1957-12-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu i " Lauantaina, jouluk. 21 pl — Salurd^, Dee. 21,1957 l i i l i l i i i i •Kl^pbones: B O B . Office XXK4-I2M; Editoria! OfOoe 06.4-426S. Ibnager E. Suksi. Edltor .W. EUoniL Ualllng addresss B<n 69/ StttBrafy, Ontotfo. t i A i ^ Nor. <1< 1917. Aattierized MräeepDd dasB jnaU tqr ttte Fost OSttv X»9Mlinentk Ottava. ' ttthed .thrfce weddsr: - Toeedays, /nusadBys aad SaturdaTi Ibjr Vapans Adrertiamg rates qpoa appUeatfon. Translatlon frce of chaxge. TXLAUaBDINAT: Cansdaoa: 1 vk. 7JOO 6 tt. 8.75 9 kk. 235 YbOysnJkaaaäi 1 vk. 8JOO 0 kk. *M SaomesBa: 1 vk. & 8 0 e t t . 4,75 1917— Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957 NATOn vesqierä Vaikka presidentti Eisenhower — Suuri Valkoinen isä IVashing-todista;----^^^ kapiftdvia NATÖ-liittolaisiaan johtamaan, Pariisissa pidetty NATO-neuV< Mton kokous veti ilmeisesti miltei kydellise^ vesiperän; ; ' Tänä. sanottakoon kaikista niistä muodollisista ''sopimuksista" iivoUmatta, mistä on uutistiedoissa niin pitkään ja leveään puhuttu. , , Palauttakaamme mieleemme ensinnäkin se mitä varten tämä : avoi- V loesti julistamana tavoitteena oU^^%^^ Euroopan N A TO nmt. suostunmn yhdysvaltalaisten rakettitukiasem rakentamiseen ;a1ueinaan^; Seuraten valtiosihteeri Dujlesin lausuntoa, etta ''mitään Neuvotteluja o voida NemrostiHiitön käydä", Wasiiingtonlssa '.juMtostettiin aivan Pariisin kokouksen alkamiseen asti, että NATOko-kouksen tehtävänä on '/puolustuksen lujittaminen'' ja sillä siisti. ^ 1^^^^^ kokoontuessa saafjin tietää, että ja/ Tanäka, Länsi-Saksa ja Ranska «ivat halua ihnaiselcsikaan 3rfid[ysvaltalaisten raketti- ja atomiaseiden sijoittamista alueilleen, j^ian sen jälkeen antoivat Canadankin edustajat tietää, että he ovat •^a^r^T!^^'^siitä kun näitä amerikkalaisia raketti- ja atomiaseita tyr-t, s.Vsitä parempi mitä kauemmaksi pois omaä^ maastanmie. (Rinnan tämän kehityksen kanssa eurooppalaiset KATOmaat " vaativat— ja Canadan edustajar tukivat niitä monessa suhteessa — i :ettämf.Du]Iesln ukaaseista huolimatta on keskusteltava myös siitä/ :^tt|i niitä mahdollisuulcda on päästä'Neuvostoliiton kanssa sopimuk- Jäjohitystilanteen lieventämisestä ja nykyisen varu&telukilpailun lopettamisesta. Tosiasiassa Pariisin kokouksessa keskusteltiin enemmän Netivostoliitbn m mr. Bulga-nliilii ehdotuksista jännitystilanteen lieventämiseksi kuin mr. Dullesin ^ 0^ varten kokous oli alunperin kutsuttu. Sivulta päin katsojasta tuntui todella, että tässä NATO-liiton 15-maan^päämiehen kokouksessa oli kuudestoistakin osanottaja; Neuvostoliiton pääministeri; joka fyysillisessä ominaisuudessaan oli Moskovassa. ' , ^ Itse NATO-kokouksen meno oli myös kuvaava. Tätä N.ATOn 'korkeimman portaan .kokousta mainostettiin "historialliseksi" tilai> r^suudeksl. - Tosiasiassa selitettiin, että .se on aikakautemme yksi kaikk i tärkein historiallinen tilaisuus. Ja lavastus olikin valtava. Vifdentolsta liittovallan' päämiesten \ "korkeimman portaan" kokoukseen osallistui noin kuusisataa ^ Jaa; Yhdysvalloista oli presidentti Eisenhower, valtiosihteeri DuUes J4}/lieidän korkeimmat sotilaalliset ja poliittiset Neuvonantajansa. C^anadan edustajina oli rpäaministeri Diefenbaker Ja ulkoministeri Smith neuvonantajineen.' Britannian edustajina oli p^ministeri. Mac-miUaq ja idkoministeri Lloyd neuvonantajineen ja näin kautta Iinjan.^ Ja vaikka N kokoukset pidettiin suljettujen ovien takana, minne ei sanomalehtimiehiä päästetty i kurkistelemaan, jPariisiin oli kuitenkin lähetetty kokonainen armeija sanoma-f lehtien kirjeenvaihtajia; kaikkiaan yli puolitoistatuhatta miestä ja naista; jotka kirjoittivat palstakaupalla siitä, mitä heille suvaittiin ilmoittaa, ja mitä; he järjestettyjen l^vuoto^^^ mielikuvi- , tuksensa avulla liaravtinsa saivat. iMutta kaikkein ihmeellisintä oli tämä: Korkeimman portaan ; nbivdttcilu kesti nelisen päivää, mutta vaikka lehtitietojen perusteella : tatkaistavaksi esitettiin, kokonainen legio suurpoliittisia asioita, niistä ei keskusteltu juuri lainkaan. Miltei ensimmäisestä päivästä al- Ikaen puhuttiin vain siitä, että keskustelu keskittyy kokouksen päätyttyä annettavan (ja nyt jo annetun) julkilausuman