Vapaus, March 6, 1956

              Slmi Tiistaina, jnaalisk. 6 p. — Tuesday. March €, IdSe
•Miiiiii
l i i i f tlniee wcfklj: Ttestfty*»
mega6»9gwoA Mtntoytfqr Vapaus
M U t f o c CDflsvsay JMd, at loo-ios
|B|a;,ft i r « .SaAmy, Ont, Canstfa,.
E. Suksi. Editor W. ISUuntL MsiUoi
addre»: Box <9, Bodbisy, Ontailo. AArerUsina tstes 1900 appJlcattos.
TraadaUon f ree of ebasf e.
c«j»d«88s: 1 «k. 7JOP « kk. r7»
J kk, 2Xi
TbdjrsrsOolna: 1 fk. SJOO 6 kk, 480
Sttontessa; i vk. SXO 0 kk. 4.7»
Suomen yleislakko
l %SucnDen työnantajapilrin oikeistoryhmän härkäpäis^^ys |a maan
joiusta pHttaanuttorouus'johti yleislakon pdbkeafmismi viime torstain
lia,'^Tatä kirfoittae^ jatkuu lakko ed^leen koko maan tuotannon
ijaJiii^teeR oUe^ kokonaan .ty^ehdyksissä, joskin lakon johto on
3iudebämit siit^'että. kaikltein .välttämättömimmät palvelut ovat
jkaj^iiiussä,: V. 'i^'" ' ;> > - "
I'-.'.Nyt alkaneen» lakon'juuret ulpttuvat'viime syksyym Kuten
4nuisiet|an>.'maalaisliiton ja~ sosialidemokraattisen puolueen muocibsr
'lama yhtOjAallitus'suostui joulun cclellä äärimmäisen oikeiston luntaf
^tönirpriinpurkämiMksi./S varoitettiin jo silloin,
^ttä/jos t^än oikeiston vaatimukseen Isuostutaän^ se tulee korotta-
«mUf liintoja jääiheutiamaan kestämättmiän tilan palkannautti-jolj^^
lja.plldkutalonpojille,; Juuri näin tapahtuikin. Suomen kan^
5aj'^'|puItt^jaksiV ja sen Jälkeen fainnankorotukseib toisensa jälkeen
^ ^ | a a ^ ä ! s u u * Ö vuokrien kor^^ .
.^V,'?n£aJai)eiidi>]|aa^ jcansanjoukoille kerrassaan kestämättömäk-
-si.<u>Su<Hi^'an)inaif»rhdistyslii^ tolmesta-es'tettiinkin tässä val-yli^^
ia^ya, että' 'nntälisl^uun ensimmäiseen päivään men-r^
ticssä <m'^n^t ja vuokrat^laskettava sille tasolle^ missä ne 9livat
ham iF«f?st», -itxmaoA-i. Ont.,'
täyttää maali£kuussa'7Ö.vuotta.: f
K»lle Sorjonen, TimaAaäaXA, täyt';
tää inaaliskuun 1 pnä.7J vuotta. . \
aifouni Jobfnen, sudburysta, täyt-;
|äd tänään; maaliskuun 6 pnä 74;
vuotta. ^
- Yhdymme sukulaisten' Ja tuttavain 1
onnentoivotuksiin,.
Maailman Äitien Kongressi viitoitti
ystävyyden tien kohti rauhaa ja toivoa
•SITÄ
Viim^ Jieinäfcuussa Lausaimessa pidetyn
MaaUmsm Äitien Kfmgi«ssih.!rdtoomu8
Mita intnit sanovat
i^Ia^ei6"^j^|ti'tä'a'tava^ se, ettei Suome/sa ole'tällä
2- ''*ia|tft^St«^g^Ja^'jballitds yhteydessä yleislakon
jlfi^^^ktiptinnkä^ oikeiston toime.sta va^imjis, |etta
on.i}}yÖini)ettlvä ainalcin'ka^si tärkeätä ministerisalkku?, «nnen-
'^^i^fi - ,faäa ^^^^o W^tu^ neuvottelemaan uudesta hintakohtrollista ja JllÄ ' "*f^^'^l?tä^»W<>»^!a/Ää^ yleislakkoiilanl^eseen.-
m^[)^" ' T^oaf olfce^toa;^Uttinc^ 'mikä
^*-^'^V8^ti!sÄ"i'<Jil«ist<to ^sUettyä feduskunnassaJ^täÄ
m-:
•m^^l^ uMMi«»lptustirattaJäi '^^rastalakoU" järjestämisen avulla, mutta
(»>igi.;ij*it^tttw yleislakko ja sen avullU
'lal^ttava välitön palkkojen korottaminen kohdistuu äärimmäistä
'^Ac^toat edustavaa tj^önant^aliittoutumaa'vastaan.
5 Molla on myös ^ tervehdittävä sitä, että lakon takana on yksi-ttieiisesti
Suomeii' koko^ jä/jestjrnyt työväenluokka. Yksimielisesti .
«n^aiäiiaäti va^htit-pa^kkojert kohottamista ja hintojen alentamista,'
fcli^ eräkt 'l^ntuvat^panevan kohtuuttoman suurta toivoa hiniian-
~|';i^l«^%yttiväha;^seiilwna^ vw^^ taman laVon yliteydessa;
«levan yleisradion uutistoimiston tehtäväksi, mikä sellaisenaan ei
lokaan'auta ^]akkolaisteixoi|cetitettua'taistelua. ' '
^ f^T^lvottayasti Suoifien/härkäpäinen oikeisto saadaan kuitenkin^
fajusnikan; että maan, kansan ja/valtion edut ovat sittenkin työn-
, -'li^iap^^ien,yläpuolella, ja>«ttä>työtätekevreni asemaa on parannet-lava.-.
eika huonn^tfava.
r'
mi
:
i i
1
mm
mma-
•m
to H
p i i
W
m
Naistenpäivän mietteitä ,
l|;iEut«n.'nim monenaya
fr ICaiisainvälistä naistenpäivää vietetään naislikkeen kunniäkkai-dett^
petinteiden mtikäiselti-maaliskui^n kahdeksantena päiyänä- Kaik-d^
iaUalni^Umassä pide^^ missä
,|l|ldi|aaÄ tal)^ ;asti; sauitettuja voittoja --^ ja ne eivät s u i^
j|»i<»iaryoisiä?-^^ 'cpäkoh-
&n poistamiseksi — ja nekään eivät ole missään tapauksessa ..pikku-
» i u t ^ . ' / ' — „ ' . n/ / .
