1956-03-06-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
eekemahen aykypavli limvnkMmf^^^ifSl**^
MmfefaiiQJai I TJääxxpi iponflgaan meistä moasa-joUIe
neekert* Ja »uut nitu:-
cvat verrsttais kaidsaisia
o a l&hRmmio pysäb^yt
«yisUä AmerlkaEsa iner.
! o3a oedceri Ja vielä vähexmnän
iDitä iserJcitsee olla neekeiiiial.
I eiitä buoTimatta. että pemtuslaU
vapautta Ja tasa-arvöa. Ja
neekerit vapautettiin orjuudesta
I jEBuan sitten, kantaa Jokainen nee-vazsinkin
etelä-valtioissa edelr
ojjuuden raskasta petintöä.
[iTseissa palkoissa Jo lapsesta saa
tuntea syn^meensä mustaksL
ei saa leikkiä kaupungin puis-
, Ja kentillä, misä.valkoiset lap-lelkkivät.^^
Hänen leikkipaikkansa
Eit kurjien.neekerikorttejlentaka^
Eit. Joutuessaan kärsimään vää-ttä
valkoisten lasten taholta, mikä
apabtuu useinkin., o n hänen nöy-:
sti'|^tuttava.slllä onneton o n se
leekefilapsl,; ^ Joka - uskaltaa nostaa
kätensä valkoisen ^rodun. lasta vas-
>Tuskaisena joutiiulän .moni
iitl rankaisemaan lastaan syyttömäs-sillä
olojen pakolttamana täytyy
nuorena ~ oppia nöjrrtymään ja
QUistamaan asemansa.
Voidaksemme tarkkailla neekeri-ilsen
asemaa, on samalla luotava
yhyt .katsaus neekerien asemaan
Heensä. : J£>erusosä heistä: asuu etelät
iltioissa.etupäässä maaseudulla,
piellä heidän; on: miltei mahdoton
ada muuta.^työtä, kuin mitä maata-ous
tarjoaa; : j a sekin paljon huo-
[loimmilla ehdoilla ja huonommin
alkattuna kuin valkoisten työläisten,
uotta ei korosteta, että etelävalttol-
Ben maataloustöissä; työskentelevien
iudburyn kerhon
neekereiden asema ei «öe saur»t:-
kaaa muuttunut aeekeriorjiniqäivien
jälkeen.
Mutta pohjcilsvaltioissakaan e i b e i -
däc asemansa « l e padonkaan parem.
pL Sodan Aikana, JoUoin o l i puitte
työvoimasta, oli heidänkin bejpompi
saada työtä. Naisetkin silloin pääsivät
usealle teollisuusalalle. Ja saivat
työstä saman palkan kuiri vallmlset-kin.
Mutta sodan Jälkeen, kun työmarkkinat
muuttuivat, niin ensiksi
Joutuivat pois neekerinaiset Ja sitten
neekerimiebst. Ja tämän Johdosta
heidän dintasonsa taas aleni huomattavasti.
sil'ä tilanne on^sellaihen,
että neekerit pääsevät aina • viimeksi
töihin, ja.ensiksi eroitetaan:;
Neekerinalsen on hyvin' vaikea
hankkia itselleen' ammaCtitaitoa,' Ja
[ui^lumisia
Sndbnry. — Allekirjoittanut velvoi-;
ettiin kerhon vilmeksipidetyssä ko-ouksessa
kirjoittamaan tähän nais.
späivänumeroon.
Meidän kerhomme 'toiinii pääasias-talvisäikaan,
sillä kesätoimintaa ei
(IB viimeaikoina enääUllut,, Luonto
etää «ehkä liiaksi puoleensa. Lisäksi
DD kasvimaat, ^nurmikot ja "kesämö-
It".. Joiden parissa työn raskaan raaj
a lyhyen kesän vapaahetkensä
ettää.
Kerhomme jäsenet ahkeroivat' käsitöiden
parissa Ja tunnustaa täytyy,
itä paljon:on:ahkeroita Ja näppäriä
Jotka lähettävät kaunUta käsi^;
öiUi kerhollemme, vaikka eivät syys^*
tai- toisesta voikaan: kerhon toir
ilntaan-osallistua^: Kerhomme -kuu-
[luu Canadan Nalstenkongressiln,; siis
»ajidseen - Järjestöön. .Meidän
aonamme : ronkin täällä - Sudburyssa:
iynyt monena- vvuonna edustajia;
tjotka ovat tuoneet, henkilökohtaiset
Iter^ei^ensä .sekä/; kansallisista että
jkansainvälisistä kokouksista Ja_ tilai-
Ifiuukslsta. ^ ^
Kerhomme naiset osallistuvat paL
Ikaaliseen sairasbuoltokomitean työ-
Ihön, lastenkomiteaan Jne. ~: Kerhom-jme
Jäsenet ovat hyvin aktiivisia mo-,
Inlssa muissa Järjestötehtävissä, mitä
|he auttavat vielä rahaUisestikin. ;
Olemme myös kirjeenvaihtoyhtey-ldessä
O S J : n naisten komitean kanssa
Ija sieltä saanunekin aika^joittain
japua toimintaamme.
Kansanvälistä naistenpäivää olem-
Ime jo monena vuonna olleet Järjestä-?
Imässä ja viettämässä yhdessä M -M
lunion paikaJlisosaston naisten jaos-
|ton k a i ^ a .
I^liaista on toimintamme.; vaikka
lei olekaan tällä kertaa vallan niin
j laajaplirtelstä, mitä se oU esimerkiksi
I sodan aikana. : Toivomme rauhan
I aäUyvän maaibnassa ja hyvää kerho-lym:
toimintaa naisille. Tiile sinäkin
Imukaan!
Ket-hoterveisin, K . K .
milloin hän sen omiistuu saamaan; ei
hän - useinkaan saa vastaavaa työtä
Tämän Johdosta onkin hyvin paljon
Jopa korkeakoulusivistyksen omaavia
'naisia - siivoojina, tarjoilijattarina • Ja
kotiapulaisina.
Ne e k e r i sairaanboitajattarenr on
melkein mahdoton saada työtä muissa,
kuin neekerlsairaaloissa;. j a niitä
on liian vähän. Samoin on asianlaita
opettajien kanssa. Vaikka' hän olisi
tehtävässään kuinka etevä tahansa, ei
hän pääse opettajaksi muulle kuin
neekerikouluun;: Kuvaavaa oloille on
sekin, että valkoiset opettajat ovat
pa'jon paremmin palkattuja kun mitä
ovat neekeriopettajät.
On myöskin muistettava, että m i kään
ei kykene suojelemaan neekeri-naista
valkoisen miehen väkivallalta
Amerikassa, vaikka vastaavanlaisissa
tapauksissa, ja/ ihan syyttäkin neekerimies
armotta lynkataan ja terrori
kohdistetaan koko neekeriväestöön.
Suotta ei neekerien keskuudessa sanota
"olla neekeri on kyllin paha,' olla
neekerinainen on monin verroin pahempi."
.
•Etelävaltioissa on kovat määräyk_
set voimassa, mistä ovesta saa astua
sisään neekeri^ missä.: kaupassa saa
han tehdä jokapäiväiset ostoksensa.
Saman liikkeen tuotteita myydään
samassa rakennuksessa, mutta toisen
myymälän oven pääl!ä lukee VNee-kerelUe",
ja muuaUe ei uskalla ncs-keriäitl
mennä ostoksiaan tekemään.,
Eivät edes r sellaiset yli maailman
tunnetut kuuluisuudet kuin Marian
Anderson' uskaltaisi uhmata näitä
etelävaltioiden : lakeja. Sen vuoksi
bäokm nöyrästi menee sisään, asesjs»
ovesta. Jonka päällä on lappu: Nee^
kereU-e. Ja astuu vaunuun. Joissa o »
sama kirjoitus. Kuuluisuus ja sivistys
ei ole mikään suoja silloin, k u n on
kysymys. rodusta.
Jos työtätekevän naisen asema on
raskas Joka paikassa, on neekerinai-sen
asema rotuterrorin alla monta
kertaa raskaampL Suotta ei nedcerL
nmoibja laula:
Auttakaa hajoittamaan tämä
pimeys, murskaamaan yö,
repimään varjo, valon tuhansik^
nuoliksi.
