Vapaus, March 29, 1923

              J#anBdan snomBlaisen tydväestdn Sanenkannattoja, flmes-
:tfr Sndbaryssa, Ontr joka tiistai, torstai Ja lanantaL
• H. PURO.
Vastaava toimittaja. .
VAPAUS
(Liberty)
The only oigan of Pinnisb Werkew fe Canada. Pnb-
JIKSied in Sodbury, Ont, every Tuesday, Thnrsday and
;@«4nrday. , , • • '
ÄdvertUiBg rates 40c per eol. Incb. Minimom cnarge
Uof single JnsertfoB.76c. Disconnt on standing advertis»
« e n t The Vapaus is the b?st advertising medioin among
fee Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. |2.25, fcolnio kk.
^1.60 ja yksi Wc 75c. , , . , ,
^^^^^^ Y^^ Suomeen, yksi vk. ?6,50, puoli vk.
68.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei senraa raha, ei tulla läbettSmaSn^
paitsi asiamiesten joiHy on takankaet
Ilmotushinta kerran iulaistuiata ilmotuisista 40c.
palstatuumatta; Saurista ilmotuksista sekä iliootuksistn,
Joiden tekstiä ci joka kerta mnoteta annetaan-tuntuva
alennus. Kuoloilmotuksetj$2.00 kerta ja 60c. lisää
lokaiselta moifttovärsyltä; nimenmuutosilmotokset 60c.
&erta.^OO koln)ekerW: avioertnkaotokset $2.00 kerta,
88.00 (kaksikertaa; syntymäilmotokaet fl.OO.kerta; ha-
JtitasQtieto. ja osoteilmotnkset SOfr Iksrta, $1.00 kolmd'
tortaa. Tilapäisilmotoksista pitM raha seurata ma-
•;:feana.v::;"- :^'-^^^^.^^;:v:.v'il.. : V" ^ , '}Tssssssssss: " y ' _ ' ^ _
Joa ette milloin tahansa saa vastaoeta ensimälseer
Idrjeescenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeehbitajan per-
Monallisella nimefil. , .
B. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
^^^^^ ^ R^^ Office Department, Ottawa, as
isecond class matter. ••,. -
; « ! » ' . ' " .' .'."••iiJ'- U.-',!..J—,-.:-!Ji';-!ii=-..iJ. • .1.. ' ja=g;
Taisteluhuuto idästä
Moskovalaisen tehdasneuvoston tervehdp.
Sokolnikin mekaanisen tdtaan tyoneinroslo xm lä­hettänyt
säbalaisille tovereille seuraavan tervehdyk­sen:
^ .
Sabaiaiset toverit! Yli maid^ ja rajain lähetämme
me tervehdyksemme teille, lännen raskaassa taistelussa
olevalle proletariaatille.
Toverit, yhteinen vihollisemme, maailmanlapitalis-mi
pitää teitä tällä haavaa vielä kynsissään ja vaadi
-Tiistain lehteen aijotat flmotukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain 1^ ja lauantain
lehteen torstaina faello 8.
Mikä vaivaa Länsi-Canadan
farmareita? '
Tämän kysvmyksen tekevät maan porvarilehdet nyt
^ ; Väitcltäessä hallituksen siirtolai-
! Buuspolitiikan hyväksymisestä on parlamentissa lännen
maanviljelijäin edustajat kertoneet hämmästyttäviä seik-fcoja
tilanteesta lännellä viimeisten vuosien ajalla. Näi-
^den monien ihmeellisten kertomusten yhteissumma on,
' että huolimatta erikoisen runsaasta satovuodesta viimo
. vuonna, 8iirtyvät'.ilnnnen maanviljeliiät joukottain pois'
- maasta, ja vieläkin «uuremmat määrät siirtyisivät, jos
saisjivat maatilansa myydyksi. Näiden hämmästyttävien
i tosiasioiden edessä tunnustavat porvarilehdetkin, että
jotain on vinossa ja kirjottavat palstamää^iä, että 4:jo^
tain on tehtävä, että lännen moativiljalijHt eaataisiin
pysymään tilubiUaan». Mutta mitä tämS «jotain^^ m,
: sitä eivät nämä^^^^
tai eivät tahdo sanoa, enempi kuin he sanovat sitäkään,
jl}jk§i jännen maanviljelijä iöyhtyniistään köyhtyy.
Mikä sitten todella vaivoa lännen maanviljelijää?
