Vapaus, May 13, 1924

              ^ Näyttämä
rillisesti
' Klkakti toi
torastaan inhoittavaa katsei­tta
seUainen älytön nulkii
^aUa ja vielä s e l l a i ^^
laiin Rantamalan BJImiiiä
astelemassa.
»ala näytti jonkun vernm
meelta, mutta sUti hän ko.
littaisUla leikkipuheilla hää
Imiltään noita pahiffloia
1.
in uhria syrjästä. Siinä oU '
ä, joka ainaldji siihen u .
li sanomalehtikynäilijSistä
n j a mielenkiintoisin, ^25.
sanottu eläneen omituista
•mää, eikä hän oUut jsu?.
sölle persoonallisesti tuttiu
käpä en väärin sanone,^ jos
ttäNhän; oli siihen a i k a ­kautta
enemmän tunnetta
kansankerrosten kesken jVl
vihattu valkoisten keskenl
iin todistaa se, mitä nämä
0 silloin sanoivat ja myös-
1 myöhemmin «Vuosi sit-kirjoituksissaan
ovat sa-
|o mainitsin, ei meistä ku-isyt
vaihtamaan sanaakaan •
issaan,^niin mielenkiintois-olisv
ollutkin. ,' ^^^^^^^^^ ;M
tunteja; myöhemmia
i komennttiin ulos ja ko-kuuluivat
kehustdev^-M
nies viedään sitä tietä, et.;:4|
lan enää ketään kiihoita'"^
:ytä. . : -v;,
.myöhemmin kuului ta-ista
laukauksia ja siksiii
• että Rantamala oli-vie- 'III
a: ammuttu. giUoin hän- |;;||
inkaan ammuttu, vaan lie-viety
Söör^iäisten k n r i - / |i
le. Myöhemmin hänet '
n ammuttiin, kuten te-antahaniinaaii
vietäessl'
ila murhattiin, niin ettei
ttykääh mitään oikeual- .;'|
urhan tekivät jotkut' ral- i
ikaanit ja koko sivisty- ?j
rälirieaj Suomi hyväksyy; r^^^
mjirhaii, kuten kaikkr -rl
ttlkoiset teot. : Se ei ole
3ssa lausunut edes moit^
i noille murhaajille, pu-;..™
in muusta edesvastnnt; 1
itamala sitten oli tehnyt [}\
ti tällaisen palkan?
luontainen rehellisyften- • 1
idenrakkautensa, joka O- 1
hänen aikaisemmissa kj*- v i
teSsa — kuyarfian • ,hlB
lää^Jkaikessa aridjpäiväi- f|
lisuudessaan, oli pafoit- /^|f
st siirtymään porvarien. - /J
Iäisten leirim ja- pannut: ;j
Ihastelemaan jlälnokaa J
ippeutuneisuutta,, J*'»'-'";;?»
/aatteiden köyhyyttä j» J
Sama totuudea
li hänet tarttumaan työ- '%
n luokan hyväksi >. f 1
isemmin eräiden vaaliea fl
kirjoitti cPorvariMrieis- "M
cTyöläiset, teitä .pet«- - |
'arilu<rfcka on rappiolla-; f
xlkeesta, sen lupaukset^
valhetta. Minä tanneii|^
elämän>. j.n.e. Bonia»- |
Ciioleman rajoilIa> J«>
•hän kuvaa työläisefi- ^
xMn /vitoeksiniainitDS-,;^
ytyvää kurjuutta ja •\|
nm ja voiraakkaanDma'
vanhempi työläiskynu; , |
nyt kuvaamaan, Artit- j
j o i t a hän myöhemmn-dtfaaorjat>,
cKuHaisea '
fa*. <aiaa on DjytJ»^ .
«Ha, y.ni, hän isK e>
isä pahimmat isfait 3» 7
ne nosHvat tässä \&^-
ihan häntä vastaan. -
kirjoitti totta ia M , --i
sanottavansa niin, »f ^
omun lämmittävästi J»- m
mutta sattui vasta^
inJQuriin asti. J» - ^
le eivät mnnta \:Ä
Trautuivat mnrhaan as-f^l
niehen, joka oB ^
Öiyt kynää ^ - •
jaalahan sortui
Boston uhrina.
äiea Söomiiny* ^ fg
sai innsivaotiainn»*'
TMs&D2i,iav^^ May 13.
UIKKEENH
JUUKIILl STYNEITÄ KIRJOJA
Aapinen
nvt otettu oBu^pAinoii. Jotta Vapaus
u^nMi huom» i « ^ kesikoalaja 'vartea kehotetaan opetUjia, »aiaom
' ^:l?be:^pr. X ; t ^ i t i ^ t « t ; varte» t i t a Idrjaa tUaamaaa. H i nU
e»
k»»
^ 55 »eotUiL.
