Vapaus, April 22, 1967

              Etiopia ei hyväfey
Eteliä-Afrikkaa
Addis Abeba. — Etiopia aikoo
boikotoida vuoden 1968 olympia­kisoja
mikäli Etelä-Af rikalle anne­taan
(isanottolupa, ilmoitti maan
urheiluohjelmapäällikkö Tesseraa
sunnuntaina Addis Abebassa. Hän
sanoi uskovansa kaikkien vapaiden
Afrikan valtioiden seuraavan esi­merkkiä.
Etiopian tunnetuin urheilija on
Abebe Bikila. Hän on kahdesti
voittanut maratonjuoksun kulta­mitalin
ja valmentautuu tavoittee­naan
kolmas olympiakulta.
tmiunmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimmnnniiiTmniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiH^
Urheitua
VANCOUVERIN KUULUMISIA
Japani iski sekä
naisten että_jniesten _
mestaruudet
Tukholma. — Japani korjasi se­k
ä miesten että naisten mestaruu­det
pöytätenniksen MM-kisojen
joukkuekilpailujen päättyessä siin-nuntai-
iltana Tukholmassa.
Miesten joukkuekilpailun loppu­ottelussa
Japani voitti Pohjois-Ko-
I ean 5—3. Ottelu oli e r i t t ä in tasa­väkinen
ja lujaiskuiset pohjois­korealaiset
tekivät kaikkensa, voit­taakseen
suosikkeina olleet japani­laiset.
Kolmanneksi sijoittui Ruot­si
kukistettuaan aikaisemmin Län­si-
Saksan 5^2.
Kisat jatkuvat nyt henkilökoh­taisilla
kilpailuilla.
Svvaythling Cupin loppusijoituk­set:
-
1) Japani, 2J Pohjois-Korea, 3)
Ruotsi, 4) Länsi-Saksa, 5) Tshek­koslovakia,
6) Neuvostoliitto.
Japani vei naisten maailmanmes-taruudeij
pöytätenniksen MM-ki-soissa
voittamalla loppuottelussa
Neuvostoliiton puhtaasti 3—0.
Gorbillon cupin loppujärjestys:
1) Japani, 2) Neuvostoliitto, 3)
Unkari, 4) Tshekko.slovakia, ."5)
Englanti, 6) Romania.
Ruotsi paras
kalottiuinnissa
Narvik. — Ruotsi oli odotetusti
paras sunnuntaina Narvikissa päät­tyneissä
uinnin kalottimestaruus-kilpailuissa.
Ruotsi sai kokoon
183, Suomi 116 ja Norja 58 pis­tettä.
Norjalla ei ollut täyttä jouk­kuetta
kaikissa lajeissa. Parhaina
suomalaisuimareina palkittiin Tui­ja
Pyrrö ja Juhani Salpa.
Vancouver. — Huhtikuun tapah­tumiin
ensiksi ilmojen suhteen,
vettä ja jälleen vettä riputellut
yläilmoista. Vierailijat muilta paik­kakunnilta
kysyvätkin, että sataa­ko
täällä aina? No, ei sentään aina
voimme sanoa. Kulunut talvi, ori
ollut leuto ja lumeton. Nyt huhti;
kuussakin on tosin kostea ja kyl-mänlainen
kevään keliksi, ilmat
kuitenkin ovat sellaisia, että rie
pitää ottaa sellaisina kun ne meil­le
sallitaan.
Tämän huhtik. 7 p n ä oli meillä
vierailija Valtojen puolelta nimit­täin
Työmies-Eteenpäin toimittaja
Mikko Wästilä. Hän puhui meille
maailman yleistilanteesta niin sel­västi,
että ei jäänyt mitään arvai­lun
varaan. Kahvitauon jälkeen
cehtiin vielä kysymyksiä niin rutos­ti,
että vierähti kolme tuntia eikä
kenelläkään tuntunut olevan kii­r
e t t ä kotiin. Tämän keskustelun
ansiosta aina vain lisää asiat seK
venivät. rita muodostuikin ikään
kuin opintokurssiksi siellä muka­na
olleille. Kiitos Mikolle vierai­lustasi
ja tervetuloa- jälleen ensi
keväänä viidennen kerran. Hän oh
saanut paljon ystäviä täältä ja joka
reissulla niitä tulee lisää;
No niin, jatkamme jutustelua
vanhasta ja jälleen uudesta aihees­ta,
työväen näyttämötajtee.sta, sun­nuntaina
tk. 16 päivänä esitettiin
meille Clinton, haalin näyttämöltä
Aino Pekkarisen kirjoittama näy­telmä
"Kalle Aaltosen morsian":
Jälleen voimme tehdä sen miel­lyttävän
havainnon, kuinka näytel­män
"nälkäisiä" meidän maanmie­hemme
ovat, kun seurasi yleisöä
esityksen aikana niin he aiv.-m
kuin ahmien ottivat itselleen jo­kaisen
repliikin mitä näyttämöltä
annettiin. Näin kiitolliselle ylei­sölle
on mieluista esiintyä, myötä­tunto
esittäjille ilmaistiin aina tois­tuvin
suosionosoituksin.
