Vapaus, August 7, 1952

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 7 p, — Thursday, August 7, 1952
1
Il S
> -f
Hr •
m
M.
^1
n.
l
O U O S E B I D —' laaepeoaenttabar
ia P l n n l s b C a n s d l a n a . ££'
K c m 191^ ; A u t b o r i z ed
iffffpnd taaU bf tfae Post
D f S c o Departane&t, O t t a v a . P u b"
Dabfid thrice veekly: Toesdays,
. I b t n a l a j » a n d S a t i m l a y s h y y a p a us
ffnUIabififf Conmany L t d . , a t 100-iOz
E3m<Sl W., Sudbuxy, OQt.» CaUadä;.
Telepbones: Sttsinäss O f f i c e iMZSl
EOiUftial pttice .4-^265. M u i s g er
E. Suk£i. E d l t o r W ; E k l u n d . M a U i sg
addrcss BoR 69, Budbusy. Ontatio.
AdvetUODg rates jopoo appUcatloit
I V a n s l a t l o n free oi cbaxee.
T I L A U S H I N N A T : .
Canada£8a; 1 v l c 7JX)i«0 k l c 3/75
YUdy&vallolssa: X v k . 8 i M 6 4^
Suomessa: . i vjfc. 84S0 0 k k . t.75
Olympialaisten päättyessä
Olympialaiset ovat siis; pettyneet^^j^ lehdessämme
11 voidaan jo tällään julkaista melko tyhjentäviä tietoja maailmaii ur-lieilijain
pariiaista. f Aivan viimeistä sanaa tietenkään olympialaisista ei ole vielä sa-'
>JOttu sen paremmin Vapaudessa kuin muissakaan sanomalehdissä,
) [VTarmaa on, että niin isoiset kuin ne pienemmätkin, jatkavat vielä sa-'
{flp^lulpaflua ja väittelyä olympialaisten suhteen jonkin aikaa jälestäkin
'päin. Joillekin on jäänyt ehkä jotakin '-hampaan koloon-V mikä pu-
I retaan vasta varsinaisten kilpailujen päätyttyä. Voitoista :k^^
< Ja ylpeillään eri puolilla maailmaa r-r samalla kun häviöitä ja niiden
synCyjÄ syviä yritetään "selittää". Toimitsijoita (joita on tähän
asti {»aasiassa kiitetty) j a varsinkin palkintotubmäreita haukutaan'
j '^uoluedlisuudesta'' j a muista epäkohäistai Mutta kuten sanottu,
{ varsinaiset kisat ovat päättjrneet ja varmaa myös on> että niiden vai­kutus
ulottuu paljon urheilutuloksia ja sanomalehtimiesten pikku-
Junastelua kauemmaksi. Selvää nimittäin on, että hyvässä kilpailu-sovnssa
ja ystävyydessä kisailleet urheilijaj vievät Itaikista poliitti­sista
j a muista mielipide-eroavaisuuksistaan huolimatta kotimaihinsa
sanoman, että yhteistoiminta, rehti kilpailu ja ystävyys maailman eri
hansojen ja erilaisten yhteiskuntamuotojen alaisuudessa elävien ih­misten
välillä on mahdollista. Tämä yhteistoiminnan, kilpailuhalun
Ja ystävyyden sanoma ei: voi loppukädessä oila/mitään muuta kuin
jyofhiakaa j a vaikuttava vetoomus kansainvälisen rauhan j a yhteis­toiminnan
puolesta. '
f Mutta palatkaamme vielä urheilutulosten .tarkisteluän, sillä ne
' beijastavat peilin lailla sitä yhteiskunnallista ja taloudellista kehi­tystä,
miiä on vaasinkin sosialistisissa ja kansandemokraattisissa:
maissa tapahtunut; : Koko maailman huomion keskipisteenä oli se,-
miten päättyy Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain urheilujoukkueiden
välinen "epävirallinen'^ kilpailu ensimmäisestä paikasta.^ Ja esim.
Toronto Daily Star sanoi elokuun 5 pnä Helsingistä lähetetyssä kat-
'j|^^[tikäessaan tästä asiasta seuraavaa:
"Tosiasia on, että^vuoden 1952 kisojen yllätyksenä oli Venä-näjän
j a muiden kommunistimaiden odottamattoman voimakas
• ^esiintyminen "
f Kuinka voimakasta oli Neuvostoliiton urheilullinen esiintyminen,
se näkyy seuraavasta: Tsaarinaikainen, takapajuinen Venäjä osallistui
•viimeisen kerran Tukholman olympialaisiin v: 1912, eikä saanut siel-
I l a ainoatakaan kultamitallia. Urheilutoiminta :oli f Venäjällä silloin;
J vain joidenkin rikkaiden huvittelua. Ainoastaan joitakin venäläisiä
'"'painijoita tunnettiin siihen aikaan suuren Venäjän rajojen ulkopuo-
<ulella« Sen jälkeen on Venäjällä tapahtunut niin suuria muutoksia,
j'Met|ä joka ei halua niille ummistaa silmiään, hän ei tullut lainkaan y l -
I lätetykäl iNeuvosltoliiton urheilun >: valtavasta esiinmarssista näissä:^
'^^lyi^iälalsissa. Kansaa sortanut .ja; riistänyt tsaarinvalta 'kukistui
omaan nMdotfomuuteensa. Sen raunioista nousi ylöä'ensimmäinen-
• sosialistinen maa maailmassa. Ja vaikka'maa oli silloin täydellisessä
i Tappeusttlassa^ vaikka se joutui torjumaan ja viemään suurimman
, osan maaliman suurimman hyökkäysarmeijan (Hitlerin ja sen liitto-
I laisten asemahdin) kukistamisessa, niin'lyhyen 30 vuoden aikana so-
1 sialistisen järjestelmän alaisuudessa kehittyi sellaiset taloudelliset ja
1 sosiaaliset olosuhteet, että Neuvostoliitosta tuli näissä olympialaisissa
yksi johtava urheilumaa, Näin valtavan suurta ja nopeata kehitystä
ei ihmiskunnan historiansa tunneta^ Tämä on verrattavissa vain s i i -
, hai, jos Kiinan nukkuva jättiläinen pystyy 20 vuoden kuluttua olym-j
pialaisissa sivuuttamaan silloin vielä ^ ehkä, olevat kapitalistimaat —
l j a sekin on kirjoissa sillä sosialismin olosuhteissa avautuu kansanjou-jioille
kaikilla elämänaloilla ennenkuulumattoman suuret kehityksen
j a edistyksen mahdollisuudet.
