Vapaus, November 5, 1957

              r; .Kuvassamme^^^^n^ silta, että puutavaraa kuljettava
proomu Oli joutunut merihätään, mutta kjrs^yksi^ä bn-kin
uudenlaisen proomun kokeiteminen NetiVdstoliitossä.
Moottorilla varustetun proomun oikean puolisät ilxnatii-
; v i i osat pn täytetty vedellä^ jonka seurauksena
; on. kallistunut ja 1^00 tonnia siperialaista puutavaraa on
kallistettu veteen. Lastin purkäkmiseeh meni 28 minuut-
,];^1:ia ja sen jälkeen vesi tyhjerindttiih proomusta pumppu-"
V^ijieii.avulla./ ^ '-^:-->>^
N-liitto voitti tekokuukilvan
mutta miksi USA sen hävisi ?
Heinäkuun 29. päivänä 1953 il>
moitti presidentti EisenIiower
lebdistdttlaisuudessaan Valkoises­ta
Talossa ensimmäisen kerran
vfralUsesti, että Yhdysvallat on
päättänyt läliettää geofyysisen
yuöden kuluessa tekokuun kiertää
määki maapalloa. Huutamaa päi­vää
myohiemm:!! ilmoitti uutistöi-m
i ^ T A S S , että Neuvo«toli
ioD niinikään, j o .pitemmän ailcaa
työskienneity saman. päämäärän
liyiJraiMil/tASSin ilmoitus otettii^^
l&inessä vastaan peittelemättö-mäliä
ivalla j a annettiin ymmär­tää,
että >mltä isot edeUä, sitä
pienet peiässä% mutta että aiko­ja
tiiJU^ ennen kuin
Neuvostoliitto saisi oman teko-kätinsa
liikkeelle amerildialaisten
jo ammuttua sen. Toisin kuitenkin
kävi. Sputnik saa näiliin aikolliin
20O kierrostaan täyteen, kun
USAcsa ammutaan kuumeisella
kiireellä ja varsin vaihtelevalla
menestyksellä koeraketteja, joir
den vUmelsteltyinä tulisi kyetä
viemääta keinotekoinen kiertolai
nen vihdQinkiii radalleen.
.; Leninjgi^fih^^b rakennetäJaii kiiuisr j ^
" 'Välineillä viarustettua läivaä; Kuvassamme iefäs johta-
: r Vistä sorvaajista viirtjfeistelee laivan pröpelliä jä koosta
"-^^päättäeh laivat eivät ole oikein i)ieriiaJ " 1 !
aara
K I B J . E M I L WILEIir
JHlstorla on sangen tärkeä osa (so-
,cip^^9glasta) yhteiskunta tieteestä.
Yhteiskuntatiede, kuten kalkki tie-
;t?ef, meidän aikakaudellamme, laa­juutensa
vuoksi Jakaantuu sangen
^ »^ofpln osUn. Samoin taloustiede
o a sangen tärkeä osa yhteiskuntatie
tlpi^ä. Taloustiede voi tiilla hetkelli­sesti
suppeasti ajankohtaisissa kysy-
' ii{jr'&s{8sä ilman, historiaa;
i4:ämä '^^k$| y^^^^
kiist^p^ aJa^.
Bla v: ma^er,t^iistls^^^ Ja ^ l^€!^>l^j;i?teh
'iy^ui^unteln ,
"ifeuypstQUl^^^ 2q-en, ikqn-
;^reMn. jyfc||fyd^ss^v ^m^^ Jotain
historian' iiudeista ,]|clijj()it^ml6fe8ta
Ka)[Jitall^ll^det M s ^ ^ M
symystä.siinä sävyssä hiin' kiiln se
^ciUsV.oUut: jotain ihmeeUlstä, Jota el
ole-koskaan ennen täpahtuhut. Myös
k l n koettivat ahtaa sen kuvan, kuten'
Neuvostoliitoa }^lstorla.-ollJStolluC tyk­känään
v ä ä t i « £ ^ - ' ' - ^^-^
Historiat ipSfat kirjoitettu yhä uu­delleen
Ja ta4äv uudelleen, sen Jälkeien
kuin enslmmä^en hlstorlia oh maali
massa tullut jjuiklsuuteen. Materia­listan
on kujitehkin täytynyt tutkia
menneehajahhiiiitorioitä sangen varo-
' yaisesti: seulomalla akanat pois' Jy­vistä
ja oppia : lukemaan rivienkin
välistä. Materialisteille oh kuitenkin
historian tutkiminen tullut paljon
helpommaksi, sitten Marx'in Ja E n - '
gels'h), sillä he antoivat Jälkeläisil­leen^
lopullisesti tieteellisen tutki-;
musta van,: Joka vastakohdat tolsiiaah'
lan
imi
mmm
m
PETER A.