. Näytelmän esittelijä Henry Kan­gas,
esitteli yleisön joukosta vie­railijoita
joita oli: NeuvostoHitos-ta,
USA:sta Torontosta, Sudbuiys-ta,
Canadan aavikolta, Sointulasta
ja tietenkin ympäristön lähikyli.s-tä.
Miellyttävä Ja merkille panta­va
havainto oli uusista salissa ol­leista
joita emme nimeltään tun­teneet.
Teimme vain havainnon,
e t t ä olemme voittaneet uu.sia ystä­viä,
jotka olivat tulleet antamaan
kannatuksensa ja samalla rientä­neet
nauttimaan näyttämötaiteesta.
Kiitos suurelle yleisölle on vain
pieni vaatimaton sana. Kuitenkin
j sen haluamme: tässä yhteydcs.sä
R a k k a a t syntymäpäiväonnUtelumm e
ELVI LUJASELLE
hänen täyttäessään 5 0 vuotta!
Äiti
Bcb Lujanen
Julie ja Blaine
Bert Lujanen
Leo ja Carolyn
Powell River, B.C.
Jeannel ja Ken Nojonen,
Nancy ja Norman
Oliver Pajala
Mari ja Lani
Trudy ja Matt Moroz
Huhtikuun 8 pnä, 1967
KIITOS
Tahdon lausua vilpittömät kiitokset onnitteluL^^ta ja kaunii.sta
lahjoista, joilla kunnioititte merkkipäivääni.
Kiitos teille Joyce ja Tauno perheineen Sudbury. Ont., .si.skolloni
Orvokki Komulaiselle perheineen Suomessa ja teille Koivulat, Van.-
couver B.C.
Rakkaudella teitä kaikkia muistaen,
\ . ELVI LUJANEN
4766 Hani-ood Ave. Powan River, B.C.
esittää. . '
Yllä nimitetty näytelmä on hy­vin
suuritöinen näyttämölle asetuk­sen
ja lavastuksensa vuoksi, puhu­mattakaan
henkisen työn eli esit­täjäin
uhrausvalmeudesta heidän
harjoitellessa tällaisen suurtekeleen
niinkin sujuvaan kuntoon minkä­laisena
me näimme ja kuulimme
sen. Näytelmän ohjaaja Vilho Ny­berg
oli suorittanut suurkiitosta
ansaitsevan teon. Mainita myöskin
sopii Zaida Meriö, joka oli koko
harjoittelun ajan ollut kuin kokoa­vana
"hengettärenä". Tulokset" voi­tiin
. summata täydellä kympillä
kun seurasimme kohtausta joka
tapahtui vieraan maan satama-ravintola-
ssa. Siinä oli soittajia,
tanssijoita ja laiilajia, kaikki nuor­ta
uudenajan polvea. Zaida näyt­teli
vielä päänaisroolin erikoisen
ansiokkaasti.
Ottaisi liian paljon •. lehtemme t i ­laa
jos luettelisimme jokaisen esit­täjän
erikseen; Kuitenkaan emme
malta olla mainitsematta uutta tu­lokasta
nimittäin, Aune Räikköä.
.Sanoivat hänen olleen ensikertaa
näytelmässä. Sitä suuremmalla
syyllä onnittelemme häntä hyväs­tä
esityksestään, toivoen näkeväm­me
hänet pian uudelleen j a yhä
uudelleen.
Avustajien joukossa oli meille
tmtisiä tuttavia Grohnin Kalervon
t y t t ä r e t Dianne ja Janet, tytöt jat­kavat
isoisänsä perinteitä. Säestyk­sestä
huolehti Aino MacLeod har­joituksien
ajan, esityksessä oli mu­kana
myöskin meidän hyvä avus-lajamme
R, Heliin viuluipeen.
Kuiskaajana toimi Eila Männyn-väli.:
• • •
Lausumme jokaiselle esiintyjälle
mitä paihaimmat kiilok.sct työstän­ne.
Olemme vakuuttuneita, että
suuri yleisö yhtyy siinä meihin.
