Vapaus, May 25, 1967

              'I I
il ,
Sivu 2 ^ . Torstaina, toukok. 25 p. — Tbursday, May 25, 1%
VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . E K L U N D
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Establlshed Nby:^^^^ 1917
M A N A G E R : E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E O I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St, West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adlrfrtising rates upon app^ication, translation free of charg«.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
::'j.Mtw;iocr o/rrne, CANADIAN LANGUAGEiRRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Ampumavalmiina?
Näitä-rivejä kirjoitettaessa (keskiviikkona iltapäivällä) istuu New
Yorkissa YK:n Turvallisuusneuvosto Lähi-Idän kriisitilanteen johdos^
ta samalla kun Israelin ja arabimaiden asevoimat tarkkailevat toinen
toistensa siirtoja rajan yli kuvaannollisesti puhuen sormi liipasimella.
Mitään varmuutta ei ole tällä kertaa voidaanko sodan puhkeami-
' nen estää siellä tai eikö voida. Toivottavaa kuitenkin on, että ampu­minen
vältettäisiin ja ratkaisu löydettäisiin keskustelujen perusteel­la,
sillä jos .sodan liekit siellä syttyvät, ne voivat vetää nykyajan kaksi
super-maata, Yhdysvallat ja Neuvostoliiton välittömästi vastatusten,
mikä puolestaan aiheuttaisi vakavan maailmansodan vaaran.
•Huolimatta lainkaan siitä, kuinka paljon yhdysvaltalaista linjaa
seuraavat suuret rahan kontrolloimat amerikkalaiset uutistoimistot
syytävät tulta ja tulikiven katkua Yhdistynyttä Arabitasavaltaa ja
sen presidenttiä, Nasseria vastaan, tosiasia kuitenkin on, että jän­nitystilan
välittömänä aiheuttajana oli Israelin hallitus, joka väitet;
tyihin rajaselkkauksiin vedoten uhkasi antaa Syyrialle "kovan soti­laallisen
iskun". Muistaen liiankin elävästi, miten Israelin hallitus
aloitti V. 1956 brittiläisten ja. ranskalaisten tukemana "voitokkaan
sotansa" arabeja vastaan, Yhdistynyt ArabiUfsavalta ja muut arabi­maat
vetivät Israelin uhkauksesta sellaisen johtopäätöksen, että tar­koitus
on tunkeutua syvälle Syyrian alueelle, kukistaa ehkä Syyrian
edistyksellinen hallitus ja saavuttaa uutta sotilaallisen mahdin mai­netta,
jonka jälkeen Israelin joukot olisi voitu kut.sua "voittajina"
takaisin lähtöasemiinsa.
Oikein tai väärin, arabimaat julistavat, että Lsraelin hyökkäys-vaaran
uhatessa ne seisovat kaikki yhden puolesta ja yksi kaikkien
puolesta hyökkääjän torjumiseksi.
Merkillepantavaa myös on Tel Avivista saapunut uutistieto. min­kä
mukaan Israelin armeijan resei-vejä oli jo lauantaina kutsuttu
asepalveluun, jota vastoin Yhdistynyt Arabitasavalta antoi päivää
myöhemmin, eli sunnuntaina määräyksen reservijoukkojensa liike­kannalle
panosta.
Välittömästi edelläkerrottujen tapahtumien jälkeen presidentti
Nasser julisti maanantai-iltana Aqaba lahden saarlolihuin ja esitti
vaatimuksen, että YK:n rauhan ylläpitovoimat on vedettävä pois
Siinain alueelta. Monet havainnoitsijat ovat osoittaneet, että presi­dentti
Nasserin siirrot ovat tähän asti olleet perusolemukseltaan
puolustustoimenpiteitä. Tämä selittää sen, miksi Moskovasta ilmoi­tettiin,
että jos arabimaat joutuvat ulkopuolisen hyökkäyksen koh­teeksi,
niiden puolustustaistelu tulee saamaan Neuvostoliiton tukea.
