1962-03-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Si^X tiistama, maalisk; 27 p. — Tuesd^y, .Marqh 27, 1962 PanAdan^kauppakainaTi .-^^^^^^ lulfemiespii- Tien; unio, mikä^^ ^^^^^^^ v^rlcka siihCTi on saatu värvätyksi jäseniR^ myös pijckuyrit-taji¥ f"— esitti viime viikolla Ottaw,£^' !'haisevan vastalau-s^^ D^a kansallista terveyshuoltosuiititiitpimaa vastaan väit-täeiC että Ganadalla ei ole muki "vatraa" selaisen suunnitelr ~mati «toteuttamista varten. — , ' Tosiasia tietenkin on, että CaaadaUa ei ole varaa olla kaur em|Jä%ilmsai kansallista tetve^shuoU alen3)ana pyririune • yksityiskoht^^^ todistamaan, kajippakamari on tässäkin asiaissa väärässä, kuten se on ta-vall^ esti väärässä aina silloin, kun sen edustaniat suppeat rah^esryjimät etuilevat kansisto •taotettakoon kuitenkin heti alussa, että kansallisen t^r-veylhuoltösuimnitebnan tarve j on maassamme suuri, että seö^jkoleuttämistä ei voida pitkää aikaa jarruttaa. Sen on tiU- ^va 'yhteiskunnallisten |a sosiaalisten olosuhteiden pjjcosta. Toäasia ninuttäin on, että vielä jtnuutama vuosi sitten kansalaisen terveyshuollon tarpeellisuudesta puhuivat täällä Canadassa- vein suhteellisen pienet työväenryhmät ja sellai-setötyovä^ lehdet kuin esiinerkiksi:;Vapaus.Se^ jälkeen on toistenkin;meimyt paljoa alitse. Canadan koko a n ^ molemmat työväenpuolueet j a vieläpä valtapukille pyrkivä liberaalipuolue vaatii liyt kansallisen terveys^uoltosuunnitel2pa^ toteuttamista maasr samme.' Uusi dentokraattiiien puolue on luv tätä asiaa koskevan lain, jos se tulee valituksi liittoparlamenttn enem-nustöksi tulevissa liittovaaleissa. Liberaalipuoluekin heräsi syvästä horrostilastaan ja liitti vaaliohjelmaansa kansallisen terveyshtjoltosuunnitelmaa koskevan kohdan. Onpa merk-kejäjsiitäkin, €|ttä vallassaoleva" torypuoluekin laskee jo, mir ten paljon se voi menettää ääniä, ellei sekin lupaa ainakin sellaisen terveyshuoltosuunoitelman laatimista, mikä toteutetaan kansalaisia ifetukäteen verottamalla sen pystyssäpitä-miseksi. Kansallinen terveyshu(>ltosuimnitelma on siis tulossa Ca-nädaan. Kauppakqjmari tietää sen ja on peloissaan, että siitä voi koitua i^ohantajill^dn joku pikkusumma maksettavaksi. Siksi kaupp£&am!Eu:i oli. pantu suurpääoman asialle — esitttä-mään vastaväitöksiä kansallista terveyshuoltosuunnitelmaa vastaan siinä mielessä^ että asiaa koskevan. lain: laatimista voimisiin' lykätä mahdollisimman kauaksi tulevaisuuteen — iyieisitävöidf^ kokonaan estää. . tavallisia kansalaisia ja heidän' !iaikkiä:^ärjestöjään voimistuttamaan taistelua kansallisen terveyshtiolto-phjelmaii puolesta -77 ja yksi käytännjöUi-sin kei^o tämän tatetelu ML käsittääksemme se- ^tä iestetään ja v b i n ^ kuin esi-i n « k i ^ ' Vapaus-lehteäinme, jotka ovat vuosikausia tämän täi^i^en nähneet ja jatkuvasti taistelleet kansallisen terveys-huöltosuiumitelman toteuttamisen puolesta niin, että kaikki canadalaiset—^ myös varattomat ja pienivaraiset.lcanadalai-set — saisivat lääketieteen, nykyistä kehitystä vastaavan sairaala-, lääkäri-: jä lääkehoidon, siinäkin tapauksessa vaikka heillä .ei :olekaan käteistä rahaa tällaisen hoidon hankkimiseksi itselleen. * * * MiiCA EI 'KANNATA" Kauppakamarin vastarinta tällaista yleishyödyllistä uudistusta vastaan perustuu kokonaisuudessaan siihen väittämään, että tässä rikkaassa maassamme ei ole riittävästi varoja sairaala-, lääkäri- Ja lääkehoidon takaamiseksi kaikille canadalaisille. Kauppakamarin esittämässä muistiossa väitetään, että canadalaiset tulevat toimeen yksityisesti maksettavien hpidoiiyarassa. Kauppakamarikin myöntää, etiä maassamme; on sellaisiakin kansalaisia, jotka eivät voi "os-tjja" itselleen riittävää sairaala-, lääkäri- ja lääkepalvelua, mutta näitä ihmisiä voidaan auttaa vain ihmisarvoa alenta- VOT "fcojfhj^den eli "means testin" perusteella, k u i ^ , kääppikari^ selitti. > Tosiasia tietenkin on, että Canadassa on satojatuhansia sellaisia kansalaisia ja asukkaita, jotka eivät saa taloussyistä läheskään riittävää lääItintähoitöa.M6nöi heistä kuolevat ennenaikaisesti öiksi kun fehrät voi mfehnä riittävän hyvissä ajoissa pfeijoste^llista lääkärintarkastusta hakemaan: Miljoo^ niätyötun^ja menetetään maassanarie siksi kim alipalkatut työläiset eivät saa riittävän hyvää lääkäri- ja lääkehoitoa, ijiihannet ja tuhannet ihmiset joutuvat kroonillisen sairauden uhreiksi fehnenl^äcl?easilcsi kun heidän tautiaan ei paranneta alkuasteessa. Kysynsy3.ei siiS ole lainkaan