Palkkatyö ja Pääoma
n».iko.« mainittu. Karl Marion Idrjottama Idrji on^jiiuri i l m i s t y n j l,
Oui^oM m» ^ K f M i M t i Irastantasiaaa. Samassa kurjassa on myös-
S r S S ^ ^ r S a c e r U - Tata kirjaa myydian
f ^ / " " ' ! iSc kpL ja huomioon otuen Canadan tullin pitäisi Unnakki
yka„valloi5»a huoUmatta olemme hinnaksi asettaneet ainoastaan
f l^ttt^mEeriaomainen kirja saataisun heti kanpaksL Olemme
^ -M^^^lS kirjaa lähettäneet asiamiehiUe ilman tilaamatta ja oskomi
ne. että huomioon ottaen halaan hinnan, jokainen asiamies myy
^•fihei^S^* Ulaukset «.otteella: f -
UhettaKaa VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
taman
Suomen Työväen Urheiliilehteä
{ B »aata^-'»* Vapauden kirjakaupasta. Lähetämme niitä ISc kapi>ale pos
lii .»naastl. kaikkialle Canada*». ,
' T"eriilise.ti VAPAUDEN K I R J A K A U P P A .
Työväen pOalehU "Tuisku'' "
lameitry Saomes»a kerran kuussa 16 sivnisena ja TarilHsena seka mnsaas
Iti kuviteltuna. Toimitukselta huolehtii toveri L . Vickberg. Kuvitustyön
linorittaa Ivov, iärjestöjen oma klichetifehdas o.y. «KuTatro».
Tilauchlnnat Canadassa: Smk. 3 6 :— tai 1 doll. vooden loppUun.-
Irlonaisnnmerot Canadassa: Smk. 6 j— tai 20 segttiä.
Tilaur.iia vastaan ottaa «Vapauden» konttori.
Toveriterreisin
H A K A N I E M E N PAIfERIKAUPPA OSAKEYHTIÖ.
Heltinkj.
\\m\
Kurssi
Ien kannattajilla. Elo^. 1922 i l
mestyi l i i t on lehti. Ja /jo sadonkor­j
u u n aikana ^aattoi liitto tarmolla
puolustaa työväen etuja. Viimi!
vuoden alussa oli 3,000 maatyöläi­sen
lakko erääräällä suurtilalla,- jos­sa
jo kolmannen kerran oli pakko
nousta puoltamaan alkeellisia oike­uksia.
Nytkin N kärsittiin verinen
tappio.
iLiittokokouksessa. käsiteltiin vuok­ra-
asiaa j a hallituksen vainotoimen-piteitä.
Jäsenmäärä oli j o vuosi sit­ten'
120 t u h . ' K u n saatiin aikaan
yhtenäisyys, vahvisti se suuresti v a -
semmostpainesten vaiKu^tusta. ' Po­liisi
koettaa tehdä valkeuksia ja
:urkkijoita sijoitetaan liiton osastoi­hin.
Sekin osottaa, kuinka väka-na
vallanpitäjät pitävät liikettä.
Maalaisnuöriso on saatu liikkeelle^ j a
sillä on' suuri merkitys, silfe sen
keskuudessatahan, armeija i u u r i m -
maksi osaksi otetaan.
Talonpoikain köyhyminen aiheut­taa
«kulien» —- sekatyöläisten maas­tamuuton
nopeaa lisäystä. Ne*^ suun­taavat
matkansa Tyyneenmeren saa­rille.
Järjestyneisyydellään, ovat
saaneet voittojakin. , taisteluissaan.
Hayaij^ila on >1«,OOÖ japanilaista
työläisiltä. lAmerikalaiset h e r r a t ' a l -
'koivat ottaa näiden tilalle kiinaläi-si^,
jotka ovat nöyrempiä^ Filip-
• •.,. ..'^piiniel^ työväen avulla ovat japani-sen
aaitteettomat kynäilijät kiTj- laiset saaneet aikaan kontrahtipr-'
avat tökeröltä, verisiä teuras- jäin tuonnin räjoituTisia,
nuistelmiaan, niin herättävät he
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t : .- -
40c lähetyksistä alle/:$30.00,
50c, . lähetyksistä |30.00-r-'
J59.99 asti, 75c lähetyksistä
$60.00—$99.99 j a $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka sitä aua-remmilta
lähetyksiltä; Sähkö-,
sanpmalähetyksille bn kulut
13.50. : r
Torontossa ottaa' rahäväll-tyksiä
yastaan A. T. B I LU
957 Broadview Ave. ,
LaiTapiletteja myydään.
TiedusUkaa pilettiasioita.
Vapaus
Box 69, Sudbury; Oat.
jöläisissä yhä suurempaa inhoa ri=
lista porvaristoa vastaan j a mä-kulttuuria
» kohtaan. ,
Kimmo Kiivas.
Eräs keskustelu
JJapanin työtätekevät maanvilje-
3t ovat: 1. talonpoikia jo^tka käyt-pät
palkkatyötä j a omistavat y ii
[ tshoota maata (hiukan' alle ha)
pienviljelijöitä, joilla on. irli 3^
» 3 . puoltyöläisiä, joilla onl
palsta,' mutta käyvät suurvieli-työssä,
4. maatyöläiset. Näi-lukuaiäärä
on 5 i milj., joista
nään 1. kuuluu 172 tuh., 2. I J
3. 2,2 milj. jal 4i I J m i l j . Neli
vuoden kuluessa Viteen 1920
Jtöi 33 tuh. pikkuomistajaih per-
•ä^ palkkatyöväen jouTckoon. V;
" oli maassa jo 800,talonpoikain
vaokraajain liittoa.' Erityisen
nakas liike on syntynyt tratta
veroa vastaan, > ^^farvojat
laatyöväellä oli 1920 vasta. 418
oa, mutta 1922 jo 1,226 j a « a t -
I 1,398 lakkoa. iSIaatyöväeriÖitr
[on asettanut ohjelmaansa vilje-yhteiskunnalBsnttamisen.
