Vapaus, November 16, 1954

              SiAS¥tl%%.v:'i'.'.':
piili
i i i i
i i m
SiVö 2 Tiistaina, marrask. 16 p. — Tuesday, Nov. 16, X954
• M i i i i i i i i
to^äed Nor. 0,19X7,. AaOmtxed
$B'§ecoaa daM i«aU tbe Post
Offle» Oejttrtm«Dt> OtU«B» Fob-
Hitfiaii tiurice weekly: lUeadsji
2)to»dajrs and Saturdaj»^^
FuSUflblng Company hteL, «t J00«103
TdQiboaes: Bi». Oftlee 00. -MSM
Edltoxlal OfOee 08. «-4269. Mtoager
Mldrew: Box 69, BuäbaxT, OaUaio, Advettlstog nte»; upos; «piiUMiunf
Tranalation free of ebaige.
/ mLAUfiBINNAT: .
OamOiffft; l tk. 7JOO 6 Kk. i-TB
s kkf 3<25
YbdlfmllolMft: 1 vk. AA) 6 kk. 430
BOOBMM* ' 1 VL &80 • kk, 4.75
M i
iii
15 'I'''
mi
Farmarien tilanne huonbhte . V
; Ottavasta viime keskiviikkona tulleessa GP; n u
rott^i; että Canadan fannarit voivat jyhtyan^^
^1 ' sen.yälitöntä avustusta yiiä pahenevan taloustilanteen johdolta. "'
^1 l^f -Catiädan faimarien 'parlamentti*', johon osallistuu liitto- 'ja'
' ^ti^kuntahällitusten maatalousministerit sekä erinäisten farmarien
*jäf|estöjen! johtajat, kokoontuu Ottavassa joulukuun 6/päiyariä''^^^
5 kysymys farmarien »tuloista vife-'
määÄ tässä kokouksessa keskeisintä osaa. ' ' .f t . j . o ,
^•!->iOn arvioitu, etta aavikkomaakuntien farmarit saivat tänä'vuonna
: 'jhuonoimman velmäsadon yMeentoista vuoteen;:^^^ S
>Iballa; tulvat ja huonot sää aiheuttaneet suurta vahinkoa Ca­nadan
muissa osissa.
\ Kaiken tämän perusteella on laskettu, että farmarien tulot ovat
f «tänä^^ v
t-^ että heidän yhteenlaskettu tulonsa on vain $ 1 >Z00,OOO,O0O, jota- -
vastoin vuonna 19Sil se oli $2,150,000.
* ' T ä s s ä tilanteessa monet farmarit ovat^^t^
liHe-'eivät voi enää suoriutua "hyvän ajan" vallitessa teke;nistään.
• ^sitoumuksista; vaan vaativat^^^^h^
^aan satoon päästäkseen.
' Tilannetta pahentaa luonnollisesti vielä se, että suuri osa Cana-
V daa-maataloustuotteista on jäänyt liittoha
^slmohjellman^ t^^^ halli-
:|uksen^kylmän sodan ulkopolitiikkaa^ Canada on^^m^ suuria
Jnaatalousmarkkinoita niin Britannian CommonweaIthm maissa kuin
Jnuuallakin. c 1 V; ' / ' " '
* Kysymys^^^ f^
on ensiluokkaisen tärkeä asia myös työläisille ja muille.pikkueläjille.
Selvää nimittäin on, että jos farmarien ostokyky
: lavat vähemmän maatalouskoneita; vähemmän moottoriajoheuvoja^
|rähemmän;vaatteita/ vähemmän jalkineita Ja vähemmän kaikkia
• Jhuitä teollisuustuotteita; siten osaltaan vaikuttaen siihen> etta tuote-
^^ul^ tavarat jäävät - myymättöminä seisomaan varastoihini— ja teolli-
«uustyöläiset joutuvat entistä suuremmassa määrässä työttömien^
«neijaan. - ' L >
- i ? i Jos mw meidän
lehtemme Vapaus onaina korostanut, että kaikista pinnallisista ilmi-
|)istä huolimatta työläisten ja-farmarien;talousedut o
|aan samat.' Työläisten dma etu vaatii; että~fänparit .voisivat elää
traurastael^mää^j jaotta :hY;Voiv^
4>aljon teollisuustuotteitai Toisel^
^ttä työläiset saavat itselleen mahdollisimman korkean elintason)jat-
Scuvasti kohotettaYieriipalkkojenintiuojdossa, jotta he vöjvatikuljuttfea
nahdollisimman paljon maataloustuotteita. {q , , . J /JJ;!
I Näiden kummankin ryhmää edut vaativat-sitä,.ettäme/daisivat
fnahdoll^i^lminar^-suurp/^i psaiji .oniista .tuotteissaan jav«ttä ns. väli-k
d e t , 'J9tj^|; \k^j^^^y?>,i^^ ?|ta5siln|
J y y t y Ä pi^nen^piia^yojtto^^ .nlMSr.utt? \l^m;,
\ Vaij;!^ ^kjn.;o^ta^,^tä^p^!ma)fet,markk^ ^oaiM.^,
^^a', niiii^^n^latpn>Mujt{9Qkin>myq^
lyös tärkf^äituaai<Canadanetalouselämässäx iJa.'(ottan^
Mitä muut «ancyvat
MiJTrAlII88A«.V
KAPITALISTIEN
irSELVOTTAMVS? ^
.,.a«aleiÄcv j a MoJotcv... näytti­vät
sanoneen:
"TUvK sii5 tiedätte mddän kantam­me.
Te kuulitte «en eilen toveri Sa^
burovin huulilta. Visseissä asioissa
me emme peräänny; Te tiedätte m i ­tä
ne oyat"'(i£luttk tällä ymniärryk-;
sellä- me voimme pitkän aikaa tiflla
erittäin hyvin toimeen yhdeasäjt Ja
me volsifnme tulla, vieläkin parcpiaUn
toim^ft 1C8 tek^ (^Uisivallatj suos­tuisitte,,
oinaita ^hdalt^rme, antar
nlaw^v^häHI^ierIisl. .siihen ipepnea-sä
m^dän, tjfllsj, J^estää asiamme
parhaaya - raah4pUiselI^, .jta-valla."^,
; . „^sJwelebdef hallituksen '.irr
kllijat ovat teSirieet täysin selväksi,
mitä^he tarkoittavat rinna!ckaiiololla;
Se tarkoittaa rlnnakkaisoloa kunnes
parempi mies voittaa — rauhallisin
keinoin.
