Vapaus, May 16, 1968

              SMi 2 . Torstai, toulctolk. 16 p., — Thiirsday, May 16,'4963
VAPAUS <i:iB£RTY.)
INDEPENDENT L A B O R O R Q A N
O F F'rNNISH CANADIANS
EDITORI W . ' E K L U N D ' M A N A Q E R I <>. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce m t ^ : m x B a d s ^ y ] $ , JThiusadt^ianil L^atprd^ys iQr l([apmifl
Publishing Ck);'Lbnit«d, 1W Weat, :8udbury, Ontario, OmaöA.
Mailing address: Box 69
Adt<^lslQg rates upon apiillCMttnm..ty^nslKStno tne^.ttuas».
Authoi^liied as second class matl Oiy .tte JPiost SXOpBtPtmff^mt, fSi^eitsffi»
,and for payment of postage In cash. A
; i M i - n i b e r of J h ^ CANADIAN LANGUAGE-PRFSS CLUB
T I L A V S H I N N A T :
Oanadassa: 1 7k: :$1Q.0D, 6 bk.$5.25 |USA:n:
•^kk. 8«0 etuomeen:
tv]c«ll;00,6hk.95.'»
l^k. UM, ekk. 635
Missä ion ^aSsmämmxäadsms^l
.MiltSihän meistä»(»oiadalaisista tuaituisi, ja jnifcä tekisi liit-toihallitsu/
jos (airgimxentin vii!oksijpiiihiu)eni)^^R^ olisi, asial­lisesti
puihijen inie!hittäny*^^Q^ Ijärjesrtäisi jatkuvasti
pömrrutuksia ja imuita siotatoimia. Canadan jmuita alueita vas­taan,
jos <myös argutcnentin. vuoilcsii) Noirji^ 'hallitus sanoisi,
ätitä Ranskan pitäisi lopettaa' eäidaitta Ganadan muiden ositen
poiimHttamisen, muitta PariisiQa o oikeus ja vel-vollisuuskiin
pitää miehitys- ja hyökkäysjouHökonsa Quebe­cissa?
' ,
Me ukkomme, että Canadaai kansa nöfusisi yhtenä miehe­llä
jä sanoisi Oslolle, että missä on Norjan '^oikeiusikäsitys",^
että liitltdhallitus Mittaisi kohteliaasti siitä kun Norja vih­doin
viimeinkin tuomitsee ranskaliaisten pomimitukseny mutta
kysyisi samalla, mistä ja miEoinNorjai m "valtuu-det'^
oikeutfaua laailskalaisten olön Quebe­cissa?
Mikäli i3lttawa «i näin menettelisi, se johtaisi välittöv
mästi ihallituksen vaihdolfcseen, ^ l lä niin voimakktaasti tä­mäntapainen
"Norjan -esityB'V vaikuttaisi canadalaäsiinyleens^^^
Tällä vertailulla on sitäkin enemmän kantavuutta sen
vuoksi kun Caaaada r&koi äskettäin diplomaatltisufeteensa Ga­boniin
ja pääministeri Trudeau lähetti protestmootin Rans­kaan
tapahtumista jbiden sanotaan koskevan Canadan itse­näisyyttä
ja Canadari sisäisiä äsdoiJta — eli siitä kun Quebe­cin
edustajat 'liyväksyttiin"ransikanfcieli6ten maiden kansain-väliöeen
vaUstudsofcoukseen.
Kuten on uiutistiedoiasa kerrottu, pääministeri Trudeau
menetiteili jufuri yUäfcuvaitunlaisesti Jklmontonissa antamansa:
Vietnam-lausynnon yhteydessä.
Uutistietoijeri mukaan hän oli ehkä entistä selvemmin esit^
täiyd; liittohallituksen aikaiöemmirikin antaman lausunnon,
eittä Yhdysvaltain pitää lopettaa Pohjois-Vietnamin kaikkien
alueiden pommituteen ja siUä siisti.
'^Pohjois-Viebniaimin pommituksen täytyy loppua heti,'?
kerrotaan pääministeri Trude^aiui /sanoneen. "Sen täytyy lop­pua
täydiellisesti, eikä vain yhdeksän-fcymmenosaisiesti tai kol-me-
neljäosaiseati,vaan totaalisesti. Tämä on meidän mieles­tämme
perusedellytys hedelmällisille rauihanneuvottelunie."
. Varmaa on, että tämä vaatimus pommituksen'lopettami­seksi
heijastaa Canadan kansan suuren enemimistön mielipi­teitä
ja toivomiiksia. Sellaflsenaan;sitä tervehdittiin lämpimäs­ti
kautta maan yhtä hyvin varakkaimpien kuin köyhempien-kin
canadalaisten asutuskeskuksissa.
