Vapaus, September 28, 1963

              Sivu 2 - Lauantaina, syysk. 28 p. Säturday/ Sept. 28,1963.
|'LU(
01
„ B
gin
viiB
Par
si J
jas:
jää<
kilo
ul
as
•iii.
kuej
sijai
jätti
taisi
pääl
Neii
johj
tain;
nass
tain
voit!
ilme
dres
kaki
kili>
sa 1
jess!
8UC
HEI
S|
erit;
luje
joka
Kaa
tuei
tanö
Iin»
s
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNJSH CANADIANS
(1.1BERTY) V Bstablisl^ed Nov. 6. 1917
Edltör: W. Eklund ' Manager: E. Suksi
. Telephone: Office 674-4264 — Edltoriäl. 674-43Ö5. .
Published thrlce weekly: Tuesdaya, Thursdays and,Saturi^ys 'by. Vapa^is >
iniblishilng Co. Ltd., 100-102 Eini St. West. Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
' Advertlsing ratcs upon appUcation, translations fröp of charge.
Äuthorized as secönd \clasB,'ttiäll by. the^Post'OfIlce Ottaw6,
and for jiayment ht pöstige in
5 ^
" CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT .,
Canadassa: 1 vk. $9:6o, 6>It. ^ 6 VäAtm '^^ vk; WJOb 6 kk..*W5
Skit. 2.75 ^udmeSa: 1 vk, 10.50 6 M;.^j^.75-
— — — - — . . " . " . "' 1." ' ' . . ," .
U S i i ^ id&aäu törJtiltaVa
Keskiviikkona 'Washingtohista tulleissa uutistiedoissa:
kerrottiin Yhdysvaltain kauppaministeri Luther Hodgesin
uhkailleen Canadaa "vastatoimenpiteillä", jos Canadan hal­litus
yri^ftää vähentää auto-osien tuontia.Yhdysvalloista noin
$200,000;000 arvosta. Sanomalehtikonferenssille antamansa
haastattelun yhteydessä mr. Hodgesin kerrotaan sanoneen;
että Yhdysvallat tulee käyttämään GATT-söpimuksen pe­rusteella
"kaikki oikeutensa*Vtäniän suunnitelman mitätöi­miseksi
Canadassa.
KYSYMYS CANADALAISTEN TYÖMAISTA ,
' Tämä Washirigtonin "vastatöimenpiieillä'' uhkaus kosr
keevälittönfiästi kaikkia canadalaisia ja erikoisesti työmark^
kinoille vuosittain tulevia .nuoriartyöläisiä. •
Tilanne ön lyhyesti kertoen seuraavanlainen: Viime
vuonna tuotettiin Yhdysvalloista- eanadaari autojen osia
$425,000;boO arvosta, jota vastaan Gan.adasta vietiin uiko?
mäille ainoastaan $26,000,000 arvosta autoteollisuuden tuot­teita.
Toisin sanoen, autojen osien tuonnista koituu Gana-dalle
vuosittain $400,000,000 tappio.
Canadan hallitus ja teollisuuspiirit ovat nyt ehdottaneet,
että Canadassa ruvettaisiin tuottamaan enemmän autojen
osia kliin tätä ennen. Tämän suunnitelman tavoitteena on
se; että Canadassa lisättäisiin autojen osien tuotantoa vuo­sittain
$200,000,000 arvosta — mikä tietenkin vähentäisi vas^
aavasti tuontiamme Yhdysvalloista ja samalla kertaa myös
sitä jättiläiskokoistakauppatäppBota,inikä meillä kansakun­tana
omvuosittain Yhdysvaltain kanssa käytävästä kaupasta.
On myös arvioitu, että tämä toimenpide varaisi arviolta 30,-
000—60,000 uutta työmaata canaÖalaisille työläisille.
Tämä ehdotus esitettiin a/nerlkkalaisille viime viikolla
Washingtonissa pidetyssä kaksipäiväisessä ministerikonfe-rensissa.
Suunnitelman toteuttamisen vaihteehtona on joko
yhdysvaltalaisten auto-osien tuonnin rajoittaininen, tai se,
että Canadassa valmistettavia aiiiojen osia ruvettaisiin myy­mään
joukkomitassa Yhdysvalik>issa, kuten nyt (myydään
Canadassa Yhdysvalloissa valmistettavia autoja ja aiitojen
osia. .-
CANAPAN OMAT EDUT ETtJTILALLE
Selvää luonnollisesti on, että Canadan oman teollisuu­den,
terästeollisuuden tai minkä muun teollisuuden puitteis-,
sa hyvänsä, "loukkaa'.'; yhdysv^ltailaistenmonopolistien etuja,'
niiden saalistaessa kontrolloimiensa ja omistamiensa tuotan­tovälineiden
avulla ylivoittoja Canadasta.
Mutta yhä selvää on Sekin, että jonakin päivänä on mei­dän
maassamme pantava dman maan kansallisedut Yhdys- -
valtainirahapösöjen etujen yläpuolelle ja si'ksi ei pitäisi nyt
turhan vuoksi pelästyä Washingtonin uhkailuja "vastatoi-
. menpiteistä". Tosiasia on, että jos näitä talousongelmia ruve­taan
ratkomaan tältä pohjalta, nimenomaan vastatoimenpi­teiden
ja vastahyökkäysten kannalta, silloin vetää varmasti
siitä jupakasta lyhemmän tikun Yhdysvallat. Me voimme
kansakuntana myydä kaikki tuotteemme maailman markki­noille
Yhdysvalloista piittaamatta, mutta Yhdysvaltain on
perin vaikea saada niin suurta ja läheistä ostajaa^itselleen
kuin on Canada. ^
Uskomme siis, että uhkailuista ja julmisteluista huoli­matta
Washington saadaan ymmärtämään, että 'Canadan
omat edut vaativat tiukasti auto-osien tuottamista tässä
maassa ainakin $20,000,000 arvosta vuosittain enemmän kuin
tähän asti kuten on nyt ehdotettu. Siinä ei ole rahtuakaan
perääntymisen varaa Canadalle.
