Vapaus, April 7, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 7 p. — Sautrday.April 7, 1962
VAPAUS
( U B E R T T ) Wepekuientr tiMHä-
Organ of Pinnteh Ganadians. Ss>
tablidied Nov. 6. 1917. AuthorMted:
aa second dass mailxby^ tjti9?!PMt
CtfIce Department;: Ottaw&<':pu6-
ished thrlee week}y: Tueodaj^
fhuradays and Saturdäys by Vapauii
Publishing Company Ltd.. at 190>108:
Elm St. W.. Sudbury. Qnt," Cin>d|il
Telephone: BUB, ptllbe 08. 4-4284;
Edltorial Of flce:os, 4 H i ^ . Manager
E. Suksi. iSdUor W.,Ek]und.„MaiUng
a^ddrias: 8o*::,Wr; Sudbury, Ontario. ^Advertklng^ 1^^, iipon; Ju;>pUeätloii.'
l^diBtatiDti frectof. «harge. *
^ V ' ' liLAxjöKnSNAT; .
Cftn«das8«: . 1 ^tm | kk. 4|6
Miksi tuloks|s|: ojfft
Seitsemäntoista vallan aseistariisumiskonferenssin en-siminäinen'
erä päättyi ''varovaiseen optimistisuuteen"
että "jossakin mäkriii edistymistä: on ^^^^^
eriinielisyykslen selvittämiseksi". Erikoisesti" on kiinnitetty
huomiota siihen, että klsikustelua" Berliinin, kysymyksestä
jatketaan edelleen YhdysvWtain ja Neuvostoliiicm^
ja kuten Canadan ulkomini^eri ij[oward QreeiT sanoi Gene­vessä
pitämänsä puheen yhteydessä, suurvallat, t.s. Neuvos­toliitto
jä Yhdysvallat, ovat useissa-kohdissa lähestyAeettöi-siaan
kiistakysymysten ratkaisemiseksli.
Hetken suurkysym varsinaisessa '
aseistariisumiskysymyksessä ja ydinaseiden kontroUiasiassa
— on kuitenkin tallattu paikallaan'. Ön osoittautunut, kuten
esimerkiksi Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshev
korosti muutama viikko sitten, että pämä vaikeat ja moni­tahoiset
ongelmat voidaan ratkaista vain silloin kun neuvot­teluun
osallistuvat eri maiden •;kaikkein;päätösvaltaisiminat
edustajat, eli valtioiden päämiehet neuvonantajineen.'
"Erikoinen huomio kiintyy tässä yhteydessä ydinaseko­keiden
kielto- ja hävittämiskysymykseen. Geneven uutisissa
ön^meille kerrottu, että Yhdysvallat tulee- aloittamaan uu­delleen
ydinaseiden kokeilut avaruudessa jos; Neuvostoliitto
ei hyväksy Washingtonin Painelemaa ratkaisua ydinasekokei­den
kieltämiseksi. Toisaalta^^tehtyi täysin tiettäväksi, että
Neuvostoliitto jatkaa myös kokeitaan avaruudessa, jos Y h ­dysvallat
toteuttaa uhkauksensa.
'Tässä yhteydessä on Washingtonista esitetty sellaisia
väitöksiä, että syy ydinasekokeiden uudelleen alkamiseen on_
tässä tapauksessa Neuvostoliitossa sillä perusteella, että Neu­vostoliitto
ei hyväksy alueelleen kansainvälisiä tarkkailijoi­ta,
joiden tehtävänä olisi.pitää silmällä mahdollisesti "salas­sa"
tehtäviä kokeita. Moskovan puolesta on: taas selitetty, että
nykyisen kriisitilanteen vallitessa Neuvostoliitto ei voi las­kea
alueelleen ketään ulkomaalaisia "vakoilijoita".
M Ensinnäkin voidaan kaiketi to­deta,
että Neuvostoliitto, jota on usein syytetty länsimaiden
aikeiden epäilijäksi, ei voi olla vähemmän epäilevällä kan­nalla.
Yhdysvaltain rehellisyydestä kuin on Yhdysvallat Neu- ••
vostoliiton suhteen. Mutta Neuvostoliiton taholta ei vaadita
ulkomaalaisia tarkkailijoita ydinasekokeiden kiellon hinnak­si
Yhdysvaltoihin, Miksi?
Vastaus on ilman muuta selvä. Neuvostoliiton viimeksi
suorittaman koesarjan yhteydessä todettiin ,että nykyaikai­silla
välineillä voidaan todeta maailman toiselle puolelle
saakka jos jossakin maassa suoritetaan ydinasekokeita. Yh­dysvalloista
ilmoitettiin jokaisen Neuvostoliiton kokeen jäl­keen
milloin ja missä NLmydinasokoe suoritettiin ja kuinka
suuresta ydinaselatauksesta oli kulloinkin kysymys. Ja kun
Yhdysvaltain toimesta on aikaisemminkin vastustettu ydin­aseiden
kokeiden kieltoa sen verukkeen perusteella, ettei ^
ole sovittu riittävän hyvistä kontroUitoinienpiteistä — että
ainakin maanalaiset kokeet voidaan salata," ellei tarkkaili­joita
ole paikan päällä — Neuvostoliitto sanoi tämän väitök­sen
kumoamiseksi suorittaneensa yhden maanalaisenkin rä­jäytyksen
sillä seurauksella, että Yhdysvalloissa todettiin se­kin
heti. Toisin sanoen, todetessaan' Neuvostoliiton maan­alaisen
ydinasekokeen, Yhdysvaltain tiedemiehet kumosivat
Washingtonin kaikki väitteet kansainvälisten tarkkailijain
lähettämisen tarpeellisuudesta puoleen ja toiseen.
