Vapaus, April 20, 1954

              Sivu 4 Tiistaina, liuhtik. 20 p. —Tuesday, April 20, "1954
Pif:
ml
t i ' -
•'m
» i i
t3^
m
Il
Perbeen naoremfirine
Miriam Writes
From Toronto
Dear Seta,
Weil, thJs is Tcronfco «allingr again,
:We ^ad OUT club meetlng last Sunday
agaln., Wie a l i seem to enjoy i t tbere
because we do so many thlngs. there
that we never have a chance to do
at 2iome.
The play has been chojen for the
Mofcfcer's D a y program and; Ihe parts
were g.ven tp the club membe?:»'. I t
is aniice little play and I hope we can
ali leam our parts vhen the tlrtie
; comes to show. i t to the audiencc; ; -
We hope that ali the children will
come to our next meetlng again.be-r
cause the more the merrier. 'So-long
for now.
Miriam Leinonen,
Toronto, Ont.
Walter Sent A Card
Dear Setä. .
- Happy Ea^^ the
boys and gIrLs*,: D i d Itever r a 'n here
on the 7th, but n c ^ it's sunny here.
There are a lot ot Eaater eggs' and
bunnfes In tSie store Windows.
I have been wel]. We had another
needle at school, l got It In the
left arm, but I'm alrigtii and Tm
glad.
^'Hcw is Setä? «Remember, we were
at ;t'hedoctor's' Office at the same
timft. I was O. K . and you bhould
always go in tinte for a check,
I sure like school now that Tm
getting used to It !here-fn /the city; So-long'untll
the next tirae.
Walter Kangas,
Sudbury, Ont.
Miksi kansat vastustiiyat IISJl:ii
sanelemaa Eureepan armeijaa?
juttelee
Haloo tytöt ja pojat,
, Tällä viikolla sc^än postilaatikosta
löytyi kaksi kirjettä, joista kiitos M I -
r:am Ja Walter. Näyttää siltä, että ne
kevätkokeet ovat vielä vaatineet pai'
Jon' työtä, etteivät perheen nuorem-jlen
kirjeenvaihtajat ole kerinneet
sedälle kirjoittaa; Ensi viikolla on
- '-varmaan asian Ia'ita'aivan tolsenlai-r
'nen, sillä nythän k a k k i koululaiset
' "• , ovat sillä odotetulla kevätlomalla, m i -
," • kä' kestää lähes kaksi -viikkoa.
Nyt kun lämpölsemmät ilmat ovat
Jo vakiintuneet on tietysti lapsilla
hauskaa olla luonnon parissa Ja kat-
. sella miten luonto alkaa Jälleen (he­räämään
pitkän talven jälkeen. To­sin'
el a'van vielä ala ruoho kasvaa ja
' lelhti puhun tulemaan, mutta onhan
siitä kevään tulosta mcnta muuta
merkkiä. Eihän täällä Sudburyn ym-
' paristosta edes enää juuri löydä l u n -
. takaan ja kaikki ennustelevat jo jäit-
. t en lähtemistä Järvistä.
' Jotkut lapset ovat kertoneet klrjels-
_.>£ään; että l ie ovat Jo nähmeet kevät­lintuja
ja setäkin on jo nähnyt n^itä
mustia variksia^ joita keväisin näkee.
^ - Kyllä lapset varmaan saavat aikan-j
' sä ivyvin kulumaan tämän loman äl­länä.'
Ulkoilma retkeilyjen lisäksi
laffeel alkavat 'härfästamaah ihlllhdon
jä Julstelun s'jasta nyt kaikenlaisia
pallopelejä j a kesäurhellua, mikä on
. lapsille hauskaa j a myöskin terveellis^^
MMutta kevätloman aikana on myöS"
k i n ^tärkeätä muistaa ,Vähän, vaka»
'vampia asioita, sillä pian koulu taas
• . «Ikaa Ja el ole k u in vajaa kaksi kuu-
^ kautta enncnk lunon ne vuoden kaik­kein'tärkeimmät
kokeet — loppuko­keet..
Koulussahan 1 tehdään,- koko
vuoden työtä juuri sthiä ifnielessä, että
:,p
.f Vivalle^ luokalle missä saa enemmän h y -
- v ln tarpeellisia tietoja. Ja lapset tie­tävät
varsin hyvin, että oppi on ihyvin
tärkeätä kaiklle, Nyt on siis ruvet­tava
kiinnittämään erikoista huomio­t
a niihin koulutehtävim. Jotka cvat
vuoden mittaan olleet heikompia,
loppukokeita Ja pääsee nissä onnelli-
- siin lopputuloksiin. iNIin, setä toi­voo,
etta lapset muistavat yha ahke­rammin
harrastaa koulutöitään, aik-ka
kevät vetääkin puoleensa.
> Toimlttajasetä.
Sarniari kuulumisia
Samia, — Jälleen täytyy maail­malle
tiedolttaa Sarnian; kuulumisia.
Aloittakaamme osaston toiminnasta.^
: C S J : n Somlan osaston: kuukausiko­kous
pidettiin Kuuselan paikalla huh-tik,
U pnä. Kokouksessa käsiteltiin
asiat sääntöjen mukaisessa Järjestyk­sessä,
r K u u l t i i n ensiksi toimikuntien
raportit. Rahastonhoitajan ; raporr
tissa Ilmeni,: että .toiminta i el alna^
kaan ole tuottanut tappiota.
.Huvitoimlkunta suunnittelee tur-neematkaa;
mutta siitä tuonnempa­na.
Kuultiin myös .Vapauden asia-,
miehen raportti ja::hän Ilmoitti, että
tilauksia el ole päässyt katkeamaan.
.: Ikävintä on; mainita, että parhall-.
laan/käynnis.sä olevan Vapauden le-vltysryntäyksen
ajalla el ole saatu
yhtään uutta tilausta huhtikuun 11
:päivään mennessä; ;. Puheenvuoroista
ilmenl.:efctä'hyvin vähän on toiveita
saada uusia tilauksia.