NUORET HUVITTELEVAT
•MUODIN" MUKAISESTI
Sudburyn katukuvaan iUpestyi tä­män
viikon alussa 'uusi muoti'.Sen
- oivat Laurentian. yliopistoon tänä
vuonna kirjoittautuneet opiskiplijat.
Tai oikeastaan siten he luhastavat
;>deliisen vuoden ' keltanokilta" tä;
inän kunnian saada olla aloittelijöi-ätä9
«ä korkeassa opinahjossa.
Mutta siitä uudesta niuodi9taI|an
-äs^äiölikin ky;siy/n)JS|^lkaAfcs9.inn(jle
n^i^ta, heidän^ asuunsa näyttää'
>);ii;^uv.an pitkät farmarihousut/
jonk^ toinell' läHj'^ cfn ^äappä^ii
Varressa ja toinen 'roikkun^ 'alhaalla
ja-i vilauttaa näkyviin .'tennistossun.
STIäosaa .verhoaa miehen-paita, joka
•m napitettu selkäpuolelta ja samoin
soilmiokin roikkuu takanapäin. Kä­dessään
heidän on kannettava
' lunssipeiliä" eli sellaista koteloa,
jossa, kannetaan eväitä kouluun tai
^.yöpaikoille. Päässä heillä on niin
tytöillä kuin pojillakin samanlaiset
pienet siniset hatut keltaisine nau
hoineen joista saa sen käsityksen
kuin pää olisi hattuun liian suuri.
Miesten ' muoti" taas käsittää
tiseimmiten jaloista alkaen kum-rnassakin
erilainen kenkä. Lyhyet
housut, joiden lahkeet onMsaiset,
trikoo paita ja kuteii jo tuli maini­tuksi
pieni lakki \ päälaella, eikä se
muualla pysyisikään. Kukin voi vie­lä
yksilöllisen makunsa mukaan
täydentää asuaan kuten eräät ovat­kin
jo tehneet vauvan tutilla ja
muilla koristeilla.
Tätä "muotia" ei tule luonnolli­sesti
ottaa oikein vakavasti, sillä ku­ten
jo tuli sanottua^ se on ainakin
!:äällä Sudburyssa vain viikon kestä­vä
nuorten opisk'eIijaln omalaätuis-
•^a viatonta huvittelua! — L.
He ei«^it kosktiik jää
Helsinki, Sotien aikana S u^
ibessa teloitettujen ja inurhattu-
: jen sodan ja fasismin vastustajien
/ ihuisti^atsaan paljastus Malmin
.-hautausmaalla' viime sunnuntaina
linuodostui vaikuttavaksi tilaisuu-delksi
parituhantisen yleisöjoukon
.kunnioittaessa sinne haudattujen
muistoa, -
i. Kullfueessa, joka lähti hautaus-kiinaan
pääportilta muistomerkille
oli sataviisikymmentä järjestöUp-pua.
Kulkueen kärjessä kannettiin
valtakunnan < ja sodan ja Fasismin-vastainen
Ty& r. y:n lippuja, SKPn
ja demokraattisten keskusjärjestö­jen
ja perusjärjestöjen lippuja: Vai­najien
omaisten jäljessä kulkivat
pioneerit, pioneerien ohjaajakoulun
oppilaat sekä ystävät, tuttavat ja
järjestö- ja aatetoverit.
"Kansan vapaus on (yksilön elä­mää
kalliimpi" lukee patsaassa, jon­ka
taakse lippuryhmät sijoittuivat.
Patsas kohoaa pensasaitauksen kes­kellä
lähes kolmen metrin korkui-senna.
Sen punaiseen graniittijalus-taan
on hakattu teloitettujen nimet.
Järjestösihteeri Veikko Sippinen
piti patsaan paljastuspuheen sanoen
mm. seuraavaa:
— II maailmansodan aikana fa­sistit
teloittivat Suomessa useita
kymmeniä fasismia vastaan: ja
rauhan puolesta taistelleita tove-reitamme.
Tällä paikalla lepää 17
näistä tovereista. Teloittajien ja :
näiden toimeksiantajien tarkoitus
oli salata heidän nimensä ja toi­mintansa.