^0 perustettiin 1921,-jolloin 'ti^
ne EQurtiloiUa oli hyvin H r j i sr
Sen toimikunta on Osalcas-
"Viime vuonna pani Aminaatti-maatySräen
keskundessa.
on kaksi alue*-osastoa,Jtäi-ia
lähänen, j a niissä taas inaa-
:^P5irejä. Perusjärjestöinä ^ky-
Untisen alueen jöhäos-l^
f suuri vaikutusvalta kristillis­ellä,
itäisessä könmraniäteil-
Pnaasea Aram. Intefnatdöna^
Muutama päivä sitten oli kahden
työläisen kesken keskustelu järjes-täytjsmiisen
v l ä l t täinättöniyydes-ät.,
S u n se on omitaan).'kuvaaniaan
sitä välinpitämättömyyttä mikä ' bn
suuressa mitassa vallalla suurteni
fyöläisjpukkojen keskuudessa, niin
jajenriettäköön se tähän. A. oli
järjestynyt ^ j a B. järjestymätön^
mutta silti melko valistunut.
A.-'Sinä kun olet noin valistunut,
toveri, niin miksi et liity jäseneksi
Worl»rs Partyyn? '
B^lkihän siitä mahda olla mitään
hyötyä? henkistä eikä aineellis­ta;
E i ainakaan tässä maassa.
A. 6inä siis myönnät luokkatais­telusta
olevan,-hyötyä jossain muu­alla,
mutta ei täällä. ^ N i i n aineellis­ta
kuin, henkistäkin, i o s k a aineel­listen
arvojen saavuttaminen - on
mahdollista dlten ett^ '«nsin
omaa - j o i t a in henkisiä arvcja, niin
lähtekäämme siitä. Jättäkäämmie
nyt. toistaiseksi nuo aineelliset 'edut.
•Lähteäksemme alusta kysyn sinulta
voitko Canadan Työläispnolueen
k a u t t a s a a v u t t a a mitään henkisiä
työväenlaokan yiiteistoizmnnan kant.
B. K y l l i . - ,
•A. Hyvä. Mitä ajattelet työläi­sestä
joka ei halua lyhempää työ­päivää
j a paBdcaa lisää saadakseen
paremman toimeentulon j a joka ei
lopuksi haluaisi heittää niskoiltaan
kapitrffetista järjestehooää kaikkine
löiääneen. '
* B . Sellainen j työläinen on aasi,
knn ei toivo ja/ harrasta- omaa p a ­raskaan,
puhumattakaan luokastaan.
A . ^!BIutta einmiän olet j u u r i sa­manlainen.
B. Kuinka iiiin?
A . Kaikkihan te., olisitte satoa
korjaamassa. Tiedä ettei nutään
saavuteta toivomalla. Pitää myös
tehdä jotakin. '
B. JIo -mitä?
A . Sihun on liityttävä toisten
työläisfcen"mukaan, taistelemaan ko­ko
mailmah työläisten kera kapita­lismin
kukistamiseksi Yksinään em­me
saa mitään aikaali.. Mutta k un
työläiset liityvät yhteen niin^ silloin*
saadaan paljon aikaan. nTähän men­nessä
on tehty paljon suullista js
kirjallista valistustyötä ja suure^^
joukot työläisiä sa^tu tietoisiksi
Mutta ollaan vasta sillä perustalla,
jotta varsinainen taistelu voi alkaa.
Kuta useampi saadaan mukaan sitä
läaijeinmin voidaan tehdä niin suuU
lista kuin kirjallistakin valistustyö­tä
j a sitä vankemmaksi paisuu val<
lankumouksellisten työläisten jouk­ko.
J a sitä lähempänä on työväen-löokan
voitto. Ymmärrätkö nyt
miksi sinun on liityttävä jäi^jestoön
ja-^Srttäyä siinä"?
B. 'Kyllä. Airiahan keskustelemi­sesta
j a asiain selostamisesta näyt­tää
olevan hyötyä. Menenpä täkä­läisen
osaston tulevaan kokoukseen
j a nityn jäseneksi.
Terä,
ylhäisempää ilonaista xätkus j a y l i '
800 halvempaa jalan. '
Alaksi ei sotilasportto^^ollat mi­kään
päräytti vaan sotilaan välttä­mätön
toveri, joka k&ntoi hänen t a ­varoitaan,
v i r n i s t i tämän ruuan.
h o i t i ' hänen haavojaan j a kuljetti
hänen sotasaalistaan. Bän oli kau­an
etuajassa työläisnainen, jonka
lisäksi hän myös erikoistyöllä ky­ni
sotilaalta, tämän rahat Joudut­tiin
niin pitkälle, että tarvittiin lo­puksi
erikoisia päälliköitä naifikuor-
N i i n paljon koin prostitutiohia
siedettiinkin, aousl sitä vastaan kui­tenkin
lopuksi ankara vastarinta.
