Vapaus, April 28, 1953

              uomen h a l l i t u k s e n pa
ennussuunnitelifia ai
imainittujenl
linnat on
rehöbää oslamaan V:
'iä kirjoja puoleUahj^
JE LYTTKENSDJ
RTEOS
det Tähdet Sjii™
I I osa — Sivua yht»i«i
Uinen hinta S5J50
ausmyyntihinta
r p R I A L t l N E N Slva^M,
uomen Luokkasod
5 2 5 s i v u a ^ ^ " '
Uinen hinta $2^
nusmyyntiliinta
^uren levpnomuudefi maassa
jielä puoKvalmis suunnitebiia päässyt JiäUituksen
pitomatta tuntemattomalla tavalla julkisuuteen
1^-pääministeri sanoo nyt o
P B C JÄÄSKELÄISEN
l o i s i a Juttttjtl
C t «IA ^"1
¥1
.Uinen hinta $l.oo
pnoIeUa hintaa
PHEN lEACOCKTO
urinkoisia
enestä Kaupp:
lUnen hinta $1^5
puolella Iiintaa ......
>Time tiistaina kerrotuin leh-etusivuUa,
Helslnsin nuti-perusteena,
että vSuomessa
litsee suuri levottomuus lUke-ei£
sä ja työväestön kesknudes-seu
johdosia, että eräät sano-bdet
(lehtien nimiä ei mai-ovät
saattaneet julkisuuteen
[itaksen toimeksiannosta val­ut
alustavat suunnitielmat
oUntokustannusten alentami-
Xäiden suunnitelmien l a a -
i ilmoitetaan Suomen Puun-
^..jtosteolUsuuden keskusliitto ja
il«ovarairmiinisWön kansahta-
JEososaslo. Erikoisesti mainitaan
ääjohtaja Auran ehdotus, johon
jsältyy työläisten palkkojen al«n-aminen.
poistamalla 15 prosentin
deksilisä ja erinäiset hintojen
ennukset.
Uväestön vasemmistosiiven, kan-bemokraattien
ja kommunistien
tissä, cii jo jonkin aikaa puhuttu.
6]
1.
lokölamskin Vai
406 sivua
lUnen hinta $2.75 ''.
^uoIeUa hintaa .....
)kolamskin valtaUe" ei ole^
mainen sotakuvaus, se ojlj
ihmisistä, jotka vetöavaHj
n syvästi ja kohottavasi! |
rXI HAANPÄÄ:
säniiät jä Isäntien
Varjot
180 sivua
Uinen hinta $1.35
puoiella hintaa ...
tiusmyyntikirjoista d 1
mitään asiamiespaUtkMiil
Vapputervehdys!
kelmi ja Otto Laitinen
astika Ontario
67
ttäkää tilauksenne osoitt
ipaus Pubiisi
3MPANY LIiMl
). Box 69. Sudbur?, C
yapputetvehdys!
ONNI HAKALA
MARY JA GEORGE
HEIKKILÄ
MATTI AHO
Sudbury, Ontario
johtavien sosdem, pcmojeh. niin SA
K : n jolidossa olevien kuin hallituspu-keilla
istuvienkin, porvarien Luhssa
tekemistä suimnitelmista Suomen
työväestön elintason alentamiseksi.
S A K : n taholta väitetään nyt kuiten­kin,
ilmeisesti työväestön keskuu­dessa
puhkeamassa olevaa myrskyä
peläten - että sille ei ole suunnitelmia
esitetty, mutta että sillä on ollut
"mahdollisuus arvalla jotain esille
tulleen tapaista olevan tekeillä".
Julkaisemme seuraavassa Suomi-
Seurän tJa. 17 pnä Helsingissä päivä­tyt
eri tahoilta asiasta annetut lau­sunnot,
jctka jossaicin määrin anta­vat
ymmärrettävän kuvan siitä mitä
Suomessa pn tekeillä ja minkälai­nen
hämminki suunnitelmien julki-tulemista
on seurannut.
PÄÄMINISTERI KEKKOJfEN
S.ANÖO ASIASTA
Pääaiinistei i Urho Kekkonen antoi
huh tik. 16 pnä Uudelle Suomelle seu­raavan
lausunnon kustannustason
alentamista koskevan keskustelun
johdosta:
Tällaisina kriisiaikoina, siitähän
valitettavasti nyt on kysymys, teh­dään
monenlaisia suunnitelmia, ja
iminuila on niitä useampiakin salkus­sani.
Niistä ei ole hallituksessa kes­kusteltu.
JMille linjalle halutaan
lähteä, se on vielä epätietoista. V a l i ­tan,
että pääjohtaja Auran tetosmä
ehdotus, jota olen varjellut pääse-aiästä
julkisuuteen kuin simäterää-ni,
on minulle käsittämiittöniästä
syystä saatettu julkisuuteen. Ym­märrän
hyvin, että tällainen uutinen,
joka siis ei perustu mihinkään val­miiseen
suunniteLmaan, hei-ättää le­vottomuutta
erityisesti vähittäiskau­pan
alalla. Olen täysin ymmällä,
mitä nyt olisi tehtävä, mutta kun
Suomen Pan^Sl näyttää peruutta­mattomasti
ilmoittaneen, että deyal-
S A A P O M U T V A R A S T O O M ME
NNE?