Malenkov usikoo, että hän on p a -
reaipi mies Ja. että maailman kom­munismi
tulee ennemmin tai myö­h
e m m i n — London Observer Servi­cen
kliUeenvalhtada Edvard Crab-shaw:
Lontoon kirjeessään marrask.
12 pnä.
MacLeod ehdotti
rakeiinettaviiksi
16,500 asuntba
i Toronto. — Tämän kaupungin por­mestari
ehdöfldcaaksl asettunut -A, A .
IMaeLeod on lähettänyt pormestari
leipää, puhunnattakaan liytsäädy^^
'nekaluista tai nykyaikaisista koneista ja ajpneuvaoista, on suojastaan
irikollista puhua mistään "ylituotannosta". "Maailmassa ei.voi.pUa sil­koin
mitään ylituotantoa kuin kaikenlaisesta tavarasta 'on" huutava
^pula. Vika «n vain siinä, että kansojen välisiä suhteita ei ole järjes­t
e t t y sellaiseksi, että voitaisiin tavaroita vaihtaa kaikkien maiden kes-
3t€n. ..
I 'Farmarien "parlamentti" epäonnistuu täydellisesti velvollisuu-
^ n s a täyttämisessäj ellei se huomioi tätä perusseikkaa, ja ellei se
iyhdy muihin demokraattisiin canadalaisiin, jotka vaativatj että liitto-
:-jiallituksen täytyy katkaista napanuoransa Yhdysvaltain sotaiseen
Sulkopolitiikkaan, minkä johdosta maamme on menettänyt niin suuria
^anarkkinamahdollisuuksia Britannian Gommonwealthiit maissa, ' K
,:3iassa,,'Neuvostoliitossa j a Euroopan kansandemokrattisissa maissa.
; |Luovuttakoon "Made-in-USA'^ leimalla varustetusta -^kyltnän sodan"
^ohjelmasta ja ryhdyttäköön ystävällisiin suhteisiin kaikkien maiden
«kanssa niin, että voimme vapaasti kehittää markkinoitamme kaikkialla
.knaailmassa. Se toisi nopeasti ostajia niin maataloutemme kuin teol-fjlisuutemmekin
' y l i tuotnnolle" — antaisi tuloja farmareille ja työtä
»työläisille sekä voittoja liikemiehillemme.
SauttderBllleädrjeeni jossa h|än on a r ­vostelut
kaupunginhallitusta Ja: por;^
mestaria sen välinpitämättömyyden
Johdcsta mitä he ovat osoittaneet
kaupungin ikurJan ' arrjntotilanlieen
suhteen. Mr. MacLeod on ehdotta-nuti
että tilanteen Johdosta, ryhdyt-täislhi
seuraaviin toimenpiteisiin:
1, F.ttä kaupunginhalllnfe) varaisi
heti hätätlla-asuntoua niille tuhansil­le
peiihellle, jotka äisuvat nyt tulipalo-loukuiksi
käsitetyissä asunnoin».
2, Etta oUsl pidettävä valtuuston
hätätil^ltoHyohdh-olisi kuteuttaVa
mUkdanlllttovaitl^ii • pariamentln Ja
läitilaatiJäktöinaH-yf öntolalset:' jälse^^^
n^^päättänikän'"^imenpltelslin ryh-^
tyÄiyfä';i6;S0Ö koblh' i-akerinutta'-
m'lik{si''^ii-Töröntön'alueelle.-Met^
•ön puheenjohtaja Gardiner dn' läs-^
Mtt^nHmhust^nut'näideh asuntojen
. ailpeellliuuä^: AsuHtoJä > pitäisi
jvi^o^a^atar alfiailsilla*vlk<l)krllla.' - '
^:iftfe'-jfyWiyltälsllri tlökafetr-nbu-ldä'ttaniii&
ii''*caupdngift' < rakennusasei^
iukfiä j a ettätaloiloiiniskajat velvol-f
.»tettaislth pifiteikän räkfennuksensä
{asett^'t€rf*nÄlikaisessa'-inum^ et­tä'"'
llt?' olistVät'''kelTOlllsla Ihmisten
ia^ifiiolkiÄ.''';"'
4'.-'ieitiä väsymättä hyväksyttäisiin
\ sellainen vuokralaisia kokeva! 'läW,
iinlnkä perusteella "ivöldaan ehkäistä
peiihelden tiäätSffhinen i>: kodeistaan
talvikuukausien aikana.; Moiset hää­tämiset
jbhtavat siihen että jo entuu­destaan
täyteen ahdetut asiumot tu­levat
vieläkin enemmän ylikuormite­tuiksi.
Syngmali Rheen ^^demokratia"
• ; Seoulista torstaina tulleessa Reuterin 'uutistiedossa. kerrottiin,
•että Syngman Rhee vastustaa jyrkästi koko Koreaa käsittävien vaa­l
i ien pitoa siinä mielessä, että Korea voitaisiin jälleen yhdistää yhdeksi
»valtioksi. ^
*; Saman uutistiedon mukaan on Syngman Rheen "yes"-miehistä
^muodostettu ••kansalliskokous" hyväksynyt päätöslauselman, missä
«sanotaan, että kaikki yritykset demokraattisten vaalien järjestämiseksi
; «»Korean A''hdtstämistä varten on Korean tasavallan (tarkoittaa Rheen
«diktatuurikomennon) sisäisiin aitoihin sekaantumista; Ja kuten taval-llista
Syngman Rhee uhkaa Icovan käden '-oikeudella" kaikkia niitä
^alamaisiaan, jotka eivät hyväksy hänen demokratiavastaista kan-
Jtaansa. " ' , , . , • T
^ Jos mikään, niin tämän kielteinen kanta demokrattisten vaalien
•järjestämisen suhteen osoitaa sen kuinka onttoa on Syngman Rheen
»''demokratia'', josta o n ^ i i n paljon hölynpölyä puhuttu!' Tämä kiel-
^teinen kannanilmaisu osoittaa Syngman Rheen ja hänen"yes"-mies-.