sanamuotoon. Ulkoministerien sanottiin laatineen lausuntoon kohUa, jotka olivat vahniina,, edellyttäen, että valtionpäämiehet hyväksyvät ne jne. Ainakin uutistiedoista päättäen näyttää siltä, ettei varsinaisista asioista' puhuttu juuri mitään! • • • Tässä ilmapiirissä laadittu yhteinen julkilausuma onkin sitten mestarinäytös siitä mitä diplomaatit tarkoittavat kauniilla fraaseilla, jotka eivät merkitse mitään tai jotka peittävät kaiken oleellisen. PinnalUsesi katsoen tästä julkilausumasta saa sellaisen käsityksen, että Pariisin neuvottelussa vallitsi lOOrprosenttinen yksimielisyys f — että perusongelmat tuli ratkaistuksi ja että kaikki asiancanaiset ovat kovin iloisia ja onnellisia tapahtuneen suhteeVi. Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. N.\TOkokous hyväksyi "periaatteessa", että Yhdysvaltain atomi- ja rakettiaseita 'sijoitetaan Eurooppaan.'' «•Käytännössä" tämä tarkoittaa tietenkin -jotakin muuta! Julkilausuman sanamuodon mukaan näitä yhdysvaltalaisia atomi- ja rakettiasata annetaan Euroopan kaikille liitto-vläismaille "jotka niitä haluavat"". Kuten tiedetään, Norja, Tanska, iLänsi-Saksa ja Ranska ovat jo julkisesti ilmoittaneet^ että ne eivät ;näita kuoleman airueita alueilleen halua. - Britannia on- hyväksy-wnyt.'' periaatteen", että näitä aseita voidaan sinne sijoittaa, mutta käy- ItännÖtt kannalta on sekin vielä ilmassa. Näitä rivejä kirjoittaessa ei ^Ql(g Jiedossa yhtään Euroopan maata, joka olisi suostunut vastaanottamaan Yhdysvaltain atomi- ja rakettiaseita alueilleen! Pieneksi siis kuivui yhdysvaltalaisten kenraalien toiveet näiltä tiimoilta. Mutta NATOn päätös oh kuitenkin varoituksena siitä, että painostus tulee jatkumaan. iNATOmailta tullaan edelleen vaatimaan tukiasemia Yhdysvaltain raketeille ja ydinaseille. Uutistiedoissa on korostaen kerrottu, että Yhdysvallat joutui perääntymään "ei mitään neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa" kannastaan ennenkuin se sai eurooppalaiset liittolaisensa hyväksymään edes yllämainittua-'periaatepäätöstä". Saatujen tietojen mukaan 'NATO-neuvosto hyväksyi ajatuksen, että Neuvostoliiton kanssa on pyrittävä uuidtelleen neuvotteluun aseistariisumiskysymyksestä.: On selitetty, että täiii% neuvotteluvaatimus on eurooppalaisissa NATO-maissa niin ^ voimakas, ettdrät niiden hallitukset -katsoneet^ mitään Vpeiiaa&päätoksiäkään'' sotavarustelun ^^e^ ellei samanaikaisesti anneta ymmärtää, että länsivallatkin ovat valmiina keskustelemaan aseistariisumisesta. Tämä sellaistaan on tervehdittävä ilmio. Ilahduttavana seikkana on pidettävä myös sitä, että Canadan edustajat, korostivat puheissaan jatkuvasti neuvottelujei^ tär-k q i ^ iNeuvostoliiton kanssa. Mutta mitään uutta ei NATOneuvoston kokouksessa voitu edt- V: tää ;kansaimräl^ |)twtm to Tosiasiassa siellä. pidetyissä puheissa k o r ^ Aninist LaiUnen,. Tori^to, O n t , täyttää tiistaina, joulukttun 24 pnä 60 vuotta. Oscar Hauta, Dlnsmore, Sask., täyttää perjantaina, joulukuun 27 pnä 66 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a tuttavat nonnentoivotuksiin. Mitä muut sanovat EIKX YHTAAN PBOTESTIA "ELÄINySTÄVILTÄ»». " . . . K a i k k e a ei kuitenkaan menetetty viime v i i k o l l a Yhdysvalloissa rakettialalla.The Austin, M i n n . Ra-ketUyhdistys (10-jäsentä; 14—17- vuotiaiden ryhmä) ampui 1,642 j a l an etäisyyteen raketin joka kantoi mukanaan hiirtä, mikä kuoli kuitenkin kun raketti putosi Austinin omalle alueelle. Raketin piirustusten laatimista avusti sisar M . Dunns-scotus, P e c e l l i Korkeakoulun tiede-opettaja. Eläinystävät j a venäläiset eivät puhuneet mitään asiasta, —National Guardian. Farmarit;vaativat vaalilupauksien luiiästariiista Regina. — V i i m e v i i k o l l a tääUa? käsittelevässä päätöslauselinassasa notaan m m : ' /Tulee''järjesty pidetyssä Saskatchewan Farmers^ Unionin edustajakokouksessa edustajat olivat sitä mieltä, että tulee ylläpitää painostusta: -toryhallltus-ta kohtaan vaatien konservatiivien farmareille viime liittovaaalien y h : teydessä antamien lupauksien l u nastamista, • -•• ^ - Edustajakokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa huomioidaan, että farmarien union l i n j a n mukaisest