f Kuten tiedetään, tsaarinaikaisen Venäjän alimmalla urheiiupor-
I taalla dlleesta maalta-on soäTalismin olosuhteissä kehittynyt nrheilu-
> fekljä, joka alusta pitäen otti johtoaseman juuri päättynefssä urheilu­kisoissa
ja eurooppalaisen laskutavan mukaan jqikm kuusi pistettä
edelle lähintä kilpailijaansa Yhdysvaltoja. Neuvostoliiton Jjiistemää-j
l a oli 490 ja Yhdysvaltain 484.
Kun amerikkalaisen laskutavan mukaan on meille selitetty, ettäi^
I fadysvaltain joukkue voitti 614 pisteellä Neuvostoliiton S53>^pis-l
tettä vastaan, niin lienee syytä kiinnittää huomiota siihen, mikä on
[ näiden "laskutapojen" ero. Eurooppalaisen laskutavan mukaan
''määritellään siten, että ensimmäisestä tilasta annetaan 7 pistettä, toi­sesta
viisi, kolmannesta neljä pistettä Jne.^ Amerikkalaisten lehtien
j, laskutavan mukaan ensimmäisestä tilasta annetaan 10 pistettä j a toi-
I sista sama pistemäärä kuin eurooppalaisenkin laskutavan rnukaan.
Lukija tietysti vetää omat johtopäätöksensä siitä, kumpi näistä " l a s -
jkutavoista" ori oikeudenmukaisempi ja kumpi niistä antaa tasapuoli-an
kuvan urheilijain yleissaavutuksista. Meidän käsityksenime
hn — ja lainkaan aliarvioimatta amerikkalaista kehittynyttä tekniik­kaa
— että eurooppalainen laskutapa, on tässä oikeudenmukaisempi,
sillä amerikkalaisen lasHjitavan mukaan annetaan aivan 'kohtuutto­man
paljon pisteitä ensimmäisen tilan voittajalle. '
N i i n tärkeitä j a mielenkiintoisia kuin eri maiden urheilutulosten
vertailu olisikin, meidän mielestämme näiden olympialaisten antamien
opetusten pääkohta on kuitenkin se, että eri maiden ja erilaisten yh­teiskuntamuotojen
alaisuudessa elävien kansojen ecTustaJat voivat ol­l
a ystävällisessä kanssakäymisessä ja rauhallisessa kilpailussa keske­nään.
Sotavalmistelu, sotahysteria ja kansallisuusviha ei ole "ihmi­sissä
itsessään", vaan kansanjoukkoja kiihoitetaan sotiin joidenkin
kuolänankauppiaiden toimesta, jotka rikastuvat tykkien, tankkien,
lentokoneiden, sotilasvaatteiden ja muiden sotatarpeidcn myynnistä.
Ihmiset yleensä, huolimatta siitä, mihin rotuun, kansallisuuteen tai
uskontoon he kuuluvat, tulevat kaikista kieli- ja muista vaikeuksista
•huolimatta hyvin toimeen keskenään ja oppivat elämään veljellisessä
sovussa, opettamalla toiset toisiaan j a oppimaan samalla tavalla.
P Juuri päättyneistä kisoista saatiin lukemattomia kauniita esi-
I merkkejä siitä, että veljellinen kilpailu ja yhteistoiminta on mahdol­listä*
eri kansojen kesken. Otettakoon tässä esimerkiksi vaikka Hel­singin
Messuhallissa Ranskan ja Uruguayn välisen koripallö-bttelun
yhteydessä tapahtunut valitettava välikohtaus. Kuten tiedetään,
[Uruguayn pelaajat katsoivat kärsineensä vääryyttä tuomarin taholta
5äpfelin päätyttyä he pieksivät ja potkivat amerikkalaisen palklnto-tuQjnarinFarrellin
tainnoksiin. Tällaisiakin tapahtui, niin sovinhöl-lls6t
kuin olympialaiset yleensä olivatkin. Myös tiedetään, että Neu­vostoliiton
j 'a Yhdysvaltain hallitusten välit eivät ole tällä kertaa par-
Jhaatw Mutta tästä huolimatta kerrotaan, että toisena palkintotutfma-
«tina^ollut neuvostoliittolainen piti amerikkalaisen tuomiota oikeana
j a pU sitä mieltä, että Uruguayn joukkue pitäisi käytöksensä vuoksi
J^ettäa; jkotiin, , gToisinsanoen Neuvostoliiton edustaja suhtautui
WALL8T.VÖlTWO;EkitAmBB»
" U S A ; n eotiIa:q)Ureihln yhteydessä
olevan k e n r a a l i N a g u i b i n JdUtama «Or
xUaOcaäVfi^us ^ l e i k i t s l i t s e ; asiassa
yhdysvaltalaisten vallankaappausta.
