Vapaus, December 21, 1957

              Sivu i " Lauantaina, jouluk. 21 pl — Salurd^, Dee. 21,1957
l i i l i l i i i i •Kl^pbones: B O B . Office XXK4-I2M;
Editoria! OfOoe 06.4-426S. Ibnager
E. Suksi. Edltor .W. EUoniL Ualllng
addresss B<n 69/ StttBrafy, Ontotfo.
t i A i ^ Nor. <1< 1917. Aattierized
MräeepDd dasB jnaU tqr ttte Fost
OSttv X»9Mlinentk Ottava. '
ttthed .thrfce weddsr: - Toeedays,
/nusadBys aad SaturdaTi Ibjr Vapans
Adrertiamg rates qpoa appUeatfon.
Translatlon frce of chaxge.
TXLAUaBDINAT:
Cansdaoa: 1 vk. 7JOO 6 tt. 8.75
9 kk. 235
YbOysnJkaaaäi 1 vk. 8JOO 0 kk. *M
SaomesBa: 1 vk. & 8 0 e t t . 4,75
1917— Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
NATOn vesqierä
Vaikka presidentti Eisenhower — Suuri Valkoinen isä IVashing-todista;----^^^
kapiftdvia NATÖ-liittolaisiaan johtamaan, Pariisissa pidetty NATO-neuV<
Mton kokous veti ilmeisesti miltei kydellise^ vesiperän; ;
' Tänä. sanottakoon kaikista niistä muodollisista ''sopimuksista"
iivoUmatta, mistä on uutistiedoissa niin pitkään ja leveään puhuttu.
, , Palauttakaamme mieleemme ensinnäkin se mitä varten tämä
: avoi-
V loesti julistamana tavoitteena oU^^%^^ Euroopan N A TO
nmt. suostunmn yhdysvaltalaisten rakettitukiasem rakentamiseen
;a1ueinaan^; Seuraten valtiosihteeri Dujlesin lausuntoa, etta ''mitään
Neuvotteluja o voida NemrostiHiitön käydä", Wasiiingtonlssa
'.juMtostettiin aivan Pariisin kokouksen alkamiseen asti, että NATOko-kouksen
tehtävänä on '/puolustuksen lujittaminen'' ja sillä siisti.
^ 1^^^^^ kokoontuessa saafjin tietää, että
ja/ Tanäka, Länsi-Saksa ja Ranska «ivat halua ihnaiselcsikaan
3rfid[ysvaltalaisten raketti- ja atomiaseiden sijoittamista alueilleen,
j^ian sen jälkeen antoivat Canadankin edustajat tietää, että he ovat
•^a^r^T!^^'^siitä kun näitä amerikkalaisia raketti- ja atomiaseita tyr-t,
s.Vsitä parempi mitä kauemmaksi pois
omaä^ maastanmie.
(Rinnan tämän kehityksen kanssa eurooppalaiset KATOmaat
" vaativat— ja Canadan edustajar tukivat niitä monessa suhteessa —
i :ettämf.Du]Iesln ukaaseista huolimatta on keskusteltava myös siitä/
:^tt|i niitä mahdollisuulcda on päästä'Neuvostoliiton kanssa sopimuk-
Jäjohitystilanteen lieventämisestä ja nykyisen varu&telukilpailun
lopettamisesta. Tosiasiassa Pariisin kokouksessa keskusteltiin enem­män
Netivostoliitbn m mr. Bulga-nliilii
ehdotuksista jännitystilanteen lieventämiseksi kuin mr. Dullesin
^ 0^ varten kokous oli
alunperin kutsuttu. Sivulta päin katsojasta tuntui todella, että tässä
NATO-liiton 15-maan^päämiehen kokouksessa oli kuudestoistakin
osanottaja; Neuvostoliiton pääministeri; joka fyysillisessä ominaisuu­dessaan
oli Moskovassa.
' , ^ Itse NATO-kokouksen meno oli myös kuvaava. Tätä N.ATOn
'korkeimman portaan .kokousta mainostettiin "historialliseksi" tilai>
r^suudeksl. - Tosiasiassa selitettiin, että .se on aikakautemme yksi kaik­k
i tärkein historiallinen tilaisuus.
Ja lavastus olikin valtava. Vifdentolsta liittovallan' päämiesten
\ "korkeimman portaan" kokoukseen osallistui noin kuusisataa
^ Jaa; Yhdysvalloista oli presidentti Eisenhower, valtiosihteeri DuUes
J4}/lieidän korkeimmat sotilaalliset ja poliittiset Neuvonantajansa.
C^anadan edustajina oli rpäaministeri Diefenbaker Ja ulkoministeri
Smith neuvonantajineen.' Britannian edustajina oli p^ministeri. Mac-miUaq
ja idkoministeri Lloyd neuvonantajineen ja näin kautta Iinjan.^
Ja vaikka N kokoukset pidettiin suljettu­jen
ovien takana, minne ei sanomalehtimiehiä päästetty i kurkistele­maan,
jPariisiin oli kuitenkin lähetetty kokonainen armeija sanoma-f
lehtien kirjeenvaihtajia; kaikkiaan yli puolitoistatuhatta miestä ja
naista; jotka kirjoittivat palstakaupalla siitä, mitä heille suvaittiin il­moittaa,
ja mitä; he järjestettyjen l^vuoto^^^ mielikuvi-
, tuksensa avulla liaravtinsa saivat.
iMutta kaikkein ihmeellisintä oli tämä: Korkeimman portaan
; nbivdttcilu kesti nelisen päivää, mutta vaikka lehtitietojen perusteella
: tatkaistavaksi esitettiin, kokonainen legio suurpoliittisia asioita, niis­tä
ei keskusteltu juuri lainkaan. Miltei ensimmäisestä päivästä al-
Ikaen puhuttiin vain siitä, että keskustelu keskittyy kokouksen pää­tyttyä
annettavan (ja nyt jo annetun) julkilausuman sanamuotoon.