sutä, että "kannattaako" meidän k^isakimta yara^ kun;iollinen sairaala-, lääkäri- ja lääkehoito'kaiMliecana^^ vaan siitä, kuinka kaiian meidän kannattaa olla sitä ilmän? vXftÄTtOMAT SAIÄASTAVAT Tunnettu tosiasia on, että kaikenlaiset sairaudet rasittavat ennenkaikkea nutä väestökerroksia, joilla ei ole Varaa hankkia itselleen kutinoHista hoitoa. Monessa tapauksessa nämä ihiniset Mirastiryatkfai ainAkiÄ c^ittaih varatlomuu-tenSÄ takia, eli siksi kuri he ^uVat huonoissa hökkeleissä, syövät visseistä ravintoaineista köyhä^ ruokaa, ja menevät lääkärin puheille vasta sitten, kun on'jö ehdoton jiakko tai ehkä myöhäistä. , • Cana^lasSä on tälläkin kertaa lähes 600,000 työtöntä ja yiraUiset tilastptiedot osoittavat, että valtaosa heistä on perheen- huoltamisesta vastuussa olevia henkUöitä. Selvää on, että^öttömillä ihmisillä öi ole varoa kunnollisen lääkäri- Igäkehoidön hahkijrnjtetä. yärten. He oyat kiitollisia voidessaan jätje?täa:.työttÖmys^^äteiis^^ igJpusdämän joten-kfai niin, ettei "nälkä ole Jatkuvasti s^olia, kurnimassa. S^n lisäksi on^satojatufiänsia alipalkattuja työläisiä ja pfjemtuloisia farmareita, joiden tälousasehia on niin heikko, että. heitin voivat turyautUft lääkärin apuun monesti vasta siilin, ,kun se on jo liian myöhäistä. *ra ^ntäs vanhuu<ieijeläkkeen va/assa, sokeain eläkkeen tai If«kien avustuksen varassa,elävät kansalaiseihihe? Miten voidaan luulla, etta vaivafsen;65 dollarin kuukausieläkkeellä Kl|i-poiijolsmaideh| kauppa kasvanut Ati^kov».^ NeuvoBtOUiton ut komaaqkatt]K»aminist«ri8'n ^ Poh* j»|«malilen. tens^q piitUUa($ Vi- Ml Kosltetatajevski esitelmä! as- Hoskavan YstSvyystalossa l^ehyö^liiton v ; talondeUIsesta kiuissä&äymisestsPolijo Jkntass». ^jBSii. luonnehti,lyhyesti Po&lobniiiUden talou^läinBS : ja ^ertoi^ eUS sotea edeltäneeseen ' >^sfqon ;v'^i^rättuna. on; Ne^vostolii- ^ n ; kauppa näiden maiden kans» sa. lisääntynyt 20-kertalsek^i. Supmella, :.Rcot8illa, Norjalla, Tai^skalla ja Islannilla on huomattava £ija Neuvostoliiton ulkomaan-kaupata kapitalististeh maiden kanssa. Luonteenomaista näille kauppasuhteille on viennih ja tuon-uin tasapainoisuus, sanoi esitelmöitsijä. Hän ilmoitti ulkomaankaupan tärkeänä tavoitteena olevan niiden tuvarapimikkeiden lisäämisen kaupassa pohjoismaiden kanssa. yitali Koshentajevski keftoi uudista aluevaltauksista kaupankäyn-. nissä Pohjois-Euroopan kanssa. Erimerkkinä hän mainitsi Neuvostoliitossa perustetun tuonti- ja vientikonttorin Lenfintorg, joka hoitaa ulkomaankauppaa Leningradin ja huomen välillä. Norjan kaupasta puhuessaan esi-\ telmöitsijä kertoi, että Neuvostoliitto on ostanut tänä vuonna ensimmäisen kerran koneita sieltä. Ruotsin kaupassa on huomattava seikka, että Siperiassa rakenteilla uievat Bratskin puunjalostustehtaat varustetaan Ruotsista tila-uilla koneilla. Ruotsi toimitaa Neuvostoliittoon myös huomattavat määrät lihanjalostusteollisuuden koneita. Koshentafevskin esitelmästä kävi ilmi kansainvälisen työnjaon etuisuus. Suomi on esimerkiksi rakentanut viime vuosien aikana kolme voimalaitosta Neuvostoliiton pohjoisosiin jn rakentaa parhaillaan Ylä-Tuloman vesivoimalaitosta, joka on napaseudun suurimpia. Norjalaiset osallistuvat myös Neuvostoliiton pohjoisosien sähköistämiseen rakentamalla Borlsoglebskin vesivoimalaitosta. ; Molemmille osapuolille edullisen yhteistoiminnan qusla muotoja Umenee joka vuosi. — Esi-meridiinä Koshentajevsjd mainitsi Neuvostoliiton ja Suomen välillä viime vuonna sirimitun 20- vuotisen sopimuksen, Jonka pohjalla Neuvostoliiton rajaseuduilla hakaiUu puutavara uitetaan vesi-vSyliS pitkin Suomeen. , Kirj; JOHN WIER NL tunnusti Algerian tasavallan Moskova. — Neuvostohallitus on tunnustanut Algerian tasavallah hallituksen de jure ja ilmaissut olevansa valmis solmimaan sen kanssa diplomaattiset suhteet. Tunnustamista koskeva lausunto sisältyy täällä julkaistuun NLn ministerineuvoston puheenjohtajan Nikita Hrushtshevin Algerian tasavallan väliaikaisen; hallituksen johtajalle Ben Kheddalle osoittamaan kirjeeseen. Hrushtshev onnittelee Algerian .kansaa suuren voiton. Algerian itsemääräämisoikeutta riippumattomana suvereenisena valtiona sekä Algerian sodan lopettamisia koskevan sopimuksen johdosta. "Olen canadalainen, vapaa ca-nadalalnen, vi^aa puhumaan pelotta, vapaa palvomaan Jumalaa omalla tavallani, vapaa: asettumaan sDIe kannalle, jonka uskon olevan dikeäiM vajqaa vastusta' maan siUC minkS uskon olevan' ' vääriä; -vapaa valitsemaan heidät, jotka tutevit^halUUuemaan. maatani. Tätä vs4>au4eii perinnettö. Atannoutim kannattamaan itseni ja koko ihmiskunnan puolesta.