Mustan taantumuksen
mielestä he olivat rikollisia. He*
hän olivat toimineet ja taistelleet
hyvien suhteiden: puolesta Suo-
75 ASIAA YKh YLEIS­KOKOUKSEN
LISTALLA
Chitarion maakuntavaaleista
Vaikka yleensä odotettiin, että konservatiivipuolue pää­see
äänimääränsä perusteella vieläkin maakunnan suurim­maksi
puolueeksi, niin meidän lehtemme lukeutui —virheel­lisesti
kyllä — niihin ontariolaisiin, jotka odottivat hallitus-
' puolueen voimien suhteellista heikkenemistä keskiviikkoisis­sa
maakuntavaaleissa.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Konservatiivipuolue, joka sai
nyt maakunnallisesti suurpääoman sanomalehtien miltei yh­tä
jakamattoman kannatuksen kuin sai liberaalipuolue huh­tikuussa
suoritetuissa li ittovaaHeissa, pystyi pitkästä hallitus­kaudestaan
ja yleisesti kirotusta myyntiverostaan huolimatta
säilyttämään poliittisen asemansa ja lisaämäänkin edustaja­määräänsä
seitsemällä hengellä. Asiallisesti piihiien on kui­tenkin
syytä huomioida, että nyt ön lainiaatijäkunhassa' kj^m-menen
jäsentä ienemmän icain edi^ ja
tämän vaalialueiden uudelleen jökämisfeh öh tietenkin halli-tuspuoliie
suorittanut oman "kUjipikttntänsa" etujsehinukai-sella
tayalla. Edustajamäärän lisäyks^ensähuolunatta Voidaan
siis tötJetä, että suhteellisfesti> konservatiivien saaraa kanna­tus
jäi osapuilleen ennallieen: Konservatiivipuolue sai noifr • -
49 prbs.- äänistä ja 78 edustajapöiklcaa (108;sta), libeiraalipud-lue
sai 33 pros. äänistä ja 23 edustajapaikkaa ja lJusi deVno-kraattiheh
puolue sai 16 pros. äänistä ja 7 edustajapaikkaa.
Konsiervatiivit saivat nyt 7 paikkaa enemmän kuin edel­lisissä
vaaleissa, liberaalit 1 paikan enfeminän ja uudet demo­kraatit
2 edustaj apaikkäa enemmän kuin edellisissä vaa­leissa.
. . . I '
Valkkaeri puolueet tulevat ehkä poliittisista syistä v
toamaah edustajapaikkojehsa "lisääntymiseen", hiiri tosiasia
kuitenkin on, että siihen on niillä millään kovin vähän oikeu­tuksia.
- '
^Merkillepantavaa on — ja se johtuu vaalitapamme van-hanaikäisiiudfesta
ja epädemokraattisuudesta — .'että vaikka
konservatiivipuoluetta äänesti vähemmistö Ontarion valitsi­joista,
mainittu hallituspuolue sai kuitenkin noin 75 prosent­tia
edustajapaikoista. Vaikka liberaalipuolue sai 33 prosent­tia;
äänistä, se ei saanut muuta kuin noin 20 pros. edustaja­paikoista.
Uusi demokraattinen puolue sai pi-osfenttia ää­nistä,
mutta'edustajapaikkoja sille kertyi vajaa 7 )[>r6senttia!
- YK, New York. Kaksi seit
kaa, jotka eivät olleet YK:n yleis­kokouksen
päiväjärjestyksessä,
antoi viime viikolla väriä maail-inianjärjestön
18. yleiskokouksen
aVajaisi';lunnolle.
Indonesian valtuutettu Lambcr-tus
t>llar nousi aluksi ylös Ilmoit­taen
vastalauseensa sen johdosta,
että entinen Malaljan valtuuskun­ta
osallistuu nyt istuntoon Malesi­aan
valtuuskuntana. .
V Yleiskokouksen ryhtyessä valit­semaan
valiokuntien puheenjoh­tajia
kymmenkunta Castroa vas­tustavaa
kuubalaista toimeenpani
Mielenosoituksen YK:n rakennuk­sessa
lintaen lentolehtisiä sataa
hSmmentyueiden valtuutettujen
päälle ja huutaen "Vapaus Kuu­balle".
He koettivat päästä valtuutettu-^
jen luo istuntosaliin, mutta vahti­mestarit
ajoivat heidät pois koko
rakennuksesta. Tätä enneh syntyi
kuitenkin tappelu mielenosoitta­jien
ja vartijoiden kesken.
Yksi kuubalainen yritti päästä
puhujakorokkeelle, mutta vartija
sai hänet estetyksi. Kokous kes­keytyi
pariksi minuutiksi, siksi
kunnes järjestys saatiin palaute­tuksi
jd kuubalialset oli heitetty
ulos. jotkut heistä oli kannettava
ulos jalat edellä. Kaksi YK:n var- -
tijaa loukkaantui tappelussa mie­lenosoittajien
kanssa.
Kuten ylläolevasta näkyy,
nykyinen epädemokraattinen
vaalimuoto suosii suuria puo­lueita
ja on kerrassaan epäoi­keutettu
pikkupuolueisiin näh­den;
se auttaa ylläpitämään n.
s. kaksipuoluejärjestelmää si­ten,
että vähemmistön äänillä
voi johtava suurpuolue saada
75 pros. kaikista edustajapai­koista,
kuten tapahtui nytkin
Ontariossa.
Vaikka konservatiivihallitus
tuli nyt uudelleen valituksi vä-hemmistöäänillä,
sillä on kui­tenkin
suuri enemmistö lain-laatijakunnassa
ja niinmuodoin
siltä voidaan tietenkin odottaa
vastaavanlaista' ohj elmaa.
, tSen lisäksi; että_.j^öväenlii-kettä,
kuten esimerkmsi Uutta
demokfaattista puoluetta vas­tassa
' ön' .nykyinen epädemo-
^kraattin^ri ' .vaalimenetelmä,
bntarioh työväenliikkeen ki­rouksena
on, I) välinpitämättö­myys
poliittista toimintaa koli-taan
ja 2) työväenliikkeen ha­jaannus
poliittisella ärenalla!'
