Vapaus, March 12, 1966

              19
I
I Urheiliia
I
I
Hämäläinen ja Halonen sankareiksi
Kuten on aikaisemmin kerrottu,
Kalevi Hämäläinen nousi viime sun­nuntaina
50 kilometrin ja N. Halo^
: nen erikoismäen voittajina Salpau»-
' seliih'sankareiksi.
Salpausselän kisasunnuntai olikin
: täysosuma niin urheilullisesti kuin
myös yleisökannatuksen puolesta,
kuten Kansan Untisten kirjeenvaih­taja
Pentti Mäkinen totesi. Hienot
ja kireät kilpailut hiihtomaratoonil-la
sekä tiukka ja suorastaan hermo-
_!_ja^ repivän jännittävä mäkikilpailu
antoivat parhaita mitä talviurheilu
antaa sattaa. Eikä. järjestäjillä­kään
jäänyt syytä murheeseen, sil­lä
Salpausselän kisamonttua reunus­ti
mäkikilpailun aikana 50,000 nou­seva
yle-söjoukko.
Viime vuosina monta kertaa Salpa­usselän
50 kilometrin voittoa tavoitel­lut,
mutta tähän asti siitä joka kerran
lucpumaan joutunut Juvan ex-maail-manmestari
ja olympiavoittaja Kale­vi
Hämäläinen otti nyt tiukan taiste­lun
jälkeen ensimmäisen sijan.
Voutilainen paras
50 kilometrin
sekuntikilvassa
Hyvinkää. — Kuopion Riennon Vil­jo
Voutilainen ja Kyrokosken Kiso­jen
Matti Ketola kävivät sunnuntai­na
raivoisan sekunttikilvan viiden
penikulman kuninkuusmatkan TULn
. mestaruudesta. Voutilainen osoittau­tui
Ketolaa jcestävämmäksi ja vei
mestaruuden, mutta eroa oli maa-alissa
vain 11 sekuntia..
rUL:n TULOKSIA
50 km.
1) ViIho Voutilainen Kuopien Riento
2.55.16.
2) Matti Ketola Kyröskosken. Kisko­jat
2.55,27,
3) Raimo Ilomäki Vesikansan Sopu
2.57.44' ••
MÄENLASKU
1) Sauli Ho!ma Kau.salan Yritys
224,8
2) Seppo Tarvainen .Jyväskylä Lohi
224.7
3) Leo Heino Tahmolan Vesa 224,0
YHDISTETTY ^
DEero Ruonala Kemin Into 449,90
2) Veikko Fagerström Tahmelan
Vesa 430,05
3) Erkki Manonis Vasangan Vesa
415.08
YLI 45-v. 10 km.
1) Markku Sopanen Hyvinkään Hiih­täjät
36,03
2) Armas Neuvonen Käpylän Kun­to
36.35
3) Toivo Neuvonen Kolkan Kiri 36,52
NAISTEN 3x5 km. VIESTI
1) Inkeroisten Vihuri (Kuuluvainen,
Hohti, Mykkänen 51,47
2) Kajaanin Kuohu (Vähäsaari, Sis­ko
Heikkinen, Pirkko Heikkinen) 53,33
3) Jämsänkosken Jyr>' (Hakanen,
Toimela, Kokki) 55.37;
Mäenlaskussa oli paine kova lop­puun
asti. Vielä toisen kierroksen ai­kana
ei uskallettu toivoa Suomen
miestä voittajaksi, mutta: niin lopulta
kuitenkin kävi. Lahden Niilo Halonen
hallitsi hermostonsa loistavasti ja teki
sen, mitä pidettiin uskomattomana,
kukisti mahdollisimman niukasti kak­sinkertaisen
M M midien Björn Wirko-lan
sekä Itä-Saksan kovan mäktkaar-tin.
Yhdistetyssä sen sijaan veivät vie­raat
kaiken mahdollisen.
SUNNUNTAISIA TILASTOTIETOJA
50 km.
I) Kalevi Hämäläinen 3.02.41,5; 2)
Eero Mäntyranta 3.03.16,7; 3) Lorsn
Skjemstad Norja 3.03.42,9; 4) Kalevi
Laurila 3.05.25,9; 5) Arto Tiainen 3.06.
19,0; 6) Ole Ellefsäter Norja 3.08.25,1;
7)Raimo Hämäläinen 3.10.29,7; 8) Un­to
Sorjonen 3.12.16,0; 9) Toivo Makko­nen
3.12.36.5; 10) Heikki Ripatti 3.12.