'tensä tietävän, että jos Korean kansalle annetaan vapaa mahdollisuus
'mielipiteensä ilmaisemiseen, niin Syngman »Rhee joutuu, hallituksi-
»neen kesälaitumelle, kuten joutui Chiang Kai-shek Kimasta. Miten^
• kään muuten ei tätä kielteistä kantaa voida ymmärtää, Hemminkin
akun muistetaan, että ''punaisen" Pohjois-Korean väkiluku on paljon
Jfpienempi kuin Etelä-Korean väkiluku, tarkoittaen' siis sitä, että
JSyngman Rhee pelkää ainakin yhtä paljon Etelä-Korean kuin Poh-
IjoisrKoreankin kansanjoukkojen demokraattisesti ilmaistua mieHpi-
•dettä.^
« Ktrvaavaa muuten on, että Syngman Rheen hallitus antoi kiel-eteisen
vastauksensa sen Johdosta kun on viimeaikoina huhuttu, että
^Britannian j a Canadan diplomaatit ovat YK:ssa etsineet keinoa K o -
Jlrean ongelman ratkaisemista varten siten, että" koko Koreassa toi- *
Neuvostoliittolaiset
ovat päättäväisiä
MM-mestaruudesta
Frankfnrt, Länsi-Saksa. — "Me
olenmie päättäneet voittaa ijaakiekon
, maailmanmestaruuden ensi vuonna",
sanöl • Neuvostoliiton jääkiekkoliiton
päämies Nökolal «orotkov taalla. Hän
oli viime viikolla Moskovan Dynamon
Jääkiekkojoukkueen matkassa täällä
ikunPynamon joukkue osallistui tä­män
-maan Jääkiekkökauden avajais­otteluun,
ijonka Dynamon joukkue
voita 23 — 3 vastaani saaden siten
vuodeksi: haltuunsa sen "sametti ja
silkklkupin" mikä oli kilpailun koh­teena.
Dynamon Joukkueessa oli u -
seita niitä pelureita, jotka olivat mu­kana
viime talvena maailmanmesta­ruuden
voittaneessa joukkueessa. Tä­mä
oli ensimmäinen neuvostoliitto­laisten,
jääklekkovlerkllu (Länsi-Sak­sassa
sodan päättymisen Jälkeen.
Mr. Korotkov sanoi, että neuvosto­laiset
eivät ole lainkaan huolissaan
j&äkiekoli maailmanmestaruuden uu­delleen
voittamisen suhteen. Hän
ei kuitenkaan'ollut varma mikä jouk­kue
tulee puolustamaan Neuvostolii­ton
mestaruutta kcska nyt on vielä
Ulan aikaista puhua alltä. "Meidän
päämäärämme on voittaa Jääkiekon
maailmanmestaruus 'uudelleen",-'^sa­noi
Korotkov.
: ; Maailmanmestaruuskisat pidetään
«isl kevään aikana 'Länsi-Saksassa,
Krefeldin. Dortmundto, Dysseldorfin
j a Kölnin kaupungeiasa.
Canadan lammäskanta
Ottawa. Kesäk. 1 pnä ilmoite­taan
Canadan tarmeijla<>lleen kaik­kiaan
1.804,400 lammasta eli 83400
enemmän kuin vuosi aikaisemmin Ja
132,100 enemmän kuin kaksi vuotta
aikaisemmin.: Lampaista on miltei
1/9 Ontarion maakunnassa.
Neuvostoliitto on raubantahtoison
ja demokraattisen Saltsan tiMlesta
Kiij. B, Vronsfci
Saksan kysyray^i on Jiiurt ee^ tär­kein
isys-jjnys, jota sodan jälkem ei
ole saatu ratkaistuko. :nräixt& seikka
lyö leimansa io'Ko Jcar^avälb^ati-l
a n t e s x i ^ . Saksaa ^symyk^en xat-kaisemmen:
rauiu^i^Ua^ vja f^emok-,
raattisella pohjalla - tarjoaa tftrvlf ta­vat
edellytykset kansamvälise|i: jän-'
nittyneisyyden^^ helpottumiselle r Ja
tärkeitä'takeita^ rauhan vsäilymi^lle
Ja turvallisuudelle Euroopassa, Sak­san
ongelman r tällainen r a t k a i a ^ ir
nen el . ole kuitenkaan < miellyttänyt
länsimaldenhallltsevia piirejä. Joiden
edut vaativat • SaSsan inllitarfc>min
henkiinherättämistä j a I^nsi-Saksan
muuttamista agresslon ponnahdus­laudaksi!
! maai^najisotaan, josta .muodostui
laajjempl 'Ja pltkäalkaiq^npi kuin
ensimmäisestä,
Pyrkleasään estämään Saksan agr
ressiivisuuden i toistumisen sumjvallat
laativat'! Neuvostoliiton aloitteesfta jo
' toisen mäailmansodäh a^äha- ja^ vä:^
'llttdmästi-'- sen päättymisen - Jälkeen
Euroopan' rai&anHurväainSenKOhJel-man;
f^k6 'edellyttää S a f c s a u ^ U t a -
rismhx MvittäAlstä ''jä''yhtenäi8eri/
rauhaiiomaisen " t j a ' 'dembJoraattisen
Saksan; luoml'i';;ä. - Nämä, .saksair ky-symydEseeh'
hähden 'otetut tehtävät
liftettUn v i 1942 Englaiinih ja'Neuvd^'
tciuton kesken solmittuiin'Sopimuk­seen,
=1844 solmittuun 'Ranskan ^jtf'
Neuvcstoliiton väliseen sopimukseen
rokä fv; 1943 solmittuihin Potsdamin,
J sopimuksiin. Päinvastoin k u i n nämä
Länsivaltojen .hali*kU;«;en : Saksan f tehtävät edellyttävät länsivaltojen
militarismin . h e n i im -herättämiseksi ! eräät piirit noudattavat kaikesta huo-noudattama
pohtiikka on sovittama- iimatta itsepäisesti Saicsanmilitaris-ton
.Ehvocpan turvallisuuden kanssa.