Kysymys onkin ilmeisesti siitä, että Yhdysvallat ei halua
ainakaan tässä vaiheessa minkäänlaista sopimusta ydinase­kokeiden
kieltämiseksi/ T-ähän viittaa ensinnäkin se, että
WasHington ilmoitti juuri - Geneven aseistariisuntakonf erens-sin
kokoontumisen edellä, että Yhdysvallat tulee suoritta­maa
» uusia ydinasekokeita avaruudessa, jos Neuvostoliitto
ei hjA^äksy Washingtonin sanelemia sopimusehtoja.
Yhdysvaltain* hallitus tietää luonnollisesti, ettei se voi
pakoitaa Neuvostoliittoa mihinkään. Vain kaksipuolisesti hy­väksytyt
sopimukset ovat ^mahdollisia näiden suurvaltojen
kesken. Mitkään yksipuoliset .uhkailut ja painostukset eivät
tuota tuloksia kummaltakaan puolelta. Selvää onkin, että
Yhdysvallat näyttelee tässä; ei kulisseille, vaan linjoittumat-tomille
maille, yrittäessään esiintyä ydinasekokeiden, kiellon
kannalla "jos.. '\
Montreal Daily Star ilmaisi tämän käsityskannan kau­nistelematta
maaliskuun 22 pnä Geneven uutisen kolmipals­taisessa
otsikossa, missä sanotaan, että Yhdysvaltain pääval­tuutetun^
valtiosihteeri Dean Ruskin tehtävänä ei ole Gene­vessä
aseistariisumispeuvottelujen edistäminen vaan "USA:n
ydinasekoekannan selittäminen"! .. '
Mainitussa uutistiedossay»- mikä on sivymennen sanoen
N e w York Times Servicen kirjeenvaihtajan Sydney Gruson-in
lätettämä, annkaan^en^in^^m^ että Washington ei
alunperinlcään toivonut mitään tuloksia Geneven: konferens­ssiissttaa*:
""OOllllpeTni perriittttääiinn. ijnärrlkrpevvjäf mmiipess,T fR. HusSkk ttile^ssii ttörtdHepnnnnääkkpöiisseess -
ti ennen Wa5hingtonista lähtqaäii. kuinka pieiiiä olivat' "mah­dollisuudet
isojen päämääfieri saavuttamiäelcsi", sanoo ipai-nittu
kirjoittaja. "Oli kuitenkin pienempiä tavoitteita saa­vutettavissa,
ja niitä hän ilmeisesti tässä vaiheessa tavoit­telee.
"Kaikkein tärkein toisen asteen tavoite o|i se, että han
saisi parhaan mahdollisen ymmärtämyksen aseistariisunta-konferenssiin
osallistuvan kahdeksan linjoittumattoman
maan edustajilta Yhdysvaltojen asenteelle . . ,"
' Tavoitteiden ollessa liäin kovin — vain kan­natuksen
tai ainakin myötämielisen puolueettomuuden hank­kiminen
Yhdysvaltain ydinasekokeilulle linjoittumättomien
maiden edustajistoilta tulokset eivät ole tietenkään ke­huttavia.
Lisävalaistusta Washingtonin haluttomuudelle ydinase­kokeiden
kiellon tiimoilta saatiin tunnetun yhdysvaltalaisen
sanomalehtimiehen Stewart Alsopin Saturday Evening Post-lehdessä
julkaisemasta artikkelista, missä sanotaan punaste­lematta,
että Yhdysvaltain presidentti • Kennedy on valmis
vississä tilanteessa aloittamaan ydinasesodan — turvautu­malla
"ensimmäisen iskun antamiseen" ydinaseilla!
Mainittakoon,"että mr. Aläop esitti artikkelissaan tämän
S Y N T Y M Ä -
PÄrviÄ
.: Betty Pulkka; Mattawa,' Ont.,
täyttää tiistaina, huhtikuun 10 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vaiii
onnentoivotuksiin.
V
A N K Ä R Ä >i^6TESTI !
M A K K I N A K O M I T E A L LE
Allekirjoittanut pyytää täten lau-'
sua "ankaran protestin" CSJ:n Sudr
buryn osaston markkinakomitealle;
joka pari viikkoa -sitten vastasi ky­selyyni,
v että "ei ole tarpeellista
enää valmistaa tai ostaa voittoja,
koska niitä on jo 63. joka määrä
riittää."
E i l e n illalla kuitenkin samainen
komitea ilmoitti: "Voittoja "on 92
ja niistä suurin osa hyvin arvokkai­ta.
Tällainen menettely on yhtä "pe­t
o l l i s t a " kuin entisen suomalaisen
turkiskauppa. Tämä nimittäin sa-,
noi " K a minä kun pokkasin puoti-poikaa,
pistin revon nahan suen
nahan sissään . . . " Markkinakomi-teahan
sanoi, voittoja on y l i kuu­sikymmentä
ja niitä on kuitenkin
y l i 90.
Allekirjoittanut siis haluaa lau­sua
"jyrkän protestin" ja lupaa
sen vahvistukoeksi ostaa vähintäin
kolme nippua niitä 1—25 sentin
lippuja, että markkinakomitean
"huiputus" tulisi tehdyksi mitättö­mäksi.
