Vapaus, January 28, 1964

              S i v i L2 Tiistaina, tammik, 28 p . — Tuesclay, Jan. 28, 1964
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
.... ; ( L I B E R T Y ) EsUblished Nov. G. 1917
Etlltor: W. Eklund , Manager: E. Suksi
Telephone: Office G74-4264 — Editom^
Publlshcd tluice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Satuidays by Vapaus
Publjsbing Co. t l d . . 100-102 Elm St. WeBt. Sudbuiy. Ontario. Canada.
, l i MaUing rddress: Bdx 69
Adverlising ratcs Upon appllcation. tranBlatlonsfree of charge.
AuthoiiEcd as second claES;.mail by thp Post Office Department, OtXawa,
M , and for -payment of postagc in cash.^*
^.•'--vCANÄDIÄNilANGUÄGSPRESS^^
TILAOSHINNAO-Caniidassa:
1 vk. ?9,00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10,00 6 kk; $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
EIäk€lhiiononnus oKsi'korjattava
. V i i m e v i i k o l l a julkaistu liittohallituksen uusi versio C a ­nadan
eläkesuunnitelmasta on, kuten lukijat ovat uutistie-doista
j o havainneet, alkuperäistä suunnitelmaa paljon huo­nompi.
Se tulee kansalaisille k a l l i i m m a k s i , mutta s i l t i saa­daan
huonompi eläketurva ja sekin alkuperäistä pidemmän
odotusajan jälkeen!
Valitettava tosiasia on, että hallitus perääntyi, kuten
maakuntien pääministereille lähetetyssä Ottawan muistiossa
avoimesti myönnettiin suurien yhdysvaltalaisten vakuutus­yhtiöiden
vaatimusten ja painostuksen johdosta.
MITÄ PITÄISI NYT TEHDÄ?
Tietäen kui'nka helposti pääministeri Pearson kuuntelee
rajan takaa tulevia Suui-en Rahan öykkärimäisiä vaatimuk­sin,
tämä eläkesuunnitelman huonontaminen, ei luonnollises­tikaan
tullut aivan yllättäen.
Mutta siitä huolimatta on sa'nottava, että alkuperäisen
suunnitelman huonontaminen o l i valitettava seikka. Parla­mentin
jäsenten ja erikoisesti Uuden demokraattisen puo­lueen
edustajain loimesta tullaan melko varmasti vaalimaan
"entiseen palaamista" ja muita parannuksia nyt viitoitettuun
maksulliseen eläkesuunnitolmaan, j a niille vaatimuksille olisi
annettava yksimielinen tuki parlamentin ulkopuolella.
Toisaalta on hyvä muistaa, että suurpääoman ruokahalu
kasvaa syödessä. Niinmuodoin voidaan olettaa, että siltä suun­nalta
tullaan vaalimaan vielä uusia huononnuksia eläkesuun-nitelmaan.
Tässä yhteydessä on syylä avoimesti todeta, että v c n S l -
tuna esimerkiksi Ontarion maakuhlahallituksen munimaan
eläkösuunnitelmaan, mikä onneksi pantiin hyllylle odotta­maan
aikaa parempaa, tämä liittohallituksen huononnettu-kin
maksuUinen eläkesuunnitelma. on päätänsä yläpuolella
Ontarion eläkesuunnitelmaa. ;
^ Jolta nyt esitettyyn Canadan eläkesuunnitolmaan saa­taisiin
lisähuononnusten asemesta kipeästi tarvittavia paran­nuksia,
kaikkien canadalaislen parlamentissa j a sen .ulkopuo­lella,
t u l i s i . v a a l i a siihen parannuksia — vähimmässä laskus­sa
alkuperäiseen suunnitelmaan palaamista.
MISTÄ O N KYSYMYS?
; Voidaksemme antaa oman. panoksemme tämän tärkeän
asian edistämiseksi meidän täytyy ensikädessä tehdä selväksi
Rscllemme, mitä tämä uusin eläkesuunnitelma meille tarjoaa;
mitä se tulee maksamaan yksilökansalaisille; ja kuinka kauan
. joudutaan sen etuisuuksia odottamaan, j a kuinka laajat tai
suppeat piirit siitä loppujen lopuksi hyötyvät.
: Ensinnäkin on muistettava, että kysymys on uudesta c l i
lisäeläkkeestä. Nykyinen voimassa oleva, verotuloista rahoi-ttttava
$75.00 kuukausieläke jää edellen voimaan 7G-vuotiai-den
kohdalta, ' j '
' 'Mutta alunperin ehdotetun maksullisen eläkesuunnitel-inan
varaaman $100 hsätulon asemesta, tämä uusi versio l u ­paa
vain $75.00 lisätulot 70 vuotta täyttäneille, JOS he ovat
Jinsiciltensa perusteella voineet maksaa niin paljon, että ovat
oikeutettuja lain mukaan saamaan tämän "korkeimman''
eläkemaksun. J u u r i tässä yhteydessä liittohallitus sanoo pe­rääntyneensä,
eli alentaneensa eläkemaksuja, koska (jos eläke
olisi korkeampi) jotkut yksilöt "olisivat ehkä taipuvaisia luo­pumaan
yksityisten (suurten vakuutusyhtiöiden —- V ) eläke-suunnitelmista.