Historia on orolttanut, että Euroopan
mantereenikeskustassa olleet-Saksan
agressliviset • , asevoimat ova t ^ aina
muodostuneet^: vaaraksi Euroopan^:—
varsinkin Saksan naapureille — val­tioille.
Tiedetään, että juuri k e i o i r l l -
linen Saiksa (kantaa•päävastuun :en-sfmmäisen
maailmansodan aloittami­sesta.
Henkiib herännyt Saksan m i ­litarismi
on siyyllinen toiseenkiin
min henkiinherättämisen,: sotilas-ja
teollisuusperustan LänslrSaksan r a ­kentamisen
j a hitleriläisten kenraa­lien
Johtaman Länsi-Saksan Wehr-machtin
• muodostamisen politiikkaa.
. Tämän politiikan uudeksi Jconkreet-tiseksi
ihnaii^jksi on muodostunut yh­deksän
»vallanulkominiaicri^n L o n -
uudestiaseistamlsestaja sen liittämi­sestä
länsivaltojen agre:»5iiviseen ryh-mi^^
TOään. Joikin aik» «Itten P a r f l -
sifsa pidetyssä ulkoministerien koko-ukssEsa,
j i & a o l i 'jaUoa Lontoon k o n -
fetensrrite. päätettiin Länsl-Sakaan
militarisoimisen käytännöllisistä k y ­symyksistä;
sen liittämiscistä^. vuoden
1948 Brysselin. Jiittoon. Jota nyttem­min
nimitetään VLami-Euroopan 111-^
toksl", -ja:MnsliSaksan ottamisesta
Pohjois-Atlantin Uittoon.'.
Näin ollen I2nsi-Sak.<ia,'lfcytl(e-tään
valtfo^en välitti^'«nljei-
• ; tmm sotOasiylunltiyi^^ ^
.'^MakonäsUtif lut^tändneh^ l a n - '
hantiAtoiMa' mailfa!'iä .'Ikänsbjä
vastaan.'^ RanB^ si­laan
sille - terjotaairsotilassopi-.
: it»is;-Babsan-yhtecnliittyniisen s i ­jaan
ikuin^-liajaannäs^^^^^^^^^
tysjoukkojeh' - poisknijettamlsen
siaan': miehityksen ' jatkiuninen
epämaät^islksi' ajoiksi.
Iiänsi-$aksan suhteen Lontoossa j a
Pariisissa suimnitellut: toimenpiteet
ovat.kokonaan nildenresitysten vas­taiset,
joita RanäEan ja Englannin
liallituk{f3t:.viiiner-kesäkuus;3.' tekivät
YKUe aseistuksen y-Ieis^^
misesta j a ; atomiaseen tiOdeltämlsestä
USAm vdkoiUjojta
kiinni Itä-SaSnsassa
Berliini. ^ 6aksan demokraattlsein
tasavallai^^^rkein oikeus aloitti maat
naotaina oikeudenkäynnin seltsentää
länslsaksalateta vastaan. Jolta on ayy^
tetty Ia8j4»l mitassa barjoitetusta Ja
uutta sotaa valmistelevasta vakoilu»!-
ta, kfirjoittaa 'TägUcbe Bundschau'
maanaAtifba. «
Nämä länsisaksalaiset kuuluvat en
tisen' iämtaäU Geblenln tiedoitusjär-
Jöstööh- *Jä' he ovat - työskennelleet
USA:»'-"sdaiBehtiedonantopalveluh
laskuun, kfirjolttaa lehti.-
SITÄ
toon kokouksen' päätös Länsi-Saksan -Ja Joita U S A ; n hallitus tuki. Tunnet-
SUOMEN DEMOKRATIAN
VIHOLLISISTA
Kuten mnistettaneen ehätti T o ­rontossa
ilmestyvä: Vapaa Sana
: Jokin aika sitten:- tarjoilemaan
Suomen äärimmäisen oikeiston, .
kokoomospaoloeen; ajatusta, että
Suomen Iiansan: demokraattisia ^
oikeuksia pitäisi supistaa siten;.
että luovnttalsiia: suhteellisesta
vaaUjärjestebnästä j a otettaisiin
' sen tilalle tas; enemmistövaailjär-jestehnä.
Mainitta lehti el kyllä­kään
: suvainnut silloin lukjjoil-
. ilensa sanoa, kenen lehmää' se slir.'''
r Aä -yhteydessä :yritti kiskoa fpolsii.
ojasta.. t , *'•< f ^;
1 Tosiasia kuitenkin on., että^
: Suomen taantnmiiibvoimat 'ovat-i
erikoisesti tnnnettujbi siitä,'ett»' ne
pitävät! ' kansan ' d^lpokraattisla '
oikeuksia välttämättömänä paha­na,
ja että juuri tällä kertaa
ääJrhiitnaiiieii oikeisto pyrkii
'kbiktsenbsi&tö turvaamiseen 'idt^ä^^'
että ban-aajolnkkdjeji demökraäc'-^-
, 'tisiao:keuksia'^ajoitetaah kautta^'*
Ulijaiä. T o l s a l t a maan ja-kansan-^'
parhaita etujk puolustavia 'Suo- '
m en työväenliike puolustaa saa-V'
vutettuja demokraattisia' olkeuki :
sla ja pyrkii niitä edelleen laajen­tamaan.
' " '
-Julkaisemme oheelllsena tätä asiaa
käsittelevän toimituskirjo:tUksen. j o n ­ka
olemme lainanneet S K D L : n pää-äÄnenkannattaJasta.
