Vapaus, August 2, 1972

              SivLt 2 Keskiviikko, elök. 2 p. — Wed, August 2, 1972
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establishcd Nov. 6, 1917
Editor:W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-42G4
Published önce weekly: Wednesdays by Vapaus.. Publishing Co. Limited,
100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising rates upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registration Nuiuber 1076
Member of the CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. S5.75
1 vk. $ll.'5d;"B kk. $6.25
Engl. toryhallituksen tappio
' Naitö rivejä kirjöitettae£sa(torstaiaamuna) ei ole vielä tietoa
siitäV- järjestääkö 10 miljoonaa työläistä edustava Britannian
TräfJiäOIJniöri Congress (TUG) vuorokauden kestävän yleislakon
tai ^'eiko järjestä, vihatun työväenvastaisen-"National Industrial
Relatdons'-"-lain kumoamiseksi. '
• 'Käyttäen hyväkseen parlamentaarista enemmistöasemaansa
Bi-itannian toryhallitus ajoi parlamentissa läpi. vastoin maan työ-väenlflklöeen
ja yleisen mielipiteen tahtoa mainitun työväenvastai-sen-
ilaifef.f!'jonka perusteella muodostettu "teollisuussuhteiden oi-keus^-^
Industrial Relations Court — passitti viisi satamatyöläistä
* vanTciläan!"Kuinka vihattu ja ei-haluttu tämä laki ja sen perus­teella
f'finffetut "rangaistukset" ovat, se ilmeni viime viikolla ke-hittyrttiestä-'
läkko-aallosta, mihin osallistui toistasataatuhatta työ­läistä
»-^-^kaikki satamatyöläiset, kansallisten sanomalehtien kirjal-tajät,'
MLc«i'töoh Hearthovir lentokentän työntekijät, kuorma-autojen
ja bussien ajurit, sekä monien muiden alojen työläiset.
Y^^ että Englanti on kansallisen
yleisfetkörf edessä, mikä olisi ollut ensimmäinen sellainen voimien
suuiffcö^liis'Vuodesta 1926 lukien. Muistaa myös tulee, että kukaan
järk6^"ä''fihftiinen ei voinut edes vihjata "agitaattorien" aikaan-saahTttoksiini
kuten tällaisissa tilanteissa on tapana, sillä viime-viik'feöih'eii
lakkoliike nousi ennenkaikkea "pohjalta", rivijäsenistön
•ja aleinrtian toimitsijakunnan painostaessa TUC:n korkeinta joh­toa
•»kti^iviseen taisteluun työläisten kalliilla hinnalla voittamien
oikeuksien puolustamiseksi. Työväen huippujohdon kunniaksi on
kuitenkin luettava se, että toisin kuin on oikeistolaisten uniopo-mojen
taholta eräissä tapauksissa menetelty, TUC:n johto meni
-taistelun tielle lähteneen jäsenistön mukana linjoittaen siten Ed­ward
Heathin toryhallitusta ia . sen edustamaa monopolivaltaa
•.vastaan.,• • - \
-Vaikka vielä ei olekaan tietoa siitä miten tulevat ihailtavaa
yksimielisyyttä osoittaneet Englannin työläiset suhtautumaan
lakkotaistelun tuoksinassa esitettyihin voimakkaisiin vaatimuksiin
päivän yleislakon järjestämiseksi, nifn varmaa kuitenkin' on että
keskiviikkoinen viiden satamatyöläisen vapauttaminen vankilasta
edustaa historiallisesti tärkeätä voittoa, ei vain Englannin työläi­sille,
vaan maan kansanvaltaisille voimille yleensä.
Toryhallitus joutui syömään sanansa siitä, että se "ei sekaannu
oikeuden päätökseen", kuten se aluksi; julisti mutta pääministeri
Heath löysi kuitenkin lopulta "takaportin", mistä nämä lakkovah-dinnan
johdosta vankilaan kytketyt työläiset voitiin vapauttaa.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa toryhallituksen kärsineen
poliittisesti niin suuren arvovaltamenetyksen, että mikään sen vä­hempi,
kuin Industrial Relations lain pikamarssissa purkaminen,
ei sen poliittisten osakkeiden arvoa enää nosta. Pääministeri
Heathin toryhallituksen poliittinen syntiluettelo on todella • suuri
ja syvälle ulottuva.