Pääministeri Trudeau osoitti aivan oikein ja käytti si­nä
myös sattuvaa ventausfcohdietta että pommittaminen
ei edusta sellaista psykologista keinoa, jonka avulla voidaan
kansat pakoittaa neuvottelupöydän ääreen. "Hitler yritti sitä
(keinoa) Iso-Britanniaa vasitaan ja epäonnistui siinä" huoma­utti
pääministeri TrudeaiL "Minä en usko neuvottelujen: ke­hittyvän
pitkälldkään ennen kuin pommitus on todella lope­tettu."
Tämän paremmin ei olisi asian tältä puolta voitu esittää
sen paremmin Canadan kansallisetujen kuin maailmanrau­hankaan
kannalta katsoen. Meidän lehtemme yhtyy varaukh
sitta niihin rauhantahtoisiin canadalaisiin, jotka antavat ak­tiivisen
kannatuksensa ja tukensa pääministeri Trudeaim pom-mitusvastaaseUe
kannanmäärittelylle.
SOUTAA JA HUOPAA
Valitettavasti pääministeri Trudeau ei jättänyt Vietnam-lausuntoaan
siihen, vaan lyhtyi vieläkin — rauhanneuvotte­lujen
jo alettua Pariisissa — soutaen ja huovaten antamaan
sivustatukea Yhdysvaltain imperialismin likaiselle hyökkäys­sodalle
Vietnamin piientä kansaa vastaan.
Uutistietojen muSkiaan hän— kuten monet muutkin — oli
ilmeisesti oikeuitetusti esittänyt käsityskannan, että Pariisin
neuvotteluisita kehittyy pitkä ja ehkä väsyttävä prosessi. Täs­sä
hän voi olla oikeassa vadlcka yleisesti toivotaankin, että
Vietnamin sota saataisiin mahdollisimman pian pois päivä­järjestyksestä.
Mutta "perustellessaan" miksi hänen mielestään Pariisin.
neuvottelut voivat pitkittyä, pääministeri Trudeau asennoitui
imltei varauksettomaflti Yhdysvaltain hyökkäysohjedman puo­lelle
selittäen, että lopulta on päästävä tilanteeseen, nndssä
Etelä-Vietnamin ei tarvitse niin suuresiti luottaa Yhdysvaltain
sotilasmahtiin.
Mihin jäi tässä yhteydessä päämimsteriTrudeaun "oi-,
keudentunto" sekä käsitys oikeasta ja väärästä, tai hyökkää^
jäätä.ja hyökkäyksen uhrista?
Eikö hänen laiusuntoaan voida verrata alussamainittuun
olettamukseen, että esim, Norja "oikeuttaisi" ranskalaisten
miehitys- ja hyökkäysjoukkojen olon Quebecissa siihen asti,
kunnes toteultuu Ranskan voimatoimSipiteiden avulla Que­becin
irroittaminen muusta Canadasta — sillä eikö Yhdysval­lat
pyri Geneven sopimuksesta: välittämättä vieläkin "itse­näisen"
Etelä-Vietnamin rauodoertanueeen?
Yllämainitulla lausunnollaan pääministeri Trudeau ei
; asettanut vain hyökkääjää (Yhdysvaltoja) ja hyökkääjän uh­ria
(Vietnamin kansaa) samaan ikarsinaan, vaan liittyi avoi­mesti
USAn hyökkäyepolitiikan tukijaksi!
Tällainen lausunto on ilmeinen esimetrkki siiibä, että pää­ministeri
Trudeaunhcillitus jatkaa edeltäijänsä tavoin Yhdys­valtain
unperialismin veriruskeiden hyökkäyssyntien puh-taaksipeäemistä
ja puolustamista.
' ^Yhtä surkea oli pääministeri TiTudeaun lausunto mikä asi-aiUisesiti
puh.uen tukee Yhdysvaltain miehityksen jatkumista
Etelä-Vietnamissa.
Uutistietojen mukaan päärninisteri oli sanonut, että "olisi
vi*hp pyytää amerikfcdaisiavetäytymään^ pois ennen kuin
(heidän liialleen) oa tuUiult jankinilaiseit kansainväliset voimat
väköitideksi; ettei Etelä-Vietniamiin Jhyökätä."
^' Xftsiasjia tietenkin on, ettei kysymys ole ollut, ei ole nyt.
Lauiri Rahikainiein;
Helsinld. —
TVÖTTOMYySKORVAUIföBT
TayoitteenaiUnoitetaan A«ierikas-|
sa olevan, että työttömyyskorvaus
vastaisi ipuolta :tyi>ntekpin «iildKp
palkasta. Sitä e i ole saavutettu. K p r -
vaufceet ovat olleet ;fce*imMBrin 87
dollaria viikossa-eli ,37% maan fees-;
kipalkkatasosta. Vähianmäisfeorvaus
vaihtelee ori-osavaltioissa 3—25 dol­l
a r i in ija enimmäiskorvaus 30—65
dollariin iviikossai Korvausta makse­taan
yleensä 26 viikkoa.