Mikäli on. puhe Aqaba lahden merisaarrosta, minkä USA:n pre­sidentti
Johnson leimasi "laittomaksi toimenpiteeksi, millä voi olla
tuhoisa vaikutus maailmanrauhan asialle", niin muistaa tulee, kuten,
pi-esidentti Nasser viikon vaihteessa muistutti, että Israel "voitti"
11 vuotta sitten eli 1956 Siinain, sotaretkensä avulla tämän laiva-reitin
käyttöoikeuden sen oltua kahdeksan vuotta merisaarrossa. Sy­ventymättä
sen yksityiskohtaisemmin tähän seikkaan, ilmeisiä on
kuitenkin, että Aqaba lahden sulku tapahtui vasta sen jälkeen kun
Israelin hallitus oli uhannut asevoimin antaa "kovan iskun" Syy­rialle;
Selvää on, että mainittu meriväylä on hyvin tärkeä Israelille.
Mutta väkivallan käytön asiasta olisi tämäkin asia mielestämme rat­kaistava
neuvottelupöydän ääressä huomioonottaen Yhdi.styneen Ara­bitasavallan
rannikkovesioikeudet ja Israelin valtion todelliset tar­peet.
Missään tapauksessa ei maailman yleinen mielipide tule hy­väksymään
Israelin hallituksen julistusta, että Aqaba lahden käyttö­oikeus
on määriteltävä yksinomaan Israelin hallituksen ehdoilla, tai
muussa tapauksessa alkavat tykit paukkua.
Sotavoimien seisoessa rajalla toinen toisiaan vastassa voi tapah­tua
tahtomattakin sellaista, että asioita ruvetaan "ratkomaan" aseilla
"puhumalla"; Tältä pohjalta katsoen olisi toivottavaa Lähi-ldän. vas­tuunalaisilta
piireiltä malttia ja harkinnallisuutta. Toivottavaa myös
on, että tämän hetken kaksi ratkaisevaa suurvaltaa — Neuvostoliitto
ja Yhdysvallat — löytäisivät Turvallisuusneuvosto.sta niin paljon yh­tymäkohtia,
että ne puolestaan voisivat vaikuttaa rauhoittavasti kehi­tyksen
kulkuun.
Liian yksinkertaista
Tunnettu tosiasia on, että monet vaikeat pulmaky.symykset rat­kaistaan
usein hyvin yksinkertaisella lavalla — tai ainakin yksin­kertaiselta
näyttävällä tavalla.
Tästä huolimatta meistä, kutei) monista muistakin canadalais-piireistä
tuntuu siltä, että ulkoministeri Paul Martin esitti liLstaina
alahuoneen keskustelussa aivan liian yksijikertaisen "selityksen",
miksi Canadan hallitus ei voi muka julkisesti arvostella Yhdy.sval-tain
sota-ohjelmaa ja vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan PohjoisrViet-namin
pommituksen, mikä olisi ensimmäinen ja välttämätön toimen­pide
rauhanneuvottelujen aikaan saamiseksi.
Vastaten oppositiopuolueiden arvosteluun siitä kun liittohallitus
ei ole avoimesti Vcfatinut Yhdysvalloilla Pohjois-Vietnamin pommituk­sen
lopettamista, ulkoministeri Martin sanoi Pohjoi-s-Vietnamiri Ha­luavan,
että Canada ylläpitää hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Ja hän
"perusteli" tätä väittämäänsä sanomalla, että Pohjois-Vietnam kes­kustelee
asioista Canadan edustajain kanssa siksi: kun canadalaisia
kuunnellaan Washingtonissa?
Tämän selityksen mukaan meidän pitäisi kaiketi uskoa Pohjois-
Vietnamin "toivovan", että Canadasla myydään joukkomita.ssa sota-tarpeita
Yhdysvalloista Vietnamiin vietäväksi, ja että Canada esiin­tyy
kansainvälisissä tilaisuuksissa Yhdysvaltain hyökkäy.ssodan puo­lustajana
jne.
Tällainen meriselitys ei voi tietenkään olla totta. Totuuden vie-re.
stä puhumisia on myös väile, että canadalaisia "kuunnellaan Was-hingtonissa".