"' B» ^ ;A»#- LL*; B*
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Danforlh Avo.^ Toronto
- :
S.C.A. VrheUuUton v
virkailijoiden ösoltioott
Puheenjohtaja: Jack Karvonen
16 Chamt)erlaih Ave.: V.
Puheita O R ; 4227
Toronto Ontaxto
SUiteeri: Paavo V a u ^ -
49 HiawatliaiRd.. Toronto B, Ctht.'
Puheita HO. 6-8815
Bahastonboltaja: Allan nibury :
488 Brock Ave., Toronto, OoX,
Puhelin U B . 5-1054
XIITON NAISJAOSTO ^
Elsle Jokinen
29 Doris Ave., WlUowdaIe, O n t
Puhdta BA. 1-1489
^^^^^
Puheenjohtaja: tJnto Penttinen
38 8 t Liavn^nce St., Sudbury. <>ht.
vastaan tutkimalla antaa ataakta
suhiteeUlseh tuloksen. :^ '
Metuieen ajan historiatkin Jäävät
silti verrattalQ niukaksi ainehist(dui
h l s ^ r i a h tutkijoille. Moniaj seikkoja
täytyy i u t k i a niistä yhteiskunnallisis­ta'
Jätteistä mitä bh menneisyydeltä
säilyhyt. Lainaan tähän mahdölli-;
simmah iyhkälsesti Neuvostoliiton
K. P. Jphtajain Ja Ranskan soslallde-mökräattipuolueen
Johtajain välls^
kesiiuitäittti töfikbkiiU^^^^
' i^ierre'k^mn^l^ i ^ h s k a n '^sd[em.
puolueen sihteeri: '"Teidän puofiie^^^^^
\^rehriylte«H.''1feMän''l956^^^J^^^^
massähhe ti^i^äan&k'ii-Jä«^a^^^
iiälheitu' iöd.öbö k^p^äf^^^^^
Iuk6ä'meiäiliii>^vi!T^^
.^tÄittiiliksitfli^
VlUV^i^VÄittbllltoiääilH^
valioiUeen päästämisessä^ J^^
Rahsican Yhdysvaltain kapitalismil
r! T e l i & n 1955 • tietosanakirjah---mur
kaän: 'sosialistit ovat iihpieriallstisen
porvariston id^^bglsteja.' Ajattelet-:
teko täisteila'jil8tWlähi \ ^ e n t äm
vastaan."
Hrushtshey: "Meidän pn otettava
varteen y - teidän hiuomautiä^sehne;
Ranskalaiset imivät ^i^^^^
ne^t: kaikkea a k a n s a kutciakseeh
kulekäs^peieitä iiielile;*:
' ' Shepiiov: "Te sanotte meidän olo
suhteita ^ydeiliseksiver^^^ dik­tatuuriksi''.
Hr]^Jtht^ev: "Meidän et pidä m^ti'
TiSfi" iiudellÄh'icÄe^^^^
dän tulee kääntää sivu.. Kirjoitta
kaamme h l s ^ r i a uudelleeh yhdessä'
Andre Phiuip: "Asettaa yhtetaen
komissioni poistamaan historian vää-rennyksen".
Hhishtshev: "Sovittu I Mutta vält-tämättömyyis
oh tulevaisuudesisa. Rts-toribitsijat
ovat vaarallista väkeä' He
ovat kykeneviä saattamaan kaikki
asiat ylösalasin. Heitä täytyy ohjata/*
Yllä oleva lainaus tuo esita västa-kohtailseihistorloh
käsitykset. Mate-rlallsttaen
historian kirjoittaja el
luohnollisestikaah voi väärentää his­toriaa
kh-joittaessaa^n sitä ajankoli-talsestl,
isilloih kulh asiat ovat kokeel
Ilsesti tunnettuja. Leon Blumta hls
toria on kalk^nkarvaisUIe poUtiikoille
tunnettu. ' Taahtumukselliset . sosla
llstiset; Johtajat aivan tosissaan aut­tavat-
porvariliis-imperiiallstista' ixili
tilkkaa Ja: siitä;' iiUollmatta väittävät
edustavahsa sbsiallstisto . ideplogiaa
K a i i d s ^ V t a a n t u i E ^ ^
myöäkin^uskcfb aiyan to«lfisäan. että
mainitjuiiJid^t sqä^^ ^9?at hetdäp
vilibUislaäh; - v^
jiaiitttaeet;niiden avusta: .Kaiken
kaikkiaan; ön .öiemassa va his­torian
kä^itys'^ auuhtäa: Mäterlallsti-hen;
Ja ideälisttaeh;' Mitä hyvänsä
. näiden välille on syntynyt tai synny­tetty
eivät ole muuta kuta lahko
kuntia. Idealismin alku on uskon­nossa,
liikkuen mielikuvituksen p e ­rustalla.
Huolimatta siitä kuinka
monta uskontoa ja lahkokuntaa on-
'4
MS"'-"
Hyvät ystävät Ja toverit! . . > Suuri kiitos teille kaikiUe sUtä
tosiyllätyksesta Jonka oUtte mtattlle Järjestäneet Työn Temppelita
lokakuun 27 päivänä, täyttäessäni 80 vuotta.