i tullaan Icohdistamaan tätä paipos-tusta union v i r k a i l i j a in toimesta. Tärkeimmilcsi kokouksessa: esille tulleista kysymyksistä muodostuivat keskustelut tuotteiden hinnoista ja markkinamahdollisuuksista. ^ K a i k i l l a tahoilla kokouksessa o l t i in sitä mieltä, että voidaan j a tulee järjestää mahdollisuuksia Ssyikat-cbewanin suuren viljaylijäämän myymiseksi viljaa haluaville maailman ihmisille. SFUn markkinamahdollisuuksia Tri Reino Huttunen: A l k o h o l i s t in //m uu.n/ / Mikä tai mitkä sitten lienevätkin alkoholismin lopulliset 'syyt, joka tapauksessa on selvääi ^että alkoho^ UstiUa on siksi kehityttyään aina normaalista poilckeavia sielullisia ongelmia. Nämä ovat osittain peräisin, siltä kaudelta, jolloin hän e i vielä oUut käyttänyt väkijuomia lainkaan, j a osaksi ovat runsaan a l koholin käytön synnyttämiä tai sen {Pahentamia. Selviytyältseen alkoholiongelmastaan hän sen vuoksi tarvitsee tukea j a apua myös näissä sisäisissä vaikeuksissaan: Onhan nir mittain niin. että alkoholisit elää tyypillisessä noidankehässä: Hän juo torjuakseen mielestään sisäise j a ulkonaiset vaikeutensa j a vapautuakseen niiden aiheuttamasta tusr kasta j a ahdistuksesta. J a k u n hän juo, n i i n hänen ongelmansa vain l i sääntyvät Sen vuoksi ^ o n k i n niin, että ellei alkoholistin asennoitumi nen elämäänsä, itseensä j a muihin Uimisiin tavalla tai toisella muutu kypsemmäksi j a vähenemän jännittyneeksi, n i i n hän pysyy tuossa noidankehässään j a jatkaa juomistaan kohti yhä vaikeampaa tilaa. Tällainen myönteinen muutos voi e r i i h misten kohdalla tapahtua e r i teitä, esim. psykoterapian, AA-liilckeen ta puhtaasti uskonnollisen kääntymyksen tietä. Seuraavassa selostan aivan lyhyesti alkoholistien sielullisia ongelmia. Mitään yhtenäistä, erityistä a l - koholistityyppiä e i tosin ole olemassa, eikä sitä ole syytä pyrkiä etsi-määnkään^ ettei unohtaisi kaavaa käyttäessään elävää ihmistä. Jokainen ihminenhän on • — j a niin on jokainen alkoholistikin persoonallisuudeltaan toisista ihmisistä poikkeava. Kuitenlcin on heillä monia samantapaisia sielullisia/ongelmia j a samansuuntaista normaalista poikkeavaa asennoitumista elämään. Tietoisuudesta yhä vaikeammin torjuttavat alemmuuden- j a s y y l l i syydentunteet muuttavat alkoholin käyttäjän käytöksen lapsenomaisen itsetehostuksen värittämäksi. Hän on varsinkin humalassa kerskaava, suureleinen, tuhlaava jne. Tällä hän pyrkU peittämään muUta j a itseltään edellä mainittuja tunteita. J a sen sijaan^ että hän myöntäisi oman osuutensa ongelmaansa, hän alkaa syytellä toisia, varsinkin omaisiaan, j a ~ käyttäytyy- vihamielisesti heitä kohtaan. Edelleen kieroutuvat alkoholistien suhteet i h m i s i in monella muul-^ l a k i n tavalla. He tulevat väbiteUen epäluuloisemmiksi aistien toisten taholta arvostelua, nurjamielisyyttä j a halveksuntaa. Näin. on usein sellaisissakin ihmissuhteissa, joissa siihen e i o le mitään todellista aihetta. Suhteet toisiin alkavat heistä tuntua j o l l a in tavoin epätodellisilta, j a vähitellen he tuntevat itsensä yhä täydellisemmin eristyneiksL Eräs entinen alkoholisti luonnehti aikaisempaa tilaansa tässä suhteessa sanomalla: "Minusta tuntui k u i n muuri olisi eroittanut minut muista ihmisistä." tus on "pelata teatteria"j tehdä, joitakin rauhanomaisia eleitä, ryh-t} m)ättä kuitenkaan vakavassa mie-; lessä neuvotteluun Neuvostoliiton kanssa. Tähän viittasivat puheet siitä, että aseistariisumiskysymystä on ryhdyttävä käsittelemään länsi-? maiden "kokonaisratkaisuehdotuk-sen" perusteella, minkä Neuvostoliitto.