Jonka lähitavoitteena o n E g y p t i n k y t -
kemlnen^^^ 1 ^ :Jdtttemaan
tceskl-Idän sotallittoon, E g y p t i n ar­m
e i j a n fasistisen naoretnflian upsee­r
i s t o n tukemana. Englanti b e i t e t t l in
' l i i k e k u m p p a n i n s a ' , toimesta ^Ja mel­ko
kursailönattomasticpois valta-ase­m
i s t a Egyptissä.:^ Näin iplleni e i i ä t
Julkisuudessa esiintyneet «lausunnot
siitä, e t t ä . ^ p t i n t a p a b t u m a t olisin
vat merkinneet länsivaltojen ulosr
heittoa Egyptistä; eivät <ile a m e e i l i -
s-'a." T^ökan^n Satidmat, äelsln-k
i ,
• s •
O L V M P I A S l f i O I S l TA
l » l d ä n n ä i t ä olympiakisoja byvln'
huomattavana tapahtumana Ja olrä
i t s e k i n oUut stadionilla useammian
kerran.. Mitä kisojen y k s i t y i s k o h t a i -
seen arvosteluun tulee, ei i e l l a l s ta
vielä voida tehdä koska kisat eivät
vielä ole päättyneet. <Bilutta se TOi-d
a a n Jo n y t todeta, ^ t ä - H e l s i n g i n
olympiakisat o v a t edistäneet kansojen
keskeistä veljeyttä; J a r a u h a n asiaa.
O l y m p i a k i s a t ovat poistaneet sen
rautaes.ripun. Jonka lännen sigtaklih-
; koiset p i i r i t ovat halunneet pystyttää
Neuvostoliiton Ja kamiandemokraaV
tieten maiden urhelfun ympärille; O -
lymptakisat ovat osoittaneet, että
Neuvostoliitto on m a a i l i i t a n urheilun'
Johtava huomattavasti edellä
k a i k k i a m a i t a . Neuvostoliiton uibei-l
u n nopea nousu Xa1correä'taa>'0Vät
osoituksena siltä t a l o u d e l l i s en Jti si»
vistyksellisen elämän k t t ^ ä s t a nou­susta,
mikä on havaitWvissa ^ l k U i &
I d o i l l a Neuvostoliitossa; Kansande­m
o k r a a t t i s i s t a maista ovat erikoisesti
U n k a r i Ja Tshekkoslovakia saavutta­n
e t hyviä toloksla. K i s o i h i n osallls^
f i ^ e ^ t Kuomen urheilijat oVat var-
'nMl^ tihneet parhaansa. — iPääslh-teeri.
V i l l e P e s s i , Vapaa Sana, :|ikl.
" T e tunnette .varsin ihgrvln ne p u ­heet
demokratiasta -siellä ((^nadas­sa),
miten Joku o n yhtä k u i n Joku
toinenkin. Siellä vallitsee demokra­tia
t i t t e l e i h in J a n i m i i n nähden, m u t .
ta el siinä määrin d o l l a r e i h in nähden.
Minä h a v a i t s i n siellä mtä selvimmin
polvistumista varsin r i k k a i t a k o h - :
den. r — C a n a d a n entisen k e n r a a l i k u -
vernddrin puoliso. Lady':-Alexander,
News Chronicle-Iehdessä liontoossa.
OLYMPIAKISOISTA
y O n totisesti lausuttava UosUtä; että
k i s o j e h : Järjestelyl&gäT o n o n n i s t u t tu
näin h y v i n . TrasmSUlsyys o n aW^
häikäisevä. Tietenkin voisi läytää
J o i t a k i n pieniä kauneusvirhieitä; m u t ­ta
n e unohtaa mielellään. Erikoisesti
minua o n näissä kisoissa lämmittänyt
se. että k a i k k i rautaesiriput näyttä­vät
romahtaneen jä kanitftliTytäneet'
toisensa; Neuvostoliiton: osanotto i i -
nansä on Jo m a a i l m a n h i s t o r i a l l i n en
tapahtuma. V a r s l n l i n uimastadfo-n
l l l a näkemäni tirhellljainveljfellj^ on
o l l u t innostavaa, aiöviohjeldiaän
saakka o n ulottunut kanSoJfehvötJe^r
tymlnen. O n suurenUiöineh asla, et­tä
läntiset kansat ovat'ä&än^ näissä
kisoissa tutustua myös itäisten ^anso:.
Jen uuden k a n s a n k u l t t u u r i n k o r k e a ­t
a s o i s i in i l m a u k s i i n >MoIsfejfeVin tätts^
siryhmän j a m i t i d en ialt^fellist^n i y h ; :
mien esityklEdssä. K i r j a i l i j a ÖlävI
Paavolainen, Vapaa Sana, J i e l s l n k l.