Ennätysmäisen työttömyyden ja. jatkuvan inflaatiokierteen
lisäksi tuli Heathin "kruununprinssinä" pidetyn sisäministeri Regi­nald
Mauldingin erotus sisäministerin toimesta jättiläissuuren
skandaalin johdosta, mihin hän ilmeisesti oli korviaan myöten se­kaantunut.
Heathin hallituksen varapääministeri ja puolueen vara­puheenjohtaja
Maulding oli uutistietojen mukaan osallistunut lah­jusskandaaliin,
minkä perusteella hänelle annettiin ilman muuta
potkut hallituksesta.
Kaiken tämän jälkeen tuli viimeviikkoiset tapahtumat, joiden
juiiref'ja'alku ulottuvat toryhallituksen "omiin" tekoihin, sen laa- •
timään=''uniovastaiseen Teollisuussuhde-lakiin;
' Säitötaan, että Jumalat lyövät sokeudella ne, jotka hän haluaa
hävittää!
Senrpitäisi olla varoitulisena muissakin maissa, meillä .Gana-.
. dassakinniille, jotka nykyaikana unelmoivat monopolien aseman
lujittamista työväkeä vastaan järjestettävien pakkokeinojen
avulla.', M:
MITÄ "VAHINKOJA" NE OVAT .
Kiellettyään miltei taivasoikeuksiensa hinnalla syyllistyneensä ja kastelulaitteiden "vahinkopom-
Pohjois-Vietnamin.patojen ja kastelulaitteiden pommitukseen, Yh- rnituksista" iotka voivat aiheut-dysvaltain
hallitus nousi sotajalalle mm. YK:n pääsihteeri Kurt ' ^^^^^ '"''''^^
IValdheiniiä vastaan' siitä kun tämä antQl"yksityistietojensa" perus­teella
vetoomuksen, että patojen pommitus pitäisi lopettaa.
Mr VValdheim auttaa Hanoin propagandaa, julisti USA :n ulko­ministeri
Wm. Roger s "närkästyneenä". Yhdysvaltain sot^ministe'
ri Melvitt Laird on syyttänyt "Hanoin propagandan tukemisesta"
kaikkia liiitä, jotka ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Yhdys­vallat
pn poimittanut Pohjois-Vietnamin patoja. Tunnettua amerik­kalaisia
näyttelijätärtä, Jane Fondaa on Yhdysvalloissa syytetty pe­räti
"maanpetturuudesta" sen vuoksi Ifun hän sanoi pmin silmin
nähneensä, miten amerikkalaiset pommittivat erästä pohjois-yietna-milaista
patosysteemiä.
Hallituksen jyrkkiä kieltoja seurasi viime viikolla alakäden
kautta annettu tunnustus, että patoja on mahdollisesti pommitettu
"vahingossa". Lopulta, heinäkuun 26 pnä^ Yhdysvaltain hallitus
myönsi avoimesti, että kyllä Pohjois-Vietnamin patoja pn pommitet­tu.
Samassa yhteydessä kakisteltiin tietenkin vielä ruotoja pois kur­kusta
vätystämällä, että patoja on pommitettu vaikka ne eivät ole-:
kaah \Dommituskohteina! Siis vieläkin on muka kysymys \"yahin-öjov
Työn jakoako?
jyiYlfckln canadalaisille tuli melkoisena yllätyksenä tieto, että
räikeit|e^;äänoikeistolaisten puheittensa vuoksi huonoon huutoon
jöuJ^nj^itlVarapresidentti Spiro Agnevir on nimetty Richard Ni.xon-in
parivaljakoksi, cli varapresidentin ehdokkaaksi marraskuun
alussa pidettäviä vaaleja silmälläptäen. Vielä ihmeellisemmältä
turitoi^rfäiden canadalaispiirien mielestä se, että nimenomaan pre-
Kidentti.JMi.xon halusi, että mr. Agnew tulee jälleen varapresiden-,
tin^effdfMfkäaksi.