' 65-70-vuotiaidcn eläkkeitä rajoitetaan. N y t vaaditaan, et­tä
tämän ikäluokan henkilöt, vaikka he olisivat suorittamien­sa
maksujen puolesta oikeutetut eläkkeen saamaan,^voivat
nauttia tästä eläkkeestä vasta siinä tapauksessa että he jää­vät
pois työstä. He saavat ansaita "satunnaisissa" töissä kor­keintaan
$000 vuodessa; vaarantamatta eläkettään.
: Suuri numero on tehty myös siitä, että tämän maksulh-'
sen eläkesuunnitelman yhteyteen perustetaan y l i kahden
miljardin dollarin rahasto^ mistä maakumiat saavat tarpeelli­siin
rakennustarkoituksiinsa halpakorkoisia lainoja. Tämä
scllai.senaan on tietenkin hyvä asia, mutta samalla kertaa
nähdään, että tähän uuteen eläkcsuunnitclmaan on raahattu
iotakin muutakin, kuin halu auttaa vanhempia kansalaisia,
" Äärettömän epäoikeutettu, j a epädemokraattinen puoli tä.s-sä
suunnitelmassa on se, että se jättää perheenemän-näl; les­ket
ja monet muut tarvitsevat kansalaisryhmät oksalle lau­lamaan,
eli ilman mitään lisäeläkettä.
- Toisaalta kansalaisten suorittamat eläkemaksut on suun-nileltu
läpeensä epädemokraattiselle pohjalle. K a i k i l l a työs­säkäyviltä
henkilöillä peritään eläkerahastoon 2 prosenttia
hänen tuloistaan (1 prosentti työläiseltä ja 1 prosentti hänen
tuloistaan työnantajalta). Mutta näitä prosenttimaksuja peri­tään
vain $4,500 vuositulorajaan saakka^, K a i k k i mitä siilä
yli ahsailaa'n, on Iästä eläkemaksusta vapaana.
' Samoin on asianlaita eläkkeiden saannin tiimoilla. Olet-,
taen; että canadalaislen työläisten keskinkertainen ansio olisi
$75.00 viikossa eli $225.00 kuukaudessa, tämä keskinkertainen
yksinäinen työläinen tulisi kymmenen vuoden kuluttua saa­maan,
e l i silloin kun suunnitelma on täysvoimaisena toimiai-hassa,
ainoastaan noin $40.00 lisätulot tämän maksullisen
eläkesuunnitelman perusteella.
Saadakseen tämän maksullisen eläkesuunnitelman kor­keimman
kuukausieläkkeen, henkilön täytyy siis ansaita ke.s-kimäärin
monen vuoden aikana $375.00 kuukaudessa, eli y li
$95.00 viikossa. Tämä sellaisenaan osoittaa, että vakituisessa
työssä käyvistäkin on paljon sellaisia, joiden täytyy tyytyä
paljon huonompaan kuin "korkeimpaan mahdolliseen"
($75.00) maksulliseen eläkkeeseen nyt voimassa olevan yleis-eläkkeen
lisäksi. Toisin sanoen, jos yksinäinen henkilö an­saitsee
keskimäärin monen vuoden ajan $300 kuukaudessa
ja suorittaa sen mukaisesti maksunsa tähän eläkerahastoon,
bän saa yhteenlaskien $135 kuukausieläkkeen, eli ainoastaan
$60 tämän maksullisen eläkkeen-kohdalta, jtne. Ne j o t ka ovat
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
m
Paavo Scppäinen, Toronto, Ont.,
täytti lauantaina, tammikuun 25
pnä 72 vuotta.
Kalle Palo, W h i t e f i s h Ont., täyt­tää
tänään tammikuun 28 päivänä
74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin;
Professori iHans Apel:
OLiMME LÄNNESSÄ
OMAN PROPAGAN­DAMME
UHREJA
1 .• • . • , • . •• . •• .
• • < Teidän ja meidän i
• • •'••,1
Cöppcr Cliff, Ont. — T a m m i k u un
19 päivänä~vietimme j o u k o l l a M a ­ria
Kauhalan 75-vuotisla syntymä­päivää.
J u h l a o l i järjestetty hänen
tyttärensä Nänni Jacobsonin kotiin.
P a l j o n meitä o l i , sillä hänellä, on
kymmenen lasta, joista nuorin tuli
.'^evv Y o r k i . ' : ' a a s t i . N i i n sitä pLMhct-lä
o l i kolmeen ja neljään polveen
asti .ja meitä vanhoja tuttavia l i ­säksi.
.Kovin o l i paivan sankari y 1-
lätcttymoisesta toulnista.
Pa.haat onnittelumme ja paljon
vielä vuosia lisää pirtcällc muni
n o l l e . — Yksi mummo.
Itciliini. — Aincrikkalaiiien ta­loustieteen
professori Hans Apcl
kertoo New Yorkin yliopiston ta-'
iouslictecllisen instituutin Chal-
Icngc-nimiscssä julkaisussa usko-,
nccnsa länsilchticn kauhukerto­muksiin
"itiisaksalaiscsta nälkä-vyöhykkeestä",
kunnes hän päätti
tutustua vkoko alastomaan kur­juuteen'
'henkilökohtaisesti. Vai-kutblinistaan
kirjoittaa professo­ri:
"Mc täällä lännessä olemme
oinan propagandamme uhreja,
propagandan, joka on kertonut
Ilä-Saksau talouden kurjasta ti­lasta.