;|]^^' 'K^ ja -kirjeen-
^ajUl^qti^ ^^siassa €^tn^ vaiveutuneet ja
^|äsfeneti^;j<)yatvh
)^&t&ib^k£^a}taan^tikiste^järje^
'^sta yleensä.Naiset ovat käsitelleet tunnustusta ansaiikevalla tä-
^l^s naita <^kysymy^
^laeb aautttamia yl^^
« vEnsinn^kin on korostettava sitä tosiseikkaa, että vaikka naisilla
ofnkin viÖä 9iistorian «tässä^vaiheessa jotain erittäin tärkeitä "errkois-
Itysymyksla'' käsiteltävänä,^ ne eivät kuitenkaan ole, eivätkä saakaan
otta änUMStäanV»'^ alaspaine-lussaias^
assay kuten ^valitettavat! asia on/ nii
Ij^uestentkuln naistenkin: asi :jos 50 prosenttia: väestöstä on
viissejä oikeuksia; niin silloin on uhattuna myös toisenkin puolen,
:äih miesten oikeudet. Yhteinen nyt oi-
^1 , veudentiinnosta ija siJhpn .liittyvistä seikoista, pakpittaa kaikkia
' '^J'' ajattelevia tniehiäauttaimaan ja tu'|emaan naisten toimintaa erik
ongelmiensa ratkaisemisen hyväksi.
Ottakaamme joitakin\ kotoisia Ja hyvin tunnettuja esimerkkejä.
(Vaikka Misten taloudellinen;ja yhteiskunnallinenkaan
^.suurelta osalta naisten omille ponnisteluille, suuresti
. , y niin valitettava tosiasia -kuitenkin on, että naiset ovat
\ - 5 Vidädnjhuomattavassa > - U o i s e n luokan kansalaisten" ase-
Vji! • . Itunsa, niin taloudellisesti. kuin yhteislcunnallisestikin.
' //' l«• 1^ herran vuonna 1956-scyettänaisille
/ c $riökse^3m paljon huonompaa palkkaa^^H^^
" fittaval-kniaa työtä samassa määrässä kuin miehet.^^^^^vT^^
Y''XJLS laholta iOn tässä suhteessa'annettu m i t ä ristiriitaisempia meriselityksiä;
nmttltkieltämätön tosiasia on. että Suuri Raha k ä v t t ä ä naisten pol^
asemaa hyväkseen saadakseen halvempaa työvoimaa 'jä siten
SBUtiempia voittoja, ^^^^y^
OV^ttäfflän^tuosta,puhuneet pötyä siitä, että naiset^pitäisi muka
sivuuttaa työpaikoOta. Tosiasia luonnollisesti on, että mitä riittä-itaättön^
miesten tulot, sitä enemmän^ joutuvat avio-
W#/v!ci*m<4^at naiset kä miehet halua-miten
he voivat työmaitaan
tpteu tettavaksi ':sam i;
katsemme yhteiskunnallisen dämäjnme muille äloiU^^^
•hayaitsenimey^?^^ kuin kapitalistisissa maissa
lUt^ax^in naisten .tasa-arvosta, ja niin paljon kuin tässäkin kysy-
«s^sä :yptt; kuitenkin vielä paijdn^miehiä^Jx
), elämässä on naisten osuus vielä miltei noHassa; 1
: t iänttsricffisi Canadan pariamentin jäsenyydessä on vain pari naista,
UXPEXKSI NÄISetLfe? '
fndianapölis--^ Laulajatar Gloria
lAne, jon'*a' piti esiintyä:täällä viime
lauantaina, muttei esiintynytkään el
'ole; lainkaan 'tyytyväinen tähän kau­punkiin,
i. '
'"•IndlanapQjI^a "pidetään altetyttä
rikoksena" sanoi hän. ,
Promoottorit sanovat, että e^inty-minen
peruutettiin miss Lanen kel-paamattomuuden
(indlsposecD .takia: -
"Kelpaamaton" tiuskasi laulajatar-
';Slinä olen raskaana; mutta en suin­kaan
häpeä sUa. . ^ ' ,
"Minä,en näe miksi minut estetään
esiintymästä lavalla Jota hraliian, siksi
että olen tulossa .äidiksi. Enkä minä
näe miksi se, loukkaisi .Idetään.* He
eivät loukkaantuneetikahdessakym-mencsä'muussa
kaupungissa." — AP
:n uutistieto, nuiaiisk. 4 p. ldS6.
Kuolemaan tuomittu
best-se|Ief' |ärjaiili|ä
vetoaa taas huomiosta
. San Frandseo. >- Kuolemaantuo­mittu
amer&kalainen vbest-seller-ldr.
'Ja}liJa;Caryl:Otiessmän on vielä :kerr
ran saanut luvan va'Ittaa tuomios­taan.
' , . . -
I Päätöksen ^ k i i mäanantai<.^iltaha
San Pranciscossa oleva flittovaltton
vetoomistuomlois^uin. Jonka miikaan
Chessmanin etuja et valvottu asian­mukaisessa
Järjestyksiä^, kun Juttu
oli po&: Angeles^) - korkeUnmassa.tuo­mioistuimessa,
Chessman on vankeusaikanaan kir.