: antakaa meille aiirinko, josta
unelaimme. '
Neekeijkysymys on yksi yhtei»*
konnan . sunrimpis - eiäkohtia.
Kuitenkin V on muistettava : että
; nykypäivinä on laajat edistyfcsd-liset
piirit ttostaneet volmaKkaite
vaatimuksia neekereiden tasa-ar-voisnaden
puolesta. /: ¥liä sott»
remmaksi 'on kasvannt se jonklm,
joka el .pidä :iiäpeäAä .taittoa
neekerin Iräteeii. Ja-yllä voimakkaampana
kasvaa myös itse nee>
: kereiden keskoodessa .: vaatimukset
rotojen välisestä. tasa-arvosfa
j a täliän oikentettoon vaatimok-seen,
tänä kansainvälisenä n a b -
ten päivänä, yhtyvät kaikki cdis-
'tysmiellset naiset fcaikldalla maailmassa...
Ojennamme kätemme
tänä: Iiistoriallisena meAkipäivä-nä
mostille, keltaisille Ja valkoi-sille
sisarillemme, raolian j a tasa-arvoisuuden
meriteissä. ^
— Helen Tarvainen.
Oikaisu
•Fort.•William — Helmikuun: 15 pnä
Vapaudessa oli,maininta, että Canadan
Naistenkongressin Järvienpään
osaston järjestämän Kansainvälisen
naistenpälväjuhlan tulot luovutetaan
lasten kesaleiritoiminnan edistämisen
hyväksi. Vaikka me avustamme niin
paljon kuin voimme osuusliikkeen ke.
salelriä, me haluatsmime kuitenkin
lausua, että se ei o'e meidän ainoa
tehtävämme ja pyydämme: teitä - o i kaisemaan
sen. -laoisutmon kuuluvaksi,
että mainitusta: tilaisuudesta saatavat
varat käytetään Canadan Nais-tenkongressin
; toimizman edistämi'
seksi. — Marion Martin.
Maailman äitien Icongressissa käynyt mrs.
Ferguson puJtul Sudburyssa kokemi^ksisfa
Sndbnry. — Canadan Naisten K^n^
gressin iCongress of Canadian, Wo-men)
kansallinen sihteeri mrs.'Marge:
Fergussoh vieraili pulhujamatkallaan
myös täällä puhuen paikallisella
Mine-Miir baaUlla bebnikuun 21. päi-väbä.
Hänen kuusi viikkoa kestänyt
puhujamatkansa kautta :CanaT-l
a a o-i juuri päättymäisillään.'sud-buryssa
hänet otettiin Innostuneesti
vastaan j a seurattiin mielenkilimolla
bänen kertomiaan kokemuksiaan.
• Mrs. :Feigusson oli , o l l u t : viiden
muun canadalalsen: naisen kanissa
edustamassa canadalaisla naisia
Maailman Äitien Kongressina joka
pldettibi Lausannessa, Sveitsissä ^viime
toelnäkuun 7—10 päivinä. .Hän o l i
myös fvieraiilut Neuvostoliitossa Ja
Kiinassa.
Äitien Kongressista mrs. Fergusson
kertoi .että se o l i ensimmäipen kerta
historiassa kun äidit kautta maailman
- kokoontuivat suimnlttelemaan
toimenpiteitä lapsiensa .suojelemiseks
i ' mabdollise'ta -sodalta, vaatimaan
aseistariisumista j a kehitelmään ystävyyttä
kaikkien kansojen keskuu^
dessa.
iKJongressissa oli edustajia 66 maasta.
Piistä maista. Jotka olivat e n i -
I ^ I I T O S
Sydämelltaen kUtos ystäviBe sUtä hauskan iloisesta yllätyksfötä, kun
saafStte luokseni, tutuen mukananne nibx monenlaiset hyvät herkut
jTsen tollSolsen lahjan, joka on nyt teitä aina muistuttamassa. S t^nS lÄia:yhteisestl sUtä kauniista ystävyyden osoituksesta,
jonka osakseni sain täyttäessäni 60 vuotta.
KapuSkasing
J A C K VUOHELA Ontario i
luiRiiimniiiiamti
LlDC [EI HE
>TYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
Kirjallisuutemme ^yrmm^^n^n^u^^J^^^^J
„ kärta'i^hteIStyön tuloksena - esitetään "
" jonka päätoimittajana on dosentti Niilo Salcsela. » i j ^ _ f i f LJ y l Ä Ä j T s o o kuvalla koko se lääketleteem^
tällä hettodlä on suomen lääkärikunnan ensinvm miesten tutkimusten
tuloksena saavutettavissa. -
Teoksen tounittaja kirjan esipuheessa sanco:
p i sessa yleistajuisen lääketieteen valistustyössä.
Teos hakenUsfoineen kasiitaä 1121 sivua
iaSOOkiivaa. HINTA SED.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
$9.50
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBYijONT.
ten kärsbieet sodasta; kuten Saksa
' j a Japani, o l i lähetetty suuremmat
edustajistot. Eräs 'edustajista'-olf-fel-roshlman
uhri. Joka on vieläkin lääkäreiden
boidossa. Hän o l i päättäväisenä
halunnut osallistua kongressiin
Ja sanoa sanottavansa sotaa vasr
taan. Kaikki edustajat: olivat näh-,
neet bänen ruumiissaan hirveät a r vet.
Jotka eivät koskaan parane k i m -
nolllsestl. . Ne edustajat, jotka eivät
poliittisista syistä voineet saapua ben-kilökobtaistestl
Olivat sfe'lä kuitenkin
hengessä mukana, sillä he olivat lähettäneet
kirjeitä joista uhkui tuskaa
sodan pelolta Ja toivoa tulevaisuudesta.
Edustajia oli 7 9 maasta;
eri kansallisuuksista; e r i roduista ja
eri Järjestöistä. Nämä äidit' olivat
saapuneet .yihiteiseen neuvotteluun
kalkista vastuksista j a vainolsta^uor
Ilmatta. Heidän päämääränään o l i
ylivoimainen halu saada, äänensä:
kuuluville atomiaseita vastaan. He
ha'uslvat: Ikuistaa rauhaa; .
Sudburyssa mrs, Fergusson,puhui
myös meille kaikille tärkeästä -ter-veysvakuutuskysymyksestä,
josta C a nadan
Naisten Kongressi tulee esltr
tämaän liittohallitukselle ehdotuksen.
Hän -'kertoi kuinka milteii kalkissa
Eurcopan maissa on voimassa jon-r
kunlainen terveysvakuutus: Meillä
Canadassa sitävastoin on terveysvakuutus
j a sairaalavakuutus varsin
puutteellista Ja enemmistössä mas[-
kunnistä sitä: el ole .olemassakaan.
Tarkoitus o n esittää habitukselle ehdotus
vapaasta lääkärintaricastukscs-ta;
ja syövän, nivelreumatismln, s i l mien,
hampaiden Ja raskaustllassa
olevien hoidosta sekä vapaasta sal-
.raalasta J a lääkkeistä Puhuja kyllä
saifoi.ettämabdollisestl vaatimukset
ovat kokolailla suuret, joten kaikkia
ei maiidolI;sesti; hyväksytä; Mutta
siten kuitenkin saatettaisiin balli-tuzsen
huomioon kuinka suuri on tällaisen
vakuutuksen tarve.
BritlÄh Columblassa nykyään peritään
5 prosentin :myyntlvero. Josta
määrätty erä menee sairaaloiden y l läpitokustannuksiin.
Saskatdb)ewä-nissa
myös on voimassa i sairaalavakuutus,
josta peritään 15. dollaria
henkilöä kohden vuodessa.: Ontariossa
ei vielä ole olemassa mltäcäänlais-ta
.terveys- eikä: sairaalavakuutusta.
Joten olisi korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin,
Lopultsi mrs; Fergusson kertoi kuin^
ka hän oli i^Ttänyt Neuvostoliitosta
naisedustajistoa vierailemaan Canadassa.
O n mabdorista, että ensi toukokuun
aikana sieltätuleepeille vierailemaan
yhdeksän naista: Naisten
kansallisen komitean taholta pyyde^
keräämään varoja labjan ostoon näille
neuvostoHittolaisllle vierailiJidUe.