:«okouksessaJaettlinmyds kortteja
Ja jäseniä kehoitettlfn täyttämään
ne sekä lähettämään Ottavassa ole­valle
tämän vaalipiirin parlamentin,
edustajalle. : Näissä korteissa vaadi­taan
vetypommin laittomaksi Julista­mista.
Kokouksen: päätyttyä: Juotiin : kahr:
vlt. Jotka tarjosi talon emäntä.
:; Seuraava kokous on Unholalla tou­kokuun
16 pnä. Vapaudessa Julkais­tussa
täältä lähetetyssä kirjeessä mai-
Dulles, Eden Ja Bidault yrittivät
B e r l i i n i n : neuvotteluissa esittää . E u
rocpan pualustusyhteisiöä J a , Euroo­pan
armeijaa, jonka johdossa olisi
hitlerllälnen Wehnnacht, ^puolustus-;
tolmeenpiteenä". He vakuuttivat,
.että saksalaisten armeija tulisi ole­maan:
täysin vaaraton j a että yhdessä
muiden valtioiden armeijan kanssa
se muka tulisi: palvelemaan Euroo­pan
kansojen turvallisuusetuja.
Tarkastakaanmie näitä herra D u l -
Jesin Ja hänen virkaveljiensä lausun­toja
eräiden vlimeaikoisten tapahtu­mien
valossa.
Vähän ennen Berliinin neuvotte-
-lu.'jä pidettiin Bonnissa ranskalaisen
viikkolehti Tribune de Nationin kerto--
•män mukaan tAdenauerin kooUekut-rsuma
salainen neuvottelu, johon'osalr:
listuivat hänen lähimmät, miehensä
--^puoluetoimitsijat; sotilasjohdon j . ' -
s o t a tarviketeollisuuden. edustajat.
Neuvotteluissa käsiteltiin kysymystä:
F,'iroopan puolustusyhteisöstä. Ade-nauer-
ilmolttly että Bonnin j a Parllr
sinv sopimukset : antavat "liittotasa­vallalle
valtavat mahdollisuudet jolta
meidän on tarkoin käytetttävä".: Eu-,
roopanyhteisö ei Adenauerin mielestä
stule* rajoittamaan .Wehrmachtln:: e l ­vy
ttämlstä, vaan vieläpä muodostaa
otolliset olosuhteet, - j o t k a "antavat
mahdollisuuden armeijan kehittämi­selle
Jilttotasavallan poliittista j a ta­loudellista
tilaa vastaavaksi".
Sama-lehti tiedolttaa, ;öttä>Bonnin
plIrelssä käsitellään. parhaillaan s a ­laista
kirjelmää, jonka on laatinut
surullisenkuuluisa hitlerllälnen f l -
nansslmies Schacht Ja Jossa koroste­taan
ajatusta, että Euroopan puolus-tusyhtelsön
i avulla .; saksalaiset - re-vanshistit
eivät voi ainoastaan pa­lauttaa
vanhoja siirtomaitaan, vaan
hankkia tiuslakin.
E l ole ihme, että^ Länsi-Sakjban
kostonhautojat kärslmättämäsitl o-dottavat
päivää,: jolloin.kouden E u ­roopan
-valtion parlamentit; ratifioi-;
vat Pariisin sopimuksen airoopan-:
yhteisöstä. Lansi-äaksan todellinen
sotaministeri Blonk ilmoitti-äsket­täin,
että län£lsaksalainen>. armeija
muodostetaan heti/ kun : :^IImelnen
kuuden valtionsotllaalllseenlllttoutur
maan kuuluva valtio : on iratifloinut
Pariisin sopimuksen. Tosin täten
puhutaan ainoastaan ulospäin mutta,
todellisuudessa Blankin .virasto, jo
nyt, nojautuen sellaisiin •hitleriläisiin
kenraaleihin kuin Heusinker• Kessel-rlngi
;Speidel, Manteuf el .ym; - toimii
innolla Wehrmächtln elvyttämiseksi;
El ole sattuma; että länslsaksalainen;
lehti Der TagesspiegeL esitti tammi­kuun
8 jpn numerossaan vaatimuksen
Wehrmachtin elvyttämisestä iparilsm
sopimuksen ratifioinnista riippumat­ta.
Totuus Euroopan yhteisöstä;;:.jota
länsivaltojen edustajat mainostavat
Ja pitävät patenttilääkkeenä>kaikkia
vaaroja vastaan on se, kuten Molotov
sanoi, että "Bonnin Ja rParlisIn "sopi­mukset
tekevät Länsi-Saksasta E u ­roopan
uuden sodan •tärkeimmän pe­säkkeen".
; Tämä tosiseikka syöpyy yhä' syvem­mälle
miljoonien tavallisten rauhaa
haluavien ihmisten ^ajatuksiin, • • K a l r
kfssa maissa kasvaa vastarinta Bonnin
j a Pariishi sopimuksia Ja Euro^ian
armeijan -perustamista. vastaan —
yhden Euroopan valtionryhmlttymän.
Eoroopan toisia valtioita vastaan täh­dätyn
anneljan perustamista vastaan.
Erikoisen laajat mittasuhteet on
saanut. Pariisin sopimusta vastustava
liike Ranskassa. Tähän liikkeeseen
osallistuvat; eri puolueisiin kuuluvat
henkilöt.: j a .Ransl^n:kansan :s^
enemmistö. Suurena tämän liikkeen
voittona:. olivat Ranskan kansallisko­kouksen
puheenjohtajan'ja valiokun­tien
vaalit, varsinkin ulkoasialnvallo-,
kunnan j a kansallisen puolustusvalio-:
kunnan vaalit.