Tosiasia nimittäin on, eitä niin ulkoministeri Marlin
kuin. pääministeri Lester Pearsonkin ovat antaneet ymmärtää, että.
"hiljaisen diplomatian" perusteella voidaan parhaiten vaikuttaa Was-hingtoniin
Vietnamin sodan lopettamiseksi. Mutta onko tätä "hiljaista
diplomatiaa". Washingtonissa kuultu? Eipä tietenkään. "Hiljai.sen dip­lomatian"
väitetyistä hyvyyksistä huolitnalla Yhdysvaltain toimesta
on eskaloitu, eskaloimi.seri päätyttyä sodankäyntiä Vietnamia vastaan.
Ulkoministeri Marlin'menettelisi järkevästi, jo.s häir"tunnu.släisi
Harry Sichorslty:
Viime kuukausien aikana on
maailman suurestikaan huomiota
kiinnittämättä syntynyt uusi In­tia,
joiikaolemme tunteneet ja
jota olemme kunnioittaneet vii­me
20 vuoden aikana. Se oli
Gi^ndhin ja Nehrun maa, jossa
kongressipuolue käytti ehdoton­ta
valtaa perinteisesti nauttiman­sa
arvonannon perusteella. Vaa­leilla
ja sisäpoliittisilla pulmilla
oli vähäinen merldtys, koska ne
eivät muuttaneet tätä valtaraken­netta.
Intian itsenäisyystaistelua viime
80 vuoden ajan johtaneen kongresr
sipuolueen tappio yllätti muun maa
ilman. Meille eurooppalaisille tämä
tappio oli yllättävä siksi, että tun­simme
kongressipuolueen sen har­joittaman
ulkopolitiikan ansiosta
rinnakkainolon ja rauhan, aseiden­riisunnan
ja imperialismin vastai­sen
taistelun uranuurtajana; Sen
vastapainona oli sisäpolitiikka, jo­ka
ei ikyennyt ratkaisemaan maan
polttavia ongelmia.
Vaikka kongressipuolueella on
sosialistiset ohjelmatavoitteet,
muodostui puolue näiden 20 vuo­den
aikana monopolistien, suurti-anomislajien,
mustan pörssin ja
korruption tyyssijaksi. Intian 500
miljoonainen väestö joutui vähitel­len
toteamaan, että itsenäisyyden
sisältämät lupaukset petettiin.
-Itsenäisyyden myötä ei elämä pa­rantanut
vaan paheni. ; Nälänhätä,
työttömyys., hintojen nousu ja ha­keva
elintaso olivat, tämän aika­kauden
tunnusmerkkejä. Niiden li­säksi
ka.saantuivat kielikysymykset,
eri kansalli.suuksien autonomia-viiatimukset,
opiskelevan nuorison
probleemat ja uskontoristiriidat,
joissa hallitseva puolue ei pääs­syt
mihinkään ratkaisuihin.
Kongressipuolue ja oppo.sitio ali­arvioivat
kansan vihan ja katke­ruuden
syvyyden. Ulkomailla ol­tiin
tästä vielä tietämättömämpiä.
Nehrun . kuolema merkitsi suuren
yhdistävän tekijän poistumista, ja
ryhmätaistelujen valloilleen pää-syä'
kongressipuolueessa.
"KIRJAVA" INTIA
.'\ikaisemman yhden puolueen
johtaman maan yhtenäi.sen kuvan
-sijiilia on nyt "kirjava" Intia. Kon-gre.
s.srpuolue menetti keskusparla-mentlisa
kahden kolmasosan enem-mistön.
sä ja hallituspuolueen ase­ma
kahdeksas.sa osavaltiossa kaik­kiaan
]6;sta.
Näistä oppo.sitiohallituksista on
vain yhde-.sä tapauksessa Oris-sa.
ssa — Svvatantni- ja Jan Sangh
-puolueiden muodostama oikeisto­hallitus.