MoraUstit hyökkäilivät raivokkaasti
sitä vastaan j a maalailivat sen hel­vetin
kauheimmilla väreillä. Mutto
ajan taloudellisen) mullistuksen ke­ra,
joka joudutti ^ o u d d l i s e e n rap­pioon
satojatuhansia täyttyivät tjrt-tötalot
naisilla, kuten nämä olivat
ennemmin täyttäneet armeijat. Vas­ta
taloudellinen lasku; kapitalismin
ensimäisten suurien nousujen jäl-mastöUe
vartavasten säädetyin jär- keen teki jonkin vaikutuksen. L i -
jestyksin.
Prostitutionista hankkivat paikal­liset
'viranomaiset, kirkko ja halli­tukset
suuria tuloja. Tä3hä verbi-tn&
antoi j o 1200-luvuIla Pariisin
kaupunginrahastoon huomattavia tn
loja. NäiMn naisiin Iniulnivat myös
apurit j a parittajat, kumpaakin su­kupuolta;
Vanhentuneista tvtöistä
tuli parittajia. Mutta lukuiJrt vai­motkin
harjoittivat myös tätä am­mattia
taloudellisesta syystä.
Benesanssin kansanjuhlissa jä
korkeiden vieraiden vastaanotoissa
suorittivat'llbnaiset varsin huomat­tavaa
osaa. He seurustelivat juh­lallisuuksien
kestäessä 'kaupungin
hienoimpien herrain kanssa mutta
saksi kuppatauti Sen hirvittävän
hävityksen kestäessä ymmärrettiin,
että prostitutioni oli sen^ pääahjo,
j a naistalot suljettiin taikka oli ne
liiketuttavien puutteessa pakko sul­kea.
Moraali voitti mutta vain —
hädän j a kuppataudin avulla.
Kuten jakobiinien muutkin joh­tajat,
oli Maratkin köyhä, kirjottaa
H. G. Wellsj Historiankirjoitus on
koettanut tehdä Maratista mahdoUir
simman kyseenalaisen persqonalli-xouvät
saivat istua j a katsella pääl- kuuden. Mutta tosiasia on, että
tä parvekkeilla taikka alttaaneilla.
Yläluokkalaisten häissä oli ckau-punginneitselllä
» oma pöytänsä ja
kestitettiin heitä sulhasen kustan­nuksella.
Kaikesta tästä tavataan
todistuksia neuvostoiiöytäkirjoissa
j a kaupuhgintileissä.: -
JEri luokkien suhde prostitutioniin
ori erilainen. Kisällit, jotka eivät
saaneet meririä naunisiin, olivat tie­tysti
ahkeraan ,Iiikkeellä. Samoin
tntioni
(Fuditin «Tapojen historian» mu-kaan.)
, /
naimattomat mestarien pojat ja Ien viimeksimainitulle arvosanalla
muut' .naimattomat miehet Näitä
hän oli huomattava tiedemies. Hän
hallitsi täydellisesti iiseitä sivistys­kieliä,
vihittiin lääketieteen, kunnia­tohtoriksi
}i on englanniksi julkais­sut
useita arvpkkaita lääketieteelli­siä
teoksia. B«njaniin Franklin ja
Göthe olivat varsin kiintyneitä hä­nen
tuotteisiinsa. Ja tällaista mies­tä
^nimittää <suuri> Carlyle «hulluksi
koiraksi», «inhoittavaksi», «likaisek­si
» ja <koirav«rimadoksi>. vihjail­len
viimeksiriiäinitull^.
S. Ne kaikki voi saada muuten­kin.
Saahan kuka hyvänsä ostaa
ilman järjestöön' kuulujnista k i r j a l -
lid&uutt ta j a tilata lehtiä. ; ^
A.* Kj^Uä^ M u niitä kus­tantaa?
Työväenrjärjestöt Ja niiden
muodoÄtaniiat Hikkeet Jos kaikki
lyöläiset ajattelisivat . kuten sinä,
n i i n - e i ^ ^ o l i ^ ^
. tahnasliikkeitä; Dotka julkaisisivat
J-^o toimeen voimakkaan' agitat-[lärjallisuutta j a lehtiä. Sillä k un
kukaan ei kuuluisi: järjestöihin,'; n i in
ei: olisi .,jmden kastarinnsliädce'^
kään.; iSriähän : m^yonnät että ? yällii-seva:
yhteiätontj^
tuu V ka^talistiluokan-^^^^h^
riistoon, r ^sortoon j a vääryyteen ja
että se vmdaan; maattaa kommn-nislssekd
vy^teiskniinakd^
Yksityisomistuksen pohjalle pe­rustuva'yksiavioisuus
- r - missä avii
ollinen rakkaus useimmiten on ob­jektiivinen
velvollisuus eikä subjek­tiivinen
taipumus — ön eroittamat-toöiasti
yhdistetty prostitutioniin.