[Tilanne on sama kuin jos rosVo tyhjäisi uhrinsa kukka­ron,
työntäen j hänelle tylijSn icukkäron takaisin, ja sit-
^^.ten jäisi ihmettelemään, miksi tämän kukkaro on tyh-jfi,
Lännen maanviljelijäin edustajat ovat paljastaneet
sen seikanj eitä rflHtatiekorporationit, viljatrustit, maan^
viljelyskonetrustt ja koronkiskurit nylkevät armotto-
Joonalla dineudetla maanviljelyltä kaiken mitä häh
;> Juonnolta kykenee alikeYalla uurastuksella irti puserta­man,
Tässäpä se onkin lyhyesti ja yksinkertaisesti mikä
' lännen maanviljelijää vaivaa. Tämä ei ole ensinkään
"arvoituksellinen eikä vaikeasti havaittava porbleemi.
Ja kyllä porvarilehdet, idän teollisuus- ja rahakjinin-kaiden
äänenJcanuattajat tämän hyvin tietävät, mutta
, yleisön silmäin lummeeksi he ovat ihmettelevinään, et­tä
tämä kysymys olisi jokin arvoituksellinen ihme.
,^ Maanviljelijäin rajaton riisto on mennyt niin pit­källe,
että sen tuhoovat seuraukset uhkaavat nyt koko
,maan taloiiselänjSa, UKkaavat rappeuttaa lännen maan-
Viljelyksen ja autioittaa hedelmälliset viljavainiot, nii­den
asukkaat kun rientävät kilvan pakoon armottomia
• riistäjiään. Maanviljelijäin rosvoajilla ei ole mitään
s säälin tunnetta uhrejaan kohtaan, joten heidän osan-
SKbUonsa rosvoamisiensa kohtaloon ei nyt Johdu siitä,
että menettävät kokonaan riistolailumenso.
Tämän vuoksi porvarilehdet virittävät hätähuutonsa.
Kuitenkir^ finanssipösöjen äänitorvet nostavat hir­veän
häläkän sen johdosta, että lännen maanviljelijät
?« V^^ viljanhinhoittelulautakuntaa, joka määräisi
miniimihinnan viljalle ja siten suojelisi heitä rajatto-inalla^^^^
r^ ja sen johdosta, että maanviljelijät
'Vaativat rautatierahtien alentamista sekä hallituksen
'suojelemaan viljankasvattajia pankkien ja koronkisku:
& tien vasaromarkkinoilta.
* Tämän tilanteen edessä 'on lännen maanviljelijä
V'avuton. Se on kyllä pyrkinyt järjestymään. Tämän jär-äjestymisen
merkkinä ovat Yhdistyneitten Maanviljeli-
' j ä i n maakunnalliset järjestöt. Mutta näiden järjestöjen
- johto on luisunut keinottelevien politikoitsijain käsiin.
• Crerar, Greenfield, Bracken, Drury ja kumppanit ovat
* Icaiken aikaa tehneet maanviljelijäin riistäjien kanssa
konikauppaa ja pettäneet maanviljelijäin asian. Maan-r
v johdon taholta ei ole kylvetty maa-keskuuteen
luokkatietoisuutta, ei ole sei-i.
vitetty, että heidän kurjaan kohtaloonsa ovat syypäitä
^'armottomat nylkijät ja rosvot, jotka harjoittavat riis-töaan
kapitalistisen järjestelmän laillisesti siunaamana.
Canadan Työläispuolue pyrkii opettamaan maan­viljelijöille
tämän suuren ja tärkeän totuuden. Se ke­hottaa
maanviljelijöitä heräähiään, irtautumaan poliit­tisten
keinottelijain talutusnuorasta, ottamaan järjestö­jensä
johdon pois porvariston asiamiesten käsistä ja
asettamaan näiden tilalle luokkatietoisen johdon ja si­ten
tekemään järjestöistään todellisia köyhän maatalo­usväestön
taistelujärjestöjä, jotka yhdessä kaupunkien
teeollisuusköyhälistön ja sen poliittisen johdon avulla
kykenevät lopettamaan kapitalistisen riistännän ja va-
^'' j^^^ maanraivaajatkin kapitalismin riistosta, or­juudesta
ja sorrosta.
joka päivä mitä raiskaimmat uhriL Vihollisen kaikilta
tahoilta hyökätessä kimppuumme luulimme nie taan­noin,
että te rientäisitte apuun. Uskoimme, että teidän
tietonne, teidän tekniikkanne torjuisi meidän hätäinme.
Olemme toki oppineet! Tiedämme nyt miten raskas
on taistelu, jota teidän on vielä maassanne käytävä.
Tunnemme vihollisen, joka teitä sortaa, ja jonka me
olemme omasaa maassamme nujertaneet. Viisi pitkää
vuotta kesti taistelumme, mutta voitto oli kuitenkin
meidän.
