Vapaus, August 3, 1954

              sm
SI
m
Iiii
« 1
m
mm,
jBSlVIi:^ t^iistain»» eJfOmun 3 —- Ttiesday, August 3,
< f.
TOeptoamt 8 » , Office OS. 4^BM
^ ' Vt.' sUrtoUismiaistatf fiaan$siminister'v Wialter Harris-tamit
ilmdsesti Wa5biflgtofliii painostuksesta ''armon oikeudN|a5e||i
^ , m<äta*'miehelle, on paKellut pitkaaikaiK^
^ lAdysvalloi$sa, ollut syytettyni monista muista rikoksista ja, tuo-
' ' mittti C^fii9i^säiu^'^200^sakkoon salakuljetuk^ta. iSiii
^ j;S;JE^^|Bltl!Uas»en s^osikl^i, Hai Banks, joka tuotettiin v. 1949
f ' A ^ w - ^ 'i[^)yv#ofeta;-'C^nadaan^muwkaamaan Canadan merlniiesunion, oli
^ jjollp ai»r«ilte^ siirtolaisviraston J-henkisen lautakun-itai^^
tutkjttjiyana jä tän4 lautakunta määräsi hänet karkoitettavaksi
Mitä nprat sanovat
IKpiWl«to«, bcfeiib 29 p. EdUS*
iaJahttOQieai^ tmlMebelli» Jttt^b
littäetfäätt kongxessUle mika on
eyngman Jthee mietiiään.
B i n «anoi jrbtetecn Munfoon kor
Moimtivaieelie ,«eDaf tiUe <J» « d i ^ i a .
puontetk, tta imbujatet lulee "in*
Uan pzesUSmiU".
fiitten bän oikaisi vlriieensä no»
peasti Ja sanoi Indianan (Ybäy»'
valtain osavaltion) presidentti"
Xohnannella kerralla BCartin osui
oikeaan "SCorean t^savaUan pre«
jBldentU- . . . AP;n uutlstieto, "
./^ a^}i|ta^^aiiks v e ^ i tuomiosta ja vt siirtolatsministeri Har-ifsiuum^
i qmaii^iiilmsteriönsanutkijalautakunnan päätöksen ja
lUedoifti etf|,Bi^k» sa^
."»Is
mm
im
01
mm
mm
|4
^|^,tiei^|e1|äD^ vankpapkävija Banks tuotettiin Canadaan v.
. i^^J^J^^M^mmk^i^ ja Canadan hallituksen, vaan myös
' ' "^^fl^Jls^ci:^^ tekemään. Silloin oli kysymys ^
c;^a^Sl^iess%.<^^^ sillä mainittu
unlq^l^ustlf t i n p ^ merimiestea oikeuksia. 'Mutta myö-r
\' Vi^^äi^Ui^^ että samalla oli myc^ kysymys
'esVoiSmMiVS^^ jonka olemassaoloa ja toimin-t^
fl^fadoHisuuksia Canadan merimiesunio myös puolustin kun ensin
' ^;i;^vJtettl{i|X^4^,,m(7im^^ niin pian sen jälkeen romuutettiin
^ södafr^aikafia rakentiettu Canadan'kauppalaiy — ja, eräissä pii-reissä
ofajfSutaaQ/että Yhdysvajtain ^hallitus vaatii Bankiin, edelleen
^ fiiSousiA nimenomaan sen vuoksi, että voitaisiin romuuttaa vielä Ca-
^ nadan suU(teji^jäfyj«tt.1aivas , ^
Mainita^ myös sopii, että Banks, sai pysyvän asumisoikeuden
Cayrmilassa;Jcuuka^uden^iculuttua siitä kun hänet oli tuomittu amerik-j
' '^l^A&äjnis^kkeidien salakuljetuksesta $200 sakkoon.
' \ ^ ^ <M3itt4;Banks.osaa epäilemättä hyvin "pitää lusikkaa kauniim-
„>„<<nuis$a 'kädess«^^ sillä xikoksistaan huolimatta, ja huomioonottamatta
. jejii^Mn.on ulkomaalainen ei-kansalainen, Canadan liittohalli-tiik^
riydmifilsteriö ''uskoi" tälle miehelle Canadan edustuksen ILO:n
':tpO|)fer»sstssa Genevessä! ^ '
^.Vl^^anad^an/Pressli^^ uu^^^^ mukaan (huhtik. 14. pnä 1954)
-;^^oi|^4iiiv^uolveen johtaja, eversti Drew sanoi, alahuoneen istun*
' r'^tiQ9sa;.eftä/^i8vaUisia siirtolaisia" kohdellaan näin:
^ J s. I^Siirtö^aisitiipisteri Walter 'Harris on kieltäytynyt anta-maista
Igusuntoadeparunenttinsa määräyksest£f mr. ja mrs.' Henri
- ' ' « » V I » ifjf
.•,'_r.i- ;te-Ä^-? J>*^.-?:^ 'Zp^tn^k|rkpTtta^^ Ranskaan. Zorinit mää-<
%kpitettavifoi sen jälkeen kun mr. Zorih tuomittiin syyl-
^ 'r-^tistyncckisi pahoinpitelyyn, josta hän anaksoi-$5.0 sakon.^iirtblais-
^'-l. lakien pfirusteellarikokseen syyllistynyt siirtolainen karkoitetaan
^ " / v , i S y y ^ m r l Z o i - i n i a vastaan nousi siitä kun häi»'oli puolus-
,^^;^4anut;Quet>ecm kauppogissa hyökkäyksen;kohteeksi joutunutta^
n , Mintoaan.iMr;i^|^^^^ ettei hän tunne Canadan lake-
' ' ' ^ ^ V ' i a > 84no>r «tt^ oJ>sJ vedonnut tuomiostaan; jos hän olisin
tietänyt; eitä siitä seuraa automaattinen karkoitus." ^ -
1
m
f*:
<
y.'tL\
<<..Mutta Hai C. Banks ei ole ilmeisestikään "tavallinen, siirtolai-
>n", vaan Washingtonin siiosikki siinä määrin, että hän' saa tehdä ^
1
•f
tt f.