^Australiassa l e t t e t «aavat n . $8JS0
viikossa eläkettä j a aen lisäksi lajkil-avostusta.
lyovainiotla
CSMt mhtai k c M » ta*
maUt^kaaatm, ci ytada «aitteft
kokooBtombett ntUL «aan
myöskiD mttfojrnmir taloaddU-
«ftia:'iiffcqjat»«:::jPf*wiicfa«if« .^iiirfL--^
ta kettiot ossIUstavat tooniin
Järjestömme tditäviin. T i n l on
inainIO'wia«,
Mutta samoin kuint)sastojaimie;pl'
täisi - tehdä s enemmän «piskdutyötft,
ajattelisin voitavan täidä myös x t a ^
ten omissa ;keximkolEbuk8issa;:t;^On
useita sellaisia Jokapäivftl^ k j i ^ -
myksiäi Joita voitaisiin ottaa keskusteltaviksi
l a vaihtaa niistä niielipltei.
tä. M ^ voitaisiin keskustella tiltä
miten saataisiin kaikkia canadalals-suomalaiset
nalset^ömme tukijolksL
Meillä vffT^b^p^ift^***' ibT'*fa'^HR on - vls^
slt esteet minkä vuoksiemmevoi hyvin
mukautua esimerkiksi Canadan
Naistenliiton työhön, mutta' kansa-laist^
nme keskuudessa on useita k y .
vykkäitä Ja vjonkim verran poUlttises-tikin
vaimentuneita naisia Joiden 611'
sl belppo^ toimia yhdessä Canadan
toisten kansallisuuksien kanssa. Ke?
boitan heitä ajattelunaan kuinka
tärkeää osaa naiset esittävät esimerkiksi
taistelussa Sotaa vastaan Ja pai;;
remman terveysvakuutuksen;. äitejns-vakuutuksen
ynt eUntärkelden:: a s i o i den
puolustamisessa. Meidän vanhempien
tehtävä onkin koettaa .vaikuttaa
heihin J a saada heidät kerran
pari JoHbnkin edustustehtä^^tän, n i in
mahdollisesti bepysäht^ät ajattele.;
maan edessämme olevia ongelmia,
loibin meidän on KfydettlTvä parannukset.
Vaikka tällä kertaa onkin elämä
helpompaa : k u i n : 2 0 - 3 0 y. sitten,: n i in
on kuitenkb» asioita. Jotka eivät pysähdy
kulussaan. Ajatelkaamme mitä
naiset saavat kokea ja tatetella muissa
. m a i ^ a . Me suomalaiset naiset,
]otka'> olemme, : olleet 'Uranuurtajia
mm; taistelussa naisten äänioikeuden
puolesta, ^emme saa unohtaa.^ että
maailmassa on vielä paikkoja; Joissa
kanssaslsariemme elämä .onmltä B L ;
keeilisempaa: Tässä: muutama päivä
sitten l u in lehdestä; että Kreikan ' n a i setkin
pääsivät ensbnmäLsen; kerran
äänestämään valtiollisissa vaaleissa.
Meidän ^'byvissä^ oloissamme-fcin
on epakoliä»,Joita olisi mah-doliisnos
korjata V Jos niililn vain ^
kihmitettäisiin^iaiiveeksl hooinio-ta
ja kyliin' ajoissa,'Kliden^ira.J
kossa'ovat kooliikysymyB ja«mon-"
ta monta, Jotlui'ovat melia li^ellft
ja luskevat niin/nuoria 'iiedie^ ;''
kuin vaiiUinii||«aklii. Bito v^.^im^,
yhtelskonnantria kysymyksiä
Joista naiset vöii^vat sanoa paina-:
van sanansa;. :
Tänä naistenpäivänä ajatelkaamme
kubika'tärkeää on naisten järjestäytyminen
j a .tobnikaamme sen mukai.
sestl. '
Starin hieno
konsertti
maalisk/10
st. rcathatines. Pieni muistutus
St. Catbarinesin J a ympäristö» suo-nvalalsine-
Star-^ciioron konsertti
läbestyy ^ Tulkaa si'loin kuulemaan
kuoron kauniita lauluja; Joista mainitsen
vain muutkmia: Satakieli,
Joutsen, Tuutulaulu, AaUon kehto-
Jaulu. Paljon muitakin uusia Ja kau
nUta lauluja Ja^ sen l&äksi 'kauniit
tanssiesit3!jäet,80ololai4ur Ja lopuksi
bauska 2-näytölcsbien näytebnä "KV.
pa-kosijat", mikä on yksbiään katsomisen
arvoinen.
Tämä kaikki hyvyys tm IV)rt~Wel-lerin
bsalilla maaliskuun 10 pnä kel^
lo 7.30 illalla. Sama «bjebna Eitetään
Toxxmton .Don i^iaaliUa ^^Inäiti-kuun
8 pnä kello 4 ip. Tervetuloa XJS.
« • « mmi iset
Timminsin fiaalifla
nmmins. — Kevättä j a lämpbnlä
ilmoja odoteltaessa - päätti sellainen
pieni k o m i t ^ Aknetan avustamana
j ä r j e s ^ o£keto mauUcaat laatikko-päivälliset
liaabnemme. .Aterian m a .
kana tarjoillaan luonnollisesti ^Jälkl-nx^
kaa:- Tämä "tilaisuus o n maaliskuun
11 pnä alkaen keUo 11 päivällä,
EäÄkki tervetulleita b l i n läheltä k i i ib
kaukaakin.
K a h v i a myös tarjoillaan kotltäcois.:
Jten kaakkujen kera. i*itäkää t e lessä.
Timminsin (pitkäaifcatnen^ asukas,
K a l l e Luoma, saatettiin iiaudäH l e -
poorf helmikuun 29 pnä. Hän s a i rasti
'kaivoemlesten tautia" läUes 15
vuotta, mistä ajasta f]3n <dl suurbb-man
osan Ixmdonin iBanatoriomi»sa.
Luoma oU kuollessaan 08-vuotlas, l ^ j
hinnä suremaan jäi Ijäaenitti^
Bibna ja ylcH poika, Yrjö em, mutta
sidntläisia täällä Ja ettdmessa.
Säbumacherfosa on olut tdtkäai-kaiseOa
aabrasUstaila JXaxtUk MäkL
Nyt viimeksi hän Joutui South Por-copinen
^salraBlaanj keiäikalcbumeen
johdosta. Toivomme Marttelle p i kaista
Ja pTQTviä ftaranttmiista.
Hauskaa k e v ^ ^kaikille, ^ AJC
Louisia iraffa aiolaan
järjestö laittomaksi
il>t<tt fioosc; C A Louisianan
Valtio on »ostanut kanteen National
Association tit CoHored Peope järjes-tfiä
^-asiaan, tarkoituksella lakkauti
n » : tämän neekerien Jäijestön toi-m
i n t a i-alUossa. Hanne on nostettu
l a i n perusteella Joka by^äksyttibi
Loaisinasia vuonna 1924. J a Joka s i l i
s i n o:ettibi vofmaan K l u K l u k K l a -
S i a vastaatL
%tupeilin takana'
Port Arthurissa
; f J P w t Arthur. — C S J : n täkäläisellä
haalilla esitettibi bebnikuun 2S pnä
Martta Kärkkäisen ohjaama näytelmä
v ^ t u p e i l u n takana". iSen arvos-telana-
haluan esittää seuraavaa:
Kamarbieuvoksena oli K . Salminen
T!y6miehene väliän vaikean osan.esi-tjns
sujui kobtals3sen hyvin. Lausunta
oUsl saanut olla vähän bUitympää
suuttumuksesta huolimatta;
^ Tbihtorlnnan osan vei Helien Espe-land.
Alussa hän näytti vähän ber-mp^
tuneclta, mutta esitti kuitenkbi
tvaltcean osansa luonnollisesti; Liikkeet
olivat vapaat Ja lausunta selvää.
.,'Hazel AstrominValburln tulkinta
o l i 'kerrassaan mainio. ' V a r s i n k i n
muutamat kohtaukset esitettiin mes-tari^
lisesU. Neiti Mellan osalla ob
Ida^Ahlgren. Hän oli muuten asiallinen
esityksessään mutta olisi pitänyt
puhua vähän kuuluvammin.
jRatsumestari oli oikein reilu herm.
Martha Kärkkäinen vei vanhana veteraanina
osansa erittäin byvin. Ahti
r^Ol^teSterbackin: lausunta oli selvää,
mutta Ulkehtimisessä ori toivomisen,
varaa. V. Kuusela vei lyhyen osansa,
tiyvln. YUoppilaana esiintynyt Bert-,
t a Niemi vei osansa oikein reippaasti.