Selyää on, että näistä "molem­mista
kirouksista on päästävä,
jos mielitään saada työtäteke­ville
— työläisille, farmareille
ja muille pikkuihmisille— On­tarion
lainlaatijakuntaan hei­dän
lukumääräänsä vastaava
edustus ja sitä tietä^ ainoata
avoinna olevaa tietä kulkien,
sellaisia sosiaalisia uudistuksia
a • parannuksia, mitä nykyti-anteessa
tarvitaan ja halutaan.
Nähtäväksi jää, milloin vetää
Uuden demokraattisen puo­lueen
huippujohto tarpeelliset
yhteenvedot työväen yhtenäi-syyskysymyksestä
ja sen tar­peellisuudesta?''
Venezuelan valtuutettu Carlos
Scsa-Rodrigues valittiin yleisko­kouksen
puheenjohtajaksi 99 aä-n
r j i 11 vastaan. 11 maata pidät­tyi
äänestämästä.
Tämän jälkeen tapahtui valiokun­tien
puheenjohtajien vaali. Yleisko­kouksen
varapuheenjohtajiksi valit­tiin
13 valtuutettua Ranskasta, Eng­lannista,
Yhdysvalloistaj Neuvosto-,
liitosta, Kiinasta, Bulgariasta, Ka
mei^unista^ Somaliasta, iSyyriasta;
Kyproksesta El Salvadorista, Islan­nista
ja Turkista.
Puheenjohtaja, varapuheenjohta­jat
ja valiokuntien pulftenjohtajat
muodostavat yleiskokouksen puhe
miehistön.
Reuterin kertoman mukaan yleis-kokHiksen
päiväjärjestys tulee kä-.
sittämään 75 kohtaa. Näistä yksi
tärkeimmistä on ihmisoikeuksien
loukkaaminen Etelä-Vietnamissa,
jonka esille ottamista on puoltanut
14 maata. Toinen tärkeä kysymys
on joka vuosi esiintyvä ongelma Kii­nan
edustuksesta maailmanjärjes­tössä.
Tämän kysymyksen on tällä ker­taa
ottanut esille Albania. Huoli­matta
Pekingin ja Moskovan nykyi­sestä
kiistasta ja Neuvostoliiton ja
Albanian välisistä riidoista Neuvos­toliiton
arvellaan kuitenkin tukevan
pyrkimyksiä saada YK tunnusta­maan
Kiinan tasavalta. :
Asiasta perillä olevat lähteet sa­novat
kuitenkin, että yleiskokous tu­lee
ehdottomasti kieltäytymään tun
nustamasta Pekingin hallitusta ja
antaa täten Kiinan paikan Tshiang
Kai-shekin Formosan hallitukselle.
Esille tulevat myös todennäköi­sesti
Etelä-Afrikan rotupolitiikka,
Etelä-Rhodesian ongelma, Lounais-
Afrikan kysymys, Afrikassa olevien
Portugalin siirtomaiden kohtalo^ a-seideniiisuntakysymys;
Kongo, YKn
rahakriisi ja Korea.
AFRIKKA JA AASIA VAATIVAT
LAAJEMPAA EDUSTUSTA
New York.—Afrikkalaiset ja aa­sialaiset
valtiot esittivät keskiviik­kona
YK:ssa vaatimuksen, jonka
mukaan niiden tulisi saada nykyis
lä suurempi edustus turvallisuus­neuvostoon
sekä yleiskokouksen y-leisvaliokuntaan.
Asiaa valaisevassa kirjelmässä ko-lostettiin,
että vuodesta 1945 lähtien
YK:hon on otettu kaikkiaan 60 val­iota,
ja nykyisin -58 YK:n 111 jä­senmaasta
oli- afrikkalaisia ja aasia-aisia.
Länsimaiset valtiot ovat ilmais-
?eet kannattavansa neuvontojen jä
;enmäärän lisäämistä, mutta Neu­vostoliitto
on tähän saakka vaatinut,
että Kiina on hyväksyttävä YKrhon
snnen kuin peruskirjaan tehdään
mitään muutoksia.
men J a Neuvostoliiton ikiänsojen
keslken, sotaa jiä fasismia vastaan,
demokratian ja rauhan puolesta.
Se oli sodan aikana fasistien mie­lestä
rikoksista suurin ja siksi
heidät teloitettiin.
Mutta: historian pyörä ei pyöri
aaksepäin, vaan eteenpäin. Hitle-iläisten
fasistien ja heidän suoma-
'aisten liittolaistensa suunnitelmat
iivät täysin onnistuneet täällä lepää­vien
sankarien kohdalta. Murha-suunnitelmat
kyllä toteutuivat, mut­ta
uhrien nimet ja heidän tekonsa
eivät jääneet unohduksen hämä-:
."ään. - ''
Vaikka teloitettujen tovereiden
elämäntyö ja heidän esiintymisensä
slämänsä viimeisinä hetkinä onkin
monelle tunnettua,: niin siitä huoli-
:natta on aiheellista kertoa siitä.
Heidän esiintymisensä teloitusjouk-kueen
edessä oli todellista kuolema^
tonta sankaruutta.