:Ä N Ä I S S Ä ASIOISSA
[IVINEN
D A R D I N J Ä S EN
5464 Toronto 12,04
tästä uudesta
HMÄSTA
t kauppaamme
i. Eugen Malmsten
gen Malmsten
jarikvartetti
, "Hertta"
), laul. Veikko Tuomi
i , laul. Veikko Tuomi
lenkka, Vilho Vartiainen -1
Iho Vartiainen
Veikko Tuomi
i, Veiktoo Tuomi
'ta
liut, ballaadi Kauko KäyÖäj
ipparikvartetti
rartetti
Kipparikvartetti ^ ,,|
lulu. Kipparikvartetti
ruomi
•kfaonen kumppaneineen
rirta i
rta j a "Kulkurit"
Ikävalko : '
laul. Jorma Ikävalko
Kipparikvartetti
arikvartetti
•eri
. Henry Theel
maa
KPL. -
äetysknlnt)
Intäin kolme levyä.
Ie Canadassa.
11a:
<G CO. LTD.
3UDBURY, ONiABlÖj
TALOWMELIZABETH BOWEN
KOHTI POHJOISTA
323 sivua — Hinta sid. S355
Nyky-Englannin maineikkamman naiskhrjailljan if.l*ausromaa^.
Jossa tekijä kertoo ku-peän jännittävästi ja suggestiivisesti kohtalokkaan
tapalitumaketjun.: . .
Romaanin pääaihe keskittyy rakkaustarmaan. jossa ij«n^.*en "»PPU-oattomuusvaiston
ja rakkauden ristiriita on kuvattu haryin|teen8y-
[räUä näkemyksellä. Harvoin ovat myös miehen .t"nt«et töUate^
taistelussa saaneet niin selkeän erittelyn kuin Markien luonteenk^^as-
... Kohtalontuntuisuus tihenee sivu sivulta ja tapahtumisen alla
Silevä jännitys'kasvaa miltei sietämättömäksi.
\ELIZABETn TAYLOR
SOKKOLEIKKI
302 sivua — Hinta sld-82.50
I "Sokkoleikki" - lahjakkaan englantilaisen J^iailijattaren^ eiK^^
Lainen suomeksi käännetty romaani - on
Irasta ihmisestä, jotka kohtalokkaasti, k um sokkosute. joutuvat ktilke-fnaan
toistensa ohi onnensa tavoittamatta. ,
"Hizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja ^
tyiskohtia kuin Jane AusteniUa ja enemmän kuin pelkkä vivahd^
]Humisevan harjun' jäisen-tulista outoa ttmnelmaa . . . — ii-nzaoem
|Bowen.
I VERA PANOVA
MATKATOVERIT
303 sivua — Hinta sid. $2.75 V
I Vera Panovan, nykyvenäläisen lääkäri-kertojan, ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
herättänyt romaani - lämpimän-tahhniUinen kuvaus sodanaikaisesta
I airaalajunaste j a sen ihmiskohtaloista. /u„ j « i „ « o -n«:v.
"Kaiken minkä hän tahtoo sanoa, hän toteuttaa taiteilijana ja p^^
kologina— pääpatoo on ihmiskuvauksessa, johon taannehtivalla mene­telmällä
luodaan syvyyttä j a perspektiiviä. „^^«u«„„ »13
Vera Panova luo laajan ja monivivahteisen kuvan. Neuvostoliito^^
mistä ja tavoista. Älykäs havainnontekijä ja kerkeä «Pa'^?.^"®"^
Urvostelija paljastuvat romaanin tässä puolessa. Tieto
nova nopeasti on kohonnut NeuvostoUiton kh-jaihjata eturiviin, ei
tämän teoksen valossa hämmästyta." — Toini Havu.
\RICCARD0 BACCHELLIN suur-romaani
PO-JOEN MYLLY
801 sivua — Hinta sld. $430
.Riceardo BaccheUta kertoma mahtava sukutarina. J o r A a t e u ^
,i3s i „ , „ _ . i^yfikeää vapauden-draamaansa, on
vuosikymmenien kh-jalUsuudessa,
vaatiota ei suoriteta, niin mikä on
muu vaihtoehto kuin kustannustason
alentaminen. Onkohan sekin tie tor­pedoitu
saattamalla alustavat suun­nitelmat
julkisuuteen ja panemalla
keko talouselämä Irjohuksiin? tDS)
Pääministerta antama samansisältöi­nen
lausunto myös Maakansassa.
PÄÄMINISTEEILLE JÄTETYN
OHJELMAN SISÄLLYS
Maamme ja kansainvälisten mark­kinoiden
välisen tasapainon paran-tamise&
si olisi vähunmäistavoitteirft-si
asetettava n. 13 prosentin yleinen
hmta- ja kustannustason alentamlr
nen. Sen johdosta elinkustannusin­deksi
olisi eriäisin hinnanalennus
toimenpiteta saatava kesäkuun alus­ta
lukien alenemaan nykyisesta
103:sta pistelukuun 90 sekä saman­aikaisesti
säädettävän uuden pallaka-säännöstelypäätöksen
nojalla poistet­tava
se 15 prosentin indeksilisä, joka
maksetaan nykyisin työehtosopimuk­sin
voimassaoleviin palkkoihin. Suor
men Pankin alin dlskonttokorko olisi
määrättävä heinäkuun alusta lukien
4 prosentiksi sekä samanaikaisesti
alennettava anto- ja ottolairiaaskor-kcuja^
vastaavasti.