Samalla kehoitetaan kaikkia mui­ta
Sudburyn ja ympäristön suo­malaisia
hankkimaan itsellensä vie­lä
viime hetkellä mahdollisimman
suuren määrän markkinalippuja,
jotta markkinakomitea e i saisi 'pul-jutetuksi"
ihmisille 92 voittoa 63
asemesta noin vain aivan kenkik-si.,
Sus joukolla markkinalippujen
kimppuun! Osoitetaan komitealle,
ettei meidän taskuihimme sentään
i i im vain voida kaiken maailman ta­varoita
ihan lahjaksi tukkia.
• Näin me "protesteeraamme".
— K.S.
Miten >'R8iiBkwD ;|a , A l g e r^
aselep» niiitttiiiu. pysyväksi ^rau­haksi?
kiÄisttt>l(0 OAS imXA-sestl?
Mikiil 4e (iai^lV vihastui, ^
kun Neuvostoliitto'tunnusti Alge­rian
vapaMsballitiiks^n de Juret'
Miksi lähsivaliat eivät'ole tunnus­taneet
Algerian hallitusta? Näitä
kysy^iy^siH i i^olvit^lee; V. Ai;cla-
. tovski , kirjoituksessaan, jonka
olemme lainanneet Izvestijan sun-nuntai|
lltteestär
ODOTETTU PÄIVÄ
Se koitti vihdoinkin^ 2695. päivä,
Pieneltä ranska^isesta kaupungis­ta
vEvfaiiistä lenbätettiin koko maa-ilmalle
ranskalai^algefialalsen
kommunikean sanat: 'Sopimus OQ
allekirjoitettu. Tuli lakkaa.'»
Tämä tuh on loimunifiut seitse­män
j a puoli vuotta paljon kärsi­neen
Algerian kaupunkien ja. leh­tojen,
vuorten ja autiomaiden yllä.
Seitsemän j a puoli vuotta paloivat
arabien kylät, kaatuivat konepistoo­lien
luotien satuttamat ihmiset, so-uiaspukuiset
Bretagnen talonpojat
ja Lionin kutojat, nääntyivät ve-riinsä
arabitj jotka tekivät siirto-inaaorjuuttajien
600.000 sotilasta
käsittävälle armeijalle sankarillista
vastarintaa.
Algeria! Poikasi kentälle jää,
sinun tähtesi taistelin.
Omistaisinpa tuhannen elämää,
ne sinulle antaisin.
Siten ilmaisi kansansa tunteet al­gerialainen
runoilija Abul-Kasam
Saadula. joka'^ osallistui taisteluun
ranskalaisia orjuuttajia vastaan.
Aselepo on nyt vihdoinkin tehty,
ivluttä vasta nytkö syntyi tunnusv
lause: "Rauha Algerialle!"? Miksi
de Gaulle ei solmini-<t aseleposopi-mu.
sta jo kolme vuotta aikaisem-
•lun? . . .
Evianin sopimuksessa ei ole mi-tiiän
sellaisia, mikä eroaisi periaat-feellisesti
sopimuksesta, jota Alge­rian
vapausliikkeen johtajat tarjo^
nvat Ranskalle jo marraskuussa
vuonna 1954, seitsemän vuotta sit­ten.
Mutta neljännen ta.savallan toi­siaan
seuraavat hallitukset enem­pää
kuin niitä seurannut kenraali
(le Gaulle eivät kuunnelleet järjen
ädntä eivät välittäneet kaikkivoivan
historiallisen kehityksen vaatimuk-iista.
Ranska pysyi maailmassa ai­noana
maana, joka ei ole tuntenut
lauhaa vuodesta 1939 alkaen.
HÄPE?tyJLf<^jD.ET
^" Itorvaril^sen dei^ synty-laämaai
j^ohka J|rälD^^^^
nuslauseena oll ollut ''vapaus, vel­jeys
j a tasavertaisjuus^', peitti "ni-vriensä
. siirtomaaseikkailujen häpe-hltn.
Se kävi ensin'likaista sotaa
Vietnamissa ja sitten Algeriassa.
Tosin Algeriassa ei ollut sellaisia
sdurla taisteluja kuin Dien-Bien-
Phun taistelu Vietnamissa.; Mutta
silti de Gaullen armeija kärsi suur­ta
mieshukkaa. ja Ranska valtavia
aineellisia menetyksiä. Qiirtomaa
lierrojen tappio koostui lukuisista
pienistä taisteluista, joita käytiin
il695 päivän kuluessa.
Ranskan kansalliskokouksen,: epä-demokraattisesti
valitun f'tynkäpar-iamentin"
ylimääräisessä istunnos­sa
imartelijat eivät säästäneet ylis-cyspuheita.
j joissa sanottiin de Gaul­len
' lahjoittaneen rauhan Algerial­le".
Se o l i perinteellistä kasvojen
pesua hävityn pelin jälkeen.
Algeria ei saanut rauhaa lahjak­si,
vaan valloitti sen itse, valloitti
pitkällisessä taistelussa, jossa maa­ilman
kaikki edistykselliset voimat
tukivat sen vapaustaistelua. Muis­takaamme,
miten ylimielisesti rans-
.{alaiset edustajat poistuivat istun­tosalista,
kun Y K r n työjärjestyk-feen
hyväksyttiin Algeriani kysy­mys
. . . • . ^
Vapauden ja rauhan.aurinko op
nyt noussut Algeriassa. Mutta se ei
ole päässyt vielä loistamaan täydel­tä
terältä. Maaliskuun 21. pnä
OAS:n fasistijoukot surmasivat A l -
i;cr'n kaupungissa kahdeksan ja
Haavoittivat kahdeksaa arabia. Sen j
i^^KSaJan
l{<p?a'iM^iukaM"^
tehtäväksi jää aselevon jälkeien ke-hittÖaV^
Älgefiä^ fivistj^
ndstön ttihoamiseksil EnsinimSise-dttaijaiseen
oli aselievin jälkeisenä
päivänä että jpiikko; ase^^^
räriska^isia hyökkSsi; A lg
puhiiiiiosapsg Verääs^e^^
jä tuhosi sen ilänkilölcun^^
'•KURISTÄILAA SE kwA!"