Suomessa ei ole varsinaista työttö­myysvakuutusta.
Sitä vastaavat työt­tömyyskassalaki
ja työttömyyskor-vauslaki.
Niiden jnukaan maksetta^
vat työttömyj^avustukset j a työttö-imyyskoryaukset
nousevat keskimää­rin
äinj^in samaan suhdelukuun
palkasta k u i n Amerikan työttömien
saamat korvaukset.
TYÖTAPATURMAT
Tapaturmavakuutus on Yhdysval-'
loissa osavaltioiden hoidossa. Toiset
osavaltiot velvoittavat työnantajan
ottamaan vakuutuksen joko valtion
tai yksityisessä vakuutuslaitoksessa,
toisissa työnantaija voi joko hankkia
vakuutuksen tai ottaa itse vastatak­seen
tapaturmakorvauksista.
VakuutusturvanjMiri vaihtelee eri
tayoin. UseimmiBsa osavaltioissa
maatalous-, kotitalous- j a tilapäis­työntekijät
ovat vakuutuksen ulko-
Duolella. Puolet osavaltioista on sää
täpyt vakuutusvelvollisuuden vain
niille yrityksille, ioissa on väihin^fiäiii
15 työntekijää, ja neljännes
osavaltioista on määrännyt vaiatu-tuksen
koskemaan vain "vaarallisia"
tai "hyvin vaarallisia" työaloja. A r ­violta
65% palkkatyöläisistä kuuluu
tapaturmavakuutuksen piiriin.
TAPATURMAKORVAUKSET
. Täysi oliukorko on useixamissa
osavaltioissa jnäärätty 60—66^ :ksi
35—150 dollariksi viikossa; Kolman­nes
osavaltioista on rajoittanut elin­koron
maksu£uan yleensä 8—10 vuo-
{pen. tai suoritusten yhteissumman.
Kun raja on saavutettu työtapatur­man
uhrilla ei ole matidollisuutta
saada enää elinkorkoa, vaikka työky:
vyttömyys jatkuu. Kolmannes osa­valtioista
maksaa perheellisille ko­rotetun
elinkoron. Puolet osavalti­oista
soveltaa kuntoutustoimenpitei­tä;
Työtapatiuman uhrina kuolleen
lepkelle ja lapsille maksettava huoK
toeläfce on 40 osavaltiossa rajoitettu
mäarättyyji aikaan tai kokonaissum­maan..
iSuomessa tapaturmavakuutuslain"
alaisia ovat käytännöllisesti katsoen
kaikki: palkkatyönt^jät. Täysin työ
kyvyttömän elinkorko on meillä
60% vuosityöansiosta, ja huolletta­vista
omaisista maksetaan aina ko­rotusta:
Korvausten maksuaika- : ja
mSärärajoitukseit ovat Suomen jär-iesikelmälle
vieraita. Suomessa pide­tään
jnyös työmatkalla sattunutta
tapaturmaa työtapaturmana, Yhdys­valloissa
ei.
'Yleisvaikutelmaksi tulee, että
Amerikan tapaturmavakuutus on
erittäin puutteellinen. - ;
yi4EI!*EN SAIRAUS­VAKUUTUS
PUUTTUU
-yielä neljä vuotta sitten- mainit­tiin,
että Suomi oli Portugalin ohel-
' a ainoa Euroopan m aa, josta puut­tui-
yleinen ja pakollinen sairausva-:
Uuutus. Yhdysvalloista se puuttuu
edelleen, neljää osavaltiota lukuun­ottamatta.
Yrityksiä ei tosin ole puuttunut.
Niitä on tehnyt mm. jol:ainen presi-,
dentti Rooseveltisla lähtien, Eisen-howeria
lukuunottamatta. Äärioi-kqistolainen
yksityisyrittäjävastarin-ta
on kuitenkin joutunut antamaan
periksi vain sen verran; että toista
vuotta sitten saattoi astua voimaan
osittainen sairausvakuutus '65 vuot­ta
täyttäneille.
VANHIJSTEN
.«MKAUSVAKUUTUS
Vanhusten sairausvakuutus käsit­tää
pakolliaen ja vapaaehtoisen osan
ikärajaedellytykson lisäksi vaadi­taan
molempiin kymmenen eläkkee­seen
oikeuttavaa työvuotta tai oi­keus
perhe-eläkkeeseen. Pakollisen
vakuutuksen rahoittavat työntekijät
ja työnantajat vakuutusmaksuilla,
vapaaehtoisessa taas jokaisen vakuu­tukseen
ilmoittautuneen on makset­tava
3 dollaria kuukaudessa, minkä
lisäksi liittohallitus maksaa *aman
summan.
iPakollinen vakuutus on lähinnä
sairalavakuutus; Siinä korvataan jo­kaisessa
sairaustapauksessa 40 dol­larin
omavastuuosuuden jälkieen
SUOMEN "HYVÄ
PAIVELUS" ISRAELILLE
Helsinki. — Kesäkuun' sodan y h ­teydessä
viime vuonna tehtiin ver­tailuja
Suomen ja Israelin välillä
tunnettuun "talvisodan henkeen" —
pieni, urhea kansa oli näyttänyt
mahtavalle naapurille voimansa.