Ennakkoluuloiset lehtikir­joitukset
ovat saaneet meidät va­kuuttuneiksi
siitä, että Itä-Saksa
on ronialidukscn partaalla . . .
Itä.siiksalainen talous on laajen­tunut
kymmenen viime vuoden ai­kana
yhtä nopeasti kuin länsisak.sa-i
i i i n o n k i n . Tällä puolella muuria on
v a i v o i n kukaan sitä mieltä, että Itä-
Saksas.sa on ehkä tapahtunut talous­ihme.
T o s i a s i a l l i s e s t i suhtaudutaan
pelkkään v i i t t a u k s e e n k i n häinmäs-linisisä
oh jokfiJnen .sitä iiiiellä, et­tä,
isänmaan itäinen osa on köyhäin-t
a l o ."
Professori A p c l o l i tuntenut aluk­si
lähinnä t u r i s t i n mielenkiintoa
itä-Berli|niä kohtaan, mutta halur
s i k i n sitten tutustua laajemmin
DDU:aan. ' Yhtä k a l k k i ahoin v i i -
i u m i a . V i i m e i n s a i n maahantulolu­van
j a saatoin ajaa a u t o l l a n i esteet-f
tä Itä-Saksassa. K e s k u s t e l i n ihmis­ten
kajissa maanteillä,' p e l l o i l l a,
k a u p u n k i e n k a d u i l l a j a ravintolois­sa.
Mitä näin j a k u u l i n ' Itä-äaksassa
vasta.si s u u r i n piirleirritäberliini-
.äi.siä y a i k u t e l m i a h i . Saksan demo-
Araattineh liisavaltii on s u h t e e l l i s en
hyvinvoipaa ihmiset sicl|ä ovat vas-laava.
sti ravitut ja puetut, eikä
•jkuuttisesta'köyhyydestä, t a l o u d e l li
sesla hädästä ole minkäänlaista
merkkiä. Myös puhutellut kommu­n
i s t i v a l l a n vastustajat myönsivät,
että sairaat nauttivat erinöniaisesta
i l n i a i s e s t a lääkärinhoidosta j a että
kyvykkäät y l i o p p i l a a t .saavat v a l t i on
tukea o p i n n o i l l e e n . Mitä talouteen
tulee, ei se polje missään tapauk-lykscllä,
j o p a ärtyneesti. Täällä Län-' ^'-'ssn p a i k a l l a a n . Uusia taloja r a k c i i -
USAn tlcdusffinelln. ^ CIA esitti
suorittamiensa "tutkimusten" pe­rusteella
äskettäin raportissaan, et­tä
Neuvostoliiton kullan tuotanto
olisi nykyisin vain 175 miljoonaa
dollaria vuodessa. Tähän asti län­nen
asiantuntijoiden arvioinnit;
Neuvostflliiton kullan vuosituotan­noista
ovat liikkuneet 350—GOO mil­joonan
' dollarin vaiheilla. CIA a r ­vioi
Neuvostoliiton kultareservien
arvon 3 miljardiksi dollariksi. Sa­maan
aikaan mutta erikseen CIAn
raportista, First National City Bank
of New York, joka on eräs USAn
suurimpia liikepankkeja, arvioi
Neuvostoliiton . kultareservit 4—10
miljardiksi dollariksi. Arviot Neu­vostoliiton
kullan tuotannosta jä
reserveistä heittelevät siis melkoi-scsti.
.
NLn KULLAN MYYNNIT
Neuvostoliiton vuotuisci/ kullan i
CIA .selittää, että kullan; tuotanto
ei Neuvostoliitossa ole kannattavat..
Neuvostoliitossa on kuitenkin k u l l an
tuotannon suhteenkin laskentaperus­ta
toisenlainen kum esim. USAssa,
jossa k u l l a n tuotanto on jo kauan
ollut todistettavasti kannattamaton­ta.
USAn KULLAN TUOTANTO
Läntisen maailman kullan tuotan­to
oli vuonna 1953 754,000 kiloa: ja
vuonna 1961 1,080,000 kiloa. USAssa
k u l l a n tuotanto oli vuonna 1953 61-,
273 kiloa ja vuonna 1961 48,733 k i l o a.
( Y K n tilastojen mukaan). 'Supistus
on y l i 20 pros. Panna viime vuonna
supistuminen on edelleen jatkunut.
Tämä on. johtunut tuotannon k a n -
natlamattomuuciesta, minkä asian
amerikkalaiset kullan tuottajat ovat
menin kertaa esittäneet U S A n h a i -
lilu.kselle. Ora maailman kasvaneesta
si-.Saksassa j a e r i k o i s e s t i Länsi Ber-
Länsi-Saksassa ristivetoa
nelaan, vanhoja korjataan ja mo-derni.
soidaan. K a i k k i a l l a voi nähdä
l e o l l i s u u d e n kehityk.scn."