«
4<
nen'
niitä tahtoo —' ja olla siitä huolimatta vastuunalaisissa luottotehtä-vilsä^
Canadassa. Yllämainitun uutistiedon mukaan Banksin ''ansioksi"
voidaan, merkata seuraavaa:
. -1. Hänet tuomittiin Yhdysvalloissa 14 vuodeksi San Quentin
vankilaan, missä hän palveli tuomiostaan neljä vuotta.
V 2. Hiintä syytettiin v. 1950 lapsen varastamisesta.
, 3» Syytetty murhasta, mutta vapautui siitä.-
< 4. Californiassa häntä syytettiin vankilan ampuma>aseen
; luvattomasta hallussapidosta, julistettiin syylliseksi pienempään
rikokseen jä tuomittiin $20 sakkoon rauhan häiritscmiscätä. ;
^ <$.'Huhtiliuussail952 Banks julistettiin Canadan oikeudessa
«syylliseksi siihen, että hänen hallussaan oli 36,0C(0 salaJiuljetettua
^ «avuketta; tuomittiin 200 dollarin sakkoon. (Kuukautta myöhem-
} mhi hän sai pysyvän asuinluvan Canadassa!)
, 6. On puhuttu siitä, että sankarimme,on ollut syytettynä
1 useita,kertoja muulloinkin Yhdysvalloissa (ja ehkä Canadassa-
^ kiia) niuUa on kuitenkin vapautunut niistä.
EriHäin iäilteä
alofte tehtiin
myiis
r;MoniSfla Juliet
pulleissa Ja lehtUausmmolssa ovat ar­vovaltaiset
;poUitifaot korostaneet Ge-r
neven?. «opimukeen ime^
siinä mielessä,';että se avasi uusia rau-hannälrtteloja,
uusia ;ratkaisumalidoI-lisuttksia.::
Genevessä teiitiinkln useita
ehdotuksia Ja aloitteita tässä mielessä.
Ja eräs varsin inei4:lttävä aloite —
joka ehkä yleisessä tietoisuudessa on
Jonkin verran Jäänyt Itido-Kiinan
sopimuksen aikaansaaman kohun
varjoon — oli Aanskn.pääministerin
Mepdes-^Francen. tuona Geneven vii­meisen
istunnon, hist<NriaUisena päi­vänä
tekemä ehdotus, hänen olles­saan
neuvottelussa ennen, kokouluien:
alkua Molotovin, Bdepcn' Ja BedcU
Smithin kanssa.^Ehdotus:koski neljän
vallan kokousta. Joka pidettäisiin
vuoden • lopulla 'pariisissa Euroopan
kollektiivisen turvallisuuden pohti­miseksi.
Erillisessä keskustelussa Molotov
Ja (Mendes-IPrance Ja toisessa Men-des-
France, Eden Ja Bedell Smith
pohtivat tätä ehdotusta kokouksen
pitämiseksi. Jossa käsiteltäisiit^ maa­ilman
toiseksi tärkeintä pulmakysy-mystä:
' Euroopan turvallisuutta.
Ranskan päämtoisterin oletetaan
tehne^ Jo aikaisemmin Geneven ul­kopuolella
tunnusteluja Icokouksen
Järjestämiseksi. Se pidettäisiin iRajis-kan
suunmtetaUen mukaan syyskau­den
lopulla.
' On luonnollista, että USA:n iara-xOkoministeri
Bedell Smith ehdotti
kokousta Englannm Ja Ranskan ul­koministerien
kesken'^'Euroopanvtur-.
vallisuuden Ja puDltistusyfateisön"
(Euroopan armeijan) pohtimiseksL
NEO VOSTÖLHTON ,£SITYS.
, POHJAKSI, KIBllOITXX.'^ :
^ . I4E MONDE
• Samana päivänä herätti suurta
mielenkiintoa Genevessä se.^ että arr
vovaltainen ranskaalinen lehti Jul­kaisi
pääkirjoituksen. Jossa ehdotet-tUn,
että Mojotovta ehdotus kollek-tUvisesta
turvallisuudesta otettaisiin
pohjaksi koUektUviseUe turvaUisuu-
^elle-^Euroopassa uusissa vuoden lo­pulta
• pidettävissä neuvotteluissa Sak­sasta
Ja Euroopan turvallisuuskysy­myksestä.
iV8) — Tueun ymysviOtoim ja
muiden kapitaUstinaMeo. VSlbKt ris-tirUtalfinidet
ovat tittcfti^nnniodan
päättymisen olleet kixHmyntf^am^t
kuin mitä ne ovat tänä betketiä. Td-matmmpuhe
MM
1
»TO
'imi
— . Puhutissaan alahuoneen istunnossa, Canadan konservatiivipuo-luCbn
johtaja^ eversti Drew sanoi kesäkuun 26. pnä mm. seuraavaa:
.• Ham (Banks) ilmaisi hyväksymisensä oikeudelle olla Cana-dassa^
huhtikuussa 1952 siten, että hänen hallussaan oli 36,000 sala-
Jtuljeiettua savuketta, jostk hänet tuomittiin mainitussa kuussa $200
' Sen lisäksi takavarikoitiin hänen autonsa, mutta annettiin myö-
/ihenmiinUkaism> sillä ei voitu; todistaa, että^ h
ckuljktaj^; Mutta hänet tuomittiin, salakuljc
v^lussapidostakuukautta aikaisemmin kuin hänelle annettiin vakituinen
asuinlupa Canadassa.
Tätnä mies on tuomittu^aikaisemmin Yhdysvalloissa. Yksi hänen
tuomioistaan v. 1930 vei hänet vuodeksi San Quenein vankilaan. Lop-
' piijen lopuksi, tämä on jotakin sellaista, mitä ei voida jättää huomioi-
V tnatta^ja se asia tiedettiin hallitusdepartmentissa ennenkuin tämä mies
fif 'Geneveen tänä vuonna työministerin luvalla.