Helsingin V a ­paasta
Sanasta, jotta tulisi kokoo­muksen
hapatuksen lisäksi (huomioon­otetuksi
myös työväenliikkeen näkö­kannat
tässä tärkeässä asiassa. Mai­nittu
lehti kirjoitti marrask. 12. pnä r
Parlamentaarisen järjestelmän Ole­mukseen
kuuluva pollittmen vapaus ei
o^e koskaan maamme porvariston p i i ­rissä
oHut korkeassa kurssissa: Vaikka
poryaxision taholta on mielellään p u ­huttu
parlamentaarisen järjestelmän
turvaamisesta, jopa parlamentaarises­ta
vapaudestakin, ovat ne olleet vain
iskulauseita. Itsenäisyydenajan kahte­na
ensimmäisenä vuosikymmenenä
porvaristo taman taata turvautui ' u l ­koparlamentaarisiin
painostuskeirioir
hin syyllistyen jopa avoimeen kapi­naankin
silloista yhtelskuntajärj Älys­tä
vastaan. Epaparlamentaarlsin k e i ­noin
se myös esti vasemmistolaisen
työväenliikkeen parlamentaarisen toi­minnan
eikä sen omaatuntoa vähää­kään
kaivellut typistää parlamentaari.
nen järjestelmä hrvlkuvaksl. Ja myö­hemmin
sotien aikana sivuuttaa maan
parlamentti kokonaan tärkeiden asioi­den
hoidosta . " ' *
Sotien jälkeen, jolloin parlamen-taarmen
Järjestelmä' ja parlamentaa­rinen
vapaus on ollut kutakuinkin
turvattua, on porvaristo — nimen­omaan
äärimmäinen oikeisto — t u n ­tenut
kaiken aikaa elävänsä luisuvalla
pinnaUa.: Porvaristollehan parlament-:
ti merkitsee ahioastaan keinoa ja vä­likappaletta,
oman poliititsen j a v t a ­loudellisen
valtansa^ säily ttämisekst ja
lisäämiseksi. Jos pärlamentU allma^
työväestön lisääntyneen Valkutusvälii
ian vuoksi käydä tässä mielessä vaa--^
ralliseksi ei -porvaristo suinkaan hM*'.
käile ryhtyä hyökkäykseen parlamenij
tarismla vastaan, sen ^tuhoamiseksi, ij
Maamme porvaristo' onkin Uirioll*
seurannut aatetoveriensa parlamen­tarismin
vastaista taistelua Länsi-Eiii;
rbopan valtioissa, lähinnä Ranskassa
j a Italiassa, joissa laiosäädTännölUsIn
toimenpitein on pyritty asettamaan
esteitä työväestön parlamentaarisen
vaikutusvallan llsääntymlselle..yrityk-siä
tähän suuntaan ei meilläkään o le
puuttunut., vaikka rauhansopimus; Jo­ka
turvaa poliittiset .toimintaoikeudet
kaikille kansalaispiireille, asettaiitlid
rajoituksia 20- ja 30-lukujen vainoä-mistoimenpitatten
jatkamiselle.
^arovasti Ja tunnustellen o n kuiten-^
k i n - meilläkin ryhdytty .toimenpitei­siin
parlamentaarisen järjestelmän ja
siihen ::.liitt3rvän poliittisen vapauden
supistamiseksi, sellaiseksi on katsot--
tava-mm. nykyisen eduskunnan lopul­lisesti
^hyväksymä muutos vaalikauden
pidentämisestä kolmesta neijaan vuo­teen.
Eduskunnan enemmistö ei häi-källlyt
hyväksyessään tämän ehdo­tuksen,
vaikka,arvovaltaiset asiantun-
' t i j a t : katsoivat, ettei istuvalla: .jedus-kimnalla
ole; edes muodoUistftolke^
ta oman.tqimlkajuterisa pldentän^een.
toivomusailoitpj myös k v ^ ^ vaa­likauden
pidentämisesi^' nelivuotisek­si.
Tarkoituksena ,ör{'tie^e}f}n:spp|S7] Ja^gemieiden, ) £^naiJJ.sitalou4ell^te^
taa kimtalaisten-mahdOlllsuuksia vai­kuttaa
kuntien asioiden hpitcön siinä
määrin <'kuinitä<haii ^saau4'fO|;i,Jol^
m a h d o l ^ > ^ h ^ l ^ ^ t ^ Ä ? l h ^ > j ' c^
jtässä vaiheena klmnlttää asiaan huo»,^
!nÄ|'4^ rs^tyaIq^npl^öi^ffigldem^
krafti^fen olReuksTenä^ suojaaYfifsfeksi?
. Vaalikaudfn pidentäminen jCi. kui­tenkaan
. olfi ^parlamentarismin • jv|hoI-;
listen p^rimmälJieii tavoite. Se;on. vain-ensimmälnpui
.jav melkp . vlat^malta
näyttävä' askel yhätäydellisempää
parlamentarismin supistamista j a t u ­hoamista
kchti. Kokoomuksen taholta
on. jo nyt heitetty esiin koepallon luon­toinen
ajatus siirtymisestä enemmistö-vaalijärjestelmään,
: siis summilleen
Ranskan j a Italian vaalilakimuunnel.
mlen esihierkkiä noudattaen; O n sej-
•vää, että tällaisten suunnitelmien t a ­kana
on ennenkaikkea pelko työväefi
parlamentaarisen voiman Jatkuvasta
kasvamisesta ja porvariston vaikutus­vallan
vastaavasta vähenemisestä. :
Joka tapa-uksessa parlamentarismin
supistamiseen tähtäävät toimenpiteet
j a suunnitelmat ovat varoittavana sig­naalina
maamme laajoille kansalis-piireille.
Parlamentarismi on tässä
maassa toteutettu nimenomaan laar
jojen kansankerrosten valtavan Jouk­koliikkeen
ansiosta: Kansanjoukkojen
•oh toyös huöledittava sUtä, että tätä
saavutusta eivät parlamentarismin ja
kansanvallan viholliset pääse mitä­töimään.
tua :on,. että' neuvostofhftllitua esitti
näitä 'Ranskan j a iEnglannin ehdor;
tuksia pohjaksi, minkä Jälkeennäytti,
että tässä täi&eässa asiansa 'päästiin
lähentymään.