Nämä toimenpide-ehdotukset si­sältyvät
päämirilsterllle viime perjan­taina
jätettyyn muistioon, jossa käsi­tellään
kustannustason alentamista.
(HS). • • .
SUOMEN PANKKI VASTUSTAA ,
JYRKÄSTI DEVALVOINTIA
Maalaiskuntien Liiton kunnallls-pälvUlä
huhtik. 15 pnä pitämässään
esitelmässä Suomen Pankin pääjoh­taja
Sakari Tuomioja ilmoitti jyr­kästi
torjuvansa vaatimukset deval­vaatiosta.
Pääjohtaja Tuomiojan
mielestä olisi sensijaan pyrittävä
! kustaiUJUStason alentaailseea kan*
I rantaloutemme.ajauduttua peloitta'
' vien i^aikeuisien eteen.
Pääjohtaja Tuomioja maixtitsl esi"
telmS£sään^ lisäksi, että talou^hdUset
tosiasiat kehittyvät nopeassa tahdis­sa
n i i n voim32diuiksi, että ne ihuzs-kaavat
"poliittiset reaUteetlt". ,<US)
I S A K Km.tlUt OSALUSVV-
! TENSA SUVNNrnEUOAAN
S A K : n teholta on ihnoltettu. että
sOle on esitetty runsaasti tiedusteluja
torstain lehdessä julkaistujen kus­tannustason
alentamista tarkoitta­vien
esitysten Jcäidosta. KUten niisti^
käy selviUe. ovat;ne tiiUeet laäditidosi
pääministerin tolmelksiannosta ja
läatijina ovat tolmtaeet Suomen
Puunjalostusteollisuuden k e ^ u s l i i t to
ja valtiovarainministeriön Isahsänta-lousosasto.
SAK:Ue ei ole nUtä lä­hetetty.
Ataoastaan asiasta l i i k k u ­neiden
hukujen perusteella; SKKiUa
on cllut mahdollisuus arvailla JOtaih
esille tulleen tapaista olleen teikeillä.
SAfl: tervehtii tyydytyksellä niiden
juliituloa asiassa vallineen häm&rä-perälsyydea
vaikutetoan' poistami­seksi:'::'
Edelläesitettyyn nojauti*en SAK
haluaa saattaa jäsentensä j a muiden
asiasta LClhnos^tunelden tietoon, ettei
S A K missään muodossa eikä vaihees­sa
ole ollut keskusteluissa tai neuvot­teluissa
nyt esitetyn tapaisten suun­nitelmien
valmistamiseksi täi toteut­tamiseksi
j a ettei S A K myöskään ole
muuttanut millään taVoln kantaansa
niihin sopionukslta nähden, jotka slta
vakauttamissopimuksien ' perusteella
sitovat eikä myöskään ole keneltä­kään
vakaiittamissoplmuksen teh­neeltä
tai siihen sitoutuneelta saanut
vastaanottaa llmoitiista sopimuksen
rliucutumLsesta. (SS) _
MAALAISLIITON EDUSKUNTA-BYHAIÄN
JULKILAUSUMA
Maalaisliiton eduskuntaryhmä on
yksimielisesti antanut seuraavan jul­kilausuman:
Maaseutuväki, kansamme valtava
enemmistö, ratkaisee tarvikkeiden
ostajana seikä maataloustuotteideii
tuottajana ja räaka-alnelden hank­kijana
jalostuslaitoksille viime kä­dessä
koko kansamime toimeentulo-mahdollisuudefc.
Kokonaisuuden edun
ja yhteisen hyvän nimessä raaaseutu-väl.
»: ymmärtää ulkomaisen kilpailu­kykymme
parantamisen välttämättö­myyden.
Mutta jos tamä tapahtuu
SUDBURY JA
YMPÄRlSTd
M u n
ii-nn
ensi
eheaalt. Onl. Longlakelaisten
toisen koulupiirin tiekcköiis pidettiin
tl?, il pnä pailäcakunnan koululla.
Jonne oh täUä kertiaa kudcbontunut
ruivaanlalsesti tieveron " niaksajla
keskustelemaan tavanmukaisista yuo-slkekpusasiolsta;;,
; " " : ' ' .:
Sihteeri-rahastonholjä H. Harjuni
esifctämärtä tilikei-tomuksesto ^ v l s i.
ett^ raha-asiat ovat tyydyttaväUä
kaijgtialla. T i l i n i r ^ f a j l e n l»U6^n<
rion perusteella myönnettiin rahäs-töhhoitajalle
jiksimielisesti tiliva-paus.
•
F, Alhon esittämästä tiekomission
selostuksesta ilmeni pienimmätkin
kuluneen vuoden ail.«na suoritetut
työt, joita on tehty näillä sivuteillä.
Selostus hyväksyttiin.