Viitaten mr. Agnewn selitykseen vuoden 1970 kampanjasta,
ottä hänellä oli "puhtaasti poliittinen rooli hallituksen poliittisena
puhemiehenä", New York Times Servicen Tom Wicker antoi viime
keskj/^j^yj^a ainakin johdonmukaiselta tuntuvan selityksen siitä,
miksj^liir.. Agnew niniitettiin uudelleen varapresidentin ehdok-
Jcaakiäi.
Nixon—Agnew kampanjan alussa v. 1968 republikaanipuolu-een
tiedonantotoiminnan johtaja Herbert G. Klein esitti "aöian
hyvin avomielisesti. Mr. Agnewn tehtävänä oli, hän sanoi, edustaa
*kovaa linjaa' ja tehdä 'paljon hyökkäyksiä'. Yleisenä tavoitteena
on että vuoden 1972; vaaleissa mn Nixon käy vaalikampanjaa
( "koko kansan" — V) presidenttinä eikä mr. Richard Nixonina,
antaen lisäpainoa sille, että varapresidentin tulee olla taistelulin­jalla."
Toisin sanoen kysymys tuntuu olevan "työn jaosta". "Rau­hasta"
puhuva mr. Nixon esiintyy hyvänä, harkitsevana ja pe­räti
toisia ihmisiä rakastavana presidenttinä, jota vastoin vara­presidentin
ehdokas kalastelee "kovalla linjalla" rauhanpuolustajia
ja kansalaisvapauksia vaativia vastaan hyökkäillen, äärioikeiston
sekä sotatarvetehtailijain kannatusta ja tukea.
Samantapainen työnjako auttoi republikaaneja edellisissä pre­sidenttivaaleissa.
Miten tulee tapahtumaan nyt, se nähdään aika­naan.
Ilmeistä on kuitenkin, että vaikka presidentti Nixonilla ar­vellaan
olevan vielä vähäinen valitsijain kannatuksen enemmistö
demokraattien presidenttiehdokkaaseen George McGoverniin ver­raten,
niin republikaanien strategistit ovat siksi paljon varuillaan
ja huolissaankin, että mitään mahdolHsuutta ei jätetä käyttämättä
vaalikannatukscn kalastuksessa.
kaan \pommituskohteina
goista".
MINKÄLAISTA
"VAHINKOPELIÄ"?
Jos pitää paiiklkansa vanha suo­malainen
sanonta, että "se; koira
älähtää mLhin kaliKka sattuu";
niin silloin on ilmeistä, että jul­maa
hyökkäystä pientä Vietnamin
kansaa vastaan johtava Yhdyäval-tain
hallitus sai todellista kipua'
syytöksistä, että amerikikalaiset
pommittavat Pohjois-Vietnamin
patoja ja kastelulaitteita, vaaran­taen
siten tuhansien siviilien elä­män.
Kuten on uutistiedoissa kerrot­tu
syytöksiä Pohjois-Vietnamin
patojen pommittamisesta on esi­tetty
monelta eri suunnalta, mm.
eräs ruotsalainen diplomaatti., jo­ka
voi syytöksensä todistaa tele-visiofiimiai
avulla, tunnettu ame-riikikalainen
näyttelijätär Jane
Fonda, jtfka on ollut ainakin yh­den
pommituiksen silminnäkijänä
ja "ikuistuittaTiut" tapau'ksen . va-loikuvausikoneelia;
Kirkfltojen maa^
i^manneuyosto ja Yhdistyneet
Kansakunnat järjestön pääsihtee­ri
Kurt Waldheim, vain muutamia
huomatuimpia mainitaltsemme.