Ulkoministerien sanottiin laatineen lausuntoon kohUa, jotka olivat
vahniina,, edellyttäen, että valtionpäämiehet hyväksyvät ne jne. Ai­nakin
uutistiedoista päättäen näyttää siltä, ettei varsinaisista asioista'
puhuttu juuri mitään!
• • •
Tässä ilmapiirissä laadittu yhteinen julkilausuma onkin sitten
mestarinäytös siitä mitä diplomaatit tarkoittavat kauniilla fraaseilla,
jotka eivät merkitse mitään tai jotka peittävät kaiken oleellisen.
PinnalUsesi katsoen tästä julkilausumasta saa sellaisen käsityk­sen,
että Pariisin neuvottelussa vallitsi lOOrprosenttinen yksimielisyys
f — että perusongelmat tuli ratkaistuksi ja että kaikki asiancanaiset
ovat kovin iloisia ja onnellisia tapahtuneen suhteeVi.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. N.\TOkokous
hyväksyi "periaatteessa", että Yhdysvaltain atomi- ja rakettiaseita
'sijoitetaan Eurooppaan.'' «•Käytännössä" tämä tarkoittaa tietenkin
-jotakin muuta! Julkilausuman sanamuodon mukaan näitä yhdys­valtalaisia
atomi- ja rakettiasata annetaan Euroopan kaikille liitto-vläismaille
"jotka niitä haluavat"". Kuten tiedetään, Norja, Tanska,
iLänsi-Saksa ja Ranska ovat jo julkisesti ilmoittaneet^ että ne eivät
;näita kuoleman airueita alueilleen halua. - Britannia on- hyväksy-wnyt.''
periaatteen", että näitä aseita voidaan sinne sijoittaa, mutta käy-
ItännÖtt kannalta on sekin vielä ilmassa. Näitä rivejä kirjoittaessa ei
^Ql(g Jiedossa yhtään Euroopan maata, joka olisi suostunut vastaanotta­maan
Yhdysvaltain atomi- ja rakettiaseita alueilleen! Pieneksi siis
kuivui yhdysvaltalaisten kenraalien toiveet näiltä tiimoilta. Mutta
NATOn päätös oh kuitenkin varoituksena siitä, että painostus tulee
jatkumaan. iNATOmailta tullaan edelleen vaatimaan tukiasemia
Yhdysvaltain raketeille ja ydinaseille.
Uutistiedoissa on korostaen kerrottu, että Yhdysvallat joutui pe­rääntymään
"ei mitään neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa" kannas­taan
ennenkuin se sai eurooppalaiset liittolaisensa hyväksymään edes
yllämainittua-'periaatepäätöstä". Saatujen tietojen mukaan 'NATO-neuvosto
hyväksyi ajatuksen, että Neuvostoliiton kanssa on pyrittävä
uuidtelleen neuvotteluun aseistariisumiskysymyksestä.: On selitetty,
että täiii% neuvotteluvaatimus on eurooppalaisissa NATO-maissa niin ^
voimakas, ettdrät niiden hallitukset -katsoneet^ mitään
Vpeiiaa&päätoksiäkään'' sotavarustelun ^^e^ ellei
samanaikaisesti anneta ymmärtää, että länsivallatkin ovat valmiina
keskustelemaan aseistariisumisesta. Tämä sellaistaan on tervehdit­tävä
ilmio. Ilahduttavana seikkana on pidettävä myös sitä, että Ca­nadan
edustajat, korostivat puheissaan jatkuvasti neuvottelujei^ tär-k
q i ^ iNeuvostoliiton kanssa.
Mutta mitään uutta ei NATOneuvoston kokouksessa voitu edt-
V: tää ;kansaimräl^
|)twtm to Tosiasiassa siellä. pidetyissä puheissa k o r ^
Aninist LaiUnen,. Tori^to, O n t ,
täyttää tiistaina, joulukttun 24 pnä
60 vuotta.
Oscar Hauta, Dlnsmore, Sask.,
täyttää perjantaina, joulukuun 27
pnä 66 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vat
nonnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
EIKX YHTAAN PBOTESTIA
"ELÄINySTÄVILTÄ»».
" . . . K a i k k e a ei kuitenkaan mene­tetty
viime v i i k o l l a Yhdysvalloissa
rakettialalla.The Austin, M i n n . Ra-ketUyhdistys
(10-jäsentä; 14—17-
vuotiaiden ryhmä) ampui 1,642 j a ­l
an etäisyyteen raketin joka kantoi
mukanaan hiirtä, mikä kuoli kui­tenkin
kun raketti putosi Austinin
omalle alueelle. Raketin piirustus­ten
laatimista avusti sisar M . Dunns-scotus,
P e c e l l i Korkeakoulun tiede-opettaja.
Eläinystävät j a venäläiset
eivät puhuneet mitään asiasta,
—National Guardian.
Farmarit;vaativat vaali­lupauksien
luiiästariiista
Regina. — V i i m e v i i k o l l a tääUa? käsittelevässä päätöslauselinassasa
notaan m m : '
/Tulee''järjesty
pidetyssä Saskatchewan Farmers^
Unionin edustajakokouksessa edus­tajat
olivat sitä mieltä, että tulee
ylläpitää painostusta: -toryhallltus-ta
kohtaan vaatien konservatiivien
farmareille viime liittovaaalien y h :
teydessä antamien lupauksien l u ­nastamista,
• -•• ^ -
Edustajakokouksen hyväksymässä
päätöslauselmassa huomioidaan, et­tä
farmarien union l i n j a n mukaises­t
i tullaan Icohdistamaan tätä paipos-tusta
union v i r k a i l i j a in toimesta.