** Näin puhut Right HÖnorable John G. piefenbaker parlamentin alahuoneessa heinäkuun 1 päivänä 1960, jolloin hän-oli johdattamassa oikeuksien la^ia läpi parlamentin. Mutta tuhansille canadalaisille pääministerin sanat olivat " vain ivailua, sillä niillä ei voida aikaansaada kaikkea sitä mitä pääministeri sanoo niillä aikaansaatavan; Vuosi sen jälkeen, kun oli hyväksytty oikeuksien, laki eräs johtava canadalainen julkaisu (Maclean's elokuun 12 päivänä 1961) julkaisi yhteenvedon sen tehokkuudesta lainaamalla erään lainopillisen neuvonantajan sanoja: "Oikeuksien laki näennäisesti suo turvan kaikille, canadalaisille. vain. niin kauan kuin he eivät asu missään maakunnassa." Tämä siitä syystä, että Canadan perustuslain (British North American Act) mukaan siviilioikeudet ovat pääasiallisesti maakuntien valvonnanalaisia ja liittovaltion laki ei ole todellisuudessa muuta kuin hurskas toivomus. voinut sanoa partementin alahuö- sa, että; hänen tarkoituksensa on laadintaa, sään^ ja säädökset. neelle köska^ m^^ tullaan ^^itt^ääii-}^^^ Älirs. Fäir-clough : yarmiaankin koki : tutun-omaisuuden tuskallista tunnetta kun : hän lausui ömaäta. suustaan samat sanat kuin hallitus oli lausunut jo kauMsitteU; T *'Konservatiiyit; ;]p|l8^ V. 1957 scm JäikeOT?kuh^he jo pitemrhänvaikaa ;^i^teUeet l i - beraalista; halUtusta s^iirtb^isj^ lain putteellisuiiksistä; j ^ aan, jos heidät väiiiaami,r^^^ muutoksia laissa. Mahdollisesti olisi ppettayaista tutkiia kiiinka he ovat edistyheet. ' Elokuussa v. 1958 mrs; Ellen Fairclough ilmoitti, että Canadan siirtolaisiiuspolitiikkaa edelleenkin tutkittiin laiäjiasii^a mittakaavassa ja niin oli tapahtunut jatkuvasti sen ajan, jolloin konservatiivinen hallitus pääsi valtaan. ' "Huhtikuussa 1^9 hyväksyttiin halliiuioUinen mäi^jräys. jolla rajoitettiin niiden sukulaisten inää-rää, jotka pääsivät maahaii toisten maassa jo olevien sukulaisten suosimana. "Myöhemmin huhtikuussa 1959 mrs. Ellen Fairclouglh ilmoitti parlamentin alahuoneessa, että hallinnollinen määräys, joka oli joutunut kieliryhmien ankaran ; arvostelun kohteeksi, oli peruutettu. Hän sanoi silloin, että koko siirtolaisuus-laki pii tukimuksen alaisena ja[ että hän toivoi voivansa esittää muii-toksia joidenkin kuukaOsien kuluttua. Vieläkin myöhemmin huhtikuus- Multa onko olemassa edes toivo-Isa 1959 äiirtolaisministeriön vir-laatia o'uudesta, siirtolaisuuslaista kaikki lait. Tuntuu siltä kiin ei o}l luonnosehdoiEus,: joka olisi siif^ si jätetty'' mitSSh läahäöu^uutta kiinnbst^elden rylMnipn s.aatavis-sa ennenkuin se esitettäisiin paria-meaUn: alahuoiieelle;.j i ' En .halua esittää puolittain valmista lakieh^ dötusta, joka ei tulisi kestämään ajan koettelemiista.v]^noi hän. r VMamskuuiisä liB60, is^ntokau' den {dkaessa. luettiin hallituksen ohjelmapuheessa,^että 'ehdotus ;siir< tolaisuuslakiin tullen esittämään leille'. "Helmikuussa 1961, kun häntä arvosteltiin' erään liberaalisen pair lamenttijäsenen taholta siitä kun hän ei ollut sanonut koska voitiin odottaa muutosehdotuksen siirto-laisuuslaiksi parlamentin esittämistä, mrs. Fairclough sanoi, että oleva henkilö voi hankkia itselleen riittävää lääkäri- ja lääkehoitoa nykyisten hintojen ja taksojen vallitessa? Näissä, yhteiskuntamme vähempiosaisissa piireissä aiheuttaa pienempikin sairaus miltei ylipääsemättömiä vaikeuksia. Ku n pienituloinen työläinen tai farmari sairastuu, häneltä loppuu ainakin sairauden ajaksi tulot, mutta siitä huolimatta menot suurenevat moninkertaisesti lääkäri- ja lääke- sekä muiden hoitokustannusten johdosta. Kuvaavaa muuten on, että samalla kun kauppakamari puhui "säästämisen" nimissä kansallista tervehuoltosuunnitel-maa vastaan, se ei nähnyt mi-täiän pahaa esim. siinä, että nykyään haaskataan lukemattomia niiljoonia dollareita järjettömään sotavarusteluun, mistä ei ole mitään hyötyä muille kuin sotatarvetehtailijoille. Jos kauppakamari on tosissaan kansallisten varojenune säästäVnisen kannalla, niin vaatikoon sekin publestaan sota-varustelumenojen vähentämistä kahdella kolmanneksella. Silloin saataisiin «"hiin suuri säästö, että voitaisiin rahoittaa sekä kansallinen terveyshuol-' tosutmnitelma että vanhuuden-eläkkeiden korottaminen ja silti jäisi käyttörahoja^muihin-kin yleishyödyllisiin tarkoituksiin sentilläkään veroja korottamatta kenellekään. mus? ; Kuinka sitten tapahtuu