Koska vuosikausia virassa ollut
sihteeri-rahastonhoitnja ei suostu-r
nut enää ryhtymään ehdoKkaaksl
uudelieen valltsemls^ta varten ja; kos­ka
kokouksessa: olleista el saatu ke­tään
ehdä<Jkaaksi, päätti kokous v&U
tuuttaa valittavan Ijjmission hank­kimaan
kykeneyän henkilön tähän
vain kantohintojen alentamisen ja
täta tietä työtilaisuuksien vähenty­misen
ynnä maatalouden aseman
ihelkentämlsen eli maatalousväestön
kaiikkinalsten elinmahdollisuuksien
supistamisen tietä, ovat seuraukset
väistämättä kohtalokkaita koko kan­sallemme
ja johtavat ennemmin tai
myöhemmin kaikLCen kansalaisten
toimeentulo.-nahdollisuukslen helkke-
:hemlseen! Tämä taas saattaa vaa­ranalaiseksi
koko kansantaloutemme
vakauden. Näistä syistä maalaislii­ton
eduskuntaryhmä el voi hyväk­syä
mitään yksipuolisia ja epäoikeu­denmukaisia
talouspoliittisia suunni­telmia,
vaan toivoo kalkkien raban-tavlen
voimien tukea tasapuolisten
ja oikeudenmukaisten sekä hyödyl­listen
ratkaisujen aikaansaamiseksi.
•('Maak.) . • ,
Kailäcien kalamiesten tietoon pa­lautetaan
kerran Jälleen, että Speck-lea
troiitun, Brottrh troutun. Rainbow
troutun. Aurora, troutun Ja K a m -
loops troutun pyyntiaika alkaa kaik­kialla
Ontariossa perjantaina touko­kuun
l päivänä ja kestää syyskuun
15 .päivään saaklu. ;
Samalla ilmoitetaan, että Speckled
troutujä saa pyytää enintään;, 15 y h ­tenä
päivänä ja että niiden paino el
saa-ylittfiäliO-paituaa ja että kalojen
pitää olla vähintään seitsemän tuu-
'man pituisia. Multa troutuja sna
pyytää enintään vllsl jjäivässä' ja
nUdenkln teUlinen; pil«us;<^! scltse-mön
tuumaa. '
Spe<&led troutujen suhteen on
poikkeuksena Norfolk kaunti, jossa
saa pyytää enintään kymmenen k a ­laa
tai viisi paunaa jjäivässä.
Mitään fealoja el saa olla hallussa
yhdellä kertaa enempää kuin kahden
päivän saalis. Kalan pituus mita­taan
nokasta hännän syvennyk.seen
Tiislaina, huhtikuun 28 p. — Tues(3ay, April 28, 1953
virkaan.
Tlekomissloon valittiin uudelleen E.
Alho ja uusiksi jäseniksi D. Hänni­nen
ja E . MuUola.
Tievero päätettiin korottaa viidestä
dollarista kuuteen dollariin koska
sannan hinnat ja palkat ovat kohon­neet
huomattavasti. Valittu komis­sio
evästettiin huolehtimaan siltä, et­tä
uiisla teitä avattaessa el tukita
ojia vaan eitä knlkJ.vln tarpeellisiin
palkkoihin rakennetaan kulverttl.
Komissio velvoitettiin myöskin huo­lehtimaan
siitä, että kukaan cl saa
raskailla kuormilla rikkoa teitä ja
että mahdolliset rikkojat korjaavat
tlch kuntoon entiselleen. Pääletllih
myösTkln laittaa 'l.'.jvätkausiksi ilmoi­tustaulut
puolella kuormalla .'ijiimi-scsta.
Kokoukselle chdotctiMin myöskin,
että pldeUälsUn lählaiicolna tanssit
teiden kunnostamisen rahoittamista
varten. Ehdotus jätettiin komission
toteutettavaksi. Ja kyllä kai se to-teutuukin,
jos paikkakunnan asuk­kailla
ori vaan Innostusta tämän asi­an
hyväksi, — E. A.
Ahopelto ottelee
ensi perjantaiiia
luistinradalla
Mainehikkaalla tavalla Suomessa
nikamaansa nyrkkeilyuran täällä C a ­nadassa
Jatkanut Jorma Ahopelto on
vetonumerona niissä nyrkkcUytuma-jälsissä,
jotka pidetään ensi perjan-tol-
lltana täkäläisellä luistinradalla.
Kaikkiaan kahdeksan ottelua on I l ­lan
ohjelmassa, joka alkaa kello kah-.
deksolta.
Ahopeltoa vastaan ottelee tällä erää.
alle 147 paunan luokan neekerinyrk-kellljä
Harold King Torontosta. Jor­man
vastustajalla bn verrattain hyvä
otteluhlstörla, joten Jorman mah­dollinen
ja todennäköinen voitto hä­nestä
on varsin merkityksellinen lisä
hänen voittojensa, luetteloon.
Tämä nuori suomalainen nyrkkeili­jä
alkoi uransa Suomessa 16 vuoden
ikäisenä. Sen jälkeen hän voitti
Suomessa 23 ottelusta kalkki muut
.paitsi yhden, kertovat kilpallujen^^j^
jestäjät. Viimeisten pnrln vuoileh a i ­kana
on hän otellut Canadassa yksi­toista
kertaa ja voUtaitut niistäkin
kalkki paitsi yhtä. Kun Jörma oli
ottelemassa Torontossa yrittivät am-mattinnyrkkcllyn
mlehest riistää hä­net
pois amatöörien riveistä, mutta
Jorma on ainakin tostalseksl hyljän­nyt
kalkki hänelle tehdyt tarjoukset.