K U T K A OVAT INHiOlTTAVlA -
" K a p i n a el A>le i n h o i t t a v a v a a n • se
d e ^ t i s m l mikä a l l i ^ t k ä iapltiälir^
suuden; i n h o i t t a v i a eivät Ole k a p i n a in
Ilset vaan ne 4hmlset; -Jotka o v a t /Rai­lassa
e i v ä t ^ käytä valtaansa, ölkelh:
ihmiset, Joideniiltälsikoir^ätk väärin­käytöksiä,
mutta kieKäytyvät kuun-telemaata
heille e iCtettyJä anomuk­s
i a ; ihmiset. Jotka aiitkVbt k l v ä i k i in
heiltä pyydetään leipää." - r C a n a d an
entinen pääihiniäteri S i r Wllfr|d: iLäii.
r l e r.
'4Ur4(lO i n ^ t r i n vtestln v o H ^ vasemmalta: McKenley, IVfntV L a h t g j a Bhoden.
<s>-
Malakalle ei anneta
itseiiäisyjHta, ; .
Lontoo. — Chunanilln hpiiltuk^en
s i i r t o m a a m i n i s t e r i Oliver • iQrttleton
sanoi .parlamentin 'alahuoneessa v i i ­me
viikolla. ettS. liälakah-Itsenäis­tyminen
ei tide faj^^iiunasäi vielä
kymmeneen-, t a i kahteenk^inineneen
vuoteen. \
iSamaan mHcatm Jatkfiu MtilEduissa
kemraall T^mplW^i<äii|^ä » « i l a -
k a n k y i l e i i tuli'<Jltiih^Ä;j%^iaih6ten
tappaminen. 'sUll^ perustalla* itttä
näiden kylien- a s u k i t "tuke*at Ja
adttavät MaiaScän &kiiJiiihäattt«Uaa.
Mongoolian kansatasavallan työtä­tekevät
merkitsevät kansanvallanku-mouksen
31-vuosipäivän.:
Vallankumousta edeltävä IMongolia'
oU eräs A a s i a n kaUdteto Jälelläjää-:
neimmistä seuduista. Maata h a l l i t -:
slvat' paikalliset t i l a n h e r r a t Ja l a a -
m i t . j k u l n myöskin ulkoiset siirtomaa-;
pomot. - M o n g o l i a s s a ei ollut- omaa
k a n s a l l i s t a ; t e o l l i s u u t t a Ja työväen
luokkaa. K a n s a n tie o l i s u l j e t tu tie-;
t e i s i in Ja: tlefcoailn. Sisäisten/J%,-i\d-"
!koisteh riistäjäizl^ylenmäärälnen i M -;
to j o h i i M o n g o l i a n väestön riistäjlääfi|
v a s t a a n pyrkien-vapaaseen elämäa^.|
M u t t a ' ' se valtasi vapauden vastaisen'
Jälkeen k u n Venäjällä v o i t t i Loka^;
k u u n Suuri Sosialistinen vallanku-;
mous. Ja J o l l o in M o n g o l i a n kansa löy-;
s i tuen J a t u r v a n voittaneelta venä-"
läJsejtä^^proletaarilta: taistelussaan; r.'
- Vapaan' Ja rlipumattoman.iMongq^'
Ifan^yaltlön -muodostamisen ensipäi-
•jjistä a l k a e n ise löysi "ifeuvosto-Venä-'
- ^ s t k : Uskd&sen' ystävän. Mongolian^
karäanvaUankumoiikseillsen puolueen'
Kfeskuskottjltean • pääsihteeri" j . Tse-^
detibal sanbi, että "venäläinen työ-i
vä)in;-ludkkB,y neuvostokansa, ^ s u u r i
koqimunistlnen -puolue, l o k a k u u n v a U :
£aitktimoi^en - m a i n e h i k k a a t Johtajat
L ^ n ^ Ja S t a l i n ovat VUpittömiä ystä-'
VId;vvfa.:-vlliBaita M o n g o l i a n kansan o-;
pettäjiä. ;*.'•' :!&Eongolian kansan siirto-^-
nih4"ja vantlrimperlalistisessa v a l l a n -:
kumduksessa','Jonka se s u o r i t t i vuonna
lÖ2fl.li«3fcvä>;Ja: tämän vallänkumb-ukäen
-johtajien'SUhe-Bätorin Ja^ Tä-
Höibafshahih Johdolla, o l i hittolalsena
Ja tämän vallankumouksen ohjaajana
vVfenäJän, työväen luokka. Meidän
Jöhtajfeihthe S U h e - B a t o r i n j a TShol-^
b a l s h a n i n suuri ansio on: Siina, että
hfe oikein-^Örjeritoivat meidän k a n ­saamme
liittoon Neuvosto-Venajam.
kansojen kanssa."
. 'Vuoden 1921 M o n g o l i a n - v a l l a n k u ­mous
o l i l u o n t e e l t a a n ImperialistivaS-tälhen
'ja;' fckiäälismi vastainen. Vuoden
1921 -tf^hankumous Johti feodakUeh'
vallaVkuUstähiiseen, v a l l a n . s l i r t y m l .
seen kansan 1cäs:in, Mongolian k a n - .
sahUsaväliah*. muodostamiseen. Tä-ä
i ^ .valIänkuW>ukseh ansiosta Mon^-
g o l t a ..ensimmäisenä A a s i a n mante^
reeix' vatfloläta 'ästul. e l kapitalistiselle
kehityksen tielle.
