Vapaus, October 17, 1928

              VAPAUS
T O I M I T T A J A T <
A. VAASA. 8- A. rExaoszs. H. SUIA. K. ?EHKON£H
B4«!aund at A * P M (HOM DipmMM. Otttva. M M M ^ CIIM DMn«f.
" ~ VAPAUS (Ubotr) !I
Iba «Or WSB> oi TaxHA Totkcn ia Cuia<U. PabUdMd äaSlj o SadLiur. OMczio.
Uhteca «ia»»» Hipotnljet piOi oU« konttorin» keDo 4 Ip- ila>e«Tau»pi'''i<» ea«UiMai «xkipii»«nä
Vapssdea KöaitBf: Hsoocsito 207, SiUcker Baildtsc 4 Dorbui St. Pohelio S36V.
vapasdea koattori: l i t « t y BaUdiafc »S W B « St- Pokaiia 1«3S. Po«to«>ws B«s «9, S»<g>«iT» O»»-
Caaanl advcoisuit 7Se. per eoU iaeli. Miolm
« Iha twr a4rertitioK oedioa (BIOD« tk< FisalA Peopla io Canada.
dajfa for alofla laaatttoa TSa- Tba Vapaaa
loa « t a «aioin ukacaa «aa >ajua«t4 enannllaaen UDaeaaaaaa. kiriottaäaa aadeUaea IiJkkaaMboJUja»
» w a l l i w n i Mimm-. I. V. KAiraASTO. Uakaenkoiuja. '
Yhdysvaltain Worker8-kbininuiii8tipuolue
ja kautisalliset presidenttivaalit
Viime viikolla joutui yhdysvalta- Kapitalististen puolueitten kes-iaisen
veljespuolueemme, Workers- ken vallitsevaa herrassopimusta vas-kommunislipuolueen
asettama vara­presidenttiehdokas
tov. Gitlow Ari­zonan
valtiossa klanilaisten ja mui­den
terrori joukkojen käsiin, jotka
taan (ja sosialistinen puolue kuin
myös ammatillben liikkeen byro­kraattinen
johto on osallisena tässä­kin
sopimuksessa), minkä tarkotuk-aitoamerikalaiseen
malliin keskeyt-jsena on pitää etelävaltioissa yllä
tivät toveri Gitlowin vaalimatkan
väkivaltaisin keinoin; ja tov. Gitlo-win
kohtalosta ei vieläkään ole
tarkkaa tietoa. '
Yhdys\'altain klaniroikaleet eivät
ole ryhtyneet vainoamaan toveri
Gitlowia, joka on taannoin valittu
Kommunistisen kansainvälisen toi­meenpanevan
komitean puhemiehis­tön
jäseneksi, minkään muun kuin
sen takia, että hän on työväen luok­kaetujen
tinkimätön, rohkea ja pä­tevä
ajaja. Sillä hänen edustaman­sa
puolue, Workers-kommunistipuo-lue
on ainoa kapitalismivastainen
puolue nykyisissä Yhdysvaltain
kansallisissa vaaleissa. Se on ainoa
Yhdysvaltain presidenttivaaleihin o-
. sallistuva puolue, jolla on päämää­ränään
kapitalismin kukistaminen,
palkkaorj uuden lopettaminen, työ­väenluokan
vapauttaminen jä kom­munistisen
yhteiskunnan perustami-
• nen.
Sodan vaara on veljespuolueemme
vaalitaistelun keskeisin kysymys.
Sitävastoin ovat kapitalistiset puo­lueet
avoimesti sodan kannalla ja
sosialistinen puolue auttaa niitä so­dan
vaaran pimittämisessä pasifis­tisen
propagandansa k«utta. Vel­jespuolueemme
on asettanut vaali-tunnuksekseen
"taistelun kapitalis­tista
militarismia ja imperialistisia
sotia Vastaan. ^ '
Vallassa olevan tasavaltalaispuo­lueen
vaalitunnuksena on "hyvin­vointi".
Veljespuolueemme paljas­taa
tämän hyvinvoinnin osottamal-la,
että se hyvinvointi tietää työtä­tekeville
joukoille köyhyyttä, työt­tömyyttä,
palkkojen alentamisyri-tyksia
työnantajain taholta, estetuo-miöittch
ja koko kapitalistisen val­tiomahdin
käyUöä lakkoilevia, työs­sä
olevia tai työttömiä työläisjouk­koja
vastaan.
neekeriorj uutta kirjaimellisesti, e-siintyy
Workers-kommunistipuolue
avoimesti ja pelottomasti neekeriro-dun
oikeuksien puoltajana.
Workers-komraunistipuolue yhdis­tää
vaalitaistelunsa kanssa kaivos­miesten,
kutoma- ja pukutyöläisten
suuret taistelut. Se paljastaa täy­delleen
kieltolain kannattajain ja
sen vastustajain välisen teennäisen
taistelun sekä selvittää joukoille
kommunistien suhteen kieltolakiin.
Niinikään käsittelee Workers-kom-munistipuolue
vaalitaistelussaan us-kontokysymystäy
ja osottaa Marxin
sanain mukaan, että "uskonto on o-piumia
kansalle". Samaten esittää
Workers-kommunistipuolue vaalitais­telussaan
yhteiskunnallisen vakuu­tuksen,
asuntokysymyksen, tulli- ja
verotuskysymykset, farriiarien ja
farmityöläisten vaatimukset tosielä­män
pohjalta tehtaitten työläisille
ja maanmuokkaajille.