Sen lisäksi Yhdysvaltain impe­rialismin
Vietnamissa suorittamia
sotariikcksia tutlkiva komissioni
julkaisi jc'kin afika sitten Hanoissa
Didetyssä lehdistötilaisuudessa
ticdonanncn missä todetaan ,että
kolmtn kuukauden aikana Yhdys­valtain
lentokoneet ovat yli 130
kertaa pommittaneet .jä tulitta-
PITKIÄ PÄIVIÄ
JA PIENET TULOT
Luin Vapaudesta farmarien päivä­työn
tuntimäärästä mutta sellaisilla
farmareilla jotka eivät käytä palk-katyövoimaa,
ei ole työssään mitään
tuntimäärää. Heidän on tehtävä
pitkä päivätyö ja valvottava vielä
yötkin. Heillä ei ole pyhiä eikä
juhlapäiviä — kaikilla päivillä on
määrätyt tehtävänsä. >
Henkilöt jotka eivät ole syntyneet
ja kasvaneet farmeilla eivät ym­märrä
pienfarmarien asemaa. Ne
farmarit saavat näistä tuotteistaan
niin pienen palkan etteivät pysty
kunnollisesti pukemaankaan. Maito
jöka on esim. uudisfarmarin myyn­titavaraa,
on vietävä meijeriin.
Farmari saa tuosta maidostaan
puolen siitä hinnasta millä sitä myy­dään
kuluttajille. Voi sanoa, että
farmari työstään, jossa päivätyös­sä
ei ole mitään tuntimäärää, ei
taa kolmattakaan osaa siitä mitä
hänen pitäisi saada.
Tilanne tietysti muuttuu suur-far­mareille
joissa koneilla tehdään
työt.
Farmari ei voi määritellä tunti­palkkaansa
eikä päivän pituutta. Ja
köyhä farmari ei edes voi seurus­tella-
kaupunkilaisten kanssa kun hän
haisee sonnalle. Yksi hyväpuoli on
tuolla pienfarmarilla, työttömyyttä
ei ole ja pyhätyötä ei uskonnon­kaan
taholta kielletä.
- I.S.,
neet 58 täilkeää Pohjois-Vietna­min
suurten .jdkien pato-osuutta
ja 46 erilaista Ikastelulaitosta,
joihin on pudotettu 1,000 voima­kasta
räjähdyspommia. Myös to­detaan,
«ttä ameriHdkalaistem i l ­mavoimien
hyökOtäylkseit patoja
vastaan ovat vaatineet ihmisuhre­j
a .
Kaiikikein kipeimmin Yhdysval­tain
sotaintoiseen hallitukseeri
vaiikutti 'ku itenki n YK: n pääsih^
teeri Kurt. Waldheimin syytös.
Merikillepantavaa on, että mr
Waldheim sanoi syytöstensä pe-,
rustuvan "epävirallisiin yksityis­tietoihin"
mutta siitä: huolimatta
se nostatti Washingtonissa todel­lisen
""myrsikyn vesilasissa". Itse
ulkcministeri Wm. Rogere Ikiirehti
Väittämään; että mr Waldheim
auttaa Hanoin "propagandan le­vittämistä",
mutta samalla ker­taa
joutui tunnustamaan tosiasi­an,
kuten menetteli myös valkoir
sen talon lehdistöedustaja Ronald
Ziegler sanoessaan-fheinäkuun 25
päivänä Wa^ingtoni3sa, että
"Vaikka USA :n ohjelmana ei ole
patojen ja kastelulaitteiden pom­mittaminen,
mahdollista on,: että
joitaikin niitä' ovat pomimit vahin­gossa
vaurioittaneet". (Reuter). •
Toisin sanoen Pohjois-Vietna­min
patojen' ja kastelulaitteiden
pcmimitusta puolustellaan vetoa­malla
"vahiriko-osumiin".
; . Vietnaniijlfiset eiyi^t ole kui­tenkaan
pommittaneet \sen pa­remmin
'"vahingossa" kuin muu­tenkaan
Yhdysvaltain patoja,
sairaaloita ja siviilikeskuksia.
Se johtuu yksinkertaisesti sii­tä,
että Vietnamin toimesta ei
ole yritettykään pommittaa, mi­tään
kohteita Yhdysvalloissa,
Mutta Yhdysvaltain president­ti
Richard Nixon antoi suunnatto­man
suurille ilmavoimilleen mää­räyksen
aloittaa uudelleen ennen
'kuulumattoman anikaran Pohjois-
Vietnamin alueiden ilma pommi-,
tuksen. Presidentti Nixon ja hä­nen
hallituiksensa ovat myös vas­tuussa
Pohjois-Vietnamin patojen
taa yhtä" suuria Ocatasitrofeija kuin
"tarikoitulkseilisetlkin" patojeii
ponunituikset!