55,3.
YHDISTETYN MÄENLASKU
1) Rainer Dietel 237,8; 2) Joachim
WinterliGh 237,0; 3) Aarre Naaralai-neri
229,4; 4) Karl-Heinz Luck 226,5;
5) Markus Svendsen 226,4; 6) Egil
Nordseth 222,7.
YHDISTETYN LOPPUTULOKSET
1) Markus Svendsen Norja 466,93
(240,53-226,4)
2) Joachim Winterlich Itä-Saksa
460, 25 (220,45-237,0)
3) JozerGazienica Puola 443.69 (226.
19-217,5)
ERIKOIMÄENLASKU
1) Niilo Halonen .77,0—105,4 80,0-
114,7 yht.pist. 220,1 '
2) Björn Wirkola Norja 77,0—108,4
79,0-111.6 yht.pist. 220.0
3) Hors Queck Itä-Saksa 78,0—106.5
79.5—108,4 yht. pist.214.9
1) Reinhold Bachler Itävalta 78.0-106.
O 77,5—106,2 yht.pi.st. 212,2; 5)Dieter
Neuendörf Itä-Saksa 80,5—107,0 76.5^
105;1 yht.pist. 212,1: 6) Veit Kiihrt Itä-
Saksa 77,0—104.9 76,5—106.1 yht.pist.
211.0. '
RUOTSIN
AMERIKAN LINJAN
HUVIMATKA
SUOMEEN
uudella
M.S. Kungsholm-loistolaivalla
NEW YORKISTA
(toukokuun 5 pmä
Eder.een:
Göteborgista Tukholmaan —
erikoisjuna — toukokuun 14.
Tukholmasta Helsinkiin —
M.S. ILMATAR — toukok. 14
HeMnklin saavutaan toukok. 15
päivänä
9 Tä.mä on ensimmäinen uuden
Kung^liolmin Skandinaviaan eli
itäänpäin suuntautuva tavalli­nen
laivavuoro. Teillä on nyt ti-laLsuus
osallistua tähän - elämy.s-rikkaaseen,
ilontäyteiseen-ja iki­muistettavaan
neitsytmatkaan
laivalla, joka uhoo upouutuut-taan.
jonka hytit ovat tilavat ja
kannet avarat ja jo.ssa rtroka ja
pa^elu on kuin.. ruhtinailla —
laiva ön kertakaikkiaan-, kuin
unelmlcnne valkoinen jout.sen.
Tui-i.stiluokan hinnat:
New York—Göteborg,
alkaen U.S. $276.00
Göteborg—Helsinki,
alkaen U.S, $50.00
Tehkää palkkatilauksenne heti,,.
Oioitteelln:.
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
P.O. Box 69. Sudbury, Ont.
Ruotsi-N-liitto
tasan 3-3
Ljubljana, Jugoslavia. — Jää­kiekkoilun
MiM-kisojen sähköisen
:iännittävä Ruotsin ja Neuvosto­liiton
välinen ottelu päätt}-i tors­taina
tasapeliin 3—3- Ottelua oli
seuraamassa 10,000 mak.sanutta.
Ruotsalaiset johtivat toisessa
erässä aluksi 2—O ja kolmannes­sa
3—Z, mutta neuvostoliittolaiset
tekivät lopulta tasoitusmaalin.
Ruotsalaisten ilmeisenä taktiikka-1
na oli neuvostoliittolaisten hyök­kääjien
yhteispelin estämisyritys.
missä he onnistuivatkin niin, että
e r i t t ä in hyvästä yhteispelistään tun­nettu
Neuvostoliiton joukkue ei saa­nut
peliä kunnollisesti luistamaan.
Mahdollista on, että neuvostoliit­tolaiset
aliarvioivat vastustajaansa
koska he pitivät parhaan hyökkäys­ketjunsa
— Konstantin Loktev,
Aleksander Almetov ja Veniamin
Aleksandrov — pois pelistä suu­rimman
osan ensimmäisen erän pe-liajasta,
jolloin ei tehty yhtään
maalia. .
Tähän mennessä Neuvostoliiton
joukkue on tehnyt kaikkiaan 4.5
maalia ja sen maaliin on lyöty 6
kiekkoa. Tämä edullinen maalimää­rä
voi osoittautua tärkeäksi tekijäk­si
siinä tapauksessa .jos muitakin
otteluja päättyy yllättäen niin, että
sijajärjesys tulee ratkaistavaksi
tehtyjen maalien perusteella.