Näemme siis ettei veljespuolueem
me käy vaalitaisteluaah kautskylai
suuden lumoissa, minkä mukaan eri
naisten parlamentaaristen edustaja
palkkain valtaaminen saattaa joh
taa kivuttomaan vallankumoukseen
eikä myös, kuten anarko-syndikalis
tit, pysyttäydy ehdottomasti erossa
kaikesta vaalitoiminnasta, vaan
marxilais-leniniläisen opin mukaan
vaalitaistelun pyörteessä vie sano
man erinäisistä luokkain välisistä
taisteluista niiden kansan pohjaker
rosten pariin, jotka muulloin ovat
vähemmän alttiita ottamaan vastaan
tämmöisiä sanomia. Näiiv,ajettu
na koituu parlamentarismista hyö
tyä työväen luokkaliikkeelle. ' Mei
dänkin täällä Canadassa 6n otetta­va
oppia, tulevien vaalitaistelujen
varalta, nyjt parhaillaan käynnissä
olevasta veljespuolueemme vaalitais
telusta.
Keskiviikkona, lokak. 17 p;pa-^We€L, Oct 17 No.227-^l(^
ENNEN m NYT
Undenenglannin valtioiden pikku
k y l i s s ä j ä kauppaloissa, o n v i e l ä ä s.
k e t t ä i n saanut n ä h d ä myöskin oma­laatuisensa
vanhan rauhan. Uusi
a i k a hyrisee y m p ä r i l l ä koneineen j a
kiireineen, l ä h e t t y v i l l ä elämöi suur­kaupungit
helvetiDisine laitöksi-neen,
mutta n ä m ä " v i l e t s i t " kyyhöt-telee
k u i n piilotellen j a armoa pyy­t
ä e n omassa rauhassaan, jonka pe.
rustukset on laskettu aikoja sitten.
E i kuul^ ääniä, ei n ä e i h m i s i ä , ei
l i i k e t t ä , ei e l ä m ä ä ; luulisi e t t ä ne
ovat autioita, vallitsee hautausmaan
tuntu. Mutta kun lähemmin tarkas.
taa, n i i n noissa vanhoissa,' aikoinaan
k ä n n e i s s ä , nyt maahan vajoavissa t a ­loissa
asustaa ihmisiä, vaikka perin
h i l j a i s i a . Vanhoja ne ihmisetkin lie­n
e v ä t , nuoremmat on u u s i a i k a tem­mannut
myllyihinsä j a mylleryk-
" E i nyt o le a j a t n i i n k u i n o li
ennen, entiset ajat ovat olleet
j a menneet."
Menneet ovat, e i v ä t k ä palaja, vaik­ka
m u o t i t y n n y r i ä kuinka k ä ä n n e l to­s
i i n .
Vanhempi polvi vielä muistaa
ajan, j o l l o i n Suomen maassa v a l l i t si
"vanha rauha j a h y v ä t tavat". Se
oli silloin — ennen separaattoria j a
kilogrammaa.' Melkeinpä ainoat rau-h
a n h ä i r i t s i j ä t siihen aikaan olivat
tanssitilaisundet, joita vanhemmat
vihasi j a nuoremmat rakasti, joissa
joskus tapella nujuutettiin, j a k i r k ­ko,
rippikouluineen j a lukukinke-reineen,
j o l l o i n sai p e l j ä t ä sisä- ja
ulkolukutaidon ankaruutta. No, oli­han
se vallesmanni j a olihan ne
v e r o n m a k s u p ä i v ä t , joita sai toiset
p e l j ä t ä . Muuten puhuttiin vaan .. , , _^ . „ ^
isonvihan ajoista. T u r k i n sodasta j a f"°8^i «If'^^^^ vam menneit^
- kummituksista. ."hyvia_aikoja" muutellen j a odoteU
N i i n , sUloin vallitsi rauha, p i . ! ^ « ° paivainsa p ä ä t t y m i s t ä . Kun he
m e y d e s s ä ä n valoisa j a t i e t ä m ä t t ö . j " ^ n e v a t j a nuorempi polvi ottaa,
m y y d e s s ä ä n t y y t y v ä i n e n — y l i m a L ottaa, h e i d ä n asuinsijansa, m m
kaisesti otettuna. Miksikäs muuksi I "^If^akin V^rdetee^^^ on
s i t ä voisi sanoa kuin onneksi. E i i e l a m a a ^ - r r ä m i s e e sar^oaamnen f o -
h ä i r i n n e e t ihmisten mieliä aatteet ; » ^ o e " « f » tanssihaahlla jazz, ynna
j a riennot, loppumaton hoppu j a ; ^ " " * ^*
hyppy. Lukutaitokin olisi saanut t Mitä vanhassa rauhassa on oUut
j ä ä d ä kirottuna vitsauksena, jos e i h y v ä ä j a m i t ä uudessa rauhattomuu-s
i t ä olisi tarvinnut ihmisten k i r j o i - dessa on huonoa, tai p ä i n v a s t o i n,
hin p ä ä t ä k s e e n . (Tästä kirkon ereh- eiqme s i t a ns^ punnitse e m m e k ä ky-d
y k s e s t ä on annettava tunnustus.) sy niiden kumpaisenkaan hintaa.
Työ, päivä j a palkka, nekään ei- M e i d ä n ' o n vaan otettava t ä m ä uusi,
v ä t erityisemmin huomiota k i i n n i t t ä ­neet
tai r i i t o j a , s y n n y t t ä n e e t , sillä
ne olivat semmoisenaan ijankaik.
kinen totuus. Työpäivää ei t u n -
n e i l l a mitattu, äe o l i vaan päivä,
puhteet päällisiksi. J a ' palkka--' —
m i t ä hyvä isäntä halusi maksaa.
P ä i v ä l ä i n e n puski t ö i t ä pukisematta,
torppari raatoi veroa vikisemättä.
Renki j a p i i k a sai v u o s i v ä r k i t j a v ä -
h ä h rahaakin, jos sattui, reuhkasi
vuoden, piti rempseän riiviikon,
reuhkasi taas vuoden — k u i n koto­naan
kylläkin, tavallisemmin.