SKPn jäsenen kirvesmies Otto
Kaipaisen teloitukselta teki läsnä-ollut
ohran kuulustelija Seeve se­lostuksen,
jossa sanotaan mm. " A l ­lekirjoittanut
oli tänään, 17. 8. 1942
seuraamassa Urho Johannes Kaipai­nen
ktiolemantuomion täytäntöönpa-loa,
joka meni aivan säännönmukai­sessa
järjestyksessä joten siitä it­sestään
ei sen enempää. Teloitus-oaikalla
oli Kaipainen, hiljaa siksi
tuin kiväärien lataukseen ryhdyt­yin,
jolloin hän huusi: 'Alas Hitler';
Eläköön maailmanvallankumous';"
SKP:n jäsenen Martti Koivistoi­nen
teloituksesta kertoivat ohranan
virkailijat Seeve ja Rinne mni. seu-
•aavaa: "Koivistoisen hermot Jodel-la
pitivät kutinsa viimeiseen asti. It­se
toimituksesta ei ole muuta mai:
nittavaa kuin että 'onnistunut' kuo­lema
— kuoli takuulla — 5 reikää
sydämen seutuvilla ja 1 alaruumiis­sa."
Syyskuun 29 päivänä V. 1943 te­loitettiin
työläisnainen SKPn jäsen
toveri Martta Koskinen. Ohranan
kuulusteluissa häntä raa'asti kidu­tettiin
viikkokausia, mutta hän oli
uskollinen aatteelleen eikä ilmian­tanut'
tovereitaan fasisteille. Hän
vei mukanaan hautaan tiedot niistä
tovereistaan joiden kanssa hän oli
yhteistoiminnassa..
Viinieisessä kirjeessään vankilas­ta
Martta Koskinen kirjoitti tove­reilleen
k-ipeen,'jossa hän sanoi: •
"Tänään minulle ilmoitettiin,
"eitä huomenna pannaan tuomioni
täytäntöön. Kun tämän saatte,
^olen Itse jo kaukana mutta hui-tenkin
lähellä. Mina jen muuta toi-
*vo, kuin että otatte tämän vastaan
ryhtä rauhallisesti kuin minäkin.
Merkitsee niin vähän, koska ihmi-
, sen mainen vaellus päättyy. Jo­tain
merkitsee vain se, miten ih­minen
elää . . . Elämähän kaikes-
.'ta huolimatta jatkuu, minä vain
; menen pois."
Jokaisen teloitetun kohdalta voi­daan
esittää, samanlaista sankaruut­ta
aatteensa puolesta teloitushetkel-lä.
, Patsaan pystyttämiseksi hautaus­maalle
pitää olla H:gin ev.luth.
kirkkohallintokunnan lupa. Kirk-kohallintokunta
on sensuroinut pat­saaseen
tulevan kirjoituksen ja
•sen pystyttämisen ehdoksi esittä-
.nyt vaatimuksen että siitä poiste­taan
sanat "fasisminvastaisessa" ja
suullisesti kieltänyt sanan "Sanka-ri"
käyttämisen. Kieltonsa perus-
Pakistanissa suu-
Itapyli Umk
Kairacbl. Pakistanin iehtimie-het
ja'slaiiomälehtifen omistajat päät­tivät
Karachissa pitämässään ko-itbuksfes^
ä ryhtyä yhteistoimintaan
taistellakseen hallituksen äskettäin
lehdistölle antamia määräyksiä vas­taan.
V
Lehtimiehet ja sanomalehtien
omistajat perustivat 12 henkisen ko
niiteän, jonfc'a tehtävänä on taata,
fettä' Itä- ja'ijänsi-l*akiistanissa syys-kbäh'
toisenflpäivälnä julkaistut leh-
'diiförf' toiii^fntak' flijoittavat mää-rilyksöt
peruutetaan.
Maätäysten niukaanleli<iet saavat
julkaista vain Ihyväksytyt v,ersio.t"^j
parlamentin 'ja -tuomioistuinten; toi-miniiasta.
Edelleen vaaditaaUjtiettä
hallituksen uutiset oiT julkaistavaa;
Jsarianmukaisesti.
Tähän asti lehtimiehet ja leh­tien
omistajat ovat työskennelleet
erikseen saadakseen määräyksen ku
motuksi.
Viime sunnuntaina kokouksessa_
julkaistussa yhteisessä päätöslausel-"
niassa sanotaan, että Pakistanin
lehdistö on odottanut "lehdistölle
määrättyjen rajoittavien lakien lie­ventämistä'
vuonna ip47 saavute­tun
itsenäisyyden jälkeen ja eten­kin
presidentti Ayubin julistaman
poikkeustilan jälkeen, joka tapah­tui
heinäkuussa 1962.
Nyt on lehdistölle asetettu kui­tenkin
entistä ankarampia rajoituk­sia,
ja uusin määräys on "raskain:
kaikista iskuista" itsenäisyyden jäl­keen,
sanotaan päätöslauselmassa.
KOOIN Pimu
TOIMITTANUT EEVA
Omenat talveksi talteen
^1 *t
'«1
Hl
teeksi kirkkohallintokunta esittää
pyytämänsä kahden asiantuntijan
lausunnon. Asiantuntijoina ovat ol­leet
kirkkoneuvos Rissanen ja tar-
-kastaja Arvo Haapanen, joka puo-luekannakseen
ilmoittaa kokoomuk­sen.
Todettakoon, että kirkkohallinto-kunta
syyllistyy politikointiin ja ni­menomaan
määrättyyn suuntaan.
Ketä sana 'fasisminvastaisessa" voi
loukata? Tietenkin fasisteja tai hei­hin
myötätuntoisesti suhtautuvia.
Mutta satojatuhansia ihmisiä
Suomessa loukkaa se, että kirkko-hallintokunnan
päätöksen johdos­ta
ei voida sanoa totuutta, täällä
lepäävistä sankareista. E i pidä an­taa
väärää todistusta lähimmäi­sestään,
sillä totuus on se, että te­loitetut
olivat fasisminvastaisia
taistelijoita rauhan puolesta ja o-soittivat
tässä toiminnassa sanka­ruutta.