^, jo- ehdottomasti hyljännyt. Kaikki aikaansaauraavat ihmiset tietävät, ettei siltä pohjalta päästä minnekään, ja että ilmeinen tarkoitus on vain- harhauttaa ihmisiäj jos ei mitään uusia ehdotuksia tehdä. MikäU NATOkokouksessa ei hy-; väksytty joitakin "salassa pidettäviä"' esityksiä asdstariisumisen edistämiseka ^ m i t ä rohkenonme epäiUä — niin mahoksi jäi N A T O neuvoston kokous tältäkin kohdalta:' Tyypillistä on heille myös tavaton arkuus itsenäisyydestään sekä uhma. Tämä ilmenee hyvin selvänä ns. alkoholistien kriiseissä. K u n a l koholisti jonain aamuna herää voimakkaassa fyysillisessä' j a moraalisessa krapulassa eikä syystä tai toi-, sesta voi enää sillä kertaa jatkaa ryyppäämistään, n i i n hän on täynnä itsesyytöksiä j a alistuva j a nöyrä. Kun aika kuluu, n i i n luelteiset muistot aikaisempien juomakausien seurauksista tulevat yhä epämääräi-semmiksi, j a hänen koko asennoitumisensa muuttuu vähitellen kuin huomaamatta. Yleensä kahden kolmen kuukauden päästä viimeistään hän on välittömästi. ryyppykauden jälkeen ns, kriisitilanteessa. Uhma, joka oli syvällä hänen sielunsa pohj a l l a kuitenkaan sieltä kokonaan häviämättä, on vähän kerrallaan t u l l ut yhä lähemmäksi pintaa. K r i i s i n puhjettua hän on täynnä uhmaa. Hän on kärsimätön j a ärtynyt. Hän e i siedä minkäänlaisia ^ neuvoja eikä ohjeita, varsinkaan läheisiltä omai-: siltaan. Hänellä on tunne, että häntä holhotaan kaikessa. Elämä ilman ajoittaista alkoholin käyttöä tuntuu hänestä kuin pakkotyölaitokselta.' Hän e i myös kertakaikkiaan voi sietää sellaista ajatusta; että hän o l i s i väkijuomien käytössä toisenlainen kuin muut, j a ettei hän muka ky^ kenisi. itse hoitamaan tätä j a mui-talein asioitaan. Sietämätön sisäinen ahdistus j a tuska täyttää: hänen sisimpänsä, j a tarvitaan vain aivan näennäinen, ulkonainen syy (joka aina löytyy), n i i n hän alkaa ryypätä samoin seurauksin kuin aikaisemminkin. Näemme siis kuinka alkoholisteilla monista eri syistä on vaikeata sisäistä ahdistusta, joka ylläpitää ja ikäänkuin syöttää heidän alkoholin käyttöään. Jotta tämä tulisi vielä selvemmäksi, täydennän edellistä selostusta eräiden entisten potilaiden omakohtaisilla lausunnoilla; j o i l l a he' mielestäni . sattuvasti kuvaavat sitä t i laa, jossa he elivät ennen ongelmiensa selviämistä j a sitä, mitä he tuntevat niistä vapauduttuaan. Eräs potilas luonnehti seuraavasi t i alemmuudentunteittensa häviämistä: "On ihmeellistä tuntea itsensä rauhalliseksi tuntematta s i l t i itr seään paremmaksi kuin t o i s e t . .. En vaadi enää itseltäni mahdottomia enkä arvostele toisia yhtä ankarasti kuin ennen." Eräs toinen ku-^ vasi entistä suhtautumistaan ihmisiin sanomalla: "Uhmani o l i kuin panssarivaippa, joka eroitti minut toisista ihmisistä. Ennen tunsm i h misiä kohtaan nurjamielisyyttä, o l in helposti ärtyvä, epäluuloinen j a a i na oppositiomielialassa." Kolmas totesi: " O n hauska tosiaan k u n e i tarvitse enää panna aina vastaan." J a vielä: " A l a n päästä eristyneisyydestäni suhteissa toisiin ihmisiin, tunnen olevani kuin lähempänä heitä. M i n u l l a ei ole enää tunnetta, että he ovat vihamielisiä minulle, enkä maille, jotka olisivat halukkaita ostamaan Canadan vehnää, mutta j o i l l a e i o l e Canadan dollareita sitä. varten. Tulee tutkia vehnän kauppaa mismahdolILniuksia Kauko^Idän maihin. On jatkettava viijan lahjoitta- •mista viljanälkäisille inailIe;o3a-n a : Canadan avusta : Colombo-suunnitelman puitteissa, ' O n järjestettävä kaupan edistä-misr ja julkisuussuunnitelmia mahdollisilla korkean proteiini-pitoisen vehnän kauppamaridd noilla.^ On omaksuttava politiikka, j o n - Icäa mukaisesti, tultaisiin harjoit-tamaan vaihtokauppaa Ja vastaanottamaan malcsuksi ostaja-maiden valuuttaa, - Suuren huomion osakseen sai k y ssrniys markldnamahdollisuuksien laajentamisesta Kauko-Idässä j a e r i - koisestilun Kiinassa. Farmarien u - nion entinen presidentti kysyi: kokouksessa läsnäolleelta liittohallituksen ministeri A l v i n Hamiltonilta jos o l i totta se, että K i i n a on tehnyt pysyväisen tarjouksen ostaa 40 miljoonaa bushelia canadalaista vehnää jos Canadan hallitus tunnustaa K i i nan j a että Yhdysvaltain painostuksen alaisona Canada on pidättynsrt tunnustamasta Kiinaa,. Hamilton kielsi jyrkästi tällaisen ma^tkunnas-sa hyvin laajan, huomion osakseen saaneen tiedon todenperäisyyden. Hän kuitenlcin herätti edustajien keskuudessa huolestuneisuutta myöntämällä, että Kiinan kaupan järjestämisen tiellä lienee suuria vaikeuksia, mutta, jotta hänen " e i sallita sanoa mitkä nämä vaikeudet ovat". Edustajakokous teki kantansa selväksi hyväksymällä päätöslauselman, jossa k'^boitetaatt kauppamab-doUisuuksien laajentamiseen siten, että Canadan hallitus; i tunnustaisi K i i n a n tasavallan hallituksen. Kun