Vapaus, May 13, 1924

              Sivu 4
Tiistaina, tookokaon 13 p. — Taes. May 13>
y A P A U S
Ikntdaä-BOomalaUen työväestön äänenkAnatoj»^ Um»-
VJ
ONXJ
Vastaava
cTäma tosiasia on reielliiesti sellaisena otettava.
Sillä kaiUci vrilvkset lämän kiertämiseksi aiheuttaisi-
S??"roS.. jok^^^ ja lauantai Ivat vain niaai, moraalinen luoton hävittämistä- . MMee
>iIXI SAARI AEVO VAARA. \o\emmf: itse olleet mukana kysymyksessäolevaa kan-
ToimuuBapulamea j ^ ^ . ^ „j._^^ ^^^^ laatimassa. Meidän on hjväksyttävä
V A P A U S llaki silloiiÄio, kun se pt&uu meitä vastaan.
( L i b e r t y ) . ' , .
The only organ of Fmnisä VVorkers »n Canada. Pub-tohed
in Sudbary. Ont.. every Tuesday. Tmir«iay ana
Saturdäy. - ''Lenin*' postimerkit
Advertising rales 40c per coL inch. Minimum charee Viime aikoina Venäjältä Canadaan tulleet kirjeet
» S e " ^ j r i ^ ^ e K S Ä Ä ^ S ^ i o v a . v a r u . . . . . . Unini„ l«.aa kantavalla P^taricillä.
t-e eiiiiiiiii i^fcuplfe 'P Cafuda. ' |Ne ovat Leninin surumerkkejä ja on nussa Lemnm
TILAUSHLNTNAT: ^ Jkuvan ympärillä musta feefea ja sen ulkopuolella pu-
Cic^daan yksi vk. $4.00. puoli vk. |2.25. kolm* kk. ^^.^^^ Veunus. Neuvostohallitus-on julistanut tällais-
^ ' • ' ^ ä ^ ä t i i^iJj^Suomeen. yksi vk. 15.50. podi vk.
$3,00 ia kolme k<.*1.7ö. . ..j
Tiiaui-ia. joiia ei seuraa raha. ei tulla lähettämään.,
ii ajiaxi.ic^ien joilla on takaukset.
TVöväen taistelu oikeuksiensa vaatiessa niihin muutoksia, asettaa
ten postimeAkien käytön pakolliseksi ainakin joksi­kin
aikaa. .
puolesta päälleryntäävää taantu­musta
vastaan on sekin oikeastaan
taistelu leivästä.
Mitä me ymmärrämme joka päi-väisellä
leivällä? Ensinnäkin kaik-ki
mitä ruumiin raiintoon ja tar­peisiin
^£unluu, kuten ruoka juoma,
vaatteet, koti ja kartano, pelto, kar­ja
j.n.€., kuten jo Vähässä Katekis­muksessa
selitetään. Mutta työvä-en
joka päiväiseen leipään kuuluu
mainitsemamme vähemmistö jyr­kästi
torjuvalle kannalle. Sillä hei­dän
oikeuskäkityksensä on — kuk­karossa,
toisin sanoen, se perustuu
siihen aineellisesti" etuoikeutettuun
asemaan, jonka he ovat yhteiskun­nassa
saaneet ja jota he «oikeuden­mukaisuudeksi
» nimittävät.
täkään haomiota riitä- Imolimatta,
että väkivaltaiacBti lopetettajen
kymmenientuhanaien joaioaBa" -oa
ollut jopa loistavia henkiriä tykyji,
ajattelijiota, ronoilijorta, oppineita,
vaan* mitä erityisesti <i*ADnfinziooii
tulee, olisi hänellä ollut oaassaldn
maassaan ylUnlsyllin protesteeraa-misen
aihetta. Matta seo rijaan on
hän kannustanut faacistiaineksia
veritoimiin. Jopa seUaisella innolla,
että häiden yliherra, Mossolini, on
häntä tähän johdosta palkinnut, nf-mittämällä,
hänet herttuaksi! '
Kaksi oikeuskäsitystä eli maail­Europan
omantunnon airueet^o-maa
on siis vastakkain: työläisten soittautuvat täten vain oman luok-maailma
ja toisten työstä* elävien kansa kastiairueiksi. Ahmittuaan
myöskin valtiollinen vapaus, valtiol-! maailma. Ja näissä vallitsevien oi- henkensä ravintona luokkansa noui
liset oikeudet, paino-, kokoontumis-1 keuskäsitteiden välillä vallitsee so-
\
Lorne
Ont.
•a;iaucJen konttori ja toi m tus on.: Liberty Buildine g^jg jnu^a ennen pitkaa katsoi neuvostohallitus,
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 6a. Sudbury. i ' *' n,"
c :>i.. X u H c . n • 1 kuitenkin välttämättömäksi ottaa kavtantoon postimdc»
\enäiän vallankumouW jälkeen oli postinkäytto,I«"«"°to- Ja yhdistymisvapaudet si- vittamaton ristiriita.