Jos totuus fasistisia pyöve-leltä
ja: heihin myötätuntoisesti
suhtautuvia lonkkaakin, niin to­tuus
on siitä huolimatta sanotta-va.
Kirkkohallintokunnan asiantunti
joiden lausunnan mukaan eivät sa­nat
"fasisminvastaisessa" ja"Sanka-ri''
ole 'paikan pyhyyden mukaises­ti
vakava ja arvokas."^ ^
Eikö siis fasismi ollutkaan vakava
asia? Kansoille ja miljoonille fasis­tien
teloittamille ihmisille se oli
kuitenkin kuoleman vakava asia. E i ­kö
teloitettujen elämä Ja toiminta
ollutkaan arvokasta? Löytyy tietysti
ihmisiä, jotka eivät pidä sitä arvok­kaana.
Mutta kaikki edistykselliset ih­miset
ennen kaikkea työläiset, pitä­vät
teloitettujen toimintaa ja esiin­tymistä
niin arvokkaana, että anta^
vat heille sankarin kunnianimcn.
— Valonsäde on toistaiseksi tär­kein
"väline", "minkä avulla ihminen
saa tietoja avaruudesta; .
Omenan käyttöala on hyvin laa­ja.
Perlieenemännät ovat. tottuneet
käyttämään . sitä monin eri tavoin
ruoanvalmistuksessa ja leivonnas-feaii
Säilöiinässä on omenan osuus
•rflyös "huomattava; Omenasose ja
-mehu ovat kotitalouksien yleisim­piä
säilykkeitä. Sitä paitsi on ome­na
tavallisin tuore hedelmä, jota
niriienomaan näin syksyllä' nauti--
taan runsain mitoin. Vaivattomasti
saatavissa plevana, halpana ja ter­veellisenä
omena on mitä suosltcl
tavin aamu-, ilta- ja välipala. Kou­lulaisten
eväslaukuista sitä myös
ei saisi unohtaa.
Maultaan omena on virkistävän
raikas, mauan vaihdellessa makeas­ta
happameen. Kullakin lajikkeel­la
on yksi oma erikoismakunsä
ja ominaisuutensa joiden perus­teella
kukin laatu soveltuu parhai­ten
tiettyyn käyttöön;' Happamet,
kuten tunnettua, soseentuvat hel­posti
keitettäessä, tai paistettaessa.
Makeat pysyvät kokonaisina. En­sinnä
valmistuvat kesäomenat so­pivat
ruokaomeniksi, kun taas tal­viomenat
ja korkealaatuiset omenat
säilyvät parhaiten.
Omenalla on varsin huomattava
merkitys kivennäisaine- ja vitamii-nilähteenä;
nimenomaan melkoisen
suuren C-vitamiinipitoisuutensa an­siosta.
Omenat on pyrittävä käyt­tämään
mikäli mahdollista" kuori­neen,
koska juuri kuoren alla C-vitamiinipitoisuus
on suurin. Ome
nat, kuten kasvikset yleensä keite­tään
vähässä vedessä, ja varsinkin
hauduttaen valmistettavissa ruoissa
vitamiinit säilyvät verraten hyvin.
Siemeniäkään ei pidä poistaa nii­den
jodinpitoisuuden vuoksi. Mer­kitystä
omenalla on myös täyteai­neena.
Omena soveltuu mitä moninaisim­piin
ruokiin ja leivonnaisiin. Tus­kin
mitään muuta hedelmää niin
runsaasti käytetäänkään. Omena-paistikkaitai
-piiraita ja -paistoksia
valmistetaan joka taloudessa; ome-nakeittoja,
-kiisseleitä ja -hillokaita
samoin. Omenaa yhdistetään mo
niin ruoka-aineisiin kuten esim. li­haan.
Maksan, lampaanlihan ja ni­menomaan
sianlihan kanssa yhdis­tettäväksi
omena- soveltuukin erit­täin
hyvin.
Mainittakoon esimerkkinä ome­nalla
täytetyt siankylkipaistit, kää­ryleet,
erilaiset pataruoat, joissa
osa kasviksista voidaan korvata ome
nilla. Paistetut omenaviipaleet tai
keitetyt omenalohkot ovai liharuo­kien
hyvä ja nopeasti valmistetta­via
lisäruokia. Raakasalaatleihin
omena antaa raikkaan ja täyteläisen
maun. Leivonnaisiin voidaan mel­keinpä
mihin taikinaan tahansa yh­distää
omenaa. Omena lohkoina, vii­paleina
tai soseena tekee kakusta
ja i vehnäleivistä entistä maittavam-pia.
• .
Omenoita säilöttäessä pitää säi-löntäsokerin
olla ehdottoman puh­dasta,
sillä siitä riippuu säilyk­keen
onnistuminen ja säilyvyys.
Riittävä sokerin käyttö on tarpeel
lista varsinkin säilytyspaikan ollessa
epävarma. Säilöttäessä sokerilla on
C-vitamiinipitoisuudcn säilyvyys
taattu.
MAKSAOMENAPATA
Vasikan maksaa, silavaa, sipuli,
suolaa,, valkopippuria, vettä, ker-""
maa ja omenalöhkbja.
Padassa käristetään silavavaviipa-'
leet ja sen jälkeen ruskistetaan
maksaviipaleet ja: sipuli. Vesi kaa-"
detaan joukko6n ja muhennos '
maustetaan. Viimaksi lisätään ome­nalohkot
ja ruoka saa kiehua kyp-'
saksi. Suurustetaan' kermalla.