Madrasissa sai " kan.salli-nen
tamilinkielinen puolue DMK
enemmistön. Tämä puolu pitää
itseään vasemmistolaisena ja ha­kee
muiden vasemmistoainesten
tukea. Rajashtanissa estettiin ve­risten
o levottomuuksien jälkeen
hallituksen muodostaminen ja osa
valtio on nyt presidentin suora­naisessa
Johdossa kuten Keralan
kohdalla tapahtui 1959.
Muissa osavaltioissa, joissa ei
ole kongressipuolueen hallitusta,
ovat ,vallassa kokoomushallitukset,
joihin osallistuvat kaikki oppositio­puolueet,
myös kommunistit. Näis­sä
osavaltioissa ovat oppositiopuo­lueet
perustaneet eräänlaisen-=3'h-teisrintaman
ja saavuttaneet yksi­mielisyyden
minimiohjelman poh­jalla.
Neljä näistä kokoomushalli­tusten
johtamasta., osa valtio.sta
muodostaa pohjoisen keljun, joka
"ulottuu Bengalin lahdesta idässä
"Kashmirin rajaan luoteessa. Nämä
osavaltiot ovat Länsi-Bengal, Bihar,
Uttar PradCih ja Pujab; Osaval­tioissa,
joiden hallituksissa on
myös kommunisteja, on yli 200 mil­joonaa
asukasta;
Tärkein näistä osavaltioilta .on.auttaa kongressipuoluetta valtaan.
Uttar Pradesh, joka 75-miljoonine
asukkaineen on Intian suurin osa­valtio
ja perinteisesti sen poliitti­nen
keskus — sieltä on kotoisin
mm. Nehrun perhe. Tämän osa
valtion siirtyminen kongressipuo­lueen
käsistä tähänastiselle opposi­tiolle
osoittaa kuvaannollisesti In­tian
käymistilan syvyyttä ja kon­gressipuolueen
arvovallan mene­tyksen
katastrofaalisuulla.
SIIRTYMÄÄ VASEMMALLE
Mei-slä eurooppalaisista on näi­den
kokoomushallitusten yhteydes-
.sa hämmästyttävintä se. että nii­hin
kuuluu edustajia äärioikeistos­ta
ääriva.semmistoon. Niissä on
sekä Svvatantra- että Jan Sangh-puolueiden,
kansanpuolueen ja so^
sialistisen yhtenäisyyspuolueen
sekä molemjpien kommunististen
puolueiden edustus.
Niihin kuuluu edelleen edustajia
kongressipuolueesta eronneista ryh
mistä ja erilaisten pienempien puo
lueiden (Sikh-puolue Punjabissa,
Moslem-liiga Keralassa) edustus.
Kokoomuspuolueet keskittyvät
kiireisimpien ongelmien ratkai-suun,><
ennen kaikkea nälänhädän
ja korruption torjumiseen. Ne ovat
ainakin toistaiseksi työntäneet syr­jään
Fäikki ristiriitoja synnyttävät
ongelmati jotka voisivat häiritä
yhteistyötä.
Kuitenkin siellä, missä yhteistyö­politiikka
on ymmärretty välttä­mättömäksi,
on oikeistopuolueiden
täytynyt tulla vasemmalle, sen si­jaan
vasemmistopuolueet eivät ole
suinkaan siirtyneet oikealle. Niin­pä
esimei-kiksi Jan Sangh- puolue
oli tehnyt jo ennen vaaleja pää­töksen,
että se lukee mieluummin
liittoa kominunistien kanssa Kuin
Vaalien jälkeen osoittautui, että
Jan Sangh ei yksinkertaisesti voi­nut
perääntyä tästä kannanotos­taan,
siksi voimakkaita olivat kon-.
gressipuolueelle vihamieliset mieli­alat.
Tällä hetkellä Jan Sangh
-puolueen edustajat eivät vain tue
vasemmistohallituksia, vaan istu­vatpa
he kommunistien kanssa sa­moissa
hallituksissakin. Samoin
täytyi Jan Sanghin luopua eräidpn
hallitusohjelmien yhteydessä vaati­muksestaan,
että niihin olisi liitet­tävä
lehmien leurastuskiello.