!vistys, valistus, samoin kuin lyhem­pi
työpäivä kaikille työläisille.
m t a i n lehteen aijotutilmotukset pitää olla kont^i^u ja sen yhteydessä postimerkit.^ Ne olivat varustetut
torissa laaaniaina, torstain lehteen tustaina ja lauan- työläisien ja kapitalistien valista taistelua kuvaavalla
lain >hfpcn torstaina kello 3. kuvilla ja on niitä vuosien varrella jatkuvasti uudistet­tu
aikaa ja tilanteita vastaaviksi.
Tähän saakka ovat maailman kansat nähneet kirjeit­tensä
kulmassa vain kruunupäiden kuvia tai muita mah-tivaltojen
symbooleja. Venäjän vallankumous on jo
piirtänyt merkkinsä tälläkin alalla. Keisarin kuvan
tilalle on astunut köyhälistön vallankumouksen esi­taistelijan
piirteet. Ja porvarillistenkin maiden posti­laitosten
täytyy huolehtia jälkimäisen perille viemisestä
yhtä hyvin kuin edellisenkin. Vallankumouksellisten
työläisten lyömäin postimerkkien ilmestyminen maail­mantalouteen
on omiansa kuvaamaan edustavimpien,
kin imperialististen vallanmerkkien katoavaisuutta.
iin.otu.shint6 kerran julaistuista ilmotUKSista 40c
naista tuumalta. Suurista ilmotuksista sekä limotuksista.
?.;'prt^WiS H joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus." K>ioloilmotukFet $2.00 kerta ja 50c hsaä jokai-
*Hta ir,ui.<;tovärsy]tä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
IJ.OO kolme kertaa. Avioeroilmotukset $^,00 kerta,
IS.OO kaksi kertaa. Syntymäilmotukset *l-<>0/|!;t»-
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.§0 kolme
kprtaa. Tilapäisilmotuksista pitää, rabaseuratajnukana.
Registered at the Post Office Department. Ottavra,
Bs sccond cla.ss matter.
Canadan rahamiehilläkin jo rauta
ahjossa
Canadalaiset rahamiehet ja teollisuuden harjolta-jat
ovat viime vuosien aikana tehneet suuri pääoman si-jotuksia
ulkomaille. Vuonna 1923 nousivat canada-laisten
pankkifiikkeiden ulkomaisille liikeyrityksille te­kemät
lainat 350,0000,000 dollariin. Osa näistä lai­noista
OH tdity sellaisilla perusteilla, että niiden saaj^
on sitoutunut ostamaan tuotteitaan canadalaisilta mark-kJnoiila.
'
Nämä canadalaiset lainat voivat vielä ajan ollen
muodostua kiusallisiksi tekijöiksi kansainvälisissä selk­kauksissa.
Silloin kuin niiden maiden olot, joihin näi­tä
pääomia on sij otettu, alkavat joutua uhkaavaan ase­maan,
ryhtyvät Canadan pankkiirit ja teollisuuden JS^.ar-jottajat
painostamaan hallitusta, että se ryhtyiei-^oii-
"nienipiteisiin «canadalaisten hengen ja omaisuuden suo-r
W t ' l I jelemiaeksi.» Kapitalistien kansflinvalisel sijotukset
I "® ovat,: jotka • saallavat, kokonasia suurvaltoja ryhty-
••'i^i^lllpl :|;:^':;;/;^^ vuodesta vuoteen jatkuvaan piirityssotaan, kuten
' on tapahtunut Neuvosto-Venäjän st^teen.
-
i 1»^
^^^^^^^Pi^^^Ä fei^-^i-'^'^-':'ask«n.pidetyn kan- ^^^^^tp^B säiliökö perusleeOila •. pn liiton- keskusvirasto
P|||^J||Ä|I1':-^ Se';tulM'"ilmeät^^ rikkoimt. pankkiliikkeitä' koskevia
<cnnen toukokuuft lopjpua.j '
^' tHaushinta tulee plemaiah 50 senttiä vuosi­kerta
ja yksityishumerot 5 senttiä kpl. Tämä oh alkua.
Linori ja piiiDflueen 'jäseniltä toivötaah tarttioakstä avus­tusta
ennakkotilauksien ottamisessa ja edistämääti Ca­nadan
ehsimäistä/vallankumo^ nuorisolähteä..