Professori vakuuttaa useaan ot-loGscen,
että lännes.sä on ihmisillä
koiniiitini.stise.s.sa järjestelmässä
k u l l a n tuotannosta ori mennyt teoll;-
myynnit ulkomaille ovat olleet k e s k i - r s u i H c c i i . k o r u i h i n y m .
määrin 225 miljoonaa dollaria. V i i m e I .Syynä tuotannon kannattamatlo-vuonna
ne nousivat poUtkeuksellisestl i muuteen on U S A itsa. U S A : mäarasi
400 miljoonaan d o l l a r i i n . Nämä luvut I vuonna 1934 kuihin vaihtokurssiksi
pitävät paikkansa. Ne ovat helpo.sti, 35 dolana uns-siUa. Tämä hinta on
k o n t r o l l o i t a v i f i a pelkillä puhelinsoi- j py.synyt. nuiuUiimattcmana tähän
toilla, sillä Neuvostoliitto myy kul-1 paivaan iistr eli 30 vuotta (mmkaan
taansa , yksinomaan Länsi-Euroopan . muun ti.:o( teen huita maailmanmark-kultamarkkinoiden
keskuksussa, Z u -
richis.sä, Parisissa Ja Lontoosta. T u i ­kin
on perusteitavis.sa. että Neuvosto-hitto
myisi ulkomaille enemmän k u l ­taa
kuin se tuottaisi. Se ei olisi ollut
kinoilla ci ole nllut muuttumattoma­na
30 vuotta). Dollari py.syi sidottuna
kultakantaan ja on .sita^ vieläkin,
vaikka muu kaiiitali.stinen maailma
1960 painopiste,>.'silityi USAsta pois.
U S A n reservit.olivat tuolloin väheii- "-^
tyneet 5 m i l j a r d i a dollai-ia eli 17,804.^'
m i l j a r d i i n d o l l a r i i n k u n muun m a a i l ­man
— pääasiassa Länsi-Euroopan— ;
reservit olivat nousseet ensimmäinen '
kerran yli 20 m i l j a r d i n d o l l a r i i n . e i l .
20,280 miljonaan dollariin. Vuonna
Vuonna 1962 U S A n reservit olivat,
pudonneet 16,057 miljoonaan dolla­r
i i n j a muun maailman osuus nou.s-sut
25,378 miljoonaan dollariin. Viime
vucden loppuun mennessä U S A n r e ­servit
olivat pudonneet 15,513 miljoo-:
naan d o l l a r i i n ja muiden osuus on
lisääntynyt vastaavasti ( v i r a l h s i a ' l u ­kuja
ei ole vielä käytettävissä koko'
vuoden Qsalta). -
LUOTTAMUS DOLLARIIN HORJUU '
Voimassaolevien lakien mukaan
U S A n kultareservien pitäisi vastata
25 prosenttia hikkeella olevasta d o l -
,larisetelistöstä eli 12,5 m i l j a r d i a d o l ­l
a r i a ja ulkomaiden hallussa olövia
" k u l t a r e u n a i s i a " dollaiisaataviai j o t ­ka
ulkomaat voivat heti muuttaa kul^
laksi, jos n i i n haluavat USA o n n y ­k
y i s i l l a kultareserveillään tosia.sia.ssu
S i i n a tilanteessa, etta se ei pysty v a c -
tamaan .sitoumuksistaan. .
Tämä kultareservien valtava pako
on horjuttanut«luottamusta d o l l a r i i n,
minkä arvoa devalvointi on ollut u h ­kaamassa
jo monen vuoden ajan.
M u t t a kullan hinnan no.staniinc;v
IJerliiui. — Luotettavat lähteet
kertovat, että Liin.silterliiniM, so-
.sialidcmukraatit ovat jakautuneet
yhä seivemmiii kahltTU leiriin
suhteessa Saksan Demokraatti-
.see» Tasavallaan.
Va.scmiiiistoryliniä on s u h l e i d t Mi
krhiUäir.i.sen puolesta ja katsoo
pormestari \Villy nraiidlin voivan
1 ylilyä henkilökohtaiseen koske­tukseni
I>l>K:n vnltiovalian edus­tajain
katissa. Tieni, mutta vaikii-tusvaltaineu
oikeistoryhmä kan­nattaa
pysyttelemistä tähänasti­sella
ucuvottclutasolla ja -kohtees­sa,
ts. Hinsiherliiuiläiste» vierai-liiinalidollisiiuksien
järjestelyssii
l>l)K:ään. Ildellisen ryiimän kau
:nan on ilmaissut mm. Srhönc-bcrgiu
2. aluepiirisihtccri \Veru«r
liaasc puolueen altieticduluslchti'
scssä sanoessaan: "Meucstykseltis-;
tä saksalaista politiikkaa voidaan
Bonnissa ja Läusi-IIcrliinissähar-,
joittaa vain, jos päämäärätavoit-teet
ovat .sopusoinnussa. Saksan
maaperällä ja maailmassa muut­tuneiden
rcalileetUen kanssa".
Ilaasc vaatii kirjoituksessaan
myös entistä laajempaa kosketus­ta
D])R:ään
Toistai.seksi ovat I-änsi-15erliinin \
ja D D : t : n väliset neuvottelut suju |
noet samalla tasolla kuin j o u l u l i i -;
kenncttä koskeneen sopimuksen y h - i
teydessä: I)l)ll:hä on edu.slanut vai- !
t i o s i h t e c r i \Vendt j a Länsi-Uerliinin !
senaattia senaatlineuvos Korber: i
K n t i s e n sopimuksen mentyä tk. .51
päivänä umpeen ovat neuvottelu-: |
osapuolet tavaneet toisensa kahleen j
kertaan kolmannen neuvottelun oi-.,
le.s.sa ensi perjantaina. Neuvottelu {
j e n kulusta ei ole a n n e t t u j u l k i s u u -|
teen lähempiä y k s i t y i s k o h t i a . ;
Myös Bonnissa ovat suhteet t o i -,
.seen .saksalaiseen valtioon jokapäi- j
väisten poliittisten keskustelujen!