HiilJtikuunviB. pnä Ranskäsisa on
käii^änäähestys, jossa rähskätaisil-ik
kysytään,' byyaksj^ätlci} jKe
nlä %)pimuks«n! y
läheötyksen tul^^ ön selvä etukä^
teen. Väeätön -Valtava; enemndstö on
j o vuosikausia vaatinut rauhan sol­mimista.
Eikä tämän rauhan turvaa­minen
ole kansanäänestylcsen va-r
assä. Raiihah turvaiiimitien riippuu
iiiitä. vievätkö dejgauJlejaisetvi^an-oinaiset
nyt p A S : n fasistijoukkojä
vastaan käynnissä olevan taisteluh
päätökseen. Sen ^ vuoksi raubam
omaisten mielenosoitusten päätun-uUs
sekä Ranskassa että Algeriassa
onkin nyt Voltairen k a t o i l t a kirk­koa
vastaan sinkoama tunnus: "jCu-ristakaa
s<e kurja!" Kuristakaa
OAS!;./•i:;;;:,:-\v ^
_ Algerian kansa qtti riemulla vas­taan
tiedon, että neuvqst^otiailitus
o l i tunnustanu-t: Algerian vaiiaus-liällituksen-
de jure, siis iaiiliseksi
hallitttkseksi, ja luvannut solmia
sen kanssa diplomaattiset suhteet,
Samaulaiset sähk^
sai myös Tshekkoslovakian, Roma-jälkeen
seurasivat taistelut sekä AI-'niän ja muiden sosialististen mai-
TOIMITTANUT EEVA
Ovatko pakasteet täyttä ravintoa?
Uusin säilöntämenetelmän pakasta- esiasteet, kestävät hjrvin kuuip.eiiivr*^
ser'ssa että Oranissa de Gaullelle
uskollisten ranskalaisten taistelles­sa
kapinakenraalien joukkoja vas­taan.
Satoja on jo kaatunut j a vie­lä
enemmän haavoittunut. Meren
yli lentävät jälleen sähkeet, joissa
ranskalaisten sotilaiden- kerrotaan
kärsineen "sankarikuoleman" . : . .
iMutta nyt sotaa käydään de Gaullen
.siipien suojassa voimansa tuntoon
päässeitä fasistisia joukkoja vas­taan.
, ^
t U S i RAUHA TURVATTAVA
K A I K I N VOIMIN
UUSI KÄÄNNE SUOMEN
SOS.DEMIEN KAHINAAN
Helsinki. — "Sosialidemokraatti­nen
puoIiLe pn joutunut yhä enemr
män sivuun, siitä on tullut toisen
tai kolmannen, asteen puolue", to­teaa
sosdem-paolueeseen kuuluva
Suonien ruotsalainen työväenllitto
Helsingissä viikonvaihtessa pitä-mänsii
kokouksen päätöslauselmas­sa.
Po. liitto — jota yleensä pide­tään
K.-A. Fagerholmin foorumi­na
— toteaa edelleen, että "ylei­nen
kunnioitus ja arvonanto, Jota-sosialidemokraattinen
puolue on a i ­kaisemmin
nauttinut, on nyt pois­sa",
ja että puoluetta " e i pidetä
enkä merkittävänä tekijänä päi­vän
politiikoissa". Niinpä ' päätös­lauselmassa
- huomautetaan, että
"jotakin on hullusti Ja vaaditaan
puolueen luotsaamista ulos siitä
"kuolleesta pisteestä", johon se on
joutunut. Tätä varten ruotsalainen
työvkcnliitto vaatii neuvottelujen
aloittamista sosdem-puolueessa
esiintyneen hajanaisuuden lopetta­miseksi
Ja ehdottaa myös ylimää-
, räisen puoluekokouksen kutsumis­ta
kooUe.
STT:n valittamassa julkilausumas­sa
Cl selvitetä lainkaan ruotsalaisen
liiton kokouksessa käytyjä keskuste­luja,
mutta ilmeistä on, etta kiihkei-täkin
puheenvuoroja on käytetty.
Sosdem-puolueen nykyinen johtohan
ei: ole sietänyt asiasta mielipiteiden
Ilmaisuja ja sillä on ollut varmasti
hirveän ajatuksen sen jälkeen
kun hän oli keskustellut pre­sidentti
Kennedyn kanssa.
Merkillepantavaa myös on, et­tä
Yhdysvaltain hallitus ei ole
mr. Alsopin lausuntoa- kumon­nut
ja niinmuodoin voidaan
helposti käsittää sfe:.: huolestu­neisuus,
mitä on Moskovassa
tästä' • lausunnosta ilmaistu.