: ••/l^empiä Uetoja^^^l^ Workeri8ta saa kirjoitta-
I ., maila: Yourij^ Cömmunist Leagiie, Rpora 301,^^^^^
; St. East, Toronto, Ont.
s. än ja Englähiiih ristiriidat ^
Venäjän ja Englannin välillä jlcäynni olevia neu­votteluja
.yritetään viimeisimpien tietojen mukaan edel-leeii'jatkäaj;
vaiW^ joutua nmpi-
- , kujaan. P^diimpana pulmana konJTerenssissa on Venä-jäi-
velkakysymys kuin myöskin neuvostohallituksen
i ^ esiuämä vtdiingonkorvausvaatrraus. Kun Englanti an-
"'^^^ -t^ neuyostoliallituksellej' ta-
;p£3rtui se ilman näiden maiden välisten ristiriitain lä,
^ ij^iä selvittelyjä. Kaikki jätettan tulevien järjesle-
.^,^n varaan. . ^ - .
' ^Samalla kun E n g ^ rahamiehet painostavat jyt-
. '^äsli liaHitusta, että sen on vaadittava ehdottpinasti
tsaarinaikuistien saatavien suoritusta Venäjältä, neuvos- iS^S^I toballitus puolestaan vaatii n P i n l 2 , (^
iSM^I f- niplaa konausta erinäisistä sotatoimista Venäjää vas-
J taan, joissa Englanti on ollut tavalla taikka toisella
! osallisena sekä myödcin^KoltiSiBkin hyökkäysten avus-j,
tamisesta. Tämän lisäksi kerrotaan neuvostohaliituk-
I sen vaativan noin 10*000,000,000, kultaruplaa saarron
} aiheuttamista vaurioista sekä teollisuuden ja maanvil-
; K ijelyksen kärsimistä tuhoista noin 15,000,000,000 kulta-aa.
asti.:olleet - vielä
l Iconferenssipa nimitettyjen asianomaisten komiteain
m j - pohdittavana, ei ole lähemm^^^^ mille kannalle
i § - Englannin hallituksen edustajat näiden vaatimusten
m i ; suhteen asettuvat. Elta ainakin Englannin valistunei-
- I' den työläisten keskuudessa ymmärretään ^euvoslohal-
P;, J ^ li^uben vaatimusten o&eudenmukaisuiis, käy i
L 5 • väenpuolueen äänenkannattajan Daily Heraldiin seu-feft^
| : r a a v a s t a lausunnosta: ;
M "r Venäjällä on, kansainvälisen lain mukaan,
\-'\\ ^ys>n pätevä ja hyvä asia, voidaan tuskin asettaa ky-j
[ k seenalaiseksi. Ei mitään sotilaa ollut olemassa- Neu­vostovallan
ja Britannian välillä. Hallituksemme me-nellely
lähettäessään sotavälineitä ja miehiä eri valko-
^. '•• ienraälienavifci oli täydellisesti kansainvälisten vel-
- TolUsuufesiensac rikkomista; Pahimmassa tapaul^ess
Porvaripolitikoitsijain skandaalit
porvarillisessa politiikassa ja puöluetaisteluissa on
niidfh valheellisuudesta Ja roistomaisuudest^ huolimat­ta
ainakin yksi hyvä puoli. Keskenäisessä kilvotlelus-saan
joutuvat porväripolitikoitsijat olojen pakosta tai
vahingossa penkomaan ja paljastelemaan toistensa kan­nuksia,
piinpä sitten vaalitaistelujen aatosta alkaen
seuraavat pöyTistyttävät paljastukset ja valtiolliset
skandaalit toinen toisiaan.
JVaapurimaamAie Yhdysvaltain valtiollinen elämä
ofl tässä suhteessa, hyvip esikuvallinen. Skandaalit
täyttävät paraikaa koko maan valtiollisen ilmapiirin.
Todellisuudessa tulee öljyskandaali muodostamaan
«uuressaV, määrässä käyttövoiman seuraavissa presiden­tin
vaaleissa aina työväenpolitiikkaa myöten.
Vastikään on Indianan kuvernööri WaVren T.
McCray tuoriiittu^ kymmeneksi vuodeksi vankeuteen eri­näisistä
kähveHyksistä. ^ Oikeuden kuulustelussa tuli
selville, että kuvernööri on käyttänyt postia väärin
kaikkiaan 2,500 eri petjsuttamistapauksessa. r;Sen lisäk-
Väestön vähemmistönä oleva,
hallitseva luokka pitää kovasti puo-
Onko meillä meidän jokapäiväis- Haan ja käyttää monihaisia keino-tä*
leipäämme? Vastata täytyy: Ei jaan «oikeutensa» ja valta-aseraan-ole.
Työtätekevien jokapäiväinen
leipä on kukistettu niin ohueksi, et­tä
vain välttämättömät ruumiin tar­peet
voidaan sillä osittain tyydyttää.