Neuvcstoliitto'on kaikkina • sodan-jalkeirrnä
vuosina tarmokkaasti aja­nut
Saksan iky^nmyksen ratkaisemis­ta:'
Saksan' ratdiansoplmuksen solmi­misen
j a Saksan valtion yhtenäisyy­den
Ja: riippumattomduden palautta­misen
kautta.; Saksan: -kysymyksen
tällainen ratkaisu on yhtä paljon
Euroopan rauhan Ja, .turvallisuuden
etujen -kuin inyös Itse Saksan kansan
välittömien etujen mukainen.
•Neuvostohallitus talä jo v.l»52 e h ­dotuksen
Saksan r.auhansopimuksea-ta,
Jonka mukaisesti Saksasta olisi
tullut yhtenäinen, rauhaarakastava
j a demokraattinen valtip.. Neljän v a l ­lan
• ulkomlilisterien :'tamgnvuotlsessa
Berliinin- -'•kokbukajssa' tähän ' söpi-muslub'nnc(
kseen' '•• liitettiin • lisäySälä/
joissa sanottiin, että-Saksalle el stulla
asettamaan i minkäänlaisia . ^lolilttisla-tai>
sötdaalllslaivelvortuksiR.-1 iNeftvoa^
tolilton te&emät ehdotukset edellyt'-:
tiv^t,.myb3:<sodanr Jälkeen Saksalle
^velvollisuuksien !• helpottamista j(/^kfl^j
muita, täi-keitä Jcyaymykslä,, j o t k a o-,
dottavat ratkalsjiaan.'^, , _ ^ ,
• Lan5ivaJtojen...halhtseya.t,piirit, totr.
:'juival! kuitenkin nämä ehdotukset.,'
Neuvcötohitto, - j o k a ' pyrkii estä­mään
Saksan- militarismin;.^lienkiin->
heräämisen.; Ja - ^ l a s t a m a a n <'F,uroo-pan
ikansatvSa^an iuuden agresslon
ivaaraaiav teikl jokin aika sitten .uusia
:ehdotuksia;i:/joiden.\tarkoituksena on
Saksan ongelman - pikainen .ratkai-T
seminen rauhan säilyttämisen Ja Sak­san
yhtenäisyyden palauttamisen etu­jen
mukaisesti. ^Neuvostoliiton ehdo­tukset,
jotka V. M . Molotov esitti
lokakuun 6. päivänä Berllini{i>ä: p i ­detyssä
•juhlatilaisuudessa j a jotka s i ­sältyivät
myös neuvostohallituksen
lokakuun 23 i^ivänä Ranskan, Eng­lannin
Ja' U S A : n hahituksUle Jättä­mään
ncottiin avaavat uusia realLsla
malhdolUa-JUksia rauhan Ja turvalli-suislen
lujittamiseksi Euroopassa Ja
Saksan kysymyksen lopullisesti rat­kaisemiseksi.
>
' Neuvostoliiton nootiqta. heijastuu
pyrkimys edistää: kansainvälisen jän­nittyneisyyden
lieventymistä j a r a u ­han
lujittumista Euroopassa j a koko
maailmassa. -Tämä tärkeä tehtävä
voidaan ratkaista väin Euroopan val­tioiden
yhteisvoimm.'. fNeuvoatoliitto
ehdottaa Eurooppaan sallaista kollefc-;
tuvista tunvallisuusiJärjestehnää. joka
kaikkien asianomaisten ' Euroopan |
valilol&n>^"nUden y a ^ i s ^
ta ja' vaYtlbillsestäräktoteeaiarilp--
pumai;'ta'"^ poniiislfelujen yhdistämi­sen
kautfä kurvaisi rauhan. ' ;'
; Neuvbstoiatcaiesittato^ , yleiseu-i
röoppäiäiieh scpfcnusluonnokseri poh­jaksi
öh'ötättuäin jäsenienkollektiir
vihetf'föiintyiaiineii jokälita'W
seen osallistuvaa valtiota uhkaaivaa
vaaraar j a aseellista hyökkäystä, vasr
taan samoin k um myös yhteistoimin­ta
taioudelfiri Ha alalia. Näin olleii
m i i i } ^ valtion taholta tahansa : t e h -
täväa^eÄlivittsn yritys johtaisi v i i - '
pymattä ägfesscxita kohdistuviin k o l -
lektljvistiii töimenpitefsiin,
Nedvösloliiton esittämään ylelseu-rocppalaiseeh
unpimusluoimokseen s i -
sältyjrreäliiia takeita Euroopan suur-r;
ten yhm:iiyivin. k u in pientenkm .valf
tioid£ii''läuivallisUadesta. Samanai-
'kaisesti 'ke:tarjoaa kaikkein • suotui-
Ekhmat' Äahdolllsuudet Sa3öan val­tion
vapaälfe j a rauhalliselle kehityk-iiMle.
' '•
> Euroopan .valtioiden kansallisen
turvallisuuden edut; samoin kuin;;
myöä Itse-^ Saksan kansan edutkin ;.
vaativat Saksan yhdlstämiskysyr
myksen ' i^pymätöntä^. ra^ - =
knlstav £1 Neuvostoliitto on j a t k a - ,
vasQ ottat* sitä mieltä, että Sak-sajt
yhtenäisyyden palanttami- :
seksi acT: suoritettava koko Saksaa -
käsittävät vapaat vaalit, joiden
a;kana-Saksan kansalla o l i s i : t i i a i -^
' sinis esittää vapaasti tahtonsa ja: ;
joiden' tuloksena yhtenäisessä
Saksasta - tulisi itaohaarakastava ;
demttoaattlnen.valtio.