Selvää myös on, että tuollais­ten
lausuntojen tarkoituksena
ei ole kansainvälisen' jännitys-tilanteen
huojentaminen, vaan
kylmän sodan tehostaminen ja
ennenkaikkea Yhdysvaltain
yleisen mielipiteen syvämuok-kaaminen
varustelukilpailun
kiihdyttämisen vastaanottami­seen—
mitä ydinaseiden ko­keilun
uudelleerf aloittaminen
kaikkein vähimmässä tapauk­sessa
tarkoittaa;
Tässä on joitakin perussyitä
siihen, miksi Geneven neuvot­teluista,
on tähän mennessä
saatu hiin vähän myönteisiä
uutisia.
edustojansa kokouksessa. Ja vaikka
paäUislduselmassa ei suoranaisesti
oletakaan kantaa, sosdem-puohieen
hajaannuksen syihin, niin väUHisesti
siihen sisältyy puoluejohtoon koh­distuva
arvostelua. Jota kokouksessa
ei ole voitu sivuuttaa Ilman "keski­kohtia".
Kokous sanoo olevansa tietoinen,
että sitä tullaan syyttämään epälo-
Jaalisuudefta puoluetta- kohtaan, kos­ka
"m? näin avoimesti esltänmie nä­kökohtamme";
Kokous hyväksyy yk­simielisesti
tämän päätöksen Ja kan­taa
siitä vastuun. Sillä on tunne, että
olisi rikollista olla nyt hiljaa muo­dollisen
puoluelojaali3uuden vaati­musten
vuoksi, sanotaan päätöslau­selmassa.
•
Päätöslauselman ponsissa viitataan
ensin ruotsalaisen työväen liiton "63-
vuofisen jäsenyyden tuomaan oikeu­teen"
puhua ja suorasta'an "vaadi­taan"
"]v että sosialidemokraattisen puo­lueen
puoluetoimikunta "'viivyttele-mättä
aloittaa ennakkoluulottomat
neuvottelut tarkoituksenaan tehdä
loppu .sekä puolueen että muun de­mokraattisen
työväenliikkeen haja­naisuudesta.
2) että puoluetoimikunta sen Jäl­keen
kutsuu koolle ylimääräisen puo­luekokouksen
käsittelemään neuvot­telujen
tuloksia ja päättämään niis­tä
toimenpiteistä, Joihin nämä voivat
antaa aihetta.
Suomen ruotsalaisen työväenlllton
liittokokous velvoittaa keskushalli­tuksensa
seuraamaan kysymyksen
kehittymistä ja puolueneuvoston toi­menpiteitä
Ja Jos näitä toimenpitei­tä
ei kuulu, kutsumaan koolle yli­määräisen
liittokokouksen."
LESKIStXISET EIVÄT LÄMPENE
Tprpeetonta_kIirehtimlstä totesi tri
Väinö Tanner r sunnuntal-lltana
S T T : n tiedusteluun, '
Asiat tulevat normaalissa . Järjes­tyksessä
esille puolue-elimissä. Puo­luetoimikunta
kokoontuu, tällä vii­kolla
ja on maihdoUlsta, että kysy­mystä
siellä jossakhi muodossa kä-sitelliJän,
hän sanoi.
< Sosialidemokraattisen puolueen ta­holta
todettiin, että olisi "muodoton­ta"
kutsua ylimääräinen puolueko­kous
käsittelemään asiaa, jota ei vie­lä
ole valmisteltu.
Voidaanko sanoa, että taistelu on
päättynyt? kysyivät lehtimiehet
kuuluisalta kirjailijalta Henri A i -
Icgiltä, joka oli taistellut algeria­laisten
puolella, vaikka onkin rans­kalainen.
Hän o l i joutunut vangiksi
ja kestänyt de Gaullen santarmien
pahoinpiteIy{i. kunnes pääsi pakoon.
- - E i Alleg vastasi. Eivät Algerian
isänmaanystävät eivätkä ranskalai­set
fasisminvastustajat luota siihen.
He tietävät, että uusi rauha on tur­vattava
kaikin voimin ja taistellen
yhdessä rauhan vihollisia vastaan.
OAS ja muut äärioikeistolaiset toi­mivat;
vielä ja yrittävät mitätöidä
^ v i a n i n aseleposopimuksen. /
Muutamia kapinan johtajia on
joutunut hallituksen käsiin äskei­sissä
taisteluissa. Mutta monet kul­kevat
vielä^ vapaina eikä de*GaulIe
edes yritä ehkäistä heidän toimin­taansa.
' K u n käsi on syyllinen, pää",
tä rangaistaan", kirjoitti näytelmä­kirjailija
Corneille. OAS:n kädestä
on tuhoutunut paljon ranskalaisia,
nirtta päätä ei ole rangaistu. Geor­ge
Bidault laulaa edelleenkin hosi-annaa
OAS:n fasistipäälliköille sekä
parlamentissa että lehdistössä Uus­fasisti
Sorcstellen kirjaa 'Petetty
toive" myydään vapaasti Ranskassa.
Vieläpä Salana kuljeskelee melko
den hallituksilta.
Toisin asiaan suhtautui Yhdys­valtojen
hallitus. Washingtonista i l ­moitettiin:
"Algeriassa ei nyt ole
suvereenia hallitusta, jonka voisim­me
tunnustaa." Ranskan hallituspii­rit
puolestaan ryhtyivät diplomaat­tisiin
kostotoimenpiteisiin Neuvos­toliittoa
vastaan ilmoittaen, että
''Ranskan ja Neuvostoliiton: suhtei­ta
ei voi rakentaa suuriähettilästa-solla".
Ilmeisestikin NVashingtonis-sa
ja Pariisissa luotetaan siihen, et­tä
siirtomaaherrat pääsisivät niin
sanotun "siirtymisvaiheen" aikana
pystyttämään Algeriaan oman nuk­it
challituksensa.