aiheena. Samanaikaisesti, kun kris-1
f i l l i s - d c n i o k r a a l i t vakuuttavat j a t k u - \
vasti että B e r l i i n i n .sopimus edus-l
taa ehdottomasti "ääiiinmäistä'' ra- j
j a a m i h i n voidaan mennä, on vapai­den
(iemokiaattien imoliiolehdistö.s-sä
ollut useita kannanottoja, joiden
mukaan j o u l i i l i i k e n n e s o i i i n n i s oli
myönteinen alku i n a h d o l l i s i l l e vas­t
a i s i l l e s o p i m u k s i l l e . Vapaiden d e ­mokraattien
lahota lahti myös en-
.simmainen arvovaltainen ääni, joka
a r v o s t e l i K r l i a r d i n mcuettelyä l ! l -
i M i e l i l i n atomiaseita kieltäytymistä
K o s k e v a a . sojxmusehdotusta koil­laan.
.
Liittopäivien varapuhceujohta-j:
i tri Thomas Dehlcr pitää inunc-lienilaisessii
Abeud7.eitungissa t'l-brielitin
-kirjeen palauttamista
epärealistisena tekona; Olsikolla
•Ylpeät eleet eivät ole vielä mi­tään
politiikkaa'' kirjoittaa Delir
ler: "Mitä täina on? Pelataanko
vakavissaan, että jonkin kirjeen
vastaanottaminen 'palauttaa ar­voonsa'
tai 'tunnustaa'' lähettä­jän?
Kuka vielä ajattelee, että
Saksa yhdistyisi ilman, että 'Pan-ko\
viu vallanpitäjillä' ulisi siinä
sanaansa sanottavana, ei ajattele
realistisesti. Lähettää IJlbrichtin
kirje ayaanialtomana takaisin —
se merkitsee katkeraa tosiasiaa
kenet meidän pitää ottaa huo-
. niioon, sitä emme halua tunnus^
taa. iVIitä seUiyiidylti, ettei Yhdys­vallat
tunnustanut viiteentoista
vuoteen ensimmäisen jiiaailoian-sodan
jälkeen holslicvistivallaa?
Saksalaisissa päissä vaikuttaa yhä
(;öbbcisin propaganda: bolshevis­mi
on niaailnianvihoUisena nume­ro
1 paha fetissi, jota vastaan po­liittinen
ajattelu lakkaa ja jokai­nen
poliittinen kauppa halvaan­tuu.
.Asian opetus: ylpeät eleet ei­vät
ole vielä mitään politiikkaa.
Meidän ei ole välttämätöntä nii­den
avulla todistaa, että vastus­tamme
ehdottomasti kommunis­mia,
ne kuuluvat — Walter Lipp-mannia
lainatakseni— adcnueri-laisiin
jäännöksiin."
.•lävistä s.tk.salaisisla v i i i n i i t tiedot. | a j an mittaan yk-sinkcrtaisesti
Hän k i r j o i t t a a : " K n voinut saada
mriään vakuuttavaa todistusta siitä,
f t l a k o n i m u n i s l i i i e n Jäijestelnui s i ­nänsä,
sen p a r e n i n i i i i i n h i m i l l i s en
dolli.sia.
MIKSI CIA SLLITTAA
Mistä .syy.sta C I A on viime aikoma
m a h - I USA |)ili k u l l a n hintaa niuuttumatlo-imana.
kun ssvoli kapitalistisen mntvil-
1 mau .sunnn kullan ostaja ja samallti
! >en hnllus.sa oh 2 3 ina;nlman k u l t a -
vr.s. rvei.Ma. U S A l a s k i , etta näin t u -
vapaiiden kieltämisen vuoksi kuin l ' » » " ' ' l ' ' » ^ '^ .lulkai.scmaan epaedulli.siu
k e s k i t e t y n suunnittelun bvrokraat : " ' ' ^ ' « " ^ '"''''^'^ Ncuvo.stoliit;.n taikurien
. i s i en menelelmienKaan tähd-n o l i - kehityksestä etta kullan tuotanno.sf-syypää
vähemmän tyydyttäviin
ilä.saksalaiseii talouden aikaansaan
i i o k s i i n . Täysin |)<-iinvastoiii, L a l i e m -
;>i tarkastelu antaa aiheen olettaa,
i-llä vain ankarat ko:niministiset
hienetelii!-*.t ovat tehneet itäsaksa-aisei!
talou(l;Mi l a a i e i i U i m i s e n mah-
(lolliseksi voiteltavana olleista Vai­keuksista
huolimatta. "
A p e l viittaa iiiyos s i i h e n • talous­sotaan";
jota D D R n ja lännen vä­lillä
käytiin rajan o l l e . s s a a v o i n n . i.