Nyt aherramme me teidän voittonne hyväbi. Me,
Venäjän työläiset ja köyhät talonpojat, tuemme ja puo­lustamme
neuvostovaltaa, jotta se antaisi maailman
kajeille työläisille tukea ja voimaa. Rakennamme teh­taamme
kaikkien varalle. Kylvämme maamme kaikki­en
hyväksi, Ja kuulkaa, toverit: meillä on punainen ar­meijamme
kaikkien puolesta!
Entä le toverit? Te tulette varttumaan aina yhä
Injemmabi. Tulette olemaan vallankumoubellisia ja
vallankumouksellisesti taisleiemaan. Tulette pitämään
mielessänne esitaistelijamme. Kari Marxin, sailat:
«Työväenluokan vapautus voi olla vain itsensä työvä­enluokan
teko». Saban työläiset, Hampurin työläi­set,
teidän kovissa työläiskäslssänne on teko. Vapautta-nelle
iUenne taikka jaatte iäksi orjibi.Lyönnette maa­han
kapitalisminne taikka isketään teidät itsenne maa­han.
Saksan työläiset! Punaisten työläisrykmenttien Ii-put
tulevat olemaan teidän voittonne liput.
Eläköön Sffban proletariaatin taistelu, eläköön sen
voitto! /
Kyllä se tämä porvarimailma on
innmiknrinen rustinki. JEtiistä, ros­voa
jä petä kanssaihmisiäsi, niin
olet suurmies ja «arvossa, pidetty
kansaiainen». Ja kata julkeampi
ja taitavampi .olet noissa ammateis­sa,
s i ^ enemmän arvossa pidetty
olet Mtrtta olepas vain • köyhä uu-
Taistaja, jolla ei ole muuta kuin
paljaat nyrkit^, vaikka olisit kuin­ka
viisM, lahjakas ^ ja kuiiika pal­jon
todellista hyvää toiraittanetldn
ihmiskunnan onneliistuttamiseksi,
niin inkaan ei kauntaa sinua ti-nanapm
arvoiseksi. Tämä on taas­kin
tullut entistä selvemmin näky­viin
kun julkea ja sydämetön kei­nottelua,
Leonard B, Steel pari
vuotta sitten perusti kaupparenkaan
Yhdysvaltoihin ja Canadaan ja
Toinen kansainvälinen luokka-
^ taistelukonferenssi
Ranskan kommunistipuolueen johto on tehnyt sösia-listipuolueen
ja reformistisen ammaltiyhdistysliiton
johdolle kysymyksen, minkä vastauksen nämä antavat
Ruhrin proletariaatin kutsumukseen toisen kansainväli­sen
konferenssin pitämisebi Essenissä (edelfisen kon­ferenssin
kaikki ranskalaiset osanottajat ovat telkien ta-
Jfana), Pariisilainen toverilehti kirjoittaa, että tässä
on kysymykgessä myötätuntoisulisliikkeen muuntaminen
Itfie. teoksi ja j4ilcnäisen saksalais-ranskalaisen prole­tariaatin
asettaminen hiilinälkäistä saksalais-ranska-porvaristoa
vastaan.
Ranskalaisilla reforiflisteilla on täten tilaisuus- osoit­taa
itse teossa kuinka totta he tarkoittavat protesteil­laan
Ruhrin alueen miehitystä vastaan. He voivatsi­joittaa
puolueensa kansainvälisen proletariaatin luök-kataislelurintama^
in Cunoa ja Poincareta vastaan. Kom­munistijohtajat
ovat saaneet vapautensa menetybellä
maksaa osanottonsa edelliseen Essenin konferenssiih,
mikä merkitsi kansainvälisen työväentoiminnan lähtöä
kohtaa. Mutta ranskalaiset kommunistit tulevat siitä
huolimatta ottamaan vastaan tämänkin Ruhrin työläisr
ten kutsun ja vainoista huolimatta lähettämään valtuu­tettunsa
toiseenkin konferenssiin lujittaakseen yhteistä
luokataistelurintamaa. Ranskalaiset reformistit, jotka
parlamentissa esiintyivät niin kauniisti Cachinin va­pauttamisen
puolesta, ovat nyt tilaisuudessa osoitta­maan,
että heillä on rohkeutta muuttaa sanansa teoksi
ja tarpeen vaatiessa tekemään Cachinille seuraa van­kilassa.
Herrojen sotasalaisuuksia
Britannian pääministeri Bonar Law on ilmoittanut
parlamentille, ettei hallitus katso sopivaksi julaista vii­me
syksynä Turkin ja Englannin välisen sodan uhates­sa
Canadalle läheteltyjä kaapelisanomia. Kun eräs
parlamentin jäsen tiedusti miksi ei näitä kaapelisano­mia
julaista, kieltäytyi pääministeri selittämästä syytä.