Mahdollisesti presidentti Nixon
ei ole antanut suoraa määräistä
Pohj.-Vietnamin patojen pomipit-tamisEiksi.
Mutta bomentaessaän
ilmavoimansa tähän • Suurisuuntai­seen
ipoinmituksedn, hän,, kuten
'kenraalinsakin, tiesi ikenenlkään
samcmatta, että siinä tulee tuho­tuiksi
. sairaalain, ihmisasuntojen,
lisäiksi V myös patoja ja., kastelu
laitteita. Mitkään hurskastelut
"vahinlxo-osumiin" vedoten eivät
tätä tosiasiaa muuksi muuta. Ja
missä nyt ovat sitten ne paljon
kersikutut ''tankkuuspommif^'? "
Ainoa keino näiden todella laa­jalle
levinneiden' syytösten vai-mentamiselksi
on se, että Yhdys­vallat
lopettaa ehdoitta ja viivyt-telybtä
Ikaitiki ilmapoimmituikset
ja muut sotatoimensa Vietnamis­sa.
Niin (kauan, kun Yhdysvallat
jatkaa massapomimitustaan, tulee
paitoja ja kastelulaitteita tuhotuk­si
seliä "vahingossa" että muuten;
Mahdollista myös on, että Nixo­nin
kenraalien joukossa on vielä­kin
sellaisia "yksityisyrittäjiä"
jotilta Vietnamissa olevan ilmavoi­mien
entisein komentajan tavoin
järjestivät "yksityissuunniitelmien
sa" mukaan erikoisesti patojen
pommituksia, vaikka he eivät oli­si
sellaisia ohjeita Washingtonis-ta
saaneetkaan?
Canadan liittohallituksen tuli-,
si avoimesti yhtyä niihin, jotka
tuomitsevat Po'hijois-Vietnamin
patojen pommituksen, tapahtu­koon
se "vahingossa" tai muuten
ja vaativat Yhdysvaltoja lopetta­maan
hyökkäyssotansa, vetä-\
mään kaiikki asevoimansa pois
Indckiinan maista ja jättämään
Vietrtamin rauhaan, sillä ehdoton
totuus on, että Vietnam kuuluu
vietnamilaisille aivan yhtä hyvin
kuin Yhdysvallat kuuluu yhdys­valtalaisille.
.
— W.E.
Satamalyöläiset vapaaksi vankilasta
Lontoo^ — Viisi satamatyö­läistä,
joiden vankilaan lähettä­minen
nostatti viime viikolla
laajakantoisen lakkoaallon Eng
lännissä, vapautettiin. Lontoon
eräästä vankilasta keskiviikko­na,
vapautettiin vaikka he kifl-
' täytyivät tunnustamasta oikeu-din
päätöstä Ja esittämästä an­teeksipyyntöä
lain halveksun-
• nasta. •
Ammattiyhdistysliike terveihti
tätä vapautuspäätöstä "työväen
suurena voittona" hallituksen pa­hamaineisesta
National Industrial
Relations -laista,Mminkä kumoa­mista
työväenliike koikonaisuudes-saan
vaatii. Näiden satamatyö­läisten
vaipauttamisen tarkoituk­sena
oli tyynnyttää työtätekeviä
ja siten •.• saada lopetetuksi yhä
kasvamassa ollut lakkotoiminta.
Lakossa oli maan miltei kaikki
(40,000) satamatyöläistä. Kan­salliset
sanomalehdet jäivät neljä­nä
päivänä kirjaltajain lakon
vuoksi ilmestymättä jne.
Vaikka miesten vapauttaminen
tapahtui laitokoliilkkeen johdetta
sitä vaatineen hallituksen lakimie­hen
ehdotuksesta, niin mainitun
työväenvastaisen lain perusteella
muodostetun teollisuussuhde-oi-keuden
presidentti Sir John Do-naldson;
joka näille miehille van­kilatuomiot,
antoi, sanoi nyt, että
kukaan ei ole välillisesti eikä vä­littömästi
painostanut viiden sata-'
matyöiäisen vapauttamista.