,Riccardo BaccheUta kertoma mahtava sukuterm. j o m t a i a u ^^
elää koko viime vuosisadan Italia k i i ^ t e ä ä ^ p a u d e n - d i^mMJ^^
Ollut merkkitapaus Euroopan vihne vuoslkymmemen l ^ J a J i ^ ^ S '
KaikkiaDa. missä tämä suuren itaUalaisen kertojan teos on Umestynyt,
se on herättänyt yhtä suurta ihailua. ,u«.«.v«>,t-inita
' Se on täynnä elämä, dramaattista Jännitystä J a ^^^J^^°^^:„t^
, Tällä valtavalla sukutartoalla on kalkki klaslllteen romaa^
merkit . . . Khrjoitteja on samalla kertaa runoilija i^,J^^?l^^
Kuinka värikkäästi, kutoka meiltä kiehtovasti onkaan historian te^h-tumat
tuotu esita. kuinka vaUoittavasti onkaan kerrottu ScaccnUB
oyllärlsuvim tarina
\f--i^^E.AUSTEN
VIISASTELEVA SYDÄN
254 s i m a - r - H i n t a sld. $2.50
I, Jane Austen -1 maaUmanklrJaUlsuuden hauskta " ^ s a k t o — on kuo-emattommr^
om^San "Ylpeys ja ennakkoluuloapa _ ' J m ^ ^ ;
taittanut Suomenkto lukevan yleisön; äsken «»estynytta ^ m a a ^
Juuttiin muutamien kuukausien aikana patoamaan neljä kertaa, yn-
'^i^Svi%dän" on Austenln kohnas kuuluisa roma^: monet
k l t t e v ä t s I t ä Ä V h a a k s e e n . Sen tapahtumavuosi, on
^lö,>28-vuotlas Äusmlehen- tytär Anne Emott. on k ^ ^
f^otta sitten, Uian ankaran velvoUisuudentuntonsa ja kuuUaisuutensa
f«oksl purkanut kihlauksensa nuoren,meriupseerta k a » ^ ' J^^^
tuu sattUljto taSa^ Mnet uudeUeen. Vanha rakkaus elää vte^
^lemmta puoUn.Sa^nnen kuta asianosaiset «aavat sel^toteten-a
tunteet, he sotkeutuvat väärinkäsitysten vyyhteen •-•yi»fy°"',
hurtasukkkisuuSn? eSvarmuuden Ja epäUyksen aj^iota^ mikä
«ikki on omiaan luomaan tarinan kuUtuun meUtoista Jännitystä.
TELATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
?.O.BOX69 SUDBURY, ONTARIO
KAHDET MAAILMANMARKKINAT
— 2. MAAILMANSODAN TÄEKEIN
TALOUDELLINEN SEURAUS
Toinen maailmansota ei suihkaan
hävittänyt kapitalismin taloudellista
jä poliittisia ristiriitoja, vaan päih-vastom
se kärjisti näitä ristiriitoja
entsestäänkta, horjutti kapitalististen
maiden taloutta jä syvensi maailman
kapitalistisen järjestelmän yleistä
kriisiä. Toinen maailmansota ei täyt­tänyt
iraperiaUstisten valtioiden suur-porvariston
toiveita. Kumpikin niistä
kahdesta kapitalistisesta ryhmitty­mästä,
jotka olivat toistensa vastus­tajia
sodan aikana, laski asevoimaa
käyttämällä jakavansa maailman uu­delleen,
valtaavansa uusia raaka-al-nelähteitä
ja laajentavansa menekki-markkinoita
tavarolUeen, siis lujltta-vansa
omaa taloudeUista asemaansa
vastustajiensa kustannukseUa ja saa­vuttavansa
maailmanherruuden.
Nämä laskelmat eivät kuitenkaan
pitäneet paikkaansa. Vaikka Saksa ja
Japani syrjäytettiinkin joukosta kol­men
tärkeimmän kapitalistisen maan,
USA:n, Englannin ja Ranskan, pää-kilpailljotaa,
ja nämä maat, varsinkin
USA, toivoivat tämän johdosta voi­vansa
kohottaa tuotantoaan 4—5 ker­taisesti,
nlta kultenkta nämä; toiveet
romahtivat perusteellisesti. Tämän
lisäksi kapitalistisesta järjestelmästä
irröittautuivat Kiina ja Euroopan
kansandemokraattiset- Jiiaat muodos­taen
yhdessä Neuvostoliiton kanssa
yhtenäisen ja- mahtavan rauhan Ja
demokratian lelrm, joka seisoo Impe­rialismin
leiriä vastassa.
TaloudeUisena tuloksena kahden
vastakkaisen leirin muodostamisesta
oli. kuten toveri Stalin osoittaa, se
seikka, että yhtenäiset kaikkikäsittä-vät
maailmanmarkkinat hajosivat ja
muodostuivat kahdet rinnakkaiset
maailmanmarkkinat; rauhallisen de­mokraattisen
leirin maiden markki­nat
ja agressUvisen Imperialistisen
leirin maiden markkinat. Yhtenäis­ten
maailmanmarkkinoiden hajoami­nen
on tarketa taloudellinen tulos
toisesta maailmansodasta ja sen ta-loudeUlslsta
seurauksista.,
Kahdet maailmanmarkkinat kehit­tyvät
vastakkaisita suuntiin. Uiidet,
demokraattiset maailmanmarkkinat
eivät tunne menekkivaiketiksia. koska
tuotannon herkeämätön kasvu demo­kraattisen
leirin maissa laajentaa yhä
enemmän niiden sijoituskykyä. Toi­saalla
taas ovat tolset..imperlalistiset
maailmanmarkkinat, joilla el ole y h ­teyttä
Neuvostoliittoon Ja muihin de-mokraattlsita
maihin Ja jotka tämän
johdosta ovat tuomitut ja kärsivät
menekkfvaikeukslsta tuotannon kes­keytysten
ja puUen seurauksena, työt-tomyyden
ja joukkojen köyhtymisen
seurauksena. Samalla on pidettävä
mielessä, että yhtenäisten maallman-marfcktaoiden
hajoamisen tuloksena
on se piiri, jonka puitteissa tärkeim­mät
kapitalistiset maat (USA, E n g ­lanti
ja Ranska) sijoittavat voimia
maailman raaka-ainelähteiUe, Jyr­kästi
supistunut, minkä Johdosta ka­pitalistiset
maailmanmarkkinat ka-y,,
Gf M , Malenkovin selostus NKP:n 19.