•f^ * ; ^B[äiien kulunsa maksettiin ^ILOcn yleisvaroista, johon Canada
suoiittaa' maksuja ja siten käytettiin Canadan, varoja hallitukiSen vi-
- /jr^ptsen,hyväksymisen perusteella tämän miehen rähettämiscksi Ca-""
nadatt edustajaksi käsittelemään työväen järjestöasioita.
Se d ollut hänen ensimmäinen tuomionsa Yhdysvalloissa . . .
^JMUaliskuussa 1934 hän sai ns. armahdustodistuksen (certificate of
pavion)/ Se el tarkoita armahdusta siinä mielessä, että se vapauttaa
yksilpn rikoksesta . . . vaan vapautumista hyvän käytöksen perus­teella.
VMutta joulukuun 5. pnä 1947 häntä syytettiin Richmondissa,Ca-
Poliittisia van^ej^
kohdellaan huonosti
Britannian Guianassa
G€orgetown. — Kun tri. Cheddi
Jagan, Kansan edistyspuolueen Joh­taja,
jdfe parasfalkaa palvelee kuu­den
-kuukauden vankiltuomiota; < piti
puheen vankilassa aiheesta. "Sinun
ei pidä varastaman" hänet eristet­tiin
toisista .-vangeista. ^ Puheessaan
hän tuomitsi kapitalistit suurimpina
varkatoa.
Vankilan omia sääntöjä vastaan
pidetään poliittiset vangit koppiares^
tissa 24 tuntia vuorokaudessa, eikä
heiU päästetä ulos pihamaalle lii­kuntaa
varten:! Jatkuvassa taistelus­sa.
Jota käyvät maan brittiläiset val­loittajat,
on polilsiviraeton päällikkö
kieltänyt edistyspuolueelU kaikki ko-k$}
ontumisoikeudet, «vaikka taantu-mukselllsemmat-
puolueet saavat ko­koontua
mielensä mukaan. ,
; Edistyspuolueen Jäseniä vangitaan
yhtämittaisesti, kun he yrittävät Jär­jestää
kokouksia hallituksen kielloista
huolimatta; Näiden Joukossa on-Mrs.
Jagan, Joka tuomittiin maksamaan
250 'dollarin;sakko tai. palvelemaan
kolme kuukautta vankilassa.
mä ef «uinkaan aibeudu ykaii^^Cene-ven
konfermartn lopputuJakmtai Ja
Jr40'mnui sodan i^ttttjqpiisestä^
mitkä tapahtumat aivan viime pä!vi-^
nä ovat nierktnnjeet Ybdysvaltoji^ HT'
vovallaUe raskasta takaidcua Aasias­sa
vaan siitä pitkältä.tapa&tumasar-
Jasta, Joka on osoittanut Shdyffyaltat
vaaralliseksi maailmanrauhan häirit­sijäksi
Ja vapaan maailmank#in>an
pahimmaksi'esteetei.'' Eikä kjis^yk-sessä
ole Binoagta^nviYhdysvaBojep ja
muiden kapttalistimaldea^väUnen^jetu-vastakohtlen
syveneminen.. ,Ybä ylei­semmin
kapitalistimaissa, pelätään;
että Yhdysvallat harkitusti pyri^ipro-vosoimaan
kolmatta, .maattnMUMtaa
ja'siten syöksemään ihmiskiim]pn,?sen
tätiänastl^tuhoisinyi^nfonnelhm^
teen'. Toisaalta Neuvostoliiton ^^hta-man
rauhanleirin Johdonmideainen Ja
sitkeä ponnistela -maailmanraufaan
turvaamiseksi on saanut yhä^laajem-mat
piirit kapitalistimaissa vaktiuttu-neiksi
tämän politiikan vilpittömyy­destä,
tarkoituksenmukaisuudeaia Ja
tuloksellisuudesta. ,
Oivan todisteen muiden-Icapitalistl-maiden
todellisista tunteista Ja käsi­tyksistä^
Yhdysvaltojen aggre^örivita,
politiikkaa kohtaan tarjoaa ioisella
viikolla Englannin parlament^SEHa£;suo-ritetty
keskustelu. Opposition olin-tymtaen.
Jota i^Johti työväenpuolueen
ent. pääministeri C. R. Attlee, jnuo-dostm
raskaaksi anrostelukst;Ja hyök­käykseksi
:Y3idysvaItoJa: vastaan ;v pit­kin
linjaa. Tämä ei ojlut suinkaan
mitään opposition tavanmukaista pro­pagandaa,
vaan siinä purkautui sc
yleinen Yhdysvaltojen harjoittaman
politiikan vastainen mielipide, Joka
on saanut yhärlaajempaa.kannatusta
ei ainoastaan'Englannissa vaan ;myös
muualla kapitalistisessa maailmassa.
SUOSIONOSOITUKSIA USA:a :
A E V O S T E L U N JOHDOSTA
Harvoin on ent. pääministeri Attlee
saanut parlamentissa työväenpuo­lueen
edustajien taholta niin voimak­kaita
suosionosoituksia kun^nyt,i^un
hän hyökkäsi niitä Yhdysvaltain .vas­tuunalaisia
piirejä vastaan. Jotka
pyrkivät sodan avulla muka hävittä­mään
^kommunismin • sen-xsijaanvaettä
etsittäisim ratkaisua r rauhanomaiselle
yhteistyölle, «än hyökkäsi n i i t ä ' ^ e -
rikkalaisla sotahulluja vastaa^ Jotka
balu^vät-sotaa Kiinan kansantasaval­taa
vastaan Ja Kiinan sulkemista py­syvästi
YKm jäsenyyden ulkopuolelle.