Kohnenkymmenen yksivuotisen o l e i
massa, q l o n s a a i l r a n a , M o n g o l i a n kan-:
sähtasd^alta on' saavuttanut mainl-t
öuä tiilätsla p o l i t i i k a n , talous- ]|a
kulitu^eiiUiiänkalklUa aloilla;Maiin
talouden perusala' o n karjanholtöi
k k r j a h iSäSlQvun määrä maassa ÖU'
1 kasvanut-enemmän k u i n kaksikertai-:
seiitl. MKTissä o n ' miiodostettu Ja^
menestyksellä kehittyvät t u o t a i m o l l l.
set ^kooperatllviyhtymät yhteiskarja-.
talouden kehittamlsekäsi. Menestyk­s
e l l a kehittyvät myöskin u u s i a i k a i s . l -
l a koneilla, t r a k t o r e i l l a J a kombai-n
e i l l a varustetut valtion; -taloudet.
Suurena -Mongolian k a n s a n saavutuk...
sena o n o l l u t NeuvostpUiton: ai/ustuk-i
s e l l a oman k a n s a l l i s e n teollisuuden ja-työva^
nluokan luom'inen.} -Ennen v a l ­lankumousta
maaperar.klEaulcsia' ''el'
käytetty J u u r i l a i n k a a n . .(Nyt ;tasaval-;
lassa toixmi m u u t a m i a h i i l i j a muiden
maaperärikkauksien^ k a i v a n t o j a . -iMK
: T : s s a o n , n y t nahkatehtaita;;,suuria-v
i l l a h u i d i f o m d . t a ; puuHjalostdsJältok.^
sia; suuri mekatilsoitu lihakomblnaat
tl,-'ehergiakombinaatti j a satoja elin->
tarveteollisuuden tuotantolaitoksia;
V a i n Viimeisen kymmenen vuoden a i ­kana
o n te ollisuustuotteiden tuotanto
kasvanut melkein kolmikertalsesti:
T a s a v a l l a s s a . on laajalti käynnissä
r a u t a - j a ' ! äiaanteiden''^raiennustyöt
sekä radidimisen jä '-^yhteyslaitoksea
laajentamistyät.-.: <Koko Mongolian
k a n s a n sydänas.aksi o n t u l l u t taiste­l
u ; Mongolian- kansantasavallan k e ­hityksen
viisivuotissuunnitelman
täyttämisen puolesta.
Näin. ollen kansanvallan vuosina
M o n g o l i a n taloudessa; o n tapahtunut
perusteellisia uudistuksia. tEntisen
v a l l i t s e v a n feodaalijarjestelmän ase­mesta
o n i M K T : l l a n talouteen^ i l m e s ­tynyt
uusi -— sosialistinen talousjär­jestelmä.^
S e o n edustettu v a l t i o n J a
.kooperatilvien l a i t o k s i n a teollisuudes­sa,
liikenteessä, maataloudessa, y h -
teyslaitoksessa. kaupassa j a r a h a - a s i ­oissa.
M f e T : l l a n työtätekevät : ottavat
vallankumouksen 31-vuosipäivän vas­taan'
s u u r i n saavutuksin k u l t t u i u - i n sa
kehityksessä. Jos ennen v a l l a n k u ­mousta
o l i koko M o n g o l i a n väestö l u ­k
u t a i d o t o n ; n i i n nyt o n m e l k e i n 9(r
p r o s e n t t i a väestöstä opetettu l u k u t a i ­t
o i s i k s i . Maassa t o i m i i y l i 400 k o u ­l
u a , 14 t e k n l k u m i a ; opettaja Insti­t
u u t t i , k o r k e i n p u o l u e k o u l u , j a M o n ­g
o l i a n kansan ^ylpeys i n a r s a l k k a T s -
h o . b a l s h a n i l le n i m e t t y v a l t i o n ylio­pisto.
J a t k u v a s t i kasvavat k a n s a l l i ­sen
sivistyneistön, VoUnat. Äskettäin
o l i lUlan-Batorissa V a l t i o n yliopis­t
o l l a y l i o p p i l a i d e n j u h l a l U n e n päästö-t
i l a i s u u s . Verraten vuÖden^ 1948 e n ­simmäiseni
.pä^töön, tänä,^9nna
y l i o p i s t o n ' päättäneiden lukumäärä'
ori kohonnut m e l k e i n nellkertaisestl.
M a a sai n u d e n . a n u h a t t i m i e s t e n Jou­k
o n — opettajia, lääkäreitä, elähi-lääkäreitä
Ja.elälntekriikoita. M K T T r l -
l a n k u l t t u u r i n . k a s v xm merkittävänä
osoittunena o n ailcakäusijulkaiujett
j a poUittlsen- j a kaimökirjäUlsuuden
ilmestymisen, kasvu. Tällä heöcellä
MKT:ssä j u l k a i s t a a n 27. sanomaleh­teä
J a 16 a & a k a u s l j u l k a i s u a .
Suuren kehityksen on - s a a n u f k a n ­s
a l l i n e n taide: . Jitoassa- työskentelee
useita teattereita/ s a t o j a klubeja, s i r ­kus
j a l ^ m e n l ä elokuvateattereita.
O n luotu- k a n s a l l i n e n elokuvastudio.
M o n g o l i a n korkea k u l t t u u r i . o n .ollut
usein edustettuna kansainvälisissä
festivaaleissa;- joissa mongolialaiset
näyttelijät ovat' saaneet joukon p a l k ­k
i o i t a .
: Mongoliari kansa kulkee varmana
M o n g o l i a n kansantasa'val]an luojan,
M o n g o l i a n itsenäisyyden- j a vapauden
suuren t a i s t e l i j a n , M o n g o l i a n ieansan-vallankumouksellisen:
puolueen orga-
•nisaatorin, j o n k a •johdolla M o n g o l i an
kansa löi h a r t e i l t a a n feoda^llen ja
ulkomaisten siirtomaaherrojen ikeen,
m a r s h a l k k a T s c o i l M l s h a n i n . v i i t o i t t a ­maa,
tietä r a k e n t a e n uutta elämää.