Joittanutimm. kirjan ^'Kuolemankop-pi:
2455". Hänet tuomittiin kuolenaaan
kiUnappattksefta ja ,'yäkivaltanteosta
8 vuotta sitten, mutta teloitusta on
iisei^a kertoja ly|cätty
Me.nalset J a äidit. Jotka olemme
kuudestakymmenestäkuudesta - ' ' eri
maasta ja Jokaiselta mantereelta, pu'
humme eri kieliä, omaamme erilaisia
elintapoja ja u^onnollisia mielipir.
teitä, asumme erilaisissa sosiaaliiBl^
; suhteissa. o'emme keräantjTieet "en­simmäistä
keltaa maailmanhistorias.
sa MaaJIman JUtlen Kpngress:in
Lausann^sa, heinäkuun 7-^10 pnä
J935.
: Olemm^ saapuneet^ saman päättä-väisyyden
• itmoittamlna, r; pelastaak-senune
lapsemme kalkilta sodan vaa­roilta
j a turvataksemme heille Onnel­lisen
Ja rauhallisen- tulevaisuuden:;
Kongressissa ovat iaikuneet puheet
sodan, arheuttamista. kärsimyksistä.
Enune voi koskaan imohtaa äitien
kyyneleitä, lasten kärsimyksiä, .toi­sen
maailmansodan aikaansaamaa
surua ja murhetta; yli neljäkymn^en-.
t ä miljoonaa kuolutta, yli' kolme­kymmentä
miljoonaa haavoittuiJLUtta
työhön kykenemätöntä, joiden belär
mää on ko|vaamattomasti lyhennet­ty,
miljoonia orpoja^ miljoonia puufrr
teen. Ja köyhyyden uhreja. Kuh&ä
monen toiveet ovat rauenneet, kuin­ka
monen taidot iihrattu, kuinka
paljon menetettyä onnelllsuuttar .
Näistä kärsimyksistä johtunut:va-f
kaa päätös uuden sodan estämiseksi
on saattanut meidät yhteen: Olemme
oppineet tuntemaan toisemme; - ym-mä,
rtämäan toisiamme, rakastamaan
toisiamme. Olemme havainneet kulnr
k<i suuri on voimamme. Ne seikat, jot­ka
jakavat meidät ovat mitättömiä
niiden rinnalla, jotka - meitä yhdistär
vät; Me käältamme paremmin, -että
maailman 'kansoilla ei ole mitään syy.
tä olla ; vihorisia keskenään. Maail­ma
on kyllin iso löytääksemm^fj^o-kaiselle
tilaa Ja asuaksemme rauhai­sa.
,
Mutta rauha on aina vaarassa^ j ^
äidit ovat aina huolissaan niinkauän
kuin käydään aselstamiskilpailua, niin
kauan kuin on olemassa sotaintoja,
niin kallan kuin käytetään väkivaltaa
JA .levitetään sotapropagandaaii&niin
kauan kuin atomiaseita varastoidaan
Ja kehitetään Jä^ niin kauan ;kuln>:'ei
ol3 «^lemassa luottamusta. Ja yhtei»-:
ymmäriTstä valtojen väiTä - '
Kausia' ihmisillä on oikeus elää
vapaasti, Ja Icunnioittaen kaikkien
kansallista itsenäuyjrttä. Ainoaltaan
täten voimme taata rauhan; < >,
^ Me -tiedämme nyt^ että; sota ei ole"
vältämätön, että se voidaan estää jä
että'raUha voidaan taata.
Maailman kansojen päättäväisyy­dellä
estettiin sota^ Koreassa Ja Viet-i
nanilssä.
Bandiu^gin konferenssissa hyväksy­tyt
kymmenen periaatetta'^; viitoittavat
mahdollisuuden rauhalliseen rinnak­kaineloon
;eri yhtelskuntajärjeste:mlä
omäa''vlen maiden kesken.
On otettu! harpparaskeleita kohti
erimielisyyksien rauhalfista.: ratkaisua
kuten - lavallan soi^uksen allekir-:
Joittaniinen, Jotta tulisi loppu voima--
periaatteesta: ;
' Nytr Jo »näyttää mahdolliselta pääs-.
tä sopimukseen aseistariisumisesta.
Nämä enslmriiälset: voitot tuotta'-^
vat hedelmiä ainoastaan Jatkuvan ja
peräänantamattoman - ponnistuksen
tuloksina; Kannattalcaamme äidin
rakkauden voimalla.kaikkia niitä Ih-
' mlsiäv '^jotfka .taistelevat rauhan Ja
elämän kunnioittaniisenpuo'esta:
Naiset muodostavat puolet Ihmis­kunnasta:
Meidän tulee olla täysin
tietoisia v a s t u n n alaisuudestamme
lapsiamme ja maailman kansoja koh­taan.
iLahestykaämme kalkkia naisia,
kaUckia äitejä.^ voittaaksemme lieldät
taisteluun rauhan puolesta. '
Vedotkaamme. ka
misten sydämiin ija ^ajatuskykyyn, Joi.:^
htn emme ole vielä vaikuttaneet. Sa­nokaamme
kaikille heille, jotka eivät
vielärOlvaIIa>vaaraa,: että el riitä lap­sien
helliminen, i vaan heidät on myös
.'turvattava sodalta.
^ Me .vetoamme myös niihin Ihmisiin,
jotka-jyöskentelevät rauhan puoles­ta,."
ihtittö ,jotka eivät halua toimia
yhtenäl^sti. Siistetylnä Ja hajanai­sina
'me. epune voi mitään,imutta^yhr
tenäis^nä'; me: olemme vvoittamattb-mat.
»^,'r„) • f
r^iST? ;—, ~ . i ^
Kaikkieo smiäen naiset!
sSaailman iUtlen Kongressi tuo
leiUe tämän iuuren toiveen yhtenäi-ayydesfä.
Me, Jotka annamme arvon
lapsen kasvatukseen Ja mieheksi saa­vuttamiseen,
tarvittavalle ajallp Ja
va^uksillei "me Jotka synnytämme
uutta elämää, emme halua nähdä i i -
t i haaskattavan.
Me emme halua sotaa.