UUSI INNOSTUKSEN AALTO
Ulkomaiset kirjeenvaihtajat ovat
(Jatkuu sivulla 3)
E R I K O I S T A R J t > U S
Vapauden koko vuoden uusille tilaajilfe:
Canadassa: uiLsi koko vuoden tilaus . . . . $8.00 — SitASTd $2.00
Yhdysvaltoihin: uusi koko vuoden tilaus .8.80 — SÄi&STO ZJSO
Suomeen: uusi koko vuoden tilaus . . . ., 9.20 — SÄÄSTÖ 2.30
Täinä erikglsl^rjous on voimassa toukok. 31 päivään 1967
Arvoisa kansalaisemme, jos et ole vielä Vapauden tilaaja, niin
käytä hyväksesi tätä erikoistarjousta ja tutustu lehteemme!
L E I H K A A I R TI
VAPAUS PUQLISliING CO. LTD.
P. O. BOX 69,
SUDBURY, ONTARIO
Tilaan Vapaus-1'ehden yhden vuoden ajaksi erikoishinnalla $.
allaolevalla osoitteella:
Nimi.
Osoite,
DE iSAULLE LÖI
WILSONIN KANVEESIIN
y S Y N T Y M Ä.
P Ä I V I Ä :
Elina Sandholm, ,Whitefish, Ont.
täyttää toi-slaina, toukokuun 25 pnä
68 vuotta.
Anna Ilomäki, Toronto, Ont. täj1.-
tää torstaina, toukokuun 25 pnä
82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
Jaros nyk3ri8in
kuoleman saari
Belgrad. — Kreika:n yhtyneen va-sömmistopuolueen
parlamenttiryhmän
johtajan Ilias Iliun terveydentila on
huolestuttava, ilmoittaa jugoslavialai­sen
Politika-lehden Ateenan-kirjeen­vaihtaja,
.laros saaren keskitiysleiriin
suljetulla lliulla on vaikea sydänvika
ja hän .sairastaa myös .sokeritautia.
Borba lehden Ateenan-^<!irjeenvaih-taja
puolestaan ilmoittaa, että Iliun
tila on kriitillinen ja että hänelle on
kieläydytty antama.sfa välttämättö­miä
lääkkeitä tai turvaama.sta edes
alkeellista hoitoa. Kirjeenvaihtaja to­teaa
,että tuhannet muutkin kreikka­laiset
oyat sama.s.sa tila.ssa, ja nimit-lää
Jarosta "kuoleman saareksi".
PROTESTI HOLLANISTA
Haag. Hollannin kolme suurinta am-maltiyhdistyskeskusjärjestöä
— Hol­lannin
katolilaisten ammattiliittojen
federaatio; Ammattiliittojen kristilli.s-kan.
sailinen federaatio ja Hollannin
ammattijärjestöjen federaatio ovat
julkaisseet yhteisen kommunikeajn,
jo.ssa ne ilmaisevat .syvän huolestumi­sensa
Kreikan äskettäisen sotilasval­lankaappauksen
johdosta. Hollannin
ayväki on järkyttynyt Kreikan halli-
(uk.scn hajotettua maan ammattilii­tot
ja vangittua niiden johtajia.
tämän tosiasian ja ryhtyisi, kuten
monet eanadalaisel haluavat, avoi­mesti
vaalimaan Yhdysvaltoja ,lo­pettamaan
Pohjois-Vietnamin pom­mituksen,
että saataisiin muodoste­tuksi
edullinen tilanne rauhanneu­vottelujen
«loittnmiseksi.
Jättiläismäinen sirppiä ja vasaraa Expossa esittävä
taidovcislos johon erä.s saKsaluisperuinen eestiläinen
löhri saniin "Vapaus!'.
Vielä muutama päivä sitten Eng­lannin
pääministeri Wilson vakuut­ti
vuorenvarmasti johtavansa
maansa pikajunassa EEC:hen ja
juhli "musertavaa* voittoaan vas-lustajistaan
alahuoneessa. Tämän
ohella ulkoministeri Brown ikorosti
että Englanti liittyy EECihen i l ­man
josseja ja multia.