niin, että niin oikeuksien lain kirjainta kuin henkeäkin törkeästi loukataan kokonaisuudessaan liittohallituksen valvonnanalaisuudes-sa olevan kansalaisuus ja siirto-laisuusministerin säädöksillä ja toimeniiiteillä? Miksi tuhannet canadalaiset voivat nykyään ivamukailla pääministeri Diefenbakerin ylevätuntoisia sanoja täten: "Olen canadalainen, mutta ca- : nadalainen, joka ei ole vapaa. Liikun pelossa enkä uskalla lau-1 sua mielipiteitänL: En voi p4o-a t lustaa sitä. minkä uskon o^van oikein enkä vastustaa sitä, minkä uskon olevan väärin, sillä pelkään vainoa. Minulta on kielletty oikeus ääpestäikin omassa maassanL Ennenkuin mr Diefen-baker tarjoaa k(Ao ihmiskunnal- : le vapauden siunauksia, ehdotan . jotta hän alkaisi tehdä minulle , mahdolliseksi nauttia niistä juuri täällä Canadassa. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka ovat syntyneet ulkopuolella Canadan, joista useimmat ovat asuneet täällä neljäkymmentä vuotta ja kauemmankin, joista jotkut ovat palvelleet Canadan asevoimissa, muita joilta kielletään Canadan kan:^Iaisoikeudet. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on saattaa hallituksen, parlamentti jäsenien, senaatin ja maan korkeimman tribunaalin — Canadan kansan — huomioon niiden canadalaisten kohtaloa, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joilta kielletään Canadan kansalaisoikeudet. KURJA ANSIOLUEITELO Canadan kansalaisuus- ja siirto-laisuuspolitiikka ja se tapa, jolla sitä hallitaan, on ollut arvostelun kohteena useilta tahoilta (koskettelemme myöhemmin tätä puolta) ja mr Diefenbaker on toistamiseen luvannut parlamentissa ja kansalle jotta korjauksia tullaan tekemään. Tämän "lunastamattomien lupauksien polun" historia kerrottiin mr. Diefenbakerin puoluetta ja hallitusta puolustavassa Globe and Mail-lehdessä julkaistussa toimitus-kirjoituksessa, jonka otsikoksi oli kirjoitettu "The Never-Never B i l l" (koskaan toteutumaton laki) heinä: kuun 15 päivänä 1961. Lainaamme sen Jcokonaisuiidessaan: "Yksi viimeisistä tapauksista parlamentin alahuoneessa istuntokauden lähestyessä loppua oli se, että kansalaisuus- ja siirtolaisuus-ministeri mrs. • Ellen Fairclough nousi puhumaan. Vastatessaan entisen siirtolaisuusministeri J . W. Pickersgillin kysymykseen hän sanoi, että vielä harkittiin muutoksia siirtolaisuuslakiin ja että hän ei kailijat sanoivat, että siirtolaislaki oli niin monimutkainen asiakirja, että tulee kulumaan vielä jonkun aikaa ennenkuin muutosehdotuksia voidaan esittää parlamentille. 'Toukokuussa 1960 mrs. Pair-clough sanoi Canadan kielilehtien liitolle, että hän voinee piakkoin esittää muutoksia siir^Iaisuusla-kiin. Tiedän, että lukuisat ovat vaalineet muutoksia nykyiseen lain-laadintaan', sanoi hän 'ja seUaiset \nuutokset ovat välttämättömiä. "Kesäkuussa 1960 hän sanoi par Iqmentin atahuoneelle, että Canadan yhteiskunnan soveliaisuus inte-gi; oimaan uudet tulokkaat sosiaalisesti ja taloudellisesti tulisi ole maan, perustana si^rto^aisuuspoli-tilkalle ja -ohjelmalle, jota silloin oltiin valmistamassa hallituksen toimesta. "Myöhemmin, kesäkuussa 1960. hän sanoi parlamentit^ alahuonees-ajankohta, jolloin mikä tahansa ehdotus muutokseksi lakiin esitetään on riippuvainen lukuisista tekijöis tä, joita hän ei ollut tilaisuudessa ennustamaan. "Istuntokausi on nyt päättynyt eikä hallituksen ohjelmapuheessa annettua lupausta ole lunastettu, ja, kuten mrs. Fairclough sanoi viimeisenä päivänä* (istuntokauden), hän ei tiedä koska se tapahtuu.: Tämäh lain ei-koskaan ominaisuutta ei voida laskea yksinomaan nu's. Faircloughn ansioksi; hän on yksinkertaisesti vaiii vastahakoisen hallituksen puhemies. On käynyt eriUäin seväksi kuitenkin, että hallituksella ei ole halua tehdä muutoksia, joiden se vakuutti liberaaleille ja kansalle olevan niin välttämättömiä V. 1957. PUOLUEETON KUULUSTELUKO? "Britaan seUaisia lainlaadintaa; säädöstä tai lakia ei tule rakek-taa tai panna täytsintoon Joka . . . e) kieltäisi henkilöiltä oikeuden puolueettomaan kuulusteluun pe-nisPikeuksien periaatteiden mukaisesti hänen oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa määrittelemiseksi." , , Tämä taataan oikeuksien laissa. "Sellaisella" lainlaadiiihalla oi keuk^ien laki viittaa nimenomaisesti "kaikkiin Canadan parlamentin lainlaadintoihin, jotka on hyväksytty joko ennen tai jälkeen tämän kohdan, kaikkiin määräyksiin, säädöksiin ja sääntöihiin niiden alaisuudessa' ja kaikkiin Canadassa tai missä osissa