O l i n todella nita yllätetty, että tn osaa sitä sanota kuvata. Otta­kaa
vastaan sydämelliset kUtokseni kaikki, Jotkh olitte tehnyt hlta
paljon työtä Ja hommannut kaiiad vainfliksi; kahvipöydän ruusui-neen
Ja kynttilötaeen. Myös kiitokset kaikille jotka annoitte o h ­jelmaa
mainitussa tilaisuudessa.
Kiitos myös ^ lahjoista.. joita sata vastaanottaa. Kiitokset myös
teille jotka otitte osaa. mutta syystä tai toisesta ette votaeet olla
läsnä. •
Kiitokset sälikösanomista, korteista ja ruusuista, joita tuli ulko­paikkakunnilta.
-
T S I T A K A I K K I A SYDiiMEmJSBSTT K m T X E N . ,
JOHNAAKNIO
319 Bay Street Port Arthur. Ontario
kaan olemassa, ei niillä ole mahdolli­suutta
filosofiassa poiketa toisistaan.
Voihan mielikuvituksissa lupda kai­kenlaisia
sarvipäitä, mutta ensin on
täytynyt nähdä Jonkinlainen sarvi-ennenkuln
sitä kykenee muovai­lemaan
mielensä mukaisesti. \
Materialismi' saa alkunsa alneeUi-scn
olemuksen tarkkailusta ja tutki­misesta.
Kaikki Jotka ovat yrittä­neet
perustaa eri suuntia Ja lahko­kuntia
"ovat päättyneet jälleen takal-
%\xi idealismiin. .
Ihmisellä bn sellainen taipumus,
että se koettaa sovittaa, myöskin i t ­seään
asioihin joiden kanssa hän jou­tuu
kosketukseen. Jos me otamme
esimerkta musiikki-ihmisistä, niin el
viimeinen sana ole kirjoitettu nuotti-pinnalle,
" vaan jokainen yksityinen
esittäjä tuo sen mukana esiin oman
tunteensa. Toisinkin saattaa olla:
Ehdottomasti hyvä teknikko saattaa
esittää täsmällisesti sen mitä sävel­täjä
on nuottlplnnalle asettanut,
mutta Joku- voi epäillä; että' mahtaa-fc*
HäriibUä 'tuHhelhlhlneri . '
HistbrtäH:' >klfJpittähiiheri riippuu
ettslkädös^'teiltä 'ihlilainöh' ainfehlsto
öh> kifjoattaj^hi käytettävissä? i T o i -
seksiiiiltäJ-Mlkä'; on? fclrilblttajan V h -
teiskumatieteeiiihen , käsveitii^ ? Re
heUiS3^eehr!pyirkivä' lUontaiAÖA itäl-^
pumus' bn »hiyaskta -hyväksi eyuksii
u ^{C^ttenkaan; < ih^rlan» i '-kirjaitta jat
'.eivät oieiiaixM>a<ivaaraliiiän väkinrh-mä-
historian laialla. Kysymys on
myöskin siltä kuka historiaa opettaa
)a-4niten?'------ -• • ~ - - •
IirSlölmekyföimenvuösii^ Jolloin.. Cat­nadassa
vaitaluokka huomattavasti
Mlitäsl: fiiml^ten^ityäärlä ajatuksia
fejräs 1^ jD:i? yliöi^,tipn^ professori se­losti
opetuksen tarkoitusta. ; Hän. se­losti,
jettel kenenkään tarvitse Istua
yliopistossa hanktdakseen haluäman-la
tiedot, miittä ki^symyä oh määrä­tynlaisen
liengen omaamisesta joka
rliopistön opetuksen yhteydessä j u u -
rutetasA oppilatain. Hän väitti, että
' c i r j a t pn muutamalla dollarilia saa­tavissa,
ja henkilö voi hankkia tletb-qpiääränv-
haltramtätaan aineista, koto-öa'nopeammin
kuin yliopistossa. Hän
nyöskin ehdotti,'. että yliopistoissa
Uettaislln opettamaan Marxismia,
koska ylioppilaiden joukossa 6n sel­laisia
joilla on mielenkiintoa sen alan
•firjalllsuuteen, mutta itsenäisen
opiskelun yhteydessä he voivat saada
/ääräljenkisen käsityksen; Tietysti
'ällälsen ajatuksen takana piiiee to-lellinen
yhteiskunta tieteen väären-äminen.
Tässä on vastakohdat tehneet täy-i
en ympyrän. Kuka ktluluu vaaralli­seen
väkeen? Historian kirjoittajat.
On ymmärrettävää, että lännessä
vai sen opettajat. PorvariUiselle aja­tukselle-
on kalkki tiede kauhistus, e l ­lei
se Jossakin muodossa siunaa k a -
:)italistisen järjestelmän jumalälli-mutta
Ja sen iankaikkista kestävyyt-
Historia ei tietenkään voi sisältää
kaikkea mitä maalimassa tapahtuu.