Kuitenkin rohkenemme olla hiu­kan
vaativainenkin, toivomuksella,
että saataisiin monta ensi-iltaa
Clinton haalin näyttämöltä tänä
monitahoisena "JUHLAVUO-Aseetonta
patvetua
anovien määtl on
noussut fiuoy^
Tukh6lma, —- Ruotsin uusi
Asepalveluksesta vapauttamislau-takuuta,
joka aloitti toimintansa
viime vuoden lokakuun 1. päivä­nä
käsittelee kaikki asevelvolli­suuden
aseetonta suorittamista
koskevat anomukset. Aikaisem­min
se kuului kutsuntalautakun-:
tien tehtäviin ja käytäntö eri
puolilla maata ei ollut yhtenäi­nen.,':"
•
Ruotsissa harjoitetaan' vilkasta
asepalvelusta vastaan tähdättyä
propagandaa iskulausein "Kiel­täydy
tappamasta" ja "AIas
aseet". • • -
min.
TRNAMMr:'. . NäLs.sä merkei.s.sä
teivchdinkin tälJil jutustelullani
lehtomme lukijoita. M. S,'
Iskulla oli
hyvä juhla
JUURI ILMESTYNYT
AJANKiOHTAINEN JA AISTIKAS JULKAISU
Runsas kuvitus 1967 48 sivua — Hinta $1.00
Julkaisun ulkoasua koristaa koko sivun kokoinen hieno joki­näkymä
— joka on kotoisilta nurkilta — Manitoulin s a a r e l l a.
S I S Ä L T Ö :
Vapputervehdys
Kaksi kevättä
Mummon tarina
Kunnia ajalle
Vaari
Kun Julkusesta tuli mylläri
Kevään ja rauhan Juhla
Tarina Mammasta
Nuoruus ja hulluus
Vappumulstclmia 50 v. takaa
Vappujuhla
Guyana
Ajan kirja
yietnamln murhenäytelmä
kaksi maratonia
Vappu Mahren kämpällä
Uusi kevät
Muistelmia menneiltä ajoilta
Vappu
"Hurrikaani" Jamaika.s.sa
Itsenäinen Suomi 50-vuotias
Viidakkoväen polku
Älkäämme heitä unhoittako
Kulttuuriperinteitä
Muorin rukki
Kaunis on • kevät
Vappu yli 60 vuoden takaa
"Uthia oppaa ja iiti puuoo"
Billy Grahamin toinen tuleminen
Perun tragedia
Tuhoavien myrskyjen Arvoitus
~Lau!u toukokuulle
Scotland yaj-d selvitti
Valtion tuki Suomen puolueille
.0 Tämä arvokas ja ajankohtainen
julkaisu, on saatavana paikkakun­tanne
asiamieheltä tai -naiselta.
Jos paikkakunnallanne ci ole
kustannusliikkeemme asiamiestä, ti­latkaa
"Vappu"-julkaisii suoraan
liikkeestämme alhL olevalla osoit­teella.
Tässä julkaisussa on kaikkiaan
35 kirjoitusta, muistelmaa, kerto­musta
tai runoa. Siis runsaasti iuetr
tavaa kaikille halvalla hintaa —
ainoastaan $1.00.
Tehkää) tilauk-senne heti. sillä
"Vappu"-julkaisua on painettu vain
rajoitettu määrä.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 69 SUDBURY. ONT.
Port Arthur. — Kun yleisö saa­pui
viime lauantaina v- j a u-seura
Iskun ohjelmalliseen . tan.ssi-ilta-niaan,
oli salissa istuimet laitettu
eii tavalla mitä ne ovat tavallises­ti.
Nyt ne olivat seinien vierellä
ja salin perällä. Se ensin ihme­tytti
yleisöä miksi ne niin oli jär­jestetty,
mutta kun vähää ennen
t oliielman alkamista' korkeakoulun
voimistelijat alkoivat' verrytellä,
niin siitä .jo nähtiin mitä oli tu­lossa.
• .
N'iinpä alettiinkin ohjelman suo­ritus
muutama minuutti myöhästy­neenä.
Ensimmäisenä lauloi Kaiku
kuoro. Seii jälkeen Iskun pikku-tyttöryhniä
marssi lavalle ja suo­ritti
Paavon komennuksen alaisena
'•jiimppacsityksiä", jota välittömäs­ti
seurasi mattoliikkeet. Rivin pääs­sä
nähtiin nuorimmat voimistelijat,
Anja Saaren (o.s. Havu) 4- j a 5-
vuotias veli ja sisar.
Nyt seurasi illan kohokohta, ku­ten
jo.aikaisemmin ennustimmekin.
japanilaisen seuran judoesityksiä.
Siihen osallistui viisi poikaa, joi­den
johtaj.i vaikutti seitsemän ja­lan
pituiselta suoraryhtiseltä nuo­rukaisella.