' Kuusela tulkltlsl kauniisti
sisäkön osan.
:I^^ näytelmästä sanoisin, että se
<m vähäsisältölnen mutta kuitenkbi
mielenkiintoinen — L .
Haisten asemasta
ja tähläviää
! Sointula. — Me n a i s e t olemme
kautta' aikojen olleet alistetussa asemassa:
miehiin verrattuna: Olemibe
olleet sen "paremman sukupuolen": ja
lisäksi kodin orjia. Naiset ovat saaneet
tehdä työtä "määräämättömän
Ipltlclä päiviä; synnyttää lapsia, hoitaa
Ja Vaalia niitä muun työn ohella. Jos
sitten berranune sattui olemaan hy-väjilä
tuulella; saimme ehkä kiitollisen
.katit^eai.ianpustukseksl'. työstämme.
Päinvastaisessa tapauksessa saatiin
torjoa; siitä kuinka työmme oli huonosti
Ja butllobnalla suoritettu. L a p .
setkbi olivat huonosti kasvatettuja i
Se olikin ihme että naiset voivat
silloin lapsia kasvattaa. Eihän meillä
öllut^imitään opittua tietoa , lasten
hoidosta enempää kuin muistakaan
asioista, f Oli vain äitien antamat
neuvot Ja omat kokemukset. Näin
vajavaisilla kasvatusta koskevilla tiedoilla
Joutuivat äidit kasvattamaan
lapsia; Joista oli kasvavamaallman
hallitsijoita: ^^Tosln rikkaitten perheitten
pojat pääsivät kouluun; mutta
tytöt; Joista tuli lasten kasvattajia;
salvat usein tyytyä vain äitinsä tai
kasvattajansa, antamaan tietomaa-'
rään.
Naisilla on kuitenkin usein hyvä
vaisto Ja vaistonsa: avulla he osuvat
usein oikeaan. Myös hellä äidbi rak-.
kaus o l i apuna ohjattaessa lasten elämän
'mutkaisella polulla. Pääomien
kasaantuessa Joillekin harvoille, tuli
miehistä palkkadrjla. Tällöin he huomasivat
myös naisen aseman ja niin
he allcolvat yhdessä suunnitella ja
toimia::paremman elämän saaVutta-miseksi.^'
Näbi pääsi nabienkin Ihmisarvoon
hänetkin ^tunnustettiin
«sielulliseksi olioksi". ' -
Tasa^arvoisuus miehen rbinalla on
jvicläkin kyseenalainen seikka. Nainen
ei voi vielä päästä kaikkiin ammatteihin
j a 'virkoihin, eikä hän saa samaa
palkkaa^Samasta^ työstä; Täällä C a nadassa
pn kyllä laadittu aivan hiljan
laki, Joka myöntää liittovaltion säädösten
alaisissa toimissa naiselle saman
palkan samasta työstä. Eteenpäin
siis ollaan menossa, vaikka h i taasti,
J a muistaa sopii, että enemmistö
Canadan naisista jää vielä tämän
l a in ulkopuolelle;
Tärkeätä ori toiminta rauhan hyväksi.
Siinä voimme toimia miesten
rinnalla. Se on meidän omaa toimintaamme.
Onhan siinä kyseessä mles-temme'
Ja lastemme elämä ja terveys,
Nykyaikafaien sota el säästä ketään <—
ei naisiakaan^ Se vol*hävlttää muu.
tamaasa minuutissa koko elämän
maan päältä. Se tuntuu ehkä monestamahdottomalta,
koska vielä
näemme elämää ja l^asvullisuutta
ympärillämme.
Keskittäkäämme kuitenkin kaikki
voimamme rauhantyön hyväksi- Vaar
tikaamme atomi- j a muiden Joukkotuhoaseiden
ehdotonta kieltoa tiukan
kansaJnväbsen kontrolUn alalsuudes-i,
s e l ^ aseistuksen yleistä väbentä.
mistä! Tämä vaatii Jatkuvaa työtä
ja ponnistelua, sillä sodanlietsojat
toimivat myös Jatkuvasti, — E , M , T ,
KultsHifucdlc, >
lupailiaao iShan
parempaa huomina
; SMttli, Itecttpiaa —) VUme viikolla
sabnme lukea uuden kirjeenvalbta-
Janune kertomuksen. Halleybmyn pa-^
rantolassa boidettavana: oleva entinen
naapurini David Laine, kirjoitti
sieltä niistä oloista. Jotka eivät näyttäneet
miltään tauonoUta. Kiitoksia
vam David. Tällaisia Juuri ajattelin
ermen ybUfikokoustamme ja toivoisin
että kaikkialla.: missä on lehtemme
lukijoita; otetaan Icynä- Ja kerrotaan
oloista siellä. SlUobi tulisi lehtemme
parempisisältölseksl. Erbiälsillä työ.
mailla työskentelevien pitäisi ottaa
tämä huomioon. Kirjoittamisessa
tuskin tarvitaan mustekynää. Jota e i
aina ole helposti saatavissa, vaan ee
litteä "tlmpermannin:. pännä" on Jotensakin
yhtä hjnrä.
•Vihne viikon lopussa vieraili taas
täällä kultaperukalla suuria herroja,
sillä 25-miehlnen: Joukko : matkusti
Ontarion lalnlaatijakunnanJäseniä;
tarkastelemaan miltä tämä nelj&n
vuosikymmenen aikana rakennettu
kunta näyttää. Joukon niatkassa tie*
tenkln: oli Ontarion kalvosminlsterl
Hon. PblUp T. K e l l y ikäänkubi Johtavana
miehenä, joka sanomalehti-haastattelussa
kehui. että-näiUä perukoilla
on parhaat kaivosmiehet Ja
teknilliset insinöörit; Mutta kulbin
hlnnah alhaisena pysyen on kultakal-vosteollisuus
pahasti taantunut. maiiA
Grimsby. — Vlfane lauantaina «at
surmansa Carl Zrelak kun auto. Jossa
hän maOcusti, törmäsi sementtiseen
sillan ^^päähätt Porty Mile Creekill^
Queen JElizabetbin valtatiellä.
Autoa ajajaa John Wydryk louk-icaantai'
obnettomuudessa vakavasti.
teu< että viimeisen kahdenkymmenen
vuoden aikana on suunnilleen puolet
Ontarion kultakaivannoista lopettanut
tuotantonsa syystä kun kullan
hbita bn oUut älhablen eikä tätä kysymystä
ole voitu Oan&dassa senvpa-remmb)
Järjestää. Tällä kertaa on
kuitenkbi m r . K e l t y n mielestä suunnitteluja
menossa joilla voidaan tämä
tilanne parantaa. Hän mainitsi
myöskin kullan vapaista markkinoista,
joilla voisi oUa kullan hintaa ko.
hottavat arvot
Tilanne on todellakin tällä kertaa
melko' kiusaUbien täällä kulta-alueella.
Jatkuvasti siirtyy nuorempia: k a i -
osmiehiä uuslUe kaivosayauksiUe. Ja
onpa siirtynyt useita noita; kyvykkäin'
tä kaivoslnsbiöörejäkln Jotka tietenkin
ovat saavuttaneet^ paremmat elämisen
mahdollisuuden tykkänään xau
sissa oloissa,'vaikkakin ne alussa ovat
melko puutteelliset.
f '*
";|a sitten näistä oman Järjestömme
touhuista myöskbi.' "Lokarin morsianta"
o n harjoitettu» kovasti esitys*
kuntoon. Esitys tulee tapahtumaan
sunnuntat-iltana tk. 18 pnä j a abiakin
olemme varmalta taholta saanut
tietää, että C^chranesta tulee "kaara'
kuorma" katsojia. Niin tervetuloa
vktnr^^teelstlöiSt-ettöTäidä. »TolVön'
että toisillakin paikkakunnilla harkitaan
tätä matkaa, 8e tulee varmaan,
k in hyvbt virkistäväksi näin kevät-korvallH.
Nyt ei tosin vielä kesälinnut
paljoakaan: laulullaap häiritse;
mutta näyttelijät tulevat laulamaan
noita kauniita .lännenlauluja. Viime
harjoituksen aikana pelbnannltkln
harjoittelivat aivan erikseen.