Sellaisia pyrkimyksiä imperialis'I
teillä on ollut aikaisemmin. j a on
ilmeisesti nyt. Mutta ne eivät saa
Algerian kansaa hylkäämään l ip
pua, jonka alla se vuodatti vertaan
y l i seitsemän vuoden ajan.* Siihen
lippuun on kirjoitettu: "Siirtomaa-ikeestä
vapautuminen, demokratia
ja rauha."
min^n, tarjoaa meille mahdolUsuu
den: saada: keskellä talvealcin tuo­reita
j a vitamiinipitoisia vihannek­sia
jä marjoja, -Suoritettujen tut­kimusten
mi^kaan vitamiinit ja k i -
|rennäi8aineet; säilyvät 'pakastettaes­sa
l i i in hyvin, että pakasteita voi­daan
täydellä syyllä sanoa tuoreita­kin
tuoreemmiksi. >
' Tämä johtua siitä, että pakasta­mot
käsittelevät raaka-aineen hyvin
nopeasti. Tuoreiden vihannesten
C-vitamiinipitcisuus alenee nimit
töin nopeasti sadonkorjuun jälkeen,
varsinkin kun niitä joudutaan kul­jettamaan
ja varastoimaan usein hy-vinkii^
epäedullisissa olosuhteissa.
Etenkin lehtivihanncksissa tappi­ot
muodostuvat suuriksi. Pinaatti
voi naenettää huoneenlämmössä
kahdessa vuorokaudessa jopa 70%
G-vitamiinistaan,, j o l l o in . sen ravin-
(oarvo on jo aivan oleellisesti alen­tunut.
Pakastetun pinaatinC^vita-miinipitoisuatta
eri vaiheissa tutkit­taessa
on huomiJiitu. ett*ä melkein
vuoden ajan säilytetystä pakastees­ta
valmistetun ruoan vitamiinipitoi-
JUUS on korkeampi kuin ris. torituo-
"een tavaran.
Itsc pakastaminen ei vaikuta mil­lään
tavalla ravintoarvoon. Esikie-hautuksessa
e i voida kokonaan väit­tää
vcsiliukcisten vitamiinien tu-lioutumista,
mutta nämä tappiot
läävät joka tapauksessa pienemmik­si
kuin jos vihannekset pakastettai­siin
kuumentamatta niitä etukäteen.
Kasviskudoksissa on nimittäin ent-
!.yymejä, jotka aiheuttavat värin ja
maun muutosten ohella vitamiinien
tuhoutumista. Nämä entsyymit
kestävät hyvin kylmyyttä, mutta
kuumennettaessa ne tuhoutuvat
helposti. Karoliinit. A-vitamiinin
iiusta. . E n t s y y m i e n . tuhoajnlne».-.
kuumentamalla op edullista ;niyösr;.?f<:
karotiinien säilymiselle. . ; , . . . i/
Varastoirttilämpötilallaj on v S t t ^ i ,^
merkitys palcasteidpn laaduille j i r ^ ' , ^ , ' ^ .
vintoai:volle. Pakasteista y^lmicd^- ..^
tun riipan ravirifoafvo riippuu viefji
ruoanvalmistustavasta kotona, kos-ka
vil\annekset on nopeasti kiehau- ' .
lettu pakastamossä,:jie . kypsyy^f,
huomattavasti nopeammin kuin vas-laaVat.^
uoreet tuotteet. Jos ni(tS'^''.,„
kuitenkin keitetään liian kauan: ja
pidetään lämpimänä ennen tarjo|-.'
lua .tuhoutuu niiden d v i t a m^
suuriosa aivan sainoin kuintuÖreis^'
ta vihanneksista. Saadaksemme '
kastevihannesten ravintoaineet to­della
hyväksikäytetyksi muistamin^,
seuraavat perusohjeet: "
l i Palcastevihannekset pannaan kie-^
. hUmaan:'sulattomattomina. : A^UU
^. Keitinvettä käytetään mahdolli-.;.
simman vähän.
3: Pakastevihannesten keittoaika on
vain vastaavien tuoreiden
tuotteiden ieittoäjasta.
4. Keitettyjä vihanneksia ei säilyte­tä
kauan kuumina.
KATON PESUSTA
' Kattoa pestessä ei vesi valu i j i t - ..^
kin- käsivartta,' jos kyynärpään y|^j„
puolelle sitoo sideharson, tai rou«io«^
vettä imevän rievun.
...„,v
TYTTÖJEN TÄRKÄTYT ALUS'^
H A M E E T kuivavat Icauniisti. ja'
tävät muotonsa, jos ne pesun j ^U
keen asetetaan (vanhan) sateenvar­jon
päälle.
saa-.
Volki^wagen k a l t i i m m a k si
Walfsburg, Länsi-Saksa. — Volks-wagen-
yhtiö ilmoitti perjantaina,
että sen kolmen suosituimman auto­mallin
hinnat nousevat kotimarkki­noilla
240—390: Dmarkkaa.
Yhtiö Ilmoitti, että korotus ei
koske, vientihintoja, mutta niiden
korotuskysymys otetaan kuitenkin
larkastcttavaksi.
• Standarimallin hinnaksi tulee
l.uhtikuun 1. päivästä 4200 D-mark-kaa.
Aikaisempi hinta oli 3,810
0-markkaa.
Volkswagonautojen hintoja koro­tetaan
nyt toisen kerran kuuden
k-uukauden kuluessa.
— 1858 kultalöytö Fraser River
laaksossa.
TÄTÄ
EI VOINUT AUTTAA
Eräs kuusivuotias tyttö o l i naapu-i
issa. temmelfäen leikkitoverinsa
kanssa.