Johtaja puhui yleisölle
judopainista, sen j ä l k e e n e.sitettiin
alkuliikkeitä, jotka vaikuttivat pol­villa
rukoilemiselta ja sitten seu­rasi
pieniä heittoja. Varsinaisen;
painin alus.sa ottelijat tervehtivät
toisiaan pipcllä- kumarruksella ja
kun vastustaja oli saatu kumoon,
kumarsivat he taas toisilleen so-;
vinnoksi. Se oli uutta yleisölle ja
niinpä .sali.ssa vallitsikin riemu ja
esitys sai täydellisen yleisön tun­nustuksen.
Ohjelman esittelijänä loimi Alf.
VVid^^ren ja hän esitti .seuraaviksi
esiintyjiksi Drominski-siskoksct.
jotka esittivät kauniin naputus- eli
varjolan.ssin; Samat 12-vuotiaat sis­kokset
esittivät myöhemmin vielä
tamburiini tan.ssin, jolla he valta­sivat
yleisön. Kivinen ja Oja esit-.
tiviit viiiluduelon hyvin yleisöön
menevällä taidolla.
Sitten seurasi CollcKiatc Institu­ten
pitkäaikaisen voimisteluohjaa-jan
Ted Murphin johdolja^ maini­tun
koulun oppilaiden voimistelu-esityksiä
matolla. Niinpä toista­kymmentä
voimistelijaa, tyttöjä ja
!l)oikia asettui salin ovelle. Voimis­telumatot
oli asetettu läpi salin ja
niillä he esittivät vauhdilla ja hy­vällä
rutiinilla kaikenlaisia matto-liikkeitä
ja jos minkälaisia voltte­ja.
Mukana esiintyi Ted Murphin
entinen oppilas Larry Sakamoto,
eanadalais-japanilainen, joka on jo
vuosia ollut Järvienpään parhain
voimistelija. Samoin judopaflTlJa
valloitti yleisön niin kovavauhti­silla
volteilla, että .sellaista ei aina
nähdä sirkuksessakaan. Niinpä ylei­sön
keskuudessa vallitsi taas' rie­mu,
Kuuluttaja Widj,'ren ilmoitti, et­tä
tilaisuutta varten harjoiteltu
näytelmä "Indian" jää esittämäl­lä,
koska siinä esiintyneen Ed
Dohertin täytyi lähteä edellisenä
Propagandan levittäjät eivät kui­tenkaan
ole selviUä-Ruotsissa voi­massa
olevista määräyksistä, jotka
eivät oikeuta ketä tahansa asevel­vollisuuttaan
suorittamaan määrät­tyä
saamaan vapautusta aseellises­ta
palvelusta. Jokaisella yksityisel­lä
nuorukaisella on kuitenkin oi­keus
anoa, että hän saa suorittaa
a se velvollisuutensa aseettomana,
mutta jokaisen on myös tarkoin
perusteltava anomuksensa ja ase-palvelukspsta
vapauttamislautakun-ta,
joka ^nykyisin kokoontuu kak.sj
kertaa viikossa, ratkaisee asian
oman harkintansa mukaisesti
Viime syk.syn kutsuntojen yhtey­dessä
jätettiin lautakunnalle noin
800 anomusta, joista tähän men­nessä
on ehditty käsitellä yli 250,
Vain kymmenkunta anojaa on saaT
nut lautakunnalta kieltävän vas­tauksen
ja määrätty suorittamaan
asevelvollisuutensa tavallisessa jär­jestyksessä;
Aseellisesta palveluksesta va­pauttamista
koskevien anomusten
määrä ei ole uusista laeista huo­limatta
sanottavasti lisääntynyt.
Viime, .syksynä jätettiin noin 80Ö.
anomusta ja niiden määrä on vii­me
vuosina vaihdellut 700 molem­min
puolin.
Anomusten yleisimpänä peruste­luna
on edelleenkin uskonnolliset
syyt, 80%. Uskonnollisista syistä
asevelvollisuuttaan suorittamasta
kieltäytyvien ei Ruotsissa nykyisin
voimassa olevien lakien mukaan
tarvitse suorittaa edes aseetonta
palvelusta.
Lautakunta ei ratkaise anomuk­sia
vain siinä esitetyillä perusteil­la,
joten vapauttamisen syyksi ei
rii^ä_ asianomaisen halu ja toivo­mus,
vaan esim. uskonnolliset syyt
ilmoittaneen on todella kuuluttava
johonkin asepalvelusta vastusta­vaan
uskonnolliseen lahkoon. Lau­takunnalla
on eri ' puolilla maata
käytettävinään . yli 200 tutkijaa,
I jotka suorittavat anomuksissa esi-
I tettyjen perusteiden tarkistuksen.