Is%en ja H o n
i i e l s & i k L — rs-ä) — U S : n s a a ­g
a n tiedon m u k a a n (Moskovassa, a -
lottetaan lähla&olna n e ä ^
säkauppasopimuksen solmimisesta N -
h U o n J a . S u o m e n kesken^ Sopimus,
Jolle, o n . h a l u n o t e l t u melko .huomat-:,
tavat puitteet, edellyttäisi tavaran^
vallttöä ' k u l u v a n ; vonlenf • icpfpmm
saakka sen -lisäksi, mitä suuren v u -
^vuotlskauRpasöpimuksen nojana \r
1SS2 5 stidrÄetatfol f S u d m e n vientiarr
t i k k e l e i k s i i p n * äJateltttVpuunJalcfetusj
teoilisuuäcbf.itöbtteitaJa.^ a l a n ; k o n e i ­t
a : ' ' L i s a k a u p a l l a o l i s i - i huomattava
m ^ l k i t y s ; raaan^^taloussJimälle: Jiyky-tilantjeessa,:
k u n - «räillar: a l o i l l a . "on
mene^va'Sieu3£sia 7 . - J a ; • tyottoailyys
uhkaa;- •;MNeuvotieltiihln - ryhdjrtään
Suoinerftesityksekä. ( U S ).
K o k o M K T olemassa olon h i s t o r i a n j_ . , ;
ajaitt on^sen riippuinattömuiiden
vana ollut yiiteistyö j a ystävyys;:suu-r
e n 'NeuvostolLton kanssa.^^ämä pe-,
rinnäiset: ystävyyssuhteet.vjotka. oyat
v a i h t u n e e t Neuvostoliiton j a M K
T r l l a n välillä perustuvat ystävyys^ja
keskinäisen a v i m : sopimukseen, sekä
t a l o u d e l l i s en j a k u l t t u u r i n keskinäis-a
v u n sitoumukseen, j o k a on solmit­t
u vuonna 1946 helmikuussa. ;
M o n g o l i a n kansantasavalta o n s o l ­m
i n u t diplomaattiset suh^et kaik­k
i e n demokratian l e i r i n . m a i d e n kans
sa; K i i n a n k a n s a n s a a v u t t a m a voit­t
o guomlntan-laisesta koplasta, on
Johtanut siihen, että M K T . - l I a o n n y t
n a a p u r i n a ystävällinen K i i n a . M o n ­g
o l i a n t a s a v a l l a n kansainvälmen ase­m
a yhä l u j i t t u u . : Se seisoo lujana
NeuvostoUiton Johtamana r a u h a n Ja
demokratian leirissä.
- M o n g o l i a n kansantasavallan työ­tätekevät
samoin k u i n k a i k l t l hyvän-t
a h d o n Ihmiset osallistuivat a k t i i v i ­sesti
t a i s t e l u u n r a u h a n puolesta u u ­den
sodanlietsojia vastaan. Koko
M o n g o l i a n aikuinen väestö a l l e k i r ­j
o i t t i T u k h o l m a n vetoomuksen atoo-miaseen
kieltämisestä Ja M a a i l m an
Rauhanneuvoston Vetoomuksen B a u -
h a n p a k t i n solmiamisesta. (Yhdessä
koko edistyksellisen ; i h m i s k u n n an
kanssa M o n g o l i a n kansa v i h a l l a t u o -
JA —
[TÄTÄ
MBUTli BnELTÄXX
Pianojen myyjä tuU odottamatta
kotiin ja tapasi vaimonsa vieraan
n ^ ^ ^ tämä on? Kuka oa tuo
— Halloo, rakas Hän saapui tista
maan pianoa edustamastasi iiiklaes-
— Sepä Hauskaa . . . Mutta ÄJksp,
han myös suudellut sinua?
* •
KUOLEMA 3A VjERor
Vanha sananparsi sanoo, että veiot
ja kuolema ovat kiertamattSmiä
Mutta tosiasia kuitenkin on, että
kuolema ei tule sen hullummaksi kuin
mita se pn. mutta aivan toisin on
asianlaita veroihin nähden joka
kerta kun paorlamentti kokoontuu u-tuntokaudelleen.
mitseevamerikkalaisten Iriterventtien
0/erltyöt Koreassa ja vaata amerikka.
laisten Imper-alistien rikollisen sodan
päättämistä Korean kansaa vastaan.
Kolmenkymmenen jhden vuoden
vapaan, ja riippumattoman olemassa
olonsa ;• aikana on Mongolian kansa
kulkenut. mainehikkaan taipaleen
Suuret,ovat; sen saavutukset ja voi-tot..
riaikkia kansanvallankumouk-sen
saavutuksia Mongoliari työtäteke-vat
.p.tdvät eroittumattömana Neu-vostoliiton
veljelliseen apuun. ^ JokV
aika sitten iMKT: l l an Suuren Huraa-
,lin II sessian-edustajat,tervehdykses.'
sään'^ T. V. StalmiUe kirjoittivat
^•Teidän nime'nne kanssa, kallis to­veri
iStaLn, ovat yhteydessä Mongo­lian
/kansan; saavuttamat mainehik­kaat:
Voitot. Kaikki saavutukset ja
kansamme edistykset ovat jatkuvan
ja vilpittömän, i parhaimman ygä-vämme
Neuvostoliiton a^un hedelmiä;
Heidän:'isällisen huomion jä' huolen­pidon
tidoksia - Mongolian kansasta'
•Mongolian kansa*On ylpeä ja onnelli­nen
tietoisuudesta, että Se dn ikia­joiksi
sitonut-kohtalonsa vilpittömään
ystäväänsä Neuvostoliittoon.