Neuvostoliiton ja Canadan
joukkueet pelaavat perjantaina
kello 2.30 iltapäivällä. Canadan ja
Ruotsin välinen ottelu on sun­nuntaina.
Tällä kertaa kaikkein parhaim­massa
asemassa oleva Tshekko­slovakian
joukkue pelaa perjan­taina
Ruotsia vastaan ja sunnun­taina
Neuvostoliittoa vastaan.
pelilupaa Cana-diensia
vastaan?
Ljubljana, Jugoslavia. — Neuvos­toliiton
jääkiekko-maajoukkue esit­ti
keskiviikkona Kansainväliselle
jääkiekkoliitolle pyynön, että se
(NL:n maajoukkue) saisi oikeuden
pelata National Hockey Leaguen
(johtavan ammattilai-sjääkiekkolii-ton)
Montreal Canadiens joukkuei­ta
vastaan.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton
brittiläinen puheenjohtaja J. F,
(Bunny) Ahearne sanoi, että mai­nitun
kansainvälisen liiton säännöt
kieltävät amatööri- tai ammattilais­joukkueiden
väliset ottelut, ja että
hän henkilökohtaisesti tekee kaiken
voitavansa sen hyväksi että Neu­vostoliiton
maajoukkueen ja__NHLn
alaisen Canadiens joukkueen välistä
ottelua ei järjestettäisi.
Kolme kertaa peräkkäin maail­manmestaruuden
voittanut ja nyt
pidettävissä MM-kisoissa neljättä
mestaruutta menestyksellisesti ta­voitellut
Neuvostoliiton jääkiekko-joukkue
on puhemiestensä kautta
antanut aikaisemmin tietää, että se
haluaa koetella voimiaan ja mah­dollisuuksiaan
johtavien ammatti­laisjoukkueiden
kanssa. Neuvosto­liittolaiset
ovat sanoneet, että he
haluavat saada lisää kokemusta täl­lä
alalla; ja että heitä ei pelolta
mahdoIIinen^ häviö, mitä he sivu­mennen
sanoe'n eivät pidä lainkaan
varmana asiana.
Montreal Canadiens joukkue, jota
va.staan neuvostoliittolaiset haluaisi­vat
saada pelata voitti viime vuon­na
tämän mantereen ammattilais-jääkiekkoilun
maailmanmestaruu­den
ja siiherf liittyvän Stnnley Cup-pokaalin.
Ahearne sanoi Neuvostoliiton
esittäneen viralli-sesti anomuksen,
että NLn maajoukkueelle annettai­siin
lupa suorittaa ottelu Montreal
Canadiens joukkuetta vastaan.
Mr. Ahearne sanoi, että asiaa ei
voida ratkaista ennen kuin maini­tun
kansainvälisen jääkiekkoliiton
kongre.ssi.ssn. mikä pidetään Itäval­lassa
vasta ensi syyskuussa. Tämän
katsantokannan mukaan — mikäli
kongressi päättää asiasta .Neuvo.sto-liiton
h y v ä k s i — k o . Neuvostoliiton
maajoukkueen ja NHLn GanadJens-joukkueen
välistä ottelua ei voida
järjestää ennen kuin aikai.sintaan
ensi .syksynä, selittää mr Ahearne.
Neuvostoliiton jääkiekkoilijain
puheniiestcn kerrotaan aikaisem­min
selittäneen, että siinä tapauk-se.
S6a jos heidän nykyinen maajouk­kueensa
juli.stcfaisiin ammattilai­seksi
jotakin .NHL-joukkUetta vas­taan
suorittamansa ottelun johdos- :
ta, Neuvostoliitolla on toinen kor- j
kean luokan joukkue, joka voi ottaa !
maan edustustehtävät kansainväli- j
si.ssä amalöörikilpaiiuissa.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA Lauaiitai. maalisk. 12 p. — Saturday, March 12, 196G Sivu 3
Port Arthur.— Nyt on jo varmaa,
että Port Arthur saa ylikäytävän rau-
•atieratojen poikki Second Avenuen
kohdalta. Tämän suhteen ilmoitti
kaupungin' pormestari Laskin saa
neensa virallisen tiedotuksen, että
Board of Transport Commissioners
on hyväksynyt kustannusarvion $842,-
000.00.