Presidentti de Gaullen jännityk­sellä
odotetusta puheesta ilmeni
kuitenkin selvästi, että Wilson is­tuukin
etanan selässä, etanan, jon­ka
silmille de Gaulle heitti kaiken
lisäksi "ammoniakkia". Ulkominis­teri
£rownin mainitsemista jossjs-ta
ja mutista oli taas muodostunut
jäävuori, jonka pinnalla olevakin
osu on niin suuri, että Englanti
ei pysty näkemään sen yli edes
kanaalin toista rantaa.
Pääjninisleri Wilson kierteli ul-kominislerinsä
kanssa talvella kaik­ki
EEC-maiden pääkaupungit ja la­pasi
näiden maiden korkeimmat
valtiolliset johtajat. Yhteenvedoksi
tuli, että on vain ajan kysymys,
milloin Englanti on .EEC:n täysi­valtainen
jäsen.
Tuuntuu' vaikealta käsittää, mi­ten
Wilson saattoi tämän vierailu-kierroksen
jälkeen ja. selvästi tie­dossa
tosiasioiden valossa esittää
täysin perättömän optimistisia kä­sityksiä
Englannin pikaisesta liitty­misestä
EEC:hen.
On syytä palauttaa mieleen, että
ns. Rooman sopimus vuodelta 1957,
jolle koko EEG sisarelimineen
(Euratom sekä Euroopan hiili- ja
teräsunioni) rakentuu, laadittiin ja
hyväksyttiin äsken • edesmenneen
liittokansleri Adenauerin johtaman
Länsi-SaHsan piirustusten mukai­sesti.
Sen tavoitteet olivat ensi si­jassa
poliittiset:, Länsi-Saksa laski,
että taloudellisen yhdentymisen
ohella sen käsiin joutuisi automaat­tisesti
(neljännen tasavallan aika­na)
järjestön poliittinen johto.
Tätä suurta koalitiota Länsin
Saksa käyttäisi sitten Neuvostoliit­toa
ja muita sosialistisia maila
vastaan. Kun Kooman sopimus al­lekirjoitettiin,
kenraali de Gaulle ei
ollut vallassa. Valtuun tultuaan
1958 hän huomasi kuitenkin pian
EEC:n tarjoamat taloudelliset edut
Ranskan kannalta. Hän tajusi myös
EEC:n tarjoamat poliittiset mah­dollisuudet,
mutta kokonaan toisin
kuin Länsi-Saksa. Niinpä hän hyl­käsi
jyrkästi kaikki ylikansalliset
poliittiset elimet Euroopan parla­mentin,
EEC:n komission ja sen
puheenjohtajaan suunnattoman vai
lan.
Yhdeksän vuolla ikestäneen sit­keän
ja taitavan työn tuloksena dc
Gaulle onkin saanut muokatuksi
EEC:n pääasiassa taloudelliseksi
yhdentymäksi. Kenraali de Gaullen
menestyksen huippuna on EEC:n
komission puheenjohtajan, länsi-saksalaisen
professori, Hallsteinin
pian edessä oleva syrjäyttäminen.
Viime puheessaan, riippumatta
siitä onko hänen ilmaisutapaansa
pidettävä hienotunteisena, silkki­nauhoihin
käärittynä ponunina
vaiko säälimättömänä ja raakana,
de Gaulle^ lausui selvästi, ettei Eng­lanti
ole ikypsä liittymään EEC:heii
toisin sanoen hyväksymään Roo­man
sopimuksen ehdot viimeistä
piirtoa myöten.
Englannin oma talous ei ole ol­lenkaan
järjestyksessä, punta näen­näisesti,
vahvuudestaan huolimatta
on heikko, Englanti ei ole valmis
tukemaan EEC:n vaatimuksia maa­ilman
maksuvälinejärjestelmän uu­simiseksi.
Kaiken lisäksi, samaan
aikaan kun Ranska on yjjittänyt
ajaa dollari-imperialismia ja jenk­kien
sotajoukkoja pois Euroopasta,
Englannin hyväksyminen jäseneksi
merkitsisi Troijan puuhevosen,
jonka valmislusleimassa lakisi
"Made in USA", uittamisia
EECihen.