GäUha Shätairaj, Neavostoliitbn nabvöimistelojonkkneen nuoriD:
tyylikkäässä lennossa r e n k a i l l a.
Terveisiä Icesäiaitiimelta
äslaän asiana, ^ikä iihirikaän poHittiseii'vinkein kannustamana. Sa-^
mahlaisiäv kauttii(ä> - «si^efUcejä rehdistä'^ V^teistöiininnäMa saatiin';
paljon. kun!esiin^i^eiWbstö!iittoIaiset-w^ kultamitaT;
leita> niin heidän kintereflliiän toiselle tilalle tulleet amerikkalaiset esiti/'
tivät sydämellisiä'Uniiitti^lnja heille ja päinvastoim
Kaikki tämä! ÖMirtaaietia-yliteisto^^ kilpailu ja räu--
hallinen rimiak^isolo sosialististen ja ^pitalististen^^m välillä o n .
mahdollista.- .Ja tällaista vrauhallista kilpailua ihmiskunnan parem­man
tulevarsuuden hyväksi pitäisi kehittää dämän kaikilla aloilla. - • -
Kun iToron^tdnvSUr yllämainitussa^ "v; :
1952, kisojen yllätyksestä", niin se tosiasiallisesti tunnustaa, että por-varilehdet
ja niiden taustamiehet ovat joutuneet itse oman propagan- ^
dansa uhreiksi. Ne ovat vääristelleet.Netfirosttiliiton asioita niin pals
jorij että uskovat jb iisfekin om»'valheitaan:-;^ IHospääsytienä siitä oU* '••
se, että järjestetään kansainvälisiä urUIlakQpanuja; taidenäyttelyjä^
vierailumatkoja ja muuta kanssakäymistä' juun päättyneiden olyin-:
pialaisten rauhanomaisessa liengessäi
Kun tavallinen, s y n t i n e n kuoleva!-^
n e n saaiptu luonnon helmasta, ah->
venten. p l ^ k i s i k o j e n . hajunäätien ja
k u r n u t t a v i e n sammakkojen r a u h a l l i ­sesta
v a l t a k u n n a s t a t a k a i s i n s o t i en j a
sodanvalmistelujen riiEkirepImään; s l -
ytstysmaailmaart; ' U l i n ; r u n o l l i s e t tun-,
teet; o v a t sQloin' k a u k a n a L* u i | i ; ' yö
päivästä. / , ^
K y ] ^ ^todellisuusvon sils; taa&f- a i -
k i m u t , ei vam mt^ (kirjoittajalle^
Vaan :=juonelle J mujekintyöläiselle,:
| o k a o n J o kesälomaa .viettänyt. >:
^ Niinipä ' i i l s sangmm^jd^'' tojsUie
osalnun-ppaneine, {gettä';'t^eisiäl:.vain
m e i d k n k i n fcMälaltu^ " "7
; Tänä v u o i ^ i ^ t l W e , kute^'nii-i
siisH^öU yen^ltaln .poteviinC(s^l]ckoi-^
h i n vedoten esittänyt, viettää " r a u ­h
a l l i s e n " kesäloman, missä lepo Ja
•terveydenhoito vie sutirinta osaa^
Tällaiseen • loppi^ttdokseen j t i l i i m me
-harkittuamme sitä, että minne, pitäi­s
i loma-atkana . m e n i ^ , mitä - v o i t a i ­s
i i n , tehdä — Ja paljonko se l y s t i l o ­puksi
m a k s a i s L . ^ ~-
•' K u t e n sanottu, päätdlcseksi t u l i • se,
että .vietetään "hiljataen'?, l o m a . l e ­v
o n Ja terveydenhoidon merkeissä,
mikä keski-lkää "lähenteleville" i h - :
misIUe on kuulenun^hyvälcsi;. Siinä
ndelessänläksimme; .parl^viikikoa' S i t ­t
e n salomaille h i l j a i s i a l a m p i a J a vä­h
i i n pauhaa vampiakin-kalavesiä tut­k
i m a a n , i
Silti, jetteöcö " l e p o o n " Ja m u u ­h
u n terveydenhoitoon kuulunut yhtä
j a toista p i k k u h o m m a a k l n . Itse a s i ­assa
nämä. " p i k k u i l o t " muodostivat
erottamatUmian osan. lomaohjelmas-t
a . O l i i l u o m a t t u . että p i s k u i n e n k a -
lastajainäkkimme - k a i p a a :.tavallisen
puhdistuksen' lisäksi m^ös maalausta,
k a t o n paikkaamista, l a i t u r i n k o r j a a ­m
i s t a , h a l k o j e n tekoa J a yhtä toista
s e l l a i s t a remonttia.
K a i k e n lisäksi o l i misuksen terävä
katse —' sitä n a i s e n silmän terä.vyyt-
:tä! — havainnut senkin, että -kämp-pärantaa'
v o l t a l s l h i Kaunistaa ."jos
siinä tehtäisiin pientä r e m o n t t i a " —
väätnieltälslln erinäisiä kiviä, k o r j a t ­t
a i s i i n p o r t a i t a j n e .