'Tutkijoiden joukossa on valtion,
kirkon ja eri uskonnollisten yhdys­kuntien
pappeja, .sosiaalivirkailijoi­ta,
lääkäreitä, lakimiehiä ja p.syko-lofieja
sekä muita ammatteja edus­tavia
yhteiskunnan jäseniä. Jokai­nen
anomus aiheuttaa perusteelli­sen
tutkimuksen.
Tutkijoiden annettua selvityk­sensä
ratkaisee " asepalveluksesta
vapauttamislautakunta jokaisen
anomuksen ja tämä on aikaa vie­vää
työtä. Moni-ssa tapauksissa
joutuu lautakunta toimituttamaan
joukon lisätutkimuksia ja pyytä
mään asianomaiseltakin lisäselvi­tyksiä.
Lautakunnan kielteisestä päätök­sestä
saa kolmen viikon kulues.sa
valittaa maan hallitukselle; Toistai­seksi
ei tällaisia valituksia ole teh­ty,
vaan ne jotka ovat saaneet ano-'
mukseensa kielteisen päätöksen
ovat tyytyneet siihen.
Asevelvollisuutensa aseettomassa
palveluksessa suorittamaan mää­rätty
joutuu 18 kuukauden ajaksi
joko palokuntaan, valtion rautatei­den
korjauspajoille tai voimalaitos­työmaiden
verstaille. Hänet voi­daan
myö.s määrätä puhelin- ja
lennätinlaitoksen korjaamoihin ja
linjatöihin tai sairaalapalvelukscen.
Mikäli asianomaisella on riittävä
koulutus, voidaan hänet määrätä
valtion tai kunnan virastoihin.
päivänä kaupungista muualle työ­hön.
Näytelmä kumminkin esite­tään
lulovaisuude.s.sa jo.ssakin so­pivassa
tilaisuude.ssa.
Nyt seurasi nuoren miss Kosken
tan.ssiosilys.Kevye.sti ja kauniisti
Jiikehtien hän valloitti yleisön täl­lä
kansanomaisella tan.ssilla. Myös­kin
nuoret koulupojat esittivät V O IT
mistclua nojapuilla. Tunnettu ur­heilu-
ja voimisteluvstei-aani Yrjö
Saivo lausui hyvin onnistuneesti
runon "Hiihtäjät". Iskun neljä tyt­töä
ja kaksi edellä mainitun kou­l
u n tyttöä esittivät voimistelua, jo.s-sa
etenkin Iskun nuori Holy Fer­guson
onnistui mainiosti.
Kaiku kuoron mieslaulajat lau­loivat
lopuksi. Sitten Vesterinen,
Kivinen ja Kentala-yhtye soitti
t a n s s i m u s i i k k i a pikkutunneille
saakka. — P. V .
— Espanja ryhtyy rakentamaan
kevyitä ruotsalaisia lentokoneita,
4-paikkaisia MPM-IO Vipan mäntä-moottorikoneita.
Koneet rakentaa
espanjalainen yhtiö Arcamo, jolle
Malmö Flyginduslri on myynyt l i ­senssioikeudet.
Izvestija varoittaa
Tanskaa vakavasti
Moskova. — Tanskan hallitus
on vihreätä valoa NATOn liikku­ville
osastoille näyttämällä vetä­nyt
Tanskan yhä syvemmälle NA­TOn
sotatoinienpiteisiin, jotka
maksavat paljon ja ovat seurauk­siltaan
vaarallisia, kirjoittaa Neu­vostoliiton
hallituksen äänenkan­nattajassa
Izvestijassa kirjeenvaih­taja
Gennadi Deinitshenko.
Hän tarkastelee artikkelissaan
Etelä-Juutinmaalla aloitettuja NA­TOn
"Fire Brigade"-harjoituksia,
jotka liittyvät pitkään NATOn eri­laisten
Tanskassa pidettäviksi suun­niteltujen
.sotaharjoitusten luette^
löon. Kirjeenvaihtajan sanojen mu­kaan
vuonna 1960 NATOn, yhtey­teen
perustetut "Fire Brigaden"-
nimellä kulkevat liikkuvat asevoi-m.
at kiristävät oleellisesti kansain­välistä
jännitystä. Näiden liikku­vien
voimien johto kiinnittää eri­tyistä
huomiota Skandinaviaan:
Pöhjois-Norjassa on jo pidetty so­taharjoitukset,
nyt on vuoro.ssa
Tanska.
Deinitshenko kirjoittaa Tanskan
puolustusministerin pitävän tälläisi:
ten sotaharjoitusten pitämistä Tans
kan maaperällä toivottavana. Tans­kan
hallitus onkin jo antanut peri­aatteellisen
suostumuksensa asialle.