Sillä leivällä mikä työläisen käytet­tävänä
on, voi hän aikansa, s.o. ver­rattain
lyhyen ihmi-siän, raataa pel-sa
säilyttämiseksi. Kun sillä on ase­mansa
vuoksi ollut paremmat mah­dollisuudet
hankkia itselleen tietoa
j a taitoa kuin työtäetekevällä kan­salla,
niin oäaa se myöskin parem­min
valvoa etunsa. Koulujen, kirk­kojen
ja sanomalehdistönsä avulla
lol}a ja niityllä, metsässä tai riihes- hallitsee se työtätekevän kansan ai­sa,
niutta heikosti hän kykenee jo
sukuansa jatkamaan, kasvattamaan
terveitä ja voimakkaita jälkeläisiä.
Sellainen on meidän päivien työtä­tekeväin
jokapäiväinen leipä. -
Mutta on eräs ryhmä ihmisiä, jo­ka
pitää tätä leipää täysin riittä­vänä.
Sen ryhmän muodostavat ne,
joilla itsellään on leveä leipä ja hy­vät
palan painimet, mutta joilla
tuotannossa, leivän kasvattamisessa
voja, taloudellisten järjestöjensä
avulla on se kykenevä sanelemaan
valle työväestölle ja hallussaan ole­valle
työtväestölle^'a hallussaan ole­van
valtiomahdin avulla se määrää
tahtonsa kaiken kansan noudatetta­vaksi.
Valtiokoneisto on sen l u ­jin
tuki ja vahvin varustus sen «oi­keuksiensa
» turvaamiseksi.
Kaikki seikat osottavat sitä, että
vallanpitäjäiii työväenluokkaan koh­on
joko hyvin pieni osuus tai ei dislama sorto ön sekin itse asiassa
mitään muuta osuutta kuin saaliin työtätekevän kansan jokapäiväisen
jaossa suurimpain palaih itselleen leivän ohentamista työväen aineel-erpttaminen.
Sen ryhmän — yh- listen pyrkimysten tyhjäksi teke-teiskunnan
jäsenten pienen osan —- mistä. Ellei työtätekevällä kansal-sukauden
suuria ''ihanteita, nouse­vat
he välistä vastarintaan, kun ei­vät
tahdo ymmärtää oman luokkan­sa
nykyistä alennustilaa, milloin
se koituu jonkun heidän piiriensä
yksilön turmioksL Tästä heidän
henkisen näkökantailsa ahtaudesta
johtuu myös, etteivät he näe suu­ruutta
muuta kuin joissakin oman
luokkansa yksilöissä. Elleivät he
olis|- omisrtuksen katsantokantojen
lumoissa, täytyisi heidän yjnmärtää,
että suurimmalla kaikista aatteista,
ihmisen vapauden aatteella, on a i ­noat
mutta eitä • lukuisammat edu»-
taijansa maailman työväenluokassa,
minkä valveutuneen osan nykyisin
täytyy kärsiä kaikki ajal^ltavissa
olevat kauhut vain tämän aatteen­sa
tähden. Mutta tälle kaikelle ei
E^ropan ^ omantunnon porvarillisilla
airueiila ole silmää eikä sydäntä.
on «uutetta
nadelU ©»otteelU.
Toverillisesti
piti hänestä W ^ 1
haolta. Pojalla oU
toöli tähtäysasenossa^S^
'»una liipäsimella. : J o s ^ ^ t ^
vähänkin ^ Uifcahti tai -
^ vaihtaa t o i s t T l ^ t S * : :^
ka«i,;P0ika vähin ja" i S S n ^ "
P« ^ hipoi Eanta^alTtS: ^
Elä Kku taikka minä a W "
uhkaili poika. i-Pmaan,, v
OU suorastaan inhoittavaa katseL a
tavaa,^että sellainen älytön S^^^i
sxUa tavalla ja vielä seUaisenS "
mehen ' kuin Rantamalan^^
M s moistelffla Irmari
miestä oh, kuten sanottu, nykyinen la ole yhteiskunnallisia vapauksia
lakeja ja harjottanut myöskin maksuosotusten väären­tämistä.
Myöskin on han osottautunut syylliseksi val­tion:
varojen vääririkäyttöön. V
Sen sijaan kun porvaripolitikoitsijat koettavat lyö-,
dä mynttiä sillä taikka tällä vastapuoltielaisenäa pal­jastamisella,
ei työväestö voi rakentaa politiikkaansa,
eipä edes itnäärättävä vaalitaistelua siihen* taikka tähän
skandaaliin. Mei(}än politiikallamme ja luokkataiste*
lulliamme täytyy olla syvempi jä laajempi luonne, ;
järjestelmä <oikeuden» järjestelmä,
nykyisetlihmisten keskinäiset suhteet
parhaat mahdolliset, sellaiset, - joi­hin
ei saa koskea eikä parannusta
vaatia. . .