tahaipfr Canadassa voimassa oleviin lakeihin . . ." Avainsana on lukuisia kertoja toistettu "kaikki" — kaikki lain-jptta mUlään tavalla, määräykseUä, säännöUä, säädöksellä tai lailla Qdssä...taban{ia4^aD4das8a voitaisiin kiertää oikeuksien laissa esitettyjä nimenomaiiiia. - määräyksiä. Ei ole olemassa mi^än tilaa, arvailulle, se^aaiiihufcsdle tai väittelylle; kaikki merkitsee kaikki! ' Kaikkia i paltd Canadan kansaldsQus Ja siirUdaisoos* l i i t. Kevät tekee tuloaan ja lapset seuraavat lumen sulamista, ajatellen kesäisiä pallopelejä ja muita huvituksia. Toivot» tavasti lumi ei sula sellaisella vauhdilla, että aiheuttaisi tuhoisia tulvia. , ^ Kaikkia . . - . p a i t s i kansalai- ^ u s - - J a slirtolaisuusmlnistcriötä. Kansalaisuus- ja. siirtotaisuuslain npjalla kansalaisuus- ja siirtolai-suusministeriö ^.vöi ja hylkääkin kahsalaisoikeusanomuksia ja mää^ rää Canadasta karköitettavaksi ei^ kansalaisia yhden henkilön päätöksen perusteelta; Henkilö, jonka kansalaisoikeus-anpmus hyljättiin (tai jota on vastassa maasta tarkoittaminen) saatetaan kuulusteluun, jota missään tapauksessa ei voida pitää puolueettomana ja niiden oikeusperiaatteiden mukaisena, jotka' määritellään ^oikeuksien taissa; hänelle ei ole pakko ilmoittaa mistä häntä syytetään, hänellä ei ole tilaisuutta kohdata syyttäjiään tai esittää vastaväitteitään häntä vastaan esitetyille todisteille; hän ei voi tehdä mitään puolustautuakseen. Eikä siinä kaikki. Kun on annettu päätös häntä vastaan hänellä ei ole mitään keinoja saadakseen asian uudelleen esille päätöksen muuttamiseksi. Canadan kansalaisuuslaissa nimenomaisesti määrätään, että ministerin - päätös oSb lopullinen, ettei ole mitaän mahdollisuutta vedota, että itse hallituskaan sen enempää kuin parlamenttikaan voi muuttaa j>äätö>tä! Kuinka tämä toimii karkoittamis-tapauksissa — ja kuinka. ainakin yksi caandatainen tuomarisäätjryn lukeutuva henkilö reagoi tämän johdosta — kerotaan ylisivun otsikossa varustetussa Toronto Daily ^tarlehden uutisessa joulukuun 31 päivältä 1959:. Mr. Justice Carl Stewart arvosteli eilen. pailcaUa tapahtuvia yhden siirtolaisuusviranomaisen suorittamia ' karkoituskuulusteluja tyrmistyttävinä; liäpeällisina ji» vastoin kaikkea käsitettäviimme-vaa sitten Magna Cartan. Tällainen tulisi hävittää niin tarmokkaasti kuin suinkin mahdollista.' "Tuomari Stewartin puheenjohdolla käynnissä .olevassa oikeudenkäynnissä vedottiin 27 vuoden ikäisen I nu-e Hirschin karkoittamis-määräystä vastaan. Hänet oli pidätetty ja määrätty karkoitettavaksi kun hän saapui Maltonin lentokentälle varustettuna vierailijan viisumilla. • , / •'Kuultuaan, että.tämä unkarilainen - pakotainen oli saatettu yhden miehen kuulusteltavaksi lentokentän toimistossa, tuonuuri räjähti: 'Toivon, että näillä erikoistutkija-virkailijoilla on enemmän selvä-- näköisyyttä kuin kenenlläkään muulla Canadassa. sillä Jumalan nimessä he sitä tarvitsevat Havaitsen ^döttoniasti vastenmieliseksi sen, että päätös tehdään sen perusteella miHi A ajaitelee ja. B on tekemässä'." Samanlaista menettelytapaa käytetään kun on kysymys kansalaisoikeuksista. (Jatkuu) ffy»iaatien et -f ^ittoskoval; iViittä sadasosaprp- ^ seittiä vaille jpka&ien.eli 99,95 %'.• S&tlolkeutetulsta käytti valitsijaov. keut^an' sunnuntaina, pidetyissä aeuvQstopartamPAtin vaaleissa. Kaikkiaan kävi uumilla 139,947,206 y^iteijaa. ilmoitti^ Neuvostoliiton keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, Neuvostoliiton ammattiliitto' , jen keskusneuvoston puheenjohtaja , V. Girish^ maanantaMUana. BtpsJ^ .' vasta .pidetyssä .lehdistötilalsu^deai sa.^Jossayaalien; alustavat tilastot annettifn JuUdstluteen.' . . Kommunistien ja puolueettomien vai^Jliitpn ^ ^ehdokkaat ^^.saiyat .,^or-: keip&^hso neuvoston: vaaleia»^ 90,43 ; aanVtuista äänistä j a kaiisaUi-suvksien neuvoston vaaleissa 99,14 %. • ' ' — •Näissä vaaleissa olL maassa kaikkiaan : 791 vaalipiiriä korkeimman ^ Ueuvoston vaaleja varten ja 652 vaa-ppiiriä kansallisuuksien nedvoston vaaleissa. Vaalipaikkoja oli 154,p00 « niissä 1,200,000 virkaUijaa: Siten Isällisistä vaaleista oli äänioikeu-ettujen määrä ^asvanut yli 15 mil- |(k>nalla. V USA perääntyi >: Washington. — Presidentti Kennedy myönsi viikko sitten maaqan-iaina laajemman itsehallinnon Okl-nawalle, suurelle Kauko-Idässä sijaitsemalle amerikkalaiselle, pjuölus-tustukikohdalle ja muille Riukiiin saariryhmään kuuluville saarille. kamalla hän ilmoitti pyytävänsä kongressia suostumaan