Vakavana varoituksena ' kautta
maailman i: kaikuivat Molotovin Ber­liinissä
lausumat sanat:
'ISe, joka tällä hetkellä lohduttau-
Keuhkotauti vähe^
nee mutta vie edel­leen
paljon uhreja
' Siitä huolimatta, että .odotetaan
vijoden 1953 keskimääräisen kuolevai­suuden
tuberkelista Ontariossa laske­van
6.5 ioa.000 asukasta kohti, ny-
Igrlnen tilannfe el• o l e j a i n k a a n : t y y ­dyttävä,
todetaan maakunnan t«r-veysdepartmentln
tuberkelijaoston
julkilauseessa. Kuolevaisuuden l a ^ u
6.5 OQtiusl ennätys j a Ontario johtaa
muita maaluntia tässä suhteessa. V -
1952 keskimääräinen kuolevaisuus t u -
berkellln oh 8.4, mika oli silloin alin
Canadassa.
• Vaikka on syytä olla.kiitollinen s i i ­tä;
että on pelastettu monet ihmiset
kuolemasta, ; (jatketaan : lausunnossa,
•on siitä huolimatta tosiasia, että t u -
berkeliin sairastuneiden määrä el ole
läheskään samassa määrässä laske­nut,
vuosittain. Vaikka kuluneen kym­menen
vuoden aikana on kuolevai-tuu
haaveilemalla mahdollisuudesta ^smis tuberkeliin laskenut 70 prosen-^
rajoittaa saksalainen militarismi ns.
"Euroopan armeijan" alkuperäisen
suunni^lman. puitteisiin, tulee mah­dollisesti
katumaan sitä tulevaisuu­dessa,
mutta silloin on jo liian myö^
häistä. Jos saksalaiselle militaris-mlUe^
avataan; tie elpynilseen,:niin
silloin, kuten kahden maailmansodan
historiallinen kokemus todistaa, muo­dostuu
uuden maailmansodan vaara
järkkymättömäksi, realiseksl j a kier­tämättömäksi".
Tajuten tämän vaaran kaikkien
maiden- rauhantahtoiset kansat-'te­hostavat
taisteluaan kuuden -valtion
"Euroopan puolustusyhteisön" j a sen
"Eluroopan armeijan" muodossa to­teutettavaa
sotilaallista- liittoutumaa
vastaan.
KOBOLTTiPOMMILLA
VOITAISIIN TUHOTA
EUMÄ MAAPALLOLTA
mm''m
te"'
LENTÄKÄÄ
SUOMEEN
; UUDET
lentolippujen
HINNAT
l (Huhtikuun 1 p :n Jälkeen)
MONTREALISTA
]^-^ HELSINKnN
. ; . Turistilennossa:
' Yhläälle päin $373.50
' Edestakaisin $672.30
ii5]fe:j::;5"iv;\;:'^':;'':'::^
j - > Ensimmäisen luokan
) . lennossa:
' YbtääUe päin $474.50
kdestakaisiil $854.10
. ' Matkustaen lentämällä
' säästätte alkaa ja rahaa.
V A P A U S
, . TRAVEL AGENCY
>;>^ei.-:::S:;;:SCv::«ii
r. o. BOX 69, SUDBURY, ONT.
nlttUn Sarnian naisten kerhosta.: Mlr;
nun tietääkseni täällä el ole naisten
kerhoa-.koska mainittu; kerho toimii
CSJ:n: v Sarnian M asaston hyväksi ja
tämän kerhon tllai5uud<;t voi pitää
yhtähyvin miehet kuin naisetkin. Siis
kuka vain kulloinkin -kotinsa kerholle:
luovuttaa.
':v Seuraava kerhoilta pidetään touko­kuun,
1 päivänä kello 8 illalla : K u u -
selalla. Tulkaa selloin kalkki mu­kaan
viettämään vappuiltaa.
Haluan muutamalla sanalla mai­nita
menneestä toiminnasta. Huhti­kuun
10 päivän Illalla esitettiin haar
lilla "Mykkä rropl". Näyttelijät olivat
tehneet'hyvää työtä näytelmän on­nistumiseksi.
Näytelmässä oli ka^^k-kiaan
10 henkilöä j a nämä olivat
mainitunnäytelmän,;harjoittaneet
pienissä: perheasunnoiSsa;V;N'äyttämö,
Jossa kappale esitettiin," o l i myöskin
melko pieni.- . •—-
E n r i i p e a kappaleen esittäjiä y k ­sityisesti
arvostelemaan-, koska yksln^l
kertaisesti ea siihen pysty. Mutta
vilpltönrklltos hyvin tehdystä työstä!
Uskon, että näytelmäh kalkki katso­jat
yhtyvät tähän kiitokseen.
Joku aika sitten Nikolai kirjoitti
työolosuhteista täältä koko selvästi ja
Ilmoitti kuinka monta työtöntä' v l -
. ralllsestl on. Sarniassa on viimeisinä
päivinä :; 'joku suomalainen .päässyt:
työhön. ' K u i t e n k i n suhteellisesti työ­tilanne
on ennallaan. Toivotaan kui­tenkin;
että: Jos -Ilma lämpenee; niin
työtä llmeneei ehkä enemmän. Toi­vossa
on hyvä elää.
: Säistä puhuen olemme • saaneet
maistaapohjoisen kylmiä lumipyry­jä.
Kaksi viikkoa sitten saimme
yhtäkkiä 8 tuumaa lunta. Joka on nyt
jo sulanut; pois, • mutta lämmintä el
ole vielä ollut.
: ;• Pienempiä sairauksia on sattunut
yhdessä J a toisessa perheessä. Pahim­min
on sairaus vaivannut Ui^olan
perhettä; jossa lapset ensiksi sairas­ti
vat tuhkarokkoa j a senjalkeen: vesi­rokon.
Kalkki ovat kuitenkin tätä
kirjoittaessa terveitä. Tällä kerralla
on sairaalassa Tyyne ^Vesanen., Toivon
hänelle pikaista parantumista: - Pää-siäisterveisin,
Olga.