Tärkeimmilcsi kokouksessa: esille
tulleista kysymyksistä muodostuivat
keskustelut tuotteiden hinnoista ja
markkinamahdollisuuksista. ^
K a i k i l l a tahoilla kokouksessa o l t i in
sitä mieltä, että voidaan j a tulee
järjestää mahdollisuuksia Ssyikat-cbewanin
suuren viljaylijäämän
myymiseksi viljaa haluaville maail­man
ihmisille.
SFUn markkinamahdollisuuksia
Tri Reino Huttunen:
A l k o h o l i s t in //m uu.n/ /
Mikä tai mitkä sitten lienevätkin
alkoholismin lopulliset 'syyt, joka
tapauksessa on selvääi ^että alkoho^
UstiUa on siksi kehityttyään aina
normaalista poilckeavia sielullisia
ongelmia. Nämä ovat osittain peräi­sin,
siltä kaudelta, jolloin hän e i
vielä oUut käyttänyt väkijuomia
lainkaan, j a osaksi ovat runsaan a l ­koholin
käytön synnyttämiä tai sen
{Pahentamia. Selviytyältseen alko­holiongelmastaan
hän sen vuoksi
tarvitsee tukea j a apua myös näissä
sisäisissä vaikeuksissaan: Onhan nir
mittain niin. että alkoholisit elää
tyypillisessä noidankehässä: Hän
juo torjuakseen mielestään sisäise
j a ulkonaiset vaikeutensa j a vapau­tuakseen
niiden aiheuttamasta tusr
kasta j a ahdistuksesta. J a k u n hän
juo, n i i n hänen ongelmansa vain l i ­sääntyvät
Sen vuoksi ^ o n k i n niin,
että ellei alkoholistin asennoitumi
nen elämäänsä, itseensä j a muihin
Uimisiin tavalla tai toisella muutu
kypsemmäksi j a vähenemän jännit­tyneeksi,
n i i n hän pysyy tuossa noi­dankehässään
j a jatkaa juomistaan
kohti yhä vaikeampaa tilaa. Tällai­nen
myönteinen muutos voi e r i i h ­misten
kohdalla tapahtua e r i teitä,
esim. psykoterapian, AA-liilckeen ta
puhtaasti uskonnollisen kääntymyk­sen
tietä.
Seuraavassa selostan aivan ly­hyesti
alkoholistien sielullisia ongel­mia.
Mitään yhtenäistä, erityistä a l -
koholistityyppiä e i tosin ole olemas­sa,
eikä sitä ole syytä pyrkiä etsi-määnkään^
ettei unohtaisi kaavaa
käyttäessään elävää ihmistä. Jokai­nen
ihminenhän on • — j a niin on
jokainen alkoholistikin persoo­nallisuudeltaan
toisista ihmisistä
poikkeava. Kuitenlcin on heillä mo­nia
samantapaisia sielullisia/ongel­mia
j a samansuuntaista normaalista
poikkeavaa asennoitumista elämään.
Tietoisuudesta yhä vaikeammin
torjuttavat alemmuuden- j a s y y l l i ­syydentunteet
muuttavat alkoholin
käyttäjän käytöksen lapsenomaisen
itsetehostuksen värittämäksi. Hän
on varsinkin humalassa kerskaava,
suureleinen, tuhlaava jne. Tällä hän
pyrkU peittämään muUta j a itsel­tään
edellä mainittuja tunteita. J a
sen sijaan^ että hän myöntäisi oman
osuutensa ongelmaansa, hän alkaa
syytellä toisia, varsinkin omaisiaan,
j a ~ käyttäytyy- vihamielisesti heitä
kohtaan.
Edelleen kieroutuvat alkoholis­tien
suhteet i h m i s i in monella muul-^
l a k i n tavalla. He tulevat väbiteUen
epäluuloisemmiksi aistien toisten
taholta arvostelua, nurjamielisyyttä
j a halveksuntaa. Näin. on usein sel­laisissakin
ihmissuhteissa, joissa sii­hen
e i o le mitään todellista aihetta.
Suhteet toisiin alkavat heistä tuntua
j o l l a in tavoin epätodellisilta, j a vä­hitellen
he tuntevat itsensä yhä täy­dellisemmin
eristyneiksL Eräs enti­nen
alkoholisti luonnehti aikaisem­paa
tilaansa tässä suhteessa sano­malla:
"Minusta tuntui k u i n muuri
olisi eroittanut minut muista ihmi­sistä."
tus on "pelata teatteria"j tehdä,
joitakin rauhanomaisia eleitä, ryh-t}
m)ättä kuitenkaan vakavassa mie-;
lessä neuvotteluun Neuvostoliiton
kanssa. Tähän viittasivat puheet
siitä, että aseistariisumiskysymystä
on ryhdyttävä käsittelemään länsi-?
maiden "kokonaisratkaisuehdotuk-sen"
perusteella, minkä Neuvosto­liitto.^,
jo- ehdottomasti hyljännyt.
Kaikki aikaansaauraavat ihmiset
tietävät, ettei siltä pohjalta päästä
minnekään, ja että ilmeinen tarkoi­tus
on vain- harhauttaa ihmisiäj jos
ei mitään uusia ehdotuksia tehdä.
MikäU NATOkokouksessa ei hy-;
väksytty joitakin "salassa pidettä­viä"'
esityksiä asdstariisumisen
edistämiseka ^ m i t ä rohkenonme
epäiUä — niin mahoksi jäi N A T O
neuvoston kokous tältäkin kohdalta:'
Tyypillistä on heille myös tava­ton
arkuus itsenäisyydestään sekä
uhma. Tämä ilmenee hyvin selvänä
ns. alkoholistien kriiseissä. K u n a l ­koholisti
jonain aamuna herää voi­makkaassa
fyysillisessä' j a moraali­sessa
krapulassa eikä syystä tai toi-,
sesta voi enää sillä kertaa jatkaa
ryyppäämistään, n i i n hän on täynnä
itsesyytöksiä j a alistuva j a nöyrä.