laajempaan taloudelliseen avoistusohjelmaan Siui^-saarille, jotka ennen sotia piivät Japanin ja nyt USA:n hallinnossa. • • Kuten tunnettua ovat japanitai-set useiden. vuosien ajan vaatineet USA:ta lähtemään kokonaan Oki-*' Gavtralta ja patauttamaan se takaisin .Japanille. USA:n maanantainen päätös' merkitajee ensimmäistä pe-raäniymisaskelta japanltaisten oikeutettujen vaatimusten edessä. Puurim-jufalien onneton sato Tel Aviv. — Noin sata henkilöä haavoittui kun Tel Avivissa vietj^t*. Uin juutalaisten puuriih-juhl^' ies-klvi^ onvastaisena yönä. Fosfori-penjmin räjähtäessä haavoittui 50 /a toiset 50. kuujjubl^ä varten tehty puinen torni romahti ja sortui. piTÄTÄ SANOMALEHTIEN HINNAT ! ifHdifi^ York. — Yhdj^ältaiA sano-piä^^ htikustantajain - Edistyksen äskettäin suorittamassa tukimuk-sessa todettiin jotta 414 englanninkielistä päivälehteä Yhdysvalloissa, Canadassa ja Puerto Ricossa myydään: nykyään 10 sentin hinnasta. Täihän hintaisia lehtiä on nyt tässä luokassa 130 'enemmän kuin v. 1966. HARVINAISUUS r„rrvTän^ on suuri • harvinaisuus: .Sibeliuksen maalaama taulu, ff-^,Mutta eihän Sibelius'ole mikään maalari, vaan säveltäjä. r-' Siksipä se onkin niin harvinai-ften. • UUSIA AUTOJA :.— Ruotsin tiedonannossa ilmoitettiin ennätysmääräinen 1 8 1 ^ uuden auton rekisteröinti v. 19(51. "Valaistuksen" vakiishista Nehru ehdotti ydinäieiaukoa New Delhi. — Pääministeri Nehru kehotti maanantaina suurvaltoja olemaan suorittamatta uusia ydinasekokeita Geneven aseistariisunta-konferenssin aikana.: Nehru pahoitteli sitä, että USA oli ilmoittanut aikovansa suorittaa kokeita ilmassa, ellei kieltosopi-li. usta saada allekirjoitettua ennen huhtikuun loppua. — On hyvin onnetonta, että tällaista sanottiin juuri ennen aseistariisuntakonfe-lenssia, Nehru huomautti. Entiseltä liberaalisuudeltaan hävyn hännänkin syönyt Toronto Daily Star on viimeaikoina hekumoinut siitä kun Kuubassa on puutetta visseiltä ruokalajeista ja muistakin tavaroista. Ajatella sitä surkeutta, että joku arvovaltaisena sanomalehtenä itse-iiän pitävä voi ilakoida jonkun kan-sä)( unnan vaikeuksista, lähettää sinne kirjeenvaihtajansa, Roy Shield nimeltään, jonka artikkelisarjan ytimenä on "heippa rallaa, huinka hauskaa onkaan kurjuus". Jostakin meille käsittämlttömäs-lä syystä Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana julkaisi oikein toimitus-palstallaan kahden palstan mittaisen jorinan "Valaistusta Cuban oloihin" tämän Shields-pojan kirjoituksista. Mainittu lehti sanoo vahingossa totuudenkin kirjoittaessaan, että 'mitä tulee näifiin Daily Star-leh-den kirjeenvaihtajan kuvauksiin Cubasta. niin ne ovat surkeata luettavaa . . ." Kokonaan tuulesta tem iiiattu on tietenkin se kun lehti yrittää /soveltaa toteamustaan niihin "jotka ovat kuvitelleet . . ." jne. Asiaan tietenkin kuuluu se, että Vapaa' Sana puolustaa henkeen ja vereen .asti Yhdysvaltain imperialismia. "Yhdysvallat ei ennen kauppasuhteiden katkaisemistakaan varustanut Cubaa elintarpeill a " (eikö, vaikka se osti Batistan iKuubanvkoko sokerisadon ia sokeri on Kuuban vientiartikkeir No. 1, kuten puutavara Suomessa -7- K) ' . . .Esimerkiksi sokeriviljelykset ovat jääneet hoitamatta . ." (USAn yölliset lentäjät niitä "hoitivat" pudottamalla palopommeja sokeriruokovainioille — k.) "Kirjoittaja kertoo kaikilla muillakin aloilla olevan yhtä surkean ja sekasortoisen tilanteen . . V I^as näin on henkeä täynnä Vapaa Sanankin toimitus, tarkoitamme imperialismin henkeä erästä pikkumaata ja samalla sosialismin tielle lähtenyttä maata, Kuubaa vastaan. Mutta mitä sanovat tällaisesta "Cuban valaistuksesta" — sanokaamme Toronto Star-lehden vapaamieliset porvarilliset lukijat? \ He ovat raivoissaan lehdelleen moisesta moskasta. . Ster-lehti on saanut ja julkaissutkih suuren määrän yleisön kirjeitä jpissa tuomitaan ankarasti Shieldsin Kuuba-vastainen sydämenvuodatus. Antakaamme siis Starin lukijain valaista Vapaa Sanan "valaistusta". "Minä esitän voimakkaan vastalauseen (Shieldsin) väitökseen että KuUban 'vallankumous on hapantunut' ruokasaännöstelyn takia . . . "Hänen artikkelissaan voidaan vaivoin olla ilmaisematta ilPa siitä, että miljoonat kuubalaiset ovat nälissään. Miten voi hän unhoittaa täs-ää inhimillisyyden katsantokannan — USAn valtiodepartmentin pahan^ suopaisen kauppasaarron Kuubaa vastaan . . . ? "Mikäli on puhe ruokatavarain säännöstelystä Kuubasta, niin voi ko edistysliitto (USAn Latinalaisen Amerikan maiden avustusohjelman