Fort Williamin kaupunki on tarjon­nut
$1,000 palkkion henkilölle joka voi
antaa tarvittavia tietoja eräästä ntujr-hasta.
Westfortissa sijaitsevan Matt's
BowIing Alley keilaradan omistajan
Matt Jurvisin ruumis löydettiin ko.
rakennuksen taka-osassa olevasta
asunnosta. Hänet oli mukiloitu kuo­liaaksi.
Kun keilapojat löysivät mr. Jur­visin
puolialastoman ruumiin, hänen
vieressään oli uusi keila, jonka polii
sit otaksuvat murha-aseeksi. Yhtenä
johtolankana voi viranomaisille olla
Jurvisin puhelinsoitto poliisilaitoksel­le,
jonka yhteydessä hän mainit-ii
edellisen vHkon tulipaloon ehkä liit­tyneestä
ryöstöstä. Hän syytti siilä
"nuoria huligaaneja".
Maria Salmi kuoli maaliskuun G p.
Fort Williamin Grandyievv vanhainko­dissa
pitkällisen sairauden jälkeen.
Hän oli syntynyt ^omessa ja oli kuol­lessaan
85 vuotias. Edesmennyt Salmi
oli asunut Fort AVilliamissa 56 vuotta.
Suremaan j ä i tytär, Amelia, 5 lasten­lastana
19 lastenlastenlasta. — ATH.
GENEVEN NEUVON­PIDON
NYKYVAIHE
Neuvostoliitto ja USA ovat
melkoisesti eri mieltä niistä me­nettelytavoista,
joita tulisi nou­dattaa,
jotta päästäisiin ydinasei­den
leviämisen estävään sopimuk­seen.
Neuvostoliitto katsoo, että
sopimuksen tulisi koskea kaikkia;
osapuolb, myös mm. NATOa,
koska jokin tällainen kansainvä­linen
järjestö voisi muuten muo-;
dostua vuotavaksi takaportiksi.
USA taas katsoo, että esim. juu­ri
NATOn, piirissä tehdyt päätök­set
eivät levLä ydinasetta nykyis­tä
laajemmalle, koska vastuu täl­löin
on "kollektiivinen". Tällä
näkökohdalla pyritään torjumaan
mm. NLrn Länsi-Saksaa kohtaan
tuntemat epäluulot.
Tämä kävi selvästi ilmi niistä
haastatteluista jotka Suomen
television uutistoimittaja Pertti Sa­lolainen
oli tehnyt Geneven aseis-tariisuntakonferenssin
yhteydessä
Haastateltavissa olivat NL:n pää­valtuutettu
Semjon. Tsarapkin —
ensimmäinen hänen televisiolle
myöntämän!5ä erikoishaastattelu —
sekä USA:n edustaja, suurlähetti­läs
Clare II. Tiniberlake. Suomen
Televisio välitti haa.stattelut äsket­täin.
Haastattelut valaisivat selvästi
myös eräitä muita sopimuksen es­teenä
olevia erimielisyyksiä.
Maanalaijten kokeiden liittämi-
.=:estä Moskovan sopimuksen piiriin
Tsarapkin oli si!ä mieltä, että tämä
voitaisiin .suorittaa välittömästi ja
että nykyiset tarkkailumenetelmät
riittävät toteamaan onko sopimusta
rikottu. Timberlake sitävastoin oli
j edelleen "paikan päällä" suoritetta­van
taikkailun kannalla ja selitti,
että ma-m järistykset voivat yhä ai-.
jheuttaa sekaannuksia.
Vietnamin sodasta Tsarapkin
sanoi, ittä se jarruttaa aseistärii-suntaneuvottcluja,
mutta toisaalta
jännityksen kiristyminen asettaa
yhä suurempia velvoitteita neuvot­teluille.
Timberlake taas puoluste­li
USA:n joukkojen oleskelua Viet­namissa
mutta selitti käsitykse­nään,
että se ei estä sopimukseen
pääsyä Genevessä.
Haastattelussa Tsarapkin asettui
tukemaan myös ydinaseista vapai­den
vyöhykkeiden muodostamista,
jossa yhteydes.sä mainittiin ns. Kek­kosen
suunnitelma ja hän sanoi,
että mahdollinen ydinaseiden leviä­misen
kieltävä sopimus ei suinkaan
tee tällaisia sopimuksia tarpeetto­miksi
vaan täydentää niitä.