'Neuvostohallitus on ilmoittanut
olevansa-vahnls jälleen käsittelemään
:»'.tä eh«i?ti}3ta, jon^a, .Englanti, esitti
ylelssaksäMsla >aaleja koskevasta
•kyayDjijrka^tä,neljäii vallan .Berliinin
kcöouiissfis^a i a , JoUp, R?nska ^a tJSA'
si tiiiiaÄn,'k^ittele^ rayä5'jSreu-"
vo^mtoii aslaijmumset .ehdotukset,'
n&ahnMiotdn lähr-^--'-"
mahtaAiisen' jälkeen, olenia^a mäh-
•doÄ&a.''"-^'^'"' ^ • • . ^ U t ' - ^ : : : . - : - - -
kysym^sÄ miehitysjöukacolSK p6wiä-
TOisestä. i ^ i - j a .XSna:-Sa*^ätt' SHxeSl-'
ta J a 'jottä"'midhity3Joukot polstettai-'
siin aivan vUpymätta.
. Pyrkiessään : liorjnmattomastl
lujittamaan raniiaa ja t u r v a l i i - .
suutta neuvostohallitus on teh­nyt'
ehdotuksen, jonka: mukaan
marrasktfossa kutsuttaisiin kooDe
neljSl^Vallan nlkomliilsterien k o -
kodJs,' Joäsa käsiteltäisiin seoara-
V vat lEy^yuykset: 1. Saksan yhtii-näiisyjnilen:
palauttamista rauhan-omalsellit--
ja .demokraattisella -.
pohjallar' j a : yleissafcsalaisten';va- f
-päiden;': -Äraallen-'s- toimeenpanon
kaufCä.^2'.'MlehityäjöakkbJett pois-tamlBtä
Itä-ja Länsi-Saksan' a l n -
: eeltai^Sl^^lflelseurooppalaisen ko- '
kouksen^kboUekutsumlsta Kuroo-- :
pan koUektUvista- turvalUsnutta
koskevan ^=kysymyksen käsittele-^;
miseksi. 'Näin ollen neuvostohal­lituksen
lokakuun 23 päivänä :jät<-
tämS'fioOftt vUtoittaa tien k a n -
: sainvälisen jännlttyndsyyden j a t -
mmmm
K A T S O I E l « a ^ S j(
i U t i päsi astioita keittiössä;
täs t u l i Ja eanoi:
— Lainaisitko, £iti, min
Aaa?
— Totta kai, mutta mitä
kyUä: minä n ä m ä astiat
khi. . - ' • ' '
— N i i n , mutta-Veikko t
hakamaan minua elokuvan,
n i ^ "^hausfcan" näköistä,'
olisi hänen tullessaan es
i- Tietyömaalla7-||Jäytettirh
k i v ^ . . i n u t ^ , slUä • seuran '
sirpaleita niistä lensi, työ
d a l l a a ^ v ^ eukon kanalaa
shTjale tappoi tältä kanan.
;Tulskealuontoinen mum
t u u l e n a : - p a i k a l l e . j a antoi
kuulla; mielipiteensä. Vihdoi
heistä: keskejrttisäksytyksen
la„ nä^: nimeämällä:
— Mutta,, hyvä mummo,
tiitthan me Ihan selvästi, et
tulee! '
Hudson lahden
saarilla on
paljon rautaa
; ./Toronto. — Hudsonlahde
Sevilla Belcher-saarilla on
aikaa tiedetty löytyvän valta
rät rautamalmia,- 'Jolla on
rautapitoisuus.: Belcher
poration/jcka omistaa Ha
f«3udulla f noin - 30; neliom
malta> o n kiduneeh kesän
mlttanut alueella enisimmals
timanttipsrau^ia,. joiden p
on - arvioitu,- että yksi neli
sältää nom 111,500.000 to
jossa on noin 40 prosentti
Yhtiön: insinööri. L . F.
väitt;inyt. alueella olevan r -
nlen sukupolvien ajoiksi.
Timanttlpcraukrtssa ei i
mennessä.todettu sellaista
mia mitä :voitaisiin ;laivata
naaiip^f piut^a eUais^, oorii
JatS^eta^^ttiJed^eei^.;,Hän'
tään,-öji ^ajajilla, kajkkiaau
seli^Ia:^a,liyjtta.t joista, (On-jsi|
u$ JJS^t^a-ikka^^ i
laivattaivaksi kelpaavaa öon
, Köybecmnan.; jrautaoorin.
varten on: rakennettava s
kastetehtaat, joiden käyttpv
•daan saarten tai mantereen
pipistä. Pikaisten Ja mahdo
runsaiden voittojen toivossa
jatketaan edelleen ilkkaam
etsimistä, iiolion tarkoitu
kcmus käyttää ^tul&van kes-rioin
;5o,o(Jäyäiart^;"
kuvasti: lieventämiseesi s'
roopan kansojen rauhan
vallisuuden lujittamiseksi;
Saksan kysymys voidaan
jos lähdetään siltä, eitä S
tenäisyyden palauttaminen
omaUi3lla!ja demokraattisen
'la ön' tärkein tehtävä. Neu
to -vastustaa Saksan millt
Euroopan' kansojen yeriviho
henkiinherättämistä. Neu
on pyriEinyt j a pyrkii yhä
km ratkaisemaan Saksan
rauhansopimuksen solmia
Saksan - i ^ demokraattisen Js
rakastavan valtion —. yh
palauttamisen' kautta^
Cnckfield, Engl. — Viime
talna täytti täällä :mrs. Eliza
108 vuotta.
Hän ön sokea mutta muut
sä terveydessä. Hänen sanota
nuoruudessaan sairaaloisen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Jhco - työläisten hyyäi|[ekijäkö?
Vi&äe Viikon torstaina komeili To- erikoisesti'^yiBäi5ten - tfetoistota osaa
roftton Vapaa Sanan kolmannella si- vastaan.
vi^a enemmän .^kuin: phol^n/sivim; .Samalla se on luonnoDlsästikini^kie-suäruinen
-Inte^iätio^al . I ^ t ^ I 56om--t jioltus jatkaa samalla ta?alla^^.:V5S•|
4 .... 1... i'jSg:,pn osa sUtä kamppailusta m l M
;siBUret:>t§ölälisteö hi<atä Ja v e r «^
'A
pachyn (INCOl/ihnqitul/JomapUvkuj.
vaitunat Incon^Levacki^
käytännössä Oleva ffteka'^^
etta."t|M8aä m^
'mln^^t^m;i^a<?b(
Ja^tfoini^JoUcut täöisetkin^yl^tiet. J u l ­kaisevat
Vapaa Sanassajatkuvasti
tuollaisia monien kymmenien Jopa s a ­tojen
dollareiden hintaisia ilmoituksia;
^. Jos ne. olisivat sellaisia ilmoituksia,
että nlissä'tarJottalsiin hyytäväksi Jo­takin,
t a i Jos ne Jollakin tavalla edis­täisivät
kulloinkin kysymyksessä ole-;
vaa liiketohnintaa. .käsitettäisiin ne
ilinan"i!]|uuta-
N i i n ei asia kuitenkaan ole. < vEsim.
edellämainittu Incon ilmoitus on pelk-
^kä^Incon lahjoitus.