Mutta pääsiäisen aikana on vieläk
in suurempaa meininkiä iiaalillam?
me. On kuulema' tilattu kalkkunat
joista tullaan tarjoamaan juhla-ateria.
Jaa. se on tässä maassa'^selläis.
ta, että'Jos halutaan Jotakbi erikoisesti
Juhlia niin ^siinä pitää olla J u h -
larucka Ja mitään ei ole joka löisi
laudalta kalkkunat. Mutta tästä el
passaa vielä paljon puhua; koska nuo
mahtavat linnut saapastelevat vielä
elävänä Ja kuluttavat näitä suuria
Canadan vehnäyUjäämiä, — H . ,
Skandaaleja riittää
Booma. — Jokseenkin epätavalliset
mittasahteet -saavuttanut
skandaali on sdiviämäisillään
Boomasiia, jossa slveeUisyyspoliisI
perjantaina saoritU ratsian kai-koialtosmbilsterlössä
Ja takavarikoi
"Joukon pornograafista aineistoa".
Joukossa "siveetön, piirretty
sar^".
Kymmenen benkiiöä«i heidän
joukossaan yksi nainen, pidätet-tUn.
Poliisi sanoo, että aineisto 11-
niefsestioU "ministeriön taltcelli<>
sia taipumuksia-omaavien tobaP"
henkilölden laatimaa". SUben
koDlnl piirttstuksla Ja poniofrsfl-sia
sarjoja. Jotka UerfeUvftt vlras-tossa.
Batsia pidettiin beti työn alettua
aanuilU. Bakennokseen «aa-pai
60 poUisU joko yksitellea tai
kaksittain ja be «olklvat eri boo-nelstot,
antoivat; henklldkonmrtle
määräyksen Jäbteä klrjolfifivSy-tiensä
äärestä > tarkastivat sitten
laatikot ja kortistot.
Poikamme
Geo. Nummelan
^ ja hänen vaimonsa
Tomm
M U I S T O L L E - -
Toini kuoli 4 päivä maallskaDta
1955 »uto^^mntUomnadem» Ja
George kooll piivijt myiUiemmln
samassa ' onnettomoadcasa saa.
milnsa vanunoUiln.
Kyynelhelmiin vaihtui Jo varhain
mi kalleinta ois omistaa.
Georgea Ja Tbinia muistellen;;
Tiistaina, maalisk. € p.
leimininsla yuneen vuöd^ iaijana -'
rMt Arthor. Serboo naiset ovat
täällä xjpeässä tobnbmassa Jatkuvas-ti
Ja be'ovat ottaneet>osaa monenlaisiin
tobixlntolbin osastonkin tehtävissä.
Kokoukset o n pidetty säännönisesti
vallcka osanotto ei aina o'c ollut sata-
Suosenttinen mutta kuitenkbi ollut
mukana noin kymmenen j a *l$Jä5en^
iä kerrallaan.
' Vaikka olimmekbi olevinamme kesällä
lomalla, n l b i el se sentään k a i kille
kerhon naisille lomalta tuntunut
kun monet,: Joskaan ei :ai>-an
k a i i ^ jäsenet, olivat vastuussa kesä-tobninnan
aikana ravlntobista ice-s&
lä pidettävissä plkoiknajublissa.
No taos talvltolmbman aikana haulissa
o n se vi^itulsesti naisten huolena,
että o n iltama iltoina tarjottavana
S^yvät kahvit Ja meiUä onkm
erikoisen hyviä kalivikökkeja. että
voivat kilpailla kcneh kahvinkeittäjän
tenssa ikänä.
tiaisten tobninta on jakautmiut
manille erinäisille aloille, on saatu
paljon rahal'isia: avustuksia, jJos on
ollut .rahallisia tuloJakii{ tolminnas»^
tamme. nohallisia lahjoituksia on
oUut $162.00 — joten on sUnä ollut
tietenkin tulojakin Ja lisäksi olemme
maksaneet OJf.G. kuukausi maksuja
IS7.00 j a m o n i a kymmeniä multa ra^
holttamisla o n huomioitu.
_l|lau!han työhön olemme kimittäneet
sUurta huomiota, keräten varoja
sekä nimiä atomipommia JarSaksan
uudelleen aseistautumista vastaan
useita satoja. '
Kuulumme Jilsencnä Canadan nais*
ten kongressiin Ja otamme osaa tääl^
lä olevan osaston toimintaan.
VUme kevättalvella oli meillä suuri:
urakka kun 1 ^ kilpasille
miesten kanssa. Kilpailtiin osastoon
rahavarojen kartuttamisesta. Kult-tuuritobnbmasta
Ja jäsenten hankin-liasta
osastoon.
iKyllfiOiän me hävisimme rahallisest
i Ja jäsenhankinnassakin, mutta
kulttuuritoiminnan: arenalla me vol-r
tbnme kUtettävästi. joten sitä-^ voi
sanoa hyväksi saavutukseksi.
: Käsitöitä o n ahkerat emännät valmistaneet
suuret: määrät Ja pidetty
hyviä myyjäisiä Joiden > myyjäisten
rahallisesta puolesta -volmmo kiittää
erikoisesti metsämiehiä, sillä he ovat
reiluja poikia olleet: aina meidän myy
Jäisissämme, mutCa ophan meilläkin
sitten ollut arvokkaita käsitöitä, Joen
ei ole ostajatkoab tulleet narta-uksi.
vaan saaneet Tahallaan k i i h -
nollista sukkaa. Uivia ja kinnasta.'
J Taaskin olisi suuri milärä »vabnilta
käsitöitä, -vaan inilloln on myyjäiset
sitä ei ole päätetty, mutta mahdollisesti
«huhtikuussa, kunhan Jaos me-iiee
ohi-nuo kilpailut, nimittäin osas-^
ton Joukkueet Jotka kilpailevat kahtena
ryOnmänä "Iskurina" j a "Pusku-r
b i a "
aan sUnS. täa» fcetiMoroe
vievät buomattavaa «uu^h mflaaair i
kuuluen itsekukin fcoka SkurUo fuijk
Puskuriin, mutta'imäEana immfjffii'. t
kbnteästL ' - / }^f^ p'
Kansainvälistä naisteiq;fUvaä m ^ j- V
tulemme viettämään maäl'lskuun'^"lV,' '
päivä haalilla 316 Bay St Ja abm« ~
tulee oiemaaa ^osanotto suuri sUlä
monta eri kansallisuutta tulee otta-'
maan siinä paikkansa'Ja'monella eri :
kielellä tuillaan esittämään obJeUnä^,'^ . \
joten sUtä ioivotaaa erikoisen suur* \ '
ta ja mleliinpalluvisui tilaisuutta,} >,;'
Lähetämme toverilUsen^nalstetipftU^ ;'
vän tenrehdyksenijnaisme ikaiUdalla ^ ^
ja kaikukoon yhteinen huutomme^lfäv^ .
nä kansainvälisenä nalstebpälvätiä ' <
rauhan publesta entistä volmäkkaaofciit , 7
pana, <— Tyyse.
Riisin ituotanlto
lisaäntiyy, Intiassa
,New DelbL ~ Täällä tiedolteUUtt^
keskiviikkona.' että kuluvan vuodqi^,
riisisadon uskotaan nousevan'23,715,-
000 tonniin. Vv.' 1954-55 sätövuomia'
saetun 22428/000 tonnia riIsIfi.jKt}U2<
van vuoden riisin, kylvöala on lula:*
4 prosenttia suurempi kuin iti^^f i
yuöhn^?^
181
Korttdiokäa
KÖRU-KÄLEVÄU
Kansalliseepoksemme Akseli Oiätf
len««aUclanrgomlBtamftnfci tolgt<^
panoksena. ^, . , ,
• ••®•gi^laliiii^^
kaaalMa gij. 18.50
. Seitsenäti VciljestäC'»'
I<)istopatei»: iurti|raartlrittamiw%.
Somistanut AkseU Oallen-KaU^
Blnta,
on sidottu koviin nahkakäiudln.'