Kun aika kuluu, n i i n luelteiset muis­tot
aikaisempien juomakausien seu­rauksista
tulevat yhä epämääräi-semmiksi,
j a hänen koko asennoitu­misensa
muuttuu vähitellen kuin
huomaamatta. Yleensä kahden kol­men
kuukauden päästä viimeistään
hän on välittömästi. ryyppykauden
jälkeen ns, kriisitilanteessa. Uhma,
joka oli syvällä hänen sielunsa poh­j
a l l a kuitenkaan sieltä kokonaan hä­viämättä,
on vähän kerrallaan t u l l ut
yhä lähemmäksi pintaa. K r i i s i n puh­jettua
hän on täynnä uhmaa. Hän
on kärsimätön j a ärtynyt. Hän e i
siedä minkäänlaisia ^ neuvoja eikä
ohjeita, varsinkaan läheisiltä omai-:
siltaan. Hänellä on tunne, että hän­tä
holhotaan kaikessa. Elämä ilman
ajoittaista alkoholin käyttöä tuntuu
hänestä kuin pakkotyölaitokselta.'
Hän e i myös kertakaikkiaan voi sie­tää
sellaista ajatusta; että hän o l i s i
väkijuomien käytössä toisenlainen
kuin muut, j a ettei hän muka ky^
kenisi. itse hoitamaan tätä j a mui-talein
asioitaan. Sietämätön sisäinen
ahdistus j a tuska täyttää: hänen si­simpänsä,
j a tarvitaan vain aivan
näennäinen, ulkonainen syy (joka
aina löytyy), n i i n hän alkaa ryypätä
samoin seurauksin kuin aikaisem­minkin.
Näemme siis kuinka alkoholis­teilla
monista eri syistä on vaikeata
sisäistä ahdistusta, joka ylläpitää ja
ikäänkuin syöttää heidän alkoholin
käyttöään.
Jotta tämä tulisi vielä selvemmäk­si,
täydennän edellistä selostusta
eräiden entisten potilaiden omakoh­taisilla
lausunnoilla; j o i l l a he' mie­lestäni
. sattuvasti kuvaavat sitä t i ­laa,
jossa he elivät ennen ongel­miensa
selviämistä j a sitä, mitä he
tuntevat niistä vapauduttuaan.
Eräs potilas luonnehti seuraavasi
t i alemmuudentunteittensa häviä­mistä:
"On ihmeellistä tuntea itsen­sä
rauhalliseksi tuntematta s i l t i itr
seään paremmaksi kuin t o i s e t . ..
En vaadi enää itseltäni mahdotto­mia
enkä arvostele toisia yhtä anka­rasti
kuin ennen." Eräs toinen ku-^
vasi entistä suhtautumistaan ihmi­siin
sanomalla: "Uhmani o l i kuin
panssarivaippa, joka eroitti minut
toisista ihmisistä. Ennen tunsm i h ­misiä
kohtaan nurjamielisyyttä, o l in
helposti ärtyvä, epäluuloinen j a a i ­na
oppositiomielialassa." Kolmas to­tesi:
" O n hauska tosiaan k u n e i tar­vitse
enää panna aina vastaan." J a
vielä: " A l a n päästä eristyneisyydes­täni
suhteissa toisiin ihmisiin, tun­nen
olevani kuin lähempänä heitä.
M i n u l l a ei ole enää tunnetta, että
he ovat vihamielisiä minulle, enkä
maille, jotka olisivat halukkaita
ostamaan Canadan vehnää, mutta
j o i l l a e i o l e Canadan dollareita
sitä. varten.
Tulee tutkia vehnän kauppaa
mismahdolILniuksia Kauko^Idän
maihin.
On jatkettava viijan lahjoitta-
•mista viljanälkäisille inailIe;o3a-n
a : Canadan avusta : Colombo-suunnitelman
puitteissa,
' O n järjestettävä kaupan edistä-misr
ja julkisuussuunnitelmia
mahdollisilla korkean proteiini-pitoisen
vehnän kauppamaridd
noilla.^
On omaksuttava politiikka, j o n -
Icäa mukaisesti, tultaisiin harjoit-tamaan
vaihtokauppaa Ja vas­taanottamaan
malcsuksi ostaja-maiden
valuuttaa, -
Suuren huomion osakseen sai k y
ssrniys markldnamahdollisuuksien
laajentamisesta Kauko-Idässä j a e r i -
koisestilun Kiinassa. Farmarien u -
nion entinen presidentti kysyi: koko­uksessa
läsnäolleelta liittohallituk­sen
ministeri A l v i n Hamiltonilta jos
o l i totta se, että K i i n a on tehnyt py­syväisen
tarjouksen ostaa 40 mil­joonaa
bushelia canadalaista vehnää
jos Canadan hallitus tunnustaa K i i
nan j a että Yhdysvaltain painostuk­sen
alaisona Canada on pidättynsrt
tunnustamasta Kiinaa,. Hamilton
kielsi jyrkästi tällaisen ma^tkunnas-sa
hyvin laajan, huomion osakseen
saaneen tiedon todenperäisyyden.
Hän kuitenlcin herätti edustajien
keskuudessa huolestuneisuutta
myöntämällä, että Kiinan kaupan
järjestämisen tiellä lienee suuria
vaikeuksia, mutta, jotta hänen " e i
sallita sanoa mitkä nämä vaikeudet
ovat".
Edustajakokous teki kantansa sel­väksi
hyväksymällä päätöslausel­man,
jossa k'^boitetaatt kauppamab-doUisuuksien
laajentamiseen siten,
että Canadan hallitus; i tunnustaisi
K i i n a n tasavallan hallituksen.