Vatikaani tutkii
synty vyyssääimöstelyä
Vatikaani. — Paavi Paavali on
valinnut kardinaaleja Yhdysval­loista.
Englannista, Ranskasta/
Saksasta, Belgia.sta ja Intiasta jä­seniksi
syntyväisyyden säännöste-..
lyä tutkivaan uuteen komissioon-
• sa._ . • '
Komission puheenjohtajaksi
paavi on nimittänyt Italian kon­servatiivisen
kardinaalin Alfredo
Ottavianin. Komission jäsciiiksi
on nimetty yhdeksän arkkipiis­paa
ja piispaa. Paavin valitsemat
henkilöt edu.stavat kaikkia edis­tyksellisiä
ja konservatiivisia
mielipi(ler>hn)iä
^'Hyvinvointivaltio'' ja kehitysapu
Suomi löi perjantaiaamuna
jääkiekkoilun MM-kisoissa Puo­lan
maalein 6—3 ja Yhdysvallat
Itä-Saksan 6—0.
Clay tyrmäsi
Coiin Smythin pois
Gardensin johdosta
Toronto. — Yhdysvaltain mah­dollinen
alokas. Cassius Clay tyr­mäsi
keskiviikkona everstinä ' Ca­nadan
ascvoimis.sa palvelleen 71-
vuotiaan Conn Smythin — viimek­simainittu
erosi .Maple Leaf Gar­densin
johtokunnan jäsenyydestä
siksi, kun mainittu paikka myön-jtiettiinVhdysvaltain
Vietnam so.
taa arvo-stclleen Cassius Clayii ja
Ernie Teirellin maailmanmesla-ruusnyrkkeilyn
ottelupaikak.si:
Mr. Smj-th, joka muutama päivä
sitten puolusti Vancouverin si­vuuttamista
NHLn pelikaupungin
tilalta siksi, että yhdysvaltalais-kaupungeista
saadaan jääkiekkoi-lupeleistä
suurempia T\Muloja,
sanoi eroavansa mainitusta virasta
stk.si kun Gardensin hallinto pani
"käteisrahan an-okkuuden yläpuo­lelle.
Smylh myi Gardensin kontrolli-oikeudet
pojalleen Staflordille se­kä
Harold Ballardille ja John Bas-settille
vuonna 1961, pitäen itse
vain vähemmistöä edustavan osa-kemäärän
ja asemansa johtokun­nan
jäsenenä. ,
Smyth vastusti Gardensin luo­vuttamista
Clay-Terrell ottelun
käyttöön nimenomaan siksi kun
maailmanmestari Clay on arvos­tellut
Yhdy.svaltain Vietnam-sotaa.
Gardensin johtokunnan puheen
Soittakaa meille kalkista Takontaspaimlstanne Meillä on yli 20
vakuutusyhtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä — — Me Takuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vakuuttaa
_ O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bav St., Toronto 2-B, Ont. Toimlstopuh. EM. 6-8586
O.NUMMINEN HELEN HIRVONEN
koUin HI 4-3356 koUIn WA 8-4378
T U L O S S A T O R O N T O O N ! ,
Sudbury PROM HAITARIORKESTERIN
K O N S E R T T I
DON -KAALILLA
Sunnuntaina, maaliskuun 20 pnä klo 2 ip.
• HAITARIORKESTERI »DUETTOJA
• SOOLOJA • LAUULA.
Nautinlorikasta ol)jeln)aa! Lennokkaita esityksiä!
5—12
(Jatkoa edelliseltä sivulla)
KEHITYSAPU — 1*:^
KANSANTULOSTA ,
Tämä va>tuu myöiincthän. jos ei
muuten niin ainakin juhlapuheissa
ja kan.sainvälisi.ssä kokouksissa.
Niinpä Suomen edu.stajat ovat hy­väksyneet
Y K n ns. kehityksen vuo-sikynimiMiohjclman,
jo.ssa suositel­laan,
että kehittyneet eli..teollisuus­maat
nostaisivat kehitysmaille anta­mansa
avun 1 prosenttiin kansan­tulosta
vuoteen 1970 mennessä. Suo­men
edustajat hyväksyivät niin
ikään parlamenttien välisen liiton
Bcli^radin kokouksessa julkilausu­man
jo.ssa vaaditaan hintasuhteiden
korjaamista kehitysmaiden hyväksi
ja hyväksytään teollisuusmaiden
'moraaliset velvoitteet" myös kehir
tysavun .suhteen. Näiden yksimielis­ten
päätösten takana ovat olleet
kaikki maat ja Suomesta puheen ol­len
myös ki-ikki puolueet.