Lausumattomanakin tämä kuva
Israelista on yleinen. Sen esit­täjät
eivät, kuitenkaan ole —
ja vielä vähemmän niin on tehnyt
Israel — jatkaneet vertailua histo­riallisessa
sarjassa eteenpäin.
Kun Israelin ulkoministeri Abba
Eban maanantaina saapuu maaham­me
viralliselle vierailulle osana Eng
lannista alkanutta -pohjoismaista
rengasmatkaansa tähän vertailuun
on aihetta-
Israel perustettiin väkivaltaisesti
jokseenkin tasan kaksikymmentä
vuotta sitten perinteelliselle arabi­alueelle.
Muut ovat tämän unohta-neet,
arabit eivät. He eivät myös­kään
ole unohtaneet, että Israel
yhdessä Ranskan ja Englannin
kanssa suoritti-1956 provosoimatto'
man hyökkäyksen Egyptiin.
Arabimaat ovat nyt taloudellises­ti
heikkoja, niin kuin oli Neuvosto­liittokin
Suomen syntye.ssä. Ne
ovat —.30-luvun kielikuvan mukai­sesti
"savijaloilla seisova jättiläi­nen."
Arabeja on kuitenkin 100 m i i -
Joonaa ja he ympäröivät Israelin
joka taholta. Israelin juutalaisväes-eikä
voi olla tulevaisuudessa­kaan
mistään "hyökkäyksestä"
Etelä-Vietnamiin — ellei hyök­kääjällä
tarkoiteta nimeno-
•maan Yhdysvaltoja. Miten voi­vat
esimeifeiksi canadaladset ol­la
"hyökkääjiä" Canadassa?
Miten voisi, saniokaamme Län-si-
Canada "hyökätä" Itä-Gana-_
daan tai päinvastoin? Kysy­mys
olisi sellaisessa tapaukses­sa
j onkinlaisesita sisällissodasta
Canadassa, missä canadaladset
taistelisivat kieslkenään. Yhtä
mieletöntä on puhuajtai . vih-rjaiUa
"Pohjois-Vietnamin "hy­ökkäyksestä"
Etelä-Vietnanuin,
mikä sivumennen sanoen on
olkit vaihetta • alustta pitäen
Yhdysvaltain todellisen hyök­käyksen
oikeuttamistarkoituk-sessa.
On valitettavaa' kun pääimi-nifiteri
Trudeaun oikea Icäsi ei
näytä tiettävän imitä' hänen va­sen'kätensä
tekee, l^ahinta on
kuitenkin se kun tällainen sou­taminen
ja huopaaminen edus­taa
ilmeisesti harkittua ohjel­maa
Yhdysvaltain hyökkäysBo-dan
edelleen tukemiseksi.
tö on vain 2.4 miljoonaa ja kesä­kuun
sodan seurauksena maan ko­konaisväestöstä
on 45 prosenttia
arabeja, jotka Israelin nykyisen po.
litiikan ansiosta muodostavat vaa­rallisen
"viidennen kolonnan" ja
sobotaashien lähteen.
YlC:n viimekesäisessä lähi-itä-is-tunnossa
vaadittiin Israelia luopu­maan
Jerusalemin liittämisestä
omaan valtioalueeseensa ja itse
asiassa myös kahden eri pää­töslauselman
yhteistuloksena —
vetäytymään muilta valloittamiltaan
alueilta. Kumpaakaan ei ole tapah­tunut.
Päinvastoin Jerusalemin l i i t ­täminen
on .vahvistettu puhutaan
SUur-IsraelLsta ja "parenamista . r a ­joista"
ja Israelin peiiistamisen, 20.
vuotispäivänä järjestettiin sotilaspa­raati
Jerusalemissa — jälleen Y K : ta
uhmaten.
Kun Arabimaat (mm. Egypti) v i i ­me
kesänä ja syksynä osoittivat
merkkejä sovinnollisemmasta asen­teesta,
pysyi Israeli kannallaan ja
jyrkensi sitä. Y K : n sovittelija Gun­nar
Jarringin lähes puolen vuoden
sovitteluyiitykset eivät ole tuotta­neet
tuloksia.
Israelin nykypolitiikan näköalat
lupaavat kostohyökkäyksiä puolin ja
toisin, alituista sodan vaania — ja
sotaa. Se "hyvä palvelus" minkä
Suomi voi tehdä Israelille, on tar­jota
sille jatkosodan ja Paasikiven
linjan, opetus: maantieteellisille tosi
asioille ei voi mitään, iso naapuri
on olemassa "savijalat" lujittuvat.
sairaalahoidon kustannukset koko--
naan 60 päivän ajalta sekä vielä 80:
päivältä se osa, mikä ylittää 10 dol­laria
päivässä. .Lisäksi suoritetaan'
eräitfi muita korvauksia. Korvaamat,
ta jäävät mm. lääkärihpalfckiot, lääk
keet j a hoitomatkat.