Sen vuoksi on prostituleerättu sa
manarvoinen olento yhteiskunnassa
cuin. rakastaja. Prostitutionissa i l ­menee
selvimmin rakkauden luonne
tavarana j a mainitun yhteiskunnal-isen
ilmiön histoija todistaa, eitä
rakkaustavaraa koskee pilkulleen
samat lait kuin kaikkea muutakin
tavaraa^
.Osin ottaen.lukuun nk. parempia
naisia eräänä aikana uhanneet vaa­rat
»(äänteillä j a jopa kaduillakin,
osin* yhteiskunnalfisistk syistä , ^—
kisäjlit olivat yleiseen kielletyt avios-
;;a .— piti renesanssi aivan ayoimes-ti^
VJlä prpstitutioriia, minkä yhteis-
: cunnallisena iehtävjänä silloiq, k i i - '
ten muuten nytkin, oli häfävarai-sesti
taata • avioliiton tarkoitus: pe­rillisten
laillisuus. Ja renesanssi
antoi rakastajattarelle jdp^ huo­mattavan
osan.
. Kaupparakkauden laajuutta tänä
; cautenä ei voida määritellä var­moilla
numeroilla —:; ei ollut silloin
vielä ' riiitään tilastotiedettä. Mut­ta
monet seikat osoittavat, että
«vanhat hyvät ajat> panivat jopa
varjoon; .meidän aikamme limoraali-
Sessa turmeluksessa. Jopa pienim-mätkiri
kaupunpt pitivät yllä ^htä
taikka kahta ijulkista «taloa». "Suu-renämissa
kaupungeissa oli kokonai
sia«haiiskain neitojen» katuja ja
kortteleita, varsinkin '^«uur- j a sa­tamakaupungeissa;
Ravintolat . ja
lukuisat -kylpyhuoneet olivat usein
verhottuja tyttölöitä. • Richard II
aikaan p i t i Lontoon pormestari yllä
taloa maahantuotetuilla flandrialai-sillä
kaunottarilla. Henrik V I I an­toi
1442 kahdelletoista näistä ta-r
loista vapauskirjan. Pariisissa ja
TVienissä • -oli jöuktfttain tällaisia
taloja.: (Mutta eniten rehoitti pros­titutioni
Koomassa, minne oli ko*
koontunut. suurin naimaton mies­määrä
— vuosittain oleskeli siellä
10,000 pappia viikko- .ja kuukausi­määriä.
Monet naispyhissävaelta-jat
sortuivat myös s puutteen, vuoksi
siihen. Valtiopäivät ja kirkollisko­koukset
keräsivät joukottain irto-laisnäisia
.paikkoihin, missä niitä p i ­dettiin.
Konstarizin kirkoUiskokor
l^ksessa laSki / muudan v i e r ^ sel­laisten
lukumäärän 1,500 : k s i -:
Lukif sinänsä olivat, nk. sotilas-portot
jotka esittivät varsin huo^
vierailuja «ilotalossa» ei pidetty m i ­nään
häpeällisenä»vaan aivan luon-ftoUisena.
Naineet pikkuporvarit oli­vat
ankdirasti kielletyt käymptä
yl'eisten naisten luona, mikä ei tie­tysti
lainkaan estänyt heitä tästä.
Tästä kehittyi tekopyhyys, ijoka on
aina luonteenomaista .pikkuporva­rille,
j o k a : taloudellisista syiszä: ou
pakotettu ahtaaseen j n o r a,a 1 i l h .
Leskimiehillä ^en sijaan ei ollut
mitään kieltoa, ^ Vaurauden tieUä
liikkuva kauppias asettui moraa­lilakien
yläpuolelle ja oli hänel­lä;.
usein rakastajattaria. , Sama oli
asianlaita aatelin suhteen; jolle kau­nis
ilonainen ' t u l i elämän korkeimr
maksi Toistoksi. J^ ' o i k e in rikkaa
elämäntaitorit ; piövat kokonaista
haaremia, varsinkin Italian j a Rans­kan
korpeamp^aristdkratia. Välis
tä oli näillä herroilla: osuustoimin­nallinen
Jk>t7tt6ta]ö..i^!Sj^^
hen kyllästyessä {^rakastajattareensa
heitti hiin tämäri haikailematta j o l ­lekin
yatäv«tää;i. V \
Renesanssiajalla ilmestyi jälleen
kuten antiikissakin —/samoista^ t a ­loudellisista
syistä —- kokotti-ilo-nainen;
joka, orjattaresta kohoo her­rattareksi
j a jonka suosiosta voimal-uset
'ja rikkaat kilpailevat. Tämä
tapahtm ensiksi Italiassa, missä
Uikkuvii kapitaali ensiksi keskittyi
hänen lääketieteellistä toimintaansa.
j a suurkaupungit kehittyivät, nuo
Venas-papittaren hovin tärkeimmät
6aellytykset Kuuluisimriiaksi näistä
naisäouruuksista tuli kaunis Vero­nica
France, jonka salonki oU Oi­kea
Grand Hotelli • Europan vilk­kaimmalla
tiellä Roomaaiv j a itä­maihin.