Kun tilannetta tarkastellaan "ke­hityksen
vuosikymmenen" puolivä-li.
ssä, on todettavis.sa. että kehitys­maiden
kansantulon kasvu on hidas­tunut.
Bruttokansantuotteen kasvu
kehitysmaassa oli. vuosina kehitys-mai.
s-sa oli vuonna 1960—64 vain 4%
ja tuotannon nousu asukasta koh­den
niin vähän kuin 1.5';. Alhaisin
tuotanuDn nousu asukasta kohden
oli latinalaisessa Amerikassa 1.4
prosenttia.
Kehitysmaiden velkaantuminen,
joka kan.sainväliscn valuuttarahas-johtaja
Bassett ilmaisi kuitenkin
mielipiteen että Clayn Vietnam-kanta
"ei ole meidän huolenam­me'.
Hän _sanoi vastustaneen
Smythin eroa, mutta Smyth ei an-
-tanut periksi^
Ken Bryden (NDPrWoodbine)
sanoi lainlaatijakunnan i.stunnossa
tiistaina, että Ontariosta voi tulla
"kaatopaikka" sellaisille nyrkkei­lyotteluille,
milä ei muihin kau­punkeihin
haluta.
George Ben Bracondale) sa­noi
ottelun loukkaavan Toronton
maineita multa hän li.säsi pisto-liäästi:
"Kysymys on rahanhankki-mi.
sesta. Sc on ilmeisesti ky.symy.s,
minkä yhteydessä ci tunneta mo-raaliasioita."
Kun Ontarion urheilukomissio-nori
Mervyn McKcnzic ei halunnut
, näin "suurta" a.siaa ratkaista, hän
esitti sen työministeri_ Leslie
Rovvntreen harkittavaksi ja vii­meksimainittu
antoi siunauksensa
ehdotukselle, että Gardcns luovu­tetaan
Clay—T(')-rollin nyrkkeily­ottelun
pitoon.
ton arvion mukaan vuonna 1962 oli
;{0 miljardi:, dollaria, on kasvanut
vuosittain 15'^;:lla. Nykyään niiden
velkojen ai-vioidaan nousevan 45
miljardin dollariin. Teollisuusmai­den
apu kehitysmaille on jäänyt
kauaksi tavoitteesta — vuosittainen
kokonaismäärä on noin 9 miljardia
dollaria. Teollisuusmaiden kansan­tulon
suuresta noususta huolimatta
on kehitysmaa-apu pysynyt ennal­laan
jopa pienentynytkin.
KEHITYSAVUN PULMIA
r Pohdinnan aihetta on siinä, miten
' j a minne kehitysniaa-apua annetaan
Ruotsin kehitysmaa-avusta käytiin
pari vuotta sitten vilkas parlament-tikeskustelu
jossa arvosteltiin yksi­tyisten
yritysten hallituksen siipien
eli viralli-sen kehitysavun suojissa
tapahtunutta yksityistä pääoman-vientiä
ia ciinäisiä muita epäkohtia.
Valittavanamme ovat ensinnäkin
kaksipuoliset kehityssopimukset,
pohjoismainen tai jokin muu yhteis­työmuoto
sekä avustaminen kansain
välisten elinten välityksellä. Ky.sy-myk.
seen tulee niin ikään tekninen
asiantuntija-apu sellaisilla aloilla,
joissa Suomella on asiantuntemusta
Tällaisia sopimuksia on Suomi muu­tamia
solminutkin. Näiden jo soi
mittujen teknisten sopimusten yh­teydessä
ihmettelen ainakin minä
kohdemaiden valintaa: Peru. Turk­ki,
Irak. Tunisia. Nämä sopimukset
ovat tiettävästi syntyneet ao. mair
dcn esityksestä ".sattumalta". Tu­nisia
on mm. pyytänyt Suomea jär­jestämään
maahan metsäalan kor­keamman
opiskelun., mikä edellyt­tää
täkäläisen opettajavoiman lähet­tämistä
ja käyttämistä. Kun maan
"toinen k i e l i " on ranska, ei kielis,sä
aufilosaAsiscsti suuntautunuf^omi
pysty tätä loivctla täyttälnään.