Vapaaehtoisen; vakuutuksen tär­kein-
etuus on lääkärmpalkkioiden
korvaaminen. Jokainen joutuu v a ­kuutusmaksun
lisäksi maksamaan
omavastuuosana 50 dollaria kalente­rivuodessa,
lopuista kustannuksista
korvataan 80%.
Amerikkalainen vanhusten . s a i -
causvakuutus on Suomen vielä 'Vaja-!
vaisena pidettävän yleisen_'sairaus-vakuutuksen
rinnalla erittäin vaati­maton.
Siitä huolimatta amerikkalai­set
sosiaalipoliitikot pitävät sitä yh­tenä
tärkeimpänä_skohtana maansa
sosiaalilainsäädännössä;
Y K S I T Y I S V A K U U T U S
iLääkintäbuollQtn ennestäänkin kor
keitten kustaonustcn huima nousu
— kaksinkertaiseksi iMnmenessä
'\fuodessa — on pakottanut amerik­kalaiset
yleisen sairausvakuutuksen
puutteessa turvautumaan yksityisva­kuutukseen.
Lähes 80% :11a amerik­kalaisista
on jonkinlainen vakuutus
sairauden varalta; Mutta ne y l i .20%
joilla tällaista vakuutusta ei ole,
ovat yleensä niitä, jotka eniten tar­vitsisivat
vakuutusturvaa.
Myös perhepoliittiset tukitoimen­piteet
puuttuvat Amerikan sosiaali­turvajärjestelmästä.
Meillähän tä­hän
ryhmään luettavia tai niitä lä­hellä
olevia tuen muotoja ovat mm.
lapsilisä, eri opintotuen lajit, lapsi­perheiden
asumistuki, valtion tuki
asuntotuotantoon, invalidiraha ja
elatusavun ennakko.
S O T A V E T E R A A N IT
Nykyinen huomio on Amerikassa
jo vanhastaan kiinnitetty sotavete­raanien
huoltoon. Varsinaista rinta-mamieseläkettä
maksetaan vain v i i ­me
vuosisadan lopulla käydyn E s ­panjan—
Amerikan sodan veteraa­neille,
mutta muunlaisia etuja on
useita: sotainvalidien ja lieidän
omaistensa korvaukset, siviilissä
täysin työkyvyttömiksi, tulleiden
maailmansotiin, ja Korean sotaan:
osallistuneiden eläkkeet, halpa hen­kivakuutus
ym; Veteraanihallinnon
palveluksessa on y l i 170,000.; työn­tekijää.
Sotaveteraanien erityisetuja on
Amerikassa pidetty ehkä siitäkin
syystä tarpeellisena, että heitä ei ole
haluttu jättää heikon yleisen sosiaa^-
liturvan varaan.
SOSIAALIHUOLTO
Sosiaalihuoltoa on Amerikassa
kahta tyyppiä, joista molemmat ovat
osavaltioiden Ja paikallisviranomais­ten
hoitamia ja molemmissa sovel­letaan
yksilöllistä tarpeen härkin-taa.
Toisesta säädetään sosiaalitui-va
laissa, se kohdistuu määrätarkoituk-ciin
j a : liittohallitus osallistuu sen
(Jatkuu sivulla 3) .
^liiiiiiiic^iiili^^
lAmerlkan natolpttoihie otti iteel-i
m i hiljat^biöii u a A m ofan^ii: c
"Amerikan valkoihoisten kansal-llMiosialistinen
puolue", «en vi­ralliseen
Hei! Hitler-tervehdyk-a
a m ien nyt lisätty.: "Valkoiftten
valta". Pnohterä -uu^i j ^ a j a M i
Kell; liitka astni jonmutun Rock-wenin
ttladle, antaa puolueen pro-pagandalle
yhä voimakkaamman
rotuk^koiluluonteen.
Puolifasistinen "John Birich seu­ra'?