Englannissa on selitetty olevan parlamentin valit­sema
ja parlamentille vastuunalainen kansanvaltainen
hallitus. Multa kuitenkaan ei parlamentti saa tietää mi­tenkä
heidän valitsemansa hallitus hallitseee ja mitä se
kulloinkin puuhaa.
Yhdysvaltain väkiluvun kasvii
National Bureati of Economic Research toimisto
ennakkoarviossaan laskee Yhdysvaltain mannermaan
väkiluvun tammik. 1 p. 1923 olleen 110,100,000, joka
merkitsee 4,500,000 kasvnja sillen yleisen sensuksen
1920. Väkiluvun kasvamisen selittää mainittu toimisto
johtuneen siirtolaisuudesta ja kuolevaisuuden vähenty­misestä.
Sama tilastotoimisto ennustaa Yhdysvaltain
väkiluvun vuoteen 1930 kasvavan 120,000,000. Väki-luvun
kasvu viime vuosina osottautuu l,500,0(k) vuo­sittain.
— Mieluummin kuin nähdä taiteen elävän kurjaa,
riutunutta elämäänsä muutamien harvojen keskuudes­sa,
jotka inholla katsovat huonompiosaisia veljiensä,
ja joka johtuu heidän tietäraättöm)7deslään, josta rik­kaat
itse kantavat edesvastuunsa ja raakuudesta, jota
vastaan sama rikas ei taistele — mieluummin kuin näh­dä
tätä, lalitoisin, että taide pitemmäbi ajabi häviäisi
maailmasta. — William Morris..
— Sotamarsalkka ja keneraalissimo Foch Vierailee
Puolassa Puolan kansallisena juhlapäivänä toukokuun
3 päivänä. Onkohan tällä vierailulla mitään yhteyttä
Puolan sotaisten puuhien kanssa?
päästäkseen . remmastamaan köyhi­en
ihmisten ainoisilla penningeillä
ja antaakseen puliveivaushommil-leen
«hyväntekeväisjrysleimani, hän
ei miika, myynyt osakkeita tähän
keinottelnlaitokseen muille kuin köy
hiile ihinisille. Hän siis tahtoi,
esiintyä myöskin jonkinlaisena <ma-ilraanparantajana,
» ckÖyhien ihmis­ten;
ystävänä», saadakseen parem­min
heidän kukkaronsa nauhat hel-tiämään.
Hän lupasi perustaa kaup­pahuoneita
kaikkialle Yhdysvaltain
ja Canadan kaupankeihin, joissa
myydään tavaraa viidestä sentistä
aina dollariin saakka «halvalla hin-nalla>
ja osakkeenomistajille sanot­tiin
sijoituksissaan olevan «kaita-mainin.
» Perustettiin erikoisia kou­luja,
joissa tämän yhtiön, osakkeit­ten
- myyjille opetettiin mitä ovelin-ta
ja kierointa valehtelemistaitoa.
Ja löytyi paljon ihmisiä,- jotka
olivat tarpeeksi herkkäuskoisia luot-taakseen,
että he voivat muutaman
pennosensa sijoittamalla tuon mie­hen
, keinottelnlaitokseen, voivansa
yhtäkkiä rikastua. Ehkäpä monet
noiden osakkeiden myyjätkin va­kavasti
luottivat -ajamaansa asi­aan.
Tämän kirjoittaja; tapasi
erään näistä osakepetlareista To­rontossa.
Hän oli vielä päällepäät-t^
eksi union mies. Hyvin oli luke­nut
kirjansa^ osasipa parina koko
lailla uskomaan edustatriaansa puu­haan.
Meille syntyi ankara väitte­ly.
TieteelliBon sosialismin yhteis­kuntaopin
• "tuntljanft tietystikin loin
kokonaan mynkään tuon^ innostu­neen'
agentin pointit Mutta tun­nustaa
täytyy, että luja. Siiriä täy­tyy
olla västalkkaiSissä käsityksis­sään,
ellei antaudu lioideri agentti­en
liverrysten nhriksi.
Ihmisethän «ivat vielä yleensä
tsko yhteiskunnallisen vallankumo­uksen
läheistymlseen. Se näyttää
olevan vielä niii^ kaukana. Sibi
he uskovat pikaisempaan apijun.
Uskovat yleensä mihin muuhun ta­hansa
kuiri vallankumoukseen ja
sen hirväksi toimimiseen. Tämä ori
laita työläistenkin.'
Niimpä tämänkin keinottelulai-tokseri
ageritit pulputtivat: köyhien
ihmisten rahoja junaalattömat mää­rät.