Työtätekeväin epäillessä näiden
suhteiden oikeudenmukaisuutta ja
on se kykenemätön puolustamaan
myöskin aineellisia etujaan. «Koke­mus
oh tämän mitä kouraantuntu-vlmmiir
osoittanut. Niinpä taistelu
työväen valtiollisten oikeuksien puo­lesta
on itseasiassa taistelua leiväs­tä.-
-
iPeräsherraih juonittelut -
Canadalainen terästrusti British Empire teräsyhtiö
on alkanut haalia kiinalaisia työhönsä Nova Scotiassa.
Yhtiön taholta annetun selostuksen mukaan kiinalaisia
on tarkotus pitää työssä yksinomaay hiililaivoissa, mut­ta
lähemmin asioita seuranneet vainuavat, että teräs-trustin
lopullisena tarkotusperänä on ryhtyä juurrut­tamaan
kiinalaisia muillekin työaloille teräsherroille
niin paljon päänvaivaa antaneiden Nova Scotian tais-teliikykyisten
työläisten tilalle. •
Samaan . aikaan kun näin haalitaan vastustuskyvy-töntä
työvoimaa, on Nova Scotiassa kymmeniä työläi­siä
mustalla listalla, joita äskeisten lakkotaistelujen
johdosta ter'äsyhtiö ei ole suostunut ottama'an takaisin
työhön. Nova Scotian teräsparoönit ovat ainia kersku­neet
canadalaisuudellaan ja isänmaallisuudellaan mutta
se ei silti estänyt asettamasta Nova .Scotiassa syntyneitä
ja kasvaneita työläisiä mustalle listalle j a hankkimasta
samaan aikaan juhdan asemassj^ olevia kiinalaisia pal­velukseensa.
British Empire teräsyhtiön canadalaisuus
tässä kuten muissakin tapauksissa on osottautunut jul­kean
kotikutoiseksi.
im
Vapaustaistelijain puolesta
VallankumOustailijat ja niiden omaiset saavat nyt
kaikissa maissa kärsiä hirveästi. Porvaristo raatelee
heitä, kiusaa. vankiloissa ja nälässä. Kymmenet tiJian-net
sortuvat pakolaiselämän vaikeuksiin. Niitä on a
tettava. Venäjällä on y l i puoli miljoonaa toveria luUy--
nyt Kansainväliseen Avustusjärjestöön. Se on koon­nut
yli 300,000 kultaruplaa. Siitä on annettu apua
eri maiden lahtarien uhreille.
,Noin kysyy porvarilHneh aikaka- nansiherrat. Mutta mitäpä se aut-uskirja.
«The New iRepublic.» Tar- toif — Lännen vältioiJBa toimiva
koittaa sillä yli koko keski-Lännen jFarmarien ja Työväen Puolue on
ulottuvaa liikettä: Eivät ainoastaan kyllä pitänyt ääntä, mutta jo on sii­henkin
nähden petytty.^ S e on .por-varispolitiikkojen
ja porvarillisten
«työväenjohtajain» jrritys syöttää
farmareille pajuköyttä. Ylläselos-tetussa,.
kirjoituksessa verrataan si­tä
Stambulinskin, Bulgarian murha­tun
maalaisliittolaisjohtajan puolu-eesöen.
Viime ^ heinäkuussa nousi
Amerikassa näyttämölle uusi voima,
joka heti_ saavutti suuren menes­tyksen.
Yhtynyt Työväen ja Far-
.marien Puolue alkoi taistelun itse
pääpahaa, suurkapitalismia ja sen
valtiovaltaa vastaan, «'Punaista» nä­kevälle
farmarille osoittaa se, että
se punainen ei saa olla pelkkä epä­toivon
raivoa, vaan on se oleva so­sialismin
tietoinen lippu.
, oli moAaa j a merirosvon työlä, -Lievemmässä ta-' — Militaristista miel:
«|v;^r:i V päuksessaoU se aseellisen avim antamista yhdelle kan- ^^v''^"^ Bodenissa on ko
te
mielipiteitten muokkausta on se-ottu
nimiä linnoitusten säilyt*
itämiseksi.
farmarit ole raivoissaan, vaan myös
heidän - •• kail^^inkfensä porvaristo
pankkiherroja myöten. Ja yhä use­ampi
porvarillinen' Senaattori esiin­tyy
«rähisijänä», pistäytyy Venäjäl­lä-
ja kotiin tultuaan kehuu, kuinka
asiat luistavat,, vaikka suurkapitalis­tit
ovatkin vallasta poissa.
- • • , . . • ^
Amerikassa kohosivat maanhinnat/
1870-luvulta aivan mitättömistä
huomattavaan määrään, vielä .1913
-^19 kokonaista 80 prosenttia. Mut­ta
vv. 192;1 ne laskeneet lä­hes
iso pdos. Nämä numerot puhu­vat.