ei lolnii yksto Vietnamin rau­han
puolustajia vaan /myös ihmis­oikeuksiensa
puolesta tdstelevaa
neekeriiUkettä vastaan. .On ole-:
massa jmotä .erilaisimpia arvioita
tämän seuran suuruudesta: aina
;254)00:ata lOO^ftieen Jäseneen
saakka. Seuran rivit kasvavat jat-
JtuvastL ^
M(utta johtoasema rotukiihkoi-lussa
ja neiekerien vastaisen ter-muin
lietsomisessa kuuluu yhä
^edeUeen Ku JClux Klanille. :
Amerikkalainen lehdistö on kuin
isolminut yhteisen salaliiton j a vai­kenee
täysin tästä -murhaajien ja
'Djari: yaltep^^^
;r uuden. . A i k f f l k a u s l f i l U i i T^
teirroristipiubiueen
kuin josta!^
tapahtumasta; "Kaikki alkoi vain
.huvin vuoksi v.. Kuusi amorta.sa­man
liiton entistä ^^^^^i^^
ajankulukseen .perustaa klubin.;nlHe
hälusiyai^
jäperäisirie • rituäaleiiiee^^^^^
mituksineen, salaslangeineen . ,
Vain huyin-vuoksi h
lakanoista ja tyynypääUirJstä; tehtyi­hin
yiittoihih j a i r u ] ^
5in he ratsastivat
kaupunkia heyosillaari/jqtka^^
myös naamioitu: läk
klux klaijilaiset huoinasivat kuiten­kin,
että heidän tenqipunsa säMqrtti-vät
taikauskoisia neekereitä.^.T
cyystä heidän joukkoonsä~—-v vain
hiiviii vuoksi -^^ liittyi kjinmOT^
m u i t a . ' : : • ; ; — • •
Tämä ruusunpunaisin värein:fe :
lattu kuva on täysin vaJheeUineri.
Murhat, hirtot jä kiduttamisj^t saät-^
toivat olla vain a jahkiduätilariomis^
tajien mielestä. Mutta neekereillie
36 o l i , niin kuin se on vielä tänäkin
kiduttajien rosvojoukosta. Siitä ei päivänä — totisinta totta, Samaisen
jqko puhuta mitään t a i siihen suh
taudutaan kuin kehnoon vitsiin.
Ada yritetään kuitata ikään kuin
K K K olisi vain elävä, anakronismi:
jäännös entisiltä ajoilta. Mutta asia
ei suinkaan ole näin.
Ku Klux Klan vietti viime vuonna
y-atavuotisjuhlaansa. Entiset upseerit
jotka nujerrettiin orjanomistajien
konfederaation avoimessa taistelus­sa,
perustivat tämän järjestön Nashr
vUleen, Tennesseen osavaltioon. Up-^
seerit olivat päättäneet pystyttää
iiudelleen vaikkapa ruoskien, hirtto-silmukoiden
ja tykkien . avulla sen,
mistä kansalaissota oli tehnyt lo-
30 M a Wa
tuomMimen
eteen
Ateena. — Kolmisenkymmentä
kreikkalaista, joukossa 14 nuorta
laivaston upseeria, joutuu tänä kesä-.
nä tuomioistuimen eteen .syytettyinä
"kaajqiaushankkeesta sotilashallitus­ta
vastaan", kertoivat asiasta taval-lise.
sti perillä olevat lähteet Ateenas­sa
perjantaina.
Ryhmää syytetään mm. sabotaasin
suunnittelusta' kreikkalaisia laivaston
yksikköjä ja NATOn sukellusveneitä
vastaan. Ryhmän kuulustelut on nyt
saatettu päätökseen, sanoivat samat
lähteet.
Kreikassa nykyisin voimassa olevan
poikkeuslain imukaan tämäntapaiset
syytökset voivat johtaa kuolemantuo­mioihin
tai elinkautisiin vankeusran­gaistuksiin.
Syytettyjen joukossa on mm. eräs
fcaiq:q>atieteen professori, kolme asian­ajajaa,
eräs sanomalehtimies ja eräi­tä
talouselämän henkilöitä. Kaikkien
sfinotaan olevan maanpaossa olevan
Andreas Papandreoun ystäviä.
lehden tunnustuksen mukaan "nee-kereitä,
jotka kieltäytyivät työsken-telemästä
valkoihoisten palvelukses­sa
ruoskittiin, hirtettiin, kuohittiin,
poltettiin ja lynkattiin kuin kar­jaa.
Näin karmealla tavalla saivat
surmansa sadat ja tuhannet ihmfeet.
