aikovansa suorittaa
kokeita ilmassa, ellei kieltosopi-li.
usta saada allekirjoitettua ennen
huhtikuun loppua. — On hyvin on­netonta,
että tällaista sanottiin
juuri ennen aseistariisuntakonfe-lenssia,
Nehru huomautti.
Entiseltä liberaalisuudeltaan hä­vyn
hännänkin syönyt Toronto Dai­ly
Star on viimeaikoina hekumoi­nut
siitä kun Kuubassa on puutetta
visseiltä ruokalajeista ja muistakin
tavaroista.
Ajatella sitä surkeutta, että joku
arvovaltaisena sanomalehtenä itse-iiän
pitävä voi ilakoida jonkun kan-sä)(
unnan vaikeuksista, lähettää
sinne kirjeenvaihtajansa, Roy
Shield nimeltään, jonka artikkeli­sarjan
ytimenä on "heippa rallaa,
huinka hauskaa onkaan kurjuus".
Jostakin meille käsittämlttömäs-lä
syystä Torontossa ilmestyvä Va­paa
Sana julkaisi oikein toimitus-palstallaan
kahden palstan mittai­sen
jorinan "Valaistusta Cuban
oloihin" tämän Shields-pojan kir­joituksista.
Mainittu lehti sanoo vahingossa
totuudenkin kirjoittaessaan, että
'mitä tulee näifiin Daily Star-leh-den
kirjeenvaihtajan kuvauksiin
Cubasta. niin ne ovat surkeata luet­tavaa
. . ." Kokonaan tuulesta tem
iiiattu on tietenkin se kun lehti yrit­tää
/soveltaa toteamustaan niihin
"jotka ovat kuvitelleet . . ." jne.
Asiaan tietenkin kuuluu se, että
Vapaa' Sana puolustaa henkeen ja
vereen .asti Yhdysvaltain imperia­lismia.
"Yhdysvallat ei ennen
kauppasuhteiden katkaisemista­kaan
varustanut Cubaa elintarpeil­l
a " (eikö, vaikka se osti Batistan
iKuubanvkoko sokerisadon ia sokeri
on Kuuban vientiartikkeir No. 1,
kuten puutavara Suomessa -7- K)
' . . .Esimerkiksi sokeriviljelykset
ovat jääneet hoitamatta . ."
(USAn yölliset lentäjät niitä "hoi­tivat"
pudottamalla palopommeja
sokeriruokovainioille — k.) "Kir­joittaja
kertoo kaikilla muillakin
aloilla olevan yhtä surkean ja se­kasortoisen
tilanteen . . V
I^as näin on henkeä täynnä Va­paa
Sanankin toimitus, tarkoitam­me
imperialismin henkeä erästä
pikkumaata ja samalla sosialismin
tielle lähtenyttä maata, Kuubaa
vastaan.
Mutta mitä sanovat tällaisesta
"Cuban valaistuksesta" — sano­kaamme
Toronto Star-lehden va­paamieliset
porvarilliset lukijat?
\ He ovat raivoissaan lehdelleen
moisesta moskasta. . Ster-lehti on
saanut ja julkaissutkih suuren mää­rän
yleisön kirjeitä jpissa tuomi­taan
ankarasti Shieldsin Kuuba-vas­tainen
sydämenvuodatus. Anta­kaamme
siis Starin lukijain valais­ta
Vapaa Sanan "valaistusta".
"Minä esitän voimakkaan vasta­lauseen
(Shieldsin) väitökseen että
KuUban 'vallankumous on hapantu­nut'
ruokasaännöstelyn takia . . .
"Hänen artikkelissaan voidaan
vaivoin olla ilmaisematta ilPa siitä,
että miljoonat kuubalaiset ovat nä­lissään.
Miten voi hän unhoittaa täs-ää
inhimillisyyden katsantokannan
— USAn valtiodepartmentin pahan^
suopaisen kauppasaarron Kuubaa
vastaan . . . ?
"Mikäli on puhe ruokatavarain
säännöstelystä Kuubasta, niin voi
ko edistysliitto (USAn Latinalaisen
Amerikan maiden avustusohjelman
nimi — K) saavuttaa edes niin pal­joa
muissa Latinalaisen' Amerikan
maissa? Tulevatko Brasilian tai Co­lombian
maattomat talonpojat saa­maan
liha-, kananmuna- ja maito-annoksia
lapsilleen? Monet kuuba-kiset
eivätr-saaneet lainkaan lihaa
päiväannokseensa Batistan aikana
— nyt heidän täytyy 'kärsiä' annos­ten
varassa. " •
'NDP:n (uuden dem. puolueen
kannattajana minusta tuutuu, että
Canadan tulisi antaa - vastauksensa
nyt heti ja auttaa niitä urheita kuu­balaisia
taistelussaan taloutensa va­kauttamiseksi,
lisäämällä kaupan­käyntiä
erikPisen ruokatavaran
alalla Kuuban kanssa . . ."
John Darling,. WestmoreIand." _
Pankoot Vapaa Sanan toimittajat
piippuunsa tämän UDP:n jäsenen
kannattajan "valaistuksen" ja vetä­kööt
siitä sellaisia hehkisauhuja
kuin huvittaa! Se, on muuten tai-n&
ttu Starista, maaliskuun 20 p:n
numerosta.
Saman lehden yleisön osastolla
on kaksi muutakin yleisön kirjettä
Mrs. W. Walsh sanPo lyhyesti ja
ytimekkäästi seuraavaa:
;."Minä luotan, että kun Roy
Shieldsin artikkelisarja 'kommunis­tisesta'
Kuubasta päättyy, meitä ar­moitetaan
joillakin sisäpiirien tie-ooilla
sellaisista . 'vapauttarakasta-vista*
maista kuin Guatemala, Haitia
Paraguay, Nicaragua,-Ecuador, For-mosa,
Etelä-I^rea jne." , ,
Mel Johnlston. Toroijito 10, esittää
voimakkaan protestin Shieldsin tör-kyartikkeleita
vasta,an ja sanoo
jrcin(L,^seuraavaa " . . . Käsittääkö mr,
Shields, että YhdysvaUat on yrittä­nyt
kuristaa Kuuban vallankumouk­sen
-ja heittänyt esteitä sen tielle
vallankumouksen alusta alkaen? Se
iUSA) harjoitti ja aseisti diktaat-.
tori 'Batistan armeijan, mikä soti
vallankumousta vastaanTse lopetti
sokerin tuonnin Kuubasta, mistä.
Kuuban talous oli niin suuresti riip­puvainen.
Se (USA vieläkm K.)
.kieltäytyi puhdistamasta öljyä, mi­tä
Kuuban teollisuus niin kipeästi
tauvitsi. Se (USA) tuki aseellista
nyökkäystä, Kuubaan. Kaikki ne
«iVat epäonnistuneet.
"Sellaiset kirjoitukset kuin
Shieldsin artikkelit, voivat vain, pa­hentaa
Canadan ja Kuuban välisiä
siihteitä."
Ja pienUlä voimillaan yclttäS Va­paa
Sanakin auttaa, Yhdysvaltain
royhk{|ätä imperialismia täysin tie-loisena
siitä, että Shieldsin perSssS
inälSKiihinen "minä myös" pahen­taa
Canadan ja Kuuban välisiä suh-t<
iita sikäli kuin sääsken ääni tai­vaaseen
kuuluu. On' sekin "valais­tusta".
— Känsäkoura.