Kirjeenvaihtaja korostaa Tanskan
hallituksen tämänlaatuisten toimen
piteiden olevan listiriidassa halli­tuksen
viralli-sille ilmoituksille,
joiden mukaan se pyrkisi "loimi-maan
kansainvälisen jännityksen
lieventämiseksi".
Lauantai, huhtik. 22 p. ^ Säturday, Äpr. 22, 1967 Sivu 3
MIYVMNmMTTORI
ON KEKiTETTY NIUVOSIOtnTOSSA
Maailman turuilta
TERMIITTISUUDELMA
Australialainen tiedemies toivoo
voivansa käyttää hyväksi rakastu­neiden
termiittien suudelmia hou­kutellakseen
nämä tuholaiset' —
kuolemaan.
Tri B. P. Moore, joka nykyisin
toimii Harvardin yliopi.sto.ssa Yh­dysvalloissa,
on todennut termiit­tien
suutelevan lavate.ssaan toisen­sa.
Suudelman yhteyde.ssä ne vaih­tavat
eritettä, jonka avulla ne tun-i
tevat toLsensa. Termiitit jättävät
jälkeensä juovan suutelueritettä
minne tahansa ne kulkevatkin.
Tri Moore katsoo, että eritettä
voidaan jäljitellä ja johtaa termii­tit
puusta, jota ne järsivät. Tämän
kemiallisen aineen koostumukseni
selvittämisen jälkeen tiedemiehet
toivovat voivansa valmistaa sitä
synteettisesti ja sekottaä siihen
myrkkyä surmatakseen siten suur- j
ta tuhoa aiheuttavat termiitit ja \
muut tuholaiset..
Tri Moore käytti yhden pisaran
keräämiseen 25 miljoonaa termiit­tiä.
Aine on kuitenkin erittäin voi-i
makasta, ja yhdellä sadasmiljoonas-osagrammalla
tätä ainetta voidaan
vetää kymmenen metrin pituinen
juova, ja aineen teho kestää viikon.
Moskova. — Neuvostoliitto
esitteli maailmalle uuden tyypin
sähkövoimalaitoksen pienoismal­lin,
hydrodynaamisen magneetti-generaattorin,
jonka sanotaan
merkitsevän voimatalouden uu'
den suunnan avautumista ja sitä,
että parhaillaan eletään uudella
periaatteella toimivan _ tulevai­suuden
sähkövoimalaitosten kyn­nyksellä.
Uusi generaattori on
kehitetty Moskovassa, Neuvosto­liiton
.tiedeakatemian korkeiden
lämpötilojen instituutissa ja sen
kehittäihää kovan voimavcrk-koon.
_
Suuri huomio, joka uudelle ge­neraattorille
Neuvostoliilgssa an­netaan,
osoittaa ettei kysymys ole
ilmeisesti kaukana "käytännöstä
olevasta tieteellisestä keksinnöstä
olevasta työstä. Pravda omistaa
selostuksille kokonaisen sivun ja
julkaisee valokuvan suuresta koe-generaattorista;
Tärkeintä on kui­tenkin
se, että selo.stuksen alla on
kolmen hehkilön nimet, j o t k a välit
tömästi vastaavat Neuvostoliiton
sähkövoimantuotannosta, he ovat
akateemikko V. K i r i l l i n , Neuvosto­liiton
voimatalouden ja voimalai­tosten
ministeri P. Neporozhni ja
tiedeakatemian kirjeenvaihtajajä-sen
A, Sheidlin,
Uuden generaattorin periaate on
seuraava: Korkeiden n, 2,500 as­teen
ja korkeimpienkin lämpötilo­jen
vallitessa kaasu ionisoituu, io­nisoidusta
kaasusta tai plasmasta
tulee siten sähkönjohdin. Ja jos
johdin kulkee magneettisten napo­jen
välissä, siihen ilme.styy sähkö­virta.
Uudet generaattorit on ra­kennettu
tälle periaatteelle. Niiden
etuna tavalliseen generaattoriin
verrattuna on .se, että niissä tapah­tuu
lämmön välitön muuttuminen
.sähköenergiaksi. Ei tarvita välit­täjiä,,
höyrykattiloita, ei höyrytur­biineja
jne. ja niiden suurimpana
etuna on se, että ne ovat huomat-lavasti
tehokkaampia kuin normaa­lit
lämpövoimalaitokset.
Viiden viimeksi kuluneen vuo­den
aikana ovat eri maiden tiede­miehet
tunteneet suurta mielen-^
kiintoa uuteen menetelmään. Nyt
on todistettu käytännössä uuden
generaattorin mahdollisuus.