Attlee arvosteli myös USA :n ,valtio-^
sihteeri ixmesln/ppissaolc* Ojmeyen |
konferenssista sekä tuomitsi Jynciri
sanoin hyäkkäykstof Guatemalö^
tsmnl^ia-Jyrkästi VfiA;u Fonnosan
pottttikan.
KUMPUA KAN8^,«AMNATIJ8TA
^Buivet mamat Kiinaasa tukevat
sen nykyistä halutusta, kodca' tämä
on iebnyt lopun feodalismista, sekä
antanut talonpojille maata," Tämä
hallitus on myös saattanut ensimmäjy
sen kerran Kiinan historiassa talon­pojat,
jotka muodostavat'tansan val­tavan:
enemmistön^.: ja-^älymjvt$n;>yh*>,
teiseen'rintamaan.^ .Tätä i^n^uqäa
eläbdytiää^toisaaltavoim^^as^lcfmsal-r'
46 metsäpaloa
Ontariossa
- Toronto. Alaa- ja mctsadepart-mentista
Ilmoitettiin torstaina, että
Ontariossa vidiuu kaikkiaan ^46 met­säpaloa.
Suurin' osa metsäpaloista sai
alkunsa viime sunnuntaina valimneen
ukonilman aikana.
Kalkkein .pahin metsäpalo riehuu
Sioux Lookoutln piirissä. Jossa se on
hävittänyt metsää ftS eekkerin alalta.
YK USA:ii KOMMUmSMl\?AST2l^|
NEN SODANKÄYNTIVÄLINE '
(Attlee aloitti puheensa^ arvostele­malla
Yhdysvaltojen YKm Ja KitoMi
politiikkaa. Hän mainitsi, että inaan
ulkopolitiikan: peruslinjan on kuljet­tava
YK:n puitteissa Ja että Englan­nm
on noudatettava tämän Järjestön
sääntöjä. Yhdysvalloissa löytyy kui­tenkin
voimakkaita piirejä; Jotka pyr-^
kivät käyttämään Y K :ta yksinomaan
ideologisen >: sodankäynnin välineenä;
ensi Sijassa kommunismin vastustanUr;]
seksi. Pääministeri Churchill on itä­män
myöntänyt selonteossaan, lausui^
Attlee. , '
DULLES SABOTOI
GENEVEN KONFERENSSIN
"Me olemme yhtälaOla anti-kom-,
mUnlsteJa kuin Yhdysvallatkin'f, lau-;
sui^AttleeedeUeen sekä Jatkoi, "n^utr-ta
me luotamme rauhanomaisen yh-;
telstyön mahdollisuuteen, >mlnkä sd^l
kan • myös pääministeri Churchliy^on
myöntänyt oikeaksi. On olemassa
kuitenkm laaja kuilu niiden :p:
mysten väUUä. Jotka tähtäävät k
munismto: väkivaltaiseen ' hävli
seen Ja liiiden, joiden tavoitteena :0n
rauhanomaisen yhdessäolo.": Attlee
piti tJSA:n valtiosihteeri, Dulfesm
poissaoloa Geneven konferensslsta^pa?::
hana rauhanpyrkimysten hairitsemir
senä.
USA EI OLE OTTANUT OPPIA !
Valkein koetinkivi on ollut Kiina.
Tämän ongelman selvittäminen k3rt->
keytyy kysymyksiin Kiman pääsystä;
YK :n -Jia sen turvallisuusneuvoston
Jäseneksi sekä Pormosan omistuksesta.;-
Naiden kysymysten ratkaiseminen; el'
voi riippua siitä, onko Kiinan toin;
santasavallalla konununistinen. haäl^
tus yai ei. Löytyy sellaisia sotahtdhi-^
Ja;, jotka haluaisivat -sodan avulla KUr;
nan kansantasavaltaa vastaan asettaa
Chlang Käl-shekln JäHeen valtalstaii*
melle. Tällainen poliUikka on 4ail-laaUlsestl
mielettömyyttä ja poliitti­sesti
se ei' ota'huomioon historian
opetuksia, lausui Attlee. Vallanku-,
moukset ovat atoa lujittuneet uiko?
puolisten : mterventloiden johdosta',
sanoi hän edelleen, virnan USAm
apua Chiangin: valta -Formosalla olisi
jo aikoja sitten päättynyt. AtUee
unen ift^ toisaalta väUntäin i^tä^voU
makas Impeilalismin; vastainen-tunne.
Sen taloudellisena tavoitteena on kor?v
keämpi, «lintaso. Pyrkiessämme vas-tpiitanuianfkommnnlsmla
mädän on
käytet^vä muita^ menetelmiä, mutta
el niitäcaaii sotaa. " ' > ^ -^^
USA:n TALOUDELLINEN ^
KIRISTYS SAA MYÖS ^
TUOMIONSA . . ; <
?• yfp7.tfiVftiiirf.amTntf TTS
A:n uhkauksia käyttää väkivaltaa. Me
vastustanmiet>myös ::taloudellIsia4pal-:
nostustoImenidteit&. l^airoopm' puo-lustuss(
9imuksen. liy^^Cksymisen: pai--,
nostaminen; ttällaisllla^to^
on tuoinittavaa. Attlee viittasi tättä
yhteydessä USA:n uhkauksiin evätä
YK':lta taloudellisen tukensa,^ mikäli
KUna hyväksytään sen. Jäseneksi, sekä
vaJtl«i)it«eil osoita toppauksen Jäi-keeor
CKttfidp|iosawNi.«ti4s>9 (Qif»^
temalsn haffltJiksen Jäseneti olivat
kommunisteja. lAklmme eivät «am
liyfikäta. keoienkSSO'kimppuun aen
tnu^ että Joki» el pidä tämän mie-llpitelsti
tai ijoku luulee i o i ^ kom-munlstlkst.
Tämä:
Sitä el voida irauteten sfvpattaa, kuten
meneteltiin JSeskl-Amecikan kaap­pauksen'yhteydessä.