Korottakaamme äänemme yhä voi­makkaammin;
me -kammoten hyl­käämme
Juuri .^ajatuksenkin- atomi­aseiden
käytöstä. * ' '
Me vaadinime niiden kieltämistä ja
hävittämistä. ^ •
• Me haluamnie,,. ettäatomivoimaa
käytetäkn ainoastaan; rauhallisiin
tarkoituksiin. ^
Me emme kärsi nähdä.; että;suun­nattomia
summia käytetään aseistau­tumiseen
samanaikaisesti . kun luke­mattomat
ihmiset lEärsivät nälkää.
Aseistariisuminen täs^ntöönf
^ .Me ;vaadimme, että. aseistamiseen
tarkoitetut .määrärahat käytetään
asuntojen, sairaaloiäen* koulujen, äi-.
tiyskllnikkain rakentamiseen j a suu­rempien
elämänmukavuukslen.varaa:,
miseksi Japsillemme.',
Maailman kaikki rikkaudet olisi
I^ytettävä ihmisen 1^
tamlseksL
VSatts se ei rUtäjrcttä me vato esU
tämme tolveenune.
Kalkkien maiden naiset;'
.Me:emme haltia poikamme tappär
van t(^laan. v Kasvattakaamme lap­semme
. rakastamaan kaikkia ihmisiä,
riim ettemme salli y'imteUsyyttä ja
rotusyrjintä^' paJvorfen tiumella hei­dän
mieliääh. . ^
K a ^ s i lapset, niin valkoihoiset^
keltaiset, kuui; mustatkin ovat yhden-,
vertaisia, omaavat samat'oikeudet, j ä
heitä .^on myös suojeltava yiiteis^tLi
*• -
kongressimme oUvJcoka
maailman -naisten ystävyyden;; lämf.
mm ilmaisu.
Meidän
yannokaamme-, että^pysymme yh--
tenälsinä„: että kokoozmumme useam^
min lastemme suojelemiseksi sodalta.
aselst^riisumiEen ja kansojen j^ystä-vyyden
puoleata.
Ojentakaamme miljoonat kätemme
kautta, maailman ystävyyden tfUmus;.
tuksena' toisi'lemme*
/Hyväksytty yksimielisesti
V . Lausaiussa; Sveitsissä,^
heinäkuiin 10. pna 10S5.
iTÄll
, MINKIN JUr
Briscoe S<At teki paiMan^a ti
«een .valituiksi Tennesseen ^aita,^
«iJaltMvan Jeffemm: C i l ^ shenlfifct/
<VaaUtalstelua käydessään ij^
Joutui: .suutelraiaan 116 pikkula^
aJamaanautoJlayU 14.000 kaometuy
purirtamaan »374 kättä, istuttajQaaa,
18 IHUita sekä lahjoittamaan 2 vaa]^,
kaai 6 JSäkaai«)la Ja, 37 .lasten 1IEB«
slhtä.. Vieläpä, hän^ tehdäkseen W
kutiÄscn-ta'onpoikiin. kynti-70 äat^
taaria maata: Sitä paitsi hän meaetii
ti'poliittisissa.keskusteluissa 2 ibtf^
hammasta. Ja .koirat piurlvat h«]tg<
U kertaa.''Kaikesta huolUnatta tiä^
hävMvaaleissa 43 äänellär vA-i
. ^ • - " : -.^
Suuri on äidinrakkaus
Kirj. Tyyne S:
Naisen QSUUS onnellisemmat elan^^^^^
$la#tMiseksl rauhan ola^lititä^^^^ 'JS
Kansalhvi^llstä" Nalstönpili^ä vie­tetään
maaliskuun 8, pnä. ' Tämä
kautta maailman ^vietetty: Naisten­päivä,
Oli lähtölsui v.. lb04 New ,Yor-kini'kaupungin,
i t a d ^ t a , . Jphpn oli
saajsunut paljon slirtpialiberheltä Ja
Johon : he olivat :päkol't'etuipysähty^^^
faiään' ' ' >
He-: olivat saapuneet ;^tslmääti .va-;
pautta-Ja onnellisempaa olämääl.Sii-\
hten: aikaan oU tapana,! sanoa: onnelli'--
sempaan elämään uuteeii maailmaan^
mutta^ he löysivät vaikeuksia, joista
yksi oli kielivaikeus,,' Jojika Johdosta
heitä käytettiin''niinkuin työnantaja
parhaaksi näki Heillä teetettiin pit­kiä
työpäiviä pienellä'paikalla, heitä
petettiin Ja' pahoinpideltiin. Heitä
kutsuttiin '"greenhornlkä",' Jonka: sar
nan vieläkin Joskus kuulee. Heidät
sullottiin laitakaupu^in kurjaliston
asuntoihin^ Joissa:eiiQllUtlän^
laitteita eikä .valoja, yksmkertäisesti
sanoen, ei mitään välttämättömiä
mukavuuksia Ja. Joista^:asunnoista he
vielä' joutuivat maksamaan korkeat
yuokrat. " ' ,
Vuosisadan aihelSsa'vneulojat alkoi-
Yat^järjestyä: He 'huomasivat, että
yhdlstymlnenr tuo 'voimaa.: NUnpä
työläiset muillakin^ >aloilla alkoivat
Järjestäytyä : Ja -muodostaa .imloita.
vaikkakin kovaa taistelua Ja tthrautu-vaisuutta
vaatien: Siirtolaiset haki­vat
kansalaisiksi. >niin. pian . kiun
mahdollIsta..^:'vaaleisisa\pUvam mie­hillä
äänioikeus, jnuUat^lsethuomar'
alvat, että se menettely, ei ollut. oikea
a niin he myösb rupe$i»it, vaatimaan'
äänioikeutta, .ke ^l^oiyat taistelun
riistoa vastanaVlapsityöorJuutta vas­taan
ja vaatia lyhyempää työpäivää.
Vuonna 1908 maalikuunIB: päiväksi
ärjestettlin.mieleno^itus. Jossa vaa::
dittUn äanioikeutta,;iaisille.