Sidoksen selkä on varustettuliS^'
hokkebi.' ' 6ek& kannessa .etjft
selässä on lukuUila vlgnettejft. YOr.
syrjä'kullattu. Hienossa kotelossa.
n i n ta
miatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLIsilING
COMPANIT UMITED V
Box 69 8iidbor]r;<4]|At':
mm
SUURI ÄÄNILEVYJEN
Alennu
SUOSITTUJA
O*
ALENNUKSELLA
•s
LEUONA-LEVYT - TävaU. $X.25-^ NXT 75c
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
TSb2 Knuttsätdden laulo, Slow-foi^ Obivl virta ^ , ^j^^
Amor Hoi, valssi, Blnfii Kronström
T 6025 Sun lempecsi luotto, vals^ Sfailkk» Tontori
Pienet tähdet loistaa, sloir-fox, Sinikka Tunturi
T 5054 Haaveilua, slow-fox, Eero Väre. ^ ,,
BUJaa kiilkee kuu, valssi. Eero ^Väre '
T M99 Hurmio, Tango, Veikko Tuomi
Sydän barbaretkelia» valssi. Veikko Tmoi .
TflOSS Onnenne^ tango. Veikko Tuomi ' . - > >
OU koo, Bequin Foxi, Veikko Tuomi
T 6085 Sune laulan mä bUJaa, tango, Olavi Virta
Toolikannel* tango, Olavi Virta^
TM» HanoffkertooArgentlbiacta»tango
Uaivaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, bannonikka Ja.
. yhtja)
T SMO Crokyynel^ «ango, laut Veikko Tuomi
Ulan monta maistoa» begoln^ lauL Bertta
T fMt Staulle, Beguln ' ' ' " ' 'i
Me tauMbne iaaa, tango^Kguln <LauL Veltto 7nioal> ;
T5095 pnta Ja totta, valssi, Eugen Mafansten ' • V^^^i
Töölön Taula, 8Iow-Fox, Eugen Mabnsten
T 5097 Hnstaa rakkaatta, Fox-irot, Eugen Mabnsten
Sata laatua rakkaudesta, Eugen Malmsten
FENNIA-LEVYJÄ - TavaU. $1.25 - infT 75c
(Ostajan maksettava lähctyritidut)
F lOC Figaron häät, evertaari^ sSv. Mozart, soir, Nonrbaek
Uauslfrat hetket, säv. Paot Norrback
F 110 Bloor Street Bhamba, «Iv. Paul Nonlttck
Kolia mabteliesss, valssi, säv. Paal Nontaek
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja „
Yhdysvalloissa - - .,, , ^
Tilatkaa nopeasti, sillä yllämainittuja levyjä on vain,
rajoitettu määrä jälellä.,^ \ .
POSTI- JA PIKATAVAEATILAUSTEN TULEE KXSITIAX'
VÄHINTÄIN KOLME tBVFÄ
VAPAUS PUBLISHING GO. MEe
mm
• i l S i ' V i i i ; ;'
•.•jr:-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 6, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-03-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560306 |
Description
| Title | 1956-03-06-03 |
| OCR text |
eekemahen aykypavli limvnkMmf^^^ifSl**^
MmfefaiiQJai I TJääxxpi iponflgaan meistä moasa-joUIe
neekert* Ja »uut nitu:-
cvat verrsttais kaidsaisia
o a l&hRmmio pysäb^yt
«yisUä AmerlkaEsa iner.
! o3a oedceri Ja vielä vähexmnän
iDitä iserJcitsee olla neekeiiiial.
I eiitä buoTimatta. että pemtuslaU
vapautta Ja tasa-arvöa. Ja
neekerit vapautettiin orjuudesta
I jEBuan sitten, kantaa Jokainen nee-vazsinkin
etelä-valtioissa edelr
ojjuuden raskasta petintöä.
[iTseissa palkoissa Jo lapsesta saa
tuntea syn^meensä mustaksL
ei saa leikkiä kaupungin puis-
, Ja kentillä, misä.valkoiset lap-lelkkivät.^^
Hänen leikkipaikkansa
Eit kurjien.neekerikorttejlentaka^
Eit. Joutuessaan kärsimään vää-ttä
valkoisten lasten taholta, mikä
apabtuu useinkin., o n hänen nöy-:
sti'|^tuttava.slllä onneton o n se
leekefilapsl,; ^ Joka - uskaltaa nostaa
kätensä valkoisen ^rodun. lasta vas-
>Tuskaisena joutiiulän .moni
iitl rankaisemaan lastaan syyttömäs-sillä
olojen pakolttamana täytyy
nuorena ~ oppia nöjrrtymään ja
QUistamaan asemansa.
Voidaksemme tarkkailla neekeri-ilsen
asemaa, on samalla luotava
yhyt .katsaus neekerien asemaan
Heensä. : J£>erusosä heistä: asuu etelät
iltioissa.etupäässä maaseudulla,
piellä heidän; on: miltei mahdoton
ada muuta.^työtä, kuin mitä maata-ous
tarjoaa; : j a sekin paljon huo-
[loimmilla ehdoilla ja huonommin
alkattuna kuin valkoisten työläisten,
uotta ei korosteta, että etelävalttol-
Ben maataloustöissä; työskentelevien
iudburyn kerhon
neekereiden asema ei «öe saur»t:-
kaaa muuttunut aeekeriorjiniqäivien
jälkeen.
Mutta pohjcilsvaltioissakaan e i b e i -
däc asemansa « l e padonkaan parem.
pL Sodan Aikana, JoUoin o l i puitte
työvoimasta, oli heidänkin bejpompi
saada työtä. Naisetkin silloin pääsivät
usealle teollisuusalalle. Ja saivat
työstä saman palkan kuiri vallmlset-kin.
Mutta sodan Jälkeen, kun työmarkkinat
muuttuivat, niin ensiksi
Joutuivat pois neekerinaiset Ja sitten
neekerimiebst. Ja tämän Johdosta
heidän dintasonsa taas aleni huomattavasti.
sil'ä tilanne on^sellaihen,
että neekerit pääsevät aina • viimeksi
töihin, ja.ensiksi eroitetaan:;
Neekerinalsen on hyvin' vaikea
hankkia itselleen' ammaCtitaitoa,' Ja
[ui^lumisia
Sndbnry. — Allekirjoittanut velvoi-;
ettiin kerhon vilmeksipidetyssä ko-ouksessa
kirjoittamaan tähän nais.
späivänumeroon.
Meidän kerhomme 'toiinii pääasias-talvisäikaan,
sillä kesätoimintaa ei
(IB viimeaikoina enääUllut,, Luonto
etää «ehkä liiaksi puoleensa. Lisäksi
DD kasvimaat, ^nurmikot ja "kesämö-
It".. Joiden parissa työn raskaan raaj
a lyhyen kesän vapaahetkensä
ettää.
Kerhomme jäsenet ahkeroivat' käsitöiden
parissa Ja tunnustaa täytyy,
itä paljon:on:ahkeroita Ja näppäriä
Jotka lähettävät kaunUta käsi^;
öiUi kerhollemme, vaikka eivät syys^*
tai- toisesta voikaan: kerhon toir
ilntaan-osallistua^: Kerhomme -kuu-
[luu Canadan Nalstenkongressiln,; siis
»ajidseen - Järjestöön. .Meidän
aonamme : ronkin täällä - Sudburyssa:
iynyt monena- vvuonna edustajia;
tjotka ovat tuoneet, henkilökohtaiset
Iter^ei^ensä .sekä/; kansallisista että
jkansainvälisistä kokouksista Ja_ tilai-
Ifiuukslsta. ^ ^
Kerhomme naiset osallistuvat paL
Ikaaliseen sairasbuoltokomitean työ-
Ihön, lastenkomiteaan Jne. ~: Kerhom-jme
Jäsenet ovat hyvin aktiivisia mo-,
Inlssa muissa Järjestötehtävissä, mitä
|he auttavat vielä rahaUisestikin. ;
Olemme myös kirjeenvaihtoyhtey-ldessä
O S J : n naisten komitean kanssa
Ija sieltä saanunekin aika^joittain
japua toimintaamme.
Kansanvälistä naistenpäivää olem-
Ime jo monena vuonna olleet Järjestä-?
Imässä ja viettämässä yhdessä M -M
lunion paikaJlisosaston naisten jaos-
|ton k a i ^ a .
I^liaista on toimintamme.; vaikka
lei olekaan tällä kertaa vallan niin
j laajaplirtelstä, mitä se oU esimerkiksi
I sodan aikana. : Toivomme rauhan
I aäUyvän maaibnassa ja hyvää kerho-lym:
toimintaa naisille. Tiile sinäkin
Imukaan!