Siitä on kulunut sata vuotta, mut- •
ta vielä nytkään — avaruuden ja
elektroniikan aikakaudella, — nee­kerit
eivät ole turvassa väkivallalta:
Ku klux klanilaisten härännabkais-r
ten paksujen ruoskien iskuja sin­koili
ihmisoikeuksien puolesta mai*s-sineitten
olkapäille Birminghamissa,
Selmassa j a useissa muissa Ameri­kan
kaupungeissa. Tässä ni ole m i ­tään
ihmettelemistä. / K K K : n jäse-
-listö käsittää y l i puolet USArnete- :
läosien poliisikannasta ja se toimii
poliisien apuna aina kun on nujer­rettava
tai terrorisoitava afrikkalais-amerikkalaista
väestöä. V
Keskustelkaapa amerikkalaisten
kanssa ja he sanovat teille: "Mutta
eihän nyt ole enää-vuosi 1924, j o l ­loin
KKK:hon kuului neljä milioo-naa
jäsentä. Nykyisin heitä on eiiikS
kaikkiaan 50.000—60;000". Näin ajat
telee j a toteaa tästä asiasta New
York Times: " K K K : n katsantokan­nat
leviävät yhä'laajempiin väestö-'
kerroksiin USA:n eteläosissa. Ame­rikkalaisen
ei enää tarvitse liittyä
K K K : h o n toimiakseen rotuvihan ;
hengessä K K K : n tapaan". '
Kaikissa niissä tapauksissa,' j o l ­loin
k u klux klanilaiset ovät 'syyl­listyneet
rotumurhiin viime vuosien
aikana, heidät on julistettu syyttö- '
miksi. Los Angelesin piirituomaii
P. Natter sanoi äskettäin mielipi­teensä
olevan, että rotukiihkoiluter-roristien
veljeskunnan toimintaa ei
saa vähääkään rajoittaa; Esim. jokin
aika sitten Mississippin osavaltiossa
kolmen nuoren ihmisoikeuksien puo
Iestä taistelevan henkilön mmiian-neet
ku klux klanilaiset sheriffi
Rainey ja hänen apulaisensa Price
(Jatkuu 3 sivulla)
ROTUSORTO VIENTITAVARANA ETELÄ-AFRIKASSA
. llelsinkL — Suomen iiannanotto
iLounais-Afrikan kysymykseen liit­tyy
siihen keskusteluun, jota YKn
yleiskokouksessa on viime aikodna
ikäyty eteläisen Afrikan tiiantees-
!ta ja jonka keskipisteenä on oUut
juuri Lounais-Afrikka.
Keskustelua on käyty kiivaasti
varsinkin sen jälkeen kun maailman
järjestön jatkuvalla koetuksella
oleva ai-vovalta kärsi pahan kolauk-
.<?en Etelä-Af rikan hallituksen kiel­täydyttyä
viime huhtikuun alkupuo­lella
myöntämästä Y K n Lounais-
Afrikan valtuuskunnalle matkustus­lupaa
maahan.
Etelä-Afrikan hallituksen omaval­taisuudet
j a piittaamattomuus Y K n
päätöksistä eivät ole mitään uutta.
Lounais-Af rikan suhteen tällä oma­valtaisuudella
on juurensa pitkälle
menneisyyteen. Kansainliiton "isän-^
nyys" Lounais-Afrikassa ensimmäi­sen
maailmansodan jälkeen j a Y K n
huoltohallintojSrjestelmä , 2 . maail­mansodan
jälkeen ovat olleet verho,
jonka taakse on kätketty saksalais­ten
aikoinaan aloittama j a Etelä-
.Mrikan jatkama valkoisen vähem­mistön
vallanpito ja värillisten sorto
N i i n myöhään kuin vuoteen 1966
.saakka Y K antoi epäsuorasti siu­nauksensa
tälle politiikalle pitäes-
.sään tosin kiinni muodollisesta vas­tuustaan
Lounais-Afrikassa; mutta
salliessaan todellisuudessa Etelä-
Afrikan hallitukselle rajoittamatto­mat
toimintamahdollisuudet maassa.
Kansainvälinen tuomioistuin kä­sitteli
Lounais-Af rikan kysymystä
neljään otteeseen, viimeksi vuonna
1960, jolloin Liberia, j a Etiopia nos­tivat
kanteen Etelä-Afrikkaa vas­taan.
Windhoekissa oli tällöin toi­meenpantu
verilöyly, joka vaati 11
lounaisafrikkalaisen hengen..Viimei­nen
käsittely kesti viisi ja puoli
vuotta ja se päättyi kanteen kiistan-
.alaiseen hylkäämiseen.
A f r i k a n j a muiden kolmannen
maailman muiden vaikutusvallan, l i ­sääntyminen
YKssa ja niiden tyyty­mättömyys
asioiden kulkuun sai a i ­kaan
sen, että yleiskokous lokakuus­sa
.1966 vihdoin hyväksyi: päätöslau-
."^elmaUi jossa kaikki Etelä-Afrikan:
mandaattioikeudet Lounais-Afrik-kaan
peruutettiin. Päätöslauselma
on kuitenkin jäänyt tuloksettomaksi.
Lounais-Afrifcka on edelleen pysy­nyt
Etelä-Af rikan hallituksen vank-kiunattomassa
otteessa, eivätkä
apartheid-hallitukset ole paljonkaan
piitanneet Y K n päätöksistä tai maa-
'ilman yleisestä mielipiteestä.
Kun Y K o l i julistanut Lounais-
Afrikan omaan hallintaansa, Etelä-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
S U O M A L A I N E N A U T O SYNTYMÄSSÄ
Niin-ne ajat muu.Ulivat!
Siihen aikaan kun jotkut meistä
vanhoista parroista oli vielä Suo-messar^
sanotaan 40 vuotta sitten tai
sitä ennon, Suomineidon kuoppasilla
teillä ajeltiin useimmiten --'klossirat-tailla"
eli linjaalittomilla kärryillä.