Väsyneet naiset tehtaista, äidit lap­set
.käsivai-s^laan,', ku;'J^lIston asun­noista,
vanhat naiset huivit hartioil­laan,
repaleiset : J a £ u n e e t / r^
puettuina, osaUlstuivat', parannusta
,vaatlen. He eivät vielä^ silloin tien­neet;
että he luovat uutta historiaa.
Heillä oli vain vakaumus siitä, että
lieillä Ja heldanvlapsillafin: oli oikeus
elämään.
Y Tämä liike ei jäänyt < huomioimatta
toisissa maissa, vaan muodostui: siitä:
kansainvälinen naisten Ihtto. V. J1910
pidettiin ensimmäinen;,; iKansainvallr
nen iNaisten .Kongressi Kööpenhami-Tii
nassa,: jossa .ylivoimaisesti: hyväksyt-.
tlln maaliskuun 8 rpäivä: Kansalnvä--
liseksi Naistenpäiväksi: .-; "Edustajien:
Joukossa oli mm. Lenin.
Espanjassa v. 1936 maaliskuun 8
päivänä'80,(fo0:na:sta kokoontui mie-;
lenosoitukseen vaatien edistystä Ja
vapautta. Venäjällä naiset: mirodos-!
tivat alun yhtenäisyydelle; fasismia;
vastaan. Josta on kehittynyt valtaVa
naisten ääni, sillä miljoonii:a naisilla
Ja äideillä :on-liian katkerat muistot
viime maailman sodasta:: iRanskassa,
Parisissa v. 1945 .pterustettiin Kan­sainvälinen
Naisten (Demokraattinen
Liitto, 'johon Canadassakin on osana
Congress of :Canadian rWomen, yil-mekslmainittumi
liittyen: myös CS-J
:n naistenkerhot.
: Heti alkuvaiheistaan CCW on tais­tellut
naisten oikeuksien puolesta. Se
on .vaatinut: samaa palkkaa samasta
työstä, oöceutta opintielle, epasiveel-
Useh'kirjallisuuden: kieltämistä (ku-:
ten esim: sarjakuvakijrat.: jotka saas.'
tuttavat nuorisomme henkisestO, kor­keampaa
vanhuudenelaketta, terveys,
huoltolakla ym.
: Sitten toisen maailmansodan on
kehittynyt voimakas^ rauhanvaatimus
liittäen naiset: siihen monimiljoonai-:
sena Joukkona kansallisuutta, uskon­toa
ja poliittista mlfelipidettä katso­matta.
Kaikki; ovat • yksimielisesti
taistelussa rauhan turvaamiseksi ^ja
onnellisemman : elämän saavuttamia
seksi.
: Emme myöskään saa unohtaa ,pien-:
tä Suomea, joka oli ensimmäinen
maa antamassa naisille äänloikeu-.
den. Siitä on jo kiilunut 50'vuotta.
.mia..,;;(^p5et kpululsga saavft läm­pöisen
aterian ilmaiseksi. ,Myös on
. olema?!S«5>mpnta ^qiuuta; etuajo, jotka
on;saavu^ttu naisten.: väsymättänän^
taistelunt tuloksena. >~: Siis on ,pä^on
oppimistamonelle :; suuremmalle
maalle. , t . : :
. • • Canadassa, yleensä; kotlapu*aIset -te­kevät
12-tuntIsta tjröpälyää Ja lapsilla
kouluissaiel ole edes;:kuimollIsta::Tuo-kallupalkkaa.
missä söisivät eväänsä.
Missä on naisen paikka? Sanotaan,
«tta nainen on kodin onnen luoja.
Kuinka: moni nainen huomaakaan; et­tä
kodin onnen huominen riippuu-tol^
mixi^asta kodin ulkopuolena.: kodin
tilkopuolella:oleva,i^mapiM on saa-,
tava suotuisaksi kodin onnelle.
— T Annie HIntsa.
'Äitien maailmankongressi joka ko-'
koontul viime, kesänä.; Pariisissa ja
johon: osallistui äitejä, naisia kaikista
maailman kolkista;: tuhansia? äitiä
kaikkialta; oli äItiei>puolusttistoimen-:
pide lapsiensa elämän puolesta, sotaa
vastaan: Siellä vaadittiin Ihmisyyttä.:
ystävyyttä kaikkien ihmisten kesken,
olivatpa he-sitten mustia; tai yalkoi-t
sia eli ruskeita.'
:: Äitien .maailmankongressin kutsus­sa
: Jonka; kaikki :kutsuvieraat, nais-pilrlen
edustajat hyväksyivät, sanot­tiin:
. ;"Meltk on satoja miljoonia naisia ja
äitejä; jotka :tahdomme rauhaa, Me
olemme elämän, onnen ja edistyksen
voima.:: Ne Jotka valmistavat sotaa,
eivät ky^^ältien mielipidepä. jMeldän
täytyy^ saätta^. äänemme > kuuluville;'
Menemme halua sotaa'. ,
: "Me haluamme ystävyyttä kansojen^
keskeh, -haluamme aseistariisumista.
Haluamme sotavarustelujen:, niele-nile|
i^arojen;*käyttämistä Ti^uhan-omaiseen^
ra|kentamlseen. ' ' ; ;
."Tdlvomine' hartaasti, /että" atomi­voimaa,
,: vuosisadan suurinta keksin-:
töäikäytettäisiln keventämään:Uimis­ten
työtä, ja'palvelemaan-- ainoastaan
ihmiskunnan edistystä."
Kalkki nämä äidit jotka kokoontui­vat:
tuohon Äitien maailmankongres­siin
'kokoontuivat sinne siinä : mieles­sä,
että he voisivat tehdä täällä yhtei­sesti;,
jotakin rakkaimpiensa'^ puolata;
korottaa satojentuhansien; jopa mil->
Joonien;äitienfäänen:sotaa, vastaan,
atomi- .ja>> murhavälineitä vastaan.-
Vaatia lapsilleen taattua ja onnellista
tulevaisuutta, kouluja, kirjastoja,
opettajia, kunnollisia: koteja. Tämä
Oli suurta - äidin rakkautta kun hän,
äiti lähte etoisesta maailman kolkasta
toiseen voidakseen. olla mukan^a tuo­massa
omansäv^ja edustamansa, sato.
jen; äitien • hätähuudon ralj:kaimplensa
puolesta tähän äitien yhteiseen ko­koukseen.