Jalosukuisten ruhtinaiden; : a
rahamassien, niin, j a jopa kuninkai­denkin
vierailujen esineenä seurus­teli
hän samalla ajan suurimpain
taisteilijain, kuten Tintorettin, kans-mattaväa
osaa aina 1,700-luvulIe
a s t i Saksalaisella palkkapäälliköl-lä,
Verner von Urslingerilla, oli
vuonna 1342 3,500 riiiestä kohti
mukanaan ei vähemmän kuin 1,000
naista, poikaa j a ilvehtijää. Stroz-,
ä n sotaretkeltä Italiaa vastaan 1570
itoikkui mokana niin paljon naisia,
että sotaherra ' antoi sopiyass^u t i *
laisandessa huknttaa näistä 800.
JUban herttuan sotajoukon muka-sa.
Jos yksinkertaisimmat näistä nai­sista
koettivat kiinnittää huomiota
itseensä 'paljastariialla suloiisa: taik­ka
tekbniällä tairpeensa ikkUiioista
taikka ovista, niin suorittiVa^ hie­nommat
sitä vastoin värväyksensä
kirjallisilla taikka' taiteelIisiU'a kei­noilla.
He olivat ylen täydellisesti
kasvatettuja, niin, olivatpa' jopa
taiteellisessa toiminnassakin. Mutta
biisi hullutusta kuvitella, että nämä
ylhäiset ilonaiset olisivat olleet jol­lakin
tavoin henkisesti merkitseviä.
Heidän kulttuurinsa oli vain tees^
kentelyä.
Renesanssiajan taide oli tavatto­massa-
määrässä tekemisissä prosti-tueerattujen
kanssa. Prostitueera-tun
tapaa Jcuparipiirroksissa, puu­leikkauksissa,
kirjakuvituksissa ja
suurissa taululSsa. Ajan suurimmat
maalarit' n^aaläsivat ilonaisia. Luke-.
matti)mat kuvat vahvistavat tämän
suuren osan silloisessa elämässä.
Rakkansmarkkinain leviäpanen te­ki
-pfian välttämättömäksi laillisen
järjestelyn. Ammatti osoitettiin
määrätyille kaduille, tavallisesti lä­helle
kaupunpn muureja.' Lisäksi
p y r i t t i i n / merkitsemään asianomai-seti
punainen hilkka, keltainen nau­ha
kengissä jne. Tämä ei ''Hetysti
koskenut ilotyttö-suuruuksia yaan
Täatimattomampia. Vanhimmat port->
tolaohjeisaännöt ovat llOO-luvulta.
Ne koskettelevat isännän velvolli­suuksia,
kieltävät liian nuorten .>ftrt-töjen
käytön, säätävät pienimmän-määrän
mikä -talossa : täytyy löytyä
jne. Vieraifuaika oli asein säännös­telty.
Hollannissa j a Eni^nniBsa
oU talon oltava sunnuntaisin suljet-
Ranskan porvarillisen vallanku­mouksen
johtajat kuvittelivat mic.
lellään Englantia vapauden maaksi.
Mutta Marat kuvasi eräässä teok­sessaan
Englannin olosuhteet sellai­sina
kuin ne todellisuudessa olivat
Viimeisinä elinyuosinaan" kärsi
Marat sietämättömästi ihotaudista,
minkä hän oli^ saanut Pariisin lika-viemäreissä,
joissa hän lymyili k u ­nninkaan
ajokyttiä syytettyään ku­ningasta
kavaltajaksi. Vain kylpy­ammeessa
kykeni hän' sairaudeltaan
kirjottamaan tunnettuja vallanku­mouksellisia
lentolehtisiään. HäneL
lä oli ollut ankaria kokemuksia ja
hän oli saaiiut sietää suuria kärsi­myksiä';
äitä hänen proletaarinen
ankaruutensa. • Mutta porvarillisen
häväistysyrityksistä huolimatta' ; e-siintyy
hän historiassa täysin . kun
n i a l l i^na. ; Varsinkin hänen köy­hyytensä
"on' herä-ttänyt',:jK^rvarilli-seh
maailipan ajattelijoissa • inhoa
häntä kohtaan. - fearlyle kuvaa hä­nen
kuolinhetkeään, ' k u n Charlotte
Coi;day teki tunnetun ättentaattin-sa.
«Äärimmäisen sairaana j a me.
nehtyneenä, . köyhänä saatanaria;
kahdeksankymmentäseitsemän äyriä
taskussaan —.paperirahaa ,kolmi-jlakainen
tuoli kirjoittamista varten
silloin ja tällöin.. .tällainen on hä­nen-
tyyssijansa; tänne^ eikä minne­kään
muualle oli häneii uransa joh­tanut
hänet...» •
Jä Garlyle jatkaa kuvaustaan, m i ­ten
CJharlotte Corday pyysi' sointu­valla
äänellä ' päästä sisään, mihin
pjryntöön Mar^t myöntyikin. «Nuo.
ri sankaritar», huomauttaa .Wells,
«sillä tasavaltalaisten johtajat ovat
laillista riistää j a heidän murhaajan
sa. ovat välttämättä sankarittaria
«sointuisin» äänin, tarjoutui anta­maan
Maratille joitakin tärkeitä,
yastavatlankumousta koskevia tieto
a, j a kun Marat paraikaa kirjotti
muistiin Cordayn ilmoituksia, lävisti
tämä hänet puukollaan.»