M u t t a sitten —• perustettiin kan-
Toronton anunattlDeuYosto
TeoUisuustyöväen ja farmarien etujen
i yhdenmukaisuus ^
Joukko yhdysvaltalaisia n.s. maan-viljelyseksperttejä,
etupäässä etelä­valtioista,
saapui hiljattain Euro-jiasta
vierailumatkalta. Kuten ta­vallista,
antoivat he lausuntonsa sa­nomalehdistölle
havainnoistaan ja
tekivät johtopäätöksiä, mitä olisi
tehtävä Yhdysvalloissa maatalous-tilanteen
, korjaamiseksi. He selit­tivät,
että ainakin 5,000,000 farma­rin
olisi poistuttava farmeiltaan te-ollisuustyöväen
armeiaan, jotta voi-
'maisiin saada aikaan "balanssi'*
maanviljelyksen ja teollisuuden vä­lillä.
Tällaisella kansainvaelluksel­la
maaseudulta teollisuuskeskuksiin
heidän mielestään voitaisiin ratkais­ta
maanviljelysprobleemi. Se mer­kitsisi
ylituotannon loppumista ja
niin kaikki olisi kuten ollakin pi­laa.
FcrznEreilla nähtävästikin ky-
£}Tnyksessä olevat ekspertit tarketta­vat
henkilöitä, jotka asuvat far­milla,
siis naisia ja lapsiakin, vaik­kakaan
he eivät sitä erota. Siinä
tapauksessa, että he sitä tarkottai-sivat,
tulisi se merkitsemään, että
vähintäinkin 1,500,000^ farmaria
saisi perheineen lähteä konnuiltaan
lisäämään jo ennestäänkin suurta
työttömien armeiaa teoUisuuskes
kuksiin.
On jokaiselle järkevälle henkilöi
Ie \6elvää, mitä tällainen kansain
vaellus tulisi merkitsemään esim
työoloihin ja palkkatasoon, puhu
mattakaan työttömien armeian li
sääntymisestä ja niistä kärsimyksis­tä
mitä siitä aiheutuisi. Mutta mi
täpä tällaiset "ekspertit" sellaisesta
huolivat. Yleinen palkkojen alen
nus on käynnissä ja reserviarme^a
farmeilta olisi tebllisuusisännistölle
ter\'etullutta.
Joka tapauksessa tämäkin lausun­to
osottaa, miten kiinteästi maanvil^
jelijäin ja työläisten edut ovat yh­denmukaiset.
Maanviljelysproblee-mi
on hyvin läheinen asia teolli-suustyöväelie,
ja päinvastoin.
TeoUisuustyöväen on, omain etu­jensa
takia, pyrittävä yhteistoimin­taan
vähäväkisien farmarien kanssa.
Saksan työläiset luopuvat petturi---
johtsgista
Saksan sosialidemokraattisten joh- nistiseen puolueeseen, tunnustaen
tajain kanta panssarilaivan raken-nuskysymyksessä
on herättänyt mi­tä
suurinta suuttumusta sosialidemo­kraattiseen
puolueeseen kuuluneiden
työläisten keskuudessa. Ei V vain
suurissa teollisuuskeskuksissa, vaan
myöskin maaseudulla jatkuvat jouk-köeroamiset
noskelaisherrain johta­masta
puolueesta. Jai kaikki eron­neet
poikkeuksetta liittyvät kommu-suoraan
erehtyneensä uskossaan, et­tä
sosialitemokraatit ajavat työväen
luokkataistelun, asiaa.
Kommunistisen puolueen järjestö­jen
luku onkin viime viildcoina huo­mattavasti
kasvanut. Niinpä yksin
Keski-Reinin alueella on kahten
viikon aikana perustettu kymmenen
uutta kommunistista järjestöä» joi-den
jäsenistön valtavan osan muo-sakouluja
j a a l k o i ilmestyä kirjoja
j a s a n o m a l e h t i ä , ensin i s ä n n ä n k a ­m
a r i i n j a s i t t en v ä e n t u p a a n k i n . Tuli
kattolamppu ja, kahvimylly, t u l i se-paraattori
ja kilogramma — se
kahvikilo, i j o t a ulkomaalta t u o t i i n j a
voikilo, j o t a sinne v i e t i i n . Tuli mei-j
e r i t j a k u m a a l i t , t u l i tukkihuijarit,
t u l i puulaakit, ^ahat j a silpojat, k o ­neet
ja kolkuttajat. Perustettiin
lainakirjastoja, perustettiin seuroja
— nuorisoseuroja, raittiusseuroj"a,
ompeluseuroja, sonniyhdistyksiä,
n i i n , j a lopulta t y ö v ä e n y h d i s t y k s i ä.
T u l i uusi aika j a s i i t ä se « I k o i -—
t ä m ä rauhattomuus, t ä m ä hoppu ja
hyppy, kokoukset j a riennot, luke­miset
j a ajattelemiset, aatteet ja
riidat- — sota, joka ei ole vielä
loppunut j a j o k a ei n ä y t ä loppuvan­kaan.
Ken on l i i k k u n u t t ä m ä n mante­reen
vanhoilla asutuksilla; esim.
t ä m ä nykyinen — sen rauhattomuus
j a ..katkeruus,. sen onni j a . onnetto­muus,
sen i l o t j a surut, sen loppu­mattomalta
n ä y t t ä v ä sota. ' O n elet.
t ä v ä j a m e n t ä v ä mukana, sitä pa.
rempi mitä voimakkaammin, kohden
tuota, missä joskus saavutetaan uusi
rauha, e n t i s t ä ylempi j a parempi.