Sif John selitti nyt, että häin e*
'ha'Iua näistä satamatyö'läisistä
marttyyreita ja että heidän i^nion
saCTranspMt Worfcere Union
mihin satamatyöläiset kuuluvat)
on vasituussa ko. _ lain rikbomises-ta,
eivätkä nämä miehi^j Maini­tun
union maksettavaksi" bn mää­rätty
kaksi sakkoa,: kakkiaan
$132,000. Mahdöliisuuksien puit­teissa
on myös se, että iniainitun
union. presidentti Jack Jones voi­daan
myöhemmin tuomita ko.
lain uhmaamisesta vankilaan.
•Epäselvää oli vielä torstaina,
maksaako TWU tämän sakon-maksaako
sen TUC, vai maksaa­ko
sitä kukaan. Bpäjvaimvuden
olosuhteissa oli silloin vielä se­kin,
järjestääkö TUC päivän kes­tävän
yleislaJfcon tai ei Industrial
Relations lain kumoamisivaatiinuk
sensa tueksi.
Kiina tilannut
2 jättiläiskonetta
Pariisi. — Ostosopimus kahdes­ta
ääntä nopeammasta Goncorde-lentokoneesta
allekirjoitettiin
täällä heinäkuun. 24 pnä, Ranst
kan ja Kiinan välillä. Koneet suo­ritetaan
perille V. 1976r—77. Hin­taa
ei ilmoitettu mutta BOAC
(brittiläinen lentoyMiö) on tilan­nut
5 Concorde-konetta- joiden
hinta on $47 miljoonaa kappale.
Lopullinen sopimus allekirjoite­taan
ennen kesälkuuta 1973.
riimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
Kullan hinta
nousee iedelleeen
Intergold Financial Newsletter,
missä käsitellään kultaa koskevia
asioita; kirjoittaa äskeisessä nu­merossaan
seuraavaa •
"Kullan hinta, joka oli vakau­tunut
joiksikin aikaa $61—62 ta­solle;
on taas kohonnut Ja vaihte­lee
nyt $64—$65 välillä. Tällä hin
nalla on hyvä aineellinen peruste,
ja odotamme, että kuukaudessa se
nousee 70 dollariin ja vuoden lop­puun
mennessä $80.
"Jatkuvat ongelmat lisäävät
dollarin vaikeuksia joten seuraava
(USA:n) presideaitti voi nähdä
hinnan $100 unssilta."
Mitä muut ssmovat
SOTAVANKIEN TOIVOMUS . . .
Pariisi.—Jane Fonda — tunnettu näyttelijätär — sanoi eilen
että Pohjois-Vietnamissa olevat yhdysvaltalaisvangit ilmaisivat pel­konsa
siitä, että jos presidentti Richard Nixon jää (vaaleissa) val­taan,
he voivat "jäädä ikuisiksi vangeiksi".
. . . Seitsemän vankia, oli pyytänyt häntä kehoittamaan omai­siaan
työskentelemään demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan,
George McGovernin valitsemisen hyväksi .
— Reuterin uutistieto, heinäk. 25 pnä.
. . . JA SOTAVANGIN "LESKEN" PAINAJAISPELKO
Danville, Va. — Kaksikymmentäyhdeksänvuotias Valeri Kush-ner
on avioliitossa majuri F. Harold Kushnerin kanssa. Lääkäri
Kushner joutui Vietkongin vangiksi jouluk. 2 pnä 1967, kahden
päivän kuluttua siitä kun helikopteri, missä hän oli matkustajana,
.?yöksyi erään vuoren kupeeseen . . . Heillä on 8-vuotis tyttö ja
4V2-vuotias poika . . . Haastattelun yhteydessä hän ilmaisi sota­vangin
vaimon elämän jatkuvan jännitystilan."
"Ainoa terve vastavaikutus siihen on alistumattomuus tilantee­seen.