Piitattiin jo näytteeksi lois­tokkaita'
jkauppöjäkin, sirine tänne.
Niistä jjairiettiin: kuvia ja myytiin
lisää osakkeita. Ja ihmiset uskoi­vat
ribstuvaiisa. Kunnes nyt sit­ten
yhtäkkiä pari kuukautta taka­perin
ilmoitetaan, että Steel Co.
on töhriyt vararikon. Yli 800,000
dollaria Oli canadalaisiakin velkoja
yli varojen. Ja nekin varat mitä
mainitulla yhtiöllä on. Ganadassa,
aijötaan viedä yhdysvaltalaisen kon-iutssipesän
selvittämiseksi, joten
täällä saadaan nuolla > näppegään.
Katastroofin huippuna ilmoitet­tiin
joku päivä. sitten, että tämä
keinottelukunirigas Steel on kuollut
junassa aivo-täi sydänhalvaukseen,
kuten suurmiehet ainakin. Mutta
kuten • sanottu, kuta , taitavampi
olet kanssäihmisiesi rosvoamisessa,^
sitä suurempi olet kuollessasi. Sen
sijaan, että sydämetöntä petkutta­jaa
tuomittaisiin, tehdään hänestä
marttyyri. Hän oli ^muka matkal­la
toisen «hyvänteldjän», autpku-ningas
Fordin luo, lainatakseen täl­tä
«miljoonan dollaria, . maksaak-seeri
velkojansa ja saadabeen liik­keen
jälleen hyvälle pohjalle.»
Jaa'ah, Eihän se tämä keinottelu-mailma
menestyisikään, ellei sillä
olisi vafnkka suöjeluskaarti, joka
puolustaa sen kaikkia yääryksiä.
Ja entäs vainaja! Hänelle tietys­ti
pidetään loistokkaat hautajaiset,
siliä onhan hän suurmies. Seitse­män'
tuhannen dollarin fcautajaiset
ja upea sukuhauta. Ja ei tarvitse
perheenkään jäädä puutteeseen, ku-teri
olisi laita jonkin köyhän työ­miehen
jälkeenjäärieitten^ Leonard
R. Steel oli 100,000 dollarin hen­kivakuutuksessa.
• '
• Kyllä kelpaa keinottelijairi rem-mästaa
ja rahmästää, rosvota ja
puliveivata tässä jjorvarillisessa
huushollissa, niin kauan kun työvä­ki
ei järjesty ja tee loppua porva­rillisesta
komennosta ja ota yhteis­kuntaa
omiin hoteisiinsa-
Tässä muistuu mieleen toveri
Valpas. Silloin kun hän vielä oli
vapaalla, jalalla ja oli Suomen työ­väen
edustajana parlamentissa, ker­rottiin
että hänellä oli tpaaa pitää
eduskunnassa pitkiä puheita, yöllä
— porvarien kiusalla. Äskettäin
kun En^annin parlamentti vaalien
jälkeen kokoontui ennen joulua, val­vottivat
. siellä työväen edustajat
myöskin englantilaisia porvareita,
puhuen porvareille hermofrtuttavas-ta
työttömien riiiljobnien kohtalos­ta.
Ja nyt kuulemma, työväen edus-,
tajat filibusteeriaavat riiyöskin Ma-nitoban
parlamentissa. Viime perr
jantaita vasten yöllä olivat alka­neet
pnhetalkoot ja puhuneeet aina
klo 10 saakka perjantai aamuna.
Ja porvarit ovat harmissaan. Mon­ta
kiusaa se työväki tekee porva­reille,
kun pahaksi rupeaa. Vievät
heiltä yön rauhankin.
En muista oliko se Trotsky tai
Tshitserin tai kuka tunnettu venä­läinen
toveri, joka viime kesänä
lausui, että tämä mailina edistyisi
paljon nopeampaa ja asiat olisivat
paremmalla tällillä, jos kaikki van­hat,
ihmiset »tapettaisiin. Toveri
Frank Grönberg, Bruce Mines, Ont,
joka oli osastonsa edustajana Kes-ki-
Öntarion piirikokouksessa, piti
tuota lausuntoa erehdyttävänä. Ei­kä
syyttä, sillä toveri Grönberg,
vaikkakin ph tuossa jo 70 korvilla
piittaa' moneit meistä nuorista innos-tufesessäan,
syvässä luottamuksesi
saan ja toiriiinnassaan työväenliik­keen
hyväksi. Tämän kirjoittajalla
oli tilaisuus olla juttusilla tuon kun­niakkaan
vanhuben kanssa. Hä­nessä
on personoituna kaikki 3*e,
mikä on tervettä, vilpitöntä pyhää
innostusta ja lujaa uskoa meidän
suureen asiaamme. Hän on henki­sesti
nuori ja vaikkakin tietää, että
hänestä pian'' aika, jättää, toimii
sen asian eteen Icaikin Voimin, jos­ta
vasta hänen jälkeläisensä hyöty­vät.