edustajista kaksi valitti, että ratkaisu o l i l i i a n " p o l i i t t i n e n " j a että farmarien union e i t u l i s i käsitel lä sellaista kysymystä, nousi juuri valittu union presidentti A l f Gleve puhumaan kehoittaen edustajiako maksumaan asian käsittelyssä reaa-lisemman kannan, "Joä me mielimme käydä Icauppaa jonkin maan kanssa, on meidän tunnustettava sen maan hallitus", sanoi hän.v "me voisimme antaa panoksemm*: rauhan j a vakautuneisuuden puolesta sekä tarjota ruokaa sitä tarvitseville/' ' T o i s e k s i suurimman huomion o-sakseen saanut kysymys o l i maata loustuotteiden hinnoista. Edustaja kokous vaati, että hallituksen tulisi maksaa busbelilta 20 sentin korvaus malcsua vuosien 1955 j a -56 sadosta Tätä vaatimusta kannattivat u-seimmat puhujat, jotka selostivat, että sitten v, 1951 on farmarien saa ma keskimääräinen vehnän hinta laskenut $,1.59:stä $1.25:een saman aikaisesti kun farmilnistannukset ovat jatkuvasti nousseet. H e osoit tivat, että kaikissa kapitalistisissa maissa paitsi Canadassa j a Australiassa dn annettu vehnänkasvattajille tukirahoja. Edustajakokouksessa oli' esillä monta muutakin tärkeätä kysymys tä, joiden joukossa kysymys Saskat-chewanin joen padon rakentamisen aloittamisesta aikaisin v, 1958; Farmarien yhä kasvavaa verotaa: kasta johtuvaa huolestuneisuutta kuvaa edustajakokouksen päätös ke hoittaa liittohallitusta antamaan kunnallishallinnoille ja maakuntah a l l i t u k s i l l e apurahoja siinä mää r i n . että niillä, voitaisiin maksaa a i keiskoulutuksesta johtuvat menot ja että näin tehäisiin ilman minkään laisia vaatimuksia liittohallitukselta koulutuksen k o n t r o l l i i n nähden. Neuv9st4)liitossa pärjättiin raketlialalla saksalaisten avutta tunne kaunaa heitä kohtaan," Voimme lyhyesti sanoa, että k a i k i l le h e i l l e o l i yhteistä, että jännittyneisyyden j a kielteisyyden tilalle on t u l l u t luonnollinen rentoutimeisuus j a huojentuneisuus^ asennoituminen, j o l l e on ominaista myönteinen elämän periaate. Ranskalaiset alkaneet uuden hyökkäyksen algerialaisia vastaan A l g l e r s . - ^ I l a n s k a l a i s e t joukot a l koivat laajan hyökkäyksen lähellä Tunisian rajaa torstaiaamuna. Var haisten: mutta vahvistamattomien tietojen mukaan < 70 algerialaista kuoli taistelun alkuvaiheessa. Toisten, tietojen mukaan 53 algerialaista k u o l i , haavoittui tai otettiin vangiks i . Taistelu edelleen jatkuu. T I L A T K A i l V A P A U SI Frankfurt. — Kun neuvostoliittolaiset sotilasjoukot tunkeuttiivat Saksaan toisen : maailmansodan lopussa vuonna 1945 he: saivat haltuunsa lukuisia saksalaisia tiedemiehiä. ' Sen Jälkeen on usein väitettyni että nämä tiedemiehet kuljetettihi NeuvostölUt-toon, missä heidät pakoitettiinteke-^ mään tutkimustöitä. Sputnikkien avaruuteen lähettämisen jälkeen on varsinkin arvioitu, että saksalaiset: tiedemiehet olivat ratkaisevina tekijöinä, keinokuiden. lähettämisessä avaruuteen.- , Kolme, Neuvostoliitossa ollutta saksalaista tiedemiestä. Jotka asuvat nyt Länsi-Saksassa, ovat Iraitenkin selostaneet olevansa sitä mieltä; että neuvostoliittolaiset ovat pääasiassa omin-avuin saavuttaneet nykyisen korkean tasonsa tieteen alalla. Nämä saksalaiset ' asiantuntijat ovat osoittaneet, että ilmeisesti neu-vostolUttolaiset eivät luottaneet heihin täydeUisesU Ja siksi heitä ei käytetty Johtotehtävissä. Eräs tieteellinen tutkimusasema. Jossa saksalaiset- työskentelivät,~ ei saanut tarkempia tietoja toisten tier demlesten saavutuksista. Sitten v. 1951 melkein kaikki saksalaiset tiedemiehet'eroitettiin salaiselta rakettien tutkimusalalta. Vuonna 1952 melkein kaikki saksalaiset tiedemiehet saivat palata takaisin kotimaahansa Ja ilmeisesti sen Jälkeen Neuvostoliiton tiedemiehet saavuttivat valtavaa kehitystä rakettien alalla, nämä kolme asiantuntijaa ovat selostaneet. •• Nämä Neuvostoliitossa olleet tiedemiehet ovat 42-vuotias Gerhard Sieg-muhd,': Joka dn rakettipolttoaineen erikoistuntija Ja työskenteli Saksassa V-2 rakettien keksimisessä, Ja oli Neuvostoliitossa : vuodesta 1946-52; .48-vuotias tri Wemer Schulz raketti-: ballistiikan matemaatikko, Joka palasi takaisin Saksaan s ^ a a n aikaan;- Ja lentoalan insinööri Ferdinand Brand-ner, Joka toimi Neuvostoliitossa turbiini- suihkumoottori alalla vuoteen 1956 saakka. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että neuvostoliittolaiset käyttivät tavallista polttoainetta sputnikkien lähettämisessä. Siegmund on sitä mieltä, että neuvostoliittolaiset: käyttivät ra- 'cettien polttoaineena lamppuöljyä Ja happea >- samaa kuin käytettiin Saksan V-2 raketeissa. V-2 raketin keksijä tri Wemeri von Braun. on Yhdysvalloissa, missä - hän Johta^ armeijan rakettiohjelmaa, 'Siegmund on selostanut, että vuonna 1946 hänet kuljetettiin Neuvostoliittoon salaiselle rakettitutkimusaser malle, ' Joka sijaitsi Moskovan Ja Leningradin välillä. Heillä el ollut lupa .rakentaa tonnin potkuvoiman suurempia raketteja. Hänen tiedossaan oli kaksi muuta tutkimuskeskus-, taa, missä, oli saksalaisia tiedemiehiä. Yhdessä rakennettiin rakettimootto-reita Ja toisessa rakettien elektroonl- Viinafehtailijalle $ 2 Ä voitto $4;ti sijoltiiksesta O t t a v r a l ,— Tulomlnisteri Now-land o n sanonut^ että hän o n valmis harj^it^maän i^iihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä vancouverilai-sen viinatehtaan, United D i s t i l l e r - s i n asiassa., Hän lisäsi, vastatessaan Stanley & i o w l e s i n ( C C F Wlnnipeg North Centre) kysymykseen, että hallitus ei ole lainannut asialle mitään huomiota sitten valtaantuloaan. Maaliskuussa v. 1955 mr: Know-les syytti p ^ l a m e n t i n alahuoneessa, että p a i n i t t u viinatehdas QII kasan^ nut $120 ^miljoonan' omaisuuden, $4,000/ alkuperäisestä sijoituksesta. Häii sanoi; että yhtiö valmisti v i i me maailmansodan lopulla väkijuomia Canadassa j a myi niitä Yhdysvaltoihin - C u b a s s a ja Panamassa laillistettujen yhtiöiden väUtyk-sellä. SITÄ J A ITÄT QELFPO UHRI Kaksi keskikouluttyöä keskus tulevaisuuden suunnlt-ilmistaah. sihei&tä huomautti; että hän ai] ryhtyä lentoemännäksi, sillä "si toimessa tapaan p a l j on miehiä". •Taitaa olla hyvä ajatus" sanoi nen,::^'mutta etkö voisi tavata jo k i n muulla alall a yhtä paljon n hiä". Ensimmäinen tyttö kohautti oi päitään j a mumisi: "Ehkä niini mutta ne eivät olisi sidottuina isl miinsa." TYÖOPETUSTA "Kyllä/ minä annan sinulle työ sanoi varastohuoneen johtaja. Kaikkeincnsimmäiseksi balui että lakaiset lattian." "Mutta minä olen yliopistoa ki nyt mies". "Hyvä on, siinä tapauksessa ni tän sinulle, miten se tapahtuu." Poteitikinin kulissit —-yäärä sananparsi Moskova, (Jarno Pennanen) r - M l t ^ tietää tavallinen suomalal-nei£^' Poiemkini8ta? Luulen, että n i i n historiaan perehtynyt kuin perehtymätönkin vastaa: Hän o l i keisarinnan rakastaja, nues. Joka teki Potemkinin kulissit. Maalautti pahvlUe kyliä j a kau-punkeja' j a komensi vielä maaorjansa liikuskelemaan niiden läV histöUe uskotellakseen keisarinnalleen, että näin kukoistavat Venäjän - uudet vedenrajamaakun-nat. Eivätkä vain suomalaiset arvele ' n ' Kautta sivistyneen maailman n i i n poliittisessa kuin yksltyis^säkin keskustelussa Po-temldnitt^' kulissit on vakiintunut sananparu, miltei .kl^.ite, jonka sisältö' on j h t ä selkeä kuin halventava'. Pabvilculissit olivat todellisuudessa ll:;kaupunkia, j o t k a ruhtinas P o - temkin: perusti, niiden joukossa sellaisia >;kuin: Odessa, Sevastopol, Ta-ganrovi- Ne. olivat todellisia kyliä, j o i s sa p asui satojatuhansia ihmisiä. Ne olivat.^ laivatelakoita, joista lähti liilckeelle toisen Turkin sodan 1787 -T^92 venäläinen laivasto. Ne olivat silklci-r'i lasi-, n i i n vieläpä tykkiteb taital. N e olivat ensimmäisen: T u r - Idn sodan ja Kutshuk-Kainardzin rauhan.,(;1774) jälkeinen rakentava politiikka, jolla' Venäjän valta Mus-tallamerellä ihmeteltävän lyhyessä ajassa l u j i t e t t i i n. Tämän selittää meille pieni vaal e a nainen, yhtä pieni j a vaalea kuin suuri keisarinna Katariina I I , j o ka n i i n auliisti osoitti: kuninkaallista suosiotaan ruhtinas Potemkinille. Tämänkertaisen esiintyjän, hänen nimensä o n E l e n a Drushinina, tarkoituksena ei kuitenkaan ole pestä puhtaaksi: suuren suosikin kunniaa, vaan esitellä kuulijakunnalleen tutkimustaan; Venäjän hallituksen pol i t i i k a s t a Mustallamerellä ensimmäisen Turlcin sodan päättymisestä vuosisadan