— Kaisa, sanoi naapurin emäntä,
olen " k u u l l u t , että sinulla on nyt
vauva-sisko.»- Halusitko sinä tytön?
— E-en. vastasi tyttö, minä halu­sin
saada veljen. Mutta minä olin
koulussa sillein kun se tuli.
P I L K K U J A
— Näetkö edelleenkin pilkkuja
silmiesi edessä?
— Kyllä.
— Eikö silmälaseista ollut mitään
hyötyä.
— E i , näen ne nyt entistä selvem­min.
..
M A T K A L L E
— Kultaseni, me siis lähdemme
matkaan ensi yönä.:
— Kyllä, muru.
• Ja saatko laukun pakatuksi?
Kyllä kultav sekä äiti että isä
auttavat minua.
V A S A M A A L A T T U LATTIA
kestävän kiillon, jos sb pestäan-k
u r r i l l a — siis kuoritulla maidolla,
K Y N N E T KOVIKSI
Jos kyntesi' ovat pehmeät -ja
halkeavat helposti, pidä niitä K^-'
ken ajan sitruunamehussa. ,
S U O L A L L A PUHTAAKSI
Lasisten kukkamaljakkojen ni-^
mat " v e s i r a j a t " ; voidaan poissa:
hankaamalla niitä' suolalla:: Myös^
teen mustaamat kiipit saadaan' pulf-'^
taiksi. jos niitä pesun yhteydesSff
hähkätaan suolalla. ' '
Kuivuneet mustetahrat saa pdiS-' "
tetuksi kun tahran ennen pestiä i
kastfelee liuoksella, jossa on • tilk- j
kaseen kiehuvaan veteen lisätty ;
suola&ija sitruunan mehua. ' t
Tuibmentuneet ''kuUatut taulu- r
jen kehykset saadaan uiiden kai- j
täisiksi puhdistamalla. ne —/ peh- •
meää harjaa käyttäen — vatkatulla '<
munanvalkuaisella, johon on lisät­ty
'teelusikallinen suolaa. Käsitä '
lyn jälkeen kehykset pyyhitään ;
kirkkaaksi pehmeällä rievulla. —
Kylpyammeet j a pesualtaat t\iW '
vat hohtavanvalkoisiksi, jos pjuhdis- .
tukseen' käytetään hiukan tärpättiä !"
j^hon on sekoitettu suolaa. • •
Suola pesuvedessä estää j ä ä t y m i -i
sen jos joutuu peitemään esim. efei- ;
sen lattiaa.
PÄIVÄN PAKINA
Ennenkuulumatonta
Uusi markka
vahvistettu Suomessa
H e l s i n k i .— Uusi markka, joka
on vanhaa markkaa sata kertaa ar­voltaan
suurempi, tulee kiertokul­kuun
ensi vuoden alusta. Markka
jakautuu sataan penniin. Tavaroin
den: hinns^t /alenevat samassa' suh­teessa.
Ylimenokauden odotetaan
'jostnvän noin kolme kuukautta.
"Oletteko ihmiset ihmeitä kuulr
leet", että viikon lopulla lähetettiin
Algeriassa eräs terroristi loppujen
lopuksi tiilenpäitä lukemaan.
Se on todella ennen kuulumaton­ta.
Tosiasia nimittäin on, että 0-
.AS:n (salaisen armeijajärjestön)
terroristit ovat saaneet ampua ja
tappaa algerialaisia milloin j a mis­sä
vain, ranskalaisten viranomais­ten
puuttumatta lainkaan asiaan.
Mutta nyt on jo aikoihin e l e t t y—
valkoinen terroristi joutui lopulta
käpälälautaan. Sen johdosta kirjoit'
ti torontolainen aamulehti alkuvii­kolla
mm. seuraavaa: ' 2~
."Salainen armeijajärjestö (OAS)
kärsi viikon vaihteessa uuden va­kavan
takaiskun kun sotilasoikeus
tuomitsi yhden sen (OAS) teinni-;
ikäisen kannattajan kolmeksi vuO;
deksi vankilaan siitä, että hän oli
ampunut erästä muhamettilaista.
" T ä m ä saattaa tuntua pikkusei­kalta
kaiken verenvuodatuksen kes­kellä,
mutta sillä on suuni sym-boolinen
merkitys, Terrorikampan-jansa
ajan Algeriassa, OAS on
nauttinut erikoista immuunioikeut-ta
rangaistuksista. Poliisit ja ta­valliset
oikeuslaitokset ovat ehkä
pelänneet pyssymiesten käsiittelyä
silloin kun ne ovat täysin julkises­ti
tehneet murhia kaduilla. Tilan­teen
korjaamiseksi presidentti de
Gaulle nimitti äskettäin erikoisen
sotilasoikeuden käsittelemäön ter­roristeja,
OAS:n puhemiehet eiv^t
ottaneet asiaa, vakavasti. He olivat
vnkuuttuncitn, että armeijan up­seerit
kieltäytyvät sotilasoikeulau-takuntien
jäsenyydestä ja että sen
vuoksi ne tulisivat olemaan tehot­tomia
. . . " ,
Tosiasia on tietenkin se, kuten
myöhemmin ilmenee tästäkin kir­joituksesta,
että ranskalaiset polii­sit
ja oikeuslaitokset eivät ole ol­leet
niinkään peloissaan terroris­tien
suhteen. OAS:in terroristit
ovat saaneet vapaasti suorittaa
pommituksiaan ja murhiaan siksi,
ja nimenomaan vain siksi, kun nii­den
takana j a suojana on hyvin
vaikutusvaltaisia piirejä Ranskan
armeijassa j a äärioikeiston poliitti­sissa
piireissä.