Autojakin sentään oli aina siellä
ja täällä, mutta kyllä sitä sellaisena
ihmeenä pidettiin, että varsinkin pik­kupojat
ja •'tytöt juoksivat joskus
kilometrikaupalla moista ihmettä
katsomaan.
Mutta nyt on sielläkin kestopääl­lysteitä
mikä määrän tietää ja au­toja
vähän joka nurkissa.
Ja teoHisuusmimsteri Väinö Les­kinen
esini äskettäin julkisuudes-sa
lausiunnon, jonka mukaan suomalai­nen
auto voi j o lähitulevaisuudessa
muodostua hurskaasta toivosta käy­tännön
totuudeksi.
Kaiken tämän johdosta on sanot­tu,
että suomalainen ajaja ei turme
onmrkkohmlou^kotimaista irntxra koh­taan.
Telxkää vain ihyvä j a kohtuu­hintainen
auto j a markkinat ovat
valloitettavissa, selittävät suoimalair
set.
Selvää on, että meillä ei ole tääl­lä
"rapakon takana" pitkään/aikaan
tilaisuutta suomalaista autoa nähdä,
puhumattakaan siliä ajamisessa,.
paitsi niillä "Onnen myyrillä", jot­ka
voivat pistäytyä Suomessa suku­loimassa
sitten kun, ja jos se uusi
suomalainen vekotin ilmaantuu mui­den
maarttiehirmujen joukkoon.
Jokatapauksessa näyttää että suo­malaiset
autoilijat ovat melkoisesti
vapautuneet ennakkoluuloista uutuuk
sia ja erikoisesti oman maansa uut­ta
ajokkia kohtaan.
Helsingissä ilmestyvä SKDL: n ää-ncnkantnattajan.
Kansan Uutiset o l i .
tässä päivänä muutamana suoritta­ma
asian johdosta mini^-gallupin
Helsingissä.
Tämän tutkinmksen. perusteella
näyttää todella siltä, että ci valmis-itu.
qmmi ole ratkaLsovn, vuiui ajokin
laatu ja hinUi.
joku
Les-
Entäs sitten nimi?
Mainittu lehti kertoo, ettj
oli ehdottanut Koivistoa, joku
kistä. Väiski oli jonkin mielestä eh-
_dottaman hyvä, tai miksei Urkki.
Suomalainen nimi pitää suomalai­sella
autolla olla, siitä olivat kaikki
yksimielisiä. Tällaisia mielipideil­maisuja
oli asiasta mainitulle leh­delle
annettu:
— Jaakko Kytömaa On ajellut koi-\
matta vuotta ''volkkarillaan", mut­ta
ostaisi kyllä ilman muuta suo­malaisen
auton: — Jos olisi rahaa,
tietysti. Ennaldtoluuloja ei ole — tai
no ehkäi sem verran kuin ihmiisellä
yleensä on ennakkoluuloja sellaista
kohtaan, mitä ei ole olemassa.
Nimikö? Eikös Hyrysysy olisi sel­lainen
yleisnimi, sehän^ oli kovasti
pinnalla silloin 20-luvulla, kun auto-mobilia
yritettiin suomentaa. Tai
Jos pantaisiin Karjala?
Eräs'toinen 'helsinkilärnen, joka
myy lyöksoen iMosoja ja ajeleo
Mosoolla itsekin, suosi kyllä suoma­laista
autoa:—-Miksi etten ostaisi,
onhan suomalainen teko kovoa tekoa
— Sisut, Vanajat, Valmetit ja muut.
Suomalaisella autolla olisi vaitoaas-ti
mahdollisuuksia, viennistä en nyt
osaa sanoa.^^mutta kotimaassa ama-kin.
Hinta on tietenkin ratkaiseva
tekijä.
Nimestä nyt en osaa sanoa . . .
Eräs rouva sanoi olevansa " s en
verran jsänmaallinen, että iloitsen
kaikesta hyvästä, mitä Suomessa ta­pahtuu,
kotimainen auto olisi, plxis-saa
meille . . ."
Eräs helsinkiläinen taksinkuljetta­ja
sanoo, että "hinnalta ja kadusta
se riippuu, mutta jos se olisi a i ­dosta'
kotimaisesta koivutuohesta ja
ruostesudjattu, niin hyvä olisi.".
Allekirjoittanut on puolestaan
myös sen verran Suolmen jrstävä,
että iloitsisi siitä, jos- suomalaiset
saisivat todella hyvän ja kestävän
kotimaisen auton, mitä ei olisi hin­nallakaan
pilattu — varsinkin -edel­lämainitun
ammattimiehen sanontaft
käyttäen, jos se o h s i A«ieia truosto-
.suojattu, vaikka ei vnllnp tjrOhestft
olisikaan. — Känsäkoura,
••• Ji»- «V/ff »'-f-.*^ .•••...-s y y~ ,