loppuun. Hän on aiheen asiantuntija, historiatieteiden kandidaatti. Kaksi vuotta sitten ilmest y i hänen kirjoittamansa teos " K u t shuk- Kainardzin rauha 1774", M i n u l l a on tilaisuus, paitsi seurata lähetettiin (Moskovaan. Joten saksa^ laiset tiedemiehet eivät olleet koske-tuksifäa toinen toistensa kanssa, Siegmundin tietojen mukaan NeU-^ vostolUtossa oli kaikkiaan 12 tai 14 saksalaista ^akettialan erikoistuntijaa. Sen lisäksi: oli lentoalan insinöörejä sia valvontalaitteita. Kaikki raporUt ja teknikkoja. tätä mielenkiintoista aihetta, sama l a nähdä j a kuulla^ miten tietee linen teos Neuvostoliitossa saa pa natusluvan: Olenime Neuvostoliito historiallisen instituutin eräässä pii nessä huoneessa, jossa tällä kerta kokoontuu instituutin feodalismi tutkiva sektori. Tilaisuuden tarkbi tuksena on arvostella teosta ja kä sitellä kysymystä, myönnetäanki sille painatuslupa vai eikö, ts. kat sotaanko, se julkaisemisen arvoiseli si, j o tarpeeksi valmiiksi. Läsnäolo oikeus j a puhevapaus on kaikUli asianharrastajilla jotka enimmäic seen Ihiitenkin ovat historian tutki joita; opettajia j a opiskelijoita. VffiT sinainen päättäminen kuuluu sekto r i n jäsenille. Läsnä on kolmisen kymmentä henkilöä joista biemai; y l i puolet on naisia. Puheenjohtaja; jona osaston vakinaisen puheenjohtajan ollessa virkamatkalla toimii historiallisten tieteiden tohtori N , y^Ustjagov, myöntää ensin teoksen tekijälle tavanomaisen 45 minuuttia; Elena Drushinina perustaa kuvauksensa: hallituksen pöytäkirjoihin j a tiedonantoihin» Potemkinin j a muiden käskynhaltijoiden käskyihin, käskyihin valtauksina saapur neisiin raportteihin, etelään läbe-: tettyjen tiedemiesten —^ enimmäk-; seen salssankieli^ten rr- esitelmiin;'^ aikalaisten: päiväkirjoihin j a kirjei'^: isin. Näitten suoranaisten lähteiden> j a kirjallisuuden välissäi on sen ai-^ kaisiin, mutta j o Icadonneisiin labff teisiin perustuva I d r j a l l i s u u s , , i Hänen esityksestään kasvaa kuva| Mustanmeren maakuntien taloudet lisesta vaurastumisesta, uuden ulk(h> maankauppatien. Mustameri—Väli^ meri, vaiinituksesta Icoko Venajany taloudelliseen elämään; Nikolajevin| j a HersOnin laivaveistämöiden tukita tuotiin Dnepriä myöten Valko-Vena-/ jäitä;' syntyi uusia, teollisuuksia;- kuljetuslaivojen rakentaminen, köy-^ denpunonta jne. i-r- ;tyklden malmi U r a l i l t a . Feodaalisen yhteiskunnan^ kaikkein -parhaimmasta hyvinvoin-f nista' j a rauhastav huolehtivan tsaar i l l i s en hallituksen toimenpiteiden -i. sisältönä o l i 'tämän saman yhteis-;; kunnan paneihinen käyntitilaan,^ t i en avaaminen kapitalismin tun-'^ keutumiseUe etelä-VenäjäUe ja Ve-i näjäUe. Ruhtinas G r i g o r i Potemkin taju-' s i , että hänen politiikkansa onnistumisen'avaimena- oli alueitten np-v pea asuttaminen. Hän avasi ovet uK • komaille varsin vähäisin — euroop-; (Jatkuu 4;Uä sivulla) j Korkeimmat ihanteet ja "papit" Samalla kun me tavalliset .pulliaiset puhumme pääalassa;; joulusta, joulupukista j a joulukemuista, on kuitenkin m y ö s sellaisifi veijareita, j o t k a uneksivatkin ihmisten tappovälineistä j a julistavat juur julmetusti, ^ttä kaikkein tärkeimpää on se, että saadaan valmistetuksi joulupukin konttiin atomilatauluilla varastettuja mannerten välisiä ballistisia kaukoohjuksia! Siltä-varalta j o s j o k u epäilee, ett e i näin tunnottomia olioita löydy ainakaan ihmisten keskuudesta; voimme lainata A P n Washingtonin uutista joulukuun ao päivältä^ Siinä sanotaan mm: "Laivastosibteerin apulainen Gar? r i s on Norton sanoi senaäUn tntidja-koMteaUe tänään, että'meidän N o 1 tehtävänä o n saada sotapanoksella (tarkoittaa atomilatausta 7 - K ) varustetta ohjus, mikä laskee mazdiin-sa. Mikään ei saisi miedontaa s i t ä . : . . ' " J a ''kun kyseisen tatkijakomitean jäsenet tiedustelivat, ettärpitaisiko Yhdysvaltain katsoa pitenimpUe»'ja p y r k i i itse avsonuden lomtrolliinji inr«'^Nort<)Ti loeholtti; jatkamaan Ä^^^ tä,*minl^ h i n määritteli pSSteht% v a k s i . . . " s a n o t a a n mainitussa uutis-tiedossa edelleen. Tämä kaiketi todistaa osaltaan miksi Yhdysvallat on jäänyt tieteellisessä tutkimustyössäi Mr. Norton i l l a on b y v i n tärkeä asema 'Yhdys' valtain