M . i i i i i t e n , D D l J i i siiui ista t a l o u d e l l i ­sista
menetyksistä tuona aikana hän
k i i j o i l t a a jolitopiiatijksenään: 'itse
asia.s.sa, jo.s Hä-.Saksaii ei o l i s r tar­vinnut
kärsiä näita raskaita mene
tyksiä, uskon, etta v o i t a i s i i n ehkä
o.soittau sen talouden kehittyneen
nopeammin kuin l..änsi-Saksan."
ja myynneistä? Ilmei.^e.vti raporttiin
on upeita syita, joita tarkeni lienee
ei)aIuuloii licl.sominen nii.s.sa l a n s i -
mai.s.sa, joi.'-sa suunnitellaan vientiä
ja j ) i t k a a i k a i K i a luottoja Neuvostoli;-;;
tollo viimeksimainitun maan kemian-'
.suunnitelman puitteissa. Toisaalla;
CI.A ehka. h;iluaa peittaa }:en tosi- ;
asian, etta U S A n oma k u l l a n luotan-,'
to j a k u l t a i e . s e r v i c n maara ei ole a i - ?
nakaan varmalla pohjalla. {
h.*;! a'na olemaan. Mutta kehityksen
mi;kanu US.'\ (;n loutimut oman k u l -
tapolitiikkaiisa u h r i k s i ..
l SAn KliLTAKKSr.RVIT
Vielu viioima 1057 U S A n hanu.'--.sa.
oli 00 pros. kapitalistisen maailman
kulta varoista. USAn iT-survil olivat
tuolloin 22.f)57 miljoonaa dollaria )a
muun maailman 14.355 miljoonaa
dollan;i .fuiima luvut ko.skcvat kes-kus|)
ankkieii kulla.'->a olevia reserve­j
ä ' : l a m a n jälkeen alkoi vyorymai-ncn
kullan pako USAsta. Vuonna
luopui kultakannasta jo vuonna 1931.1 ( U S A n ulkopuolella olevat kapitali.s-tiset
kullan tuottajamaat ovat vaa­tineet
hinnan nostamista 2- k e r t a i -
.scksi eli 70 dollariin; unssilta) mer­kitsisi
dollarin vastaavan suuruista,
devalvointia... KökOj toimenpiteistä
hyötyisivät lopuksi vain lännen suu- ;
rct kulla n tuottajamaat ja Neuvoslc-l
i i t on kultareservien aivo nöusisl^au-tömaattiscsti
vastaavasti. USAlla ei
! näytä useiden amerikkalaisten a s i a n -.
tuntijoiden m u k a r i n o i e v a n ; muuta
mahdollisuutta; kuin . luojma . jcko
o s i t t a in tai kokonaan .kultakannasta.
Paljorikö tämä .vahvistaisi; dollarin
asemaa; on sangen kysccn:ilaisla. ;
Tilatkaa Vapaus!
Suuri mielenosoitus
marssi l-Beriiinissä
kausilöis.sä, vaikka ansaitse­vatkin
työssä ollessaan kor­keimman
tarvittavan m ä ä r än
(.$375) kuukaudessa voivat kui­tenkin
saada "korkeinta mah­dollista
eläkettä" .pienemmän
kuukausieläkkeen sen . vuoksi
!kun heidän monivuotinen tulo-jen.
sa keskila.so ei olokaan täyl­lä
.'5;4,500._
Kuten ylläolevasta näkyy -
ja mo emme suinkaan yritä
kieltää Canadan eläkesuunni­telman
etuisuuksia esimerkiksi
Ontarion hallituksen cläke-suunnitelmaain
verraten, sen
iDarcmmin kuin tämän ehdo-i.
uk.sen täylänlöönpanon k i i -
reollisyyltäkään — nyt esitet­tyyn
maksulliseen eläkesuun-nit.
elmaan olisi välttämättä
saatava parannuksia sikäli, et-
'ei amerikkalaisten suurten va­kuutusyhtiöiden
takia jätettäi­si
vanhuksiamme pulaan. Vä­hin
mitä tarvitaan on se, että
rjalataan liittohallituksen alku­peräiseen
maksulliseen eläke-suuninitelmaan.
lieriiini. — Demokraattisen Ber­liinin
vacsto o.soitti viime sunnun­taina
mieltään kymmentuhantisiin
joukoin kansainvälisen jännityksen
lirviMitaniiscn ja I)I)R:sHä raken-n(;
tt;ivan sosialismin puolesta NA­TOn
multilateraalista ydinvoimaa
vastaan. Marssi Karl Marx-aluecllc
johtavilta kaikilla kulkuväylillä so­sialistien
hautau-smaallc Tricdrich-sfchlccn
kesti aamuvarhaisesta II-tupäivatunncillc
saakka. Kysymyk­sessa
oli suurten saksalaisten sosia­listien
Karl Liebkncchtin ja Rosa
Luxumliurf^in teloituksen muistoksi
järjestetty perinteellinen tammi­kuun
joukkomiclenvsoitus, joka saa
villisi vuiKlclta yhä mahtavammat
railtasnbteet.
So.sialistieii muistomerkillä F r i c d -
richsfelde.s.sa puhui ..sosialrstuscn y h -
tenai.syyspuolueen- politbyroon .ja.seii
ja B e r l i i n i n p i i i i s : h t c j r i Paul Verner.