Tällöin EECrn luonne muuttuisi
kokonaan toiseksi uudeksi, valta­vaksi
poliittiseksi Atlantin liitoksi,
jonka johdossa olisi itse asiassa
USA. Ehdoillaan Wilson on yrittä­nyt
pitää myös kansanyhteisöstä
olevat jätteet, maailman halvim­mat
maatalousmarkkinat omana
"suojelualueenaan". Oman luunap-pinsa
saivat myös muut EFTA-maat
— Suomi mu^^aan luettuna
— toiveajattelulleen ja hämäytlä-välle
propagandalleen.
Ovi on lukossa. Suomen viralli­nen
asenne: odottaa ja katsoa, on
osoittautunut oikeaksi ja viisaak­si.
Kras.
Moskova lepää
kurian päällä?
Moskova. — On hyvin paljon
mahdollista, että Moskova lepää
kultakeiTOstumien päällä. Tähän
tulokseen ovat neuvostogeologit
tulleet viimeisimpien tutkimusten-.
sa yhteydessä, kertoo Literaturna­ja
Gazetassa tunnettu geologi Vla­dimir
Pervago. Hän mainitsee kir­joituksessa,
että Keski-Venäjän
geologiset olosuhteet ovat jokseen­kin
samanlaiset kuin Etelä-Af rikan
kultaharjanteen Witwatersrandin
alueella.
Pervago mainitsee Neuvostolii­tossa
löydetyn viime aikoina rik­kaita
Icultaesiintymiä. Niistä arvok­kaimpana
pidetään Samarkandin
lähistöllä löydettyä esiintymää,
jota on jo ehditty nimittää "vuosi-^
sadan löydöksi". .
PÄIVÄN PAKINA
"LIITTOVALTION JUNA i i
Mahdollisesti me emme kaikin
pääse kat.somaan Iiixpo67:n näh­tävyyksiä.
Multa mikään muu kuin sai­raus,
välinpitämättömyys tai lais­kuus
ci voi estää meitä tutustu­masta
siihen—'Liitlovailion ju­naan"
(Confederation Train) mi-
.kä saapuu Sudbuiyyn toukokuun
aO päivällä ja on meidän nähtä­vänämme
kaikkiaan viisi päivää.
Kulkemalla tämän junan läpi
vaunusta toiseen me saamme näh­dä
kuvan siitä, minkälainen Ca­nada
oli jo kauan ennen kuin en­simmäiset
siiitolaisct tulivat tän­ne
ja miten on maammo lullut
asutuksi jn kchilptyksi nykymup-_
loonsa.
Tämän viisipäiväisen vierailun
aikana "Liittovaltion .Juna" sei-
.soo CPK:n asemalla 1. ja 2 ra­dalla
ja scii ovet ovat avoinna
kello yhdok.säslä aamulla, kello
yhleentoi.sia illalla.
Ennakkotiedot viittaavat siihen,
että mitään sellaisia emme ole
ko.skaan aikaisemmin saaneet näh-,
dä. Kokonaisia osia Canadan his­toriasta
fsiletään junassa. Kah­denkymmenen
minuutin kävely­matkan
aikana on tilaisuus luo­da
valai.sova pikasijmäys miljoo--
iiien vuosien kehitykseen. Siellä
on nähtävänä Canadan alkuperäi­siä
aarniometsiä — canadalais-metsien
puita ja kukkia sekä lin­tuja.
Juna.s.sa nähdään kuva yhdek­sännentoista
vuosi-sadan siirtolai­sista,
jotka peloissaan kyyröttele-vät
sen aikaisten laivojen makuu­paikoissa.
—p]tcen tulee ensimmäisen maail-maiL-
iodan juoksuhaudat hiekkasäk
keineen ja; kaasunaamarineen.
Nähtävänä on yhdeksännentoista
vuosisadan ranskalaisen Canadan
hieno suurtila, mitkä tunnetaan^
paremmin .seigneurial-lilan-nimel-lä.