Ne kertovat kuluttavasta tais­telusta
sadoilla tuhahsilla farmeilla.
Niin monet näet ostivat- maata kor­keaan
hintaan, kun hallituskin ke­hotti
laajentamaan viljelyksiä. Ja
ennenkin hankittujen maatilojen ar­vo
kohosi niiden haltijat asettavat
taloutensa sen mukaan tai myyvät
Uusien omistäjain ja vuokraajain
oli suoritettava tätä pääoma-arvoa
vastaava; korko. ~,
Sitten tuli käänne.: J a v:sta 1920
asti on keski-^nnen farmari tuot­tanut
viljaa saamatta mitään palk­kaa
työstään, päinvastoin hän on
menettänyt säästönsä j a velkaantu­nut.
Elintaso on hirveästi alentu­nut,
kuka kykenöe muuttaa pois ja
maat joutuvat pilahinhasta suur­kapitalistien
käsiin. Esim. Iowä'n
valtiossa' menee farmarilta acrea
kohti 2i—2 yleistä veroa ja 1 dol­lari
vakuutus- .y.m.niaksu ja. Kun
maan arvo on lOO—-lÄS dollaria
acrelta, 'menee korkoja 6 dollaria,
aiutta tuotto on vain 10 dollaria.
Siis selvää tappiota.
New Yorkin pankkiherroja, Wall-stretiltä,
farmarit erityiset kiroavat.
Ja iiämä raharuhtinaat Ovat samalla
suuria teollisuus- ja rautatiekunin-kaita.
Monen imutoryeSi kautta ime­vät
nämä pirunkalat farmarien ver­ta.
Trustien monopolildnnöilla, rau­tatierahdeilla,
lainarahan koroilla,
hallitsemansa, valtion veroilla kis­kaistaan
voittoa. Farmarin vilja
ostetaan alahintaan siUoin kun hä­nen
täytyy myydä j a myydään sit­ten
paljoa kalliimmalla. Onko sit­ten
ihme että farmari \^näkee pu­naista.
Hän katsoo joutuneensa sa­timeen..
K kukaan huolehdi hänen
asioistaan. Hän epäilee sitäkin, voi­ko
ylipäänsä valvoa etujaan yhteis­kuntaryhmässään.
/
iNoinldrjotttaa porvari: Hän ker­too,
että tyytymättömyys kohosi pa­ri
vuotta sitten niin korkeaksi^ että
hamtuksen täytyi eroittaa raha-asi-am
keskusviraston *ihatuimmat f i -
an oman-timnoii
ainieet
Espanjan fascistimoukkien halli­tus
on karkoittanut Kanarian saa­rille
ainoan tunnetun .porvarillisen
ajattelijan, Miguel de Unanimon.,
Mikään ei' nimittäin kaikkien mai­den
fascistiheitukoista ole vasten-mielisem^
ää kuin järki ja ymmär­rys.
Tämä karkoitustoimenpide on
kuitenkin herättänyt pahaa verta
eräiden muiden maiden porvarillis­ten
henkisten kykyjen piirissä. Niin­pä
on sen johdosta lausunut vasta­lauseensa
italialainen runoilija-len­täjä:'
Gabriel d'Annun2io ja eräät
ranskalaisen ^Jlhnisten oikeuksien
liiton» jäsenet, jotka protesteeraa-vat
«Europan omantunnon-, äimei-nä^.'
^ •• . . i ^. - •• •:
^ Mtiudan länsimainen tyoVäerikir-jolttaja
todetessaan tämän miellyt­tävän
mielipiteen ilmaisun, kummas­telee
kuitenkin, että-tällainen jyksi-tyinen
tapaus "herättää niin paljon
huomiota. Espanjassa esim, on jd'-
ps murhattu satoja työväenluokan
toimihenkilöitä, viimekii Espanjan
kansaUisen työliiton luoja, Tiai^nai-nen
proletaarinen ajattelija ja te-onmies,
Sergui, ilman että yksikään
Europan omantunnon airueiste on
naiden joukkomurhäin johdosta ko-
Oli huhtikuun kolmastoista päivä
vuonna 1918. VaUcoiset ja saksa­laiset
olivat jo isäntinä suurimnmlla
osalla Helsinkiä. Valloittamillaan
alueilla he tekivät puhdistustyötä,
tyhjentelivät työläisasumuksia' ja
täyttelivät yankiluoliaan.; OUn jou­tunut
vangiksi jo mkaisin aamulla
ja' minut oli kuletettu Antin-kadun
varrella olevalle Suomalaiselle lea-lilyseolle
ja sijoitettu. ^ellä erää­seen
pienempään I huoneeseen. Sii^
näkin huoneessa^oii jo ' kymmeniä
miehiä ja vähdint puheiden mukaan
niiden piti olla rjiitä kaikkein vaa­rallisempia.