R i e n n e t t ä v ä , taisteltava, v ä ä n n e t t ä ­vä
» kehityksen pyörää. Se kuuluu
meille, se k u u l u u niille, j o i t a oma
rakentamansa kone kiduttaa^ joiden
kourista v i e d ä ä n kaivamansa - k u l ta
j a k a s v a t t a m a n s a leipä j a joiden
v a p ä t i d e i i tielle asetetaan aitoja ja
ansoja, k i r k k o opetti aakkoset luet­t
a m a l l a katkismusta, jatkakaamme
sitä^J t u t k i m a l l a Pääomaa — n i i n,
tiedon l ä h t e i t ä j a t a i d o n . salaisuuk­sia,
aatteiden,' ihanteiden j a taiteen
y l e y i ä n ä k ö a l o j a . JKukaan ti tee ke­hitykselle
parempaa palvelusta kuin
s e i i b k a ojentaa k i r j a a j a l e h t e ä n i i l.
l e , j o i l l e se o n v i e l ä vastenmielinen
j ä ' vieras, h e r ä t t ä ä heissä n ä l ä n , j o .
kai v a a t i i t y y d y t y s t ä . Siinä on pon­nistuksemme,
siinä on j ä r j e s t ä y t y -
mis'emme pohja.' Jos .emme saakaan
mukanamme raahatuksi k a i k k i a mui-taTkansallisuuksia,
n i i n h y v ä o n ' k u n -
U ^ i s a ä n i m e oman kansallisuutemme
s i l m ä t iaiuki j a p ä ä t ylös, vaikkapa
j^rpäränjj v e r r a n korkeammalle t o i .
siä. f V ä n s t u s , se lienee ainoa, millä
jbkti kansallisuus voi ylpeillä, t a i ei
y l p e i l l ä ollenkaan.
E t e e n j j ä i n - h u u t o kuuluu meille.
A . P—ö.
Toronton ammattineuvoston kokouk­sessa
t.k: 4 p : n ä melkein koko ilta
keskusteltiin toveri J a c k MacDonaldin,
joka oli y h t e n ä Toronton ammatti-neuvoston
kolmesta edustajasta,, edus­tusoikeuksien
kieltämisestä ammatti-
Järjestön konventslonlssa.
K i m äänestys toimitettiin oli mahdo­ton
sanoa mitkä olivat sen tulokset.
Puheenjohtajan erehdyksessä tiedot­taessa;
e t t ä esitys. Joka tuomitsi a m ­m
a t t i j ä r j e s t ö n kongressin menettelyn
j a . edustaja Mary McNabbin toimin­nan,
oli tullut hyväksytyksi, vallitsi
hämmästys vanhoillisten leirissä, Jon-
E i milloinkaan "demokraattisen"
L a t v i a n . olemassaofon aikana ^ole v a ­semmistolaiseen
työväenliikkeeseen Ja
Järjestöön kohdistetut vainot olleet
n i l i i laveat ktUn viime kuukausien a i ­kana
Ja varsinkin elokuun 22 päivän
tapausten jälkeen.
K u t e n tuimettua ilmaantuivat lak­ko-
Ja katumielenosoitukset elokuun
22 p : n ä liatviim -työväenluokan vas­tauksena
sen Johdosta, e t t ä Jurashevs-kin
puolifascistihen hallitus suUd v a ­semmistolaiset
ammattiliitot. Rligassa,
Libaussa Ja Veridaussa oli lakossa l ä ­hes
20.000 työläistä Ja R i i g a n kaduil­la
otti mielenosoituksen osaa 13,000
työläistä. Joka pieneen Latviaan näh­den,
jonka proletariaatti on v ä h ä l u ­kuinen,
on m e r k i t t ä v ä suureksi vallan­kumoukselliseksi
tapahtumaksi. Josta
porvarilliset lehdet eivät turhaan h ä -
l y y t t ä e n kirjoittaneet että elok. 22
päivä .Riigan - k a d u i l l a muistutti vuot­ta
1917...
Nämät tapaukset varshikta parla­menttivaalien
edellä saattoivat porva­riston
Ja varsinkin sosialidemokraatit
rauhattomiksi vaali|.fi menosta Ja
valkoisen komennon vastaisesta koh­talosta.
Alkoi vieläpä "demokraatti­sessa"
Latviassa ennen kuulumaton
vasemmistolaisen työväenliikkeen vai­no.
Elokuim 22 p : n ä vangituista l i i ­t
e t ä ä n 151 henkilöä tuomioistuimen
k ä s i i n syytettyinä valtiokaappaUksen
«yrityksestä. Lähes Joka päivä tapah-ttiu
'^ftitfiffaitp- Latviassa uusia Ja uu­sit
» yangitsemisia.^ E:aikki vangitut o-vat
yaseinmistolaisten ammattiliittojen
toimitsijoita. Joiden- . joukossa- myög
tunnettu kirJaUlJa Laitsbn. Joka Jäte­t
ä ä n oikeuden k ä s i i n syjrtettynä tsaa­rinaikaisen
rangaistuslain 10^ luvun
mukaan. Riippumattomien sosialistien
koko keskuskomitea on vangittu ja
puolueen kaikki toiminta hallituksen
määräyksellä kieUetty. Sanomalehdet
ovat kirjavina tiedoista "kommunistis­ten
salaliittojen" paltJastuksista Ja
"Moskovan agenttien" vangitsemisista.
^ VasemidLstolalstyöväestöä vastaan
käytävässä. taistelussa toimivat polii­s
in kanssa käsikädessä sosialidemo­kraatit
J a . H i i d e n lehdet. Jotka ollen
poliisin, todellisina yllyttäjhiä päivästä
p ä i v ä ä n painattavat provokaattorisia
artikkeleita ^Kominternin Juonista" Ja
Vmeskovalaisten rikoksellisesta t o i -
minniasta." l^rsrtymättömänä poliisin
toimintaan sosialidemokraatit itse h a -
Joittivat niiiutamia reformistisen a m -
mattiliittoirhtymfin osastoja j a erotti­vat
sairaskassoistaan Joukon työväen
vasemmistoliikkeelle - myötätuntoisia
työläisiä.
dostavat juuri* sosialidemokraattises­ta
puolueesta eronneet työläiset. Lu
(uisat kommunistiseen puolueeseen
iittyneet työläiset ovat kuuluneet
nyt hylkäämäänsä puolueeseen 10—•
20 vuotta.