laivaston tieteellisessä t u t kt mustyössä -r^. j a kun. liänelle^ sekä hänen ^kunnppianeilläan 'on 'i^Uainen käsitys; että sota-aseet ovat kaik^ kein tärkeimpiä, n i i n e l k a i k e t i o le ihme, vaiklceivat' ameriljcalaiset; k e i - nokiiut ole vielä nousseet muuta k u i n nelisen jalkaa maasta. ^' Tiedemiehille ei anneta työrauhaa! Heidät on valjastettu propaganda- j a sotavankknrien' vetäjiksi, v:: Kuvaavaa on, - että ^ Douglas A i r - craft^ CO julkfusi jotdukuun' alkupuolella ilmoituksen,^^ missä mainostettiin^ ^ j o u l u l e l u j a " seuraavasti: '-"Ilmavoimien ' ' jättHäismäinen I R B H . . . on valmiina jpukkotuo-tantoa v a r t e n . . . se v o i iskeä minne tahaiisa maailmassa Yhdysvalt a in tukiasemilta. Dou^aäVllior on anunnttu j o p a 1,500 -mäillä l a u - €mmaksi>mitä matkaa vartensöon rak&nnetta.' . K C H E O v1?UHr-|Sijestehnä on ralmiina JDol^otpotantoa W Ja.kun^näiiiS'olijukset .vailnustttvat. välineet j a miehistö niiden käyttöä varten on myös v a l m i i n a , . . E i siis riitä enää se, ,että p o l i t i i - kot j a ^ k ^ r a a l i t kalistelevat sapel i a . Sitä tehdään jo yhtiöidenkin puolesta korostaen, että niiden " l e - luillal'^voidaan "iskeä mihin tahansa maailmassa Yhdysvaltain tulu-asemilta!" ' Kysymys on vain siitä, että näitä ohjuksia pitäisi saada jotenkin kaupaksi -r j a siinä ^ ovat politiikot "myyi^timiehlnä", eli . vaatimassa^ että NATO-maiden täytyy ottaa omiksi niskavilloikseen näitä ame^ rikkalaisteu; suuryhtiöiden valmistamia ohjaksia, * Tässä., yJhteydessä emme malta o l l a tekemättä päivän tekstistä pientä sivubyppäystä. Muistätaneen. m i t e n Neuvostoliiton Sputnikien noustua avaruuteen eräissä piireissä haettiin k a l j u a l o h dutusta siitä, että venäläisten. apuna p n ^ u k a ; ollut A saksalaisia r a - kettijekgperttejä. . Siihen^ tsYiittaa: ohimennen myös seIlamen,."tietonlekka" kuin W. R. Plewman,<joka nyt k i r j o i t t aa pals-t ^ u p a l l a , syptyjä syviä aitä, m i ten Yhdysvallat tulee nousemaan aallon jtphjasta uudelleen kiiltäväks i johtotähdeksi tieteen taivaalle. Matta, tpisin k u i n vissien roska-^ l e h t i en jppstään puttaamattoipat tö-hertäjätr. mr. Plevman myöntää sentliän totuudenkin, |a k u j o i t t a a : -Vapaa maailma sai (Saksasta —K) yhtä hyviä aivoja, <ihkä paremtettiin—. nukäU-^sanomlehtijuttuihin on luottamista'— ettärtarkpi-' piakin, lukeutuen, lieihin > toisen maailmansodan loppupuolella Eng-, lantia 3jnskyttäneen Saksan V—2 ra-ketiu kehittäjä Werhher von Braun. Me (?) olemme nyt vaikeuksissa sen vuoksi k u n emme antaneet aypij men valtakirjan 'yhteistoimintaa heille, vaan jätimme huomioonottar matta heidän varoituksensa ja vetoomuksensa, j a ' viivästytimme bek dän suunnitelniiaan niukalla ra-boittamiseUa. Nyt me pyytelemmfr heitä, pelastamaan meidät. Mutta se voi oUa, jtf myöhäisempi kuin luulemmekaan. " U u s i Space Journal-niminen julkaisu on j u u r i ilmestynyt Yhdysvalloissa. Se on omistettu (dedicated) Herman Oberthille, jota sanotaan modernin: tähtitieteen uranuurtajaksi. Vuonna iMtbSn liittyi Pee-nemunde^ hmään (Hitierin Saksass a . — K ) jonka johtajana oU von Braun. N y t hän työskentelee Yhdysvaltain asevarikolla. Hän on sama Oberth, j o l l a , on n i i n voimakkaat i n i e l i p i t ^ t sotilaallisista avaruusku-v a s t i m i s t a . . . " , (W- B . Plewnian, jouluk. 12 p . 1957). Toisin sanoen: Amerikkalaisessa dollarissa, j o k a e i tosin enää mikään dollari ole, puhutaan jotakin "jt^ malaan luottanaisesta", mutta nyt se pitäisi yRäoIevan'perusteella n y kyaikaistattaa siten, että atonma-tauksella vamstettiilhin ohjuksiin he u s k o v a t— mikäU Hitierin velpksessa olleet ylimmäiset raketö-papitlMstyvät niitä hätäpikaa vai-niistamaan:-^ Käii££BcOUnu ,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 21, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571221 |
Description
Title | 1957-12-21-02 |
OCR text |
Sivu i " Lauantaina, jouluk. 21 pl — Salurd^, Dee. 21,1957
l i i l i l i i i i •Kl^pbones: B O B . Office XXK4-I2M;
Editoria! OfOoe 06.4-426S. Ibnager
E. Suksi. Edltor .W. EUoniL Ualllng
addresss B |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-21-02