New York. — Uusi kemiallinen y h ­distelmä,
j c k a : muuttaa vetypommin
valmistuksen- ^täydellisesti, antaa; Var­muuden
siitä, että kobolttlpomml on
menestyksellisesti : valmistettaivissa,
kirjoittaa New YOTk Timesin tieteelli­nen:
avustaja •Williajn (Laurence: kes­kiviikkona
julkaistussa kirjoituksessa.
Kobolttipommi; joka on hirvittävin
kaikistav: uusista mlellkuviitukselllsista
aseista, kuuluu samaan 'peiihjeeseen'^^^
kuin ..vetypommi. Josta se; eroaa vain
'kuorensa suhteen.-; Räjälhdyksen t a ­pahduttua
V vetypommin •; teräskuogrl
muuttuu kaasuksi, Jonkav radioaktii­visuus
on pieni, -mutta uudfessa pom-mityyplssä:
on -kobolttia, joka -kaa­suksi
muututtuaan on 320 kertaa :.ra-?
d^mla radioaktiiylsempl. Näin muo­dostunut
pilvi <vol tuulen mukana k u l ­kea
i.tuihiansla kilometrejä hävittäen
kaiken elämän matkallaan.
Vetypommin räjähtäessä syntyy
valtava määrä neutroneja. .Vetypomr
min " n a l l i n " muodostaa voimakas, a-:
tomlpomml, jonka räjähdysvolmavasr
taa 500,000-tonnia trotyylla^-Atomln-i.
halkalsuprosessln yhteydesgä; syntyy
satojen miljoonien a&teiden-kuumuus,
jolloin syntyy raskaan typln, deute­riumin
: j a tritiumin ydlnyhdistyksiä,
jotka vuorostaan vapauttavat: «vielä:
enemmän neutroneja.
HHalkalsuprosessissa vain yksi pro­sentti
uraani 235 :stä eli plutoniumista
muuttim vapaiksi neutroneiksi;: mut-
(taydlnyhdlstykset muuttavat 20 •pros:
kummastakin vetyisotcoplsta.neutro­neiksi.
: 600 V grammaa tritiumia ynnä 400
grammaa'; deuterlmuia synnyttää 200
grammaa-vapaita .neutronejar;:jotka
muodostavat 12 k g tappavaa kobolttia,
tjonka' radioaktiivisuus vastaa .18,600
kg radiumia. ' -
Koska kobblttlpcmmi voitalsH^irä-
Jäyttää tyhjässä proomussa: keskellä
valtamerta; se voitaisiin tehdä miten
suureksi tahansa. Se voisi sietää
esim. tonnin deuteriumia, jolloin ssmr
jiyisi 7,5 tonnia radiafcttlvistakobolt-:.
tla vastaten n. 100,000 'tonnia radiu­mia.
; • .Tällaisesta pommista prof. Einstein
lausui v. 1950: • 'Jos se voidaan valmis­taa;-
tulee maapallon ilmakehän radio­aktiivinen
myrkjnttämlnen Ja maapal-l
o n k a i k e n elämän hävittäminen ;ole-,
maan.; teknillisten • mahdollisuuksien
TaJo4ssa.v : : Enlwetokln .\onnlstimeet
•kokeet ovat 'täyttäneet professorf
rvnstelnin ennustukset; -Laurence lo-r
pettaa.
Suomen vanhin asukas
saavutti äskettäin
103 vuoden iän^
Jsrväsbylä. — Suomen vanhan asu­kas;
rouva 01ivia>IRo^lI: saavutti
maalisk, 23 päivänä kunnioitettavan
103 vuoden: iän.;; Btönen syntymäpäi­vänään
kävivät. päivän sankaria- ter­vehtimässä
Jyväskylän kaupungin Ja
Kaukaan tehtaan edustajat.:
'Rosvall oli pirteällä tuulella. Hän
haluaa toisten lukevan hänelle sano-malehtiä,;
muttaihelkenit3^eesftä näös­tään-
huolimatta hän haluaa itse kat­soa
kaikki kuvat.
Rouva iEtosvall on Fenage ILaken
Jähei;^des^ sudburyn seudulla asu­van
~^Wllliam Sandbergin täti. Mr.
Sandberg on pitkäaikainen Sudburyn
seudun asukas Ja on nyt Incon eläk­keellä.
. ' ' ,
tilla, tähän tautiin sairastuneiden
määrä on laskenut:vain n. 13 prosen­tilla.
V. 1953 aikana hoidettiin Ontarion
sanatorioissa enemmän potilaita kuin
koskaan: ennen, mutta on samalla
kerralla huomioitava, että maakun-:
non: asukasluku on kasvanut n. 2 i ;
: prosentilla kuluneen lO'; vuoden air
'kana. \|
•v;: Lausunnossa: ^ t ^
kerralla on maakuxman sanatorioissa
y l i .5,200 sairasvuodetta, .i Tämä mää­rä:
jotenkuten .vastaa nykyistä tarr
vettä; mutta e i ole varaa tulevaisuu­delle.
• Tuberkelin hoitoon Ontarion maa--;
kunnassa käytetään vuosit tain 12 m i l ­joonaa
dollaria Ja sen lisäksi mene­tetään
huomattavasti työaikaa.
:; Lausufmossa huomioidaan, että k u ­luneen
25 vuoden aikana ; on huo,-:
mattavastimuuttimut suhdeluku t u -
i berkeliä sairastavien miesten, j a naisr
ten: välillä j a :ikä ryhmiin - nähden
mikäli on: kysymyksessä kuolevai­suus.
Tuberkeli yhä enemmän koh­distuu
ihmisiin,; jotka ovat ylittäneet
50 vuoden iän. 'Tämä pitää paik­kansa
varsinkin miehiin nähden. Vuo-:
desta 1928: miesten kuolevaisuus t u -
foerkeliin on Jatkuvasti • noussut verr
rattuna naisten kuolevaisuuteen.