Jokainen sotavangin vaimo omaksuu eri tavalla ei-hyväksyr
misasenteen.Minä kohdaltani en hsrväksy sotaa
. . . Olen ajatellut kaikkea .tätä ja minusta tuntuu, että me
tulemme toimeen (miehen kotiuduttua — V). Nyt minulla on vain
yksi uskollisuus . . . uskollisuus miestäni: kohtaan.
"Mutta epämääräisyyden tilassa ei voida elää ikuisesti. Jos
Nixon voittaa marraskuussa ja sota jatkuu, silloin minusta tulee
leski. Minun on otaksuttava että mieheni on kuollut minulle. Minä
muutan todennäköisesti Daytöna Beachiin, Floridaan, mihin muut­tamisesta
olemme keskustelleet, ostan talon ja järjestän elämäni
uudelleen. Annan pudota .ilas joitakin niitä aitoja joita olen ra­kentanut
ympärilleni. Jos hän tulee kotiin, hyvä on, me kokeilem­me
sitä. mutta minä tiedän että en ole enää sama.
Nähkääs tehtävänä on se, että tapamme, itse miehemme . . .
ellei sota lopu . . . . • '
— Toronto Daily Star-lehden artikkelista,, heinäk. 12 p., 1972.
.'iiiimiiiiiiiiMiiiiiiiii
PÄIVÄN PAKINA
RIKKURIAFÄARI VALOKEILASSA
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Elli Saari, Vancouver,, B.C., täyt­tää
sunnuntaina, elokuun 6 päivänä
86 vuotta.
Hilma Koivu, Sudbury, Ontario,
täyttää maanantaina elokuun ,7 päi
vänä 74 vuotta.^
Vhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
Maailmankuulu amerikkalai­nen
kirjailija Jack London selos­ti
aikanaan, että sen jälkeen kun
Luoja oli tehnyt ihmisen ja
muut eläimet sekä kalat, toukat,
madot, sisiliskot ja muut, hänel­le
jäi vielä jotakin iljettävää ai­netta,
mistä sitten tuli ihmisten
vaivaksi ja vastukseksi rikkuri.
Rikkurin asema ei ole tieten­kään
kadehdittava. Lakkojen ai­kana
hän on kyllä herrojen ja
voutien lempipoika ja -tyttö,
mutta laikon päätyttyä työnan­taja
suhtautuu häneen yhtä hal-veiksuvasti
kuin työläinemkin.
Mutta kun rikkuroinnistakin
kehitetään liike-afääri, mistä jo­ku
"yksityisyrittäjäl' kerää rik-kurcita
'talliinsa" ja vuokraa
niitä voittoa saadakseen, niin
silloin on ihmisarvon kannalta
katsoen kysymys jostakin vielpl-kin
pahemmasta surkeudesta
mistä Jack London antoi yllä-viitatunlaisen
kuvauksen.
Toronton ammattiyhdistysliik­keen
noin 300 edustajalle esitet­tiin
viikko sitten perjantaina pe­räti
321 sivua käsittävä raport­ti,
missä tuomitaan rikkuriafää-ri
ja samalla esitetään syytös,
että, liikelaitoiksiksi järjestyneet
rikkurifirmat saavat apua ja tu­kea
Toronton poliiseilta.
Mainitulle ammattiyhdistys-väen
^konferenssille esitettiin
asiasta Ontarion työväenliiton
yhteinen raportti missä kiinnite­tään
huomiota riikkurointiin
ja erikoisesti Canadian Driver
Poolin toimintaan.
Tämä raportti on 6 kuukaut­ta
kestäneen työn tulos. Sen
laatimiseksi suoritettu tutkimus­työ
tuli uutistietojen mukaan
maJtsamaan ammattiyhdistys-väelle
noin $30,000.
Tässä raportissa samotaan: .
— CDL :n (edellämainitun Ca­nadian
Driver Poolin) presiden­tin
Richard Grangen käytettä­vissä
on poliisivitkailijoita.
— Mr Grange saa poliiseille
' varattuja tietäjä. ,•_ .
— CDL:n käsikirjassa on ni­miä
poliisivirkailijoista sekäjhei-dän
koti^uhelimiensa numeroita.