Suitenkls alkuperäisin historia on
sangen tärkeä laitos, jos ^se todella
itetaaii . materialistisen analyysin
;ilalseksi. Monasti jyvät saattaa olla
pieni osa akanaläjässä. mutta kärsi­vällisen
seulomisen kautta ne kuiten-
!cta voi löytää. $(ama pitää paikkansa
^ i k k i t o tietelsihi nähden. Mitä h y ­vänsä
tänäpäivänä tiedetään. nUn a i -
ha on edelleen, saavutettuja jyväsiä
pyöriteltävä päästäkseen tietämään
änemmän.
Tieteen väärentämisestä ja jarrut­tamisesta
oh aina "kunnia" kuulunut
deallsteille.
on oltu varsin aiheellis';sti hämmäs­tyneitä
tästä neuyostotieteen ja-tek­niikan
saavutuksesta, Sisältyybän
amerikkalaiseen satelliittisuiumitel-maah
— nk, Vanguard suunnitel­maan
— n. 10 k g :n painoisen ja
noin jalkapallon kokoisen pallon lä­hettäminen
n. 300 k m : n k o r k e u i l ^
sa maanpinnasta olevalle radalle;
Sputnikin läpimitta on- y l i / p u o l i
metriä, paino y l i 80 k g ' j a radan kor­keus'
alunperm y l i 900 km. JSamallä.
kun länsi epäilemättä 'oh:Oppinut
että TASSin tiedoitustenYsait^
koittavat jUuri sitä, mitä ne merkit­sevätkin,
kysytään varsinldnXJSA:s
sa yhä vieläkin ihmetellen: Miten
saattoi olla mahdollista, että me
jäimme toiseksi?
L I I A N Y K S I V I I V A I N EN
S E L I T Y S ,
kysymys ei ole suinkaan amerik­kalaisten
itsensä kannalta aiheeton.
On muistettava nimittäin U S A i i ' te-olliäuudep
ilhuömämen suoritusky­ky
— kykenihän'Yhdysvallat "toisen
maailmansodan viimeisenä vuonna
yksinomaan 'moottorikaupungis­saan''
Detroitissa nostamaan pom-mittajatuotantonsa
30.000 koneeseen
kuukaudessa eli tuhanteen konee­seen
päivässä. Vika ei siis p i i l l yt
teollisuuden heikossa suorittiskyyys-sä.
Kuten edempänä näemme, ei
VANGtfARD-suunnitelman toteuttaa
mistä ole vaikeuttanut myöiskään
"pikkurahan puute". Ja mitä tulee
väitteeseen, että U S A hävisi siksij
että sen sateliiittisuunnitelmaa to­teutettaessa
pyrittiin kovin sbtilaal-lisvoittoisiin
iiäämääriin, ön tämä
selitys liian yksiviivainen, jopa t ie
tyssä mielessä "idealistinenkin".
Kyllä syyt ovat syvemmällä, ja h i i ­den
tuti^iminen tiio päivänvaloon
varsin mielenkiintoisia seikkoja.
JVIitä ensinnäkin tulee tuohon vil-^
momainittuun olettamukseen,; että
syy USAn tappioon piilisi^sen teko-kuuponnistelujen
sotilaallisessa
luonteessa,; on siinä tietenkiu yksi
osasyy, jopa kahdessakin eri mieles­sä.
Ensinnäkin tietenkin petiin t u
lea tällöin mukaan nk. " i h h i m i l l i -
neh tekijä" - - tiedemiehet; yleeniä
työskehtelevät' innostuiieeinmin *
antautuneemmin tehtävien, parissa/
joiden he näkey'^ \ palvelevan edis­tystä
I Ja l^yyinyoihtifi. ' Miittjj, qn
päiijyast^Jsiakin 'tapauksiäj!— jä y »-
eteviä tiedenjieliijqiä s i l t i i ; ' j - ; >
iTojS(E5k?eoh vpidj^an^sanpä, .^ttä
^bs ,t^e^?m^heni jon J y jM
lessääh jatkuvasti' ot^ ^ hubmir
pon varsinaisen päämääränsä ohellsi
sptilaallislupntoisia, "sivutayoitteii
ta'J', häiriintyy;hänerf^jyäp va'
Iita parhaat työmetcfdjtf noiden sb^
tilaalliston tavoitteidM^ vuoksi häh
saattaa joutua Iculke^aan päämää­räänsä
tarpeettpmau :| mutkikkaita
kiertoteitä j a siten hii^nettäinääa ai­kaa,
sjoka ratkaisee myös tekpr
kuukilvassa. Mutta siihenpä soti^
laällisten ja rauhanomaisten pää
määrien vaikutus tekokuukilvassa
silten^^päättyykin.