nimi — K) saavuttaa edes niin paljoa muissa Latinalaisen' Amerikan maissa? Tulevatko Brasilian tai Colombian maattomat talonpojat saamaan liha-, kananmuna- ja maito-annoksia lapsilleen? Monet kuuba-kiset eivätr-saaneet lainkaan lihaa päiväannokseensa Batistan aikana — nyt heidän täytyy 'kärsiä' annosten varassa. " • 'NDP:n (uuden dem. puolueen kannattajana minusta tuutuu, että Canadan tulisi antaa - vastauksensa nyt heti ja auttaa niitä urheita kuubalaisia taistelussaan taloutensa vakauttamiseksi, lisäämällä kaupankäyntiä erikPisen ruokatavaran alalla Kuuban kanssa . . ." John Darling,. WestmoreIand." _ Pankoot Vapaa Sanan toimittajat piippuunsa tämän UDP:n jäsenen kannattajan "valaistuksen" ja vetäkööt siitä sellaisia hehkisauhuja kuin huvittaa! Se, on muuten tai-n& ttu Starista, maaliskuun 20 p:n numerosta. Saman lehden yleisön osastolla on kaksi muutakin yleisön kirjettä Mrs. W. Walsh sanPo lyhyesti ja ytimekkäästi seuraavaa: ;."Minä luotan, että kun Roy Shieldsin artikkelisarja 'kommunistisesta' Kuubasta päättyy, meitä armoitetaan joillakin sisäpiirien tie-ooilla sellaisista . 'vapauttarakasta-vista* maista kuin Guatemala, Haitia Paraguay, Nicaragua,-Ecuador, For-mosa, Etelä-I^rea jne." , , Mel Johnlston. Toroijito 10, esittää voimakkaan protestin Shieldsin tör-kyartikkeleita vasta,an ja sanoo jrcin(L,^seuraavaa " . . . Käsittääkö mr, Shields, että YhdysvaUat on yrittänyt kuristaa Kuuban vallankumouksen -ja heittänyt esteitä sen tielle vallankumouksen alusta alkaen? Se iUSA) harjoitti ja aseisti diktaat-. tori 'Batistan armeijan, mikä soti vallankumousta vastaanTse lopetti sokerin tuonnin Kuubasta, mistä. Kuuban talous oli niin suuresti riippuvainen. Se (USA vieläkm K.) .kieltäytyi puhdistamasta öljyä, mitä Kuuban teollisuus niin kipeästi tauvitsi. Se (USA) tuki aseellista nyökkäystä, Kuubaan. Kaikki ne «iVat epäonnistuneet. "Sellaiset kirjoitukset kuin Shieldsin artikkelit, voivat vain, pahentaa Canadan ja Kuuban välisiä siihteitä." Ja pienUlä voimillaan yclttäS Vapaa Sanakin auttaa, Yhdysvaltain royhk{|ätä imperialismia täysin tie-loisena siitä, että Shieldsin perSssS inälSKiihinen "minä myös" pahentaa Canadan ja Kuuban välisiä suh-t< iita sikäli kuin sääsken ääni taivaaseen kuuluu. On' sekin "valaistusta". — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 27, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-03-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620327 |
Description
Title | 1962-03-27-02 |
OCR text |
Si^X tiistama, maalisk; 27 p. — Tuesd^y, .Marqh 27, 1962
PanAdan^kauppakainaTi .-^^^^^^ lulfemiespii-
Tien; unio, mikä^^ ^^^^^^^
v^rlcka siihCTi on saatu värvätyksi jäseniR^ myös pijckuyrit-taji¥
f"— esitti viime viikolla Ottaw,£^' !'haisevan vastalau-s^^
D^a kansallista terveyshuoltosuiititiitpimaa vastaan väit-täeiC
että Ganadalla ei ole muki "vatraa" selaisen suunnitelr
~mati «toteuttamista varten. — , '
Tosiasia tietenkin on, että CaaadaUa ei ole varaa olla kaur
em|Jä%ilmsai kansallista tetve^shuoU
alen3)ana pyririune • yksityiskoht^^^ todistamaan,
kajippakamari on tässäkin asiaissa väärässä, kuten se on ta-vall^
esti väärässä aina silloin, kun sen edustaniat suppeat
rah^esryjimät etuilevat kansisto
•taotettakoon kuitenkin heti alussa, että kansallisen t^r-veylhuoltösuimnitebnan
tarve j on maassamme suuri, että
seö^jkoleuttämistä ei voida pitkää aikaa jarruttaa. Sen on tiU-
^va 'yhteiskunnallisten |a sosiaalisten olosuhteiden pjjcosta.
Toäasia ninuttäin on, että vielä jtnuutama vuosi sitten kansalaisen
terveyshuollon tarpeellisuudesta puhuivat täällä
Canadassa- vein suhteellisen pienet työväenryhmät ja sellai-setötyovä^
lehdet kuin esiinerkiksi:;Vapaus.Se^ jälkeen on
toistenkin;meimyt paljoa alitse. Canadan koko
a n ^ molemmat työväenpuolueet
j a vieläpä valtapukille pyrkivä liberaalipuolue vaatii liyt
kansallisen terveys^uoltosuunnitel2pa^ toteuttamista maasr
samme.' Uusi dentokraattiiien puolue on luv tätä asiaa
koskevan lain, jos se tulee valituksi liittoparlamenttn enem-nustöksi
tulevissa liittovaaleissa. Liberaalipuoluekin heräsi
syvästä horrostilastaan ja liitti vaaliohjelmaansa kansallisen
terveyshtjoltosuunnitelmaa koskevan kohdan. Onpa merk-kejäjsiitäkin,
€|ttä vallassaoleva" torypuoluekin laskee jo, mir
ten paljon se voi menettää ääniä, ellei sekin lupaa ainakin
sellaisen terveyshuoltosuunoitelman laatimista, mikä toteutetaan
kansalaisia ifetukäteen verottamalla sen pystyssäpitä-miseksi.