Poliiseja on osallistunut
mr Gragen järjestämiin hurjasr
telu-illatsuihin, missä on jaettu
ihuumetta/ ja missä salapoliisien
mdraaliryhmät ovat seuloneet
näytettäviä filmejä —"miikäli
voidaan luottaa erään entisen la-konri'k!
kurin lausuntoihin".
— Grange ilmoittaa poliiseil­le
uhkaipeli-operaatioista ja sit­ten
varoittaa pelureita poliisi­ratsiasta.
Lakkotoimintaan sidotut po­liisit
antavat työnantajille tieto-,
ja työläisistä, jotka aiheuttavat
Vaiikeuksia lakkpvahtilinjoilla.
Poliisipäällikkö Harold Adam­son
on kiistänyt nämä. ja muut
ja Suur-Toronton uniöneuvöstön : samantapaiset - syytökset, mitä
ei ole todellakaan missään oi-keusportaassa
toteen näytetty.
Mutta Toronton unioneuvos-ton
presidentti Donald Montgo­mery
sanoi lehdistön informaa­tiotilaisuudessa,
että poliiseilla
on kahdenlainen suhtautumista­pa
käsitellessään lakkolaisia ja
ri'kkureita.
Poliisit hyväksyvät sellaise­naan
rikkurien esittämät syytök
set virallisten syytte.iden nosta­mista
varten, "mutta .meillä on
vaikeuksia syytteiden nostami^
seksi ammattimaisesti toimivia
riikkureita vastaan, ja silloin kun
sellaisia syytöksiä nostamme, po
liisit eivät löydä näitä rikkufei­tä,
vaikka he ovat työssä ko. '
tehtaalla. Tässä on kumppanuut­ta
poliisien ja Grangen välillä",
hän sanoi.
Mainittakoon, että tämän ra­portin
on laatinut jokin aika sit­ten
ovensa sulkeneen suuren to-rontolaisen
päivälehden, Tele-,
gramin entinen työväenasiain re­portteri
Marc Zweling.. Hän te­ki
tutJkimustyötä. noiin 6 kuu­kautta.
Tämä raportti jaettiin kaikil­le
kokoukseen osallistuneille. Sii­nä
sanotaan, että työväen vakoi­lua
harjoittavien yhtiöiden toi-miesta
on sijoitettu urkkijoita
unioiden.kotkouksiin, ja että Ca­nadan
tehtaiiijain yhdistys on lä
hettänyt kirjeen mjssä annetaan., tykkänään,
siunaus mr Grangen firmalle.
Edelleen raportissa sanotaan,
että Canadian Driver Poolin
palkkalistalla olevasta 40 avain­asemassa
olevasta miehestä, yli
toinen puoli on aiemmin vangit­tuja,
tai että heillä on rikolli­nen
menneisjrys tai että he ovat
hyvin tunnettuja poliiseille, "ku­ten
entinen työntekijä ja poliisi-virkailija
ovat tiedoittaneet".
Puhuen edellämainitussa am-mattiyhdistysväen
konferenssis­sa
Ontarion työväenliiton presi­dentti
David Archer sanoi, että
ontariolaisten tulisi kohdistaa
pailkallis-vastuustojen ja -jäi^jes-töjen
kautta sdcä niiden avulla
painostusta Ontarion hallitusta
vastaan siinä mielessä, että se
julistaisi ammattimaisen lak(ko<
riiklkuruuden laittomaksi Onta­riossa.
Kokous kiinnitti valkavaa huo­miota
siihen, että "ammattimai-,
nen lakonrilhikuruus ja- äflnmatti-yhdistysvastainen
ui^kinta on le­vinnyt
laajalle alalle Ontarios­sa."
Riikkuri on tietenkin vain rik­kuri
vaikka sen voissa paistaisi.
Kunniallinen työntekijä ei halua
riklkuria Ikoakea edes 10-jalkai-sella
seipäällä. Mutta kun riMcu-rointi
ja työväenvastainen ur­kinta
muodostuu laajakantoisek- ,
si liikeafääriksi, kuten tälmän ra­portin
yhteydessä sanotaan, niin
silloin on todella kpikea aika
nousta ylös ja sanoa, että stop-
~ käinsäkoura