Niin Saksassa. Samanlaisia merk-cejä
— ja todennäköisesti samoista
syistä — on buämattavissa täällä
Canadassakin. Tosih varsin pienes­sä
mittakaavassa, silla taalla on so­sialidemokraateilla
yleensä hjrvin
vähä jalansijaa. Torontossa, missä
tiettävästi on suomeiddelisten työ-äisten
ainoa sosialidemokraattinen
yhdistys koko Canadassa, ovat so­sialidemokratian
'rippeet pyrkineet
samaan toimintahubneustoon kom­munistien
kanssa.
Kommunismi, työväen luokkatais­telua
edustava liike, vetää työläiset
puoleensa niin yhdessä kirin toi­sessakin
maassa.
Sosialidemokraattien asema ei t o ­dellakaan
ole kadehUttava. Tämän
vuoden alussa toimitetut kaupunkien
valtuustojen vaalit Ja muut viime a i ­kaiset
tapaukset Latvian työväenliik.
osoittavat työx^len Joukkojen jyrkästi
erkaantuvan sosläildemoldatiasta. So­sialidemokraatteja
huoletti varsinkin
edessä olevat parlamenttiyaalit syystä,
e t t ä vasemmistotyöväen oimistui muu­tamissa
y a a l i p i i r e i s ^ asettaa (»nia
clokkaitaän. Elokuun 22 i ^ v ä n t a -
pai^ksissa e s i t t i v ä t osaa proyokaatt<»it
Ja vapaaehtoiset santarmit i^den
tai^ttsten j ä l k ^ itees^län puoluees­sa
j a v a r s i n k i n reformtstidssa ammat-tiliitpissa
fccdioaa-isuuttumiiksen aal­to
puolueen p e t o ^ ^ t U k f c a a . vastaan.
Vaalien edelliset sosialldemokrae^en
kokoukset yleensä päättTvät kahakol-h
i n j a niiden l^röläisten.poistamiseen,
jotka eivät halua kuunnella johtajien
pogT<»nlpuhMia. Sellaisteiikin kuten
r a u t a t i e l ä i s t e n sdäi, posti- j a l e n n ä t i n -
työläisten liittojen keskuudesta, jotka
t ä h ä n saakka ovat cdleet sosiaiidemo-ka
hämmästyksen sijalle tuli voimak-
Icaat suosionosotukset, k im puheenjoh­taja
ilmotti' erehdyksensä. Ja julisti
esityksen kumotuksi kolmellaksmime-nellä
viidellä äänellä kolmeakymmen­t
ä vastaan.
Shoesmith. radan kunnossapitotyö-
I ä i s t e n liiton edustaja, ehdotti pahek-sumislauseen
antamista. Tehdessään
ehdotuksen Shoesmith sanoi, e t t ä kun
tuo konventsioni tervehti sellaisia mie­h
i ä kuin senaattori Robertson, työ­ministeri
Peter Heenan, Toronton por­mestari
McBride, j a k im konservatii­vipuolueen
tukipylväs senaattori^ R o ­bertson
sai Johdon kanhatuksen edus­tajaksi
Britannian animattijärjestön
konventsioniin Ja silloin sellainen mies
kim ilacDonald, joka oli täysillä val­tuuksilla
varustettu Toronton attimat-tineuvoston
edustaja. Joka'kaiken elä­mänsä
ajan työväenli;okan puolesta
taistellut, erotettiin konventsionista,
me. emme voi tehdä muuta kuin olla
epäileviä Canadan ammatillisen liik­keen
tulevaisuuden johdosta. Mallin-t
e k i j ä i n liiton edustaja Peel kannatti
t ä t ä ehdotusta. Taantumukselliset vain
heikosti kykenivät puolustamaan ^kon-vehtsionm'
menettelyä, kun heidän
oppaansa. Johtajansa Ja neuvonanta­jansa
Jimmy Simpsonin, on Puolassa,
luokkataistelua "edistämässä" kansain­välisen
työviraston pöydän ääressä.
Edustaja MacPonald sanoi olleen
mahdotonta saada konventsionin edus­tajat
käsittelemään erottamiskysymys-t
ä ammattijärjestön perussääntöjen
mukaisten eväämisoikeuksien näkö­kannalta
sellaisilta edustajilta. Jotka
ovat vaUtut a m m a t t i j ä r j e s t ö ö n kuulu­vista
,-JärJestöistä. Hän öli varma,
e t t ä konventslonlssa ei ollut puolta tu­sinaa
sellaista edustajaa, joka , tiesi
mikä kohta - p e r u s s ä ä n n ö i s t ä öli ky­symyksessä
tässä asiassa. Ammatti­j
ä r j e s t ö n toimeenpaneva komitea otti
johdon käsiinsä j a edustajat^, seurasi­vat,
j ä l e s t ä . Ammattijärjestön toimen­pide
merkitsi täydellistä työväenluo­kan
kansanvaltaisuuden kunioamista
ammattijärjestössä. Amniattijärjestö
oh asettautimut yhteisrintamaan usei­den
muiden maiden ammattiyhdistys­ten
reformististen johtajain kanssa.
Heidän luokkien välistä yhteistyösken­telyä,
sovittelua, yhteistoimintaa jä
KMisaihUittoa Ja K a n s a i n v ä l i s t ä työ-toimistoa
kannattavan politiikan pe­rusteella
he tukahduttivat kaiken mi-litanttlsen,
t ä t ä politiikkaa vastusta­van
aineksen,' ösotuksena työnantaja-luokalle,
että he t ä y t t i v ä t tehtävänsä,
asettamalla kapulan ammatillisen l i i k ­keen
suuhun, t e h d ä k s e e n sen taistelu»
kyvyttömäksi.