K U S T A N N U S K Y S Y M Y S
"Luokaamme sitten silmäys äsken-mainittuun
kustannuskysymykseen,
johon meille tarjoaa erinomaisen t i ­laisuuden
vasta viime kesänä ilmes­tynyt
Artiiur C. Clarken teos "The
Making o l t h e Moon" — " K u u n r a ­kentaminen".
Muutama päivä Sputnikin radal­leen
ilineslymisen jälkeen kierteli
meidänltin lehdissämme brittiläinen
arvio siitä, mitä Neuvostoliitolle o l i
tullut maksamaan Sputnilun lähet
täminen radalleen. Aina avulias
suomalainen- lehdistö riensi heti
muuttamaan punnat markoiksi, saa
den tulokseksi, että Sputnik o l i tul­l
u t maksamaan nom 4,5 biljoonaa
markkaa; r m e n välistä saattoi näh­dä
ko. lehtien heittävän osaaottavan
lentosuukon Neuvostoliiton veron-maksajäparoille.
Entä mitä Clarke
tietää kertoa V A N G U A R D I N k u ^
tannuksista? Seuraavaa:
VANGUARD-suunnitelman ensim
mainen vaihe on nk. ICBM-suunni-telma
(Intercontinental Ballistic
Missiles —• mannertenväliset ballis­tiset
ohjukset); tällaisen ohjukseh
on nimittäin määrä toimia V A N -
GUARD-raketin ensimmäisenä por
taana sen kaikkiaan kolmesta rake
tista. Ja tämän USA:ri satelliitti-suunnitelman
ensimmäisen osan on
arvioitu tulevan maksamaan i l ­moittaa
: :Clarke teoksessaan --•
"kaikkiaan vähintäin biljoona dolla­r
i a , mahdollisesti paljo nenemmän-k
i n " . Tuo "mahdollisesti paljon
enemmänkin" lieiqte^ ;;]i)aikalläan. s i l
13! j o . yiin^e kesäkuussa mhiian ka-nadalaineh
lehti kertoi : kolmen
VANGUy^US-suduutelmaa tpteutta-van
suui^htiön käyttävän raketti-työskentelyynsä
0 blljboQaa dollaria
vuodessa. - '
Mikäli edellämainittu brittiläinen
arvio oh läheiläkään oikeaa, voim­me
siis todeta, että U S A oh käyttä
nyt ^ k o k n u s u u n m t e l i ^ ^ yhdes­sä^'
vuodessa ^en^ dollareita
kmn^eaxip ja
yksi^dollairi o n n . 320 kartaä eaem
män k u i n y k ^ l i n a r k k a virallisenkin
lovssja'mukaan laskien. Kuitehkin
Sputnik bn j o ajat kiertänyt iraidal-laan,
kun taas amerikkalaiset.suun-nihslmätnäyttäyät
suurelta osaltaan
y i e l a lepäävän kauniiden' miellku-vituspiiiTpsten
j a koyäääniseh pro­pagandan
varassa. Ktiten huomaam­me,
käy' otsakkeessa, asettamiamme
kysymys entistä: hiielenkiintoisem-maksi.'/'./
S U t ^ ^ l Y M i p N I ^ L P i ^ LU
: "Tärkeimmät Neuvostoliiton, voit-tobn;
vaikuttaneet syyt käyvät k u i -
tehkm epäsuorasti i l n i i mainitusta
Clarken teoksesta hänen kuvates­saan
V A N G U A R D suunnitelman or-jgahisaatiota
j a sein toteuttajia. /
yANGUARDräketU on tarkoitus
rakentaa kolmiosaiseksi, joista v i i -
nieinen eli kolmas 'rakettiporras
kantaa sisällääti itse tekokuun j a lä­hettää
sen lopullisesti radalleen.
Clarke ilmoittaa, että V A N G U A R D ' -
in-ensimmäisen portaan, männer-tenvälisen
ohiuksen, rakentaa Mar­tin-
yhtymä yhteistoiminnassa Gene­r
a l Motorsin kanssa; joka rakentaa
tämän - moottorin. Raketin toisen
portaan moottorin rakentaa Aerp-jet-
yhlii}, raketin rungon taas Aero-jet
ja M a r t i n yhdessä. Kolmannen
e l i viimeisen rakettiportaah raken
tamisessa näillä ei ole taas osaa e i
kä arpaa, vaan. sekä moottorin että
ruhgon rakentavat yhteistoimin
Grand Central Rocket Co j a A l l e -
gäny Baltistic Labpratories. Itse
ampiunisesta sekä suunnitelman kb-kopaistäytt^
ihisestä; vihdoin vastaa
l J S A : h i^iyasto. ^ - V ' o ,;
M i k s i näin . monimutkainen prga-
^isaatiorj4 taita Q^^^
verraten; t!unt5mattomat. ja liälitä-;
vä$ti nielkWäsk^ttäm p^
tiöt?i 11 iVastauksen i saamme, i kuti|
muistamme, että V A N G U A R p t a hi^
m e e t t j a e t a ^ : vuosittain nuo '6 b i l -
jobhaä^ idbilacia: amj^rikkalaisten ye-ironmaksäjieh
varoja ja: tässä ta*
päiiksessaJheitä voidaan todellaipe*
oriwtellusti;^'nimittääK 'paröiksi^^
t a t y i t s e t i t a t e a paljonkaan äm
kalaista elämäntyyliä käsittääkseen,
että e i i rah^^ ovat käynbfet
katkeran kamppailun K. senaaatin ja
kbrjgreissin käytävillä pääötäkseön
kukin haiikaamaän^^ m
suiiiren'" ;psah - tuosta • 'kaakusta".