YK:o p2riaat-teet
eivät sisällä täOaläjf ratkalsu-
:tapoJaiv|
lopettaa Ranskan taloudelUnen avus-^
taminen^ mikäli^ se «I ratifioi; Eoroo-
-pan puolustussopimusta.
G U A T E M A L A N TAPAUS SELVÄ
HYOKKÄYSTOIMENPIDE
: "Guatemalan tapaus oli selvä hyök-.
käystolmenplde", lausui Attlee sekä
jatkoi, "en tiedä'oliko Guatemalan
hallitus kokonaan tai osittain kommu-nisttoen,
- mutta; sen: tiedän,: että^ tätä
haUitusta syytettiin 'sUtä,~ett| se oli
ottanut- rikkaalta yhtiöltä 200^
eekkeriä' maata ja Jalcanut 'sen talon-r
pojille. Tämä toimenpide on saatta-^
nut olla oikea tai väärä, mutta Guater
malan'llalUtitksenvaihdossuoritettim
selvän ulkopuolisen hyökkäsicsen
avulla. Me emme voi hyökkäjiksen
suhteen ottaa erilaista asennetta:Aa­siassa'ja
erilaista KeSkl-Amerikassa."
AO^IXEE HÄMMÄSTYNYT
DULLE;SIN I L O N JOHDOSTA
Minä myönnän, lausui Attlee, että
oI^'melkoisen;^hämmästynyt:sen ilon'
jaihyväksymisen.-Johdosta, jota USA:n
KOIMEN S^UCBEN^KOlfeqtS '
OLun jÄiuEsnnnrAvx >
Attlee käsltteU:myös kysymystä ato-ml-
yja vetypomniln k l e l t l ^ ^ sekä
vaati tässä mielessä kohnen .SUUTPI^;
pikaksta kpkou^. Nyt on aika ottai'
yhteys ' Neuvostoliiton ppftministert
Malenkovim. Ei ole mitään syytä ly­kätä
tämän asian käsittelyä tuonnem-maksL
' Parlamentin' Istunnossa i; käsiteltiin
myösEgyptin Ja Suezm kanavaa kosr
kevia •• ky^rmjicsiä. Opposition taholta
todettim USA :n: olevan: perm kUnnos^:
tunut näistä seuduista taloudellisesti
Ja sotilaallisesti.
USA,:ta vastaap harjoitettuun ar­vosteluun
;^06allistmvai/i^^^
myöB;lukuisat muut: työväenpuolueen
: edvBta^tji i • Maimttako^
viime t^I&oUakoiK^atil^
lueesta'eronnut'..parlamentin : Jäsen,
^^Jurt !E.: A. > Legge^.^Bourke' arvosteli
ankarastl:sitä,:että Englanti on myy­nyt
Itsemääräämisoikeutensa Ylidys-valloiUe.
% "Sanoismv^^
häii;jatkoi, :*^teikä sopii; naarashan-helle
sopii -myös :koirashanhel]e; Ny­kyään:;^
Yhdysvalloilla «n suurempi ;It-semääräämisoikeus
kum miUaän
maalla. Pyytäism. etteivät he yrit­täisi
riistää meUtä sitä vähää, mikä
meille jäi: Jäljelle toisen maailmanso­dan
päättyessä."
KONSERVATUVIENKIN KESKL-U-DESSA
U8A:n VASTAISTA
MIELIALAA
: Chutchilim; jonka' aikaisemmin US
A:ta arvostelevia / lausuntoja opposi­tion
taholta käytettiin taitavasti hy­väksi^
vastmeet olivat perin heikkoja.
Ne osoittavat selvästi, että myös kon-servatilvlei^;
-keskuude
ainakin'>sisärenkaissa : YhdysvaU^^
häikällemätönv ja: vaaralUnenrhyök-v
käyspolitiikka.
g.siiierild(alaista sai
JSesiA Efclä-Korca. —' Kahdeksan
amertkkalaista sotilasta^ keskiviik­kona
surmansa kahdessa eri lentorl-kossa
kOJme mailla Itään Suwanlst3.
länsiksi F-94 taistelukone syöksyi
inaahan, joUoin kaksi lentäjää sai
surmansa. OnnettomuuspaScalle: lä­hetetty
heUkopteri syöksyi ^ a h an
ja kaikki kuusi sen mukana^ ollutta
miestä sat surmansa. " i
Dainaseos. Syyria. — Syyrian tuo-maHt^
lakkoutuIvat torstaina koikeimi
pien palkkojen puolesta ja maan asi­anajajat
menivät' myötätuntolsuus-lakkoon.
Hallituksen jäsenten keskuudessa
kerrotaan olevan erimielisyyksiä tuo­mareitten'
esittämien vaatimusten
johdosta."
SITA
rrÄT
TIedättekd jnIk»;«PO on
laatikon .|a poi^llMUkQV/väliliä?
—. Sitten minun «n kai Itse
tä tämä kirje postilaatikkoon.
~ , • • •
PÄTEVX^ SYY
Olet ollut Idhlolasa kaksi viik^,
koaja nyt aiot purkaa kiblauk»!
sii ' ' '
— Ei tässä muukaan auta. utajj
tule^ kotiin maalta ensi viikolla.
' ' SAMA JUTTU
— lynnkä vuoksi te naiset
olleenne ostoksilla vaikka ette ole <
taneet kerrassaan mitään?
— samasta syystä kum te
sanotte'olleenne j kalassa vaikka
ele saaneet jäitään kalaa,'ei edes SQT'^
inenpituifti ahventa;
Ranskassa rieiiiijittiin
11^ .
KUU likaii^ieiii
p ä ä t t y i Inciö-Kjiiiia^sa
Edistysmieiinen suuntaus yallalla
Islannin sosdenh puolueen johdossa
"Haluamme etsiä yhteistoimintaa'', Mrjoittaa
pudhieen.puheenjohtaja Hannibal Valdimarsson
V.ifianwiw sosialidemokraattisen ratkaisun puolesta, suuremman
, pnoloeen puheenjohtaja Hannlb^I puolesta pankki- Ja flnanssllaitol
Valdlmaissonon Urjoittannt puo- taholta vientiteollisuudelle jne.
hieensa pää-äänenkannattajalle
AHhydnblalUine meiMtfävän pää-fcbitrftnksen.