köiiigTe^sfesä viime lokalkuun $ päivänä
Totaen maailmansota johti Neuvostoliiton vahvistamiseen Ja sen
jobtaman demokraattisen rauhanielrin valtavaan laajentumiseen,
sekä toisaalta imperialistisen leirin heikentymiseen Ja USA:n ko­hoamiseen
tämän leirin ehdottomaksi Johtajaksi, totesi Georg! M .
Malenkov, NeuvpstolUton varapääminisCeri (nykyiiien pääministeri)
ja N K P : n keskuskomitean sihteerinä Stalinin lähin mies. puolueen
19. kongressille esittämässään 120 liuskaa-käsittävässä tilanneselos­tuksessa.
Useiden lukijoittemme pyynnöstä aloitamme nyt tämän suuren
huomion saaneen G. M . Malehkovin selostuksen Julkaisemisen mah-dolliWuuksien
mukaan lyhentäen, mutta selostajan omaa pääjaot­telua
seuraten.
vehtuvat yhä enemmän, tavaroiden
menekklehdot näillä markkiriolUa
ovat huonontuneet ja huononevat
edelleenkin.
TALOUDELLISET RISTIRIIDAT
IMPERIALISTIVALTAIN
VÄLILLÄ
Toisesta maailmansodasta kapita­listiset
valtiot selviytyivät erilaisin
tuloksin, mikä aiheutti oleellisia muu­toksia
näiden maiden välisiin talou-delUslln
suhteisiin. Pitkäaikaisten
sotatohnien, kärsittyjen Ihmismene-tysten
ja aineellisten vahtakojen jäl­keen
monien sotaa käyneiden maiden
talous oli pahasti horjunut. Tämä kos­kee
ennen Itaildcea Saksaa, Italiaa ja
Japania. Suurta vahinkoa kärsivät
myös Randta, HoUanti, Belgia ja
eräät muut maat. Sangen vakavasti
heikentyi. Englanti.
Amerikan yhdysvallat riltastui so­dasta
ja amerikkalaiset miljonäärit
lujittivat taloudellisia asemiaan- US
A : n ei kuitenkaan onnistunut saavut­taa
päämääräänsä, pystyttää amerik­kalaisen
pääoman herruutta maail-manmarkktaollla,
USA uskoi voivan­sa
USätä tuotantonsa Saksan j a J a ­panin
syrjäyttäinlsen jälkeen 4—5
kertaiseksi. Mutta se on lisännyt tuo-nääntymässä
korkeisiin hintoihin,
amerikkalaiset monopollyhtymät ha-joittavat
yhä enemmän kapitalistisia
maailmanmarkkinoita. Amerikan Im­perialismi
riistää Länsl-Euroopan
mailta mahdollisuuden saada elintar­vikkeita
entisiltä markkinoilta Itä-
Euroopasta, kun tarAS Länsl-Euroopan
maat ovat aina vieneet sinne suuren
määrän tcoUisuustavaroita elintarvik­keiden
ja raaka-aineiden vastineeksi.
Tämä Amerikan imperialismin ta-louspoUtlikita
ei ole voinut olla a i ­heuttamatta
ristiriitojen kärjistymistä
näiden valtioiden välillä. Tärkeimpi­nä
niistä pysyvät USAn ja Englannin
väliset ristiriidat. Nämä ristiriidat
ovat kehittymässä amerikkalaisten ja
englantilaisten m o n o p o llyhtymlen
avoimeksi taisteluksi öljy-, kelnoku-mi-,
väri- ja harvinaisten metaUlen,
rikki- j a vUlalähtelstä ja tavaroitten­sa
menekkimarkklnolsta.
Tähän on lisättävä mitä vakavim­mat
ristiriidat USA:n ja Japanin, US
A : n ja Italian sekä USA;n ja Länsi-
Sak.san yälillä, jotka elävät USA:n
diktatorisen miehltyssorron alla. Olisi
naivia ajateUa, että nämä voitetut
maat suostuivat elämään loputtomiUi
amerikkalaisten miehittäjien anturan
irti USA:h sorrosta elääkseen vapaa-
, alla. OUsI typerää luulla, etteivät ne
tantonsa kaikkiaan vata kekstokertai-I yrMäisi tavalla tai toisella riistäytyä
seksi, ja nyt se on vierimässä a l a s -'
päin kohden talouspulaa. Oh tosi- / itsenäistä elämää,
asia. että USA :ssa on nyt vähintään j
kolme miljoonaa täysin työtöntä j a!
vielä enemmän puoliksi työttömiä.!