Kun edustajista kaksi valitti, että
ratkaisu o l i l i i a n " p o l i i t t i n e n " j a et­tä
farmarien union e i t u l i s i käsitel
lä sellaista kysymystä, nousi juuri
valittu union presidentti A l f Gleve
puhumaan kehoittaen edustajiako
maksumaan asian käsittelyssä reaa-lisemman
kannan, "Joä me mielim­me
käydä Icauppaa jonkin maan
kanssa, on meidän tunnustettava sen
maan hallitus", sanoi hän.v "me voi­simme
antaa panoksemm*: rauhan j a
vakautuneisuuden puolesta sekä tar­jota
ruokaa sitä tarvitseville/'
' T o i s e k s i suurimman huomion o-sakseen
saanut kysymys o l i maata
loustuotteiden hinnoista. Edustaja
kokous vaati, että hallituksen tulisi
maksaa busbelilta 20 sentin korvaus
malcsua vuosien 1955 j a -56 sadosta
Tätä vaatimusta kannattivat u-seimmat
puhujat, jotka selostivat,
että sitten v, 1951 on farmarien saa
ma keskimääräinen vehnän hinta
laskenut $,1.59:stä $1.25:een saman
aikaisesti kun farmilnistannukset
ovat jatkuvasti nousseet. H e osoit
tivat, että kaikissa kapitalistisissa
maissa paitsi Canadassa j a Australi­assa
dn annettu vehnänkasvattajille
tukirahoja.
Edustajakokouksessa oli' esillä
monta muutakin tärkeätä kysymys
tä, joiden joukossa kysymys Saskat-chewanin
joen padon rakentamisen
aloittamisesta aikaisin v, 1958;
Farmarien yhä kasvavaa verotaa:
kasta johtuvaa huolestuneisuutta
kuvaa edustajakokouksen päätös ke
hoittaa liittohallitusta antamaan
kunnallishallinnoille ja maakunta­h
a l l i t u k s i l l e apurahoja siinä mää
r i n . että niillä, voitaisiin maksaa a i
keiskoulutuksesta johtuvat menot ja
että näin tehäisiin ilman minkään
laisia vaatimuksia liittohallitukselta
koulutuksen k o n t r o l l i i n nähden.
Neuv9st4)liitossa pärjättiin
raketlialalla saksalaisten avutta
tunne kaunaa heitä kohtaan," Voim­me
lyhyesti sanoa, että k a i k i l le
h e i l l e o l i yhteistä, että jännittynei­syyden
j a kielteisyyden tilalle on
t u l l u t luonnollinen rentoutimeisuus
j a huojentuneisuus^ asennoitumi­nen,
j o l l e on ominaista myönteinen
elämän periaate.
Ranskalaiset alkaneet
uuden hyökkäyksen
algerialaisia vastaan
A l g l e r s . - ^ I l a n s k a l a i s e t joukot a l ­koivat
laajan hyökkäyksen lähellä
Tunisian rajaa torstaiaamuna. Var
haisten: mutta vahvistamattomien
tietojen mukaan < 70 algerialaista
kuoli taistelun alkuvaiheessa. Tois­ten,
tietojen mukaan 53 algerialaista
k u o l i , haavoittui tai otettiin vangik­s
i .
Taistelu edelleen jatkuu.
T I L A T K A i l V A P A U SI
Frankfurt. — Kun neuvostoliitto­laiset
sotilasjoukot tunkeuttiivat Sak­saan
toisen : maailmansodan lopussa
vuonna 1945 he: saivat haltuunsa lu­kuisia
saksalaisia tiedemiehiä. ' Sen
Jälkeen on usein väitettyni että nämä
tiedemiehet kuljetettihi NeuvostölUt-toon,
missä heidät pakoitettiinteke-^
mään tutkimustöitä.
Sputnikkien avaruuteen lähettämi­sen
jälkeen on varsinkin arvioitu, että
saksalaiset: tiedemiehet olivat ratkai­sevina
tekijöinä, keinokuiden. lähettä­misessä
avaruuteen.-
, Kolme, Neuvostoliitossa ollutta sak­salaista
tiedemiestä. Jotka asuvat nyt
Länsi-Saksassa, ovat Iraitenkin selos­taneet
olevansa sitä mieltä; että neu­vostoliittolaiset
ovat pääasiassa omin-avuin
saavuttaneet nykyisen korkean
tasonsa tieteen alalla.
Nämä saksalaiset ' asiantuntijat
ovat osoittaneet, että ilmeisesti neu-vostolUttolaiset
eivät luottaneet hei­hin
täydeUisesU Ja siksi heitä ei käy­tetty
Johtotehtävissä.
Eräs tieteellinen tutkimusasema.
Jossa saksalaiset- työskentelivät,~ ei
saanut tarkempia tietoja toisten tier
demlesten saavutuksista. Sitten v.
1951 melkein kaikki saksalaiset tiede­miehet'eroitettiin
salaiselta rakettien
tutkimusalalta.
Vuonna 1952 melkein kaikki saksa­laiset
tiedemiehet saivat palata ta­kaisin
kotimaahansa Ja ilmeisesti sen
Jälkeen Neuvostoliiton tiedemiehet
saavuttivat valtavaa kehitystä raket­tien
alalla, nämä kolme asiantuntijaa
ovat selostaneet. ••
Nämä Neuvostoliitossa olleet tiede­miehet
ovat 42-vuotias Gerhard Sieg-muhd,':
Joka dn rakettipolttoaineen
erikoistuntija Ja työskenteli Saksassa
V-2 rakettien keksimisessä, Ja oli
Neuvostoliitossa : vuodesta 1946-52;
.48-vuotias tri Wemer Schulz raketti-:
ballistiikan matemaatikko, Joka palasi
takaisin Saksaan s ^ a a n aikaan;- Ja
lentoalan insinööri Ferdinand Brand-ner,
Joka toimi Neuvostoliitossa tur­biini-
suihkumoottori alalla vuoteen
1956 saakka.
Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että
neuvostoliittolaiset käyttivät tavallis­ta
polttoainetta sputnikkien lähettä­misessä.
Siegmund on sitä mieltä,
että neuvostoliittolaiset: käyttivät ra-
'cettien polttoaineena lamppuöljyä Ja
happea >- samaa kuin käytettiin
Saksan V-2 raketeissa.
V-2 raketin keksijä tri Wemeri von
Braun. on Yhdysvalloissa, missä - hän
Johta^ armeijan rakettiohjelmaa,
'Siegmund on selostanut, että vuon­na
1946 hänet kuljetettiin Neuvosto­liittoon
salaiselle rakettitutkimusaser
malle, ' Joka sijaitsi Moskovan Ja
Leningradin välillä. Heillä el ollut
lupa .rakentaa tonnin potkuvoiman
suurempia raketteja. Hänen tiedos­saan
oli kaksi muuta tutkimuskeskus-,
taa, missä, oli saksalaisia tiedemiehiä.
Yhdessä rakennettiin rakettimootto-reita
Ja toisessa rakettien elektroonl-
Viinafehtailijalle
$ 2 Ä voitto
$4;ti sijoltiiksesta
O t t a v r a l ,— Tulomlnisteri Now-land
o n sanonut^ että hän o n val­mis
harj^it^maän i^iihin toimenpi­teisiin
tulisi ryhtyä vancouverilai-sen
viinatehtaan, United D i s t i l l e r -
s i n asiassa.,
Hän lisäsi, vastatessaan Stanley
& i o w l e s i n ( C C F Wlnnipeg North
Centre) kysymykseen, että hallitus
ei ole lainannut asialle mitään huo­miota
sitten valtaantuloaan.
Maaliskuussa v. 1955 mr: Know-les
syytti p ^ l a m e n t i n alahuoneessa,
että p a i n i t t u viinatehdas QII kasan^
nut $120 ^miljoonan' omaisuuden,
$4,000/ alkuperäisestä sijoituksesta.
Häii sanoi; että yhtiö valmisti v i i ­me
maailmansodan lopulla väkijuo­mia
Canadassa j a myi niitä Yhdys­valtoihin
- C u b a s s a ja Panamassa
laillistettujen yhtiöiden väUtyk-sellä.
SITÄ
J A
ITÄT
QELFPO UHRI
Kaksi keskikouluttyöä keskus
tulevaisuuden suunnlt-ilmistaah.
sihei&tä huomautti; että hän ai]
ryhtyä lentoemännäksi, sillä "si
toimessa tapaan p a l j on miehiä".
•Taitaa olla hyvä ajatus" sanoi
nen,::^'mutta etkö voisi tavata jo
k i n muulla alall a yhtä paljon n
hiä".
Ensimmäinen tyttö kohautti oi
päitään j a mumisi: "Ehkä niini
mutta ne eivät olisi sidottuina isl
miinsa."
TYÖOPETUSTA
"Kyllä/ minä annan sinulle työ
sanoi varastohuoneen johtaja.
Kaikkeincnsimmäiseksi balui
että lakaiset lattian."
"Mutta minä olen yliopistoa ki
nyt mies".
"Hyvä on, siinä tapauksessa ni
tän sinulle, miten se tapahtuu."
Poteitikinin kulissit
—-yäärä sananparsi
Moskova, (Jarno Pennanen) r -
M l t ^ tietää tavallinen suomalal-nei£^'
Poiemkini8ta? Luulen, että
n i i n historiaan perehtynyt kuin
perehtymätönkin vastaa: Hän
o l i keisarinnan rakastaja, nues.
Joka teki Potemkinin kulissit.
Maalautti pahvlUe kyliä j a kau-punkeja'
j a komensi vielä maa­orjansa
liikuskelemaan niiden läV
histöUe uskotellakseen keisarin­nalleen,
että näin kukoistavat Ve­näjän
- uudet vedenrajamaakun-nat.
Eivätkä vain suomalaiset ar­vele
' n ' Kautta sivistyneen
maailman n i i n poliittisessa kuin
yksltyis^säkin keskustelussa Po-temldnitt^'
kulissit on vakiintunut
sananparu, miltei .kl^.ite, jonka
sisältö' on j h t ä selkeä kuin hal­ventava'.
Pabvilculissit olivat todellisuudes­sa
ll:;kaupunkia, j o t k a ruhtinas P o -
temkin: perusti, niiden joukossa sel­laisia
>;kuin: Odessa, Sevastopol, Ta-ganrovi-
Ne. olivat todellisia kyliä,
j o i s sa p asui satojatuhansia ihmisiä.
Ne olivat.^ laivatelakoita, joista lähti
liilckeelle toisen Turkin sodan 1787
-T^92 venäläinen laivasto. Ne olivat
silklci-r'i lasi-, n i i n vieläpä tykkiteb
taital. N e olivat ensimmäisen: T u r -
Idn sodan ja Kutshuk-Kainardzin
rauhan.,(;1774) jälkeinen rakentava
politiikka, jolla' Venäjän valta Mus-tallamerellä
ihmeteltävän lyhyessä
ajassa l u j i t e t t i i n.
Tämän selittää meille pieni vaa­l
e a nainen, yhtä pieni j a vaalea kuin
suuri keisarinna Katariina I I , j o ka
n i i n auliisti osoitti: kuninkaallista
suosiotaan ruhtinas Potemkinille.