Han .sanoi, etta jos Bonn saisi kä-
.sunsA atomiaseita, lisäi.si .sc ydin.so-dan
vaaraa koko maailma.s.sa ja u h ­kaisi
erityis .'.s'1 molimpien Saksan
valtioiden vaestoa. . Viitaten VValicr
U l b n c l i tm ydiiia.se;sta kicltaytymH
seen lahtaavaan .scpimusehdotuk.seen,
i a i i o i Verner, etta j a r j c n on voitet­tava
i t s e m u r h a p j l i l i i k k a . Jos N A T -
-Oiv multilateraalisista ydinvoimasta
tulisi -jou.' sjnv.-ntoui . SO k a h t i a j a -
kauti:ncisuud.';n! Edelleen h i i n korosti,
että mikali Läiisi-Bcrliinin senaatti
on haluka.s Icpef.amaan kylmän -so­dan
L ! U i i - B . . r . i i : i i s H a j a valmis k u n -
nioit-aniaan B D R n rajoja haluamat­ta
l i ; o t t a a . s i ! l j taloudellisia mene­tyksiä,
on S2 keko L a n s i - B e r l i l mn
va£.s.'ön tahdon ja etujen mukaista.
Tassa mielessä vetosi Verner myös
Lunsl-Snksan ammattijärjestöihin Ja
sosialidemokraatteihin, jotta nämii
vaatisivat joukkomita.s.sa neuvotteluja
maaiLsa h a l l i t u k i e n ja D D R n kesken.,
Pilkkuryhmiä
aurinj>:ossa
Uloskova. - - A u n i i k o o i i on ilmes-lynyt
ryhmä p i l k k u j a , lotka l i i k k u ­vat
itäiseltä reunalta keskustaa koh­ti.
Koko maalimalle o n annettu v a ­roitus
ja auriiikoobseivatoriot
tarkkailevat lierkoämatla p i l k k u j a,
j o t k a saavuttavat .seitsemän päivän
kuluessa au: i n ^ o n keskustan.
T a m m i k u u n 2ii. j a 29. |)nä on p l a -.
n e c t a l l a m n i e odotettavissa magneet­t
i n e n - j a ionosfäärimyrsky.
A s i a n t u n t i j o i d e n on tarkasti mä:i-riteltävä,
mita seurauksia aiheuttaa
tämä pilkkuryhmä, loka on osoituk­sena
;iurin;;ossa tapahtuvista myrs­kyistä.
-^,^Maan maijnecttisuiitta tutkivastti
N e u v o s t o l i i t o n tieteellisestä tutki­muslaitoksesta
ilmoitetaan, että
liilkkiiiyhmäii piiita-ala on aika
huomattava hiioiiuoonottacn tämän
hetkisen rauhallisen a u r i n g o n vai­heen...
•• •
^ y ' f r - ---y/y
C^UITPcANT.EKfJOY- ^
. cfZ:^ X M T O O M U C H . t
^^^^"^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
(Sytytys. yskintää j a lisää yskintää) '•Lopelalko polttamisen?'' "Mitä vielä, nautin, siilä
hirveästi.''
PÄIVÄN PAKINA
Papiston suliteista työväenliikkeeseen
K a i k k i e n k i r k k o j e n pappien pu-hci.
ssa koreilee usein hyvin kaunis
j a toivottava toivomus: 'Kakasta lä­himmäistäsi
n i i n k u i n it.';eäsi".
Mutta käytännön eläniä.ssä se
muuttuu aivan l i i a n ii.sein v i i d a k k o -
l a i k s i , minkä suomalainen sanan­lasku
tulkit.seo .selittiimällä " M u -
kaisltian m u l l i k i n nuolee."'
M a i l i n viime torstaisesta Osha\van
uutistiedosta .seuraavaa:
" L i i a n moni pappismics Ifaikista
k i r k k o k u n n i s t a pitää mahdollisena
käydä Rotary C l u b i n viikottaisi.ssa
kokouksi.s.sa vaikka heiltä ei riitä
aikaa työväen k o k o u k s i i n o s a l l i s t u -
mi.selle", .sanoi Oshavvan ja lähiym­päristön
fyöväcnneuvoston vaiapre
Tämä puheiden j . i tekojen s u u n i s i d e n t t i Thomas Kd\vards k e s k i v i i k -
r i s t i n i t a onki n saattanut k a i k k i kir­kot
ja kaikki seurakunnat nyky­oloissa
erittäin kiusalliseen asc-maaji.
Yksinpä kirkpista voimak­k
a i n / s u u r i n j a r i k k a i n , roomalais­k
a t o l i n e n k i r k k o , etsii nyt ulospää­syä
vaaratilanteesta, minkä sen
x o r k c i n johto näkee edessään, e l l ei
papisto saa vakavampaa jalansijaa
tämän matoiseksi sanotun, nopeasti
muuttuvan maailman kamaralta.
Tässä tilanteessa on erittäin mie­l
e n k i i n t o i s t a tutustua erään osha-vvalaisen
ammattiyhdistysmiehen
esittämiin, papistolle ehkä vähem­män
m i e l u i s i i n , mutta sitäkin opel-
(avaisempiin lausuntoihin, jotka
tulkitsevat varmasti m i l j o o n i e n ea-nadalaisten
työläisten, niin nsko-v
a i s t e n . k u i n uskomattomienkin, jo­ko
vaistomaisia tunteita tai vakau­m
u k s e l l i s i a k a t s o m u k s i a . . _ _
Mutta puhukaamme tästä asiasta
s u u l l a suuremmalla, lainaamalla
Toronton aamulehden. Globe and
kona.
'Pitäisikö meidän tehdä j o t a k in
n i i d e n pappien suhteen, j o i l l a ei
ole ollut aikaa kiinnostuakseen,
k u u n n e l l a k s e e n ja saadak.seen sel­v
i l l e , minkälaiselta näyttää k o l i k on
toinen puoli?' hän kysyi K u l i g i o n -
Labor Couneil of Canada — Cana­dan
nskovaisten-työväcn neuvoston
eidustajakokouksossa täällä.