Ottakaamme muutamia esimerk-kerä.
Uutistiedoissa on vilahdellut sel­lainen
kuva, että aikaiseinmin"ka-pinallisuutensa"
vuoksi kuolemaan
tuomittu, 62-vuotias kenraali Raoul
S a l a n — j o k a on OAS:in tunnus­tettu
j a tunnettu johtaja j a kaiken
lisäksi huumausaineiden (oopiu­min)
orja — on avoimesti kulke­nut
Algerian kaupunkien kaduilla
ranskalaisten sotilasviranomaisten
ja poliisin "tuntematta" häntä?
Toisena mielenkiintoisena esi­merkkinä
voidaan mainita täkäläi­sen
TV:n välittämä uutisfilmi sen
jälkeen kuri ranskalaiset asevoimat
avasivat tulen Bab-el-Oued piirissä
eurooppalaisia mielenosoittajia vas­taan
vähän toista viikkoa sitten.
Kuten tiedetään, tämän mielen­osoituksen
järjestäjinä olivat OA-S:
in johtajat — mutta kun heille
haluttiin antaa Panisin varoitus,
että nyt on vaihteeksi otettava lu^
sikka kauniimpaan käteen, niin
tulta ei vieläkään aVattu OAS:in
asekaarteja, vaan niiden johtamia
ja kiihoittamia siviilejä vastaan!
Ja täkäläisen TV:n ruuduista
saimme nähdä, miten 0 A 3 : i n mie­het
kirosivat kenraali de Gaullen
helvetin syvimpään kattilaan " l u ­paustensa"
rikkomisesta siitä, • että
ranskalaiset eivät tule Algeriassa
koskaan tulittamaan ranskalaisia.
Ilmeistä siis on ollut kaiken ai­kaa,
että OAS:in terroristit ovat
menestyneet vain siksi, kun heidän
roolinaan on ollut likaisen karkeis-työn
tekeminen Ranskan imperia­lismin
hyväksi.
Mikäli tässä asiassa on j o l l a k in
epäilyä, hänen kannattaa tutustua
torontolaisen _Star-lehden kirjeen­vaihtajan
Ro5ei't Nielsenin^ alku­viikolla
Algierin kaupungista lähet­tämään
vuutiskirjeeseen, missä osoi­tetaan,
että Ranskan .sikäläinen ar-meijanjohto
j a OAS:n terroripääl-lystö
ovat yhtä maata kuin maala­r
i n paita ja housut. Mainittu kir­jeenvaihtaja
selitti tilannetta mm.
seuraavasti:
"Eräässä komeassa turkkilaisessa
marmoripalatsissa . . . sijaitsee
Ranskan Algerian armeijan pääma­jan
eräs osa.
"Korkeat muurit ja lukitut por­tit
antavat harhauttavan kuvan
eristäytymisestä ja turvallisuudes­ta.
Tosiassa se paikka on Ranskan
asepuissa ja; siviilivaatteissa ole­vien
OAS:in asiamiesten ja kannat­tajien
pesä.
"Tällä viikolla, jolloin Ranskan
armeija antoi kovia iskuja salaisel­le
armeijajärjestöUe,-jotkut sen up­seereista
t.vöskentelivät, söivät ja
joivat mitä toverisellisempaan
tapaan OAS:in miesten kanssa mar­moripalatsissa
. . . . ; •
" N o i n 20 everstiä, majuria ja T
kapteenia oli upseerikasinoilla -yh- '
dessä OAS:in samansuuruisen
ryhmän kanssa.
"He vaihtoivat onnitteluja askAr V
täisistä yhteistoimista Ranskan
hallituksen ohjelman sabotoimis^k:;
si . . ^ kerskuvat että OAS on
Ranskan armeija, miinus rouutaniiB
armeijayksikköjä, mitkä seuraavat
suurpetturi de GauUea ... ."
Tosiasia onkin tämä; Vaikka
Ranskan imperialismi menetti kai­ken
kontrollinsa Algerian suurilla
maaseuduilla — sen asevoimat ja
poliisit ovat voineet pitää hallus­saan
maan suurimpia kaupunkeja.
Vain sen vuoksi ja takia^ että Rans­kan
armeijan päällystö ja ranska­lainen
poliisilaitos on."katsonut lä­pi
sormiesa" ja asiallisesti $iis
avustanut OAS:in johtajia, ovat terr.
roristit voineet ppmmiattentaatte-jil
ja ihmistappojaan suorittaa A l ­gerian
kaupungeissa. Yllämainittu
mr. Nielsenin kuvaus OAS:in ja
Ranskan armeijan upseeriston''ase-,
veljeydestä" on vain, todistukseni
sitä. mitä yleisesti on maailman
turuilla Algerian tilanteesta ajatei'
tu. Siksi on t o d e l l a " e n n en kuulu­matonta"
että sielläkin on toimitet­tu
eräs-valkoihoinen terroristi van­kilaan
siitä, että hän ampui jotakin,
algerialaista. '
Mutta tässäkin on huomioitava
— että vieläkään ei siellä ole raa­hattu
korkean raadin eteen -—van­kilaan-
tuomitsemisesta puhumatta- '
kaan — OAS:in "silmäntekeviä".
jotka ovat viranomaisten tiedossa. '
. Pienet rikolliset joutuvat näkö­jään
sielläkin ensiksi tiilenpäitä l u ­kemaan
ja sitten vasta suurmurha-miehet,
mikäli heidän palvelujaan
ei enää tarvita. —Känsäkoura.