Ket-hoterveisin, K . K .
milloin hän sen omiistuu saamaan; ei
hän - useinkaan saa vastaavaa työtä
Tämän Johdosta onkin hyvin paljon
Jopa korkeakoulusivistyksen omaavia
'naisia - siivoojina, tarjoilijattarina • Ja
kotiapulaisina.
Ne e k e r i sairaanboitajattarenr on
melkein mahdoton saada työtä muissa,
kuin neekerlsairaaloissa;. j a niitä
on liian vähän. Samoin on asianlaita
opettajien kanssa. Vaikka' hän olisi
tehtävässään kuinka etevä tahansa, ei
hän pääse opettajaksi muulle kuin
neekerikouluun;: Kuvaavaa oloille on
sekin, että valkoiset opettajat ovat
pa'jon paremmin palkattuja kun mitä
ovat neekeriopettajät.
On myöskin muistettava, että m i kään
ei kykene suojelemaan neekeri-naista
valkoisen miehen väkivallalta
Amerikassa, vaikka vastaavanlaisissa
tapauksissa, ja/ ihan syyttäkin neekerimies
armotta lynkataan ja terrori
kohdistetaan koko neekeriväestöön.
Suotta ei neekerien keskuudessa sanota
"olla neekeri on kyllin paha,' olla
neekerinainen on monin verroin pahempi."
.
•Etelävaltioissa on kovat määräyk_
set voimassa, mistä ovesta saa astua
sisään neekeri^ missä.: kaupassa saa
han tehdä jokapäiväiset ostoksensa.
Saman liikkeen tuotteita myydään
samassa rakennuksessa, mutta toisen
myymälän oven pääl!ä lukee VNee-kerelUe",
ja muuaUe ei uskalla ncs-keriäitl
mennä ostoksiaan tekemään.,
Eivät edes r sellaiset yli maailman
tunnetut kuuluisuudet kuin Marian
Anderson' uskaltaisi uhmata näitä
etelävaltioiden : lakeja. Sen vuoksi
bäokm nöyrästi menee sisään, asesjs»
ovesta. Jonka päällä on lappu: Nee^
kereU-e. Ja astuu vaunuun. Joissa o »
sama kirjoitus. Kuuluisuus ja sivistys
ei ole mikään suoja silloin, k u n on
kysymys. rodusta.
Jos työtätekevän naisen asema on
raskas Joka paikassa, on neekerinai-sen
asema rotuterrorin alla monta
kertaa raskaampL Suotta ei nedcerL
nmoibja laula:
Auttakaa hajoittamaan tämä
pimeys, murskaamaan yö,
repimään varjo, valon tuhansik^
nuoliksi.
: antakaa meille aiirinko, josta
unelaimme. '
Neekeijkysymys on yksi yhtei»*
konnan . sunrimpis - eiäkohtia.
Kuitenkin V on muistettava : että
; nykypäivinä on laajat edistyfcsd-liset
piirit ttostaneet volmaKkaite
vaatimuksia neekereiden tasa-ar-voisnaden
puolesta. /: ¥liä sott»
remmaksi 'on kasvannt se jonklm,
joka el .pidä :iiäpeäAä .taittoa
neekerin Iräteeii. Ja-yllä voimakkaampana
kasvaa myös itse nee>
: kereiden keskoodessa .: vaatimukset
rotojen välisestä. tasa-arvosfa
j a täliän oikentettoon vaatimok-seen,
tänä kansainvälisenä n a b -
ten päivänä, yhtyvät kaikki cdis-
'tysmiellset naiset fcaikldalla maailmassa...
Ojennamme kätemme
tänä: Iiistoriallisena meAkipäivä-nä
mostille, keltaisille Ja valkoi-sille
sisarillemme, raolian j a tasa-arvoisuuden
meriteissä. ^
— Helen Tarvainen.
Oikaisu
•Fort.•William — Helmikuun: 15 pnä
Vapaudessa oli,maininta, että Canadan
Naistenkongressin Järvienpään
osaston järjestämän Kansainvälisen
naistenpälväjuhlan tulot luovutetaan
lasten kesaleiritoiminnan edistämisen
hyväksi. Vaikka me avustamme niin
paljon kuin voimme osuusliikkeen ke.
salelriä, me haluatsmime kuitenkin
lausua, että se ei o'e meidän ainoa
tehtävämme ja pyydämme: teitä - o i kaisemaan
sen. -laoisutmon kuuluvaksi,
että mainitusta: tilaisuudesta saatavat
varat käytetään Canadan Nais-tenkongressin
; toimizman edistämi'
seksi. — Marion Martin.
Maailman äitien Icongressissa käynyt mrs.
Ferguson puJtul Sudburyssa kokemi^ksisfa
Sndbnry. — Canadan Naisten K^n^
gressin iCongress of Canadian, Wo-men)
kansallinen sihteeri mrs.'Marge:
Fergussoh vieraili pulhujamatkallaan
myös täällä puhuen paikallisella
Mine-Miir baaUlla bebnikuun 21. päi-väbä.
Hänen kuusi viikkoa kestänyt
puhujamatkansa kautta :CanaT-l
a a o-i juuri päättymäisillään.'sud-buryssa
hänet otettiin Innostuneesti
vastaan j a seurattiin mielenkilimolla
bänen kertomiaan kokemuksiaan.
• Mrs. :Feigusson oli , o l l u t : viiden
muun canadalalsen: naisen kanissa
edustamassa canadalaisla naisia
Maailman Äitien Kongressina joka
pldettibi Lausannessa, Sveitsissä ^viime
toelnäkuun 7—10 päivinä. .Hän o l i
myös fvieraiilut Neuvostoliitossa Ja
Kiinassa.
Äitien Kongressista mrs. Fergusson
kertoi .että se o l i ensimmäipen kerta
historiassa kun äidit kautta maailman
- kokoontuivat suimnlttelemaan
toimenpiteitä lapsiensa .suojelemiseks
i ' mabdollise'ta -sodalta, vaatimaan
aseistariisumista j a kehitelmään ystävyyttä
kaikkien kansojen keskuu^
dessa.
iKJongressissa oli edustajia 66 maasta.
Piistä maista. Jotka olivat e n i -
I ^ I I T O S
Sydämelltaen kUtos ystäviBe sUtä hauskan iloisesta yllätyksfötä, kun
saafStte luokseni, tutuen mukananne nibx monenlaiset hyvät herkut
jTsen tollSolsen lahjan, joka on nyt teitä aina muistuttamassa. S t^nS lÄia:yhteisestl sUtä kauniista ystävyyden osoituksesta,
jonka osakseni sain täyttäessäni 60 vuotta.
KapuSkasing
J A C K VUOHELA Ontario i
luiRiiimniiiiamti
LlDC [EI HE
>TYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
Kirjallisuutemme ^yrmm^^n^n^u^^J^^^^J
„ kärta'i^hteIStyön tuloksena - esitetään "
" jonka päätoimittajana on dosentti Niilo Salcsela. » i j ^ _ f i f LJ y l Ä Ä j T s o o kuvalla koko se lääketleteem^
tällä hettodlä on suomen lääkärikunnan ensinvm miesten tutkimusten
tuloksena saavutettavissa. -
Teoksen tounittaja kirjan esipuheessa sanco:
p i sessa yleistajuisen lääketieteen valistustyössä.
Teos hakenUsfoineen kasiitaä 1121 sivua
iaSOOkiivaa. HINTA SED.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
$9.50
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBYijONT.
ten kärsbieet sodasta; kuten Saksa
' j a Japani, o l i lähetetty suuremmat
edustajistot. Eräs 'edustajista'-olf-fel-roshlman
uhri. Joka on vieläkin lääkäreiden
boidossa. Hän o l i päättäväisenä
halunnut osallistua kongressiin
Ja sanoa sanottavansa sotaa vasr
taan. Kaikki edustajat: olivat näh-,
neet bänen ruumiissaan hirveät a r vet.
Jotka eivät koskaan parane k i m -
nolllsestl. . Ne edustajat, jotka eivät
poliittisista syistä voineet saapua ben-kilökobtaistestl
Olivat sfe'lä kuitenkin
hengessä mukana, sillä he olivat lähettäneet
kirjeitä joista uhkui tuskaa
sodan pelolta Ja toivoa tulevaisuudesta.