Seuraus o l i , k u t e n o n tapahtunut
v a r n i a a n mdnelle^ m u u l l e k i n l o m a l a i ­selle,
että työtä, r i i t t i koko kahdeksi
v i i k o k s i j a - l o p p u t y S . : j ä i - seuraavan
k e a i l o m a n . osalle. . ,
. K a i k k i tämä p a l a u t t a a mieleemme:
sen aikaisemmin.:esitetyn^ ajatuksen,
että maassa'pitäisi olla /'kovemmat
laklt'^ kesaltuoien suhteen. H u o l i m a t ­t
a siitä. :hilten'-.'itse k u k i n -lomansa
viettää; joko töitä tehden, niatkus-taenv
J u h l i e n täi Italastaen, me k a i k h i
olemme vasmaan:sitä mieltä, -:että
kesälomienkin suhteen tarvltäatn- v i e ­lä
p a l j o n , parannusta.- f> •
- J E ^ o n , l i l a n p a l j o n , o n Z vieläkin
e e l l a l s l a ^öläislä, f a n n a r e i t a ' J a i n i d -
t a , j o t k a eivät saa n a u t t i a kes-äloman
virkistävästä vaikutuksesta.
J a kesälomat yleensä ovat liian
lyhyitä. Tehtaissa, metsissä, p e l l o i l la
j a m u u a l l a työtä tekevien ihmisten
pitäisi kahden v i i k o n kesäloman jäl­keen
saada v i i k o n p a r i lepoa, selvi­täkseen
s i l t a kesäloman • n a u t i n n o s ­t
a aiheutuvasta liikarasituksesta, m i ­h
i n " h i l j a i s e m m i k s i k i n " suunnitellut
lomat tahtovat vieda. Loppujen lo­p
u k s i k i n näyttää s;ltä, että me olem-:
me kallein suuria lapsia, emmekä
huomaa, että l i i k a on l i i k a a lomai-
Itissakin! • -
Kesälomista puhuttaessa lienee
p a i k a l l a a n palauttaa mieleemme se
tosiasia, että niitäkään ei ole saatu
" l a h j a k s i " eikä työnantajain ^'armos-'^
t a " , vaan .työväenliikkeen j a e r i k o i -;
s e s t l - j u u r i unionistisen l i i k k e e n t o i - ;
m i n n a n j a - t a i s t e l u n h i n n a l l a , •
, P a r I - , t a i kolmekymmentä vuotta
s i t t e n " saivat vain jotkut ^armoitetut'
kesälomaa Canadassa. tNyt ke.<uilo-mista-
n a u t t i i — kiitos • työväenliikr
t e e l l e — monta kertaa suuremmat
joukot.
Tama, siis velvoittaa meitä osoitta­maan*
kiitollisuuttamme j u u r i työ-väenllildceelle
j a yhdistämään r i v i m -
me työtätekevien, yhteisten etujen
hyväksi: V a i n järjestymällä j a yhte­näisesti
esuntyen - o n . työtätekevät
saaneet parannuksia elämäänsä: n i in
k a u p u n j e i s s a k u i n maaseudmliakin.
A i n o a s t a a n paremmin Järjestyen ja
entistä laajemman; yhtenäisyyden
a v u l l a voidaan lisäparannuksiu odot­t
a a .
Tässä yhtQrdessa '.voivat-r jotkut
herkkäuskoiset sanoa, että siinä t a i
tässä työmaassa on saatu kesälomia­kin
ilman suuiremnutta taisteluitta,;
vieläpä ilman uniotoimjntaakm.. Täs­sä
on vain muistettava se, että nä-,
mä: "helposti" saadut parannukÄt
ovat useimmiten tulleet toisten, ta-,
vallisesti perusteollisuuksien työlab"-^
ten taistelujen hinnalla.
Ottakaamme esimerkiksi Sudbury.
Kun Indon työläiset voittivat maine­hikkaan
M - M uniensa avulla maksul-f-
liset kesälomat, niin toisten sudbu-rylälsten
teollisuuksien työläiset ovat
saaneet samat etuisuudet lomien suh­teen
(tai voivat ne saada) suhteelli-,
sen helpdstlsen vuoksi, että heidän
työnantajansa pelkäävät menettä­vänsä-
työvoimansa, elleivät he suistu
periisteollisuudessa yleisesti käytän­nössä
olevaan lomamenetelmäan.
•'Asiallisesti puhuen ilman uniotolr
mintaa lomia saaneet työläiset saa­vat
useimmissa tapauksissa oJla
tollisia niistä toisten alojen työläis-/
ten järjestetylle toiminnalle ja t«s-.
telulle. , ^ '
Mitä^ taas Vapauden työhuonekun­taan
tulee, nlm me kaikm oleffline
kiitollisia työnantajillenune, V»P^'
den lukijoUle j 5 todellisille i s ä ^e
CSJ:n jasendle suta, että kaHdsu:
vaikeuksista huolimatta he yrittävä,
itsa käytännössä toteuttaa periaat­teitaan
järjestämällä palveluksessa^
oleviUe tyoIaisUle kesälomat ja niiW'
mahdoUiset etuisuudet.
.Vakavasti puhuen kesäloma innoin
taa ja rohkaisee Jo^^apäivau^
työssämme, vaikka 1 ° " ^ ^ * " " !T
tuntuukin sUtä kuin yleensä loma^
sista. että varsinaisen ^^^^^J-^T,
pitäisi olla lain säätämä viikon
poalka. — Känsäkoura. , ,
m
il
I