Tiedemiesten .selostus sisältää
yksityiskohtaisen kuvauksen gene­raattorista,
joka on pienoismallin
luomisen jälkeen kehitetty korkei­den
lämpötilojen instituutin yhtey-de.
s.sä: Se toimii luonnonkaasulla.
tiedon,
perdSr
Tiedonannossa kerrotaan tarkoin
suoritetuista kokeista ja laitteista
joita uuden generaattorin kokeilun
yhteydessä on käytetty.
Selostus sisältää myös
että suoritetun kokeilun
teellä on jo luotu suuren, uuteen
menetelmään perustuvan 35,000
kilowatin generaattorilla toimivah
voimalaitoksen suunnitelmat ja
ryhdytty sen rakentamiseen. Arvd-valtaiset
tiedemiehet nimittävät
kehittämäänsä laitosta tulevaisuU<
den sähkövoimalan prototyypiksi.
Maailmankuulu Uuden Seelannin
juoksuvalmentaja Arthur Lydiai'd
on saapunut Helsingiin ottaakseen
vastaan toimen Suomen Urheilulii­ton
jouksulajien päävalmentajana.
Hän toimii uudessa tehtävässään
sopimuksen mukaan vuosina 1967
ja 1968.
Suomen
ulkopolitiikan
kehityslinjat
1809 - 1966
147 Sivua — Hinta nid. $1.40
Esitelmä.sarja
toimittanut nkkaHalkalehto
Tt-os .sisältää tärkeät esitehn^t,
jotka vuod,<in 1965 syksyllä pidet­tiin
Nuoren Polven IPJcopoliltti-sen
. YhdLstyk;;:n järjestämän esi-.
telmä.sTirjan puitteissa. Yhdentoi-s-ta-
poliitikon ja historioitsijan esi­telmät
valottavat autonomisen ja
itsenätsen Suomen kansainvälisiä
.suhteita ja ovat omiaan laajenta­maan
ja syventämään tämän het*
ken .'•uomalalseh ulkopoliittista
ajattelua.
Paasikiven
linja
Puheita vuosilta 1944—1956
245 sivua; — Hinta nid. $1.75
J . K, Paasikiven puheet vuo­silta
1944—1956 valottavat monelta
taholta .suuren valtiomiehen toi­mintaa.
Tässä poliittisessa ja aat-teeMLsessa
testamentissaan hän
esittää teoreettisen ja käytännöl­lisen
käsityksensä sotiemme jäl­keisen
ajan historiasta.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P. o. Box 69 Sudbury; Ontario
Soittalcaa meille kaildsta vakuutuspalmistanne — — Meillä on yli 20
vakuutusyhtiötä. Jotka kauttamme palvelevat Teitä — — Me vakaa­tamme
Teille kaiken minkä voi vakauttaa — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
fsuomea puhutaan)
697 Ba.v St.. Toronto 2-B. Ont. Toimistopah. EM. 6-8580
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA 8-4378
H E L E N T A R V A I N EN :
188711887 Canadan historiaa
: (Jatkoa)
57. OSA
Kaliforniassa, Saeramenton laaksossa löydettiin
kultaa vuonna 1857, j a tieto t ä s t ä suuresta löydöstä
levisi pian yh koko Amerikan ja Euroopan. Kulta­kuume
kiihoitli kymmenettuhannet miehet liikkeel­le
Tyynenmeren rannoille rikkauksia etsimään ja
vähitellen tämä joukko siirtyi pohjoiseen. Kullan­etsijät
kulkivat laivoilla, hevosilla, härkävaljakoilla
ja monet jalkai.sin yhä kauemmaksi sisämaahan kaik­kien
jokien rannoille; kullanhuuhtojat seisoivat rin­ta
rinnan jokien varsilla toiset kaivoivat maata ja
yrittivät löytää kultasuonia kallioista ja joka pai­kassa
meren rannikolla kuljeksivat joukot etsivät
aarteita. Pian Kalifornian kultasuonet tyhjentyivät,
mutta kun maaliskuussa, 1858 Frazer joesta löydet­t
i in kultaa, alkoi uusi joukkoliike jonka tuloksena
uusia yhdyskuntia syntyi Frazerin rannoille.
Vancouverin saarella oli perusteltu pieni siir­tola
vuonna 184J),_kun saari luovutettiin Hudson
Bay yhtiölle. Luovutuspaperit lupasivat yhtiölle
kaikki meren j a maan mineraalit ja rikkaudet sillä
ehdolla, että yhtiö rohkaisee ja avustaa amerikka­laisia
ja eurooppalaisia siirtolaisia asustamaan saar­ta.