Sen' ot^kkona on
'Sortakaa ennakkolnnlojen kah-leet?
ja:se on epäsuora vastansa se­ka
ponrarilUsIlle pnoIneUle etta
sosiaiidemokTaattlseUe olkelstosUr
velle, joka viime aikoina on arvos,
tellat Valdlmarssonin poliittista
linjaa.
iRanskassa, jonka kansa nim kal­liisti
sai maksaa Indo-KIinansodani
vallitsi erikoisen ilolleen tunnelma
^Geneven rauhansancman saapuessa.
'••LiHiimanlte- kuvaa uutisen aikaan­saamaa
vaikutusta "tavallisten" rans­kalaisten
keskuudessa ^seuraavasti::
Keskiviikkoaamuna Uoittlln kaikki­alla,
sillä uutista oli odotettu jo kol­me
päivää. Kun se nyt oli tullut Jo--
pullisestl, oU se tietysti vieläkin pa-rempL
Kaikkien puhe liikkui Xndo-
, (Kitaan :asdevossa.' Siltä pdbuttim
kahviloissa; mustan ; kahvta 'ääressä,
metrossa.' "tuntemattomien", keSken,
joiden kanssa soImHtlta'nopi»sti tut­tavuus,
siitä puhuttita tehtaissa ko--.
neelta k<meeUe; ioimistoissaypöydäsU
pöytään. )
r-iKaikkI.ne,^Joiden poikia iihkasl 3cut-sunta:
taIpakkoläbtö, tunsivat suurta
huojennusta. Myös nilHe se* oli ihuo^:
Jennus, Joiden lapsia, oli Indo^Kii-nassä.
Niin oli slilekta KVm:n kort­teita
äidille, joka lähetU kukkavihon
toiseUe äidiUe. Raniskan naislUtoh ak-tiiviseUe
Jäsenelle, kiittääkseen tätä
naisten -toimtanasta: Vilkaisen sodän^r
lopettamiseksi. ^ ^' ^
'Eräässä vakuutuslaitoksessa itki
mUuan ^ äiti ilosta: hänen mobilisoitua
poikaansa el enää uhannut lähtö kau-ko-
ltään. '
Entä tuo kuljetustirölälnen, joka
kirjoitti meille: "Sydämeltäni on pu­donnut
'kuolemanraskas patao. se on
alkanut lyödä ItoisestLP^ytin kUor-m^-
autonlEIffel-tomtaluo: Siellä oli
samanlaisia työläisiä kuta mtaä. He
noiurol heleästi. Vaihdoimme savuk­keita.
Emme tunteneet toisiamme,
mutta -«ydämemme.puhuivat: samaa
kieltä::'kahdeksan vuoden ;taistelu oli
saanut voiton pahan voimista . .
: :Henri-Gauthto^
tlBsa oli työläisten sniuri Joukkoko-kious.
joka oU nopeasti pantu toimeen
ennen kotita lähtöä töiden päätyttyä:
Haluttiin tervehtiä uutista, „ mutta
myös ammentaa >uutta' voimaa tais­telun
käymiseksi Euroopanpuolustus-yhteisöä
vastaan ja palkkojen korot-
MYöNXEISIA ESITYKSIÄ ON
NOUDATETTAVA
Hanmbal Valdimarsson kirjoittaa
mm., ettei taantumuksen saa antaa
istua rauhassa tietoisena siltä, että se
voi estää ja::tukahduttaa: edistyksen,
koska el v^idä saada aikaan yhteis­työtä
sosiallremokraattlen ja sosiallsr
tien välillä, '(Myönteisiä esityksiä on
epäilemättä seurattava,: silloinkin, kun
komrinmistlt tukevat niitä", han klr-:
Joittaa. Ja han jatkaa:
"Halaamme murtaa ennakko-iunlojen
kahleet.- Halaamme kai­killa
aloiUa oUa vapaita poUittl-
- ' sesaa kannanotossamme. 'Haluam­me
etsiä yhteistyötä kalkissa po-
' lliftinssa kysymyksissä, niiden
: .'kanssa.-jotka parbaaUa^tavallavta-:
^ -.Aevai. kansanrintaman^ politiikkaa,
r Haluamme ojeu^taakätemme jokal-sellef-^
Joim halaaa seista rinnallam­me
työ-räenlnokan oikentetasaa
> .toistelussa:^tasavertaisnaden:saa-'
' vnttamiseksl moiden vaestorjh-mien
Icanssa.
,.:(Haluamme yhteistyötä niiden.kans-sa,.
jotka?;ovat' valmlit.'taistelemaan
työttömyyttä vasaan, parempien
asuntorolojen: saamiseksi >: tyotateke-
' valle i kansalle,':: kunnollisen i: työtto-myyskassalaitoksen
..puolesta, saman
palkan: puolesta naisille kuin: miehil-lekta,
lakisääteisen 12 tuniun vapaa-ajan-
puolesta laivoilla työskentelevil­le^
saman .kesäloman puolesta heille
kuin v,:niaissa: työskenteleville, oikeu-
:denmukaisen verolainsäädännön puo­lesta,:
tuontiprobleemien järjellisen
KUtt: Islannta/ikansav onrmurtainit|
:ennakkoluulojenamuurta javyhdistääl
'kaiiiici'voimansa;ryhtelsymmärryB-;:Jal
hallituskysymyksissä; el: Islantia enäll
voida ; hallita työväenluokan tahdoii|
Ja .etujen vastaisesti.::
HALUATKO ANTAA FANATISMINI
JA ENNAKK(H.UULOJEN SITOA [
ITSEÄSI?