' ' ' •
Emmekö me kaikki äidit tunne vas.
tuuta huomispäivän nuorisosta, kan­salaisista,
meidän lapsistamme. Me­hän
tahdMnme, että, heistä-kehittyisi
terveitä,-onnellisIa ja - iloisja ihmisiä,;
jotka -..tulevatrjatkaniaan:elämää
eteenpäin, rakentamaan uutta maail­maa,
sen tulevaisuutta.
Kuinka monet viettelykset Ja ansiat
on asetettu lastemme tielle jo heidän
kouluakäydessään.: Heille opetetaan
jo lapsina sotamieltä, sen sijaan että
opetettaisiin:jotakin hyödyllistä. Eikö
pitäisi tehdä jotakin; että lapset eivät
saisi lukea .roskakirjallisuutta: Jotka-edistävät
juuri - sotaa, mtu:hia,ros-.
vouksia. v Kuinka usein olemme luke-?
neet sanomalehdistä^ ebtä lapset; ovat
kokeilleet ^ ömieh v leikkitövereidensa
kanssa hirttämistä, murhaa ja .'var­kauksia.
^ , , 1 ' X f
' Miksi^ e^ yiiteiskuiinan '^taholta iyri-'
t e t ä p g l s t a a ; tällaisia paheita, kieltää
täUäisten-kirjojen mysrnnltlaps]^^
nuor^oUeritieltää 'täilälsfen kuvien
esitykset,, TV esitykset?-'Kun 'kat­somme
juuri: TV" ^ohjelmaakin, niin
lapset: saavat siitäkin : liian ;^paljon
murhaajmlstifja" tappelua. " '
'Jos lapsille esitettäisiin kuvia vaik­kapa
va'an: kasvi- ja-eläinkunnasta;
niin; he syventyisivät-siihen::Ja.'rsiiJiä
olisi jotakin-oppimista.
Korottakaamme äidit jotka- synny­tämme,'
- kasvatamme Ja', vaalinune
meidän pienokaisiamme; . äänemme
rakkalmpiemme puolesta, ja otta.
kaamtäe valvonta.sellaisenaan lapsis­tamme;
«henkisen. Ja- kulttuurillisen
Iti^iii liicy joiituni
pakenefflaan
Newr'Yoi*.-—'Neekeri yliopilas
,ti AutlJerine Lucy lensi ellen %sv^
Yorklto, etsimään /rauhaa, lepoa" ja
hiljaisuutta." ' " .
KeneXäkään'eiinäytä olevan '^Jf.';
tään käsl^ysk^^ ;sUtä: mitä seutaavakä^
' tul^.an;;tekemään: neiti Lucyn 2 «i/J^J
vuotto kestäneessä taistelussa
;baman:ylidpistoon'pääsemiseksi. mii
nen laklmiehensä s^noi.: että tien pik
näyttää tiilleen. . . "J
• Meidän on- "jätettävä lopjUlinm;
päätös- Amerikan kansan tebtaväksif^
sanoi:lakimies Thurgood OMarshall;vJi^,
.Neiti Lticyn 'saapuminen tänne, tuli-vi
yllätyksenä.
Lausuimossa' L a Guardia Ilmailu^.
kenta-lä.Marshall sanoi: ' i.ssl
"Peniskysymys' tässä jutussa
päivän selvä.' /Iässä ei ole enää
symyksessä ainoastaan; yksi neelägii|
oppilas. Kysymyksessä on josko'tai'
män maan korkeinta -lakia totellaäiit.;
Tulisianko r tässä, v,-maassa hallitse-maan
^roskajoukkojen tai lain kaut>S'
.ta."
kasvatuksen antamiseksi lapsillemme,
että. ei' laulamme voida taivuttaa;;ar-vottomlksi''
kansalaisiksi.: vaan; me
kasvatamme: heidät; henkiseen puh­tauteen^
elämän todelliseen-arvoon.
-01k6ön';=yhteineni tunnuksemme: Ja;
4 poikaa samassa
perheestä kuollut
autohurjastelussa
Rocaivay. —"Mr. ja mrs. Joseph
Jenkins: n^nettivät: helmikuun lopul-.*'
la neljäimen pölkansa^iölden vuoden"?
a^lcanajtapahtuneissa liikenne onne&::i
tomuuksissa. .--^ =>t ifii
• [Viimeisessä: tapaturmassa, . mintä^
isä leimasi - kovasta ajosta johtuneet^»
si onnettomuudeksi, kuoli 31-vuotias4S^
Joseph • Jenkins; > H ä n kuoli: helmi- ^.
kuun' 26 <^päivänä täkäläisessä sairaa-i
lassa' »iistä-vammoista mitkä-hän-sai''i
-lauäritäMa /^menetettyään .' autoiiai^e
kontrollin.' " ' - "> ^ <
' Viime-V marraskuussa kuoli Jenki&^
20"'VUotiäs*poika:RalpTi oltuaan, sllä'?
ennen auto-onnettomuuden vu^-"'
tiedottomassa tUassa 65 päivää.