Sinirpääipmah eri eturyhmittymät
ovat kukin oman "uuden". V A N GU
A R D i a toteuttavaa yhtiönsä takana
ja.arvata saattaa, että ne ovat p i t -
Icällisten/ vaikkakin kadunmiehelle
näkymättömien metkujen jälkeen
pääsiseet jonkinlaiseen "aseleposopi­mukseen''
siitä, miten nuo 6 biljoo­naa
on niiden kesken jaettu.
Moskoväh vuotuisessa maatalous- fa teolli suusnäyttelyssä aikaisem
esitettiin Neuvostoliiton saavutuin maataloudessa ja teollisuudess
insinööripaviljpngilla. • •. • y..:
jm asuin
Moskowa.—- Jos rehelliseltä mat­kailijalta
kirsytään, mitkä iimiiit
iciinnittävät eniten huomiota Neu­vostoliiton
kaupungeissa, niin liän
empiinättä vastaa:_
— i Torninpsturit!
Nämä koneet tosiaankm sisälty­vät
yälttämättömästi kaikkita kau­punkinäkymiin.
iNe osoittavat ole­muksellaan,
asuntotuotannon suuria
mittasuhteita Ifeuyöstoliitossa.
Saadaksemme selvän käsityksen,
sen ~ tehtävän . valtayuudesta, jota
neuvpstoyaltio toteuttaa johdonmu­kaisesti
asuntotuotannon alalla, pn
muistettava, millaisissa asunto-olois­sa
oiivät työtätekevät Venäjällä en­nen
vallankumousta.
Nitapä Moskovassa-pli 72 prosent­tia
koko asuhtptalbudesta puutaloja-
Sitä paitsi noin kolme neljäsosaa
väestöstä asui - keilarikeriroksissa,
ullakoilla, tehdaskasarmeissa j a yö­majoissa.
•Pietarissa- (nykyisessä
Leningradissa) puolet työläisistit-vuokrasivat
koko perhettänsä var­ten
joko sängyn taikka parhaim­massa
tapauksessa "nurkan". Donet-s
in kaivpsalueella. asui miltei .puo­let
kaivpstyöläisistä tnaamajoissa,
joissa e i ollut ikkunoita eikä lat-tiata.
Tällainen ••. tilanne oli luon­teenomainen
kalisille m u i l l e k i n kau­pungeille.
\ : ^ ;
Asettamalla työtätekemättömät
yhteiskuntakerrpkset hiukan "-ah-taammalie
neuvostovalta antoi työ­tätekeville
kunnolliset asunnot
Mutta kaupunkien asuntotalous,
joka oli silloin ainoastaan 180 m i l ­joonaa
neliömetriä,. e i voinut mää-rältääii
eii^ä' myöiskään iaaiiultaan
tyydyttää yäbstöh^^^^^t^^^
ppuvbstovaifib joutui' ratkaisemäah
äsunto^hgelmäh lääjän äsuntotuo-tanhbn,
järjestämisen javUliä.A^^
totuotahto albitettiin h e t i neuybstb-vall^
hlbhisi yubsinaJJb viibsina 1918
—1928 'valtion läitbksH'ja''ösuus-kuhtajä^
estbt' • ^ekä 7 kau^iimkien
asukkaat rakensivat omalla kustan-huksellaan
jä Valtiph' liibtbh turvm
' uutta ästintbaläa hoin 43 itiiljboiiää
nieliömetriä. Tämä e i tietenkääii o l ­lut
koyiri paljon, mutta niitä aikoja
varten;, jolloin nuori neuvostotasa­valta
paranteli ensimmäisen mäail^
mansodan J a kansalaissodan aiheut­tamia
haavoja, tulos ei ollut mikään
huono. • 'i
Vuodesta 1929, ensimmäisen viisi­vuotiskauden
ensimmäisestä vuo­desta
alkaen asuntotuotanto alkoi
Neuvostoliitossa lisääntyä lakkaa-niatta.