' On yleisesti todettu, että tuberkell-klinikat-
Jotka ovat vapaita yleisölle;
Avat olleet tehokkaana tekijänä tais­telussa
tuberkeliä; vastaan. ! Näitä
klinikoita on. tällä kertaa kaikkiaan
265 toiminnassa maakunnan eri
osissa.
Kirj. Pentti Pouttu
(Työkansan Sanomat)
, — Hallituksen iltakoulu alkaa, julis-ti
pääminisceri Pujaus.
.-^ Koska läsnä on :vieraita> esitän
lyhyesti hallitoksemme Inonteeo, ppe-tosministeri
Patamota Iatlslll;^0|em-me
läpeensä nostava hallitus. Nos-tanune
omat palUunlme.. Olemme
Isänmaansa myyjät ovat menneisyydel­lään
tuhonneet koko tulevaisuutensa
kentelyään *erl teollisuuden aloilla;
satamissa J a monissa m u i s ^ paikois­sa,
tähän ovat syynä myöskin erilai-
.set asumisrajoitukset. '
Ainoa työ, josta ei Juuri milloin-kaaanäy
olevan puutetta; on tlskaa4
Perunain tiikiraha
Yhdysvalloissa
Hallitus ilmoitti äskettäin, että se
tulee ostamaan rajoitetun määrän
perunoita kouluruokaloita J a hyvän­tekeväisyystarkoituksia
varten J a että
se maksaa 35 sentin ipalkklon' sent-neriltä
sellaisista ; perunoista; Jotka
käytetään tärkin Ja ; perunajauhon
valmistamiseen. Lisäksi hallitus osal­listuu
kustannusten maksamiseen pe-runain
mainostamisesta.
Tämä hallituksen päätös on Joh­tanut
mieliin hallituksen : edellisen
perunaohjelman, mikä : oli; voimassa
1948-^1950; : Hallitus osti siUoln far­mareilta
perunoita .$1.50 hinnasta
sentnerlltä.värjäyttL:; ne sinisiksi ja
myi ne tokaisin farmareille joko kar-
•jan f ruoaksiV tai: lannottelksl sentin
hinnasta sentneriltä. Siltä aiheutui
hallitukselle.<478 ;:miljoonan .dollarin
tappiot.,
HelslnkL — (VS) — Hiljattain
vietin naaparimaassamme>vBnot-sissa
lähes puoli vaotta. Tatnstnln
tänä aikana moniin sen eri nähtä-
:'-vyyksista. ->Tntnstoin sen pääban-
- punkiin vlakemattomine:siltolnei|ni
ja kanavoineen, museoineen ja
huvipnistoineen. Tutustuin sen
maaseutuun Ja :'pikkukaupankel-.
hin. Kaikki tämä oli mielenkiin­toista,
mutta ei- oikeastaan yhtään
uutta; : sinä vuosien .mittaan on
Ruotsislta Ja sen nähtävyyksistä
kirjoitetta ^Un paljon, että sen
tiesi melkein ulkoä^ ; Kaitenkin on
Ruotsissa eräs; Vnähiävyys", josta
ei juori lainkaan kirjoiteta. Tämä
"nähtävyys" on "poIUtUset pako­laiset".
:: Heidät:; tapaa kaikkialla huonoim­min
palkatuista töistä, halvimmissa
ruokailupaikoissa, : verenluovutuspal-koissa,
;.- köyhälnhoitovlrastojen :^ :ja
avustiisjäiijestöjen odotussaleissa, he
parveilevat paikallisten irtolais- ;ja
rikolllsalnesten seassa paharaainelsil-la
kadunkulmilla 'Ja hämärissä: kapa­koissa.
.
Olisi väärin sanoa, että kalkki pa­kolaiset
ovat näin huonossa asemassa.
Kyllä heitä tapaa- myöskin teattereis­sa;;
lolstoravintolaissa ym.. hienoston
oleskelupaikoissa;: mutta: nämä' ovat
asla erikseen, ; Heillä -on joko oma
liikeyritys; Jonka he ovat perustaneet
entisen omaisuutensa voimalla. Jol­loin
heidän suhtautumisensa kohtalo-tovereihln'
el millään eroa muiden
työnantajien menettelystä; päinvas­toin;
he käyttivät vielä räikeämmin
heidän hädänalaista asemaansa h y ­väkseen;
tai sitten he ovat omien pa­kolaisjärjestöjen
pomoja, Jolloin h e i l ­lä
on myöskin senmukalnen tolmcen-tulor
Tämä f k e r m a " on hyvin pieni
osa kokonaisuudesta; joten heistä el
tämän enempää kannata mainita­kaan.
mt& sitten ovat nämä "poliittiset
pakolaiset?? • Olen seurannut. heidän
elämäänsä hyvin läheltä, Joten voin
täydellä syyllä sanoa,; että pientä osaa
lukuunottamatta 'he ovat kaikki en-:
tislä rikollisia, jotka rikollisen toi­mintansa
takia Joutuivat :^'ättamään
kotimaansa.
Minkään muun maan rikollisilla el
ole mahdollisuntta paeta maansa v i ­ranomaisia
Ruotsiin;. Tämä etuoikeus
on vaan itäeuroopan nläiden rikolli­silla.
Mistä sitten Johtuu tämä kan­sainvälisen
oikeusjutun kanssa niin
ristiriitainen mahdoUisuus? Niin se
Johtuu poliittisista syistä.: Ruotsiin
paenneen rikollisen ei tarvitse muuta
kuin selittää olevansa poliittinenipa-kolalnen,:
nin hän on turvassa viran-r
omaisiltaan.: Tästä vasta. alkaa, oir-keastaan
hänen"poliittinen" uransa
sillä varmistaakseen uuden aseinansa;
hänen on mitärälkeimmin haukut--
tava kotimaataan j a siellä- vallitsevia
oloja.
' ."nistä saavat alkunsa ne kauhuker-:
iomukset,,Joita sitten kaikissa muo*^
dolssa tyrkytetään oikeistolehdiätöä
:lukevalle yleisölle. Tarkoitus on saa?