Kohdemaiden olosuhteilla on
myös merkitystä avunannossa. Ei­hän
ole mitään syylä tukea esim.
Kongon nykyhallitusta, joka on val-la.
ssa ei kansan vaan bnljiialaistcn
kaivo.sosakkciden omistajien tahdos­ta.
Avunanno.ssa on .<iyytä myös
huolehtia siitä, ettei se häviä esim.
kotimaisten yrittäjien taskuun sen
enempää kuin vastaanottajamaiden
virkamiesten ylimääräisiin palkkioi­hin.
Sillä ei pidä myö.skään raken­taa
linnoja vaan patoja, tehtaita ja
muita laitoksia, jotka hyödyttävät
kansaa.
Pulmia on moni.i, mutta yksi asia
on,mielestäni selvä. Myös mc olem­me
vasluu.ssa, myös meidän on kan­nettava
kortemme kekoon. Maapal­lo
on yksi ja yhteinen.
— Hilkka Ahmala.
PAPERILASTIRAHASTO
ON NYT $1,531.02
Viikon aikana saapui lehUemn^e paperilastiiabastoon jälleen lähes
70 lahjoitusta, ja niiden katteeksi komea rahasumma, $245.00. Suurkiitos
sanavapauden ystävä^ ja kannattajat-
Yhteistulosta paransi osaltaan se kun CSJn osastot ja naistenkerhot
lahjoittivat yhteenlaskien $123,00: CSJn Sault Ste. Marien osasto $25.00
ja CSJn Kirkland Laken osasto $5«,00, seka Kjrkland Laken naistenkerhp
$25.00 ja Sudburyu naisteokeriio $25.00.
Sydämellinen kiitos järjejJtötoverit.
Aikaisemmih julkaistut lahjoilukset huomloideB voiäaan siis todeta,
että lehticmme Vapauden ja Uekin paperilastirali^stoon on tJOtStt men­nessä
saatu $1531.02 suuruinen rahasumnta ja Usaä lahjoituksia on TieU
tulossa.'.
Lahjoituksia Vapauden ja Liekin papcrirabastoon saatlU nyt seu­raavasti:.
• . • ;.• •
Väinö Tulonen, Toronto, Ont. ^^.-...^ —.•.^ f..^
H. Laitinen, Toronto, Ont ._—
Erkki Ruismäki, Sudbury, Ont. - — — . i — - — — —
Kalle Tulla, Sudbury, Ont._.-.:——— _ — —
Matti Saari, Sudbury, Ont. ——
Arne Kummu, Sudbury, Ont. .
Aaro Pontanem Sudbury, Ont. —.—.-^—-—-^ /
Emil Johnson, Sudbury, Ont.
Martha Penttilä, Sudbury, Ont. — — -—r-
Hilda Kauppila, Sudbury, Ont.
T. Leppä. Sudbury, Ont.
U Purra. Sudbury, Ont. ^-
Tauno Purra, Sudbury, Ont.
Ilmari Lammi, Sudbury, Ont.
Vilma ja Eino Lehtola, Sudbury, Ont.
Emmi ja Hannes Suomala. R. It 2, Sudbury — 2.fJ
Matilda ja Oscar Kevoniemi; Läc du Bonnet, Min. — — 3 . 0;
CSJn Sault Ste, Marien, osasto
Arvo Pentinmäki^ Sault Ste. Mari«, Ont. ZMi
W. J. Matkie, North Surrey, B. Ci 2.fJ
Niko Piispanen, Beaver Lalt«, Ont,
Mrs. A. Rautiainen, Parry Scnnd, Ont. —— — — t . 3p
Niilo Ristikangas,; Sudbury, Ont. ——-
Anna Savola, Vancouver, B. C. -..-.-C--;.——r:—-——^— —2
Elli ja Reino Saari, Vancouver, B. C ; — — -—
Hulda Gröhn, Vancouver, B. C . . _ — J - . — — — y - — ^^'fj
Flora Savola, Vancouver, B. C. _„..;_„^—i— 2.W-Elsa
ja Jalmar Miettinen, Sudbury, Ont. . l i . . - J---:'i-A-- 2.^
Vapauden lukija, Toronto, Ont. — J . - iM.
Vapauden lukija, Toronto, O n t . . .