, Ralph ja hänen.;ve''4ensä Robert"
pelastuivat'maaliskuinfc-2lpnä:^i^;.,
jolloin; : heidän -31-vuotias':*eljeJlsä|
Wilbiir kuoli kahden auton yht^ep- \
ajossa:'
:' Jenkinsin v. perheen v ensimmäinen;;
kuolennwtapaiis ^ ^uto-ohnettoniimrr^^
den vvuoksi^^pähtul: elokuun 30 pnä^f
1952, piioin kuoli '37-vuotias Arthuif
rakkautemme : lapsiamme ., .kohtaan»
edistämässä, rakentamassa; rauhaaja ^
yhteistyötä-^nalsten Ja kalkkien kaänjji
sojen kesken. ' '
Niistä Vapauden ilmeslpispäivBtä
Suomessa taloustyöläiset, eli kotiapu­laiset,
ovat 8 tunnin työlain suojele-mutta
liitto- ja maakuntahallituksissa ei ole yhtään naista. Sellaiset
"paremmat ämpi^tU*' kuin lääkärintomietj-lakimies-,^ insinööri- ja.
agronoomhoimet qvat^ miltei sataprosenttisesti miesten käsissä —
eikä suinkaan siksi, etteikö naisten keskuudesta löydy päteviä ja haluk,- '
kaita henkilöitä naOle aloille. : Kiertämätön tosiasia onkinir että va-;-
päiden ammattien toimet ja julkisuu^nfcilöiden tehtävät on avattä-• :>
va todellisen tasa-ärvoisuuden merkeissä naisille jos me mielimme,
puhua naisten tasa-airvoisesta asemasta yhteiskunnassamme:
Paljon; on siis.',vielä tehtävä työtä naisten erikoisongelrnien: rat-r
kaisemisen hyväksi.. Selvää tietenkin onyCttä: naisten velvollisuus v
on olla eturintamassa tällä rintamalohkolla. Mutta missään tapauk-sessa
ei ole puhe. "vain kysymyksistä", vaan yhteiskunnallisista on­gelmista,
jotka m^at loppukädjss^yhtä tärkeitä miehille kuin naisille-
,'Antakaamme siis jakamaton kannatuksemme naisten oikeu^i
tetulle taistelulle ja .siinä mielessä tämän viikonlopun aikana järjes-.'
tettäville kansainvälisille naistenpäivätilaisuuksille!
"Luusta se koirakin unta näkee'
tavataan sanoa: Siksi oninyös i^yytä
Vapauden väep miettiä vähän'kysj'-
n ^ t ä lehtemme ilmestymispäivistä
: K im asiasta on keskusteltu puoleen
ja toiseen ja sitten tehdään ratkai­su;
kuten on: tarkoitus,.: nim; mahdol-,
lisesti suloinkaan;: ei voida: tyydyttää
aivan (klAkkla asianomaisia. Mutta
siten'^'^pkästään kuitenkhi sehrlUe
enemmistön mielialasta ja" kalkklvlu-^
kijat^l^ifiaevät selville- siitä: mi^tä-: ön
todella"^ ky^fmys
Aikaamme siis alusta. ' I
ViimeksIpidetyUe yhtiökokoukseUe
tuU:kahdelta tai'^ImeltakhipaildcaH
kunnaltavresityksiä, ,että Vapauden
ilmestymispäiviä . pitäisi ;~muuttaa.'.
Kuten <:tiedetään. Vapaus' ilmestyy
nyt tiistaisbi. torstaisin Ja perjan-
,taisin..' T^mä aiheuttaa sen, että Va­paus
tulee varslnkinijprällleJontarip-laisille
paikkakunnlUe "läjäpiälssä" —
kahtena ^peräkkäisenä päivänä viikon
lopulla ja sitten on yksi pitempi vä-
Upää; mikä varsinkin "olympialais-i-
ten ralkana oli kiusallinen Juttu", ku­ten
. yhtiökokoukselle selitettiin.
. '.Tämän - tilanteen korjaamiseksi
on,ehdotettu, että Vapaös in^eaisi
' ifanestyinään-maaantaisin,"keski- -'
Tllkkoi^ ja perjantaisin r- "^t-tä
.välit* UsoittnisiTat. jMsaUn
, f^arin", kuten on selitetty. .
TSitä, ehdotusta pohdittiin vähän
PTMlIeltä' Jos tolseltaldn yhitiökokouk-sessa~.''
tAäan lopullinen-;^
tettiin kuitenkin Johtokunnan t ä i t ä -
väis^^ja kuten tiedetään. Johtokunta
hahialst ^ kaada asixtsta* lisää -toivo-musluofitoisia
"lausuntoja eri :pu01i!ta
maata. '
Johtuen siitä, ^ että lehtemme kus­tannukset
on pakolta pidettävä mah-^
dollislmman alhaisina, meillä on tek­nillisesti
sellainen tilanne.; että Va­pauden
leluakin numeron valfiiistami-
•seen; tarvitaan lähes kahden päivän
.työaika. ::l5e. tarkoittaa, jos muutos
tehdään että ^vaikka esimerkiksi la-r
tomossa Ja toimituksessa tehtäisiin
jossakinmäärm työtä joko sunnun-:
talna tai, maanantai-aamima <ennen
varsinaisen^; työajanv allcamista, niin
sittenkin ^;olisI:njaan'antaina ilmesty­vän
lehden 'sisäsivut saatava osapuil­leen
valmiiksi viikon lopulla. ;.:
, .Tämä; vaikeuttaisi' alkuviikon nu-zneiojen^^^.^
kohdalta' vjossakm
klrjeenvathtajalmme työtä. ; Ja ; kun
muistetaan, että kirjeenvaihtajamme
ovat .palkkatyöläisiä tai < omaa; p
viljeäeviävvfaimarelta,^:;nlinhe luonr
nollisestivsuorlttavat: kirjalliset tiyön-sä>.
vapaa.^ikanaan.: siis pääasiassa
sunnuntain Jamassa.