Olisipa vain meillä sellaisia
sotilaita riveissämme paljon.
Allekirjoittanut koettikin selittää
tälle toverille, että venäläisen to­verin
lausunto on annettu vertauk-sellisena,
sillä epäilemättä on tar­koitettu
lienkisesti vanhoja, taan­tumuksellisia
ihmisiä, jotka pitävät
kynsin hampain kiinni vanhasta jär­jestelmästä
ja vastusiayat kaikkea
niikä ön uutta ja vallankumouksel'
lista, näiden kuolema tulisi joudut­tamaan
vallankumouksen lähesty-ipistä.
/ Ja tällaisena sanoi kunnia­kas
vanhuksemmekin lai^unnon kä­sittävänsä.
Me : sanömalebtimiehet olemme
kuuleriiriiä, • ei ainoastaan kuninkai­ta
ja kuningattarelta, vaan, juriia-lia.
Suuret sotamarsalkat ovat kur­jia
taivaisia, riiitättömiä kääpiöitä
meidän rinnallariirae. Me voimme
johtaa oikeaan ja väärään. Sillä
kynä on paljon voimakkaampi kuin
miekb. Näin lausuu Erigl. työ­väenpuolueen
johtaja MacDonald,
pitäessään puheen ".äskettäiri ulko­maalaisten
saiiomalehti^iiesten päi­vällisissä
iLontoossa.
Tuo tuntuu hpukuttelevalta ja
meidän itserakkauttamme kutkutta­valta,
ylistelyltä. Mutta panee kui-r
tenkin epäilemään pitääkö se oikein
paikkaansa, sillä historia opettaa
meille, "että: suurten «-yhteiskunnal­listen
liikkeitten ja muutosten on
täytyriyt raivata itselleen tie miek­ka
kädessä. Porvaristo ei kukista­nut
feodaaliäatelistoä ainoastaan
sanan voimalla,, vaan miekalla, sii­tä
on meille todistuksena lukuisat
porvarillisen /Vallankumouksen yh­teydessä
käydyt sisällissodat Kris­tinuskoa
ei ole saatu juurrutettua
pakanain päähän lähetyssaarnaajäin,
vaan, tulen ja miekan avulla. Ka­pitalististen
suurvaltain välisiä asi­oita
ei ole saatu ratkaistua kynän
vaan miekan käytöllä.
Ei tietystikään käy väittäminen,
etteikö kynä ole näytellyt kaikissa
näissä' suurissa yhteiskunnallisissa
liikkeissä ja tapahtumissa suurta
osaa, mutta on ilmeistä, että kil­pailun
ja riiston yhteiskunta yält-tänjättömästl
-.ratkaisee riitakohti-aan
väkivallan avulla. Ja se jolla
on nostettavissa ainoastaan kynä
mieklfaa vastaan, joutuu epäilemät­tä
aiakynteen. Näkeepä sen nyt
Saksan ja Ranskan välisestä, par­haillaan
käynnissä olevasta kamp­pailusta.
Koska Ranskalla ori käy­tettävissään
riittävä määrä miekko­ja
ja Saksalla ainoastaan k3rnällä
harjoitettava propaganda, niin, vaik­kakin
saksalaiset ovat siinä suhtees­sa
eteviä, ei vain se saa suurvaTioja
uskomaan, että heidän velvolHsaii-tensa
on nousta pysäyttämään Rans­kan
Jfaakamainen ja koko yhteis­kunnan
niin taloudellista kuin hen*
kistäkin peribtoa uhkaava rosvo-politiikka.
dollarista
LAHETYSKUSTANNUKSEtx
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle | 3 0 ; öOclähetyks, $30—
• 40; 60c lähetyks. $40—160; 75c lähet ?60—8100. Yli sa-i
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetybillc
$3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-
,view Ave.
Pflettejä Siiomeeii ja Suomesta tänne.
Tiedustelba hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
.Pilettiliäke tehtävä J. V. Kannasten nimeasä.
hänelle riittävästi aiba kuuluste­lua
varten.
Sittemmin CalveH on ollut tut­kittavana
viisi henkisen kuulustelu-komitean
edessä, kuten perussään­nöissä,
määritellään, ja komitea on
Calvertin huomannut syylliseksi.
Chicagon osasto on sittemmin hy­väksynyt
komitean esityksen ja Cal-vert
tässä tapauksessa on erotettu
järjestöstä. Nykyään Calvert oles­kelee
jossakin Idän valtioissa.