Vankeja tuötiiii yh­tämittaa
lisää sitä mukaa kun päi­vä
kului. Meidänkin huoneeseem­me
tuotiin aina silloin tällöin uusia.
Sen vaarallisempia ei joukkoon kui­tenkaan
näyttänyt tulevan:kuin Sa­tu-
Jussi, joka oli oUut muutamia
päiviä yleinpäriä - jMllikkönä kau­pungissa.
:•• • ' - • ^ / ^ ' ^ > • - . > - • . - ' " V , - ^
lUtapäivällä tuotiin' m.m. kaksi
miestä, joista toinen pitempi tum­maverinen
mies .näytti, herrasnjie-heltä;
mikäli -Mhulimme m;^öhemmin,
oli hän jonkun kirjapainon faktori;
Toinein miehistä, ehkä noin Viisi^-
säkyniTriehissä oleva, oli nukkavie­ruun
korvakauluspälttooseen puettu
keskikokoinen, otsalt^ yähän kalju,
rusfceaviiksinen; v teräväkatseinen,
mutta, hyväntuulisen näköinen, ai­kalailla
tuollaista ' publisivislynyttä
maalaisisäntää muistuttava mies.
Huomioni kiintyf näihid sen t a ­kia
erikoisesti, että vah*isoltttf, jol­laisena
oli eräs puotipojan nulkki
sillä kertaa, oli tiedpttahut näiden
olevan oikein suuria kapinahjohta­jia.
Tunsin kyllä siihenastiset
«suuret johtajat» jokseenkin kaikki
ja. siksi arvailin ketä suuruuksia npi-mä
olisivat. ^Kukaan joukostamme-kaan
kun ei heitä sattunut tunter
maan. • • . - i ;
Se, ketä nämä olivat, selvisi kui­tenkin
pian. . ^ . '
Melkein .kohta sen jälkeen 'kun
miehet oli tuotu huoneeseenj hyök-"
käsi sisään- useita valkonauhaisia
herrasmiehiä, jotka piirittivät äskpn
mainitun, vanhemman miehen-ja a l ­koivat
häntä haukkua j a sätCiä v i ­han
vimmoissa: . — iTiedättekö tp
herra Rantamala mitä ;te olette ;^teh-nyt?
Te o l e ^ myrkyttänyt koko
Suomen työväen IdrjoituksiUannel
Te olette kirjoittanut meistä.niin
hävyttömästi, että te ^ ette mUlään
voi siitä vastata! Te olette kaikis­ta
pahin laihoitta ja! To olette sui^-
rin roisto, mitä olla saattaa j.n.e.
jatkui haukkumaitulva. Kun nämä
haukkuja't lähtivät, niit^ tuli toisia.
Viheliäisimmänkin sappeaan. Mikä
haukkui «tTasavallan: - päiväkirjan»
kirjoittamisesta, mikä -.mtiistav-artikr:
keleistä sekä lehden toimittamisesta,
mikä mistäkin. Näkyi, että Ban-tamalan
kynä oli pistänyt näitä sät-tijöitä
^van^ sydän juuriin asti.- Ran­tamala
komennettiin istumaan erilr
leen muista pidätetyistä,
saanut liikku
•ten kanssa,
kanssa, jonka seurassa - Jiänet oli
oli rehvastelemassa.
: Rantamala näytti jonkun vernm - i
hermostuneelta, mutta sUti hän ko."'^
etti PuolittaisUla leikkipuheilla jiää
dm silmiltään noita p^iömä^^^^ä
rahjaaviä. _ 9
•^Katselin uhria syrjästä. Sunä oK l
sus mies, joka ainakin siihen ai i
kaan^ oli sanomalehtikynäilijSistä M
merkiDisin ja mielenkiintoisih._fl|. 4[
nen oU sanottu eläneen omituista
erakkoelämää, eikä hän oUutjsun-relle
ykisölle persoonallisesti tutta. |
Mutta; ehkäpä en väärin sanone! jo»
sanon,. ettäv hän-. oU siihen aikiaa^'^
kynänsä kautta enemmän tunnetta m
kaikkien kansankerrosten keslrenji^^^
enemmän vihattu valkoisten kesken! ^ il
Sitä ainakin todistaa se, mitäjiäma-^||
hänestä jo silloin sanoivat jaimyjs.:-ii
kin sitten myöhenunin «Vuosi alt- M
ten» y.m. kirjoituksissaan ovat sa^
noneet.
Kuten jo mainitsin, ei meisti kn- tl
kaan päässyt vaihtamaan sanaakaan • it
hänen kanssaan,^ niin mielenkiintois­ta
kun se olisi ollutkin.