Työläisten jouklcolakdt tekevät U S ;
A : n miljonäärien asian vielä mutkal-lisemmaksl.
i
Amerikan imperialismi esiintyy ny­kyisin
paitsi kansainvälisenä riistä­jänä
ja kansojen orjuuttajana myös
voimana. Joka hajoittaa muiden k a p i ­talististen
maiden taloutta. K i l p a i l i -
jainsa heikentymistä hyväkseen käyt­täen
USA:n monopolipääoma on so­dan
Jälkeen anastanut huomattavan
osan maailman kapitalistisista mark­kinoista..
Se rikkoo historian kulussa
muovautuneet monitahoiset taloudel­liset
suhteet kapitalististen maiden
välillä korvaten ne näiden maiden yk-sipuolisUla
suhteilla U8A:han. L i ^ -
mäUä vientiään kaikkein häpeämät-tömimmäUä'^
dumpingilla ja varjele­malla
samaUa sisäisiä maricktaoitaan
ulkomaisten tavaroiden tuonniUa,
minkä Johdosta AmerUcan kansa on
Sitä mukaa kuin Amerikan kapita­lismi
"avunannosta" meluamalla,
luottoja myöntämäUä soluttautuu
Englannin, Ranskan ja Italian talou­teen,
anastaa raaka-aineita ja menek-kimarkklnoite
Englannin Ja Ranskan
siirtomaista, kärjistyvät USA:n Ja
Englannta Ja U S A : n ja Ranslcan vä­liset
rstrdat Ja tulevat vielä enemmän
kärjistymään. Englanti ja sen jäljessä
Ranska ja muut kapitalistiset maat
pyrkivät Irroittautumaan USA:n alai­suudesta
turvätalcseen Itselleen itse-"
näise.i aseman ja suuret voitot. Jo
nyt käyvät Englannin kapitalistit
sitkeää taistelua amerikkalaista väki­valtaa
vastaan kansainvälisessä kau­passa.
Niitä teloudeUisla vaikeuksia, joi­den
pihteihin kapitalistiset maat so­dan
jälkeen Joutuivat, on vielä syven­tänyt
se seikka, että imperialistit Itse
ovat sulkeneet itseltään pääsyn dc-mokJ-
aattlsiUe maailmanmarkkinoille.
Yhdysvallat on lopettanut miltei ko­konaan
kaupankäynnin- Neuvostolii­ton
"ja Euroopan kansandfemökrant-tisten
mnlden kahssn ja lakannut
käymästä kauppaa Kllnah kan.ssa. Se
in tosiasiassa kieltänyt paitsi voitet­tuja
malta (Japania, Länsi-Saksaa ja
Itahaa) myös Englantia jä Ranskaa,
Hollantia, Tanskaa, Norjaa, Belgiaa
ja muita kapitalistisia valtioita myy­mästä
ja ostamasta tavaroita demo­kraattisen
leirin markkinoilla. U S A :n
tavaranvalhto nykyisin demokraatti­seen
leiriin kuuluvien mallen kanssa
supistui vuonna 1951 vuoteen 1937 ver­raten
lö-kertalsesti: Englannin kaup­pavaihto
näiden maiden kanssa su­pistui
C-kertalsestl ja Ranskan yli 4-
kertalsestl. : ,
USA ja Englanti yhdessä Ranskan
kanssa panivat toimeen taloudellisen
"saarron" Neuvostoliittoa, Kiinaa ja
Euroopan kansandemokraattisia mal­ta
vastaan ja uslcolvat sillä kurlsta-vansa
ne. TodeUIsuudessa siitä ei seu­rannut
kuristuminen, vaan uusien de­mokraattisten
maailmanmarkkinoiden
lujittuminen. Imperialistit antoivat
sllä valiavan Iskun omalle viennilleen
ja voimistivat entisestäänkin ristjrii-taa
teollisuutensa tuotantomahdolli­suuksien
ja sen tuotteiden mcnekkl-mahdolUsuukslen
välillä.
SOTAVARUSTELU EI PELASTA
PULALTA VAAN SYVENTÄÄ SITÄ
Aloitettuaan taantumuksellisen so­dan
Korean kansaa vastaan ja liet­soen
sotahysteriaa demokraattista lei­riä
vastaan USA :n. Englannin ja
Ranskan Imperialistit ovat riistäneet
talouden sota-ajan raiteille ja saatta­neet
sen militarisoimisen Ja ase­varustelun
maissansa valtavan laa­jaksi.
Näiden maiden teolllsuastuo-tannosta
käytetään nykyLsln entistä
suurempi osa, sotavarusteluun. USA :n
suoranaiset sotilasmenot ovat kasva­neet
1 miljar^lista dollarista minkä
suuruiset ne ^ olivat budjetUyuonna
1937—1938, 58,2 miljardiin dblläriin V.
1952—1953 ja muodostavat nyt 74%
USA:n koko budjetista, kun taasen
vuosina 1937—1938 sotilasmenot muo­dostivat
14% sen budjetista. Englan­nissa
ovat sotilasmenot nousseet vas­taavasti
197 miljoonasta punnasta 1,-
634 miljoonaan puntaan ja ovat nyt
34% koko budjetista, kun ne sota-aikana
muodostivat 17%. Ranskassa
BotilasmenfiL-muodostavat nyt lähes
40% koko budjetista.
Tämä sotilasmenojen ennenkuulu­maton
kasvu johtaa välittömästi ve­rojen
kohoamiseen ja paperirahan i n -
flatoorlsen Ulkkcellelaskun lisäänty­miseen.