Kaikkia teollisuusunion 440 osas­toja
ja muita teoUisuusunioita ke-hoitetaan
Calvertia kohtelemaan ku­ten
ainakin järjestömme erotettua
jäsentä, sekä osottamaan, että jär­jestömme
kokoushuoneita ei voida
käyttää salaisen kommunismin pro-pagandapaikkoina.
— (440 Bulle­tin).
» \ . , •
Jaa'ah. Calvert on kommunisti
ja siksi hän ei keJpäatuplajuun jä­senyyteen.
IKuka olisi uskonut vie-lä;
riiuutama vuosi takaperin, ettei
amerikalaista trustikapitalismia vas­taan
aikoinaan ' niin urhoollisesti
taistelevassa tuplajuussa • v 1923
enä*n' kelpaisi. kommUnikti jäsenek­si.
Tuplajuu näkyy keltaisuudes­saan
ja taantumuksellisuudessaan
voittavan A. F, of L:n vanhoilli-simmatkin
järjestöt
Hallaista kommunistien apuhar-vennusta
haiyoittamaUa sitä kai
päästään oikein kivaa vauhtia sinne
«teolliseen yhteiskuntaan!» ^
— Punikki.
Pöytäkirja
Suomalaisten keltaisten tuplajus-sien
kuukausilehdessä «Tie Vapau­teen
» poimin äskettäin seuraavan:
«JirjestSmme jSt^ille.
Teollisuusunion No. 440 Chica­gon
osasto on erottanut jäsenyydes­tään
Kusnets liikkeen jäsenen H. S.
Calvertin. Hänen korttinsa on otet­tu
pois osaston toimitajain toimes­ta
jonkun aiba sitten j a annettu
tehty Keski-Ontarion (piiri n:o
2:sen) edus tajakokouksessa,
maaliskuun 18 p:nä 1923.
1. — Kokouksen avasi piirisih­teeri
H. Elimen kello 10 aamulla,
ehdottaen valittavaksi kokoukselle
väliaikaisen puheenjohtajan ja pöy-täkirjurinl
Piiheenjohtajat. pöytäkir-urit
päätettiin kuitenkin valita heti
kokouksen vakinaisiksi virkailijoik­si.
Puheenjohtajaksi valittiin H. Pu­ro
ja W. Rossi, pöytäkirjureiksi K.
6. Asiala ja H. Elimen.
2. -— Valitut virkailijat ottivat
paikkansa; Puheenjohtajan paikan
otettua teki Puro muutamin sanoin
selkoa edustajille tämän kokouksen
tarkoitubesta ja tärkeydestä.
3. — Valittiin 'valtakirjain tar­kastuskomitea,
johon tulivat vali­tuiksi
H. Elimen, Hj, Länsi ja Hj.
Manninen.
4. — Piiritoimikunnan puolesta
sihteeri luki kokoukselle ehdotetun
työjärjestyksen joka pienemmillä
muiitobilla hyväksyttiin. Työjärjes­tys
oli seuraava:
1) Kokokouksen avaaminen.
2) Kokousvirkailijain valinta.
3) Valtakirjain tarkastuskomi­tea.
4) Työjärjestysvaliokunta.
5) Eri valiokuntien valinta,
a) Päätösponsivaliokunta. ;
bj Agitatsioonivaliokunta.
c) Raha-asiainvaliokunta.
d) Nuoriso- ja lasten kasva-tusvaliokunta.
. e) Sääntövaliokunta.
6 Piirikomitean tili-; ja toiminta-kertoriiuksen
lubminen' ja niiden
arvostelu.
7) Osastojen alustnbet
8) Agitatsioonityön järjestely.
a) Tupa-agitaattorit
b) Piirin puhujat
9) Vapauden arvostelu.
10) Copper Cliffin juttu ja siitä
johtuvat osastojen velat piriitoimi-kunnalle
ja niiden järjestely.
11) Piirisihteerin ja piirikomitean
valinta. •
12) . Edustajain kyydit ja palkat.
Päivällisloma päätettiin pitää kel­lo
12:30—1:30 ja Olallisloma kello
6-7.'
5. — Väliajan jälkeen j o b otet­tiin
valtakirjain. tarkastusta varten,
ilmoitti valtaldrjain tarkastuskomi-tfea
seuraavat toverit hyväksytyiksi
edustamaan eri osastoja tässä koko­uksessa:
Kalle Salminen, edusti
White Pishin osastoa, ölga Aasiala,
H. Puro ja N. Terho, edustivat
Sudburyn osastoa, D. Haapala, ed-M-ti
iLong Laken osastoa, Hj. Manni­nen,
edusti Vanupin osastoa, W.