.Junassa on historiallisia kuvia
ja kuvauksia, karttoja ja toisia
sataa historiallista nähtävyyttä,
joka kaikki yhdessä muodostaa
Canadan hisloriasUv hienon pano­raaman.
Kymmeniä lahjakkaita ja taita­via
canadalaisia on osallistunut tä­män
liittovaltion junan suunnitte­luun
ja valmisteluun. Sen suun­nittelutyö
vaati kolme vuolta ja
junan valmistamincni kesti vuo­den.
Junassa on kaikkiaan 15 yksik-kb'ä;
kuusi näytösyaunua, seitse­män-
pai veh(vaumia ja 2 diesel­veturia.
Juna-näytöksessä on va­kituisesti
20 toimenhaltijaa.
Tämä juna aloitti halki maan
kulkevan matkansa Victoriasta',
tammikuun 19 pnä ja kulkee itää
kohti rannikkomaakuntiin loka
kuussa. Sen matka kestää kaiken
kaikkiaan 331 päivää ja päättyy
Montrealissa ensi joulukuussa. Sii­hen
mennessä juna on pysähtynyt
63 kaupungissa kaikkiaan 83 ker­taa.
Sellaisissa sumissa kaupun­geissa
kuin Toi-onlossa, Montrea­lissa
ja Vancouverissa, juna on
näiilävänä useammassa kuin yh­dessä
paikassa.
Kun liiliovalliön juna tulee Sud­buiyyn
toukokuun 30 pnä, se avaa
ovensa kello 9 aamulla ja on
avoinna kello , yhteenloistii 'asti
illalla.
Kun vierailija astuu tähän Liit­tovaltion
junaan, hän tulee ensin
tiheään aarniometsään. Siellä hä­nen
eteensä avautuu kuva Cana­dasla
— mikä oli miljoona vuotia
sitten.
Tämän ensinäkemän tarkoituk­sena
on antaa katsojalle heti his­toriallisen
taustan myöhemmin
näkemällecn. Tarkoituksena on
se, että katsoja ei vain näkisi ja
kuulisi, vaan että hän saisi kokea
ja elää tämän kehityksen läpi.
MeL^ämaiseman vaikutuksen an­tama
tauslamnalaus edustaa sei-laisonnnn
laajakantoi.sta tutkimus­työtä.
Taiteilijain kerrotaan käyt­täneen
monenlaisia materiaaleja
ja teknisiä keinoja Uiman' viidak-kovaikulelman
valmistamiseksi.
.Sen kerrotaan olevan niin reali-sen,
että monet vierailijat väistä­vät
suoläläköstä juoksevaa vet­tä
ennen kuin käsittävät että se
onkin vain muovia.
Viidakko-osastosta siirrytään
eloisien karttojen pariin missä
nähdään ne geologiset mullistuk­set,
joiden perusteella Canada on
sellainen mikä se nykyään on.
Maantieteellisen alkuperän, vii-
. dakkometsien,-jääkauden ja muF-listusten
jälkeen ilmaantuu näyt­tämölle
ihminen.
r-Junanäytös osoittaa, ellä ensim­mäiset
ihmiset saapuivat 20,000
vuolta sitten Aasiasta CanadaanT
Siinä vaiheessa nähdään ensim­mäisten
ihmisten asunto, .luola,
minkä edessä on l u l i ja laaja tyh-
' jä maa-alue.
Sitä seuraa intiaanien, Haida
heimon asunto Länsi-Rannikolta.
Tulevat tutkimusmatkailijat ja lo­pulta
maan raivaajat ja asujat,
sekä sitä seurannut kehitys. ;
Kaikki ylläesitetty perustuu
luonnolliT.;sli niihin tietoihin, mi- .
lä olemme etukäteen tästä liitto­valtion
junasta, saaneet,' Mutta
vaikka emme olekaan omakohtai­sesti
sitä nähneet, me rohkenem­me
kuitenkin suositella Sudburyn
ja lähiympäristön kansalaisillem­me,
että sitä kannattaa mennä
J^aUjomuu»!. — K-äiisiifcoura.
I
li
IL