MacDonald luki perussääntöjen sen
pykälän, minkä perusteella hänet oU
eietettu, n i m i t t ä i n 3 p y k ä l ä n 7 koh­dan,
joka kuuluu seuraavasti:
"Toimeenpanevalla komitealla tu-lee
olemaan valta, huolimatta muis»
t a näissä perussäännöissä luetel­luista
valtuuksista, Jäseniensä e-nemmistön
päätöksellä erottaa j ä ­senyydestä
mikä hyvänsä hitty-nyt
järjestö, joka toimeenpanevan
komitean mielestä on rikkonut pe­r
u s s ä ä n t ö j ä tai sen henkeä, tai
jonka virkailijat ovat: (aJ" suositel­leet
eroamista kansainvälisistä am­m
a t t i y h d i s t y k s i s t ä tai avustaneet
i t s e n ä i s t e n järjestöjen muodosta-
. i n i s t ä ; (b) kieltäytyneet liittymästä
sistaan Canadan kapitaiistihni^
oli saanut senaattorin anoJoT^
osotti. e t t ä kdrta toisensa . jäHj^'
a m m a t t i j ä r j e s t ö • o n kannattanaTS
n ä i s t ä poliittista toimintaa, muodc^
nut Canadan työväenpuolueen ja H
hottanut siihen liittymään kaiöi
alaisiaan järjestöjä. Senaattori^
bertson, kapitalistisen konservatni.
puolueen tukipylväs, on kaikissa najj.
dollisissa tilaisuuksissa vastustanut ^
ainoastaan työväenpuoluetta seHaia.
naan, vaain" t y ö v ä e n valitsemia ehd^
kaitakin. Kuitenkin, tässä ei ole vcj
nut t i i l l a kysymykseenkään perussääij.
t ö j e n hengen. rikkominen. Ammatti,
j ä r j e s t ö n Johto on viime vuodesta ai.
käen. Jolloin se nhnitti Robertsmiiä
yhden t w : k e i m n ^ komiteansa pj.
hfeehjohtajaksi, on tarkotuksellisesa
määrätessä. Semmoinen väliaikai­nen
erottammen sulkee j ä r j e s t ön
kaikista oikeuksista Ja etuisuuk­sista
ammattijärjestössä seuraavaan
vuosikonventsioniin asti, j o l l o l i f e-rottaminen
voidaan tehdä pysyväi­seksi
läsnäolevien edustajien enem­mistön
tahdosta, nimenhuutoäänes­tyksen
kautta. Mikä tahansa j ä r ­j
e s t ö voidaan erottaa jäsenyydestä
joko väliaikaisesti tai pysyväisesti
' konventsionille tehdyUä esityksellä
Jos läsnä olevien edustajain enem­mistö
sen hyväksyy nimenhuuto­äänestyksen
kautta."
Bah osotti e t t ä t ä m ä kohta, kuten
jokaisen rehellisen edustajan on myön­n
e t t ä v ä , koski ainoastaan toimeenpa­nevan
komitean oikeutta erottaa j ä r ­jestöjä,
josta lopuUisesti konventsioni
p ä ä t t ä ä , mainitsematta eri järjestöjen
edustajain erottamisia.
Edelleenkin MacDonald Ixiki perus­s
ä ä n t ö j e n iie kohdat, jotka koskivat
valtakirjain tarkastuskomitean valtuuk­sia,
jolle a m m a t t i j ä r j e s t ö n toimeenpa­neva
komitea oli s i i r t ä n y t asian k ä ­sittelyn.
Valtakirjain tarkastusko­mitean
tehtäviin ei kuulunut muuta
k u i n todeta, e t t ä valtakirjain leimauk­set
ja allekirjotukset olivat kunnossa
j a että edustetut järjestöt olivat o i ­keutetut-
edustukseen.
Perussäännöissä ei ollut y h t ä ä n sel­laista
kohtaa, joka antaisi konventsi­onille
tai sen komiteoille oikeuden
e v ä t ä amma.ttijärjestöön kuuluvan j ä r ­j
e s t ö n antaman valtakirjan. Kohdassa,
joka koskee ammattijärjestöön kuulu­via
työväenliittoja, j a ammattmeuvos-toja,
mainitaan e t t ä:
"Mikään keskusorgaani el voi
h y l j ä t ä edustajan valtakirjaa pai­kallisesta
yhdistyksestä, Joka kuu­l
u u joko kansalliseen tai kansain­väliseen
liittoon.. Joka on l i i t t y -
nsrt Canadan ammattijärjestöön."
Se perussäännöistä. MacDonald lau­sui,
e t t ä perustuslaillisuuden kannatta­jat
ovat tulleet sen vastustajiksi sil­l
o i n ' k im se palveli heidän tarkotus-taan.
,
MacDonald osotti, e t t ä toimeenpane­va
komitea lausunnossaan oli sanonut
h ä n e n rikkoneen perussääntöjen hen­keä.
H ä n viittasi winnipegiläiseen l a -
konrikkuriin, senaattori Gideon R o -
bertsoniin. Joka palkkioksi palveluk-a
ö i m a t t i n s a kansainväliseen Järjes- valmistanut t ä t ä konservatiivista &
t ö ö n toimeenpanevan komitean n i i n naattoria Canadan ammattijärjestöös
kuuluvien järjestyneiden työläisten ^
dustajaksi Britannian ammattijärjes.
t ö n konventsioniin. Tämä toimenpide
on kuitenkin ollut hiieman liikaa faaj.
ventsionin edustajain nieltäväksi
MacDonald taaien lausui kantansj
Canadan ammatillisen liikkeen it^e.
näisyyskysymyksessä. Hän oli täy.
dellisen järjestöllisen itsenäisyyden
kannalla. Tämä ei ole ehdottomasti
v ä l t t ä m ä t ö n t ä ainoastaan Canadan
työväenluokan taistelulle kapitalismi»
vastaan .tässä maassa, vaan myä
taistelussa Amerikan imperialismia ja
sen kätyreitä, Amerikan työväenliltoj
j o h t a j i a vastaan.