• irutettu,::;propagandamylly: pyörii,
kimmiatkin osapuolet ova t tyytyväi­siä.
•- Tämä "poUittinen ura" loppuu'ta­vallisesti
tähän. : Seuraa pieni kausi;
'jolloin rikolliset lepäävät Ruotsini' »vlr
ranomaisten antaman avun ja työr
paikan turvin, mutta vähitellen, toe
saavat maistaa todellisen pakolaisen
elämää. Avunanto ei jatku ikuisesti
(ja työ, jonka he saavat; o n tavällir.
sesti kaikkein huonomplpalkkaislnta;
johon eivät oman maan asukkaat bar
lua mennä. < '
Ne pakolaiset. Jotka ovat vakaasti
päättäneet aloittaa uuden elämän vja
luopua rikollisesti urastaan, joutuvat
jatkuvasti kamppailemaan työpaikan
j a asunnon saamiseksi. Harvoin' he
äaavat ammattiaan vastaavaa työtä.
Tähän ovat syynä kielivaikeudet sekä
Ruot5ln':viranomaisten osettamatira^r
joltukset, jotka estävät heidän ^5s-
-minen ravintoloissa; mitä ei eslmer-^
kiksi meillä pide^ edes miesten
työnä. Tätä tylsyttävää työtä he s t i -
ten .vuodesta toiseen nälkäpalkalla
joutuvat tekemään; Vähitellen luhis­tuvat
heidän tulevalsuudensiiunnitel-v
imansa uudesta elämästä; hiljalleen
he vaipuvat takaisin slime; mistä ovat
tulleetkin,J,he sekoittuvat "vuoron pe­rään
rikollismaailmaan;: Ympäri-vuo­den
he ^asuvat ulkona, hiekkalaatlij,
koissa, -vajoissa; j a muissa vastaavissa
paikoissa. He ovat ainaisena vaiva­na
kaikissa huolto- ^ Ja avustusvhasr
toissa.' Salakuljetus Ja salakauppa,
näpistykset j a varkaudet,): kaikki x i -
kokset aina henkirikoksiin I asti ^kuu-:
luvat heidän alaansa. ^'Poliittiset
pakolaiset" ovat-poistaneet naamion­s
a . R u o t s i n - poliisit: saavat työtä.
:Ruotsin kansa maksaa omaisuudel-:
laan: j a verellään joidenkin piirien
propagandakustaimuksla. Jo s k u s
ruotsalaisten hermot pettävät j a he
•passittavat suurimmat - rikolliset' t a ­kaisin
kotimaahansa. Siellä eivät
heidän puheensa Ruotsin huonoista,
oloista varmastikaan muuta' heitä
polUttislksI pakolaisiksi. Siellä he
saavat ansaitsemansa: rangaistuksen;
i;;Surulllsimman V katseltavan pako­laisten
Joukosta /muodostaa: nuoriso.
iSodan kärsimykset Ja Julmuudet'kär­sittyään
he -lapsina, oinasta tahdos­taan
riippumatta; • Joutuivat jättä-imään
kotimaansa;-vi Juuri J a Juuri l u ­kutaitoisina,
>:; i l m a n : . minkäänlaista
ammattia, he Joutuvat vieraassa
maassa ^kamppaileman V elämänsä
puolesta^paatuneidenrikolllsten seas­sa.
El ole ihme, että moni heistä
suistuu -rikoksen' tielle.
Joskus, asuttuaan työttömänä k<^o
:talven;'uIkona;'heille tiilee: mieleen
isänmaa sellaisena kuin he sen hä-n^
rästi mtilstavat. 'Hetkeksi:heidän
silmänsä. kirkastuvat,":. unikuva ;> t o i ­sensa-
Jälfcten nousee'heidän eteensä
-p' jokin ammatti, vakituinen työ­paikka,
asunto. ' M i k s i tämä kaikki
on;iy&tetty''heiltä?:v£n ole-tavannut
ainoatakaan nuorta ''pakolaista*; Jdka
ei sisimmäs^uln haaveilisi/kotimaais-taan;
mutta ympäristön vailcutus t u ­kahduttaa
- tämän; ^^aarallisen'% a j a ­tuksen.
, Kotimaa jää ^vain haavei-luksL
Stanley Cup meni
detroitilaisille
Detroit. — 'National «ockey L e a -
guen Pohjois-Aimerikan 'ammattilais­ten
jääklekkomestaruutta . vastsiava
Stanley -Cup Joutui tänä vuonna Det­roit
Red 'Wings ; C l u b in kokoelmiin
kun detroitilaiset voittivat viime per­jantaina
sitä koskeneen seitsemän­nen
ottelun k a h d ^ maalilla yhtä
vastaan. ,
: Itetroitilaisten •vastustaj^^^
real Canadiens, voittivat tämän
kiertopalkinnon: •viime •-vuonna:': Ja
kilpailu oh tänä vuonna riiln kireä;
että-; se ::ratkesi vasta; ylimääräisessä
erässä; Red:Wings> saa; kiertopalkin­non
lisäksi noin 18,000 dollaria ja
Canadiens puolta vähemmän.
Sen jälkeen kun detroitilaiset l i i t ­tyivät
1926 NHL:n/ovat he voittaneet
Stanley Cupin: kuusi kertaaL Se on
ollut myöes yhtä monta kertaa
montrealUaisten hallussa.
Ottelua oli täällä seuraam^assa
15,791 maksanutta katsojaa.
Nuoriso el ole ainoa, mikä haa­veilee
kotimaastaaa. MeSkdn kaik­ki
haaveilevat sUlä, matta he tie­tävät
mitä he ovat tehneet iätä
•vastaan; - : Se ei ollnt' ainoastaan'
krlminaalirikos, se on myös poliit­tinen
rikos. Mennelsyyddlään he
ovat' - lahonneet 'tolevaisantensa.