Arno Hietalahti, Toronto, Ont. tAi
Setti Kiviniemi, Toronto, Ont. ^—. 2.Ät
Hilma ja Edvin Kekki, Toronto. Ont —-.— — iM
Venla ja Antti Luukko, Garson, Ont 2.W
Sudhuryn Naisten Kerho, Sudbury, Ont - ^^'^
Senja Jarvis, Toronto, Ont. ——
Olivia ja John Talvonen, Toronto, Ont •
Greta ja Eino Hakala, Willowdale, Ont — — 2 M
Aino ia Antti Seppälä, Toronto, Ont .— ^ — 2 . 00
Sylvia ja Gunnar Ohman^ Toronto, Ont. _.-.---w—-__ 3.00
Taimi ja A. Nummi, Toronto. Ont 5.00
Kolme oloneuvosta, Bruce Mines. Ont 3.0O
Liina Ja Ivar Kitunen, Sarnia, Ont. 3.00
Elo Harju. Port Arthur, Ont 100
Lauri .Mäki, Port Arthur, Ont 1.00
.\. Hirvikoski, Port Arthur, Ont 1^00
Yrjö Korpi, Port Arthur, Ont -------- 5.00
Axel Mäki, Port Arthur. Ont 1.00
Milja Sippola, Port Arthur. Ont. 1.00
Veli Kentala; Port Arthur; Ont ------ 2.00
Jennyjä Urho Salmi, Port Arthur, Ont 2.00
Hanna ja. .V. Pitkänen, Porf Arthur, Ont „ . - - - _ - - - - - . - - - - - 1.00
Hilja ja Kusti Rantala, Kirkland Lake, Ont.^ -i- 1 1.00
.Saimi ja V: .lärvi. Kirkland Lake, Oat. — — - 1.00
Umma ja John Tuomi, Kirkland Lake. Ont. . 1.00
Arne Sikola, Kirkland Lake, Ont. , 1.00
Betty ja J. Salonen, Kirkland Lake. Ont. . . . . - 1.00
Vapauden ystävä. Kirkland Lake, Ont; _ — . . . - ^ IM
Helmi ja Otto Laitinen, Kirkland Lake, Ont — _ 1.00
.Siiri ja Svante Värttila, Kirkland Lake, Ont — - 1.00
.\. Peltonen. Kirkland Lake, Ont 1.00
Lempi ja Vili .Sihlman, Kirkland Lake, Ont _ — — 1.00
K. Wr.lli. Kirkland Lake, Ont - - - - - 2.00
CSJn Kirkland Laken osasto — 50.0^
Selma Jaakkola, Kirkland Lake, Ont - 1.00
Eino ja A. Pitkänen, Kirkland Lake. Ont 1.00
Kirkland Laken Naisten Kerho — . 25.00
Tässä katsauksessa: — ^ — 2 4 5 . 00
.Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu — 1,20L02
1,506.02
Liekin bhjoitukset 2SJ0
YHTEENSÄ — $1,531.02
Aiotteko lentää
koti-Suomeen?
•II**
He leDDäniine "vanhaan
maahan'' joka päivä.
SAS järjestää matkanne Suomeen ja perillä kStcvämmin kuin
yksikään toinen lentoyhtiö.
Suomessa pystymme järjestämään teille jatkoyhteydet Finnair­in
kautta käytännöllisesti katsottuna jokaiseen kaupunkiin, joka
on tarpeeksi suuri omjtakseen lentokentän.
Me lennämme myöskin Kööpenhaminaan, Osloon, Bergeniin ja
Tukholmaan. Koneemme lähtevät New Yorkista, Chicagosta,
Los AnRclesista, Montrtalista ja Anchoragcsta.
Kaikilla lennoilla käytämme Royal Viking Jettejä jotta mat­kanne
olisi piiellyttävä ja jou^ui.sa. Kauttaaltaan skandinaavinen
palveluhenkilökuntamme tekee olonne kotoisak.si kohta koncc*
seen astuttuanne;
J<äykää:matkailuasiamichenne luona ja kertokaa minne haluatte
leiitiiä. Hän hoilaa kaikki yksityi.skohd«t järjestyk.secn jältncn
vain nautinnon teidän huoleksenne.
iXiiuinion Sqimrr «Irtff.. 1010 st Catherine st. W.,
Mmitreal, quobec — Tel: 861-R315
. 2»! Il^a.v Street. Toronto, Ont. — Tel: 362-52:18
'.ill TorlaRo Avpinic. W'innipc{r. Man. — Tel. 94.1-0673