6e ön-aivanvsamaTfsia kuin Jos näh-rahatukkoaKivlpcränPekan
taskuun
palkkioksi'Slita/että'tamft on uskoi»-
^9ytSoayt"!ikatt I»peinrty01fib!ä.r
kastuheet7;7hUöt pyrkivät pitäxpään
jc^lqillaan työläisiien yliteja>yrinnöiiä
vastustavia/ ''iIft||^mlm^<^;^a^nnl:;qUj•^^^^^llr-
{ s e l l a i n o i
si^lly£^tt\jä~ tavattoman kebno^
.toimij^ttuyetitiriepu .kuin -Vapaa S a -
riÄ.Violl§i^'jOB''aikoJa|Mten. dirtynyt
flautuaitten^C-meisäiit^^
metsä- j a : kaivosyhtiöt olisi'havain­neet
sitä ^^^Uten monia'muitakin s a ­manlaisia
rakkeja —; sellaiseksi, jota
ne voivat- käyttää työläisten yhtenäi­syyden
rikkomlskanipahjassaan. -
' IXsia k n n k ^ r t a kaikkiaan on niin,
että työläisfen riist&Jät eivät katso
midian n i i n l&tiffiJta kuin on erimie­lisyys
suurten tyOl&iajoukkoJen kes­kuudessa.
Näin o n siis KiviperänP^an avii­sikin
saanut Jatkuvasti nauttia BulUr-t
e a yhtiöiden •'lääkkeitä'' j a pelasttt-vienyt
— jos se enää viime vuosina
on oUut mahdollista — vieläkin afvot-tomammaksi.
Katsokaa esim. viime torstain nu^^:
meroa Havaitsetteko siinä muu­taman
v. etusivun uutisen lisäksi m i ­tään'
jnuiita; lukemisen arvoista?
Eivät siihen kirjoita työläiset eivät­kä
fanhaHti eikä sihiä kerrota heidän
asioistaan.- Pääasiallisen sisällön muo­dostavat'
harvalukuiset Uutisjutut Ja,
Ontajfiön. työnantajain;, liiton artlkke-
Ut ja suuryhtiöiden^ ilmoitukset. V
I Miksi Incon ilmoitus. Vapaa^Sanassa
kiinnitti erikoisesti huömiotarome j o h - '
^uu siität .eitä nlj^eiiattieeila öh JUurl
käynnisa suuri kamppailu, sen puo­lesta,
että Inco saataisiin edes Jossa-kinmääräaa
osallistumaan Sudburyni
Ja^Siilbnryn seuSun h^Vin-voinnih ]cd<t;
hottsmilseen.
Kaikki vähänkin asioita seuranneet j
tietävät, ett& Inco bnmoniäa vuosina;
perättäin lähettänyt 50-^60 miljoonan
dollarin vuosivoitot rajaneteläpuo-:
lella oleville suuFomistäJilleen.
Öe Ph<ki8kpnut Ja kiskoo edelleenkin
-Xdcdä*'edustaja' lykk81itnä««*jttttt*ltaolttM3i6ttf' joukkojett-ktonatuk-sen'
p u u t t a aiheuttamaan (nälvctys-kermaa
tapaan aeudun-luonnonrik-katiludsta,
mutta; osallistuu aivan m l -
tättömäll»määrällä yhteiakunnaDisen^mutta,silta olemme jo va
elämän Ja laitosten yMpitooa. V "
Ihctm othistamat laitokset,ovat a r ­voltaan
yhtft- suuret k u i n Sndbntyb >ja
McKftn tovBshlpin kallckl muut omai­suudet
yhteensä, mutta e s i m . ' k u n ­nallisveroja
se..nuiksaa .vain pienen,
prosentin. .; , < • |
\ Että tällainen icokönkan TftSta J a ,
^äestda e ^ e n vastahaen JiirJibBteimä'
^tgisihijjpofate|gc^j^^^^
ja M c K i m townshipissa no
makas kamppailu sen puol
Prood-'jä Copper CUff on yh
Sudburj^m, Jotta Inco saad
samaan sUle kuuluva osuus
sen elämän rahoittamisessa.
Kuten: tiedetään, taistel
kynsin hampain tällaista s
maa Vastaan.: sillä sen .tote
tietäisi muutaman miljoonan
vähennystä: 50-60 miljoonan
vuosivoitoissa.;
. On selVää, että silloin kann
taa ja palkita niitä sano
vaikkapar he i^jt, sitten olisi
laisia riepuja "tahansa, jotka
miit 'asettumaan tlnconpuole
buryn Ja ympäristön asukka
taan.
Juudaksethan -ovat aina
penninginsä, miUoin hopeas^.
nikkelissa.'.
Emme voi vielä sanoa, missä
Klvlperän PÄan paperi uskal
tyä riehumaan Sudburyn Js
C l i f f i A , sekä Proodhi y h "
vastaan — sudburylaisiaJ»**
t a j i a j ä yleensä Sudbuiyn
väft väestöä j a sen etuja y-että
e i s e abiakaan sen puo
sanaakaan aanomaan.
Suuryhtiateivfit heitä do
keille turhan tähden. Niiden
kokonaan valettava tai sitten
samaa"^ucittla , n i p l 0^tl«^
. Sdm^ianlr^ttB rBhä<''ei-'
ällaise8A';-tapauk8essa'r«'
faaiseepft-^vfelä sen vastaan.