'He; möivät ^isänmaansa;:- He: polt-
Uvat takanaan kalkki sOlat^-^Y.
Ruotsin Amerikan
Linjan uusi "
ilmoituspäällikkö
: Ruotsin: Amerikan L i n j a : on nimit­tänyt
C a r l W.Halleiigrenin tledoltus-
Ja ilmoltusi^liköksi: Nimitys astui
voimaan huhtlk. 5 pnä.
Mr. Hallengren tulr Linjan .pal­velukseen
vuonna 1927 j a hän toimi
Tiselta vuosia Ensimmäisen luokan; ja
huvimatkojen; osastossa. ; Vuodesta •••
1940 •vuoteen '1945 'hän toimi Ruotsin
täkäläisen lähetystön liikennepäällik­könä
: j a aivan: äskettäin -hän on t o i ­minut
Bergström Trading Co.,; New
York, varajohtajana.
Mr. Hallengren liittyi jälleen Ruot­sin
Amerikan Linjan palvelukseen:
•viime lokakuussa.
Lähes 500 "kommunis-tien"
järjestöä väitetään
olevan .Torontossa ,
.; Toronto.
kirjoittaja Jack CHambletonsanöl v i i ­me
• -viikolla;Julkaistussa kirjoitukses­saan,
että : ''Torontoon . on äskeisten
vuosien aikana perustettu lähes 500
konununistista : täi i llevejärjestöä".
jonka lisäksi hän väittää "kommu-nisteiUn
lUttyneen" 169 kansallista
ryhmää; 35 uskonnollista lahkoa -tai
kulttia j a vähintään 15 imlota."
Mr. Hambleton sanoi Ontariossa
toimivan kaikkiaan <' 12 ^'Latxtr Prog-:
;resslve*'-koulua. Joista yksi on Otta-wassa
: j a muut . eri : paikoilla Etelä-
Ontariossa.
nostaneet: vuokrat sekä leivän;: voin,
margariinin, maidon ja maiden' ma-hantäyitelden
hinnat. Lyhyesti sa­noen
leipävartaan.
•Eräs Iltakoulussa läsnä olevista: vie­raista;
.työmarkkiiiajäirjestö:SÖKÖn
kolmastoista puheen johtaja JUiriäinen
rykäisi varovaisesti,
: — Kuinka käy kokonaisindeksin?
— — Pikku Juttu, sosialiminlsteri<yii-kymppi
sanoi. Alennamme appelsii­nien
j a omenien hintaa: markalla k i ^
lolta j a saamme siten Indeksin vatu^:
passiin. Samalla opetamme • työmie­het
wilskaamaan ja. syömään.vitamii-neja
sekä hylkäämään. vahvan lim^
pun j a läskin, jotka aiheuttavat-vaia
vahingollisia vatsakaasuja.
— -Hyvä: on hallituksemme,; huu­dahti
iltakoulun toinen vierailija; yHi;
päänsihteeri Pllnkki..; iM!utta kuinka
on palKkatilant^en laita?
- Erinomaisesti, selitti pakkotyömi-nisterl
KItukala. Palkat sen k u in nou­sevat.,
Timnen. erään työmiehen,: jo­ka
.vuonna 1931:tienasl. 10 markkaa
päivältä. Vuonna 1947^ hän tienasi
tonnin,: mutta nyt: 500 nfit päivässä.
Kuten havaitsette on hänen palkkan­sa
siis noussut vuoteen. 1931 verrattu­na
50-kertaiseksi,
— Hyvin teimme, kun kukistimme
sen Konsti Kekfculisen 'hallituksen'ijä
pystytimme .tilalle nykyisen!: puolue-päävellsihteeri
Tratlnhönö 'huudahti.;
•Mutta sanokaahan, kuinka sen asian
laita on, kun; väitetään,"että valtion
nykyslUä varatyömalUa vallitsee kur­juus
j a keskltysleirlkomenta?
• - - : -Turhaa : pulinaa, sotaministeri
Hupunhiki-selitti, haavat-olla k i i -
t<rtjlsia siltä, ettei komento ole sellai­nen
kuin «brittiläisillä Maumau-keskl-tysleireillä
.'Keniassa;: Meidän vara-työleireillämme
ei ole sen paremmin
hirsipuita kuin pistimin varustettuja
vartijoitakaan.
-r: E i , .meillä on: vapaa yhteiskunta,
apusotaministerl i Takapyssy. .virkkoi.
Meillä ;el ele kenenkään pakko; lUttyä
työttömyyskoritistoon Ja mennä vara-työmaille;
Päinvastoin me jatkuvasti
karsimme • työttömyyskortistosta Ja
'tietäen,. että kilometritehtaalle, mah­tuu
jätkiä vaikka inillä mitalla.
— Kuinka sitten on kauppatilanteen
laita? tiedusteli SÖKÖn. kolmastoista
puheenjohtaja Ähriäineh. ^
: ; - r Maamme kauppa on fositerveellä.
pohjalla; kaappamlnlsteri Nlskalaake-
. ri selitti; Teemme länteen olvia kaup­poja,;
ostamme kallllla Ja •myymme
polkuhinnalla^ kaksi pupannahkaa
yhden puponnahan hinnalla. Idästä
emme osta;koska sieltä sa£si UiaiThal-valla;
emmekä Uloin myy,' koska siel­tä:
saisimme;; lilan korkeat hinnat,
mikä on terveiden liikeperiaatteiden
vastaista.
:; V—j. Entä: verotuksen alentamiskysy-mys?-
ylipäänsihteeri IPlinkki sanoi, v
— Jättäkääme se asia rauhaan,^ r a -
haminlstCBl. KapUompsai vastasi. O-
'vabhanvaalitljmeitneet ja annetut l u ­paukset
unohtuvat äänestäjiltä kuten
pitääkin. : Turha veronalennuksista
puhuminen herättää vain levotto­muutta
ja häiritsee vakautuksen 'hen­keä.