Huvittava kohtaus tapahtui kun e.
dustaja 0'Connell, Joka oli yksi lUis.
t ä kolmesta huolella valitusta valta,
k i r j a i n - tarkastuskomitean jäsenistä,
joita MacDonald oli kutsunut täydeUl.
siksi taantumuksellisilcsi, sanoi ettj
monet edustajat hämmästyisivät jos
saisivat t i e t ä ä kaikki todisteet Ma^
Donaldia vastaan, j a e t t ä hän on var.
ma, e t t ä jos haUitus' ne tietäisi, ryli.
t3isi se toimenpiteisim. .Todennäköises.
ti hallituksen j a ammattijärjestön fr
dut ovat yhtäläiset.
MacDonaldille ei oltu annettu tUai-suutta
vastata n ä i h i n sjrjrtöksiin, slEä
m i n k ä ä n l a i s t a tutkintoa ei yritetty,
k ä ä n pitää. SJT^kset, jotka olivat aä.
akirjassa, joka luettim konventsionille
sen jälkeen kun MacDonald oli puhU'
nut, koskettelivat ainoastaan niin kut­suttuja
otteita MacDonaldin viimeisen
kolmen t a i n e l j ä n vuoden ajalla pi.
t ä m i s t ä puheista.
Tämä Toronton ammattineuvoston
kokous oli varsin mielenkiitoinea
Taantumukselliset osottivat, että he
oUvat kaikin keinoin päättäneet tu­hota
kaiken miUtanttisen vastustuk­sen.
Äänestyksen tulos osotti, että
huomattava määrä edustajia, jotka
olivat uskoneet, e t t ä kansanvaltaisuus
j a mielipiteittensä ilmaisuoikeus val­l
i t s i ammatillisessa liikkeessä, ovat
tulleet huomaamaan fodellisuuden.
Taantumukselliset eivät saaneet suur­t
a tyydytystä heidän viiden äänen
e n e n u n i s t ö s t ä ä n tässä kysymyksessä.
Voidaan matalta e t t ä edustaja Watt,
joka oli edustajana neiti MacNaBbin
kanssa, äänesti MacDonaldin edus­tusoikeuksien
kieltämistä vastaan.
Elokuun 22 p ä i v ä n tapaukset e i ­v
ä t johtuneet vata vasemmistolaisten
ammattiliittojen sulkemisen aiheutta­masta
työväenluokan suuttumuksesta,
vaan Johtuivat koko taloudellisesta Ja
poliittisesta tilanteesta. Joka vuodesta
vuoteen työntää työväenluokkaa ja
maaseudun työtätekeviä kerroksia p ä ä t -
k r a t i a n linnakkeina, kuulua ä ä n i ä so­sialidemokraattien
toimtataa vastaan
Ja vata Uitosta Ja t y ö s t ä poistamisen
uhka idtää n ä i t ä työväen ternftsia
t ä v ä ä n taisteluun valkoista komentoa
j a poxvariston toteuttiamaa Latvian
fascistiseksi muuttamista vastaan.
Porvariston kaikki toivo vaikeasta ta'
loudellisesta tilanteesta pääsemiseksi
rakentuu työväenluokan lisääntyvään
riistämiseen j a suppeankta i^öväen-l
a i n s ä ä d ä n n ö n hävittämiseen:^!, .Por­varisto
on j o kauan psnrkinyt lopulli­sesti
likvideeraamaan myös voimassa­olevan
muodollisen demokratian. Sii­hen
on suuntautunut kaikkien viimeis­ten
hallitusten toimtata alkaen n.s.
"vasemmistohallituksesta", johon ot­tivat
osaa sosialidemokraatit j a joka
saattoi voimaan kenttäoikeu^et poliit­t
i s i a vangittuja varten sekä päättyen
nykyiseen Jurashevskta hallitukseen,
joka samaan \ a i k a a n vasemmistolaisen
työväenliikkeen särkemisen ohella var-t
a v a s t e h ^ ä r j e s t ä ä fascistisla (ajssarg-)
osastoja kaupuiikien "itsepuolustusta"
varten. Samaan t ä h t ä ä k a k k i e n por­varillisten
puolueiden j a armeijassa
fascistikeskuksien toimtata.
Sosialidemokraattinen puolue käyt­tää,
fraaseja toistelusta f ateismia -ras­taan,
mutta siitä huolimatta puolue
ei ole vakavana esteenä porvariston
pyrkimyksien toteuttamiselle. Vasem­mistolaisen'
työväenliikkeen - t u h o l a i ­nen
niin ollen on fasdstikaappauksen
toteuttamisen p ä ä e h t o n a.
Vasemmistolaisen t y ö ^ e n j ä r j e s t ö jä
sulkien Ja n i i d e n kokoukset k i e l t ä m ä l ­l
ä ei porvaristo kuitenkaan voi Lat­v
i a n työväestöä poistaa poliittisen elä­m
ä n arenalta. Lailliset mahdollisaudet
Rajal^anpankien natisia
A U T O T T O L X I S E T PITÄNEET SUU-B
E X JÖlTKKOKOKOtKSEN
T U kaksisataa . a u t o t y ö l ä i s t ä ska-pui
autotyöläisten teollisuusliiton Jär­j
e s t ä m ä ä n kokoukseen tiistaina, loka­kuun
2 päivä ukrainalaisella haalii-la
Ford Cityssä, kuulemaan uuden
a m m a t t i j ä r j e s t ö n presidenttiä Moshe-ria.
Mosher syytti Amerikan työväen-l
i i t t o a Oshawan autotyöläisten pettä­misestä
j a osotti, e t t ä atabastaan A -
merikan työväeni, taantumuksellisista
virkailijoista vapaa teollisuusliitto voi­si
johtaa autotyöläiset voittoon suu­ria
a u t o y h t i ö i t ä vastaan. Hän lupasi
läsnäoleville työläisille, e t t ä uusi a m ­m
a t t i j ä r j e s t ö tekee kaiken voitavansa
j ä r j e s t ä ä k s e e n Csmadan autotyölälse'
siten, e t t ä he voivat vastustaa pal­kanalennuksia
j a h i e s t y t y s t ä . Joita äu-töporhot
heille pakottavat.