Hudson Bay y h t iö ei kuitenkaan t ä y t t ä n y l l u p a -
kirjan sääntöjä.^Tir antanut maita Victorian linnoi-luk.
sen ympäriltä siirtolaisten viljeltäväksi, vaan piti
monopolin kaikkeen kauppaan, kalastukseen, met­sästykseen
ja metsätöihin. Turkisyhliö myöskin hal­litsi
koko New Caledonian (British Columbian) ja
kaikin puolin-koetti estää maakunnan kehittymistä.
Sen johdosta uudisasutus olikin kovin pientä, ver­rattuna
loisiin Canadan maakuntiin, vaikka maasto
j a ilmasto olikin edullista maanviljelylle ja teolli­suudelle,
Huhtikuussa.alkoi suuri kansainvaellus Vancou^
verin saarelle kun ensimmäiset kullanetsijät tulivat
laivalla Victoriaan, päämääränään Frazer ja muut
suuret joet. Laivat seurasivat toisiaan ja pieni Vic­torian
siirtola sai kuukauden aikana kaksikymmentä­tuhatta
uutta asukasta, jotka asuivat teltoissa ja
moncnhtisissa tilapäisissä asunnoissa niin kauan et­tä
pääsivät Georgian salmen läpi sisämaahan. Toi­sia
tuli, toisia meni ja kaupunki kasvoi. Suurin osa
oli kodittomia miehiä, jotka olivat olleet kullan-ctsinnässä
Australiassa, Kaliforniassa ja kulia oli
se magneettinen sana, joka heidät johti New Ca-ledoniaan.
Vaikka he matkustivalkin Yhdysvaltojen,
kautta, he kuuluivat moneen kansallisuuteen, eivät
halunneet olla kuuliaisia yhtiön määräyksille, vaan;
ottivat itselleen oikeudet rakentaa kyliä ja kaup-1
poja, joissa pitivät voimassa niitä elämän sääntöjä'
joihin olivat maailmalla tottuneet. ;
Yhtiön kuvernööri, Douglas pelkäsi tätä jouk­koa,
eikä suotta, sillä olihan Australiassakin täyty­nyt
asevoimin, painaa alas kultakaivosten työläisten'
vaatimukset neljä vuotta aikaisemmin, ja Canadan
1837 vallankumouksen vaikutus oli vielä monella
tuoreessa muistissa. Douglas pyysi Britannian valta­kunnalta
meri- ja maasotilaita pitämään järjestystä,:
joka myönnettiinkin yhtiölle.
Kaivokset jatkuivat yhä. kauemmaksi sisämaa­han
aina Cariboo järvelle .saakka, josta taas saa­tiin
uusi kultalöytö, mutta se oli vaikean" matkan
takana. Silloin rakennettiin maailmankuulu Cariboo
Trail, joka valmistui vuonna 1865, ja oli lähes neljä­sataa
mailia pitkä. Sieltä löydettiin uskomattomia
rikkauksia, yhdestäkin, purosta saatiin sadantuhan­nen
dollarin arvosta kultaa kolmessa viikossa. Kaksi­toista
vuotta huuhdottiin ja kaivettiin kultaa Cari-boon
ympärillä ja kun pintakulta ehtyi, tuli suu­ret
koneet tilalle, jotka aloittivat kaivoksia. Kulta­kuumeen
ansiosta monia uusia kyliä nousi uuteen
Calodoniaan ja vaikka suuri joukko kaivosmiehiä
lähTikin etsimään onneaan muilta seuduilta, jäi
heistä monia maakunnan asukkaiksi. Muutamassa
vuodessa Hudson Bay yhtiö .1 omistamat erämaaseu­dut
olivat muuttaneet muotoaan, siirtolaiset alkoi­vat
maanviljelyä, toiset sahalaitoksia, joista tulikin
tuottoisa teollisuus. Britannian hallitus yhdisti Van-
-icouvei-in saaren ja New Caledonian yhdeksi maa­kunnaksi,
British Columbiaksi, jonka itäinen raja
oli Kalliovuoret, ja, heti ensimmäisessä maakunnan
hallihnon kokouksessa esitettiin, e t t ä uusi maakunta
yhtyy Canadan liittovaltioon, mutta esitys ei saanut
enemmistön kannatusta. Yhdysvallat olivat kauan
pitäneet selvänä, että kaikki Tyynenmeren, moat
yhtyvät Amerikan lipun alle, ja kun Venäjä ihyi
Alaskan Yhdysvalloille^ olivat monet vaikutusval­taiset
British Columbian asukkaat myötämielisiä
ajatukselle, että maakunta liittyy Amerikan lipun
alle;
(Jatkuu)