Kansallinen terveyshu(>ltosuimnitelma on siis tulossa Ca-nädaan.
Kauppakqjmari tietää sen ja on peloissaan, että siitä
voi koitua i^ohantajill^dn joku pikkusumma maksettavaksi.
Siksi kaupp£&am!Eu:i oli. pantu suurpääoman asialle — esitttä-mään
vastaväitöksiä kansallista terveyshuoltosuunnitelmaa
vastaan siinä mielessä^ että asiaa koskevan. lain: laatimista
voimisiin' lykätä mahdollisimman kauaksi tulevaisuuteen —
iyieisitävöidf^ kokonaan estää.
. tavallisia kansalaisia ja heidän'
!iaikkiä:^ärjestöjään voimistuttamaan taistelua kansallisen
terveyshtiolto-phjelmaii puolesta -77 ja yksi käytännjöUi-sin
kei^o tämän tatetelu ML käsittääksemme
se- ^tä iestetään ja v b i n ^ kuin esi-i
n « k i ^ ' Vapaus-lehteäinme, jotka ovat vuosikausia tämän
täi^i^en nähneet ja jatkuvasti taistelleet kansallisen terveys-huöltosuiumitelman
toteuttamisen puolesta niin, että kaikki
canadalaiset—^ myös varattomat ja pienivaraiset.lcanadalai-set
— saisivat lääketieteen, nykyistä kehitystä vastaavan sairaala-,
lääkäri-: jä lääkehoidon, siinäkin tapauksessa vaikka
heillä .ei :olekaan käteistä rahaa tällaisen hoidon hankkimiseksi
itselleen.
* * *
MiiCA EI 'KANNATA"
Kauppakamarin vastarinta tällaista yleishyödyllistä uudistusta
vastaan perustuu kokonaisuudessaan siihen väittämään,
että tässä rikkaassa maassamme ei ole riittävästi varoja
sairaala-, lääkäri- Ja lääkehoidon takaamiseksi kaikille
canadalaisille. Kauppakamarin esittämässä muistiossa väitetään,
että canadalaiset tulevat toimeen yksityisesti maksettavien
hpidoiiyarassa. Kauppakamarikin myöntää, etiä
maassamme; on sellaisiakin kansalaisia, jotka eivät voi "os-tjja"
itselleen riittävää sairaala-, lääkäri- ja lääkepalvelua,
mutta näitä ihmisiä voidaan auttaa vain ihmisarvoa alenta-
VOT "fcojfhj^den eli "means testin" perusteella,
k u i ^ , kääppikari^ selitti.
> Tosiasia tietenkin on, että Canadassa on satojatuhansia
sellaisia kansalaisia ja asukkaita, jotka eivät saa taloussyistä
läheskään riittävää lääItintähoitöa.M6nöi heistä kuolevat ennenaikaisesti
öiksi kun fehrät voi mfehnä riittävän hyvissä
ajoissa pfeijoste^llista lääkärintarkastusta hakemaan: Miljoo^
niätyötun^ja menetetään maassanarie siksi kim alipalkatut
työläiset eivät saa riittävän hyvää lääkäri- ja lääkehoitoa,
ijiihannet ja tuhannet ihmiset joutuvat kroonillisen sairauden
uhreiksi fehnenl^äcl?easilcsi kun heidän tautiaan ei paranneta
alkuasteessa.
Kysynsy3.ei siiS ole lainkaan sutä, että "kannattaako"
meidän k^isakimta yara^ kun;iollinen sairaala-, lääkäri- ja
lääkehoito'kaiMliecana^^ vaan siitä, kuinka kaiian
meidän kannattaa olla sitä ilmän?
vXftÄTtOMAT SAIÄASTAVAT
Tunnettu tosiasia on, että kaikenlaiset sairaudet rasittavat
ennenkaikkea nutä väestökerroksia, joilla ei ole Varaa
hankkia itselleen kutinoHista hoitoa. Monessa tapauksessa
nämä ihiniset Mirastiryatkfai ainAkiÄ c^ittaih varatlomuu-tenSÄ
takia, eli siksi kuri he ^uVat huonoissa hökkeleissä, syövät
visseistä ravintoaineista köyhä^ ruokaa, ja menevät lääkärin
puheille vasta sitten, kun on'jö ehdoton jiakko tai ehkä
myöhäistä. , •
Cana^lasSä on tälläkin kertaa lähes 600,000 työtöntä ja
yiraUiset tilastptiedot osoittavat, että valtaosa heistä on perheen-
huoltamisesta vastuussa olevia henkUöitä. Selvää on,
että^öttömillä ihmisillä öi ole varoa kunnollisen lääkäri-
Igäkehoidön hahkijrnjtetä. yärten. He oyat kiitollisia voidessaan
jätje?täa:.työttÖmys^^äteiis^^ igJpusdämän joten-kfai
niin, ettei "nälkä ole Jatkuvasti s^olia, kurnimassa.
S^n lisäksi on^satojatufiänsia alipalkattuja työläisiä ja
pfjemtuloisia farmareita, joiden tälousasehia on niin heikko,
että. heitin voivat turyautUft lääkärin apuun monesti vasta
siilin, ,kun se on jo liian myöhäistä.
*ra ^ntäs vanhuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-03-27-02