Kapitalististen maiden koko
/finansBljärjeBtelmän heikentyminen,
mikä.on sodan ja U 8 A ; n hmlliteevlen
piirien politiikan seuraus, jatkuu en­tistä
voimaklcaampana. Rahanarvon
alentuminen on fjaavuttanut suunnat­toman
laajuuden. Dollarin ostokyky
oli vuonna 19-51 virallisten (selvästi
slcvistettyjen) tietojen mukaan vain
43 pros,, punnan 32 pros.. Ranskan
frangin 3,8 pros, ja Italian liiran v a ­jaa
2 pros. vuoteen 1939 verrattuna.
(Jatkuu)
L a " t r o u t u n siimalla iJyyntl on
läpi vuoden luvallinen kaikissa Suur­ten
järvien vesistöissä ja Thunder
Bayn ja Kenorän pllrels.sä, •lukuun­ottamatta
Minnesotan Ja Ontarion
välisiä rttjaVeslä. jossa pyyntiaika
alkaa tammik. 1 pnä ja kestää syysk.
24 päivään. Algom.in, Cochranen,
Manitbulin, Ralny Blvcrln. Sudtau-ryn
Ja Timlskamingin piireissä on
pyynti luvallinen tammik. 1 ja syysk.
24 p. välisenä aikana. Samoin myös­k
i n sUnä N iplssingin piirin pohjois­osassa
mikä stjaUsee French- ja
Mattawa-Jokien ja Nlplssing-järven
pohjoispuolella. Tämän nlueen etelä­puolella
on pyynti luvallinen mar-rask.
6 Jtt ilokak. 5 p. välisenä alkuna,
lukuunottamatta Hallburtonln kaun-tia
ja Cashel, Llmerick ja Walloston
townshippeja . Hasttags kauntissa,
joissa pyynti alkaa toukök. 1 pnä Ja
päälityy lokiak, 6 pnä.
Ajuri oli syyllinen
Kuolemansyyn tutkijan lautakimCa
julisti vilmo viikoUa. cttA ajurin YUt^
tämätän huolellsuus" ali tyyti& vidien
onnettomuuteen mikä tapaljtui vl6n'e
cQrysk. 23 pnä carpeolta tien ylikäytft»
väliä, -jossa kolme autossa «Uuttii
menetti henkensä. Autoa ajanut
Aljiionse Kirkbrlde loukkaanttil val>
kcasii mutta on jo toipunut vammols«
taan. Lautakunta ehdotti, että ky-:
symykscssä olevalle ylikäytäville l a i ­tettaisiin
varoituslalttcet. '
Liikennekuolema
Viime viikoUa tapahtui iProod Roa-diUa
Sudburyn tämän vuoden .ei^sim-mataen
Ulkennekuolema k u n 36 nrup»
dcn Ikäinen poikanen. Emil Sladoje-vlc,
juoksi tien viereen parkaturt B^\ir
ton takaa Peter Raletten ajamaa a u ­ton
eteen. Rolettc - oU koettelemassa
käytettyä autoa tapaturman sattu­essa.
. • •.-
Jorma on nyrkkeillyt noin kuuden
vuoden ajan ja on nyt 22 vuoden Ikäi­nen
lupaava tähti nyrkkeilyn taivaal­la.
VAPAUS oik välttämätön t&*
män maan suomalaisille.
THÄPPÄRHSN HUOM!
Turkisnahkoja
• Erikoisesti veslrotan. Buuria
tilauksia täytettävä korkelm.
miUa markkinahinnoilla.
, ,, tuPkaa tai Jtetäkää, ,
luottamuksella.
V A L E N S K Y &CO.
IIAW r U RS
SS'A Elm St. E . Sudbury
LÄÄKÄRI J A KIRURGI
DR. L. HOOEY
Puh. 7-7355 Kotiin 6-672Si
Medical Arts rakennohsm»
260 Cedar S t . Sudbury
SUDBURY CLINIG
Lääkärit Ja kirurgit
DR, S. 8. POLAOK.
DR. R. M . THOMSON
DR. I. W. DAVIDSON
DR. K. P. TURNER .
DR. D, K . M U R P HY
DR. W. R. WARDILL
DR. R R. P y PE
Hammaslääkärit
DR. I. O. POLACK
DR. L . N . HOBBS J
Suomalainen tulkki
130 Elm St. E.i puh. 3-7181, BaAmry
Tarkistuttakaa sHmlbmo:;
Frank R. Block R.6i
Optometrt6tlU& .
' KOHTUULLISET MAKflOT
HUONE 410 - Macher rskena^
PUH. 4.4014 DUB&AM M.
m^UTK F U E li JAMES H. DAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyttyi
•trolräri-kolia
PUnEUN S-8M7
177 Katb!<en St. W. Sodbory
^ASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA— JEEPS
KEÖ JA WILLyS TROkEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
633 Lorne St. Sudbury'
3
VÄPPUTERVSHDYS
kaikille asiakkaillemme
ja tuttavillemme
mm4
Aaro ja Helmi Kivinen
i
iIiI
i l
104 ELM STREET WEST
SUDBURY
itmnauiinununuMniinimKuiiiiiitiiuiJuiiiiiuiiiu^
1
P
•.•>lv*i'
''m
'M
i
1
M:
lii
Iit
•m m-m
i
1
•M
•m' i
M
' • J
' M
i
'f-
: \
m
1^ '^'m^^^^^^^^^^^^^