Edustajia oli 7 9 maasta;
eri kansallisuuksista; e r i roduista ja
eri Järjestöistä. Nämä äidit' olivat
saapuneet .yihiteiseen neuvotteluun
kalkista vastuksista j a vainolsta^uor
Ilmatta. Heidän päämääränään o l i
ylivoimainen halu saada, äänensä:
kuuluville atomiaseita vastaan. He
ha'uslvat: Ikuistaa rauhaa; .
Sudburyssa mrs, Fergusson,puhui
myös meille kaikille tärkeästä -ter-veysvakuutuskysymyksestä,
josta C a nadan
Naisten Kongressi tulee esltr
tämaän liittohallitukselle ehdotuksen.
Hän -'kertoi kuinka milteii kalkissa
Eurcopan maissa on voimassa jon-r
kunlainen terveysvakuutus: Meillä
Canadassa sitävastoin on terveysvakuutus
j a sairaalavakuutus varsin
puutteellista Ja enemmistössä mas[-
kunnistä sitä: el ole .olemassakaan.
Tarkoitus o n esittää habitukselle ehdotus
vapaasta lääkärintaricastukscs-ta;
ja syövän, nivelreumatismln, s i l mien,
hampaiden Ja raskaustllassa
olevien hoidosta sekä vapaasta sal-
.raalasta J a lääkkeistä Puhuja kyllä
saifoi.ettämabdollisestl vaatimukset
ovat kokolailla suuret, joten kaikkia
ei maiidolI;sesti; hyväksytä; Mutta
siten kuitenkin saatettaisiin balli-tuzsen
huomioon kuinka suuri on tällaisen
vakuutuksen tarve.
BritlÄh Columblassa nykyään peritään
5 prosentin :myyntlvero. Josta
määrätty erä menee sairaaloiden y l läpitokustannuksiin.
Saskatdb)ewä-nissa
myös on voimassa i sairaalavakuutus,
josta peritään 15. dollaria
henkilöä kohden vuodessa.: Ontariossa
ei vielä ole olemassa mltäcäänlais-ta
.terveys- eikä: sairaalavakuutusta.
Joten olisi korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin,
Lopultsi mrs; Fergusson kertoi kuin^
ka hän oli i^Ttänyt Neuvostoliitosta
naisedustajistoa vierailemaan Canadassa.
O n mabdorista, että ensi toukokuun
aikana sieltätuleepeille vierailemaan
yhdeksän naista: Naisten
kansallisen komitean taholta pyyde^
keräämään varoja labjan ostoon näille
neuvostoHittolaisllle vierailiJidUe.
^Australiassa l e t t e t «aavat n . $8JS0
viikossa eläkettä j a aen lisäksi lajkil-avostusta.
lyovainiotla
CSMt mhtai k c M » ta*
maUt^kaaatm, ci ytada «aitteft
kokooBtombett ntUL «aan
myöskiD mttfojrnmir taloaddU-
«ftia:'iiffcqjat»«:::jPf*wiicfa«if« .^iiirfL--^
ta kettiot ossIUstavat tooniin
Järjestömme tditäviin. T i n l on
inainIO'wia«,
Mutta samoin kuint)sastojaimie;pl'
täisi - tehdä s enemmän «piskdutyötft,
ajattelisin voitavan täidä myös x t a ^
ten omissa ;keximkolEbuk8issa;:t;^On
useita sellaisia Jokapäivftl^ k j i ^ -
myksiäi Joita voitaisiin ottaa keskusteltaviksi
l a vaihtaa niistä niielipltei.
tä. M ^ voitaisiin keskustella tiltä
miten saataisiin kaikkia canadalals-suomalaiset
nalset^ömme tukijolksL
Meillä vffT^b^p^ift^***' ibT'*fa'^HR on - vls^
slt esteet minkä vuoksiemmevoi hyvin
mukautua esimerkiksi Canadan
Naistenliiton työhön, mutta' kansa-laist^
nme keskuudessa on useita k y .
vykkäitä Ja vjonkim verran poUlttises-tikin
vaimentuneita naisia Joiden 611'
sl belppo^ toimia yhdessä Canadan
toisten kansallisuuksien kanssa. Ke?
boitan heitä ajattelunaan kuinka
tärkeää osaa naiset esittävät esimerkiksi
taistelussa Sotaa vastaan Ja pai;;
remman terveysvakuutuksen;. äitejns-vakuutuksen
ynt eUntärkelden:: a s i o i den
puolustamisessa. Meidän vanhempien
tehtävä onkin koettaa .vaikuttaa
heihin J a saada heidät kerran
pari JoHbnkin edustustehtä^^tän, n i in
mahdollisesti bepysäht^ät ajattele.;
maan edessämme olevia ongelmia,
loibin meidän on KfydettlTvä parannukset.
Vaikka tällä kertaa onkin elämä
helpompaa : k u i n : 2 0 - 3 0 y. sitten,: n i in
on kuitenkb» asioita. Jotka eivät pysähdy
kulussaan. Ajatelkaamme mitä
naiset saavat kokea ja tatetella muissa
. m a i ^ a . Me suomalaiset naiset,
]otka'> olemme, : olleet 'Uranuurtajia
mm; taistelussa naisten äänioikeuden
puolesta, ^emme saa unohtaa.^ että
maailmassa on vielä paikkoja; Joissa
kanssaslsariemme elämä .onmltä B L ;
keeilisempaa: Tässä: muutama päivä
sitten l u in lehdestä; että Kreikan ' n a i setkin
pääsivät ensbnmäLsen; kerran
äänestämään valtiollisissa vaaleissa.
Meidän ^'byvissä^ oloissamme-fcin
on epakoliä»,Joita olisi mah-doliisnos
korjata V Jos niililn vain ^
kihmitettäisiin^iaiiveeksl hooinio-ta
ja kyliin' ajoissa,'Kliden^ira.J
kossa'ovat kooliikysymyB ja«mon-"
ta monta, Jotlui'ovat melia li^ellft
ja luskevat niin/nuoria 'iiedie^ ;''
kuin vaiiUinii||«aklii. Bito v^.^im^,
yhtelskonnantria kysymyksiä
Joista naiset vöii^vat sanoa paina-:
van sanansa;. :
Tänä naistenpäivänä ajatelkaamme
kubika'tärkeää on naisten järjestäytyminen
j a .tobnikaamme sen mukai.
sestl. '
Starin hieno
konsertti
maalisk/10
st. rcathatines. Pieni muistutus
St. Catbarinesin J a ympäristö» suo-nvalalsine-
Star-^ciioron konsertti
läbestyy ^ Tulkaa si'loin kuulemaan
kuoron kauniita lauluja; Joista mainitsen
vain muutkmia: Satakieli,
Joutsen, Tuutulaulu, AaUon kehto-
Jaulu. Paljon muitakin uusia Ja kau
nUta lauluja Ja^ sen l&äksi 'kauniit
tanssiesit3!jäet,80ololai4ur Ja lopuksi
bauska 2-näytölcsbien näytebnä "KV.
pa-kosijat", mikä on yksbiään katsomisen
arvoinen.
Tämä kaikki hyvyys tm IV)rt~Wel-lerin
bsalilla maaliskuun 10 pnä kel^
lo 7.30 illalla. Sama «bjebna Eitetään
Toxxmton .Don i^iaaliUa ^^Inäiti-kuun
8 pnä kello 4 ip. Tervetuloa XJS.
« • « mmi iset
Timminsin fiaalifla
nmmins. — Kevättä j a lämpbnlä
ilmoja odoteltaessa - päätti sellainen
pieni k o m i t ^ Aknetan avustamana
j ä r j e s ^ o£keto mauUcaat laatikko-päivälliset
liaabnemme. .Aterian m a .
kana tarjoillaan luonnollisesti ^Jälkl-nx^
kaa:- Tämä "tilaisuus o n maaliskuun
11 pnä alkaen keUo 11 päivällä,
EäÄkki tervetulleita b l i n läheltä k i i ib
kaukaakin.
K a h v i a myös tarjoillaan kotltäcois.:
Jten kaakkujen kera. i*itäkää t e lessä.
Timminsin (pitkäaifcatnen^ asukas,
K a l l e Luoma, saatettiin iiaudäH l e -
poorf helmikuun 29 pnä. Hän s a i rasti
'kaivoemlesten tautia" läUes 15
vuotta, mistä ajasta f]3n
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-06-03