Tämänkertaisen esiintyjän, hänen
nimensä o n E l e n a Drushinina, tar­koituksena
ei kuitenkaan ole pestä
puhtaaksi: suuren suosikin kunniaa,
vaan esitellä kuulijakunnalleen tut­kimustaan;
Venäjän hallituksen po­l
i t i i k a s t a Mustallamerellä ensim­mäisen
Turlcin sodan päättymisestä
vuosisadan loppuun. Hän on aiheen
asiantuntija, historiatieteiden kan­didaatti.
Kaksi vuotta sitten ilmes­t
y i hänen kirjoittamansa teos " K u t ­shuk-
Kainardzin rauha 1774",
M i n u l l a on tilaisuus, paitsi seurata
lähetettiin (Moskovaan. Joten saksa^
laiset tiedemiehet eivät olleet koske-tuksifäa
toinen toistensa kanssa,
Siegmundin tietojen mukaan NeU-^
vostolUtossa oli kaikkiaan 12 tai 14
saksalaista ^akettialan erikoistuntijaa.
Sen lisäksi: oli lentoalan insinöörejä
sia valvontalaitteita. Kaikki raporUt ja teknikkoja.
tätä mielenkiintoista aihetta, sama
l a nähdä j a kuulla^ miten tietee
linen teos Neuvostoliitossa saa pa
natusluvan: Olenime Neuvostoliito
historiallisen instituutin eräässä pii
nessä huoneessa, jossa tällä kerta
kokoontuu instituutin feodalismi
tutkiva sektori. Tilaisuuden tarkbi
tuksena on arvostella teosta ja kä
sitellä kysymystä, myönnetäanki
sille painatuslupa vai eikö, ts. kat
sotaanko, se julkaisemisen arvoiseli
si, j o tarpeeksi valmiiksi. Läsnäolo
oikeus j a puhevapaus on kaikUli
asianharrastajilla jotka enimmäic
seen Ihiitenkin ovat historian tutki
joita; opettajia j a opiskelijoita. VffiT
sinainen päättäminen kuuluu sekto
r i n jäsenille. Läsnä on kolmisen
kymmentä henkilöä joista biemai;
y l i puolet on naisia.
Puheenjohtaja; jona osaston vaki­naisen
puheenjohtajan ollessa vir­kamatkalla
toimii historiallisten tie­teiden
tohtori N , y^Ustjagov, myön­tää
ensin teoksen tekijälle tavan­omaisen
45 minuuttia;
Elena Drushinina perustaa ku­vauksensa:
hallituksen pöytäkirjoi­hin
j a tiedonantoihin» Potemkinin
j a muiden käskynhaltijoiden käskyi­hin,
käskyihin valtauksina saapur
neisiin raportteihin, etelään läbe-:
tettyjen tiedemiesten —^ enimmäk-;
seen salssankieli^ten rr- esitelmiin;'^
aikalaisten: päiväkirjoihin j a kirjei'^:
isin. Näitten suoranaisten lähteiden>
j a kirjallisuuden välissäi on sen ai-^
kaisiin, mutta j o Icadonneisiin labff
teisiin perustuva I d r j a l l i s u u s , , i
Hänen esityksestään kasvaa kuva|
Mustanmeren maakuntien taloudet
lisesta vaurastumisesta, uuden ulk(h>
maankauppatien. Mustameri—Väli^
meri, vaiinituksesta Icoko Venajany
taloudelliseen elämään; Nikolajevin|
j a HersOnin laivaveistämöiden tukita
tuotiin Dnepriä myöten Valko-Vena-/
jäitä;' syntyi uusia, teollisuuksia;-
kuljetuslaivojen rakentaminen, köy-^
denpunonta jne. i-r- ;tyklden malmi
U r a l i l t a . Feodaalisen yhteiskunnan^
kaikkein -parhaimmasta hyvinvoin-f
nista' j a rauhastav huolehtivan tsaa­r
i l l i s en hallituksen toimenpiteiden -i.
sisältönä o l i 'tämän saman yhteis-;;
kunnan paneihinen käyntitilaan,^
t i en avaaminen kapitalismin tun-'^
keutumiseUe etelä-VenäjäUe ja Ve-i
näjäUe.
Ruhtinas G r i g o r i Potemkin taju-'
s i , että hänen politiikkansa onnis­tumisen'avaimena-
oli alueitten np-v
pea asuttaminen. Hän avasi ovet uK •
komaille varsin vähäisin — euroop-;
(Jatkuu 4;Uä sivulla) j
Korkeimmat ihanteet ja "papit"
Samalla kun me tavalliset .pulliai­set
puhumme pääalassa;; joulusta,
joulupukista j a joulukemuista, on
kuitenkin m y ö s sellaisifi veijareita,
j o t k a uneksivatkin ihmisten tappo­välineistä
j a julistavat juur julme­tusti,
^ttä kaikkein tärkeimpää on
se, että saadaan valmistetuksi jou­lupukin
konttiin atomilatauluilla
varastettuja mannerten välisiä bal­listisia
kaukoohjuksia!
Siltä-varalta j o s j o k u epäilee, et­t
e i näin tunnottomia olioita löydy
ainakaan ihmisten keskuudesta;
voimme lainata A P n Washingtonin
uutista joulukuun ao päivältä^ Siinä
sanotaan mm:
"Laivastosibteerin apulainen Gar?
r i s on Norton sanoi senaäUn tntidja-koMteaUe
tänään, että'meidän N o
1 tehtävänä o n saada sotapanoksella
(tarkoittaa atomilatausta 7 - K ) va­rustetta
ohjus, mikä laskee mazdiin-sa.
Mikään ei saisi miedontaa
s i t ä . : . . ' "
J a ''kun kyseisen tatkijakomitean
jäsenet tiedustelivat, ettärpitaisiko
Yhdysvaltain katsoa pitenimpUe»'ja
p y r k i i itse avsonuden lomtrolliinji
inr«'^Nort<)Ti loeholtti; jatkamaan Ä^^^
tä,*minl^ h i n määritteli pSSteht%
v a k s i . . . " s a n o t a a n mainitussa uutis-tiedossa
edelleen.