— Mitkä ovat hyvän 'hallituksemme
tulevaisuudensuilhnltelmat? - • Puolue-päävellsmteeri
Tratlnhönö kysyi. ' ,
— Pyrimme istumaan ja Jälleen i s ­tumaan
palkallamme, : pääministeri
Pujaus ilmoitti'. Siten saamme vähi­tellen
aikaan: 'todella laajapohjaisen
hallitjiksen; sillä onhan tunnettua; et­tä
jatkuvalla istumisella on erin­omaisesti
perää elikkä pohjaa laajeh-tava
vaikutus.
: : r ^ Annamme, kannatuksemme; y l i ­päänsihteeri
.Plinkki sanoi. SöKön
nimissä; tulemme edelleenkin :jullsta--
maarf jokaisen tjrötaistelun -korpila­koksi.
— Erotamme lakkoihjat-ja
me heidät kommunisteiksi, iisäji^
Kön kolmastoista puheenjohtaja'
tiainen.
— Py^rome lujina vakautuksen
kustannustasokriisin tuklpyii_
puoluepää(velisihteeri, Tratlnhönö
listi -voimalliseen tapaansa.;
— Olemme ikuisesti khtoUiset, i
ministeri' -Pujaus lausui
lämpimästi jokaisen iltaköuluvi)
sa kättä.
N i i n päättyi hallituksen i l t
senkertainen virallinen ohjelma;]
toisan j a toverillisen mielialan'
tessa xyhdyttlin jatkamaan iltaa i
sanotunvsivistävän seurustelun
keissä. ,
XJusi maailmanennätys
i:Awrence, K a n . — Texasin (ylio
ton joukkue saavutti täällä tk, n]
uuden maailmanennätyksen helji
nesmailin; viestinjuoksussa tulo
40.3 sek. Tulos on 2/10 sek. enti
parempi. Samoissa kilpailuissa j»
:si vWes: Santee Kansasin yliopii
mailin 4.3.1; mikä on< toiseksi:
yhdysvaltalaisen tällä: matkalla'
vuttama aika.
Järviliikenne alkoi
.Port Arthur, Ont. — Kaksoiskai
'Punkien järviliikenne alkoi täällä i
ralllsesti tfc 16 pnä, jolloin
saapui ensimmäinen laiva alajäni
tä. se o l i City of Starbelle. Liike
alkoi'täällä kolme viikkoa itijöi
min kuin viime vuonna.; St.
Riverlnjääsuhteiden ilmoitetaan'
leen esteenä laivain pääsyyn
rior-järvelle.
Satavuotias täytti
naimalupauksensa
Louisville, K y . — John L. BP
vietti täällä tk. 15 pnä
syntymäpäiväänsä täyttämällä-mu
jiamaa:ipälvää aikaisemmin,
sä naimalupauksen. Poliisit
vihki hänen vaimokseen |9-vuoti
mrs. Mertie iWelohin, Jonka • Jö
sanoo olleen hänen morslamenaanJ
vuotta.
• Mitään 'kuherruäcuukautta el pid
tä sillä John sai pari päivää aikai
semmin; yövartijan toimen.
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Sault Ste. Marie Ontario
RCA Vict»r Radioita
Nyal-laäkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
S.C.A. Urhelluliiion
•irkailijoiden osoUteeb
Puheenjohtaja: W. Böhm
21 Walder
Puhelin MO. 4878
Toronto Ontario]
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 mawatha- R d . ; Toronto 8,: Ont,j
PuheUn H . A . 8815
Rahastonhoitaja: Allan Illbuiyj
488 Brock Ave. Toronto, Ont J
Puhelhi LL. 1054
KU<jeenvaihto sihteerille. Buo*|
mioitcaa sihteerin uusi osoite.
PETER A. VESA
B. A.« L L . B.
Barristeri^^Solicitör^ Notaiy j
SUOMALAINEN
LAKIMIES .
GE. 3392
I 1028 panforlli Ave» Tore
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI anm>x OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
'tTOHONTO BEAL ESTATB BOARDIN JXSfiN
K Lawicnce ATC^ West Pnhelin M O 5464 ^ Träonto 12, Ont
^ ;W
inielestä on T V tärkeämpi *kuln k y l ­pyamme
, sillä äskeisen; l a s k iA mu­kaan
oli :Windsorin seudulla 77,000
_TV-laitetta: mutta ainoastaan :76.000
kylpyammetta Ja 42,500 kotipuhelln-
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSHN
Asiamiehinä kaikille laiva-^; Ja lentolinjoille, 'jihe järJytämme .mat­kanne
Canadasta tai New Yorkista suoraan Suomeen tai Englannto
mannermaan kautta. <
Hinnat laivoilla:
LAIVALLA GOOTEPORUN — ToristUookassa:
Saastösesonsin min. $195.00 yht, päin — $390.00 edestakaisin
, Kesäkauden min. $215.00 yhL päin $430X0 edestakaista
LENTÄEN NEW TORK-rHEIiSINKI — TnristUaokassa:
Säästösesongin mta- $378ÄI yht. läta — $584.30 edestakaista
Kesäkauden min. $378.50 yht. pata — $68L30 edestakaista
Jos aiotte tuottaa sukulaisianne tai ystäviänne Canadaan, me järjes­tämme
matkaUput etukäteen ja autamme tarpeellisten paperien
saannissa. ' ^ , , i
Järjestfimme myöskin kaikenlaisia VAKUUTUKSIA mitä tarvitsette,
Halutessanne I M koskevia tietoja, soittakaa tai kirjoittakaa
Miss PontsoniUe ja vakuutuksien suhteen Mr. AL Nummiselle.
JärjesUmme lahjapaketteja SaomeenT Pyytäkää fatatalaetteloja
O. K. JOHNSON & COMPANY LIMITED
c<v* » VAKUUTUS- JA MATKAn.UTblHI8TO *
697 Bay Street. . , .,EBIL 6r9488 , Toronto 2, Ontirio
11 m 1^