Joitakin ljunteja; • myöhemmin ||
Rantamala komennttiin ulos ja ko- ^
mentajat kuuluivat kehustelev^'^-|
että nyt inies viedään sitä tietä, et-v: ^
tei ainakaan enää ketään kiihoita
eikä, myrkytä.
iHetkistä myöhemmin kuului ta-411
lon keUarista laukauksia ja sikäpk
epailinnne, että Rantamala oli vie- :!|^
ty sinne j a ammuttu. Silloin hän-t^-
ei kuitenkaan ammuttu, vaian lie-nee
hänet viety gööriiäisten kori-/^"
tushuöneelie. Myöhemmin hänet •:'(
«jfUä sitten ammuttiin, kuten tie-'?!
dämmej Santahaminaan vietäessä; >?
Rantamala murhattiin, niin ettei
edes yritettykään mitään oikeosil-veilyä.
Murhan tekivät jotkut' vai- y%
koiset hulikaanit ja koko sivis^ t l
nyt porvarälirien\ Suomi hyväksyy; :&|
tämänkin ; miirhari, kuten kaikki
muutkin valkoiset teot. Se ei ole
todeinsuudessa lausunut edes moit^
feen sanaa noille murKaajilfe, pu-humatt^
aan muusta
ta;, _
Mitä Rantamala sitten oli tehnyt :g
ansaitakseen tällaisen palkan? ^ /ff
Hänen luontainen rehellisyften-sä
j a totuudenrakkautensa, joka Or
inenee jo hänen aikaisemmissa ky»-
nänsä tuotte^a _ kuvaahan ,häB:;.||
niissä elämää kaikessa arkipäiväi­sessä
todellisuudessaan, oE pakoit-tanut
hänet siirtymään . porvarien,
leiristä työläisten leiriin ja-pannut
härifet ' paljastelemaan yläluokaa
syntejä,. rappeutuneisuutta,, ytteis-v
rM
.1-1
edesvastuun
kunnallisten aatteiden köyhyyttä J»
mädännäisyytiä. Sama totuudeii
rakkaus pani hänet tarttumaan työrH
höh työväen luokan hyväksi >
vuosia aikaisemmin eräiden vaalieir,.|
edellä hän, Mrjoitti ,«PorvariMijeis-;|
sään» ni.m.: «Työläiiset, teitä pet«-J|
tään! Ppryariluokka on rappioUa- '
Se elää 'valeesta, sen Inij^akse^
teiUeHpvat'valhetta,. Minä tnnV»;
senv leirin elämän» j.n.e. Romaa^
neissaan
cAvuttomia». hän kuvaa työläisefi- ;.
mää - (varsinkin , viimeksimaimto-sa),
siinä/^iöytyvää kurjuutta ja, 1B>^||
tää, elävämmin ja voiniakkJunB»ii:;f-k
u i n ' moni vanhempi
lijä on; kyennyt kuvaamaan, :Af*^^:
keleissään, joita hän myöhenan^;
kirjoUteii;: «Maaorjat», <Kag|
leijonan talja*, <Maä M'^^^
<!Toho on öveHa» y.m. hän isn f;
tiseen leiriinsä p^nimat isknigj
nSanäis^t ne nostivat tässä lö»"-
sähuiJMvvihM häntä -^^2*^4
Rantamala .kirjoitti totta^^if^^-
osasi sanoa sanottavansa n g ^ ^ ;
- Hän ei gg vaikutti omun lämmittävästi^: ^
Iraa eikä puheUa tois- innostavasti; mutta sattui vastn^
, €ä «des sen tove^finsa jyn ^Sas sydSnjuuriin asti. / « - i
hnrtntinf »u-.ju»usäa, jomta seurassa- m n e c o u vastustajamme eivät mnnta
W m„,-« ''''^ »^o-i*»o^. saloin k^a joku Isommista neet^^T^autuivat murhaani^,'-:
£ t p l ^ ? ^ T?? °° jo-'.suojelijoista « sattunut, olemaan j e r t ^ e n miehen, joka SH ss^
v a n f a r ^ m e n e l i a y t e t t y hänen Jdmpussaan. nun «Hoin xili
^"^P* kymm^riiä tuhansia-aini joku jiys^ekkÄ-häitä vahti-työläisiä
ihnan, että kukaan näistä
jafomielisistä sieluista olisi kiinnit­tänyt
näihin hirmuasioihin pienin-massa,
ettei hän vain oBä vpäässyt
tekemään kiihöitustyötä jenää. JB^nt-taiiädh
v<erä8 -keskenkssvBaaen v Juti>
astaa» käytSnyt kynää ^ ' ^ ^ J ^ -
taan. RantamaTahan sortm , |
xiston luoSKafioston uhrina. ^
; Knn- -TOlkDinett SDomiiayt
mui^atekoieBsa^ kausi
mm- X