'Hän sanoi j o i d e n k i n pappien hy­myilevän
hyvänsuopaisesti luet­tuaan
sanomalehdistä j o i s t a k i n työ­väen
ongelmista . j a sen jälkeen he
menevät Rotary C l u b i l l e ja antavat
siellä ehkä suosionosoitiiksiaan
k a i k k e i n taantumuksellisimmalle
puhujalle,mikä o n saatavissa ollut.
" Tä.ssä o n meillä e s i m e r k k i har­taasta
pappismiehestä, mutta tosi­asia
on, että p a l j o n enemmän olisi
tehtävä', sanoi mr. p:d\vards."
Kysyä k a i k e t i sopii, että pitääkö
mr: Ed\vardsin lausunto " l i i a n mo­nesta
pappismiehestä k a i k i s t a k i r k -
kokunnista . .'" paikkansa myös
Canadan •. s u o m a l a i s t e n kesknudessa
t o i m i v i e n ja v a i k u t t a v i e n papiiien
l u m o i l t a?
Tämän kysymyksen vastaaminen
v o i t a i s i i n huoletta jättää l u k i j a l l e.
Mutta sopii kaiketi s i i h e n panna
myös • K s k o n p u u m e r k k i ' ; e l i j o ku
a l l e k i r j o i t t a n e e n hoksaulus,
. H e i l l e h s e l l e e n parhaiten ymmäi-T
rettävästä seikasta kaiketi johtuu
.se, että Canadan suomalaisten kes-kiiude.
s.sa toimivat papit eivät ha­lua
mi.ssäan tapauksessa mennä
• s y n t i s t en tykö '. eikä l i i o i n sellais­ten
uskovaisten tykö. j o t k a he l e i ­maavat
" s y n t i s i k s i y ^ i k s i k u n he
Käyviil työväenliikkeen t i l a i s u u k s i s ­sa,
lukevtit työväen .•janomalehtiä,
käyvät työväenliikkeen järjestämis­sä
julili.s.sa jne.
Kyllä Canadan suomalaiset pa­p
i t k i n ovat siksi sivistyneitä ihmi­siä,
että he käyvät s i l l o i n tällöin
konserteissa ja muissa juhlissa,
mutta parhaimmatkaan heistä eivät
mahdu vahingossakaan työväen
kulttuurijärjestöjen monesti - t o d e l ­la
arvokkaisiin konsertteihin ja
m u i h i n j u h l i i n.
M i k s i ?
Siksikö, että näi.ssä työväenjärr
j c s t ö j en tilaisuuksi-ssa kunnioite­taan
n i i n uskovaisia k u i n uskomat­t
o m i a k i n ihmisinä, sen s i j a a n - e t tä
heidät j a e t t a i s i i n "vuohiksi j a lam­p
a i k s i " ?
Meillä o l i s i t i e t e n k i n paljon pa­h
e m p i a k i n esimerkkejä. Mainilta-koon
niistä yksi erikoisen räikeä
täältä Sudburysta. Kräissä h a u l a j a i -
si.ssa, missä o l i k a p p e l i liiynnä s u r u -
saaltuec-secn csallistunutta väkeä,
j a avonaisessa arkus.sa vanha, naa­puriensa
ja tuttaviensa kunnioitta­man
henkilön ruumis.
Sattumalta tämä nainen o l i erään
työväenjärjestön jä^en ja ennen
kuolemaansa hän o l i pyytänyt, että ,
hänen yhdistyk.sensä kuoro laulaisi
hänen hautajaisissaan. .
Mutta mitä tapahtui? K u n kuoro
r y h t y i laulamaan papin itse mää­räämää
viritä, niin tämä ' hengen­mies"
marssi m i e l e n o s o i t u k s e l l i s e s t i -
toiscen huoneeseen!
Tapaus on y l e i s e s t i tunnettu, m i i t - -
ta yksikään pappi ei ole ainakaan
meidän tietääksemme sitä j u l k i s ta
häväistystä j u l k i s e s t i tuominnut!
Ko. k i r k o n jä.scnten k u n n i a k s i on '
k u i t e n k i n totuuden nimissä .sanot- !
l a v a ; että he vapauttivat iLsen.sä.,
moisen " s i e l u n p a i m e n e n " holhouk- ^
sesta, ei tosin tämän yhden t a p a h -|
tuman, vaan l u k u i s t e n muiden sa­mansuuntaisten
tekosten johdosta. ^
M a h d o l l i s e s t i j o i l l a k i n Canadan :
s u o m a l a i s i l l a papeilla olisi puoles- ;
taan sanottavana noista pappien ja
työväenliikkeen suhteista jotakin
s e l l a i s t a , josta meillä ei ole tietoa.
V a i k o s i k s i , että pappimme halua- tai j o k a ehkä v a l a i s i s i asiaa?
vat pitää itsensä n i i n l u m i p u h t a i n a,
etteivät voi a n t a a edes hihansa kos­kettaa
ketään"syntistä" tai heidän
k i r j o i s s a a n " s y n t i s e k s i " leimattua
uskovaista?
U s k o i s i m m e , että lehtemme . " K i r -
jeitä"-osastolle saataisiin, sovitetuk­si
asianmukai.sessa järjestyksessä
niitäkin'. —. Känsäkoura.