Muutos riaflieuttaisi kirjeenvaihta-:
Jain-kOhdalta'sen. että,viikon ensim­mäiseen
numeroon aiotut: kirjoitukset
on lähetettävä: päivää aikaisemmin
mitä on olut tapana ja kuten
sanottu'tämäi.aiheuttaisi: heille, .vis­sejä:
vaikeuksia,
tetddn muistettava; että: esim. 'puh-:
viluöntoisef;- öedoitukset ehtivät ma.
tef: kaikkialle.Ontariossa jos ne saa7
daan keskiviikkona Ilmestyvään leh­teen,'
joten ..tämä seikka -on luettava
kirjeenvaihtajain eduksL
Matta kysymys on sittenkin -
pääasiassta Inkljafcmman «joista
: Ja - Inkf jaknnnan. palvelemisesta.; f
-Jos eri "^fliftafcnnnilta saatavat;
Uedot osotttaval, että lehti pai-nrrtlcf.-
hilffjalr¥it«tgft^ar»mmlTf O-'::
' taestjrmisqiiäivien^^:^ at temisen
avnlla, niini idrjeenvaihtajät^ ka-eA
«ten>iehden{ vakituinenkin paive-:'
iDskpntakjn, ovat yalmnna-^
kaisem^an sflfä 'mahdollisti
jubtnvat "omat" pnlmanfet;
::: Koko Ittkijakunnan'kannalta;: katr
sottunaon ehkä'paikallaan kiinnittää
huomiota^ niihin "juMapälvItn?; Jolta
pidetään!: jatkuvasti imaanantalshs;^^
kuten Canada., eli dominion päivä,
kiitospäivä; työnpäivä Ja vieläpä kim-:
nallinenkin juhlapäivä.
Jos ilmestymispäiviä muutetaan ,eh^
dotetulla tavalla. sUloin jää lehU U-mestymattä"-
yllämahilttuma Juhla-*
päivinä. Näistä "Umestjmättä Jää­neistä
numeroista" cfa sivumennen
sanoen :-joäkustpuhuttu.yähänperär
töntäkin::: Tosiasia: nimittäin on; että,
bimerkfl£Sl Vapauden:* viimeisen: vuor
sikerran:: (1955) - viimeinen numero on
154. Tämä tarkoittaa, että Vapaus
ilmestyi ' juhTapäivistä : huolimatta
säännöllisesti kolme kertaa viikossa
paitsi ei < Jbidu-: ;Ja; iimdenvuodenpäi-
•vinä.
';• Työväenlrfitenä iVaptHis^^onsspyjrkli:
nyt aina tbteuttamaan^^^^^^ ^
sitä; :mistä se-ohjelmansa; yhteydessä
puhuu; ;:Niinpä -Vapaus on Canadas­sa:
ainoa suqmenkielinen; läitl,. Jossa
on: uMon :-Ieima.^.^:M^
set lehdet valmistetaan täällä'enem­män^
tai^ vähemmän" :el-unibtt:^övoU
maila.
Union kanssa tOhdyt .:sopimukket
eivät:Ulqln ole pelkidä muodof^
sia%^ siliä' asiallisesti ne säännöstele­vät
työläisten jä liikkeemme väliset
suhteet, määritellen muun «hella
myösr-sen. että viralliset vJiiUai^ytvät
ovat Juhlai^viä, on maksettava l y l i -
määräindi^pa1kka;>joa on työhön fi^^^^^
loin tultava. ^\
Vapaudella^on vkuitenkint hyviä- la-i
tojiaj-palnajia ja muita.lyöläislärJot^
ka käsittävätlvelvönisufUd^cseen e^
tää ja auttaa Vapautta työväenliik­keen:
yhteziä^eroit^nuittqixuina osana;
Mutta^'heidänvmiionsa ei suinkaan
vol,'saMa., emmekär.me sit|t lorydä-iäiän,
;x^^tosoplin:nkseitL' ilklcolm^sta^
Juhlapäivien vieton suhteen, sUIä t o i ­set
heidän ::alansa "liyöimntajat yo^ra
vat käyttää sitä hyväkseen. i
Vapauden tilaajina -jä Isäntinä mn
olemme .myös "työnantajia" — mai^ i
ollessamme Järjestyneitä :työläisiä ^Jaz^;
farmareita; me emme edes pyyda<sefe,i
tä ^meldäntyöläisknm^ tekisivät iiQi-,
'tään sellaista. Joka tavalla tai -toi-r
sela vahir^oittalsi työväenliikettä, \
vaikka siitä olisi meiUe' Jotakm Tyh-mäetuakin.
^
.TUteri" olemme käsitelleet hyvä^ [
y J l t ^ s b v u ; ^ : työsiöidekysymyks^r f
k l » . " j a . Vapauden on "voinut limes- [
tyäyllämäinitulsta juhlapäivistä huo->
Mmatta. kiitos srie. että lehden työ-1
Iäiset ovat kuristaneet työtahtia ennen i;
'juhlapäivää Ja ,tuileet työhön julda-'
pälyän" jälkisera päiyänä mUuta^M^^
tuntia" ennen' varsinaisen työajaiuftCij
kua. \ .j
Mutta' Jos- ilmestymispäivä mUu-')|
tetaan maanantaiksi, sUloin emme,'
luöiinollisestikaan voi:- odottaa lelidenr|
ilmestymistä £o. juhlapäivinä, silla-
^kaikera.on rajansa,: myös sillä, kum^vj
ka ^jp^on pyy^detään ylimääräisiä j
ponnis^iuja työläisiltämme. '1
AsLan yhteydessä tulee esiin luon^j^
nollisesti muitakin, seikkoja, mutta-j
raioltetiu. *iia on low>unut. Tarkoi-^^
tus'^ onkin vain auttaa keskustelua
sikäli," e t t ä - tiedetään mmkäläisteä
rakaisujei^; teostaion Iqr^mys:
ff
MnCta. kuten sanottu, pääasia .,^r;
on sftt<uikin se, vofto Vapaas r\
'palVieilä^^pannwUn:snt^ Inkljar; <.^;
imntaänsa siten, «ttä se nipeaisi ^ ^
ibnes^rmääa maanantaisin. kesU | ^
vilkkqisin ja perjantaidn (nyt se 'j|
JinMatyy-^tiistalsin,'^ torstaisin jä | |
perjantai^)? Tutkikaa asiaa :.
paflnUIisesti. pminUfcaa sitten'|
asian ä i pnolet Ja telikää elido-toki^&
ne, että johtokunta voi ky- ^:
syn^k8en',zatkai$fa idin
koin mahdollista. "
33L kaiken lopnksi — fefakääiih' ^^v^
me.kaikeairOit»vamaie nyi a l k ^ ^
,i}eta.<.]ev^«T&läyksen, onnls»»-^
JBisen hyväfcsL Vänsäkoma.
msm.