•Hannibal (Valdimarsson lopettaa ar.
tikkellnsa: henkilökohtaiseen kysy-l
mykseen kaikille tovalllslllesoslalide.|
mokraattisUle työläisille:
••Haluatko,'— kysyy han — nyt Jal
tulevaisuudessa, antaa f anatismin^ jal
ennakkoluulojen pahanhengensitoa|
itsesi? :Sallltko, että miu:skataan'pe|
voimat; jotka ovat tehneet niin paljoni
paremmanf elämän -hyväksi?; Tat ba-j
luatka ryhdistäytyä.Ja rakentaa: fiUal
yh niiden esteiden,>Jotka on voltet^-j
va; ja myöhemmin epäröimättä säilyt;!
tää'^ kurssisi; huclimattataantumuk-|
sen huudosta ja hälystä,: taantumuk-i
sen, joka haluaa hajoittaa ja haUitaj
vanhojen Rooman^keisareiden esimer-l
km mukaan? Olen varma siitä, että!
valitset jälkimmäisen: tien siliä se ODI
kunnon työläiselle: ainoa seuraamiseni
arvoinen".
* (Land^og Folk' — DLPJ
tamisen puolesta.
; - Ulalla oli useissa Panisin: ympäris^
tökaupungeissa; rauhan kunniaksi ko-xistetnilla
kaupungtataloilla Uotull-tuicsla
Ja tanssiaisia.
.^:;:Tietoisuus oli kirkkaana Ja edessä
tulevien^;taistelujen; perspektUvi, jot­ka
iiilta^isita voittamaan yhdessä. tol-imen;^;:
nlinkuta oli voitettu tämäkta
ankara taistelu elämästä.
Lenfokpri^ syöiayi^
rakennukseen ja j
13 sai surmansa 1
Tel Aviv, IsraeL — Pieni lentokonej
syöksyi..torstaina (Maaganissa väkeäl
täynnäolevaan: rakennukseen JoUpinl
13 henkilöä. sai surmansa. Onnctto-|
muudessa loukkaantui 25 henkilöä,:
. Onnettomuus tapahtui Juuri väibänl
ennen kuta pääministeri: Moshe Slar-j
lettin piti avata muistokokous.Lento-|
koneesta piti pudotettaman presidenuj
ti Y l t ^ k Sen zvta tilaisuuteen lä­hettämä
tervehdys, kun onnettomunsi
sattui. Yksi kuolleista on Yona Kes-|
seb. työväenpuolueen parlamentln.jä-l
senen vaimo. , '
Tilaisuus oli järjestetty palestiina-|
laisen juutalaisen Peretz.Golds
muistctilalsuudeksi. (Hänet pudotet-l
Uin toisen maailmansodan aikatul
natsien linjojen toakse, jossa Muj
joutui natsien käsilnja teloitettiin.
PÄIVÄN PAKINA
Suurien uMukfljiailujen nMo
-Varsta tyytyväisenä sUhen. että Ge­neven;
konferenssi^Johti ::IndOrKilnan
net pti tuomitt^^^^^^^^
sen, olisi kiinnitettävä jotakin huomiotamiehen^ielseen tai
joutua vakavien syytösten johdosta oikeuteen, huolimatta siitä^va-»^
ttforoiiassji, entisenä vankina, ampuma-aseiden hallussapidosta. Virat- ^ pautuuko hän niisti, tai eiko vapaudu, mutta erikoisesti silloin kun'
1men»^tös ampuma-aseiden hallussapidosU peruutettiin ja hänet joisUkin syytöksbtä on mies tuomittu ' "
.,;tuoauttittt pienemmästä rikoksesU, rauhan häiritsemisestä $20 sak- Syytettyään, ettei ole mitään takeita siitä, mihin Banks käyt^',.
koon tai 10 päiväksi vankilaan. Tämä oli hallituksen tiedossia silloin unionsa (SEU) noin $500,000 vuotuisEtt tulot, mr. Drew sanoi:
— pienessä nuttal;aavassa'% sanoi Chaplin ^
Vfplleikin lopettamiseen Ja antoi kir­velevän'"^
mustansilmän j USA:n^sotai-:
slQe,valtiaille, ryhdyminje täUä kei-ralla>,
jk9slttelemään mheilun alaaU'
kuluvia: asioita ^jatapahttunla.
Veikka 'urheilu onkta suurin pllr-tetaf
nuorten
monet suuret l a ; rehcUt: urhellui^^
luC 'Vanhemmankta lämpenemään ai-,
na sitaä-määrin, että aivan palkat
käyiät, kipeiksi pelkästä mielikfavl-tukscltiaaito
mokana ponnlstamlses-t
a . " / ^ ' " ' ^ ;
f Värsinaisita ruumlillislta ponnlstuk-:
ei'^^antialla ole varaa/sma. ne
»attavat.'-- ellei varovaisuus ole kyl-
Un suuri' — johtaa hetkelliseen tyä-kyVyttöiiiyyteen.
' /
'^''iläitakaamme'siis. me vanhemmat,
väin-kaikki parhain tukamme ^uo^
rillc» iieldän. uiheiltdiarrastukdssaan.
KUod^Ben teemme," tolmjlmme ''»amalla
vidUlelliMn''yhtebto^fani^^ j|a tove-ruUdeii
Takentamisdcs^ nito' kansam-aesfl
k ^ kantalnvftUsestikin.'
Toverllliaet ^Jtf^x^idlt runmllllisen
Itannon ^luntaroinnlt jirfaeilukentillft,'
nyrkkeily- 'ja painisaleissa, uhna-ai-'
täissa ym.' ovat omiaan lähentämään
<aii piireihin koninvia nuoria ja^polstae
rm**( ll^^4^'r*r"^«««^* ennakkoluoloja
a; > ^ . ' - , ^,^.1. j »ika.,onkta./iinanlto .imnto*^^ suomalaisen -v--^''H'*7?^'S?"5"1
kohottamisen ohella turheilun päätar­koitus.-
,
Kut^imidstetaan olivat Helstagta
plymplakisat, Jollota NeuvojrtolUtto ö^^
ensimmäisen Icenran -olympiakisoissa
mukana^^omtaan Khrnitarffflftn sosift-
..llstisen. Ija .Impltalistlsen maalto
nuoria."