Tämä kaiketi todistaa osaltaan
miksi Yhdysvallat on jäänyt tieteel­lisessä
tutkimustyössäi Mr. Norto­n
i l l a on b y v i n tärkeä asema 'Yhdys'
valtain laivaston tieteellisessä t u t kt
mustyössä -r^. j a kun. liänelle^ sekä
hänen ^kunnppianeilläan 'on 'i^Uainen
käsitys; että sota-aseet ovat kaik^
kein tärkeimpiä, n i i n e l k a i k e t i o le
ihme, vaiklceivat' ameriljcalaiset; k e i -
nokiiut ole vielä nousseet muuta
k u i n nelisen jalkaa maasta. ^'
Tiedemiehille ei anneta työrau­haa!
Heidät on valjastettu propa­ganda-
j a sotavankknrien' vetäjiksi,
v:: Kuvaavaa on, - että ^ Douglas A i r -
craft^ CO julkfusi jotdukuun' alku­puolella
ilmoituksen,^^ missä mainos­tettiin^
^ j o u l u l e l u j a " seuraavasti:
'-"Ilmavoimien ' ' jättHäismäinen
I R B H . . . on valmiina jpukkotuo-tantoa
v a r t e n . . . se v o i iskeä min­ne
tahaiisa maailmassa Yhdysval­t
a in tukiasemilta. Dou^aäVllior
on anunnttu j o p a 1,500 -mäillä l a u -
€mmaksi>mitä matkaa vartensöon
rak&nnetta.' . K C H E O v1?UHr-|Sijestehnä
on ralmiina JDol^otpotantoa W
Ja.kun^näiiiS'olijukset .vailnustttvat.
välineet j a miehistö niiden käyttöä
varten on myös v a l m i i n a , . .
E i siis riitä enää se, ,että p o l i t i i -
kot j a ^ k ^ r a a l i t kalistelevat sape­l
i a . Sitä tehdään jo yhtiöidenkin
puolesta korostaen, että niiden " l e -
luillal'^voidaan "iskeä mihin tahan­sa
maailmassa Yhdysvaltain tulu-asemilta!"
' Kysymys on vain siitä, että näitä
ohjuksia pitäisi saada jotenkin kau­paksi
-r j a siinä ^ ovat politiikot
"myyi^timiehlnä", eli . vaatimassa^
että NATO-maiden täytyy ottaa
omiksi niskavilloikseen näitä ame^
rikkalaisteu; suuryhtiöiden valmis­tamia
ohjaksia, *
Tässä., yJhteydessä emme malta
o l l a tekemättä päivän tekstistä pien­tä
sivubyppäystä.
Muistätaneen. m i t e n Neuvostolii­ton
Sputnikien noustua avaruuteen
eräissä piireissä haettiin k a l j u a l o h ­dutusta
siitä, että venäläisten. apu­na
p n ^ u k a ; ollut A saksalaisia r a -
kettijekgperttejä.
. Siihen^ tsYiittaa: ohimennen myös
seIlamen,."tietonlekka" kuin W. R.
Plewman,<joka nyt k i r j o i t t aa pals-t
^ u p a l l a , syptyjä syviä aitä, m i ­ten
Yhdysvallat tulee nousemaan
aallon jtphjasta uudelleen kiiltäväk­s
i johtotähdeksi tieteen taivaalle.
Matta, tpisin k u i n vissien roska-^
l e h t i en jppstään puttaamattoipat tö-hertäjätr.
mr. Plevman myöntää
sentliän totuudenkin, |a k u j o i t t a a :
-Vapaa maailma sai (Saksasta
—K) yhtä hyviä aivoja, <ihkä parem­tettiin—.
nukäU-^sanomlehtijuttuihin on luottamista'— ettärtarkpi-' piakin, lukeutuen, lieihin > toisen
maailmansodan loppupuolella Eng-,
lantia 3jnskyttäneen Saksan V—2 ra-ketiu
kehittäjä Werhher von Braun.
Me (?) olemme nyt vaikeuksissa
sen vuoksi k u n emme antaneet aypij
men valtakirjan 'yhteistoimintaa
heille, vaan jätimme huomioonottar
matta heidän varoituksensa ja ve­toomuksensa,
j a ' viivästytimme bek
dän suunnitelniiaan niukalla ra-boittamiseUa.
Nyt me pyytelemmfr
heitä, pelastamaan meidät. Mutta se
voi oUa, jtf myöhäisempi kuin luu­lemmekaan.
" U u s i Space Journal-niminen jul­kaisu
on j u u r i ilmestynyt Yhdysval­loissa.
Se on omistettu (dedicated)
Herman Oberthille, jota sanotaan
modernin: tähtitieteen uranuurta­jaksi.
Vuonna iMtbSn liittyi Pee-nemunde^
hmään (Hitierin Saksas­s
a . — K ) jonka johtajana oU von
Braun. N y t hän työskentelee Yhdys­valtain
asevarikolla. Hän on sama
Oberth, j o l l a , on n i i n voimakkaat
i n i e l i p i t ^ t sotilaallisista avaruusku-v
a s t i m i s t a . . . " , (W- B . Plewnian,
jouluk. 12 p . 1957).
Toisin sanoen: Amerikkalaisessa
dollarissa, j o k a e i tosin enää mikään
dollari ole, puhutaan jotakin "jt^
malaan luottanaisesta", mutta nyt
se pitäisi yRäoIevan'perusteella n y
kyaikaistattaa siten, että atonma-tauksella
vamstettiilhin ohjuksiin
he u s k o v a t— mikäU Hitierin
velpksessa olleet ylimmäiset raketö-papitlMstyvät
niitä hätäpikaa vai-niistamaan:-^
Käii££BcOUnu ,