J Tällaisia miehiä sanoo Well8 oi-
KAIKia MUKAAN!
Il .P.O:ton
iäiseen Juhlaan
SUNNUNTAINA, 18 PÄIVÄ^TOUKOKUUTA
KeUo 2 OtapäiväUä
Kahvikukat ovella 35 senttiä.
' OI>jdm>,ui Prfie, kapial. .TAIXIUSKOULUSSA., kmulm» .ORPO».
t,töilt£ Pcrbo-tantiU, pojilu voimi«telu., Ualuja, nuioja , . n .
Intolan W. P. O. Naisjaosto.
tulee konferensSh*käsittelemään per­naruton
vastustamista koskevaa se­lostusta,
joka hallintoneuvoston pää
töksen mukaisesti esitetään kuuden­nelle
kokokukselle.
Sitäpaitsi on käsiteltävänä työtoi-miston
j(Atat)an selostus, jqssa luo­daan
yleiskatsaus työtoimlston toi­mintaan
heinäkuun 1 p:stä 1922
joulukuun 31 p-.ään 19i23. Viime,
mainittu selostus sisältää sitäpaitsi
tietoja niistä toimenpiteistä; joihin
eri jäsenvaltiot ovat ryhtynyt kon-ferenssin
hyväksymien sopimusehdo-tusten
toteuttamiseksi , valtiolain-säädännössä.
Tälle kokoukselle esitetään myös-kin.
selostus työttömyydestä. Siihen
sisältyy tiedonanto työtoimlston toi­meenpaneman
veronkannan tulok­sista,
samoin kertomus elintasosta
niissä maissa, joiden rahan arvo on
rohmahtunut. /
leeri .useämpain jakobiinien johta-jain.
'Miehiä vailla omaisuutta ja
omaisuuden kahleita. Siksi oli heil­lä
suurempi liikkumavapaus kuin
millään muulla ipuolueella, j a he oli­vat
valmiit s e u r a a n ^ n vapaus, ja
tasa-arvöisuusihanteitaan loogilli­seen
loppuunsa a s t i '
Kansainvälisen työjär­jestön
'kuudes kon­ferenssi
na Alankomaiöen sodassa oli 400itnna.
Kansainvälisen työkonferenssiin
kuudes kokous pidetään Genevessä
ensi kesäk. 15 p:nä. Konferenssin
päiväjärjestyksessä on:
1. Työläisten vaapaa-ajan, käyttä­minen;
''
2. kysymys ulkomaalaisten j a k o -
tnnaisten työläisten samanarvoisuu­desta
työtapaturmien sattuetsa;
3. 24-tuntinen työnseisaus niissä
lasitehtaissa, joissa on ammeuunit;
'4. yötyö leipomoissa.,
Konferenssissa tullaan käsittele­mään
myöskin sellaisia kysymyksiä,
jotka koskevat Kansainvälisen työ-toimiston
toimintaa; yleensä, mu tta
eivät pakota tekemään päätöksiä so­pimusehdotuksista
valtiolainsäädän-töä
varten. Niinpä tullaan keskuste­lemaan
siitä selityksestä, jonka
Kansainvälinen työtoimisto on l a a -
KÖNNILXN HAUCOK2CMPXLTX.
Järjestyneet työläiBet'ehkä halu­aisivat
tietää miten heidän toverin­sa
täällä elävät Miten he taistele­vat*
työnantajiensa tahtoessa viedä
heidän kovalla työllä ansaitseman­sa
harvaliikuiset sentit omien pul-leitten
vatsbjensa edelleen vahvista­miseksi.
Pirturyypyt ei saisi loppua
pomojen huulilta vaikka työntekijät
niiden maksajina saavat sangen pie­nen
rrosentin työnsä tuloksista jo
mikä vielä ilettävintä,- ön juuri se
että työnantaja eli sen heikompi
astia kehtaa -haukkua työriiiehiään
lahtareiksi j a jätkiksi (vaikka ky­seessä
olevat työntekijät ovat Wor-kers
Partyn, Toronton osaston jU-seniä,
sekä Suomessa kuuluneet työ-väenjärjestöön).
Silloin kun hänel-
Ie huomautettiin, että olot eivät bl e
heillä sellaiset työläisiin, nähden
kuin olla pitäisi, sillä Könnililri käm-pällä
on erittäinkin tänä vuonna
ollut huonot -työmiesten asunto-olot
Kämpässä, joka bn 20, jalkaa
leveä j a 25 jalkaa pitkä, on asu-nut
19 miestä öisin j a päivällä
ruoka-aikana noin 25 miestä j a e-nemmänkin^
Kämpän lämmittämi­sestä
j a pöhtaudesta ori \niehet saa­neet
varsinkin viimeaikoina, pitäJ
itse huolen, tai kärsiä vilua j a a-
Su a sellaisessa huoneessa jossa, bn
kaikki taudin pasillit kaikenlaisen
lian j a roskan seassa, jota miel­ten
jaloista jää huoneeseen kun
heidän täytyy kulkea huonoa taka­pihaa
muistuttavan rapakon lävit­se
kämppään. Tätä epämukavuutta
on vielä lisäämässä talon 4 kissaa,
jotka ovai niin hienotunieisia, ett^
suvaitsevat käydä, ainoastaan per
mannori alla asioillaan.