^P. Raymond, Yhdysyaltata autotyö­l
ä i s t e n liitosta, tervehti kokousta Y h -
sosialidemokraattien. v a i k u t t i k o alla.
SosiaUdemokr£Uitit n ä k e v ä t ainoan pe-lästiiksensa
vata vasemmistolaisen t y ö ­väenliikkeen
hävittämisessä.
m e n e t e t t y ä ä n työväenluokka s i t ä tark-kaavammta
kuuntelee Latvian K o m -
munista puöliietta J a jatiEaa taistelua
f ä s d s m i a vastaan vallankumouksellisen
työläistalonpoikaisen hallituksen pys-tyttämiseksL
On s y y t ä edellyttää, et­t
ä ankarasta vainosta Ja s o ä a l i d e m o -
kraattien pc^prmniagitatsionista huo­l
i m a t t a Latvian t y ö v ä ^ u c d c k a edes^
olevissa parlamenttivaaleissa « m ^ s ee
t a i s t ä u n j a velton halnnsa, B . Banse.
dysvaltata autdtyöläisten puolesta. Jot­k
a mielenkiinnolla seuraavat Canadap
autotyöläisten h e r ä ä m i s t ä Ja j ä r j e s t y ­mistä.
H ä n lupasi kaiken mahdollisen
kannatuksen,
Autotyöläisten liiton sihteeri, H .
Murphy, kehotti läsnäolevia autotyö­läistä
järjestäytymään 'Rajakaupun­kien
autotyöläisten teollisuusliittoon^
j a osotti Amerikan työväenliiton Os-hawassa
Ja Autotyöläisten teollisiius-l
i i t o n Rajakaupungeissa käyttämien
menettelytapojBn eriäväisyydet; h ä n
myös osotti et*ä samalla kertaa kuta
Amerikan työväenliiton järjestö Osha-was5a
o n jatkuvasti m e n e t t ä n y t jäse­n
i ä ä n , hita Rajakaupunkien autotyö­l
ä i s t e n teollisuusliitto on kasvanut Ja
muodostanut osastojaan kaikissa Ca^
nadan autoteollisuuskeskuksissa. Mc-
Pherson, Canadan rautaöetyöläisten
veljesliiton Ontarion jaoston edustaja;
myös puhui, osottaoi miksi autotyö­l
ä i s t e n on l i i t y t t ä v ä t ä h ä n teollisuus-mttoonsa,
j a pysyttävä eix)ssa taan­tumuksellisesta
Amerikan jyöväenlU-tosta.
Kokous ratkaisevasti todisti, et­t
ä Rajakaupunkien autol^-öläiset k ä ­s
i t t ä v ä t , e t t ä he voivat saavuttaa Jo-tata
autoparooneilta ataoastaan j ä r ­j
e s t ä y t y m ä l l ä taisteleviin järjestöihin,
kuten Rajakaupunkien autotyöläisten
teollisuusliittoon.
On kitatoista verrata t ä t ä autotyö­l
ä i s t e n teplUsuusllifcon järjestämää ko­kousta
Amerikan työväenliiton toi­meenpanemaan
kokoukseen, jossa ei
oUut kuta nofa 40. H e t k e ä , joista u-s
e i n u n ä t . eivät oUeet autotyöläistä,
vaikka tilaisuudessa olivat puhumassa.
Amerikan työväenliiton sihteeri Mor­rison
Washingtonista Ja siihen kuulu­van
Canadan vanhoillisen ammattijär­j
e s t ö n varapresidentti James Simpson
Torontosta.' T ä m ä osottaa, että Raja­kaupunkien
autotyöläiset ovat tulleet
t i e t ä m ä ä n Oshawassa olevilta tove­reiltaan,
mikä järjestö taistelee työ­l
ä i s t e n etuja vastaan j a mikä niiden
puolesta. Useita uusia jäseniä liit-tjd
Autotyöläisten teollisuusliittoon
kokouksen päätjrttyä.
Toronton natisia
OSASTON K O K O U K S E S SA
lokakuun 7 p ä i v ä ikusia Jäseniä hyväk-syttito
seuraavat: Aarne ^ingeUn, Ai­no
Terho. H i t o a Panittlla, Sam Pant-t
i l a , Jalmar Ruoppo^ Yrjö Virtanen,
Atao "^nrtanen, Antti'^^ sekä
K i r k l a i i d Laken osastosta, paikkakun­nalle
muuttaneet tov. Ensi j a J- V.
£ ^ n k a i s e t , F ^ u g ^ Pallsta osastosta
CMTI Simdholm.- . -
Paikkakunnalla toimivan sosdem o-saston
edustajien Unholan Ja Tigertio
e s i t ^ k u u l t ä n h e i d ä n osaston omai­suuden
siiiftainisestä osastomme huos­taan,
sekä töimtataoikeukslen mabdol'
lisuuksista yhteisissä' suojissa. Asiaa e-d
i s t ä m ä ä n v ä l i t ä t e E . S a l i n , E . Pirt-tinen,
J. W. Ahlqvist j a A K i v i.
Uudien tcdmiziiahacmeuston aikaan'
saainlseksi - k e ä d k a u j h m g i l l e h3^äksyt-ä
t a Johtokunnan esillys lainabondioi
Dikkeelie l a s k e m l s ^ suitanitelmaa
toteuttamista vartein. Lähemmät toi-modpiteet
hooatien valmistuksesta y-io-seilrat
j ä t e t t i i n Johtoteimiian J a valitan
komitean haolekd.
Huvitoimiktmtaan Valittita seuraa­vat:
tov. J . K i v i r a n t a . E . Salin, R