.Esimerkiksi ensimmäisellä
viisivuotiskaudella rakennettiin uut­ta
äsuntoalaa noin 39 miljoonaa
neliömetriä. Toisella viisvuotiskau-della
C1933r-1937) rakehnettiin
uutta äsuntoalaa y l i 42 miljoonaa
neliömetriä j a miltei yhtä paljon
kolmänheh. viisivuotiskauden kol­men,
jä.; puolen vuoden kuluessa
(1938 j a 1941 alkupuolella).
Toinen maailmansota keskeytti
asuntbrakennussuunnitelman toteut-tamiseh.
Mutta , siihenkin aikaan
neuvostovaltio piti huolta työtäte­kevien
asiintoolbista hakien varoja
j a aineellisia mahdollisuuksia so­dan;
kulussa tuhottujen asuhtbjeh
kuntbonpalauttamiseksi ja uusien
talojen rakentamiseksi. Niinpä so­dan
aikana kunnostettiin j a raken­nettiin
asuntpalaä noin 50 miljoo-häa
jieliömetriä, il
. U u t t a \
totuotanto
sina. Ne
della (194
rakennetti
miljoonaa
deimellä >
—1955) ra
l o j a n o i n 1
AsUntotu
dista Neu
viisiyuotisk
vuosittainki
vuosikirjan
talous yupi
olemmekin
tyjä numer
lisen keski
nähdään, et
asuntpala i
geissa kasvt
miljoonalla
t.o-ala kaupi
neliömetriä,
k i e i i asunto
vallan vuosli
taisesti.
Samaan a
paljon uutta
paikkakunnil
staa 1951—11
K I L P A I L U J A R R U NA
Havaitsemme siis, että etsiessäm­me
syytä hajanaiseen V A N G U A RD
organisatioon jäljet, johtavat yksin-k
e i ^ i s e s t i kapitalistiseen talousjär­jestelmään.
Mutta havaitsemme
muutakin, mielenkiintoisempaa: k i l ­pailu^
joka on kapitalistisen talous­järjestelmän
eräs kulmakivi j a sen
färkeimpiä liikkeellepanevia voimia
j^uuttuu, kun kys};myksessä on riit­tävän
si^uri, koko kansakunnan voi­mat
vaativa yritys, vastakohdak
tellään useiii ' leikilliseen- isäyyyri
l l ^ ! 4 n a r n i e i j a r i , ' ia^ , ilma-yoimien
keskeistä ki^Ipailua. • Ku^^
icih ,ijun tjulee ki^^^
spUiasmMrqrähpjen; jako,' ,on eri
aselajien yälbe^^^
Usyys Äaukaha. "Tällaisessa i l m a p i i ­rissä
ei sutakaan kukoista. halu
saattaa välittömästi omat onnistumi­sensa
tai epäonnistumisensa k i l p a i l i -
jpiden tietoon,, joten kapitalistiseen.
Yhtiöiden väliseen kilpailuun nivel­tyy
vielä aselajien välinen kilpailu.
Kun vielä lisäksi todetaan, että
Yhdysvalloissa itse asiassa toimii j
kaksi tiedeakatemiaa, joista toinen
säätiöluontoinen, ja - joista toinen
toimii valtion, toinen taas yksityisen
pääoman.tukemana, voidaan todella
k i n sanoa, etteivät yhteistoiminnan
edellytykset V A N G U A R D i a luota
essa ole parhaat mahdolliset. Entä
miten vastaavat asiat/on järjestetty
Neuvostoliitossa?
VViikon,; vaihteen aikana saapui
Vapaudeile 26 uutta tilausta,, nos­taen
i yhteistulpksen 143 uuteen:; t i ­laukseen.;.'
i r ^ ; / ip-, ^:r^v.v-;;-' •v^: ••.'i
, Kahdeksan paikkakuntaay Sudbu-l
y , Pnt.^ jWiutpflsh, Ont., Svvastika
J E b y ) , Oht.>. S i ^ p j o s » B.: C.,T^
Arthur, Onty; Ladysmitb, B . C,^: S U -
ver, J^lipitaain, Qnt. j a .Samia^ pnt.»
: täy^iy^t. känään, .osuutensa.
, . , , , lj^«iia; t i l a u k s i a , saapui nyt seu-
' ft^ntäjfskibniitea 3; v;^
jäElni) Mäki 3 tilausta Sudburysta,
thiy t» oh nyt 'tullut 34 tilätisa' b i u u -
'den; bilepä: W -'^^• \'' ;^: •'
;''T^£Mtti,Jlanda^
hettt i'"uiiäen^
bankitiujeh tilausten; määrän - käli-teeh
uuteeh tulaukiseen. Osuus
täyttyi:":-
U. Savolainen 1 j a Otto Laitinen
1 tilaus Swastikasta, yhteensä 2
uutta : tilausta, osuuden ollessa 1.
Tavoite täyttyi 200-prosenttisesti.
M. Hetingson t uusi tilaus Sica-mousta,
B. C , j a n i i n tuli paikka­kunnan
osuus täytettyä.