^ Ne osoittavat, kuinka nuorten har­rastukset
jokaisessa maassa ovat suu­rta
plirteta samanlaiset ja kutaka
kaSdden heidän toiveittensa toteutu­misen-
perusehtona on raidian. säily-mtaen
Ja - ystävälltaen kanssakäymi­nen
eri maiden kätisojen' kesken.
'Tätä suurta Ja tärkeääasiaa edes­auttoi
edäDeenkansatavällses^ mie­lessä
» Hidcarestta nuorisofestivaali^
Jonka'') epäonnistumaan saattamiseksi
USA:n sotepoIItHkan kannattajat eri
maissa, myöskta Suomessa, innlvat
parastaan, valkkakta perin huonoilla
tuloksilla. '
' Sen 'Jälkeen on kansainvälinen ur-heilutofaninta^^
myOdcta-BOsialikisen
ja kapitalistisen' t n «a f^nr^i^^ - yant^f^^;—
laajentunut (fanomaltavastL^' Toskta-pa
voidaan väittää '.etteikö se olisi
oUut osaltaan • valknttemaBsa siihen,
että sodan ja vihan lietso jata kanna­tus
on maaflmasMi jatkuvasti pienen­tynyt
loitapyyoiaailmankqimt edellä.^
jTani<«nonna':avat maailman nuoret
ntiteOUat saavuttaneet'myOskta.en­tistä
korkeamman urheilullisen tason;
Jota osoittaa yhä; uudet Ja uudet en-nätyicsien
rikkomiset.
;Mikälime täällä:Canadassa olemme
kysymyksessä,:; nim: mitään erikoista
el ole. saavutettu, joskta urheilutol-mtataa
on pidetty yllä.
Urheilun, kehitystä -7- lukuunotta-mattoanämattilaismalsia
pesä- Jä jää-
.kiekkopelejä — vaikeuttaa meille suu--
resti se, kun valtiovalta suhtautuu sii­hen
yllolkaisestL Sehän kieltäytyy
melketa kokonaan varaamasta varoja
nuorison .: ruumiilUsen kuntoisuuden
kohottamistarkoltukslta.
TSstä syystä meillä el ole yleisur-heUun;
kehittämiseksi välttämättömiä
urheilukenttiä Ja -ratoja kuta nimek­si,
ei myöskään paini-, nyrkkeily- Ja
voimistelusaleja kuta siellä täällä.
Nekta mitä on. ovat suurelta osaltaan
vain maksullisesti käytettävissä.
: Nata ollen yleisurheilu: :ja ' monet
muut lurheilulajlt eivät ole saavutta­neet
seOaiste jalansijaa nuorten kes­kuudessa
kuta olisi suotavaa ja mah-dolUsto.
Tämän se\kan takia monet S J : n Ja
SCAUIJUI rakfntamat kentätkta ovat
Jääneet puutteelliseen käyttöön. Ur-heilntoimtanan
eltavoimaisena - pysy-mtaen
näet vaatU vilkasta kanssa­käymistä,
:joka näissä oloissa on
puuttunut.
Mutta kuten tämän jutustelumme
atsikossa- sanomme, on Canadassa nyt
käsillä suurien uriieUukllpaliUjen
vittko, jonka tapahtumien ja jännit­tävien
kilpailujen uskomme antavan
tatoa ja "p^piä" maamme nuoriisolle.
Ttoontossa pidettita lauantaina ja
sunnuntaina SOAULrn vuotuiset liit-toji4ilat.
sCanadan suomalaisen
nuorison' mesteruuskllpailut.
Tätä kirjoittaessa emme vielä tiedil
kilpailujen: yksityiskohtia, mutta ta-l
komme /slellä"^ nähdyn monta luj»|
kilpailua ja"'kaunista' volmisteluesi-j
tystä, niin tyttjen kuta poikienBa|
toimesta. \ ' ^ \ '
'.Totaen, vieläkta suurempi Ja laaja­kantoisempi
. uiheHutepahtuma onl
brittiläisten maiden urheUuklsat Van-I
rouverissa; missä kaikäden n.s. bri^'l
Iäiseen yhteisöön kuuluvien maldenl
parhaat ovat iskeneet Ja iskevät yb-l
teen.
Siellfhän ovat sellaiset maailiOB^
hulppumiehet kuten Australian I AM
dy, Englannto' Bannister Ja monetj
muut. Siellä ovat nitian. Nii
Burman, Irlanniib, Uuden Seelanti
ym. maidoa nuoret oilttelemässä kun-J
toaan 'sanadalaisten acanssa.:
Kaikkiaan kuuluu nälhta kUpaUi*-!
hta osallistuvan nota 800 urfaeiU^|
joista yli 200 ranadalaista.
' ^Tietetikta' pidämme-'!peukaloa
tyssä canadalalsten puolesta, vaD^lfj
tiedämmekin»ettemme voi vetää vtr-j"
toja Australian nöpe^ttuisffle li'j
koilIe,/enempää:kuta maailman ea^|
nätyksiä jnosseille mailereille
muille. - .
Mutta on aiUtä hyviä meIlläkin..Äfrj
l&lsesti luotaiyne' «imnrJPihinime M
painonnostajiimme, mutta
pisteitä tulevan, mimlssa
lajeissa.
Kuinka käy, se nähdään ja kunlla*»|
k>pullisesti elok. 7 päivän Jälkeen. J»*
lom kUpaLHut,-päättyvät
Sanokaamme nyt vata: EläköönJ
heihi Ja ystävällinen kanssakäj
eri maiden nuorten'keskent r
Kutta^'