OMENAPAISTOS
8 hapahkoa omenaa
4 rkl siirappia , .
4 tl kanelia
2 dl korppujauhoja ' .
2 rkl voita
Omenat kuoritaan ja leikataan
viipaleiksi. Paistovuokaan ladotaan
kerroksittain omenaviipaleita, sii^ •
rappia, kanelia ja korppujauhoja.
Päällimmäiseksi pannaan volnoka-;
reita. Omenavuoka kypsennetään
kohtalaisessa uuninlämmössä noin'
30 minuuttia. * •
SITÄi
JA TÄTÄ
Isä: — Älähän nyt: hätäile, Lii­salla
on yllin kyllin aikaa ajatella
naimisiinmenoa; Miksi hänen pitäi­si
hosua. Parasta odottaa, kunnes
oikea mies tulee.
Aiti: — En minä käsitä, miksi
hänen pitäisi odottaa niin kauan..
En minäkään odottanut, kun olin
hänen iässään.
Rouva Neuvonen: — Jalle, kul­taseni,
mik.si olet niin allapäin.
Kerro huolesi minulle, sinähän tie­dät,
että sinun huolesi ovat meidän,
huoliamme.
Herra Neuvonen: — Niin, kulta­seni,
olemme saaneet Lappeenran­nan
takaa kirjeen eräältä tytöltä ja
hän syyttää meitä lupauksemme
.ikkoniisesla.'
• • • •«. '
Herrasväki M. oli tunnettu erin-oinaisen
onnistuneena avioparina.
Ei koskaan riitoja, ei koskaan mur­jotusta.
Miten se oikein on mah­dollista
kysyttiin herra M:ltä.
— Se on erittäin yksinkertaista,
selitti herra M. Systeemi toimii seu­raavasti:
aamupäivällä vaimoni te­kee
mitä hän haluaa ja iltapäivällä
minä teen, mitä hän haluaa.
Pieni poika näkee raitiovaunussa '
ensimmäisen kerran neekerin.
— Katso, äiti, miten likainen naa­ma
tuolla sedällä on!
— Hsss! hermostuu äiti. -— Et
saa puhua noin kovalla äänellä. Tuo
Mies on neekeri ja hänen ihonsa
on joka paikasta yhtä musta.
— Miten sinä sen tiedät? kysyy_
poika katsoen epäluuloisesti äiti­ään.
— USA :ssa on alettu verhota suu­ria
muistopatsaita värittömällä slli-kaattikerrokseUa.
mikä suojaa pat­saita
pölyltä, kosteudelta ja läm-mönvaihtelun
aiheuttamilta vau-
' noilta.
PÄIVÄN PAKINA
"Miksi ei toimitusta poDimiteta?"
— Teidän tapanne kertoa on ai-
/an liian väritettyä,. huomautti toi­mittaja
palauttaessaan käsikirjoi­tuksen.
'
— Kuinka niin? kysyi pettynyt
kirjailija.
— Jo ensinunäisellä sivulla te an­natte
vanhan niiehen tulla punaisek­si
raivosta, roiston vihreäksi kateu
d.-:sta, sankarin valkoiseksi vihasta,
sankarittaren ' vaaleanpunaiseksi
kylmästä.
Ylläkuvatunlainen kysymys esi
tettiin tässä päivänä muutamana
kun keskusteltiin Vapauden sisällös­tä
ja siihen liittyvistä seikoista.
Kysymys ei ollut sentään mistään
hengen päälle käyvistä pommeista,
vaan toimituksen pommittamisesta
kirjeillä.
'^On mainio asia, että n^eilläon eri
puolilla maata luotettavia ja tehtä
-väänsä pystyviä kirjeenvaihtajia se­litti
kp. henkilö. Mutta hän ihmet­teli
sitä, miksi eivät lehden "taval­liset
lukijat" esitä useimmin mieli­piteitään
'-kirjeitä" osastossa.
Onko toimitus kieltäytynyt viime^
aikoina julkaisemasta kenenkään
''kirjeitä osastoon" lähettämiä kir­joituksia
kysyi puheenvuoron pitä­jä.
Saatuaan siihen kielteisen vas­tauksen
hän oli valmiina sanomaan:
'Siinä tapauksessa toimitus ei ole
oikealla tavalla vedonnut lukijoi­hin;
ei ole osannut rohkaista -mieli­piteitten
avointa ilmaisemista."
Siinä saattaa olla vankasti perää,
esitimme: me virkamme puolesta
myöntäen, että "kirjeitä osasto" voi­si
olla todella mielenkiintoinen "pu­hujalava"
lehtemme tilaajille ja lu­kijoille;
eikä ainoastaan heille, vaan
muillekin kansalaisillemme.
Se on osasto, missä voidaan i l ­maista
Id\ijan henkilökohtainen kä­sitys
päivän tapahtumista. Siinä
voidaan kiinnittää toimituksen huo­miota
siihen tai tähän laiminlyön­tiin
— moittia lehden sisällöstä sitä
ja ^ntaa'tunnustus sille, mikä on eh­kä
sen ansainnut. Kirjeitä osastos­sa
voidaan keskustella myös josta­kin
' keveästäkin" päivän kysymyk­sestä.