JTohn Mäkikangas 1 j a ^^^^ Kulr
mala > 1 uusi tilaus South Porcupi-nesta,
josta
hankittu 7 u
ollessa 9 k
A. T. H i l l
Fukkala 1, Ji
Tuomi I uusi
Arthurista; ha
lausta osuudet
j o kaksi'uutta
Olga Klempi
1 uusi tilaus,-
{kunnan osuus.
;;^Sy^via; k a l l i(
uusi tilaus osut
; j Joel .Niemiyi
tilaus psuuden
läusta '•r- vielä
E r i c , Randall
.X:uusi> yhteen
Torontosta,; jos
on hankittu 12
den ollessa 30
Otto Haimme
tilausta, josta n>
ta tilausta osuu(
Osuus tuli tä3^
Onnittelemme
neiden paikkal
hankkijoita hyvi
tä j a arvokkaist
tiaalle.
seen:' siitä ^ tulee kehityksen jarru
K i l p a i l u a j a yhteistoimintaa ei voi
da yhdistää. E i k a tämä asiatatila
ole., edes: korjattavissa amerikkalais­ten
kannalta, sillä toinen vaihtoeh­to
^merkitsisi kapitalismista luopu­mista
s^n kieltämistä, j a sitä saam­me
luultavasti odottaa vielä melko
kauan, kun oiy kysymys Yhdysvai
loista, jossa kapitalistisella järjes­telmällä
on miltei evankeliumin py­hitys.
Jopa sutuin osa tavallisista
amerikkalaisistakm näkisi keskite-tymmässä
organisaatiossa 'hiipivän
sosialisomnm" peikon, siitä porusta
puhumattakaan, minkä suurpääoma
päästäisi. — Mutta on vielä muita-k
m syitä.
Amerikkalaisissa elokuvissa käsi-
Yleiskuva Neuvostoliiton maatalous- ja teollisuusnäjrttelystä "joka pidettiin Moskovas­sa
aikaisemmin tänä vuonna. Näyttelyä varten on rakennettu suuri rakennusryhmä.
K E S K I T E T T Y , PITKÄJÄNNIT­T
E I N E N TYÖ
Me tiedämme, että vastaavat olo
suhteet siellä Ovat suunnilleen tasan
päinvastoiset. Kolco maa.on jo nel­jän
Vuosikymmenen ajan kouliin
tunut toimimaan keskitettyjen ja
pitkäjännitteisten suunnitelmien
pohjalla toimivien organisaatioiden
varassa; eikä J ^ L : n Tiedeakatemia
ole niistä poikkeus. Jokainen, pie
ninkin saavutettu edistysaskel on
välittömästr koko maan tieteellisen
maailman tiedossa; samoin jokainen
epäonnistummen, josta - automaatti
sesti seuraa, että kerran tiehty virhe
ei enää tpistUi Aselajien välistä k i l ­pailua-
pidettäisiin maan puolustus­voimien
omassakin keskuudessa
naurettavana - j a määrätietoisella
kasvatuksella on saatu aikaan^ että
neuvostoihniisillä on taipumus kol­lektiiviseen
työskentelyyn suoras­taan
veressään. Pääomasijoituksia
budjetin puitteissa eivät siellä sa­nele
mitkään muut kuta tarkoituk
senmukaisuusnäkökohdat, jotka ot­tavat
huomioon asetetut kansanta­loudelliset
j a muut päämäärät.
Samanaikaisesti siis, kun Neuvos­toliitto,
määrätietoisesti elimtaoi SO
s i a l l s t i s ^ t a järjestelmästään vu--
heen toisensa jälkeen; kehittyy k a ­pitalismi
yhä ilmeisemmäksi kehi­tyksen
j a r r u k s i . . . : Suufottelun en
sinunätaen-erä^on^.joipäättynyt so­sialistisen
järjestelmän voittoon 1—
O, eikä taryitse.olla mikään profeet­ta,
ennustaessaan, että:-jatkoerät
päättyvät sainota ^ k u n n e s vastus­taja
«ttaa lukua, - r - I; ^Raitakari, K .
U .
JUHLALLINEN
JOULUHUVIMATKi
SUOMiEEN
M. S. Batbry QUEBECisti
SouthamptozUin, Cuxhaveniin js
KÖÖPENHAMINAAN
JOULXJKUUN 10 PÄIVÄNÄ
Mainiot yhteydet Kööpenhaminasta
: joka puolelle Suomea.
Alhaisimmat yhtääUeTpäin htanz
- Kööpenhaminaan;
Enslmmätaen hiokka $277.50
Tnristilaökkä $195.00
Tiedustelkaa lähimmästä matkailutoimist
America I
PICKFORD & BLOCK UMITl
; Ylelsedustajät Canadäasä j a Yhdysvallc
48 FRONT STHEET,,TORONTO L O
Gdynia America L i n j a a edustaa:
>^APAUS T R A V E L AGEN(
100 E U I S T R E ^ W E 8 T ' SUDBURY,