Kiitoslause
Sydämellinen kiitos
niille tovereille, jotka
yllättivät meidät Poi-t
Williamin Pirtillä maa­liskuun
30 p. ja siitä
kallisairvoisesta muis­tosta,
jonka lahjoititte. ^
Olga ja Jukka Kela.
Halutaan tietää
2(tssä oleskelee Arvid Sodereaa.
Olet ninohtanut vaimosi j a kahden
lapsen elatusvelvollisuuden. Kuulo-jeRi
mukaan pidät seuraa jonkun
naisen kanssa fioon ympäristöllä.
Jos hän ei itse satu tätä huomaa* ^
maan, niin pyydän jonku hyväntah­toisen,
siitä hänelle huomauttamaan,
cli vaimolleen osottcella: Alma 6 5 -
derena, Evijärvi, Särklkylä, Vaasan
lääni, Finland, Europe.
\
Suomeen matkuitavat, hnom^lvf.»
Iloinen naishenkilö haluaashaus^Ml '
matkaseuraa Suomeen ma^kustaVfs-ta
mieshenkilöistä. Arv, vart.- nin».
«Ketäkai Suomeen». Osote: 809
Adclaide S t , ^ e s t , Toronto^ O n t ,
Canada.
A violiittO'
ilmotus
Me allanlmlietyt piemme alkaneet'
yhteiselämän
Hilja Järri
-JDSsiMki
South Poroupine, Box 622, Ont.,
C?n. f •
.Nimeni, joka on tähän asti ollut
H i l j a Järvi, on tästä lähtien oleva
H i l j a Heikkilä.
Toukokuun 1 p.* i«24.
tinut sopimuksien.,^ muutosta : koske­vasta
menettelytavasta. £!delleen;kertaa mainitsematta''^Jos hän teki-
Halkoja on tällä kämpällä ha-kattu
kevättalven ja kevään kulu­essa.'
T. k. 3 päivänä, oli niiden
mittaus, jota oli toimittamassa Che­mical
Co ;n mittari cHeislep». K u n
halkoja alettiin tekemään, niin Kön-nilä
määräsi ottamaan kaikki m a ^
sa olevat puut, jotka kestää k e l ­kasta
j a myös k a i k k i ' puun oksat
aina kolmeen tuumaan asti vahvuu­deltaan,
sekä että väärät oksat sa­moin
kuin suoratkin saa panna p i ­noon.
Työmiehet tekivätkin niin
kuin oli käsketty j a yleensä kaikki­en
työ näyttää sivultakatsojan sil­miin
hyvin tehdyltä. .Mutta kun
mittaus alettiin, jätti mittari ok­sista
tehdyt halot pois mitasta; sekä
myös ne joissa oli lahonnutta puu­ta.
Tästä, oli seurauksena, että mo­nen"
halot vähenivät lähes kolman­nella
osalla j a kun siitä mfehet oli­vat
pahoillaan j a tahtoivat että täy­destä
on maksettava kun kerran
työ on tehty isännän ^käskyn mu­kaan.
Vaan siihen t f o n a n t a j a ' y l ­peästi
huomautti, että hän ei voi
sille mitään jos halot väheni, se on
mittarin asia, j a sitäpaitsi ennen-rin
ne ovat vähentyneet, eikä sii­tä
ole työntekijät noin suurta suu­ta
pitäneet
Edellämainitun johdosta päätti­vät
miehet yksimielisesti lähteä eel-aiselta
työmaalta pois j a niin läh­dettiinkin,
ainoastaan yksi Juudas
oli joukossa, (nimi jääköön tällä
A violiittO'
ilmotus
Me allanimitetyt' olemme alkaneet
* yhteiselämän s
Ljfjdia VaiDio
Ja
^ H Jaakkola
South Porcupinc, Box 519/ O n t ,
Can.
Nimeni; Joka tähän asti * on ollut
Lyydia Vainio, on tästä alkaen' ole­va
tässä maassa sekä Suotuessa
Lyydia Jaakkola.
Toukoki^un 1 p., 1924'.
si kääntyroykseij) joka jäi vielä ha-^
lonhakkuuseen, toisten lähtiessä
hakemaan- parempia 'työmaita.
Vaikka rehellisiä työnantajia on
vaikea löytää tässäkin maassa, sillä
kapitalistinen riistojäijestelmä, pe­rustuu
työtätekevänluokari työntu-loksien
anastamiseeni joko lakien j a
pistimien avulla milloin tarpeellis­ta,
tai kuten tässä tapauksessa, kun
metsätyöläiset vielä ovat täydelli-sessä
«epäjärjestyksessä», voivat
tunnottomat työnintajäT menietellä
miten mielivaltaisesti vaan .halaa­vat,
r
Herää sinäkin metsien työläinen 1
Järjesty! L i i t y konynunismin puna­lipun
ympärille yhä kasvavaan tie-toisaan
joukkojen. Kysy j o tänään >
työtoveriltasi, oletko tehtävistäsi,>
selvillä, silloin kun sinua tarvitaan
kommunistisen yhteiskannan raken­tamisessa.
' Tyoimebet.