Oivallisena esimerkkinä siitä, mi­ten
-voidaan mielipiteitä vaihtaa
joistairin ''joutavalta" jokapäiväisel­tä
• tuntuvasta "metsästysasiasta"^
lainaamme Suomen laajimmin leviä­vän'
työväen HPäivälehden, Kansan
Uutiset lehden lukijain M palstsilta
seuraavan mestarituotteen.
"Tiarppamlsen halu • ei. yksistään
ei'ämiestä-erälle vedä, niinkuin Ire­ne
Rajala tuntui kuvittelevan tällä
palstalla. Se on harrastus jossa saa
liikuntaa ja raitista ilmaa. Erä- ja
kalamiesten takia ei tarvitse raken­taa
kalliita urheilukenttiä ja -halle­ja,
heidän kenttänsä on tehty jo ai­kojen
alussa ja niiden täytyisi an­taa
olla edelleen koko kansan käy­tettävissä
eikä eräiden yksinoikeu­tena.
En pidä rikoksena, jos tap­paa
syödäkseen kalan, linnun, lam^
paan tai lehmän. Jopa hevosenkin
olen joutunut pistämään yleiseen
kulutukseen. Tuskin Irenekään on
.aivan viaton, ehken on istunut pöy­tään
jossa on ollut liha- tai kalaja­losteita
tarjolla. I^aiken järjen mu­kaan
ne olisi pitänyt tappaa ennen­kuin
pöytään tuodaan. Ravun köli- muistopuheissa mainitaan jonkun
talo on niin karmea, ettcnpä kärsi
sitä ajatellakaan, se kun pistetään
ojleen erä- tai.kalamies. Mutta kun;;
puhutaan ja kirjoitetaan sen ja sen
elävänä pataan. Odotan aikaa joi- henkilön olleen innokkaan suojelus-,.
loin rapukin saisi kunniallisen kuo
leman. Ja parempana pidän, että
sorsa saa surmansa haulisuihkusta
kuin jää kuolemaan viluun ja näl­kään.
Mutta mitä tulee ihmisteurastuk
seen niin siinä ollaan Irenen kans­sa
samoilla aaltopituuksilla. Jo ke­sällä
1941 annoin käskykortin tuo­jalle
kielteisen vastauksen. Jouduin
pidätetyksi ja kuulusteltavaksi jol­loin
vedottiin metsästysintoon ja a-seenkäyttööni.
Vastasin: ammun
riistaa syödäkseni ja myös kauppaa
varten, siis elääkseni, mutta en ole
oppinut ihmislihaa syömään enkä
muutoinkaan käyttämään edukseni.
Siitä huolimatta minut kiikutettiin
kalterien taaksö kun en ollut yksi­mielinen.
Ei pitäisi silloinkaan,
kun'lihmisten rauhoitusaika päät­tyy,
iteurastaa enempää kuin syödä
jaksaa. Uljaimmilla sankareilla oli
tosiaan keitettyjä ihmisen pääkallo­ja
pöydillään tuhkakuppeina.
Pidän eläimet pikkuahvenesta in­tialaiseen
pyhään lehmään samanar­voisina
elollisina olentoina, joita ih­miskunta'
voi käyttää ravinnokseen,
mutta sitä ennen nfe on tapettava,
mikä täytyisi suorittaa kiduttamat­ta.
Ja ihmisen pidän ihmisenä, ol­koonkin
hän ollakseen vaikka kuin­ka
kuningas tai nälkärajalla elävä
viidakkoheimon jäsen. Olosuhteet
vain eroiltavat heidät toisistaan.
Mutta oikeutta heillä ei ole kellään
riistää toisiltaan elämisen mahdolli­suutta
ja vielä vähemmän tappaa
toisiaan. Sen vielä käsitän, jos
'-.:at
1 • rri
•H .
kuntalaisen (siis harjoitellut tappa­maan
ihmisiä), niin sitä ei enää jak-.:,
sa käsittää.
Pakkcsoturi Savosta."
Ylläoleva on vain yksi 'nvojovim-mistä"
mainitun lehden "lukijain
kirjeistä".
Huomata sopii kuitenkin, että
vaikka siinä käsitellään työmiehen
kaikella teräv.vydelläerästä"sivu-seikkaa"
väittelyn puitteissa, niin" •
silti kirjoitus on asiallinen. Millä ., ,
tavalla ei "vastapuolueen" .edusta­jaa
loukata, vaikka kirjoittaja esit­tääkin
omat mielipiteensä kaihta­matta.
Ja. vaikka puhe onkin josta­kin
jokapäiväisestä sivuseikasta,
niin-siinä on sittenkin "henkeäkin"
aivan riittämiin.
Vielä yksi seikka. Lainaamas- ^
samme lukijan kirjeessä on noin
300 sanaa. __Sen pitempiä, mieluim­min
lyhempiä, eivät lukijain osas- '
toon tarkoitetut kirjeet saisi olla —
ja kuten näkyy, hyvin suunniteltuna
voidaan sellaisessakin kirjeessä
pohtia yhtä asiaa melko "tyhjentä- '
västi". ' '
Korostamme vielä omasta puoles­tamme,
että "kirjeitä osaston" kev
hittämisen avulla voisimme saada . .
nopeasti Vapaudesta todella entis-;
tä kansanomaiseniman lehden, sillä _
meillä on paljon kirjoituskykyisiä .
ja ajattelevia,lukijoita. ' • '\
, Kysymys on Vain siitä, että toimi- ' •,
tusta pitäisi'Inijistaa jatkuyasti * ja'
pommittaa — kirjoituksitta; A*Wrtei-*V '-1;
t», osastoon". ,~-.'Kfin?ai«>urt.^;i:'