Rossi ja H. iaill edustivat Sault
Ste Marien osastoa, J. Mustonen,
Vermillion Riverin osastoa, Otto
Salo, IVabigizigin osastoa, Hj. Län­si
ja A. Vaine, Creighton osastoa,
Pranl^ Grönberg, Bruce Minen osas­toa,
sekä piirisihteeri H. Ellmtn
edustaen piiritöiriiikuntaa.
6. — Valittiin seuraavat valio­kunnat:
. Päätösponsivaliokunta: N. Terho,
H. Puro ja W. Rossi.
Agitatsioonivaliokunta: O. Sab,
Hj: Länsi ja H. Elimen.:
Raha-asiain valiokunta: K. Salmi­nen,
F. Grönberg ja H Hill.
'Nuorison ja lastenkasvatusvalio-kunta:
Olga Asiala, A. Waine ja
D. 'Haapala.
Sääntövaliokunta: Öj. Manninen,
J. Mustorien ja K. G. Asiala.
Pöytäkirjan tarkastajiksi N Ter­ho
ja H. Puro.
7. —- Päätettiin, että pöytäkirja
julaistaan kokonaisuudessaan Va­paudessa,
eikä sitä tuUa'enää muul­la
tavoin postittamaan osastoille.
8. — Sihteeri luki viime vuoden
pilrikoniitean tili- ja toimintakerto­muksen.-
Tilikertomusta arvosteltaes­sa
ei sitä vastaan ollut mitään muis-tuttamista
paitsi ; $1.75 maksuerä
entisen North' Starin osaston kans­sa,
josta piirikomitean on otettava
selvä, , ,
Toimintakertomuksien suhteen teh-tiiri
muutamia kyselyjä, sihteerin
annettua näihin kyselyihin vastauk­sen,
hyväksyttiin .sekin sellaisenaan.
: Tilikertomus.
, Keski-Ontarion Piiritoimikunnan
tileistä/'tammikuun l p :stä 1922 jou­lukuun
31 p:ään 1922,
Kuten tilipäätöksestä käy ilmi on
piiritoimikunnan omaisuus $1383.81.
Siitä summasta on kalustoa $35.00
ja loppu, $1348.81 on agitatsioonia
varten olevaa rahaa. Kassa tilikau­den
lopussa oli $117.58. Muut rahat
ovat joko lainatut osastoille ja S.
S. järjestölle, tai ilmenevät tilisaa-tavina
osastoilta. Suurimmat saata­vat
ovat Liberty Hall komppanialle
annettu laina, jota on vastaamassa
sanotun komppanian antama velka­kirja.
S. S. Järjestön velka on joh­tunut
siitä saatavasta jonka Keski-
Ontarion osastot ovat maksaneet
Mrs. Näsille, niin sanottuja Työkan­san'
toverilainoja. Sekä Copper Clif-iin
Finnish Social Societyn laina, jo­ta
vastaamassa on kiinnitys irtai­mesta
omaisuudesta.
Yleensä on piiritoimikunnan tulot
olleet verrattain pienet verrattuna
edellisen vuoden tuloihin, ainoastaan
noin 2/3 edellisen vuoden tuloista.
Tämä osaksi johtuen nykyisin val­litsevasta
kovasta työttömyydestä,
joka pitää osastotkin erikoisen ki­reässä
^raha-asemassa.
Kesäjuhlat ja niistä saadut tulot
kerrassaan epäonnistuivat, mutta
niistä mainitaan tarkemmin toirain-takertomubessa.
Ylimääräisiä menoja on piiritoi­mikunnalla
oliot koettaessaan hakea
ulos saatavaansa Copper Cliffin-
Finnish Social Societylta, johtuva n.
s. trustiisikiiluista.
Nyt kuluva toimintavuosi toivot­tavasti
tulee näyttämään parempia
tuloksia, tiiipuoleen kuten kaikkeen
muuhunkin toimintaan nähden.
Toimrat^rtomna.
IKeskiK)ntanon Piiigtoimikunnan
toiminnasta vuodelta 1922.
Piiritpimiknnnan tämän vuotises­sa
toimirinassa bn erikoisesti huo­miota
herättävä Ise seikka, että ai-bessamme
toiriuntavuoden olimme
silloin vielä pienen itsenäisen Su>-
malaisen . Spsianstijärjestön alaor-gaani.
Ilmari vuoden ai­kana
oifemme järjestömme mukana
siirtyneet Vkiinteacsi osaksi koko
mailman laäjriisera
taistelur&tamaan, jota J°°'
taa Kolmas K^ansain^inen.
ToinmitaCToden: dnssa muodostir